Kaatopaikalle sijoittaminen

Transkriptio

1 Ekokemin ohje 2/06 Kaatopaikalle sijoittaminen Harkitusti, turvallisesti, pysyvästi Hyvä jätehuolto on terveellisen ja viihtyisän ympäristön edellytys. Jätteiden hyötykäyttö aineena ja energiana sekä turvallinen loppusijoitus ovat jätehuollon tärkeimmät tehtävät. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa, jos hyödyntäminen ei ole mahdollista. Yhteinen etu on, että se mikä kaatopaikoille sijoitetaan, se siellä myös turvallisesti pysyy.

2 Mitä kaatopaikalle sijoitetaan, se siellä myös Kaatopaikat ovat eräänlaisia palveluyrityksiä. Niiden palvelu on tila, johon voidaan turvallisesti sijoittaa sellaisia jätteitä, jotka eivät kelpaa hyötykäyttöön aineena tai energiana. KOLMENLAISIA KAATOPAIKKOJA Kaatopaikat rakennetaan niille suunnitellun jätetäytön vaatimusten mukaisiksi. Minkälaisia jätteitä kaatopaikka voi ottaa vastaan, määräytyy siten jo kaatopaikan suunnittelu- ja ympäristölupavaiheessa. Kaatopaikat on jaettu kolmeen pääluokkaan, jotka ovat pysyvän jätteen kaatopaikka tavanomaisen jätteen kaatopaikka ongelmajätteen kaatopaikka Kullekin kaatopaikalle saa sijoittaa vain sen luokituksen mukaisia jätteitä, ellei jätteistä ole lainsäädännössä erityisesti toisin määrätty. Sijoitettava jäte ei saa vaikuttaa kaatopaikan ympäristönsuojelulliseen tasoon tai sitä turvaaviin järjestelyihin. Toisin sanoen jätteen ominaisuudet ja kaatopaikkasijoituksessa syntyvät haitat ympäristölle ratkaisevat, minkälaiselle kaatopaikalle jätettä saa sijoittaa. Kaatopaikkakelpoisuuden määrittely sekä vastaavuustestaus ja tarkastukset koskevat myös niitä jätteitä, joita teollisuusyritykset sijoittavat omille kaato- paikoilleen. JÄTTEEN TUOTTAJA Jätteen tuottajan on tunnettava jätteensä. Jätteen tuottajan on myös osoitettava, että jäte täyttää aiotulle kaatopaikalle sijoittamisen vaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun jätettä viedään kaatopaikalle sijoitettavaksi, siitä on annettava kaatopaikan pitäjälle luotettavat kirjalliset niin sanotun perusmäärittelyn mukaiset tiedot. Tiedoista on käytävä ilmi, että jäte ominaisuuksiltaan sopii sijoitettavaksi kyseisen tyyppiselle kaatopaikalle. Velvoite koskee kaikkia toiminnan harjoittajia toiminnan laajuudesta riippumatta.

3 pysyy turvallisesti Vastaavuustesti Vastaavuustestillä jätteen tuottaja varmistaa, että tiettyyn kaatopaikkaluokkaan hyväksytty jäte vastaa perusmäärittelyn tuloksia ja sijoittamisen kelpoisuusehtoja. Vastaavuustestaus tehdään vähintään kerran vuodessa. Vastaavuustestejä tehdään jätteelle, jota toimitetaan kaatopaikalle säännöllisesti, joka syntyy samasta prosessista ja jonka ominaisuudet vaihtelevat vain vähän. Tarkistus kaatopaikalla Kaatopaikanpitäjän on tehtävä jätteestä tarkistuksia. Hänen on tarkistettava jätetoimitusten asiakirjat sekä otettava sijoitettavasta jätteestä näytteitä. Näytteistä tarkistetaan aistinvaraisesti tai yksinkertaisin kemiallisin määrityksin, että jäte vastaa aiemmin tehtyjä selvityksiä. Vastaavuustesteissä jätteen liukoisuusominaisuuksia testataan ravistelemalla jätettä vedessä ja analysoimalla veteen liuenneiden haitallisten aineiden pitoisuuksia. Jätteen koostumuksen ja liukoisuuden raja-arvot eri kaatopaikkaluokkiin luokittelemiseksi sekä muut sijoittamista koskevat rajoitukset on säädetty Valtioneuvoston asetuksella (202/2006). Palveluyritykset Jos jätteestä ei ole riittävästi tietoja, jätettä on tutkittava. Jätteen ominaisuuksien testaamiseen on käytettävä pätevää laboratoriota, jolla on standardinmukaiset analyysimenetelmät, kokemusta jäteanalytiikasta sekä tehokas ja luotettava laatujärjestelmä. Jätteen käsittely- ja loppusijoitusyritykset tarjoavat resurssiensa ja kumppanuuksiensa puitteissa palveluratkaisuja, joissa jätteen analysointi ja kaatopaikkakelpoisuuden selvittäminen on osa palvelukokonaisuutta. Kaatopaikanpitäjä Kaatopaikanpitäjän on tarkastettava jäte ja sitä koskevat tiedot. Hän ei saa ottaa sijoitettavaksi jätettä, joka ei täytä sijoituspaikan luokitusta. Kaato- paikanpitäjä vastaa jätteestä, kun se on oikein tiedoin vastaanotettu sijoitettavaksi. Hänen on myös säilytettävä jätteeseen ja sen laatuun liittyvät asiakirjat kolme vuotta niiden vastaanottamisesta. TIEDOT JÄTTEESTÄ Perusmäärittely Ennen kaatopaikalle sijoittamista tehdään perusmäärittely. Perusmäärittelyllä varmistetaan jätteen pitkäaikainen turvallinen sijoittaminen. Jätteestä selvitetään syntytapa, sijoitettava määrä sekä tärkeitä ominaisuuksia kuten koostumus ja liukoisuus. Jätteen koostumus määritetään testaamalla, jos se ei ole muuten tiedossa. Jätetietojen lisäksi tarvittavia tietoja ovat aiotun sijoituspaikan luokitus sekä mahdolliset erikoisvaatimukset. Myös pilaantuneiden maamassojen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä ennen kuin niitä voidaan hyödyntää tai loppusijoittaa kaatopaikalle.

4 Nykyaikainen kaatopaikka on vaativa kokonaisuus niin rakenteen, jätetäytön ja sen valvonnan, käytöstä poiston jälkeisen peittämisen kuin ympäristövalvonnankin kannalta. JÄTTEEN OMINAISUUDET JA KAATOPAIKKAKELPOISUUS Jäte hyväksytään kaatopaikalle, jos se täyttää sijoitukseen aiotun kaatopaikkaluokan kelpoisuuskriteerit. Kaikista jätteistä ei tarvita testaustietoja. Näitä ovat esimerkiksi tavanomaiset yhdyskuntajätteet sekä eräät erikseen nimetyt jätteet, jotka voidaan hyväksyä ilman testausta, esimerkiksi maa- ja kiviainekset sekä lasi, betoni, tiilet, laatat ja keramiikka. Sitovia kriteerejä Jätteen perusmäärittelyssä on osoitettava, että sijoittamisen kriteerit täyttyvät kun jätettä sijoitetaan: pysyvän jätteen kaatopaikalle tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle, jos kyseessä on kipsijäte tavanomainen jäte, joka sijoitetaan samaan kaatopaikan osaan vakaan, reagoimattoman ongelmajätteen kanssa vakaa ja reagoimaton ongelmajäte ongelmajätteen kaatopaikalle Ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kriteerejä Kun jäte on luokiteltu ongelmajätteeksi, jätteen sijoittaminen kaatopaikoille on tarkimmin säädeltyä. Myös vaatimukset kaatopaikan rakenteelle ja valvonnalle ovat tiukimmat. Ongelmajätteestä on perusmäärittelyssä osoitettava seuraavien tekijöiden vaatimustenmukaisuus: liukoisuus orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus jätteen herkkyys ph-muutoksiin Erityistapauksia Jätteen syntyprosessin tai ominaisuuksien perusteella kaatopaikkakelpoisuuden yleistä arviointimenettelyä voidaan joskus joutua soveltamaan tapauskohtaisesti. Tällöin keskitytään kyseisen jätteen kaatopaikka sijoi - tuksen kannalta oleellisiin ominaisuuksiin. Jos jätteelle ei ole asetettu yleisiä kelpoisuusehtoja, jätteen kelpoisuus kaatopaikalle määräytyy kaatopaikan lupamenettelyn kautta. JÄTTEET JA ONGELMAJÄTTEET Jäte, jota ei luokitella ongelmajätteeksi, on tavanomaista jätettä. Eräät tavanomaiset jätteet kuten betoni, keramiikka ja pilaantumaton maa-aines on määritelty pysyväksi tavanomaiseksi jätteeksi kaatopaikkasijoitusta varten (vrt. tavanomaisen jätteen kaatopaikka ja pysyvän jätteen kaatopaikka). Jos ongelmajäte voidaan käsitellä vaarattomaksi esimerkiksi kemiallisin menetelmin, käsittelyn tuote voidaan sijoittaa myös tarkoitukseen suunnitellulle ja hyväksytylle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, kaatopaikkakelpoisuuden osoittamisen jälkeen. Ongelmajätettä ei sellaisenaan voi sijoittaa edes ongelmajätteen kaatopaikalle, vaan kaatopaikkakelpoisuus on aina erikseen arvioitava. Ongelmajätteitä on usein esikäsiteltävä ennen kuin sijoittaminen ongelmajätteiden kaatopaikalle on mahdollista.

5 Kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen kelpoisuusperusteet Jäteluokka Yksikkö Jätteen kelpoisuus Jätteen sijoitus tavan- Jätteen sijoitus (mg/kg pysyvän jätteen omaisen epäorgaanisen ongelmajätteen kuiva-ainetta tai kaatopaikalle jätteen kaatopaikalle, kaatopaikalle prosenttia (luokka A) johon voidaan sijoittaa (luokka C) kuiva-aineesta) käsiteltyä ongelmajätettä (luokka B1b) Liukoisuusominaisuudet L/S-suhteessa 10 1) Arseeni mg/kg 0, Barium mg/kg Kadmium mg/kg 0, Kromi (kok.) mg/kg 0, Kupari mg/kg Elohopea mg/kg 0,01 0,2 2 Molybdeeni mg/kg 0, Nikkeli mg/kg 0, Lyijy mg/kg 0, Antimoni mg/kg 0,06 0,7 5 Seleeni mg/kg 0,1 0,5 7 Sinkki mg/kg Kloridi, Cl - mg/kg Fluoridi, F - mg/kg Sulfaatti, SO 2-4 mg/kg ) Fenoli-indeksi mg/kg 1 Liuennut orgaaninen hiili, DOC 3) mg/kg Liuenneiden aineiden kokonaispitoisuus, TDS 4) mg/kg Kokonaispitoisuudet Hehkutushäviö 550 C % 10 5) TOC % 3 6) 5 7,8) 6 8) BTEX-yhdisteet mg/kg 6 PCB-yhdisteet (7 kongeneeria 9) ) mg/kg 1 Mineraaliöljy (C10-C40) mg/kg 500 PAH-yhdisteet (EPA 16) mg/kg 40 Muut ominaisuudet ph >6 Haponneutralointikapasiteetti (ANC) tutkittava ja arvioitava tutkittava ja arvioitava Osa jätteistä ei sellaisenaan ole kaatopaikalle sijoituskelpoista. Esikäsiteltävä jäte on välivarastoitava asianmukaisesti ennen sijoituskelpoisuusselvityksiä ja kaatopaikalle sijoittamista. 1) perusmäärittelyyn myös sisällyttävä vastaavuustesti, jos jätettä muodostuu säännöllisesti 2) vaihtoehtoisesti läpivirtaustestin ensimmäisen fraktion (L/S 0,1) sulfaattipitoisuus enintään mg/l ja sulfaatin liukoisuus L/S-suhteessa 10 on enintään mg/kg 3) mitattu säädetyssä (neutraalissa) ph-arvossa 4) uuttoliuokseen liuenneiden aineiden kokonaismäärän arvoja voidaan käyttää sulfaatti- ja kloridiarvojen sijasta 5) käytettävä joko hehkutushäviötä tai orgaanisen hiilen kokonaispitoisuutta (TOC). HUOM! eräät epäorgaaniset aineet saattavat hajota 550 C:ssa ja antaa siten virheellisen arvion orgaanisen aineksen määrästä, joten arviointi tehtävä näissä tapauksissa TOC:n pitoisuuden perusteella. 6) maaperälle voidaan sallia korkeampi raja-arvo, jos liukoisuustestissä liuenneelle DOC-lle esitetty enimmäispitoisuus alittuu 7) koskee myös jätettä joka sijoitetaan kipsipohjaisten jätteiden yhteyteen 8) jätteelle voidaan sallia korkeampi raja-arvo, jos liukoisuustestissä liuenneelle DOC-lle esitetty enimmäispitoisuus alittuu 9) PCB-kongeneerit : 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180

6 Vain kestäviä ratkaisuja MIKÄ ON UUTTA? Uutta ovat jätteestä tarvittavat kirjalliset, määräsisältöiset dokumentit sekä selvät raja-arvot jätteen liukoisuusominaisuuksille. Raja-arvoja on annettu eräille metalleille, suoloille ja liuenneen orgaanisen hiilen määrälle. Uutta ovat myös orgaanisen aineksen määrälle annetut rajoitukset sellaiselle jätteelle, joka sijoitetaan ongelmajätteen tai pysyvän jätteen kaatopaikalle. Kelpoisuusrajojen käyttö luo osaltaan edellytyksiä jätteen käsittelymenetelmien kehitykselle. ERÄITÄ ERITYISTAPAUKSIA Asbesti Asbestijäte, joka ei sisällä muita vaarallisia aineita kuin sidottu asbesti, voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ilman testausta. Varastoidut jätteet Varastopaikka, jossa varastoidaan käsittelyyn toimittamiseksi samoja jätteitä yli kolme vuotta, voidaan luokitella kaatopaikaksi. Varastoa tulevat silloin koskemaan samat määräykset ja ympäristövaatimukset kuin kyseisen jätteen kaatopaikkaa yleensä. OIKEAT RATKAISUT JÄTEHUOLTOOSI Kestävän kehityksen periaatteiden ja jätehuollon kustannusten näkökulmasta parasta olisi ehkäistä jätteen syntyminen kokonaan. Kaatopaikalle sijoittaminen on jätehierarkian mukaan viimeinen vaihtoehto jätteen käsittelemiseksi. Soveltuupa jätteesi kierrätykseen, hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen, Ekokemin asiantuntijat auttavat Sinua oikeiden ratkaisujen löytämisessä. Älä epäröi ottaa yhteyttä! LISÄTIETOJA Kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnin opas, Ympäristöministeriö, 2006 Yhdessä maan parhaaksi Ekokem Oy Ab Kuulojankatu 1 PL RIIHIMÄKI Puh faksi /2006 Painotalo Auranen, Forssa Pai no tuo te