KIELTEN LAITOKSEN OPINTO-OHJAUKSEN SUUNNITELMA päivitetty 12/2010

Transkriptio

1 KIELTEN LAITOKSEN OPINTO-OHJAUKSEN SUUNNITELMA päivitetty 12/ Opinto-ohjauksen yleiset periaatteet ja tavoitteet 2. Opinto-ohjauksen muodot 3. Opinto-ohjaukseen käytettävät resurssit 3.1. Toimijat, tehtävät ja vastuut 3.2. Opinto-ohjaus opiskelijan opintopolun eri vaiheissa 4. Hops-ohjaajien ja tuutoreiden koulutus ja osaamisen tukeminen 5. Opinto-ohjauksen suunnitelman kehittämisvastuut ja päivitysmenettelyt; opiskelijoiden osallistuminen 6. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (hops) laadintaohjeet ja niistä tiedottaminen 7. Hopsin laatiminen, toteuttamiskelpoisuuden tarkistaminen, suunnitelmien tarkistusajankohdat ja muutosten kirjaaminen suunnitelmiin 8. Kehittämistoimenpiteitä 1. Opinto-ohjauksen yleiset periaatteet ja tavoitteet Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijan oppimaan oppimisen, opintojen suunnittelun, urasuunnittelun ja elämänhallintataitojen kehittymistä sekä ohjataan häntä itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Ohjauksella laajennetaan opiskelijan tietoisuutta valintamahdollisuuksista ja tuetaan ja rohkaistaan häntä valinnoissa. Tavoitteena on opiskelijan itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntyminen. Toiminnassa pyritään opiskelijalähtöisyyteen, yksilöllisyyteen, henkilökohtaiseen tukemiseen ja toisaalta yhteisöllisyyteen. Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijan sopeutumista ja sosiaalistumista opiskelu- ja laitosyhteisöön. Opiskelijoille tarjotaan tasavertaista mahdollisuutta hakea ja saada ohjausta; opiskelijan tulee tiedostaa oma opinto-ohjauksen tarpeensa ja hakea itse aktiivisesti ohjausta, neuvoja ja tietoa. Yliopisto-opiskelijan ohjauksessa pyritään myös opiskelijan tieteellisen ajattelun, akateemisen asiantuntijuuden ja työelämävalmiuksien kehittymiseen. Ohjaaja tuntee oman asiantuntemuksensa rajat ja laitoksen ja yliopiston muiden ohjaustahojen tarjoamat mahdollisuudet ja ohjaa opiskelijaa tarpeen mukaan eteenpäin oikealle taholle. Toimivalla ja kattavalla opinto-ohjausjärjestelmällä edistetään alalle soveltuvien ja motivoituneiden opiskelijoiden valintaa, opintojen sujuvuutta ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä. 2. Opinto-ohjauksen muodot Opinto-ohjaukseen kuuluu tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus. Opinto-ohjausta annetaan sekä ryhmässä että henkilökohtaisesti, ja sen saatavuudesta ja muodoista tiedotetaan monia eri kanavia käyttäen. Tiedotus hoidetaan etupäässä laitoksen ja oppiaineiden verkkosivujen, Korppiopintohallintajärjestelmän, sähköpostilistojen sekä tuutoroinnin kautta. Amanuenssit vastaavat yleisestä ja opetushenkilökunta omaan opetukseensa ja ohjaukseensa liittyvästä tiedotuksesta. Tiedotustilaisuuksia järjestetään uusille pää- ja sivuaineopiskelijoille syksyisin ja muillekin tarvittaessa esim. erilaisten muutosten yhteydessä. Opintoneuvontaa antavat amanuenssit ensisijaisesti vastaanottoaikoinaan ja opettajat viikoittaisilla vastaanotoillaan sekä opetuksensa yhteydessä. Lyhyet asiat voi hoitaa myös sähköpostilla. Jokainen neuvontaa ja ohjausta antava määrittää itselleen sopivat neuvontakanavat ja tiedottaa niistä opiskelijoille. Ohjaus on tarkoitettu henkilökohtaiseksi ja pitkäjänteiseksi tueksi opiskelijalle hänen suunnitellessaan ja suorittaessaan opintojaan ja tutkintoaan. Ohjauksesta vastaavat mm. opettajatuutorit, hops-ohjaajat, amanuenssit ja opinnäytteiden ohjaajat.

2 2 Opiskelijatuutorit perehdyttävät uudet opiskelijat yliopistoyhteisön ja laitoksen käytänteisiin sekä opastavat opintososiaalisissa asioissa ja opiskelun perusasioissa, kuten lukujärjestyksen laadinnassa ja kursseille ilmoittautumisessa. Opettajatuutorointi on pääaineopiskelijoille suunnattua ryhmäohjausta. Ryhmät kokoontuvat 6-7 kertaa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Opiskelija laatii ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (hops) yleensä opettajatuutoroinnin osana. Opettajatuutoroinnin ja hopsin kuvaukset osaamistavoitteineen löytyvät oppiaineiden opetussuunnitelmista. Opettajatuutorointiryhmiä on tarjolla myös pedagogisia opintoja suorittaville. Ohjaajana toimii aineenopettajankoulutuksen lehtori. Työelämäsuuntautuneisuuttaan opiskelija voi edistää valinnaisella urakurssilla, jota suunnataan ensisijaisesti muille kuin opettajan ammattiin suuntaaville opiskelijoille toisesta opiskeluvuodesta lähtien. Kurssilla saa tietoa ja siellä keskustellaan mm. kieliasiantuntijoiden työtehtävistä, työmarkkinoista, työelämän osaamistarpeista, sivuainemahdollisuuksista, oman osaamisen arvioinnista ja markkinoinnista sekä työnhausta. 3. Opinto-ohjaukseen käytettävät resurssit Opinto-ohjaukseen osallistuvat laitoksen koko opetushenkilökunta ja amanuenssit. Amanuenssit vastaavat yleisestä opinto-ohjauksesta. Opetushenkilökunta antaa omaan opetukseensa liittyvää opinto-ohjausta; osa amanuensseista, lehtoreista ja professoreista toimii myös opettajatuutoreina ja hops-ohjaajina. Aineenopettajankoulutuksen yhteyshenkilönä OKL:n ja Normaalikoulun suuntaan ja opettajakoulutettavien opinto-ohjaajana toimii aineenopettajankoulutuksen lehtori. Opiskelijavaihtoa ja siihen liittyvää ohjausta hoitaa joka pääaineessa yksi tai kaksi vastuuhenkilöä. Opinnäytetöitä ohjaavat laitoksen professorit ja suuri osa lisensiaatti- ja tohtorikoulutuksen saaneesta opetushenkilökunnasta. Laitoksessa toimii myös graduohjauksen tukiryhmiä, joissa ohjataan työskentelyprosessia. Osa ryhmistä on oppiainekohtaisia, kirjoitusprosessiin ja aineen konventioihin keskittyviä ryhmiä. Lisäksi laitoksella toimii oppiainerajat ylittävä tutkielmatukiryhmä, joka tapaa seminaari-istunnoissa ja kirjoittamiseen keskittyvissä kirjoituslaboratorio-tapaamisissa. Aineenopettajankoulutuksen lehtorin puoleen voi kääntyä kääntyä, jos opinnäytetyö on jäänyt kesken. Tuutorointi ja hops-ohjaus on huomioitu opetushenkilökunnan työsuunnitelmissa Toimijat, tehtävät ja vastuut Jyväskylän yliopiston uusi tutkintosääntö (voimassa alkaen) määrittelee entistä tarkemmin opiskelijan oikeudet saada opinto- ja hops-ohjausta opiskelun kaikissa vaiheissa. Laitoksen ohjauskäytänteistä ja -vastuista kerrotaan opettajatuutoroinnissa ja laitoksen opinto-ohjauksen verkkosivulla. Opinto-ohjauksessa toimijoiden työnjako, tehtävät ja vastuut ovat seuraavat: Amanuenssit Yleinen tiedotus, neuvonta ja opinto-ohjaus oppiaineessa. Sivuaineopiskelijoiden ohjaus. Tiedottaminen sivuainevalinnoista ja opinto-oikeuksien hakemisesta. Siirto-opiskelijoiden ohjaus. Erillisellä opinto-oikeudella opiskelevien ohjaus. Maisteriopinnoissa aloittavien ohjaus.

3 3 Aiempien opintojen hyväksilukeminen. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen. Työharjoitteluhaun järjestäminen. Opastus opintokokonaisuuksien ja tutkinnon koostamisessa. Opintokokonaisuuksien koostaminen Korppi: opetusohjelma, kurssinhallinta, tenttien hallinta, ehops-sovelluksen opinto- ja tutkintorakenteiden päivittäminen. Opettajatuutorit Ryhmänohjaustunnit pääaineopiskelijoille oppiaineittain. Omiin tuutoriryhmiin kuuluvien opiskelijoiden ensimmäisen ja toisen vuoden opintoohjaus yhteistyössä amanuenssien kanssa. Hops-ohjaajat Opiskelijan hopsin toteuttamiskelpoisuuden tarkistaminen vähintään ensimmäisenä, kolmantena ja viidentenä opiskeluvuonna. Hops käydään ohjaajan kanssa lävitse aina, kun opiskelija muuttaa sitä olennaisesti. Muutoin henkilökohtaisen ohjauskeskustelun tarve selvitetään kerran vuodessa. Opetushenkilökunta Omaan opetukseen liittyvä opintoneuvonta ja -ohjaus. Laitoksen yhteisille kursseille on nimetty vastuuhenkilö, joka hoitaa mm. kursseihin liittyvän tiedotuksen ja neuvonnan. Opinnäytetöiden ohjaus. Jatko-opiskelijoiden ohjaus. Aineenopettajankoulutuksesta vastaava lehtori Suoravalinnan kautta vieraiden kielten opettajankoulutukseen valittujen opiskelijoiden ja opettajan pedagogisiin opintoihin myöhemmin hakeutuvien opiskelijoiden opintoneuvonta ja -ohjaus sekä tiedottaminen opettajankoulutukseen liittyvissä asioissa. Ryhmänohjaustunnit pedagogisia opintoja suorittaville. Jos opinnäyte on jäänyt kesken eikä työ tunnu etenevän, opiskelija voi ottaa yhteyttä aineenopettajankoulutuksen lehtoriin. Opiskelijavaihtoasioita hoitavat lehtorit ja amanuenssit Vaihtopaikoista ja hakuajoista tiedottaminen, lähtevien ja tulevien vaihto-opiskelijoiden ohjaus ja neuvonta, vaihdossa suoritettavien opintojen hyväksilukeminen. Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet yliopiston tasolla on määritelty lakien, asetusten sekä yliopiston johto- ja tutkintosäännön pohjalta, ja ne on kirjattu laitoksen verkkosivulle. Opiskelijan vastuualueeseen voidaan katsoa kuuluvaksi myös muutamia opinto-ohjaukseen liittyviä asioita: Opiskelijat lukevat säännöllisesti sähköpostia, liittyvät opiskelemiensa aineiden sähköpostilistoille, seuraavat aktiivisesti kielten laitoksen ja oppiaineittensa verkkosivuja, etenkin kohtaa opiskelu. lukevat huolellisesti opetussuunnitelmat, opiskeluohjeet, tiedotteet ja muun heille tarkoitetun materiaalin ja pyytävät tarvittaessa selvennystä asioihin opinto-ohjaajilta.

4 4 osallistuvat tiedotustilaisuuksiin. Jos opiskelija ei pääse tiedotustilaisuuteen, hän hankkii tiedon opiskelijatovereilta tai verkkosivuilta. tunnistavat oman tiedontarpeensa ja hakevat neuvoja ja ohjausta tarvittaessa. noudattavat henkilökunnan ilmoittamia ohjausaikoja ja pyrkivät hoitamaan asiansa hyvissä ajoin Opinto-ohjaus opiskelijan opintopolun eri vaiheissa ENNEN OPINTOJEN ALKUA Opinto-ohjaus voidaan katsoa alkavaksi jo opiskelijarekrytoinnin toimenpiteillä. Hakuoppaan tekstit, hakua koskeva verkkomateriaali, JY:n abipäivän ohjelma ja laitoksen esitteet antavat hakijoille selkeää ja ymmärrettävää informaatiota. Hakijoille tiedotetaan mahdollisimman avoimesti valintakokeiden sisällöstä, jotta he osaavat valmistautua kokeisiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Aineistokokeen tekstit luovat kuvaa tieteenalan kysymyksistä ja oppiaineiden esittelytekstit esittelevät opintosisältöjä ja kieliasiantuntijan mahdollisia työnkuvia. Tiedekunta koordinoi opiskelijavalinnan tiedotusta. Opiskelijoiden tekemiä lukiovierailuja, joissa he kertovat kieliaineista opiskelualana, tuetaan kulukorvauksin. KANDIDAATIN TUTKINTO Ensimmäinen opiskeluvuosi Opiskelijatuutorit perehdyttävät syyskuussa uudet opiskelijat yliopistoyhteisön ja laitoksen käytänteisiin. Opettajatuutoritoiminta alkaa syyskuun lopulla ja jatkuu toukokuulle. Jokaiselle opiskelijalle nimetään opettajatuutori (hopsohjaaja), joka parhaassa tapauksessa ohjaa opiskelijaa koko opiskelun ajan. Ohjaajan vaihtumisesta (esim. eläkkeelle siirtymisen takia) ilmoitetaan opiskelijalle. Laitoksen verkkosivuille on laadittu uuden kieltenopiskelijan opas, jossa kuvataan mahdollisimman selkeästi tärkeimmät opintoihin liittyvät asiat. Uusille pää- ja sivuaineopiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia oppiaineittain. Näissä tiedotetaan lähinnä opintojen sisällöistä ja aikataulutuksesta. Laitoksen kaikille uusille opiskelijoille suunnataan yhteinen tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan laitoksesta työ- ja opiskeluyhteisönä, sen koulutustarjonnasta, opiskelijoiden osallistumisesta suunnittelu- ja työryhmätyöskentelyyn, annetaan alustavaa tietoa kieliasiantuntijatehtävistä ja sivuainemahdollisuuksista sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Ensimmäisen opiskeluvuoden tehostettu opinto-ohjaus tutustuttaa opiskelijat yliopisto- ja laitosyhteisöön ja painottaa tavoitteiden asettamisen, opintojen suunnittelun ja sivuainevalintojen merkitystä heti opintojen alusta alkaen. Tavoitteena on saada opinnot hyvään vauhtiin ja estää tiedon puutteesta johtuva opintojen pitkittyminen ja niiden keskeytyminen. Jokainen opiskelija oppii tuntemaan paremmin ainakin yhden henkilökunnan jäsenen, johon hänen on tarvittaessa helppo ottaa yhteyttä. Opiskelijat saavat toisiltaan vertaistukea jakaessaan kokemuksia, tuntemuksia ja tietoja ryhmässä. Opiskelija laatii ensimmäisen hopsinsa osana opettajatuutorointia. Opiskelijavaihtoon liittyviä tiedotustilaisuuksia järjestetään oppiaineittain ensimmäisen opiskeluvuoden keväästä lähtien. Myös kv-palvelut järjestävät tiedotusta vaihto-opiskeluun ja kansainväliseen harjoitteluun liittyen. Toinen opiskeluvuosi Opettajatuutoriryhmät kutsutaan oppiaineittain koolle vähintään kerran lukuvuoden aikana. Lisäksi voidaan järjestää laitostason yhteinen tapaaminen suoravalituille ja toisaalta muihin kieliasiantuntijatehtäviin tähtääville ajankohtaisista opiskeluteemoista.

5 5 Kolmas opiskeluvuosi Proseminaarivaiheessa opiskelija käy hops-keskustelun ohjaajansa kanssa. Näissä tapaamisissa opettaja ja opiskelija käyvät läpi opiskelijan opintopolkua ja urasuunnitelmia; samalla päivitetään HOPSia ja puututaan mahdollisiin ongelmakohtiin, esim. puuttuviin sivuaineisiin. Amanuenssit ja tiedekunnan kanslia opastavat opintokokonaisuuksien ja tutkinnon koostamiseen sekä valmistumiseen liittyvissä asioissa. Tiedekunnan palvelukeskus järjestää tutkintojen hakemista koskevan infotilaisuuden. MAISTERIN TUTKINTO Neljäs ja viides opiskeluvuosi Opintonsa suoraan maisteriopinnoista aloittavien ohjauksesta vastaavat amanuenssit. Opiskelijat voivat halutessaan osallistua opettajatuutoriryhmiin, ja sitä suositellaan, mikäli opiskelija ei ole ennen opiskellut Jyväskylän yliopistossa. Opiskelijat laativat HOPSin amanuenssien ohjeiden mukaan. Opettajankoulutuksessa oleville tarjotaan omia opettajatuutoriryhmiä. Seminaarivaiheessa opiskelijat käyvät hops-keskustelun ohjaajansa kanssa. Työharjoittelua suositellaan ja suunnataan erityisesti niille opiskelijoille, joilla ei ole tähtäimessä opettajan ammatti vaan muut kieliasiantuntijatehtävät. Laitos tukee vuosittain opiskelijaa tarjoamalla yhden tai kahden kuukauden harjoittelutuen. Myös aineenopettajaksi suuntaavien on mahdollista tehdä työssäoppimisjakso pedagogisten opintojen suorittamisen jälkeen, mutta laitos ei tarjoa heille harjoittelutukea. Työharjoittelua koordinoivat amanuenssit. Työharjoittelusta tehdään sopimus opiskelijan, harjoittelupaikan ja laitoksen kesken. Harjoittelupaikka nimeää opiskelijalle ohjaajan. Työharjoittelu osaamistavoitteineen on kuvattu opetussuunnitelmassa. Graduvaihe ja valmistuminen (viides ja kuudes opiskeluvuosi) Graduohjaajat ohjaavat ja tukevat tutkielman tekemistä ja opintojen loppuunsaattamista. Ohjaustapaamisessa on mahdollista pohtia myös opinnäytteen sitomista urasuunnitelmiin niin, että opinnäytteen aihe ja sisältö palvelisivat opiskelijan työllistymistä hänen valmistuttuaan. Amanuenssit ja tiedekunnan kanslia opastavat opintokokonaisuuksien ja tutkinnon koostamiseen sekä valmistumiseen liittyvissä asioissa. JATKO-OPISKELU Kullakin jatko-opiskelijalla on kaksi nimettyä ohjaajaa. He ohjaavat pääasiassa jatkoopiskelijan väitöskirja- tai lisensiaatintutkimusta ja kirjoittamista. Osa jatko-opiskelijoista on jo työelämässä, mutta ohjaajat opastavat tutkijanuralle aikovia jatko-opiskelijoita myös akateemisen maailman käytänteisiin ja vaatimuksiin. 4. Hops-ohjaajien ja tuutoreiden koulutus ja osaamisen tukeminen Opiskelijatuutorit Ylioppilaskunnan antaman koulutuksen lisäksi opiskelijatuutoreille järjestetään toukokuussa ja elokuussa kielten laitoksen yhteiset perehdyttämistilaisuudet, joihin osallistuvat tuutoreiden lisäksi aineenopettajankoulutuksen lehtori ja amanuenssit. Tuutorit kirjoittavat ohjaustoiminnastaan raportin. Palautteet otetaan huomioon seuraavan vuoden koulutusta ja toimintaa suunniteltaessa. Opiskelijatuutoreiden yhteyshenkilöinä oppiaineissa toimivat

6 6 amanuenssit. Tuutoreita ohjaa ja toimintaa koordinoi yksi laitoksen amanuensseista. Opiskelijatuutoreiden valinnassa käytetään hyväksi ainejärjestöjen asiantuntemusta. Opettajatuutorit ja hops-ohjaajat Opettajatuutoreita ja hops-ohjaajia on osallistunut ja heidän toivotaan osallistuvan korkeaasteen ohjauksen täydennyskoulutukseen ja muihin yliopiston opinto-ohjausta käsitteleviin seminaareihin ja keskustelutilaisuuksiin. Opettajatuutoroinnin sisältöjä yhdenmukaistamaan ja toteutusta helpottamaan on laadittu laitoksen tuutoroinnin opetussuunnitelma ja koottu opettajatuutorin käsikirja, joka sisältää ohjaustapaamisten tärkeitä aiheita ja viittauksia käytettävissä oleviin verkkomateriaaleihin. Nämä materiaalit säilytetään Optimassa, niitä päivitetään 2-3 vuoden välein. Materiaalit auttavat uutta opettajatuutoria perehtymään tehtäväänsä. 5. Opinto-ohjauksen suunnitelman kehittämisvastuut ja päivitysmenettelyt; opiskelijoiden osallistuminen Päävastuu opinto-ohjauksen kehittämisestä on pedagogisella johtajalla. Opinto-ohjaukseen liittyviä teemoja käsitellään tarvittaessa perustutkintokoulutuksen johtoryhmässä ja opetuksen kehittämisryhmässä. Opinto-ohjauksesta vastaava amanuenssi päivittää opinto-ohjauksen suunnitelman 2-3 vuoden välein opetuksen kehittämisryhmässä käytävän keskustelun pohjalta. Ryhmässä on opiskelijaedustus. Opiskelijapalautetta ohjauksesta kerätään systemaattisesti (esim. opettajatuutorit omissa ryhmissään). Proseminaari- ja seminaarivaiheen opiskelijoille 2-3 vuoden välein tehtävän kyselyn avulla pyritään kartoittamaan opiskelijoiden kokemia puutteita opinto-ohjauksessa ja tehostamaan toimintaa tarpeellisiksi koetuissa asioissa ja opintopolun eri vaiheissa sekä kehittämään opinto-ohjausta käytettävissä olevien resurssien mukaan. 6. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (hops) laadintaohjeet ja niistä tiedottaminen Tekninen ohjaus Ehops-työkalun käyttöohjeet löytyvät Korpista. Uusille opiskelijoille järjestetään ehopskoulutusta ryhmissä. Ehopsin laadintaohjeita löytyy myös laitoksen verkkosivuilta. Sisällöllinen ohjaus Hopsin ja tuutoroinnin osaamistavoitteet on määritelty oppiaineiden opetussuunnitelmissa. Korpin ehops-sovellukseen on liitetty kaksi avoimia kysymyksiä sisältävää kyselyä, joissa opiskelija pohtii opiskeluaan, perustelee suunnitelmiaan ja valintojaan sekä arvioi omia opintojaan, vahvuuksiaan, kehittymistarpeitaan ja kansainvälistymistään. Kyselyjen teemoista keskustellaan opettajatuutoroinnissa vuoden aikana. Näin opiskelijat saavat tukea suunnitteluun, valintoihin ja itsearviointiin sekä toisiltaan että opettajatuutorilta. Ehopssovelluksen rakenneosaa käytetään lähinnä havainnollistamaan tutkinnon suuria linjoja ja opintojen karkeaa aikataulutusta. 7. Hopsin laatiminen, toteuttamiskelpoisuuden tarkistaminen, suunnitelmien tarkistusajankohdat ja muutosten kirjaaminen suunnitelmiin Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tavoitteena on lisätä opiskelijan itsetuntemusta ja kykyä toimia päämäärätietoisesti. Hops auttaa opiskelijaa tavoitteiden asettelussa, opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä oman osaamisensa tunnistamisessa ja seuraamisessa. Opiskelija laatii suunnitelman ensisijaisesti itseään varten, mutta sitä voidaan käyttää pohjana myös ohjaajan kanssa käytävissä keskusteluissa. Opiskelija laatii ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa opettajatuutorin kanssa sovitulla tavalla ja aikataululla.

7 7 Suunnitelman toteuttamiskelpoisuuden tarkistaa eli hopsin hyväksyy opiskelijalle nimetty hops-ohjaaja. Ohjaaja voi ehdottaa suunnitelmaan tarkistuksia tai korjauksia tai hyväksyä suunnitelman sellaisenaan. Suunnitelma säilyy Korpissa, ja opiskelija täydentää ja päivittää sitä omien tarpeidensa mukaan opintojen ja suunnitelmien edistyessä ja muuttuessa. Hopsohjaaja tarkistaa suunnitelman ensimmäisen vuoden lisäksi vähintään kolmantena opiskeluvuonna ja kerran FM-tutkinnon suorittamisen aikana. Opiskelija voi pyytää hopsohjaajaansa tarkistamaan suunnitelman aina, kun hän muuttaa sitä olennaisesti. 8. Kehittämistoimenpiteitä Verkkosivuilta löytyvän tiedon kattavuuteen, saatavuuteen, luotettavuuteen ja ajantasaisuuteen kiinnitetään jatkuvaa huomiota. Kaikki koko laitosta koskeva opiskeluun liittyvä ohjeistus kootaan vähitellen yhteen paikkaan kielten laitoksen sivulle. Tällä hetkellä osa tiedosta löytyy hajautetusti eri oppiaineitten alta. Akateeminen työttömyys vaivaa myös Jyväskylän seutua, ja osa kielten laitoksesta ilman opettajankoulutusta valmistuneista opiskelijoista kokee vaikeuksia yrittäessään työllistyä kielten maisterin tutkinnolla. Keväällä 2011 toteutetaan kysely, jolla selvitetään laitokselta valmistuneiden maisterien työhön sijoittumista, työelämäpolkuja ja työmarkkinoiden yleisiä osaamisvaatimuksia. Opinto-ohjauksessa kehitetään toimintaa, joilla voidaan auttaa opiskelijoiden työllistymistä, aktivoida heitä luomaan verkostoja, hankkimaan työelämätietoja ja -taitoja sekä tiedostamaan ja markkinoimaan omaa osaamistaan. Toimenpiteinä voivat olla esim. portfoliotyöskentelyn lisääminen ja alumnitoiminnan ja muiden työelämäyhteyksien parantaminen. Alumniyhteistyötä voidaan kehittää myös esim. sosiaalisen median avulla. Opintojen tarkempi suuntaaminen työelämään, esim. opinnäytteiden aiheiden täsmällisempi valinta saattaisi myös osaltaan auttaa työllistymistä. Opintojen keskeyttämistä ja sen syitä pyritään selvittämään. Osa keskeyttämisistä voitaneen estää opinto-ohjauksen toimenpiteillä. Opiskelijatuutoritoiminnan ohella edistyneemmät opiskelijat voivat olla tukemassa nuorempien kehittymistä muullakin tavalla. Esimerkiksi yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa voidaan järjestää info- ja keskustelutilaisuuksia, joissa opiskelijat kertovat omista sivuaineopinnoistaan, harjoittelu- tai vaihtokokemuksistaan. Tarvitaan jatkuvaa arviointia siitä, kohtaavatko opinto-ohjauksen kysyntä ja tarjonta opiskelijoiden koko opintopolun ajan. Riittävätkö laitoksen opinto-ohjausresurssit vastaamaan näihin odotuksiin? Miten huolehditaan opinto-ohjaajien ja opettajien koulutuksesta, hyvinvoinnista ja jaksamisesta? Onko ohjauksen osuus oikein mitoitettu työsuunnitelmissa?