KIELTEN LAITOKSEN OPINTO-OHJAUKSEN SUUNNITELMA. 1. Opinto-ohjauksen yleiset periaatteet ja tavoitteet

Transkriptio

1 KIELTEN LAITOKSEN OPINTO-OHJAUKSEN SUUNNITELMA 1. Opinto-ohjauksen yleiset periaatteet ja tavoitteet Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijan oppimaan oppimisen, opintojen suunnittelun, urasuunnittelun ja elämänhallintataitojen kehittymistä sekä ohjataan häntä itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Ohjauksella laajennetaan opiskelijan tietoisuutta valintamahdollisuuksista ja tuetaan ja rohkaistaan häntä valinnoissa. Tavoitteena on opiskelijan itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntyminen. Toiminnassa pyritään opiskelijalähtöisyyteen, yksilöllisyyteen, henkilökohtaiseen tukemiseen ja yhteisöllisyyteen. Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijan sopeutumista ja sosiaalistumista opiskelu- ja laitosyhteisöön. Opiskelijoille tarjotaan tasavertaista mahdollisuutta hakea ja saada ohjausta; opiskelijan tulee tiedostaa oma opinto-ohjauksen tarpeensa ja hakea itse aktiivisesti ohjausta, neuvoja ja tietoa. Yliopisto-opiskelijan ohjauksessa pyritään opiskelijan tieteellisen ajattelun ja akateemisen asiantuntijuuden kehittymiseen. Ohjaaja tuntee oman asiantuntemuksensa rajat ja laitoksen ja yliopiston muiden ohjaustahojen tarjoamat mahdollisuudet ja ohjaa opiskelijaa tarpeen mukaan myös eteenpäin oikealle taholle. Toimiva ja kattava opinto-ohjausjärjestelmä mahdollistaa opintojen sujuvan etenemisen ja estää tiedon puutteesta johtuvan opintojen pitkittymisen ja keskeytymisen. 2. Opinto-ohjauksen muodot Opinto-ohjaukseen kuuluu tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus. Opinto-ohjausta annetaan sekä ryhmässä että henkilökohtaisesti, ja sen saatavuudesta ja muodoista tiedotetaan monia eri kanavia käyttäen. Tiedotus hoidetaan etupäässä laitoksen ja oppiaineiden verkkosivujen, Korppi-opintohallintajärjestelmän, ainejärjestöjen ja Korpin kurssikohtaisten sähköpostilistojen sekä tuutoroinnin kautta. Painettujen opinto-oppaiden ja ilmoitustaulujen merkitys tiedotuskanavina on vähenemässä. Tiedotustilaisuuksia järjestetään uusille opiskelijoille syksyisin ja muillekin tarvittaessa esim. erilaisten muutosten yhteydessä. Oppiaineissa on tarvetta myös erityisesti sivuaineopiskelijoille suunnatuille infotilaisuuksille. Opintoneuvontaa antavat amanuenssit päivittäin ja opettajat viikoittaisilla vastaanotoillaan sekä opetuksensa yhteydessä. Jokainen neuvontaa ja ohjausta antava määrittää itselleen sopivat neuvontakanavat ja tiedottaa niistä opiskelijoille. Opiskelijatuutorit perehdyttävät uudet opiskelijat yliopistoyhteisön ja laitoksen käytänteisiin sekä opastavat opintososiaalisissa asioissa ja opiskelun perusasioissa, kuten lukujärjestyksen laadinnassa ja kursseille ilmoittau-

2 2 tumisessa. Opiskelijatuutorit myös ohjaavat uudet opiskelijat syyskuun alussa pidettäviin laitoksen sivuainekokeisiin, koska edelleen varsin moni uusi opiskelija saa päävalinnassa vain yhden kieliaineen opinto-oikeuden. Ohjaus on tarkoitettu henkilökohtaiseksi ja pitkäjännitteiseksi tueksi opiskelijalle hänen suunnitellessaan ja suorittaessaan opintojaan. Ohjauksesta vastaavat mm. opettajatuutorit, hops-ohjaajat ja amanuenssit. Opettajatuutorointi on pääaineopiskelijoille suunnattua vapaavalintaista ryhmäohjausta, josta saa 1 2 opintopistettä. Ryhmät kokoontuvat noin kuusi kertaa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ryhmätapaamisissa keskustellaan opintoihin, urasuunnitelmiin ja uuteen elämänvaiheeseen liittyvistä asioista muiden opiskelijoiden ja opettajatuutorin kanssa. Lisäksi opiskelija voi keskustella oman opettajatuutorinsa kanssa kahden kesken henkilökohtaisista kysymyksistään. Opiskelija laatii ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (hops) yleensä opettajatuutoroinnin osana. Opettajatuutoroinnin ja hopsin tavoitteet ja sisällöt on määritelty oppiaineiden opetussuunnitelmissa. Ensimmäisen opiskeluvuoden tehostettu opinto-ohjaus tutustuttaa opiskelijat yliopisto- ja laitosyhteisöön ja painottaa tavoitteiden asettamisen, opintojen suunnittelun ja sivuainevalintojen merkitystä heti opintojen alusta alkaen. Tavoitteena on saada opinnot hyvään vauhtiin ja estää tiedon puutteesta johtuva opintojen pitkittyminen ja niiden keskeytyminen. Jokainen opiskelija oppii tuntemaan paremmin ainakin yhden henkilökunnan jäsenen, johon hänen on tarvittaessa helppo ottaa yhteyttä. Opiskelijat saavat toisiltaan vertaistukea jakaessaan kokemuksia, tuntemuksia ja tietoja ryhmässä. Toisena ja kolmantena opiskeluvuonna opettajatuutorointiryhmät tapaavat vähintään kerran lukuvuodessa. Vaihtoehtoisesti opettajatuutori voi pitää yhteyttä ryhmäänsä esim. sähköpostitse. Myös henkilökohtaisiin tapaamisiin järjestetään mahdollisuuksia. Opettajatuutorointiryhmiä on tarjolla myös pedagogisia opintoja suorittaville. Ohjaajana toimii vieraiden kielten aineenopettajankoulutuksen lehtori. Verkkosivuilta löytyvän tiedon kattavuuteen, saatavuuteen, luotettavuuteen ja ajantasaisuuteen kiinnitetään huomiota entistä enemmän, sillä opiskelijat pitävät verkkosivuja tärkeänä tiedotuskanavana. Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen resurssien pienentyessä tiedotustilaisuuksien merkitys tiedotusväylänä korostuu. Opiskelijoille järjestetään tiedotustilaisuuksia opintoasioista vähintään kaksi kertaa vuodessa. Uusille opiskelijoille tarkoitettu tiedotusmateriaali laitetaan verkkoon mahdollisimman selkeänä, jotta se palvelee yliopistosanastoon perehtymätöntä uutta opiskelijaa ja myös hakijaa mahdollisimman hyvin.

3 3 Maisterikoulutuksessa aloittaville tarvitaan opiskelijatuutoreita, jotka opastavat yliopiston käytänteisiin. Tuutorit voivat olla usean oppiaineen yhteisiä. Vaikka ensimmäisen vuoden tehostettu opinto-ohjaus (opiskelija- ja opettajatuutorointi) auttaa monia opiskelijoita selviytymään vähäisellä lisätuella koko opintopolun loppuun asti, osa opiskelijoista tarvitsee enemmän ohjausta myös opintojen myöhemmässä vaiheessa. Proseminaari- ja seminaarivaiheen opiskelijoille vuosittain tehtävän kyselyn avulla pyritään kartoittamaan opiskelijoiden kokemia puutteita opinto-ohjauksessa ja tehostamaan toimintaa tarpeellisiksi koetuissa asioissa ja opintopolun eri vaiheissa. Ensimmäisen kyselyn tulokset ovat käytettävissä keväällä 2008, ja kehittämistyötä tehdään niiden pohjalta. Akateeminen työttömyys vaivaa tilastojen mukaan yliopistokaupungeista erityisesti Jyväskylän seutua, ja suuri osa kielten laitoksesta ilman opettajankoulutusta valmistuneista opiskelijoista kokee vaikeuksia yrittäessään työllistyä kielten maisterin tutkinnolla. Opinto-ohjauksessa kehitetään toimintaa, joilla voidaan auttaa opiskelijoiden työllistymistä, aktivoida heitä luomaan verkostoja, hankkimaan työelämätietoja ja -taitoja sekä tiedostamaan ja markkinoimaan omaa osaamistaan. Mahdollisia toimenpiteitä voivat olla esim. opetussuunnitelmien kehittäminen osaamistavoitteiden suuntaan, portfoliotyöskentelyn lisääminen ja alumnitoiminnan ja muiden työelämäyhteyksien parantaminen. Opiskelijatuutoritoiminnan ohella edistyneemmät opiskelijat voivat olla tukemassa nuorempien kehittymistä muullakin tavalla. Esimerkiksi yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa voidaan järjestää info- ja keskustelutilaisuuksia, joissa opiskelijat itse kertovat omista sivuainevalinnoistaan ja opinnoistaan. Muitakin tapoja lisätä mentorointia on aihetta miettiä ja kehittää. 3. Opinto-ohjaukseen käytettävät resurssit Opinto-ohjaukseen osallistuvat laitoksen koko opetushenkilökunta ja amanuenssit. Suuri osa amanuenssien työstä on opinto-ohjausta, ja he vastaavat mm. oppiaineiden yleisestä opinto-ohjauksesta, neuvonnasta, tiedotuksesta sekä sivuaineopiskelijoiden henkilökohtaisesta opintoneuvonnasta ja ohjauksesta. Opetushenkilökunta antaa omaan opetukseensa liittyvää opinto-ohjausta; osa lehtoreista ja professoreista toimii myös opettajatuutoreina ja hops-ohjaajina. Aineenopettajankoulutuksen yhteyshenkilönä OKL:n ja Normaalikoulun suuntaan ja opettajakoulutettavien opintoohjaajana toimii yksi vieraiden kielten aineenopettajankoulutuksen lehtori ja yksi suomen kielen lehtori. Lisäksi jokaisessa oppiaineessa on aineenopettajankoulutuksen yhteyshenkilö. Opiskelijavaihtoa hoitaa joka pääaineessa yksi tai kaksi vastuuhenkilöä. Opinnäytetöitä ohjaavat laitoksen professorit ja suurin osa lisensiaatti- ja tohtorikoulutuksen saaneista lehtoreista ja yliassistenteista. Laitoksessa toimii myös graduohjauksen

4 4 tukiryhmiä, joissa ohjataan työskentelyprosessia. Opiskelijatuutorit ovat tärkeitä yliopistoyhteisöön perehdyttäjiä ja käytänteisiin opastajia. Tuutorointi ja hops-ohjaus on huomioitu opetushenkilökunnan työsuunnitelmissa Toimijat, tehtävät ja vastuut Laitoksen ohjauskäytänteistä ja -vastuista kerrotaan opettajatuutoroinnissa ja laitoksen opinto-ohjauksen verkkosivulla. Opinto-ohjauksessa toimijoiden tehtävät ja vastuut ovat seuraavat: Amanuenssit Yleinen tiedotus, neuvonta ja opinto-ohjaus oppiaineessa. Sivuaineopiskelijoiden ohjaus. Tiedottaminen sivuainevalinnoista ja opinto-oikeuksien hakemisesta. Siirto-opiskelijoiden ohjaus. Erillisellä opinto-oikeudella opiskelevien ohjaus. Aiempien opintojen hyväksilukeminen. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen. Työharjoitteluhaun järjestäminen. Opastus opintokokonaisuuksien ja tutkinnon koostamisessa. Korppi: opetusohjelma, kurssinhallinta, ehops-sovelluksen opinto- ja tutkintorakenteiden päivittäminen. Opettajatuutorit Ryhmänohjaustunnit: noin kuusi tapaamista ensimmäisenä opiskeluvuonna, yksi tapaaminen toisena ja kolmantena opiskeluvuonna. Omiin tuutoriryhmiin kuuluvien opiskelijoiden ensimmäisen ja toisen vuoden hops- ja muu ohjaus. Hops-ohjaajat Opiskelijan hopsin toteuttamiskelpoisuuden tarkistaminen ensimmäisenä, kolmantena ja viidentenä opiskeluvuonna. Hopsin tarkastaa ensimmäisenä vuonna opettajatuutori. Proseminaarin ohjaaja toimii hopsin tarkastajana kolmantena opiskeluvuonna ja seminaarin ohjaaja maisterivaiheessa. Opetushenkilökunta Omaan opetukseen liittyvä opintoneuvonta ja -ohjaus (myös opinnäytetöiden ohjaus). Laitoksen yhteisille kursseille on nimetty vastuuhenkilö, joka hoitaa mm. kursseihin liittyvän tiedotuksen ja neuvonnan.

5 5 Vieraiden kielten aineenopettajankoulutuksesta vastaava lehtori Suoravalinnan kautta vieraiden kielten opettajankoulutukseen valittujen opiskelijoiden ja opettajan pedagogisiin opintoihin myöhemmin hakeutuvien opiskelijoiden opintoneuvonta ja -ohjaus sekä tiedottaminen opettajankoulutukseen liittyvissä asioissa. Ryhmänohjaustunnit pedagogisia opintoja suorittaville. Aineenopettajankoulutuksen yhteyshenkilöt oppiaineissa Ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen opettajankoulutukseen liittyvissä asioissa yhteistoiminnassa aineenopettajankoulutuksen lehtorin kanssa. Opiskelijavaihtoasioita hoitavat lehtorit ja amanuenssit Vaihtopaikoista ja hakuajoista tiedottaminen, lähtevien ja tulevien vaihto-opiskelijoiden ohjaus ja neuvonta, vaihdossa suoritettavien opintojen hyväksilukeminen. Opiskelijat Lukevat säännöllisesti sähköpostia, liittyvät opiskelemiensa aineiden sähköpostilistoille, seuraavat aktiivisesti kielten laitoksen ja oppiaineittensa verkkosivuja, etenkin kohtaa opiskelu. Lukevat huolellisesti tiedotteet, opiskeluohjeet, opetussuunnitelmat ja muun heille osoitetun materiaalin ja pyytävät tarvittaessa selvennystä asioihin opiskelijatovereilta ja opinto-ohjaajilta. Osallistuvat tiedotustilaisuuksiin. Jos opiskelija ei pääse tiedotustilaisuuteen, hän hankkii tiedon opiskelijatovereilta tai verkkosivuilta. Tunnistavat oman tiedontarpeensa ja hakevat neuvoja ja ohjausta tarvittaessa. Noudattavat opinto-ohjaajien ilmoittamia ohjausaikoja ja pyrkivät hoitamaan asiansa hyvissä ajoin Opinto-ohjaus opiskelijan opintopolun eri vaiheissa Ennen opintojen alkua Opinto-ohjaus voidaan katsoa alkaneeksi jo opiskelijarekrytoinnin toimenpiteillä. Hakuoppaan tekstit, hakua koskeva verkkomateriaali, JY:n abipäivän ohjelma ja laitoksen ja oppiaineiden esitteet laaditaan huolellisesti. Opiskelijoiden tekemiä lukiovierailuja (rekrytointia) tuetaan kulukorvauksin. Ensimmäinen opiskeluvuosi Alkuvaiheen ohjauksen hoitavat laitoksen opiskelijatuutorit ja opettajatuutorit. Opiskelija laatii ensimmäisen hopsinsa.

6 6 Toinen opiskeluvuosi Opettajatuutoriryhmät kutsutaan koolle kerran lukuvuoden aikana. Opettajankoulutuksessa oleville tarjotaan omia opettajatuutorointiryhmiä. Kolmas opiskeluvuosi Opettajatuutorointia tarjotaan yhden kerran lukuvuoden aikana. Proseminaarivaiheessa olevien opiskelijoiden hopsit tarkastetaan. Neljäs ja viides opiskeluvuosi Opettajankoulutuksessa oleville tarjotaan omia opettajatuutoriryhmiä. Seminaarivaiheen opiskelijoiden hopsit tarkastetaan. Graduvaihe ja valmistuminen (viides ja kuudes opiskeluvuosi) Gradu- ja gradutukiryhmien ohjaajat tukevat tutkielman tekemistä ja opintojen loppuunsaattamista. Amanuenssit ja tiedekunnan kanslia opastavat opintokokonaisuuksien ja tutkinnon koostamiseen sekä valmistumiseen liittyvissä asioissa. Lähellä valmistumista oleville opiskelijoille suositellaan osallistumista ura- ja rekrytointipalveluiden järjestämille Jalka oven välissä -luennoille, joilla käsitellään työelämään liittyviä teemoja. Laitos tarjoaa muille kuin opettajanuralle aikoville vapaavalintaisen urakurssin. Kurssilla keskustellaan mm. työllistymiseen liittyvistä teemoista, sivuainevalinnoista ja oman osaamisen arvioinnista ja markkinoinnista. Kurssilla kuullaan myös asiantuntijavieraita tarpeen ja resurssien mukaan. On hyvä arvioida, kohtaavatko opinto-ohjauksen kysyntä ja tarjonta opiskelijoiden koko opintopolun ajan. Opinto-ohjauskyselyn pohjalta saadaan tietoa opiskelijoiden tyytyväisyydestä, toiveista ja odotuksista, mutta riittävätkö laitoksen resurssit vastaamaan näihin odotuksiin? Miten huolehditaan opinto-ohjaajien ja opettajien hyvinvoinnista ja jaksamisesta? Onko ohjauksen osuus oikein mitoitettu työsuunnitelmissa? Proseminaari- ja seminaarivaiheen opiskelijoille lv tehdyn kyselyn perusteella opiskelijat pitävät ohjausta tarpeellisena ja toivovat enemmän henkilökohtaista ohjausta (jopa pakollista), ohjausta ensimmäisen vuoden jälkeenkin, lisää ohjausta sivuaineen opintoihin, yhtenäisiä velvoitteita hopsohjaajille, enemmän tietoa sivuainevaihtoehdoista, ammatti- ja uravaihtoehdoista, selkeämpiä opetussuunnitelmia ja tietoa kurssivalinnoista, parempaa ja oikea-aikaisempaa tiedotusta esim. muutoksista ja pedagogisista opinnoista sekä opettajaopintojen yhteensovittamisesta kielten opintojen kanssa.

7 7 4. Hops-ohjaajien ja tuutoreiden koulutus ja osaamisen tukeminen Opiskelijatuutorit Ylioppilaskunnan antaman koulutuksen lisäksi laitoksen opiskelijatuutoreille järjestetään toukokuussa ja elokuussa yhteiset perehdyttämistilaisuudet, joihin osallistuvat tuutoreiden lisäksi pedagoginen johtaja, aineenopettajankoulutuksen lehtori, amanuenssit ja pari edellisen vuoden tuutoria. Tuutorit kirjoittavat ohjaustoiminnastaan raportin ja pitävät ohjauksen päätyttyä kritiikkipalaverin, jossa he arvioivat toimintaansa ja antavat palautetta perehdyttämisestä. Palautteet otetaan huomioon seuraavan vuoden koulutusta ja toimintaa suunniteltaessa. Opiskelijatuutoreiden yhteyshenkilöinä oppiaineissa toimivat amanuenssit. Toimintaa koordinoi yksi laitoksen amanuensseista. Opettajatuutorit Opettajatuutorit toimivat yleensä myös alkuvaiheen hops-ohjaajina. Virtuaaliyliopisto on opastanut heitä ehops-sovelluksen käytössä. Opintoohjaajia on osallistunut korkea-asteen ohjauksen täydennyskoulutukseen ja muihin yliopiston opinto-ohjausta käsitteleviin seminaareihin ja keskustelutilaisuuksiin. Opettajatuutoroinnin sisältöjä yhdenmukaistamaan ja toimintaa helpottamaan kootaan opettajatuutorin käsikirja, joka sisältää ohjaustapaamisten tärkeitä aiheita ja viittauksia käytettävissä oleviin verkkomateriaaleihin. Käsikirja auttaa uutta opettajatuutoria perehtymään tehtäväänsä. Opiskelijatuutoreiden ja opettajatuutoreiden yhteistyötä ja työnjakoa selkeytetään ja kehitetään. Opettajatuutorit kaipaavat lisää koulutusta ja tietoa esim. seuraavista asioista: sivuainevaihtoehdot ja -valinnat, uraohjauksen ja työelämän kysymykset, opiskelijoita aktivoivat työtavat opinto-ohjauksessa. Opinto-ohjaajia askarruttaa myös kysymys siitä, missä kulkee opinto-ohjauksen ja psykologin antaman ohjauksen (terapian) raja. Opettajatuutoreiden ajatuksia tuutoroinnista ja ohjauksen sujuvuudesta täytyy kartoittaa, jotta saadaan käsitys siitä, miten opettajatuutorit kokevat ohjaustyönsä ja miten toimintaa voi kehittää edelleen. 5. Opinto-ohjauksen suunnitelman kehittämisvastuut ja päivitysmenettelyt; opiskelijoiden osallistuminen Päävastuu opinto-ohjauksen kehittämisestä on pedagogisella johtajalla. Opetuksen kehittämisryhmä käsittelee opinto-ohjaukseen kuuluvia asioita kerran vuodessa, ja opinto-ohjauksesta vastaava amanuenssi päivittää opintoohjauksen suunnitelman ryhmän keskustelujen pohjalta. Suunnitelmaa

8 8 käsitellään tarpeen mukaan myös laitosneuvostossa. Sekä opetuksen kehittämisryhmässä että laitosneuvostossa on opiskelijaedustus. Opiskelijapalautetta kerätään systemaattisesti ja opinto-ohjauksen kehittämistä jatketaan käytettävissä olevien resurssien rajoissa. 6. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (hops) laadintaohjeet ja niistä tiedottaminen Tekninen ohjaus Ehops-työkalun käyttöohjeet löytyvät Korpista. Uusille opiskelijoille järjestetään ehops-koulutusta ryhmissä. Ehopsin laadintaohjeita löytyy myös oppiaineiden verkkosivuilta. Sisällöllinen ohjaus Hopsin tavoitteet on määritelty oppiaineiden opetussuunnitelmissa. Korpin ehops-sovellukseen on liitetty kaksi avoimia kysymyksiä sisältävää kyselyä, joiden merkitystä laitos painottaa. Kyselyjen teemoista keskustellaan opettajatuutoroinnissa vuoden aikana. Näin opiskelijat saavat tukea suunnitteluun, valintoihin ja itsearviointiin sekä toisiltaan että opettajatuutorilta. Ehops-sovelluksen rakenneosaa käytetään lähinnä havainnollistamaan tutkinnon suuria linjoja ja pääaineopintojen karkeaa aikataulutusta. Ehops-sovellus ei liian yksityiskohtaisena vastaa kielten laitoksen opiskelijoiden eikä hops-ohjaajien tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Laitoksen verkkosivuille laaditaan kaikkia laitoksen opiskelijoita palvelevat ohjeet hopsin ja ehopsin laatimisesta. Arvioidaan, voidaanko ehopsin pakollisuudesta luopua, koska ohjaajat ja myös osa opiskelijoista kokevat sen epähavainnollisena ja teknisesti monimutkaisena. Vaihtoehtona voisi olla vapaamuotoinen kirjallinen pohdinta hops-ohjaajan ohjeistuksen mukaan. 7. Hopsin laatiminen, toteuttamiskelpoisuuden tarkistaminen, suunnitelmien tarkistusajankohdat ja muutosten kirjaaminen suunnitelmiin Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tavoitteena on lisätä opiskelijan itsetuntemusta ja kykyä toimia päämäärätietoisesti. Hops auttaa opiskelijaa tavoitteiden asettelussa, opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä oman osaamisensa tunnistamisessa ja seuraamisessa. Opiskelija laatii suunnitelman ensisijaisesti itseään varten, mutta sitä voidaan käyttää pohjana myös ohjaajan kanssa käytävissä keskusteluissa. Suunnitelma laaditaan Korpin ehops-työkalulla. Ehopsiin on liitetty kaksi kyselyä: ehops-kysely ja kansainvälistymiskysely, joissa opiskelija pohtii opiskeluaan, perustelee suunnitelmiaan ja valintojaan sekä arvioi omia opintojaan, vahvuuksiaan, kehittämisalueitaan ja kansainvälistymistään. Opiskelija laatii ensimmäisen

9 9 henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa opettajatuutorin kanssa sovitulla tavalla ja aikataululla. Suunnitelman toteuttamiskelpoisuuden tarkistaa eli hopsin hyväksyy opiskelijan oma opettajatuutori tai hänen hops-ohjaajansa. Ohjaaja voi ehdottaa suunnitelmaan tarkistuksia tai korjauksia tai hyväksyä suunnitelman sellaisenaan. Suunnitelma säilyy Korpissa, ja opiskelija täydentää ja päivittää sitä omien tarpeidensa mukaan opintojen ja suunnitelmien edistyessä ja muuttuessa. Hops-ohjaaja tarkistaa suunnitelman ensimmäisen vuoden lisäksi vähintään kolmantena opiskeluvuonna ja kerran FM-tutkinnon suorittamisen aikana. Joillekin opettajatuutoreille on kertynyt vuosien varrella jopa ohjattavaa opiskelijaa, joten heidän seurantatyötään on tarpeen helpottaa ja vastuuta hopsien tarkistamisesta jakaa useammalle ohjaajalle. Kolmannen vuoden opiskelijoiden hopsien toteuttamiskelpoisuuden tarkistaminen siirtyy proseminaariryhmien ohjaajille, ja vastaavasti maisterivaiheessa hopsin hyväksyy seminaarin ohjaaja. Saadakseen suoritusmerkinnän seminaarista opiskelijan on keskusteltava henkilökohtaisesta opintosuunnitelmastaan seminaariryhmän ohjaajan kanssa. Hopsin tarkistamismenettelyyn luodaan selkeät ohjeet. Tärkeää on löytää sellaiset opiskelijat, joilla opinnot eivät ole edenneet suunnitelmien mukaisella tai odotetulla tavalla (esim. opintopisteitä on kertynyt liian vähän, sivuaineita ei ole tutkintoon tarvittavaa määrää tai suunnitelmat vaikuttavat hyvin jäsentymättömiltä), ja ohjata heidät oman opettajatuutorin tai amanuenssin luo henkilökohtaiseen opinto-, sivuaine- ja uraohjaukseen.