Opas turvallisuuskävelyn järjestämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas turvallisuuskävelyn järjestämiseen"

Transkriptio

1 Opas turvallisuuskävelyn järjestämiseen Kytömäki, Linnea 2011 Leppävaara

2 Sisällys 1 Johdanto Turvallisuuskävelyn tarkoitus Turvallisuuskävelyn järjestäminen Ennakkovalmistelut Turvallisuuskävelyn aikana Jälkeenpäin Turvallisuuskävely oppilaille Esimerkkejä oppilaiden turvallisuuskävelyn toteuttamiseksi Esimerkki 1. Turvallisuuskävely ulkona vuodenaika teema Esimerkki 2. Turvallisuuskävely kartan avulla aarteenetsintä teema Esimerkki 3. Turvallisuuskävely opettajan johdolla pohdintakysymykset Esimerkki 4. Turvallisuuskävely itsenäisesti turvallisuuskysymykset Turvallisuuskävely henkilökunnalle Esimerkkejä henkilökunnan turvallisuuskävelyn toteuttamiseksi Esimerkki 1. Koko henkilökunnan turvallisuuskävely Esimerkki 2. Opettajien turvallisuuskävely Turvallisuuskävelyn vetäjälle Lopuksi Lähteet Liitteet... Error! Bookmark not defined.

3 1 Johdanto Tämä opas on tehty helpottamaan ja antamaan ohjeita, työkaluja ja materiaalia turvallisuuskävelyn järjestämiseen kouluympäristössä. Opas on tarkoitettu koulujen turvallisuusvastaavien, opettajien ja rehtorin käyttöön, aina koulutettavasta kohderyhmästä riippuen. Opas on jaettu kahteen osaan: turvallisuuskävelyn järjestäminen oppilaille ja turvallisuuskävelyn järjestäminen opettajille ja henkilökunnalle. Oppaan lisäksi tarjolla on koulutusmateriaalia eri aiheita ja kohderyhmiä varten. Oppaan tarkoituksena on, että koulutusta järjestävä henkilö/henkilöt voivat ottaa oppaan tarkasteltavaksi koulutusta järjestettäessä. Sen tarkoituksena on antaa vinkkejä, materiaalia ja runko koulutuksen järjestämiseen. Opasta tukevat eri materiaalit ja työkalut, kuten PowerPoint esitykset, linkit ja erilliset ohjeistukset. Lähteinä oppaan tekoon on käytetty mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton turvallisuuskävely ohjeistusta sekä Suomen palopäällystöliiton Turvallisuuskävely Varautumiseen oppeja kokemalla kirjaa. Kaikki lähteet ja linkit ovat tämän oppaan lopussa. Oppaan on laatinut turvallisuusalan tradenomi Linnea Kytömäki työharjoittelujaksollaan Hakunilanrinteen koulussa. Oppaan laatiminen on osa Lapsen ja nuoren hyvä arki projektia. Lapsen ja nuoren hyvä arki hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun organisoima projekti, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyötä työelämän kanssa sekä tuottaa käytännön työkaluja työelämän tarpeisiin. (Lapsen ja nuoren hyvä arki 2011.) Tämä opas ja siihen liittyvät muut materiaalit ovat yksi niistä työkaluista, joita on kehitetty työelämää varten. Oppaan alussa kerrotaan yleisesti turvallisuuskävelystä, mitä sillä tarkoitetaan ja mikä on sen tarkoitus. Sen jälkeen kuvaillaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton mallia kouluympäristöön soveltaen turvallisuuskävelyn kulun askel askeelta. Mallin esittelyn jälkeen kerrotaan oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuskävelystä ja esitellään opiskelijan kehittämän esimerkit erilaisista turvallisuuskävelyn toteuttamistavoista. Näiden kappaleiden jälkeen annetaan ohjeita turvallisuuskävelyn vetäjälle. Loppukappaleessa tiivistetään ajatukset turvallisuuskävelystä. Sen lisäksi lähdeluettelo ja materiaaliluettelo turvallisuuskävelyn tukena käytettävistä materiaaleista.

4 2 Turvallisuuskävelyn tarkoitus Turvallisuuskävelyn tarkoituksena on vaaranpaikkojen ja tilanteiden kartoitus sekä riskienarviointi. Turvallisuuskävelyllä tuttua ympäristöä katsotaan uusin silmin, turvallisuuden näkökulmasta. Näin tehdään havaintoja erilaisista turvallisuutta vaarantavista asioista. Turvallisuuskävely tuottaa tietoa turvallisuuden suunnitteluun. Turvallisuuskävely on ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka tarkoituksena on torjua onnettomuudet, tapaturmat ja läheltä piti tilanteet sekä lisätä turvallisuustietoisuutta ja yhteistä vastuuta turvallisuudesta. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2008.) Turvallisuuskävelyä voidaan käyttää opetusmenetelmänä riskienhallintatyössä, ennaltaehkäisevässä valistustyössä sekä turvallisuuskoulutuksessa (Tuisku, E., Arvonen, S. 2006, 2.) Turvallisuuskävely on kokemuksellinen tapa lähestyä turvallisuusasioita. Parhaimmillaan turvallisuuskävely on muistiinjäävä, toimenpiteisiin johtava kokemus, joka vahvistaa yhteisön viestintää, työnjakoa ja yhteishenkeä ja herättää keskustelua turvallisuuteen liittyvistä asioista. (Tuisku, E., Arvonen, S. 2006, 3.) Kouluympäristössä turvallisuuskävelyn tavoitteena on saada sekä oppilaat että henkilökunta havainnoimaan ympäristöään turvallisuusnäkökulmasta ja saada siten valmiudet turvallisiin toimintatapoihin vaara- ja uhkatilanteissa. Kouluympäristössä on kuitenkin tärkeää muistaa, että vastuu on aina aikuisilla: opettajilla, turvallisuusvastaaville, muulla henkilökunnalla ja rehtorilla. Siksi koko henkilökunnan perehdytys turvallisuusasioihin on tärkeää. Oppilaiden tietämys turvallisista toimintatavoista helpottaa tilanteihin reagoimista. Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia ja siksi on hyvä ottaa jokainen mukaan paremman kouluturvallisuuden luomiseen. 3 Turvallisuuskävelyn järjestäminen Tässä kappaleessa esitellään Mannerheimin Lastensuojeluliiton malli turvallisuuskävelyn järjestämiseen. Malli on sovellettu kouluympäristöön sopivaksi ja sitä voidaan hyödyntää turvallisuuskävelyn järjestämisessä. Mallia voidaan soveltaa niin oppilaiden kuin henkilökunnan turvallisuuskävelyssä. Malli antaa perustiedot turvallisuuskävelyn järjestämisestä sekä yleispätevän rungon turvallisuuskävelyn valmisteluun. Turvallisuuskävelyn järjestäminen koostuu ennakkovalmisteluista, itse turvallisuuskävelystä ja jälkitoimenpiteistä.

5 3.1 Ennakkovalmistelut Nimetään vastuuhenkilöt Vastuuhenkilöinä voivat olla esimerkiksi turvallisuusvastaavat, jotka vastaavat koko prosessista ja kokoavat suunnittelutyöryhmän. Suunnittelutyöryhmä voi olla esimerkiksi koulun turvallisuustyöryhmä. Suunnittelutyöryhmään voidaan ottaa mukaan jäseniä esimerkiksi oppilaskunnasta. Näin saadaan sekä oppilaiden että henkilökunnan tiedot ja taidot käyttöön. Tämä motivoi ja sitouttaa oppilaita ja henkilökuntaa turvallisuuskävelyn onnistuneeseen toteuttamiseen. Asetetaan tavoitteet Tavoitteet ja painopisteet voivat liittyä esimerkiksi riskikartoitukseen, turvallisuuskasvatukseen, ennaltaehkäisyyn kannustamiseen, tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Tavoitteet määritellään aina tarpeen mukaan ja eri koulutuskerroilla voidaan keskittyä eri asioihin. Tavoitteen asetetaan suunnittelutyöryhmässä ja ne ohjaavat turvallisuuskävelyn sisältöä ja kulkua. Päätetään osallistujat Muodostetaan erilaisia ryhmiä esim. oppilaat, luokkien mukaisen ryhmät, luokkatasojen mukaset ryhmät, henkilökunta, opettajat. Suunnitellaan reitti ja kohteet Valitaan kierrettävä reitti ja kohteet tavoitteiden ja painopisteiden perusteella Määritetään aikataulu Sovitaan turvallisuuskävelyn päivämäärästä, käytettävästä ajasta ja jälkikäsittelystä Jaetaan tehtävät esimerkiksi vetäjät, kirjaaminen, valokuvaus, tiedottaminen, jälkiarviointi, materiaalin luonti Tiedotetaan Turvallisuuskävelystä koko henkilökunnalle, oppilaille ja kodeille, motivoidaan osallistujia esimerkiksi antamalla mahdollisuus osallistua turvallisuuskävelyn suunnitteluun ja materiaalin tuottamiseen.

6 3.2 Turvallisuuskävelyn aikana Kokoonnutaan lähtöpaikkaan kaikki paikalle ajoissa, sopiva vaatetus, koulutusmateriaali paikallaan, koulutettaville tiedotettu mistä on kyse Informoidaan ja kannustetaan Käydään vielä lyhyesti läpi turvallisuuskävelyn tavoitteet ja kulku ja innostetaan kaikkia osallistumaan Kierretään reitti ja kohteet suunnitelman mukaan Avoimuus muutoksille, jos kävelyn aikana tulee uusia mielenkiinnon kohteita turvallisuuden näkökulmasta, poiketaan rohkeasti suunnitelmasta. Painotetaan kohderyhmän näkökulmia Otetaan esiin asioita, joiden kanssa koulutettava kohderyhmä on tekemisissä ja jotka voivat aiheuttavaa ryhmälle vaaroja ja uhkia Annetaan turvallisuuskasvatusta Jokaisessa kohteessa pysähdytään ja keskustellaan Kuullaan kaikki ajatukset ja kehittämisehdotukset Kaikkien ajatukset ovat tärkeitä, turvallisuuskävely voi olla myös aivoriihi, minkä tuottamia ajatuksia työstetään jatkossa Kirjataan huomiot Kirjuri kirjaa osallistujien huomiot, joista tehdään yhteenveto

7 3.3 Jälkeenpäin Kokoonnutaan yhteen Kerrataan turvallisuuskävelyn herättämiä ajatuksia ja tuloksia, pohditaan hyviä ja huonoja puolia, mietitään kehittämisehdotuksia Päivitetään suunnitelmat Tehdään suunnitelmaan tarvittavat muutokset turvallisuuskävelyllä ilmi tulleiden puutteiden perusteella Huolehditaan korjauksista Tehdään/ilmoitetaan tarvittavat korjaus- ja muutostyöt turvallisuuden parantamiseksi Tiedotetaan Tiedotetaan tuloksista johdolle ja tarpeen mukaan muille tahoille kuten vanhemmille Ehkäistään tapaturmia ja edistetään turvallisuutta säännöllisesti Sisällytetään turvallisuuskävely vuosiohjelmaan Malli sovellettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ritva Paloheimon Lapsenturvaksi hankkeen ( ) turvallisuuskävely ohjeistosta.

8 4 Turvallisuuskävely oppilaille Oppilaiden turvallisuuskävely on konkreettista turvallisuuskasvatusta, jossa oppilas saa kokemuksellisesti tietoja ja taitoja sekä sisäistää turvallisen toiminnan ja käyttäytymisen periaatteita. Kun oppilasta arvostetaan oman ympäristönsä asiantuntijana ja kuullaan hänen näkemyksiään, saadaan arvokasta tietoa turvallisuudesta ja toimintaympäristöstä oppilaan näkökulmasta. Samalla vahvistetaan oppilaiden itseluottamusta ja yhteisöön kuulumista. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2008.) Turvallisuuskävely voidaan toteuttaa monella tavalla ja seuraavassa kappaleessa onkin opiskelijan kehittelemiä esimerkkejä erilaisista oppilaille kohdistetun turvallisuuskävelyn toteuttamisvaihtoehdoista. Sen lisäksi opiskelija on luonut materiaalia, kuten PowerPoint esityksiä ja muita dokumentteja eri toteuttamisvaihtoehtojen tueksi. 4.1 Esimerkkejä oppilaiden turvallisuuskävelyn toteuttamiseksi Esimerkit on luotu aiemmin esitellyn turvallisuuskävely mallin pohjalle. Niiden tarkoitus on antaa ideoita turvallisuuskävelyn järjestämiseen ja sisällön tuottamiseen. Malleja voidaan vapaasti soveltaa käyttötarkoituksen, koulutettavan aiheen, kohderyhmän ja toimintaympäristön mukaan. Opiskelija kehitti neljä erilaista esimerkkiä oppilaiden turvallisuuskävelyn järjestämiseen. Esimerkeissä vaihtevat kävelyn toteuttamistapa sekä erilaiset teemat. Eri teemojen tarkoituksena on herättää oppilaissa kiinnostusta ja innostusta sekä motivoida osallistumaan turvallisuuskävelyyn. Esimerkkejä ovat turvallisuuskävely ulkona vuodenaika -teemalla, turvallisuuskävely kartan avulla aarteenetsintä -teemalla, turvallisuuskävely opettajajohtoisissa pienryhmissä pohdintakysymyksillä sekä turvallisuuskävely itsenäisesti kysymysten avulla Esimerkki 1. Turvallisuuskävely ulkona vuodenaika teema Esimerkissä 1. turvallisuuskävely järjestään ulkona suuremmalla ryhmällä. Turvallisuusasioita käydään läpi vuodenajoittain. Kävelyn aikana kierretään koulun lähiympäristöä ja siellä esiintyviä vaaranpaikkoja. Jokaisella pysähdyksellä pohditaan erilaisia uhkatekijöitä eri vuodenaikoina. Vetäjien lisäksi on hyvä olla kirjuri, joka ottaa ylös esille tulleet uhkatekijät. Sen avulla saadaan arvokasta tietoa koulun alueella olevista vaaranpaikoista.

9 Uhkatekijöiden kirjaamisen voi suorittaa myös siten, että jokainen oppilasryhmä käy kirjoittamassa kunkin pysähtymispisteen vuodenaikataulukkoon riskin joka vuodenajan kohdalle kyseisestä vaaranpaikasta. Näin saadaan oppilaat aktivoitua ja samalla tulokset kirjattua ylös. Vuodenaikataulukot ja vaaranpaikkojen aktivoivat kysymykset tulostettavana lisämateriaalina. Koulun alueella voidaan käydä kävelemässä esimerkiksi leikkivälineillä, kouluuntuloreitillä (portaat, autotiet, kävelytiet, vesistöt, muut kulkijat, rakennustyömaat), koulun uloskäynneillä, liikuntapaikoilla ja kokoontumispaikalla. Näiden lisäksi turvallisuuskävelyä suunnitteleva voi yhdessä työryhmän kanssa pohtia koulun alueella olevia uhkia, ja sen perusteella muovata oman koulun tarpeisiin soveltuvan turvallisuuskävelyn. Seuraavaksi muutamia esimerkkejä eri pysähdyspisteillä pohdittavista asioista ja esimerkkejä niihin liittyvistä riskeistä. 1. Leikkivälineet Keinut, kiipeilytelineet, liukumäet, pulkkamäet: Mitä vaaroja aiheuttaa keväällä, kesällä, syksyllä, talvella? -kevät: jään sulaminen, liukastuminen, putoavat jääkalikat, syvät vesilätäköt, vilustuminen -- -kesä: liukumäen kuumentunut laskupinta, kaatumiset, kompastelut, ulkopuolisten käyttäjien aiheuttamat uhat -syksy: märät lehdet, liukkaus -talvi: liukastumiset, jää, lumi, pulkkamäessä kolarit, haaverit Miten näitä riskejä voitaisiin ehkäistä? Mitä oppilaat voivat tehdä? Mitä henkilökunta voi tehdä? 2. Kouluuntuloreitti Portaat, autotiet, kävelytiet, vesistöt, muut kulkijat, rakennustyömaat -kevät: liikenne, liukkaus, laitapuolenkulkijat, vesistöjen sulaminen, hukkumiset esim. suuriin ojiin -kesä: ulkopuoliset henkilöt, liikenne -syksy: liukkaus, märät lehdet portailla, lisääntynyt liikenne koululla -talvi: jää, autojen pidemmät jarrutusmatkat, putoavat jääpuikot, jään kantamattomuus Miten näitä riskejä voitaisiin ehkäistä? Mitä oppilaat ja henkilökunta voi tehdä? Mitä vanhemmat voivat tehdä?

10 3. Koulun uloskäynnit Koulujen uloskäynnit voidaan käydä läpi ulkopuolelta turvallisuuskävelyn yhteydessä. Oppilailta voidaan kysyä missä mikäkin uloskäynti sijaitsee sisätiloihin nähden ja mitä uloskäyntiä käytetään ollessa kussakin sisätilassa. Tämä auttaa oppilaita hahmottamaan uloskäyntien paikat ja uhkatilanteessa poistumaan oikeaa reittiä ulos. 4. Liikuntapaikat luistelurata, hiihtolatu, urheilukenttä, pururata -kevät: sulat vedet, hukkuminen, liukastuminen, vilustuminen -kesä: ulkopuoliset kulkijat, eksyminen -syksy: liukkaus, märät lehdet -talvi: onnettomuudet, kylmyys, eksyminen 5. Kokoontumispaikat Turvallisuuskävelyn yhteydessä voidaan käydä koulun kokoontumispaikalla. Tämä antaa oppilaille konkreettisen kuvan kokoontumispaikan sijainnista ja uhkatilanteessa selkeän toimintamallin siihen, minne on pyrittävä Esimerkki 2. Turvallisuuskävely kartan avulla aarteenetsintä teema Tässä esimerkissä oppilaille jaetaan kartat, joiden avulla he pienryhmissä/itsenäisesti tai tarvittaessa opettajan opastuksella etsivät koulurakennuksesta turvallisuuskävelyyn liittyvät paikat. Näitä paikkoja voivat olla poistumistiet, sammutinkalusto, kuulutusjärjestelmä, erilaiset toimintarastit, paloilmoitinlaitteisto ja tärkeiden henkilöiden toimistot (rehtori, turvallisuusvastaava, kouluisäntä). Oppilaille annetaan lista eri paikoista, jotka he merkkaavat omatoimisesti karttaan. Kartat voidaan muokata esimerkiksi merirosvo-teemaisesti, jotta aarteenetsintä tunnelma korostuu. Teeman mukaisesti muokattu kartta lisämateriaalina. Suunnitteluryhmä voi sopia palkitsemiskeinoista kaikkien mallikkaasti rastien kiertäneiden ja tarpeeksi paikkoja merkinneiden kesken. Tässä toimintamallissa korostuvat oppilaiden omatoimisuus ja motivointi turvallisuusasioita kohtaan. Kun rasteja saa kierrellä itsenäisesti, jäävät asiat muistiin ja turvallisuusasioiden pohtiminen tuntuu mielekkäältä ja kiinnostavalta. Toimintarasteina voivat olla koulun seinällä olevat erilaiset aktivoivat tehtävät kuten, kuinka soitetaan hätäpuhelu tai miten toimitaan hätätilanteessa.

11 4.1.3 Esimerkki 3. Turvallisuuskävely opettajan johdolla pohdintakysymykset Tässä esimerkissä turvallisuuskävely suoritetaan opettajan johdolla pienryhmissä. Opettaja johdattaa oppilaita koulun alueella käyden läpi eri turvallisuuskävelyyn kuuluvat paikat, kuten poistumistiet, sammutinkalusto, kuulutusjärjestelmä, erilaiset toimintarastit, paloilmoitinlaitteisto, tärkeiden henkilöiden toimistot (rehtori, turvallisuusvastaava, kouluisäntä). Näiden lisäksi voidaan käydä ns. vaaranpaikoissa esimerkiksi pihalla, puutyöluokassa tai keittiössä. Opettajan johdolla oppilaat pohtivat turvallisuusasioita ja vaaranpaikkoihin liittyviä riskejä. Materiaalina voi käyttää pohdintatehtäviä sisältävää PowerPoint esitystä, joka on lisämateriaalina. Pohdintakysymykset voivat olla esimerkiksi seuraavia: Poistumistiet: Missä on luokkaasi lähin poistumistie? Mitä poistumistietä käytät jos olet a) ruokalassa b) liikuntasalissa c) aulassa? Mitä vaaroja poistumiseen liittyy? Sammutinkalusto ja paloilmoitinlaitteisto: Miten toimit tulipalotilanteessa? Miten hätäpuhelu soitetaan? Mikä on hätänumero? Kuulutusjärjestelmä ja tärkeiden henkilöiden toimistot: Keneen otetaan yhteyttä hätätilanteessa? Kehen otetaan yhteyttä a) tulipalossa b) vesivahingon sattuessa c) onnettomuustilanteessa d) sairastumistapauksessa Vaaranpaikat: Mitä riskejä vaaranpaikka sisältää? Miten riskejä voitaisiin ehkäistä? Miten riskitilanteessa toimitaan? Esimerkki 4. Turvallisuuskävely itsenäisesti turvallisuuskysymykset Tässä esimerkissä oppilaat kiertävät itsenäisesti koulurakennuksessa selvittäen vastaukset heille annettuihin kysymyksiin. Oikein vastanneet oppilaat palkitaan. Tässä esimerkikssä korostetaan oppilaiden itsenäisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Vastaukset löytyvät vain aktiivisella toimimisella ja pohdinnalla, sekä ympäristön tutkinnalla. Kysymyspatteristo voi liittyä esimerkiksi turvallisiin toimintatapoihin, sammutuslaitteiden määrään, hätäpoistumisteiden määrään, hätänumeroon tai eri kohteiden sijaintiin rakennuksessa. Kysymyslomake löytyy lisämateriaalina. Esimerkkikysymyksiä voivat olla - Mikä on hätänumero? - Kuinka monta poistumistietä rakennuksessa on? - Missä sijaitsee kokoontumispaikka?

12 5 Turvallisuuskävely henkilökunnalle Koulympäristössä henkilökunnan turvallisuuskävely voidaan järjestää koko henkilökunnalle yhdessä tai toteuttaa se alakohtaisissa ryhmissä. Yhdessä toteutettuna varmistutaan siitä, että kaikki saavat varmasti saman koulutuksen. Samalla myös eri alojen asiantuntemusta pystytään jakamaan paremmin ja siten saada arvokasta tietoa koulun turvallisuudesta. Alakohtaisissa ryhmissä (esim. opettajat, huoltohenkilökunta, siivoojat, keittiö) pystytään keskittymään paremmin omaan toimintaympäristöön liittyviin kriittisiin turvallisuusasioihin. Turvallisuustyöryhmä voi pohtia omaan toimintaympäristöönsä soveltuvaa toteutustapaa ja rajata koulutettavan ryhmän tarpeen mukaan. Ennen turvallisuuskävelyn järjestämistä on määriteltävä turvallisuuskävelyn tavoitteet. Tavoitteiden määrittelyn kautta voidaan määrittää kävelyn sisältö. Turvallisuuskävelyn tavoitteena voi olla turvallisuuskulttuurin lisääminen, henkilöstön asenteisiin vaikuttaminen. turvallisuustietouden ja taitojen lisääminen, nykytilanteen kartoitus ja riskien selkeytys, tulevaisuuteen ja muutoksiin varautuminen, turvallisuuteen liittyvien arkiasioiden huomaaminen, ennaltaehkäisyyn motivoiminen, sitoutuminen omatoimiseen varautumiseen, onnettomuustilanteessa toimimiseen ohjeistaminen, onnettomuuksien ja läheltä piti tilanteiden vähentäminen, yhteisön sisäisen viestinnän parantaminen tai pelastus ja turvallisuussuunnitelman jalkauttaminen työyhteisöön (Tuisku, E., Arvonen, S. 2006, 7.) Turvallisuuskävelyn voi toteuttaa monella tavalla ja kappaleen lopussa on opiskelijan kehittelemiä esimerkkejä erilaisista henkilökunnalle kohdistetun turvallisuuskävelyn toteuttamisvaihtoehdoista. 5.1 Esimerkkejä henkilökunnan turvallisuuskävelyn toteuttamiseksi Seuraavissa kappaleissa esitellään kaksi eri toteuttamisvaihtoehtoa henkilökunnan turvallisuuskävelylle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kävely järjestetään koko henkilökunnalle, toisessa tietylle kohderyhmälle, tässä tapauksessa opettajille. Turvallisuustyöryhmä voi halutessaan turvallisuuskävelyä suunniteltaessa pohtia esimerkiksi erilaisia teemoja, palkintoja tai muita houkuttimia turvallisuuskävelyn mielenkiinnon lisäämikseksi. Opiskelija päätyi tulokseen, että parhaiden tulosten saamikseksi turvallisuuskävely on hyvä suorittaa vetäjän johdolla ryhmässä tai pienryhmissä. Näin tietoa saadaan jaettua ja kerättyä ylös. Siksi esimerkeissä ei ole esimerkkiä itsenäisesti esim. kyselylomakkeen avulla tehdyn turvallisuuskävelyn toteuttamisesta, kuten oppilaiden tapauksissa oli.

13 5.1.1 Esimerkki 1. Koko henkilökunnan turvallisuuskävely Koko henkilökunnalle järjestettävässä turvallisuuskävelyssä jakaudutaan pienryhmiin niin, että jokaisessa ryhmässä on kunkin alan toimijoita. Yksi kirjaa tulokset ja havainnot ylös. Lisämateriaalina havaintolomake havaintojen kirjaamiseen. Näin kouluympäristön riskeistä saadaan kriittistä tietoa monien eri alojen asiantuntijoilta. Kierrettävät kohteet voidaan jakaa teemoittain esimerkiksi koulurakennukseen kohdistuvat riskit (vesivahinko), henkilöturvallisuus (tulipalo, uhkaava henkilö) ja esim. toimintatavat hätätilanteessa (kuulutukset). Teemojen mukaan kierrettäviä paikkoja voisivat olla Koulurakennukseen liittyvät riskit: sähköpääkeskus, vesisulku, taho, jolle ilmoitetaan kiinteistön vauriosta (esim isännöitsijän toimisto), poistumiskyltit ja niiden kunto Henkilöturvallisuus: Poistumistiet, sammutinlaitteet, palohälytysjärjestelmä, pohdintaa kuinka toimitaan uhkaavan henkilön kohdatessa, pommisuoja, kokoontumispaikka Toimintatavat hätätilanteessa: Kuulutuksen teko, uhkakoodit, hätänumeroon soitto, tahot, joihin otetaan yhteyttä hätätilanteessa (esim. rehtorin kanslia, turvallisuusvastaavien luokat, isännöitsijän toimisto) Näin saadaan käytyä jokainen koulurakennuksen kriittinen piste läpi ja perehdytettyä kukin henkilökunnan jäsen toimimaan oikein uhkatilanteessa. Tarvittaessa turvallisuuskävely voidaan laajentaa myös ulkotiloihin. Voidaan käydä läpi piha-alueen vaaranpaikkoja.

14 5.1.2 Esimerkki 2. Opettajien turvallisuuskävely Tietylle kohderyhmälle, opettajille järjestetyssä turvallisuuskävelyssä, voidaan kierrettäviä kohteita tarkentaa juuri kohderyhmän tarpeisiin sopiviksi ja painottaa tiettyjä alueita. Opettajien turvallisuuskävelyssä on hyvä käydä läpi: Koulurakennukseen liittyvät riskit: sähköpääkeskus, vesisulku, taho, jolle ilmoitetaan kiinteistön vauriosta (esim isännöitsijän toimisto) Henkilöturvallisuus: Poistumistiet, sammutinlaitteet, palohälytysjärjestelmä, pohdintaa kuinka toimitaan uhkaavan henkilön kohdatessa, pommisuoja, kokoontumispaikka Toimintatavat hätätilanteessa: Kuulutuksen teko, uhkakoodit, hätänumeroon soitto, tahot, joihin otetaan yhteyttä hätätilanteessa (esim. rehtorin kanslia, turvallisuusvastaavien luokat, isännöitsijän toimisto) Näiden lisäksi voidaan painottaa erityisesti esimerkiksi kuulutuksiin, uhkakoodeihin ja toimintatapoihin sisälle suojautuessa ja ulos poistuessa. Lisämateriaalina uhkakoodikoulutus materiaalia sekä opettajien turvallisuuskävelyyn pohdintakysymykset -materiaalia.

15 6 Turvallisuuskävelyn vetäjälle Turvallisuuskävelyn vetäjällä on tärkeä rooli turvallisuuskävelyn onnistumisessa. Turvallisuuskävelyn vetäjällä on monenlaisia vastuita ja velvollisuuksia, jotka on otettava huomioon turvallisuuskävelyä järjestettäessä. Kokosin tähän listan Turvallisuuskävely Varautumiseen oppeja kokemalla oppaan mukaisesti turvallisuuskävelyn vetäjän velvollisuuksista. Turvallisuuskävelyn vetäjä - on oltava tietoinen turvallisuussuunnittelusta ja tavoitteista - kutsuu koolle turvallisuustyöryhmän tai pitää aiheesta kokouksen - täsmentää turvallisuuskävelyn tavoitteet - suunnittelee turvallisuuskävelyn teemat ja harjoittelun kulun - hankkii itselleen tarvittavan tietouden kohteista - suunnittelee turvallisuuskävelyn tulosten ja palautteiden kokoamisen - laatii turvallisuuskävelyn tehtävät - laatii turvallisuuskävelyn kartan ja eri pisteiden ohjeistuksen - tiedottaa henkilökuntaa ja vanhempia - lähettää ohjeistukset osallistujille - vie turvallisuuskävelyn välineet ja tehtävät paikoilleen - valmistelee mahdollisen PowerPoint esityksen aloituspisteelle - vetää turvallisuuskävelyn ryhmissä tai jakaa pienryhmät/parit - kuuntelee ja kerää kehittämisajatukset/määrittelee joka ryhmässä jonkun keräämään ne ylös - tekee raportin johdolle (Tuisku, E., Arvonen, S. 2006, 10.)

16 7 Lopuksi Turvallisuuskävely on hyvä tapa arkiliikunnan avulla tutustuttaa henkilökunta ja oppilaat oman koulunsa turvallisuuteen. Turvallisuuskoulutus toiminnallisessa muodossa, kävelynä, herättää positiivisia mielikuvia turvallisuusasioita kohtaan. Teemallinen turvallisuuskävely innostaa oppilaita osallistumaan ja kuin vaihvihkaa, myös turvallisuusasiat tulevat tutuksi. Henkilökunnalle mahdollisuus päästä itse vaikuttamaan ja kertomaan mielipiteitään oman koulunsa turvallisuustilanteesta toimii motivointikeinona. Samalla saatu liikuntakierros piristää sekä kehoa että mieltä. Toivon tästä oppaasta olevan teille hyötyä tulevien turvallisuuskoulutusten järjestämisessä. Lisämateriaalit antavat tukea koulutukselle ja niitä voi muokata aina tarpeen mukaan. Tavoitteenani oli luoda opas, jonka avulla kuka tahansa voi järjestää turvallisuuskävelyn annettujen ohjeiden, mallin ja materiaalien avulla. Mukavia, motivoivia ja opettavaisia turvallisuuskävelyitä!

17 Lähteet Tuisku, E. Arvonen, S. Suomen palopäällystöliitto Turvallisuuskävely Varautumiseen oppeja kokemalla. Porvoo: Painoyhtymä Oy. Lapsen ja nuoren hyvä arki.2008.viitattu: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Viitattu

18 Materiaaliluettelo Oppilaiden turvallisuuskävely Esimerkki 1. Vuodenaika teema PowerPoint Esimerkki 2. Aarrekartta 1. kerros, Aarrekartta 2.kerros DOC. tiedosto Esimerkki 3. Pohdintatehtävät PowerPoint Esimerkki 4. Turvallisuuskävely kysymykset DOC. tiedosto Henkilökunnan turvallisuuskävely Esimerkki 1. Havaintolomake turvallisuuskävelylle DOC. tiedosto Esimerkki 2. Pohdintakysymykset PowerPoint Kuulutusten uhkakoodit henkilökunnan perehdytys PowerPoint Kuulutusten uhkakoodit ohje DOC. -tiedosto

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Kuuden Koon Malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin

Kuuden Koon Malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin Kuuden Koon Malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki p. 075 324 51

Lisätiedot

Turvallisuuskasvatusilta päiväkodissa

Turvallisuuskasvatusilta päiväkodissa Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lapsen turvaksi -hanke (2007 2009) Turvallisuuskasvatusilta päiväkodissa Päiväkodin antama turvallisuuskasvatus on osa varhaiskasvatusta. Lasta opastetaan toimimaan ja

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

TerveysInfo. Fungerar brandvarnaren? Palovaroittimen käyttöä ja toimintaa läpikäyvä lehtinen.

TerveysInfo. Fungerar brandvarnaren? Palovaroittimen käyttöä ja toimintaa läpikäyvä lehtinen. TerveysInfo Alkusammutustoimet Koulutusvideo alkusammutuksesta, jossa esimerkki ja asiaosuuksin kerrotaan alkusammutuksesta eri sammuttimilla, sekä toimenpiteistä tulipalotilanteissa. Video sisältää mm.

Lisätiedot

TURVALLISUUSKIERROKSILLA

TURVALLISUUSKIERROKSILLA TURVALLISUUSKIERROKSILLA TULOSTA HANKE TYÖTERVEYSLAITOS JA NELJÄ HELSINGIN KAUPUNGIN ERI HALLINTOKUNNAN TYÖPAIKKAA PILOTOIVAT 2014 HANKKEESSA Työsuojeluvaltuutettu Kaarlo Kontro Helsinki TYÖKALU KOKO HELSINGIN

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Sote alan turvakortti ja muuta tukea turvallisuuden kehittämiseen

Sote alan turvakortti ja muuta tukea turvallisuuden kehittämiseen Sote alan turvakortti ja muuta tukea turvallisuuden kehittämiseen Veera Heinonen koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto VEERA HEINONEN Miksi? Turun sairaalapalossa evakuoitiin 180 henkeä, kolme hoitajaa

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa AKELA/SAMPOKOULUTUS Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa Terkku / partiotausta Tuntee akelan/sammon pestin ja roolin Tuntee 7-12 vuotiaan kehityksen ja elämänpiirin Tuntee ikäkautensa ohjelman ja osaa

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti.

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Oma turvallisuuteni Valitse kyllä tai ei. TURVALLISESTI Tiedän hätänumeron. kyllä ei KODISSANI Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Huoneessani on toimiva palovaroitin. Tiedän, mitä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Työsuojelun rooli sisäilmaprosessissa. Jaakko Sohlo, työsuojeluvaltuutettu Jussi Alikoski, työsuojelupäällikkö

Työsuojelun rooli sisäilmaprosessissa. Jaakko Sohlo, työsuojeluvaltuutettu Jussi Alikoski, työsuojelupäällikkö Aihe Puhuja Työsuojelun rooli sisäilmaprosessissa Jaakko Sohlo, Jussi Alikoski, työsuojelupäällikkö Jussi Alikoski Työsuojelupäällikkö, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut / kaikki palvelualueet

Lisätiedot

Oppilaitosten turvallisuusratkaisut

Oppilaitosten turvallisuusratkaisut Oppilaitosten turvallisuusratkaisut Securitas Education Oppilaitosturvallisuudesta on viime vuosina keskusteltu runsaasti, ja oppilaitokset ovatkin aloittaneet työn yhteiskunnan asettamien uusien turvallisuusvaatimusten

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012

SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 12.8.2012 1(8) SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 1. TAPAHTUMAN ja toiminnan kuvaus... 2 2. Toiminnan turvallisuudesta vastuulliset... 2 3. Suorituspaikat

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Hovirouva Päiväys 18.6.2013 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Ampumahiihtokilpailut. Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa 17.-18.1.2015. Pelastussuunnitelma

Ampumahiihtokilpailut. Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa 17.-18.1.2015. Pelastussuunnitelma Ampumahiihtokilpailut Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa 17.-18.1.2015 Pelastussuunnitelma 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän pelastussuunnitelman tarkoitus on ohjata ampumahiihtokilpailujen toteuttamisesta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Linkkejä turvallisuudesta. Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Hanna Suojoki

Linkkejä turvallisuudesta. Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Hanna Suojoki Linkkejä turvallisuudesta Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Tämä on Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaalija turvallisuusalan opiskelijoiden kokoama turvallisuuskansio, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty?

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Näkyvä osa: tilat välineet Näkymätön osa: asenteet, tiedot taidot työkulttuuri yhteiset toimintatavat rutiinit rakenteet verkostoituminen Johtaja Hyvä työyhteisö Kiitos

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Tervetuloa taloon! Rehti ja tasa-arvoinen toveruus sekä vilpitön halu auttaa lähimmäistä PEREHDYTTÄMISOPAS PALOKUNTANAISTOIMINTAAN

Tervetuloa taloon! Rehti ja tasa-arvoinen toveruus sekä vilpitön halu auttaa lähimmäistä PEREHDYTTÄMISOPAS PALOKUNTANAISTOIMINTAAN Tervetuloa taloon! Rehti ja tasa-arvoinen toveruus sekä vilpitön halu auttaa lähimmäistä PEREHDYTTÄMISOPAS PALOKUNTANAISTOIMINTAAN Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran! Palokuntanaisten perehdyttämisvinkit

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35 Päiväys 2.4.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Tervetuloa. Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä!

Tervetuloa. Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä! Tervetuloa Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Harjoittele nyt, tositilanteessa siihen ei ole aikaa! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä! Työhyvinvoinnista pidättäytyminen tulee

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Yleinen turvallisuusohje YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 TULIPALON SATTUESSA 1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat. 2. VAROITA muita vaarasta.

Lisätiedot

Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015. Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus

Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015. Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus Opetusalan ammattijärjestö OAJ työelämäasiamies 158 Pienempi opetusryhmä = lapsen, nuoren parempi elämä 10-15 vuoden aikana tehdyt

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

3 Asialista Hyväksyttiin aiemmin lähetetty asialista kokouksen asialistaksi.

3 Asialista Hyväksyttiin aiemmin lähetetty asialista kokouksen asialistaksi. Sääksjärven koulun vanhempainyhdistys ry MUISTIO Johtokunnan kokous Aika: 29.10.2013 klo 18 Paikka: Läsnä: Sääksjärven koulu Johanna Laitinen (pj) Katja Rajala (siht.) Claudia Reitkivi Jani Järvinen Milena

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Virittely työpajatyöskentelyyn Ritva Taivassalo, Merja Rusanen Päivi Rauramo Ryhmiin jakaantuminen: 3 x n.30hlö Keltainen:

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

LAHTI-SUUNNISTUS 2015 PELASTUSSUUNNITELMA

LAHTI-SUUNNISTUS 2015 PELASTUSSUUNNITELMA LAHTI-SUUNNISTUS 2015 PELASTUSSUUNNITELMA Pelastussuunnitelma 1 (8) 28.7.2015 Päijät-Hämeen pelastuslaitos yleisotilaisuudet@phpela.fi Saimaankatu 64 15140 LAHTI Pelastussuunnitelma Lahti-Suunnistus 2015

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Halkokarin ja Rytimäen koulut

Halkokarin ja Rytimäen koulut Halkokarin ja Rytimäen koulut Kelpo-kehittämishanke kouluillamme - Toiminnan kuvausta ja arviointia 2011- - Mia Korpela Hankkeen aloitus ja sen lähtökohta Hanke aloitettiin kevätlukukaudella 2011. Hanke

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot