Asia Ajankohtaiset arktiset kysymykset Euroopan unionissa, Euroopan unionin kolmas arktinen tiedonanto

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM EUR-10 Hautanen Ritva(UM), Härkönen Aleksi(UM) JULKINEN Asia Ajankohtaiset arktiset kysymykset Euroopan unionissa, Euroopan unionin kolmas arktinen tiedonanto Kokous EU-ministerivaliokunta U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan unionin kolmas arktinen tiedonanto (Joint Communication to the European Parliament and the Council An integrated European Union policy for the Arctic) julkistettiin Ulkoasiainneuvostossa vahvistettiin, että tiedonantoa käsitellään ulkoasiainneuvostossa 20.6., jolloin on tarkoitus antaa päätelmät. Ulkoasiainneuvoston käsittelyä edeltää asian käsittely työryhmätasolla ja Coreperissa. Euroopan parlamentissa arktisen tiedonannon käsittelystä vastaa ulkoasianvaliokunta (AFET), mutta tarkemmasta käsittelytavasta ei vielä ole tehty päätöksiä. Suomen kanta Suomi pitää Euroopan unionia keskeisenä arktisen alueen toimijana ja tukee EU:n arktisen politiikan vahvistumista. Suomen näkökulmasta arktisen politiikan tulisi olla yksi EU:n ulkosuhdetoiminnan painopistealueita. Suomi on mm. EU:n globaalistrategian laadinnan yhteydessä korostanut, että arktiseen alueeseen tulee kiinnittää enemmän huomiota EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa alueen strategisen merkityksen lisääntymisen myötä. Arktista politiikkaa on käsiteltävä EU:ssa kokonaisvaltaisesti. Yhteistyö ja koordinaatio ulkosuhdehallinnon ja komission eri osastojen välillä on keskeistä tiedonannon toimeenpanossa. Suomi korostaa EU:n panostusta työllisyyteen, kasvuun, investointeihin, infrastruktuurihankkeisiin, ympäristökysymyksiin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen, uusiutuvaan energiaan sekä arktiseen tutkimukseen ja innovaatioihin. Suomi tukee tiedonannossa kirjattua tasapainoista lähestymistapaa, jossa globaalitavoitteiden ohella otetaan huomioon Euroopan pohjoisten alueiden, kuten Pohjois-Suomen erityiskysymykset. Ilmastonmuutos on merkittävä muutostekijä arktisella alueella, ja se vaikuttaa arktisten ja pohjoisten alueiden elinkeinoihin, väestön hyvinvointiin ja ympäristöön. Arktisen alueen politiikassa tulee pyrkiä hyödyntämään alueen potentiaali talouskasvun ja työllisyyden edistämiseen kestävällä tavalla, ottaen huomioon ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen elinkeinot. Suomi tukee tiedonannossa kirjattua EU:n dialogia alkuperäiskansojen kanssa ja pitää tärkeänä varmistaa alkuperäiskansojen osallistuminen heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavien asioiden käsittelyyn.

2 2(7) Tiedonannossa esitetyt mahdollisuudet tulee käyttää täysimääräisesti hyväksi ja Suomen pitää aktiivisesti vaikuttaa tiedonannon toimeenpanoon. Suomen kasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta EU:n Arktisessa politiikassa keskeisiä vaikuttamisaloja ovat: 1) Liikenne ml. merenkulku ja viestintä (LVM, TEM) Suomi tukee tiedonannossa esitettyjä liikenne- ja viestintäpolitiikkaan liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Suomelle tärkeitä ovat etenkin arktisten viestintäyhteyksien kehittämishankkeet ja arktisten alueiden huomioiminen EU:n sisämarkkinanäkökulmasta. Suomi tukee digitalisaation ja digitaalisten palveluiden edellytysten kehittämistä. Suomi pyrkii aktiivisesti hyödyntämään EU-rahastoja arktisen alueen infrahankkeissa sekä pohjoisen Euroopan liikenneyhteyksien kehittämisessä. Liikennehankkeiden priorisointi tehdään olemassa olevien rakenteiden ja ohjelmien puitteissa. Suomi pitää tärkeänä myös arktisen merenkulun turvallisuuden kehittämistä. Arktisen merenkulun turvallisuutta edistävää teknologiaa kuten sensorit, satelliitti- ja avaruusteknologia sekä niiden varaan rakentuvia palveluja tulee edistää. 2) Kaivostoiminta (TEM, YM) Edistetään mahdollisesti avattavan uuden kaivosteollisuuden kestävyyttä, hyödynnetään ja edistetään uusien teknologioiden sekä cleantechin käyttöä. 3) Energia (TEM, MMM, YM) Varmistetaan Suomen etujen huomioiminen EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa ml. sisämarkkinat, energian toimitusvarmuus ja päästövähennysvelvoitteet. Edistetään bioenergian kestävää käyttöä mm. metsäbiomassan käytön kestävyyskriteerejä laadittaessa. 4) Kestävän matkailun mahdollisuudet (TEM, YM, MMM, OKM) 5) Tutkimus ja innovaatiot (OKM, TEM, SM, PLM, STM, YM, MMM) Hyödynnetään mm. Horizon 2020 ohjelman mahdollisuudet suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, kuten kylmien olosuhteiden teknologioiden ja palveluiden kehittämisessä. 6) Turvallisuus (SM, PLM) Arktisen alueen turvallisuutta vahvistetaan alueellisten toimijoiden kanssa kylmien olosuhteiden pelastustoiminnan ja muun operatiivisen yhteistoiminnan ja palveluiden varmistamiseksi. Turvallisuutta koskevaa EU-rahoitteista koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa yhteistyössä erityisesti Pohjoismaiden kanssa tulee jatkaa. 7) Ilmastonmuutoksen torjuminen, sopeutuminen ja ympäristönsuojelu (YM, MMM) Taloudellisessa toiminnassa on otettava huomioon arktiset olosuhteet ja vaikutukset ympäristöön. Ilmastonmuutosta hillitään arktisilla alueilla kasvihuonekaasupäästöjä ja lyhytikäisiä ilmastovaikutteisia ilmansaasteita (mustahiili ja metaani) vähentämällä ja energiatehokkuutta parantamalla. Ilmastonmuutoksen torjuminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ympäristönsuojelu arktisella alueella on myös cleantech-mahdollisuus. 8) Arktiset työolot (STM) Käynnistetään arktisten työolojen osaamisverkosto turvallisten ja terveellisten työolojen varmistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Suomi tukee arktisen tiedonannon ehdotusta järjestää arktinen sidosryhmäfoorumi (European Arctic Stakeholder Forum) keskeisten investointi- ja tutkimusprioriteettien määrittelemiseksi, ja jatkaa sen työtä vuosittaisilla konferensseilla vuoden 2017 jälkeen.

3 3(7) Suomi kannattaa ehdotusta perustaa uusi neuvoston pohjoisia ja arktisia kysymyksiä käsittelevä työryhmä (Council Working Party on Arctic Matters and Northern Cooperation, COANC). Suomi pitää tärkeänä arktisen alueen rauhan ja vakauden vahvistamista rakentavan yhteistyön avulla. Suomi tukee EU:n tarkkailija-aseman vahvistamista Arktisessa neuvostossa. Pääasiallinen sisältö EU:n kolmas arktinen tiedonanto EU:n kolmas arktinen tiedonanto linjaa EU:n toimia tuleville vuosille koskien ilmastonmuutoksen torjuntaa, ympäristönsuojelua, kestävän kehityksen edistämistä alueella ja arktisiin kysymyksiin liittyvän kansainvälisen yhteistyön tukemista. EU käsittelee tiedonannossa arktista politiikkaa kokonaisvaltaisesti pyrkien integroimaan EU:n eri sektoripolitiikat yhdeksi EU:n arktiseksi politiikaksi. Tiedonannossa otetaan huomioon Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030). Ilmaston muutoksen hillintä ja sopeutuminen arktisella alueella ovat osa EU:n laajempia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU varautuu rahoittamaan ilmastonmuutoksen sopeutumista arktisella alueella. EU tukee mustahiilen ja metaanin päästöjen vähentämistä, monenkeskisten ympäristösopimusten toimeenpanoa sekä monimuotoisuuden turvaamista ja merten suojelualueiden perustamista. Tiedonannossa pyritään tasapainoon globaalitavoitteiden ja Euroopan pohjoisten alueiden erityiskysymysten välillä. EU:n tavoitteena on vahvistaa arktisten yhteisöjen taloudellista, sosiaalista ja ympäristö resilienssiä (kestävyyttä). Tiedonannossa huomioidaan saamelaisten ja muiden pohjoisten alueiden asukkaiden elinolosuhteet ja vaikutusmahdollisuudet. EU pyrkii vahvistamaan arktisten alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja edistämään tiede-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Sen sijaan tiedonannossa ei juuri tuoda esiin koulutuksen ja koulutusyhteistyön merkitystä arktisessa kontekstissa. Tiedonannossa esitetään merkittävä määrä toimia, joilla EU:n arktista politiikkaa aiotaan viedä eteenpäin. EU-yhteistyö lisää Suomen vaikutusmahdollisuuksia arktisissa kysymyksissä ja edistää taloudellisten resurssien kanavoimista ja hankkeiden koordinaatiota pohjoisten alueiden kehittämiseksi. Huomiota tulee kiinnittää liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämiseen EU:n, Pohjoismaisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Euroopan arktisella alueella on investointivajetta, vaikka monia rahoitusmekanismeja on olemassa. Euroopan rakenne- ja investointirahastoista investoidaan alueella vuosina yli miljardi euroa strategisiin aloihin kuten tutkimukseen ja innovointiin, pkyritystoiminnan edistämiseen ja puhtaaseen energiaan. Tutkimuksen osalta korostetaan tutkimustiedon saatavuutta ja avointa dataa. EU säilyttää arktista tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horizon 2020 ohjelman nykytasolla. Työllisyyden ja kasvun edistämiseksi arktisilla alueilla lisätään EU:n eri rahoitusjärjestelmien yhteistoimintaa. Arktisten alueiden innovointi- ja infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ehdotetaan käytettäväksi tehokkaammin Euroopan investointiohjelman, Euroopan-laajuisten liikenneverkkojen, InnovFin-aloitteen ja Yritys-Eurooppa-verkoston suomia mahdollisuuksia. Tiedonannossa mainitaan infrastruktuurihankkeiden osalta esimerkiksi varautuminen selvittämään pohjoinen-eteläsuunnan liikennejärjestelyjä, kuten Suomesta Norjaan ja Jäämerelle. EU näkee potentiaalia kylmän ilmanalan teknologioiden ja palveluiden kehittämisessä sekä turismin kehittämisessä.

4 4(7) Tiedonanto sisältää ehdotuksen järjestää arktinen sidosryhmäfoorumi (European Arctic Stakeholder Forum) keskeisten investointi- ja tutkimusprioriteettien määrittelemiseksi ja rahoitusjärjestelmien koordinaation edistämiseksi, ja jatkaa sen työtä vuosittaisilla konferensseilla vuoden 2017 jälkeen. Foorumin avulla voidaan vahvistaa arktisten toimijoiden ja rahoitusvälineiden välistä tiedonkulkua ja edistää pohjoisten alueiden investointihankkeita. Tiedonannossa ehdotetaan myös uuden neuvoston pohjoisia ja arktisia kysymyksiä käsittelevän työryhmän perustamista (Council Working Party on Arctic Matters and Northern Cooperation, COANC). Työryhmässä käsiteltäisiin Arktiseen neuvostoon, Barentsin euroarktiseen neuvostoon, Pohjoiseen ulottuvuuteen ja Itämeren valtioiden neuvostoon liittyviä kysymyksiä. Työryhmä vahvistaisi arktisen ja muun pohjoisen yhteistyön asemaa ja koordinaatiota EU:ssa, ja Suomi tukee sen perustamista. Arktinen nähdään myös tulevaisuudessa rakentavan yhteistyön alueena. Tiedonannossa korostetaan EU:n osallistumista tähän yhteistyöhön omalla merkittävällä panoksellaan. Kansainväliset sopimukset ja erityisesti YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) muodostavat arktisen yhteistyön oikeudellisen perustan. EU kiinnittää huomiota arktisten alueiden kannalta relevantteihin kansainvälisiin ympäristösopimuksiin. EU tulee jatkamaan yhteistyötä eri arktisilla foorumeilla kuten Arktisessa neuvostossa, Barentsin euroarktisessa neuvostossa ja Pohjoisen ulottuvuuden foorumilla. EU tulee tekemään yhteistyötä myös arktisen alueen ulkopuolisten maiden kanssa. Tällä hetkellä EU on Arktisen neuvoston de facto tarkkailija ja osallistuu täysimääräisesti sen työryhmien toimintaan. EU toivoo tarkkailija-asemansa virallistamista mahdollisimman pian. Suomi tukee EU:n tarkkailija-aseman vahvistamista Arktisessa neuvostossa. Alueellinen yhteistyö Barents-yhteistyö ja pohjoinen ulottuvuus tarjoavat EU:lle ja alueen maille foorumin vuoropuheluun ja käytännön yhteistyöhön Euroopan pohjoisimpien alueiden erityiskysymyksistä. Ne tukevat EU:n arktisen politiikan toimeenpanoa mm. identifioimalla yhteistyö- ja kehitystarpeita ja toimeenpanemalla yhteishankkeita. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän välisen Barents-yhteistyön erityispiirteenä on hallitus- ja aluetason tiivis yhteistyö. Myös pohjoisen alkuperäiskansat ovat toiminnassa mukana. EU on ollut Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) jäsen sen perustamisesta (1993) lähtien. EU:n rahoitusohjelmat, erityisesti ENI CBC Kolarctic- ja Kareliaohjelmat, ovat keskeinen Barents-yhteistyön hankerahoituslähde. Vuosina BEAC:n puheenjohtajuus on Venäjällä ja alueneuvostopuheen-johtajuus Kainuulla. Pohjoinen ulottuvuus (PU) on EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä toteutettava, neljän tasavertaisen toimijan yhteistyömuoto. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksien kautta Barentsin alueella on toimeenpantu ympäristö-, ydinturva- ja terveysalan hankkeita. Tällä hetkellä Venäjä-hankkeiden rahoitukseen kohdistuu rajoitteita. Ympäristökumppanuudessa EU on ollut merkittävä rahoittaja. EU osallistuu myös liikenne-, sosiaali- ja terveys-, sekä kulttuurikumppanuuksien toimintaan ja rahoittaa niitä vaihtelevasti. EU tekee myös arktista yhteistyötä Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa. Pohjoismaiden ministerineuvostolla on arktinen yhteistyöohjelma vuosille Pohjoismainen arktinen yhteistyö on laajaa, ja sen aiheita ovat ympäristö, terveys, energiahuolto, kulttuuri, koulutus, tietotekniikka ja

5 5(7) elinkeinoelämän tukeminen. Yhteistyöohjelma myös tukee Arktisen neuvoston sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen työtä arktisella alueella. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentissa arktisen tiedonannon käsittelystä vastaa ulkoasianvaliokunta (AFET), mutta tarkemmasta käsittelytavasta ei vielä ole tehty päätöksiä. Kansallinen valmistelu Ulkosuhdejaoston kokous Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Tiedonannolla ei ole tässä vaiheessa taloudellisia vaikutuksia. Mahdollisia taloudellisia vaikutuksia arvioidaan hankekohtaisesti tavoitteeksi asetettujen hankkeiden toteutuksen edetessä. Alustavien arvioiden mukaan mahdollisen uuden työryhmän (COANC) kulut, mukaan lukien henkilöstömenot katettaisiin neuvoston budjetista, jolloin olemassa olevat resurssit allokoitaisiin uudestaan. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Joint Communication to the European Parliament and the Council, An integrated European Union policy for the Arctic, JOIN(2016) 21 final, Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Aleksi Härkönen, UM Gsm Ritva Hautanen, UM, Gsm Marja-Leena Vuorenpää, UM, Gsm Christina Lehtinen, UM, Gsm Lauratuulia Lehtinen, VNEUS, Gsm Nina Brander, VNK, Puh Satu Kaskinen, OM, Puh Tiina Peltola-Lampi, SM, Puh Sakari Martimo, PLM, Gsm Elina Saarimaa, PLM, Puh Kirsti Vallinheimo, VM, Puh Paavo-Petri Ahonen, OKM, Puh Riitta Pelanteri, MMM, Puh Kristiina Pietikäinen, LVM, Gsm Mikko Martikainen, TEM, Gsm Tanja Stormbom, STM, Gsm Henna Haapala, YM, Gsm EUTORI-tunnus

6 6(7) Joint Communication to the European Parliament and the Council - An integrated European Union policy for the Arctic Liitteet Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Arktinen alue, EU-ministerivaliokunta UM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, VTV, YM