Kuuden Koon Malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuden Koon Malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin"

Transkriptio

1 Kuuden Koon Malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki p Teksti Ritva Paavonheimo Lapsen turvaksi -hankkeen ohjausryhmä: Juha Hassila, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Elisabeth Kajander, Folkhälsan Laura Loikkanen, Liikenneturva Anne Lounamaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jaana Markkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kristiina Myllyrinne, Suomen Punainen Risti Heidi Peltonen, Opetushallitus Marie Rautava, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mirka Råback, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Seppo Soine-Rajanummi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut Lapsen turvaksi hanketta. Graafikko Tarja Petrell Kannen kuva Delany Brendan, Comma Finland Miktor Mannerheimin Lastensuojeluliitto

3 Lapsen silmin Jokaisella lapsella on oikeus elinympäristöön, jossa hän voi liikkua ja leikkiä turvallisesti. Tapaturmien ehkäisy on tärkeä osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lasten terveyden ja turvallisuuden kehittämiseksi. Kuuden Koon Malli on kehitetty Lapsen turvaksi -hankkeessa, joka edistää lasten tapaturmien ehkäisyä päiväkodeissa, kouluissa sekä kuntien ja järjestöjen lapsi- ja perhetoiminnassa. Malli korostaa lapsen osallisuutta tapaturmien ehkäisyssä. Lasten havainnot antavat aikuisille tärkeää tietoa siitä, miten lapsi kokee ympäristönsä. Kuuden Koon Malli antaa eväitä siihen, miten lapset voivat aktiivisesti osallistua tapaturmien ehkäisyyn. Lapsen turvaksi -hanke toteutettiin vuosina Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Folkhälsanin, Liikenneturvan, Opetushallituksen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Suomen Punaisen Ristin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Lämmin kiitos yhteistyökumppaneille arvokkaasta asiantuntija-avusta. Marie Rautava Ohjelmajohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto 3

4 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 Mikä on Kuuden Koon Malli? Kuuden Koon Malli on tarkoitettu tapaturmien ehkäisyyn päiväkodeissa ja kouluissa. Kuusi Koota eli Kartoita, Korjaa, Kirjaa, Kouluta, Kasvata ja Kannusta muodostavat yhdessä kokonaisuuden, johon kuuluu säännöllisesti tehtäviä, ennaltaehkäiseviä ja turvallisuutta lisääviä tekoja. Tapaturmien ehkäisy on tehokkainta silloin, kun se on suunnitelmallista ja osa jokapäiväistä toimintaa. Tapaturmat aiheuttavat eriasteisia terveyshaittoja ja vammautumisia alkaen pienistä haavoista ja mustelmista aina vakavimpiin seuraamuksiin saakka. Päiväkoti ja koulu ovat lapsen ja nuoren arkisia kasvuympäristöjä, joissa tehtävä tapaturmien ehkäisytyö on erityisen tärkeää. Lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa ja kehittyä turvallisissa ympäristöissä. Päiväkodilla ja koululla on myös vastuu ja erinomaiset mahdollisuudet antaa lapsille monipuolista turvallisuuskasvatusta. Lapsuuden ja nuoruuden aikana omaksutaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka vaikuttavat koko loppuelämän turvallisuuskäyttäytymiseen. Tapaturmat eivät ole sattumanvaraisia tai kohtalonomaisia onnettomuuksia, vaan ehkäistävissä ja kontrolloitavissa olevia tapahtumasarjoja. Tapaturmien ehkäisy on koko yhteisön asia. Siihen osallistuu päiväkodin tai koulun johto, henkilöstö, oppilashuoltoryhmä, vanhemmat ja lapset. Tärkeitä tahoja ovat myös päiväkodin tai koulun tiloista ja kunnossapidosta sekä resursseista vastaavat. Terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä lasten tarpeet on huomioitu ja lapset voivat myös itse osallistua ympäristönsä kehittämiseen. Turvallisuusmyönteinen toimintakulttuuri on osallistavaa ja lisää yhteisöllisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia. Kuuden Koon Malli perustuu hyviksi todettuihin toimintatapoihin, tutkimustietoon ja lainsäädäntöön. Malli sisältää konkreettisia ehdotuksia, miten tapaturmia voidaan ehkäistä ja vähentää. Tarkoituksena on, että mallista saa vaivattomasti kokonaiskuvan siitä, mitä tapaturmien torjuntaan päiväkodissa ja koulussa kuuluu. Lisätiedon hakemiseen annetaan lukuisia osoitteita. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 5

6 Kartoita säännöllisesti vaaranpaikat ja riskit. Arvosta lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Kartoitukset ovat turvallisuuden edistämisen ja tapaturmien ehkäisyn perustyötä. Niiden avulla saadaan tietoa ympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Samalla, kun kartoitetaan vaaraa aiheuttavia tekijöitä ja olosuhteita, arvioidaan riskejä. Nämä yhdessä auttavat päättämään ennaltaehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä. Kartoita rakennus ja sen eri tilat piha lähiympäristö toiminta matkat Esimerkkejä kartoitettavista paikoista ja asioista keinut ja kiipeilytelineet ja niiden alustat aitojen ja porttien korkeus ja kunto valaistus kulkuväylät ja niiden liukkaus pihan liikennejärjestelyt ja lähiympäristön liikenne paloturvallisuus ja poistumistiet suojavälineet liikunnassa koneiden ja laitteiden turvallisuus ja käyttö erilaiset toimintakäytännöt ja toimintakulttuuri toimintavalmiudet ja koulutustarpeet Kartoitusta varten on olemassa valmiita lomakkeita, mutta sellaisen voi laatia myös toimipaikkakohtaisesti. Kartoituksia tehdään säännöllisesti. Kokonaiskartoitusten lisäksi tehdään pienempiä kartoituksia riskialttiissa kohteissa. Hyvä tapa on tehdä vuosi- ja kuukausisuunnitelma ja kirjata kartoitusten ajankohdat yhteiseen toimintakalenteriin. Kartoitusten toteutumisesta vastaa nimetty henkilö, esimerkiksi työpaikan tai organisaation turvallisuusvastaava. Turvallisuutta edistävään toimintakulttuuriin kuuluu myös päivittäinen arkinen havainnointi. Paloviranomaiset, kunnossapitovastaavat ja työsuojeluorganisaatio tekevät omat tarkastuksensa. Kouluissa työolotarkastuksia suositellaan tehtäväksi kolmen vuoden välein. Yhteistyö ja tiedonkulku eri osapuolten kesken ovat välttämättömiä turvallisuuden arvioinnissa. Turvallisuus- ja vaaranpaikkakartoituksissa havaituista vaaroista ja puutteista tiedotetaan tilanteen mukaan kunnossapitovastaaville, esimiehille, henkilökunnalle, lapsille ja vanhemmille, ja ne huomioidaan turvallisuus- ja pelastussuunnitelmissa. Turvallinen ympäristö on koko yhteisön asia. Siksi kartoituksiin ja ympäristön havainnointiin osallistuu sovitulla tavalla koko henkilökunta. Myös lasten asiantuntemusta heidän omasta ympäristöstään on tärkeää kuulla. Aikuiset eivät aina huomioi samoja asioita kuin lapset. Yhteiset kartoitukset, kuten turvallisuuskävelyt, ovat osa turvallisuuskasvatusta. 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 KORJAA puutteet ja riskitekijät fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä. Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö muokataan sellaisiksi, että ne ehkäisevät tapaturmia ja luovat turvallisuutta. Kartoittamalla ja havainnoimalla ympäristöä puutteisiin ja riskitekijöihin vaikutetaan jo ennalta. Vaaraa aiheuttaviin paikkoihin ja tilanteisiin puututaan välittömästi. Fyysinen ympäristö Fyysisen ympäristön korjaukset ja muutokset tulee tehdä kohtuullisessa ajassa. Sitä varten rakennetaan toimiva järjestelmä tiedottamista, toimenpiteitä ja niiden toteutumisen seurantaa ja yhteistyötä varten korjaus-, muutostyö- ja huoltotoimenpiteistä vastaavien kanssa. Vastuuhenkilö työyksikössä ottaa vastaan korjausilmoitukset ja välittää korjauspyynnöt eteenpäin sekä seuraa korjausten ja niihin liittyvien suunnitelmien toteutumista. Työyksikölle tulee antaa arvio korjaus- tai muutostyön toteutumisen kestosta. Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä on suuri merkitys yhteisön kokemalle turvallisuudelle. Turvallinen sosiaalinen ympäristö edistää myönteistä ja toiset huomioivaa käyttäytymistä ja ehkäisee tapaturmia. Sosiaalinen ympäristö muodostuu muun muassa vuorovaikutussuhteista yhteisistä toimintatavoista yhteisössä vallitsevasta ilmapiiristä ja luottamuksesta erilaisista säännöistä, normeista ja sopimuksista. Sosiaalista ympäristöä tuetaan lisäämällä yhteisöllisyyttä, keskinäistä arvostusta ja toisista huolehtimista. Kiusaaminen on riskitekijä yksilöiden ja koko yhteisön hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Siksi kiusaamisen estämisen pitää olla tehokasta ja siihen puuttumisen nopeaa. Tarvitaan korjauspyynnöistä, korjausten seurannasta sekä huolto- ja kunnossapidosta vastaavat henkilöt ja riittävät resurssit malli korjauksiin liittyvästä tiedonkulusta valvontasuunnitelma koneista, välineistä ja laitteista huolto- ja kunnossapitosuunnitelma, myös piha-alueesta ja siellä olevista leikkivälineistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 7

8 KIRJAA tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Hyödynnä karttuva tieto. Päivitä tapaturmien ehkäisyyn liittyvät suunnitelmat. Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen on osa suunnitelmallista tapaturmien torjuntaa. Kirjaamista ei ole syytä tehdä pelkästään korvaus- ja vastuuasioiden vuoksi, vaan hyödyntää siitä karttuvaa tietoa monipuolisesti tapaturmien ehkäisyssä. Kirjaamisen voi tehdä joko sähköisesti tai paperilomakkeille. Kirjaamisen avulla tarkkaillaan missä, milloin ja minkälaisia tapaturmia tapahtuu ja mitkä tekijät niitä aiheuttavat osoitetaan korjaus-, muutos- ja kunnostustarpeet osoitetaan tapaturmien määrän muutokset, jolloin se toimii laatumittarina. Tallennettua tietoa hyödynnetään tapaturmien ehkäisyssä käymällä läpi seuraavia asioita: minkälainen tapaturma tapahtui miten tapaturma tapahtui mihin aikaan tapaturma tapahtui mitkä asiat vaikuttivat tapaturman tapahtumiseen miten estetään tilannetta toistumasta miltä yksikön tapaturmatilanne näyttää miten korjaavat toimenpiteet vaikuttavat. Pelastussuunnitelma tehdään henkilö- ja paloturvallisuudelle sekä ympäristölle aiheutuvan vaaran varalta tai onnettomuuden aiheuttamien vakavien vahinkojen varalta. Pelastussuunnitelmaa laajemmin turvallisuus huomioidaan turvallisuussuunnitelmassa. Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma pidetään ajan tasalla säännöllisin päivityksin. Kattavaan turvallisuussuunnitelmaan kootaan pelastussuunnitelman lisäksi riski-, uhka- ja turvallisuuskartoitukset ja arviot mahdollisista vaaroista, myös ulkoalueiden turvallisuuteen kohdistuvista vaaroista tiedotussuunnitelma häiriötilanteita varten kriisisuunnitelma traumaattisiin tilanteisiin varautumiseksi henkilökunnan pelastus- ja ensiapukoulutussuunnitelma vastuuhenkilöt ja työnjako. Yhteiset toimintakäytännöt ovat tärkeitä, koska niiden avulla kaikki tietävät kuinka erilaisissa tilanteissa toimitaan turvallisuutta edistäen. Niiden avulla ehkäistään ennalta vaaratilanteita sekä luodaan turvallisuutta edistävää arkista toimintakulttuuria. Kaikkien tiedossa olevat toimintakäytännöt ovat hyödyksi myös erityistilanteissa. Yhteisiä toimintakäytäntöjä tarvitaan retkillä, poikkeus- ja uhkatilanteissa, tapaturmissa tai lapsen katoamistilanteessa. Helposti saatavilla olevat kirjalliset ohjeet auttavat yhteisten toimintakäytäntöjen rakentamisessa. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 KOULUTA henkilökunta, erityisesti turvallisuus- ja ensiapuvastaavat. Muista säännöllinen kertaus ja välitä oppimaasi muille. Turvallisuutta koskevia suunnitelmia ja ohjeita käsitellään säännöllisesti työpaikalla. Työpaikalla on myös oltava riittävä määrä ensiaputaitoisia henkilöitä. Työnantajan on järjestettävä tarvittava ensiapu- ja muu turvallisuuteen kuuluva koulutus. Koulutukseen kuuluu ensiapu ja elvytys vaarojen tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja niiden poistaminen turva- ja sammutusvälineiden käyttö uhka- ja riskitilanteiden ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen. Paikallisten pelastusviranomaisten johdolla järjestetään pelastamis- ja poistumisharjoituksia ja -koulutusta. Omatoimisista poistumisharjoituksista kannattaa tehdä säännöllisiä. Joka syksy uuden lapsi-ikäluokan aloittaessa harjoitellaan rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikalle meneminen. Johto huolehtii siitä, että koulutusta tarjotaan ja kaikki osallistuvat siihen vuorollaan. Hyvä tapa on pitää päivitettävää tiedostoa henkilöstön saamasta koulutuksesta ja lisäkoulutustarpeesta. Myös uudet työntekijät ja sijaiset perehdytetään yhteisiin turvallisuuskäytäntöihin. Säännöllisellä koulutuksella lisätään tietoa, osaamista ja oma-aloitteisuutta tapaturmien ennaltaehkäisyssä edistetään turvallisuusmyönteisiä asenteita lisätään yhteisön turvallisuustietoisuutta pidetään yllä ensiapuvalmiuksia ja toimintavalmiutta yllättävissä tilanteissa. Tapaturmien ehkäisyyn paneutuva ja osaava henkilökunta on myönteinen malli lapsille ja vanhemmille ja lisää heidän luottamustaan päiväkodin tai koulun toiminnan turvallisuuteen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 9

10 Kasvata turvallisuuteen ja toimi esimerkkinä. Tapaturmien ehkäisy ei ole vain kieltoja. Kasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisesti lapsille opetetaan turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja. Turvallinen käyttäytyminen ja tapaturmien ehkäisy liittyvät luontevasti opetus- ja kasvatustilanteisiin ja muuhun toimintaan. Tapaturmien ehkäisy ei ole vain kieltoja. Lapselle liikkuminen ja tutkiminen ovat tärkeää ja luontaista toimintaa. Liikkumista pitää kannustaa ja mahdollistaa, mutta samalla suojella ja opastaa lasta sekä rakentaa turvallinen ympäristö. Aikuiset toimivat lapsille esimerkkeinä. Malli turvallisista toimintatavoista välittyy lapsille myös aikuisen asenteissa. Lapset siirtävät oppimiaan asioita edelleen koteihin. Lapsia ohjataan ja opetetaan esimerkiksi seuraavissa asioissa toiminta leikkikentällä, pihalla, retkillä ja välitunneilla turvalliset kädentaitojen työskentelytavat suojavälineiden käyttäminen ja liikuntavammojen ehkäisy kiusaamisen ehkäisy toisista huolehtiminen ja auttaminen yhteisten sääntöjen merkitys omalle ja toisten turvallisuudelle vaaranpaikkojen havainnointi (ks. Turvallisuuskävely kohdassa Kirjaa) liikkuminen liikenteessä iänmukaiset ensiaputaidot toiminta hätätilanteessa, avun kutsuminen ja hätänumeroon soittaminen. Turvallisuuskasvatusta on myös erilaisten valmiuksien lisääminen, kuten taito ratkaista ristiriitatilanteita ja ongelmia, vuorovaikutustaidot ja kyky kieltäytyä. Valmiudet lisäävät vastuunottoa, toimintakykyä sekä luottamusta selviytyä erilaisissa tilanteissa. Yhteinen turvallisuuskasvatus kotien kanssa vahvistaa turvallisen käyttäytymisen ja toiminnan oppimista. Yhteisistä suuntalinjoista on tärkeää keskustella ja sopia vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa. Esimerkkejä yhteisistä kasvatustavoitteista ovat pyöräilykypärän käyttö, sääntöjen noudattaminen, muiden huomioiminen ja koskemattomuuden kunnioitus. Vanhempainilloissa voidaan käsitellä edellä mainittujen teemojen lisäksi liikenneturvallisuutta ja -kasvatusta, asuinympäristön turvallisuutta, kiusaamista ja unen merkitystä tapaturma-alttiuteen. Lasten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet ympäristöä koskevissa asioissa vahvistaa heidän itseluottamustaan ja yhteisöllisyyttään. Yhteisöllisyys, sitoutuminen ja osallistuminen päätöksentekoon lisäävät yleistä turvallisuutta ja vähentävät riskikäyttäytymistä. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 Kannusta huomioimaan turvallisuus osana arkea. Turvallisuuden edistäminen ja tapaturmien ehkäisy on laaja-alaista toimintaa: kasvatusta, ympäristön ja tuotteiden suunnittelemista, rakentamista ja muokkaamista, sääntöjä ja säädöksiä. Parhaimmat tulokset saadaan, kun menetelmiä yhdistetään. Oleellista on, että turvallisuuden edistäminen ja tapaturmien ehkäisy muodostuu jokapäiväiseksi käytännöksi, jonka jokainen yhteisön jäsen kokee tärkeäksi. Turvallisen toimintakulttuurin luomisessa päiväkodin tai koulun johdolla on tärkeä merkitys. Tapaturmien ehkäisyssä on keskeistä turvallisuudelle myönteisen asenneilmapiirin luominen ja kannustaminen. Kannustamalla viestimme, että turvallisuus on tärkeää ja välitämme toistemme hyvinvoinnista. Kiitä! Rohkaise! Pidä kiinni toimintaohjeista ja suunnitelmista! Opasta! Tee yhteistyötä! Välitä toisista! Pidä huolta toimintavalmiuksistasi! Käytännön vinkkejä ja lisätietoa turvallisuuskasvatuksen ja tapaturmien ehkäisyn tueksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto 11

12 Turvallisuuskävely lasten kanssa Turvallisuuskävelyn tarkoituksena on kartoittaa vaaranpaikkoja ja -tilanteita sekä arvioida riskejä. Turvallisuuskävelyllä kierretään tuttu ympäristö, jota katsotaan uusin silmin tehden havaintoja turvallisuutta vaarantavista asioista. Turvallisuuskävely tuottaa tietoa turvallisuuden suunnitteluun ja tähtää parempaan turvallisuuteen. Turvallisuuskävely on ennalta ehkäisevää toimintaa, jolla pyritään torjumaan onnettomuuksia, tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita. Se on myös väline, joka lisää turvallisuustietoisuutta ja yhteistä vastuuta. Lasten osallistuminen turvallisuuskävelyyn ikätasonsa mukaan 3 4-vuotiaasta alkaen, on konkreettista turvallisuuskasvatusta. Lapsi saa kokemuksellisesti tietoja ja taitoja ja sisäistää turvallisen toiminnan ja käyttäytymisen periaatteita. Lapsen arvostaminen ympäristönsä asiantuntijana, näkemysten kuuleminen ja osallistaminen vahvistavat lapsen itseluottamusta ja yhteisöön kuulumista. Samalla aikuiset saavat tilaisuuden tarkastella ympäristöä lapsen näkökulmasta. Tässä on yksi malli tehdä lasten kanssa turvallisuuskävely. Se on tarkoitettu sovellettavaksi paikallisten tarpeiden ja lasten iän mukaan. Turvallisuuskävelyn voi toteuttaa monella eri tavalla: tarkoin valmiiksi suunniteltuna tai vapaamuotoisemmin. Vähän isommat lapset voivat tehdä sen löytöretkimäisesti keskenäänkin, valokuvata kohteita ja raportoida tuloksensa muille. Tärkeää on tekemisen ilo! 1. Ennakkovalmistelut Nimetään vastuuhenkilö Vastuuhenkilö vastaa koko prosessista ja kokoaa suunnittelutyöryhmän. Asetetaan tavoitteet Tavoitteet ja painopisteet voivat liittyä esimerkiksi riskikartoitukseen, turvallisuuskasvatukseen, ennaltaehkäisyyn kannustamiseen, tietoihin, taitoihin, asenteisiin. Päätetään osallistujat Muodostetaan erilaisia ryhmiä tai kaikki osallistuvat. Suunnitellaan reitti ja kohteet Valitaan kierrettävä reitti ja kohteet tavoitteiden ja painopisteiden perusteella. Määritetään aikataulu Sovitaan turvallisuuskävelyn päivämäärästä, käytettävästä ajasta ja jälkikäsittelystä. Jaetaan tehtävät Esimerkiksi vetäjä/t, kirjaaminen, valokuvaus. Tiedotetaan turvallisuuskävelystä koko henkilökunnalle, lapsille ja kodeille, motivoidaan osallistujia. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

13 2. Turvallisuuskävelyllä Kokoonnutaan lähtöpaikkaan Kaikki paikalle ajoissa, sopiva vaatetus. Informoidaan ja kannustetaan Käydään vielä lyhyesti läpi turvallisuuskävelyn tavoitteet ja kulku ja innostetaan kaikkia osallistumaan. Kierretään reitti ja kohteet suunnitelman mukaan Avoimuus muutoksille! Painotetaan lasten näkökulmia Lasten huomiot vaaranpaikoista ovat keskeisiä, lapset voivat valokuvata havaitsemiaan kohteita. Annetaan turvallisuuskasvatusta Jokaisessa kohteessa pysähdytään ja keskustellaan. Kuullaan kaikki ajatukset ja kehittämisehdotukset Kaikkien ajatukset ovat tärkeitä, turvallisuuskävely voi olla myös aivoriihi, minkä tuottamia ajatuksia työstetään jatkossa. Kirjataan huomiot Kirjuri kirjaa osallistujien huomiot, joista tehdään yhteenveto. 3. Jälkeenpäin Kokoonnutaan yhteen Kerrataan turvallisuuskävelyn herättämiä ajatuksia ja tuloksia sekä katsellaan otetut valokuvat. Päivitetään suunnitelmat Tehdään turvallisuus/pelastussuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Huolehditaan korjauksista Tehdään/ilmoitetaan tarvittavat korjaus- ja muutostyöt turvallisuuden parantamiseksi. Tiedotetaan tuloksista johdolle. Ehkäistään tapaturmia ja edistetään turvallisuutta säännöllisesti Sisällytetään turvallisuuskävely vuosiohjelmaan. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 13

14 Huomioita ja muistiinpanoja 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

15 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 15

16 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Turvallisuuskasvatusilta päiväkodissa

Turvallisuuskasvatusilta päiväkodissa Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lapsen turvaksi -hanke (2007 2009) Turvallisuuskasvatusilta päiväkodissa Päiväkodin antama turvallisuuskasvatus on osa varhaiskasvatusta. Lasta opastetaan toimimaan ja

Lisätiedot

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti SPR:n Turvapassi-koulutus Turvapassi-koulutus Yksi työpäivä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42 Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä.

Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 1. TIEDOT YKSIKÖSTÄ Päiväkoti Tuulenpesä * 4 ryhmää, 3 kokopäiväryhmää ja 1 osapäiväryhmä Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 2. KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Kiusaaminen on

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnittelu Tampere

Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnittelu Tampere Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnittelu Tampere 1.9.2017 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Esityksen teemat Turvallisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnittelu

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4 Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä

Satakunnan koulutuskuntayhtymä Satakunnan koulutuskuntayhtymä Minna Mari Virtanen Oppilaitoksen turvallisuuspäivä 5.4.2017 TURVALLISUUSKÄVELY Toiminnallinen, osallistava ja ajattelemaan ohjaava koulutusmenetelmä Kokemuksellinen tapa

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnittelu Helsinki

Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnittelu Helsinki Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnittelu Helsinki 7.9.2017 Kati Costiander Opetushallitus Esityksen teemat Turvallisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnittelu

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA HOVIRINNAN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET: ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN VEDEN SÄÄSTÄMINEN JÄTTEIDEN KIERRÄTYS LUONTOSUHTEIDEN EDISTÄMINEN ( METSÄRETKET YM.) TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Opas turvallisuuskävelyn järjestämiseen

Opas turvallisuuskävelyn järjestämiseen Opas turvallisuuskävelyn järjestämiseen Kytömäki, Linnea 2011 Leppävaara Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Turvallisuuskävelyn tarkoitus... 4 3 Turvallisuuskävelyn järjestäminen... 4 3.1 Ennakkovalmistelut...

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat 3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän

Lisätiedot

Linkkejä turvallisuudesta. Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Hanna Suojoki

Linkkejä turvallisuudesta. Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Hanna Suojoki Linkkejä turvallisuudesta Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Tämä on Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaalija turvallisuusalan opiskelijoiden kokoama turvallisuuskansio, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu

Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu Arvot Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu Mikko.leppanen@espoo.fi 050-5723978 Oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön Esiopetusta Perusopetusta Lukiokoulutusta

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus, Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Varhaiskasvatuksen liikuntaseminaari 19.9.2017 Myllymäen päiväkotikoulu Kouvolan varhaiskasvatuksen lasten

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Arvot. Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu Espoo

Arvot. Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu Espoo Arvot Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu Espoo AGENDA Koulujen turvallisuus 1. Itsestäni 2. Viitekehyksenä Viherkallion koulu 3. Kouluturvallisuuden kokonaisuus 4. Varautuminen 5. Turvallisuuskulttuurin

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot