Kuuden Koon Malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuden Koon Malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin"

Transkriptio

1 Kuuden Koon Malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki p Teksti Ritva Paavonheimo Lapsen turvaksi -hankkeen ohjausryhmä: Juha Hassila, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Elisabeth Kajander, Folkhälsan Laura Loikkanen, Liikenneturva Anne Lounamaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jaana Markkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kristiina Myllyrinne, Suomen Punainen Risti Heidi Peltonen, Opetushallitus Marie Rautava, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mirka Råback, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Seppo Soine-Rajanummi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut Lapsen turvaksi hanketta. Graafikko Tarja Petrell Kannen kuva Delany Brendan, Comma Finland Miktor Mannerheimin Lastensuojeluliitto

3 Lapsen silmin Jokaisella lapsella on oikeus elinympäristöön, jossa hän voi liikkua ja leikkiä turvallisesti. Tapaturmien ehkäisy on tärkeä osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lasten terveyden ja turvallisuuden kehittämiseksi. Kuuden Koon Malli on kehitetty Lapsen turvaksi -hankkeessa, joka edistää lasten tapaturmien ehkäisyä päiväkodeissa, kouluissa sekä kuntien ja järjestöjen lapsi- ja perhetoiminnassa. Malli korostaa lapsen osallisuutta tapaturmien ehkäisyssä. Lasten havainnot antavat aikuisille tärkeää tietoa siitä, miten lapsi kokee ympäristönsä. Kuuden Koon Malli antaa eväitä siihen, miten lapset voivat aktiivisesti osallistua tapaturmien ehkäisyyn. Lapsen turvaksi -hanke toteutettiin vuosina Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Folkhälsanin, Liikenneturvan, Opetushallituksen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Suomen Punaisen Ristin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Lämmin kiitos yhteistyökumppaneille arvokkaasta asiantuntija-avusta. Marie Rautava Ohjelmajohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto 3

4 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 Mikä on Kuuden Koon Malli? Kuuden Koon Malli on tarkoitettu tapaturmien ehkäisyyn päiväkodeissa ja kouluissa. Kuusi Koota eli Kartoita, Korjaa, Kirjaa, Kouluta, Kasvata ja Kannusta muodostavat yhdessä kokonaisuuden, johon kuuluu säännöllisesti tehtäviä, ennaltaehkäiseviä ja turvallisuutta lisääviä tekoja. Tapaturmien ehkäisy on tehokkainta silloin, kun se on suunnitelmallista ja osa jokapäiväistä toimintaa. Tapaturmat aiheuttavat eriasteisia terveyshaittoja ja vammautumisia alkaen pienistä haavoista ja mustelmista aina vakavimpiin seuraamuksiin saakka. Päiväkoti ja koulu ovat lapsen ja nuoren arkisia kasvuympäristöjä, joissa tehtävä tapaturmien ehkäisytyö on erityisen tärkeää. Lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa ja kehittyä turvallisissa ympäristöissä. Päiväkodilla ja koululla on myös vastuu ja erinomaiset mahdollisuudet antaa lapsille monipuolista turvallisuuskasvatusta. Lapsuuden ja nuoruuden aikana omaksutaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka vaikuttavat koko loppuelämän turvallisuuskäyttäytymiseen. Tapaturmat eivät ole sattumanvaraisia tai kohtalonomaisia onnettomuuksia, vaan ehkäistävissä ja kontrolloitavissa olevia tapahtumasarjoja. Tapaturmien ehkäisy on koko yhteisön asia. Siihen osallistuu päiväkodin tai koulun johto, henkilöstö, oppilashuoltoryhmä, vanhemmat ja lapset. Tärkeitä tahoja ovat myös päiväkodin tai koulun tiloista ja kunnossapidosta sekä resursseista vastaavat. Terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä lasten tarpeet on huomioitu ja lapset voivat myös itse osallistua ympäristönsä kehittämiseen. Turvallisuusmyönteinen toimintakulttuuri on osallistavaa ja lisää yhteisöllisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia. Kuuden Koon Malli perustuu hyviksi todettuihin toimintatapoihin, tutkimustietoon ja lainsäädäntöön. Malli sisältää konkreettisia ehdotuksia, miten tapaturmia voidaan ehkäistä ja vähentää. Tarkoituksena on, että mallista saa vaivattomasti kokonaiskuvan siitä, mitä tapaturmien torjuntaan päiväkodissa ja koulussa kuuluu. Lisätiedon hakemiseen annetaan lukuisia osoitteita. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 5

6 Kartoita säännöllisesti vaaranpaikat ja riskit. Arvosta lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Kartoitukset ovat turvallisuuden edistämisen ja tapaturmien ehkäisyn perustyötä. Niiden avulla saadaan tietoa ympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Samalla, kun kartoitetaan vaaraa aiheuttavia tekijöitä ja olosuhteita, arvioidaan riskejä. Nämä yhdessä auttavat päättämään ennaltaehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä. Kartoita rakennus ja sen eri tilat piha lähiympäristö toiminta matkat Esimerkkejä kartoitettavista paikoista ja asioista keinut ja kiipeilytelineet ja niiden alustat aitojen ja porttien korkeus ja kunto valaistus kulkuväylät ja niiden liukkaus pihan liikennejärjestelyt ja lähiympäristön liikenne paloturvallisuus ja poistumistiet suojavälineet liikunnassa koneiden ja laitteiden turvallisuus ja käyttö erilaiset toimintakäytännöt ja toimintakulttuuri toimintavalmiudet ja koulutustarpeet Kartoitusta varten on olemassa valmiita lomakkeita, mutta sellaisen voi laatia myös toimipaikkakohtaisesti. Kartoituksia tehdään säännöllisesti. Kokonaiskartoitusten lisäksi tehdään pienempiä kartoituksia riskialttiissa kohteissa. Hyvä tapa on tehdä vuosi- ja kuukausisuunnitelma ja kirjata kartoitusten ajankohdat yhteiseen toimintakalenteriin. Kartoitusten toteutumisesta vastaa nimetty henkilö, esimerkiksi työpaikan tai organisaation turvallisuusvastaava. Turvallisuutta edistävään toimintakulttuuriin kuuluu myös päivittäinen arkinen havainnointi. Paloviranomaiset, kunnossapitovastaavat ja työsuojeluorganisaatio tekevät omat tarkastuksensa. Kouluissa työolotarkastuksia suositellaan tehtäväksi kolmen vuoden välein. Yhteistyö ja tiedonkulku eri osapuolten kesken ovat välttämättömiä turvallisuuden arvioinnissa. Turvallisuus- ja vaaranpaikkakartoituksissa havaituista vaaroista ja puutteista tiedotetaan tilanteen mukaan kunnossapitovastaaville, esimiehille, henkilökunnalle, lapsille ja vanhemmille, ja ne huomioidaan turvallisuus- ja pelastussuunnitelmissa. Turvallinen ympäristö on koko yhteisön asia. Siksi kartoituksiin ja ympäristön havainnointiin osallistuu sovitulla tavalla koko henkilökunta. Myös lasten asiantuntemusta heidän omasta ympäristöstään on tärkeää kuulla. Aikuiset eivät aina huomioi samoja asioita kuin lapset. Yhteiset kartoitukset, kuten turvallisuuskävelyt, ovat osa turvallisuuskasvatusta. 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 KORJAA puutteet ja riskitekijät fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä. Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö muokataan sellaisiksi, että ne ehkäisevät tapaturmia ja luovat turvallisuutta. Kartoittamalla ja havainnoimalla ympäristöä puutteisiin ja riskitekijöihin vaikutetaan jo ennalta. Vaaraa aiheuttaviin paikkoihin ja tilanteisiin puututaan välittömästi. Fyysinen ympäristö Fyysisen ympäristön korjaukset ja muutokset tulee tehdä kohtuullisessa ajassa. Sitä varten rakennetaan toimiva järjestelmä tiedottamista, toimenpiteitä ja niiden toteutumisen seurantaa ja yhteistyötä varten korjaus-, muutostyö- ja huoltotoimenpiteistä vastaavien kanssa. Vastuuhenkilö työyksikössä ottaa vastaan korjausilmoitukset ja välittää korjauspyynnöt eteenpäin sekä seuraa korjausten ja niihin liittyvien suunnitelmien toteutumista. Työyksikölle tulee antaa arvio korjaus- tai muutostyön toteutumisen kestosta. Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä on suuri merkitys yhteisön kokemalle turvallisuudelle. Turvallinen sosiaalinen ympäristö edistää myönteistä ja toiset huomioivaa käyttäytymistä ja ehkäisee tapaturmia. Sosiaalinen ympäristö muodostuu muun muassa vuorovaikutussuhteista yhteisistä toimintatavoista yhteisössä vallitsevasta ilmapiiristä ja luottamuksesta erilaisista säännöistä, normeista ja sopimuksista. Sosiaalista ympäristöä tuetaan lisäämällä yhteisöllisyyttä, keskinäistä arvostusta ja toisista huolehtimista. Kiusaaminen on riskitekijä yksilöiden ja koko yhteisön hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Siksi kiusaamisen estämisen pitää olla tehokasta ja siihen puuttumisen nopeaa. Tarvitaan korjauspyynnöistä, korjausten seurannasta sekä huolto- ja kunnossapidosta vastaavat henkilöt ja riittävät resurssit malli korjauksiin liittyvästä tiedonkulusta valvontasuunnitelma koneista, välineistä ja laitteista huolto- ja kunnossapitosuunnitelma, myös piha-alueesta ja siellä olevista leikkivälineistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 7

8 KIRJAA tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Hyödynnä karttuva tieto. Päivitä tapaturmien ehkäisyyn liittyvät suunnitelmat. Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen on osa suunnitelmallista tapaturmien torjuntaa. Kirjaamista ei ole syytä tehdä pelkästään korvaus- ja vastuuasioiden vuoksi, vaan hyödyntää siitä karttuvaa tietoa monipuolisesti tapaturmien ehkäisyssä. Kirjaamisen voi tehdä joko sähköisesti tai paperilomakkeille. Kirjaamisen avulla tarkkaillaan missä, milloin ja minkälaisia tapaturmia tapahtuu ja mitkä tekijät niitä aiheuttavat osoitetaan korjaus-, muutos- ja kunnostustarpeet osoitetaan tapaturmien määrän muutokset, jolloin se toimii laatumittarina. Tallennettua tietoa hyödynnetään tapaturmien ehkäisyssä käymällä läpi seuraavia asioita: minkälainen tapaturma tapahtui miten tapaturma tapahtui mihin aikaan tapaturma tapahtui mitkä asiat vaikuttivat tapaturman tapahtumiseen miten estetään tilannetta toistumasta miltä yksikön tapaturmatilanne näyttää miten korjaavat toimenpiteet vaikuttavat. Pelastussuunnitelma tehdään henkilö- ja paloturvallisuudelle sekä ympäristölle aiheutuvan vaaran varalta tai onnettomuuden aiheuttamien vakavien vahinkojen varalta. Pelastussuunnitelmaa laajemmin turvallisuus huomioidaan turvallisuussuunnitelmassa. Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma pidetään ajan tasalla säännöllisin päivityksin. Kattavaan turvallisuussuunnitelmaan kootaan pelastussuunnitelman lisäksi riski-, uhka- ja turvallisuuskartoitukset ja arviot mahdollisista vaaroista, myös ulkoalueiden turvallisuuteen kohdistuvista vaaroista tiedotussuunnitelma häiriötilanteita varten kriisisuunnitelma traumaattisiin tilanteisiin varautumiseksi henkilökunnan pelastus- ja ensiapukoulutussuunnitelma vastuuhenkilöt ja työnjako. Yhteiset toimintakäytännöt ovat tärkeitä, koska niiden avulla kaikki tietävät kuinka erilaisissa tilanteissa toimitaan turvallisuutta edistäen. Niiden avulla ehkäistään ennalta vaaratilanteita sekä luodaan turvallisuutta edistävää arkista toimintakulttuuria. Kaikkien tiedossa olevat toimintakäytännöt ovat hyödyksi myös erityistilanteissa. Yhteisiä toimintakäytäntöjä tarvitaan retkillä, poikkeus- ja uhkatilanteissa, tapaturmissa tai lapsen katoamistilanteessa. Helposti saatavilla olevat kirjalliset ohjeet auttavat yhteisten toimintakäytäntöjen rakentamisessa. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 KOULUTA henkilökunta, erityisesti turvallisuus- ja ensiapuvastaavat. Muista säännöllinen kertaus ja välitä oppimaasi muille. Turvallisuutta koskevia suunnitelmia ja ohjeita käsitellään säännöllisesti työpaikalla. Työpaikalla on myös oltava riittävä määrä ensiaputaitoisia henkilöitä. Työnantajan on järjestettävä tarvittava ensiapu- ja muu turvallisuuteen kuuluva koulutus. Koulutukseen kuuluu ensiapu ja elvytys vaarojen tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja niiden poistaminen turva- ja sammutusvälineiden käyttö uhka- ja riskitilanteiden ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen. Paikallisten pelastusviranomaisten johdolla järjestetään pelastamis- ja poistumisharjoituksia ja -koulutusta. Omatoimisista poistumisharjoituksista kannattaa tehdä säännöllisiä. Joka syksy uuden lapsi-ikäluokan aloittaessa harjoitellaan rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikalle meneminen. Johto huolehtii siitä, että koulutusta tarjotaan ja kaikki osallistuvat siihen vuorollaan. Hyvä tapa on pitää päivitettävää tiedostoa henkilöstön saamasta koulutuksesta ja lisäkoulutustarpeesta. Myös uudet työntekijät ja sijaiset perehdytetään yhteisiin turvallisuuskäytäntöihin. Säännöllisellä koulutuksella lisätään tietoa, osaamista ja oma-aloitteisuutta tapaturmien ennaltaehkäisyssä edistetään turvallisuusmyönteisiä asenteita lisätään yhteisön turvallisuustietoisuutta pidetään yllä ensiapuvalmiuksia ja toimintavalmiutta yllättävissä tilanteissa. Tapaturmien ehkäisyyn paneutuva ja osaava henkilökunta on myönteinen malli lapsille ja vanhemmille ja lisää heidän luottamustaan päiväkodin tai koulun toiminnan turvallisuuteen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 9

10 Kasvata turvallisuuteen ja toimi esimerkkinä. Tapaturmien ehkäisy ei ole vain kieltoja. Kasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisesti lapsille opetetaan turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja. Turvallinen käyttäytyminen ja tapaturmien ehkäisy liittyvät luontevasti opetus- ja kasvatustilanteisiin ja muuhun toimintaan. Tapaturmien ehkäisy ei ole vain kieltoja. Lapselle liikkuminen ja tutkiminen ovat tärkeää ja luontaista toimintaa. Liikkumista pitää kannustaa ja mahdollistaa, mutta samalla suojella ja opastaa lasta sekä rakentaa turvallinen ympäristö. Aikuiset toimivat lapsille esimerkkeinä. Malli turvallisista toimintatavoista välittyy lapsille myös aikuisen asenteissa. Lapset siirtävät oppimiaan asioita edelleen koteihin. Lapsia ohjataan ja opetetaan esimerkiksi seuraavissa asioissa toiminta leikkikentällä, pihalla, retkillä ja välitunneilla turvalliset kädentaitojen työskentelytavat suojavälineiden käyttäminen ja liikuntavammojen ehkäisy kiusaamisen ehkäisy toisista huolehtiminen ja auttaminen yhteisten sääntöjen merkitys omalle ja toisten turvallisuudelle vaaranpaikkojen havainnointi (ks. Turvallisuuskävely kohdassa Kirjaa) liikkuminen liikenteessä iänmukaiset ensiaputaidot toiminta hätätilanteessa, avun kutsuminen ja hätänumeroon soittaminen. Turvallisuuskasvatusta on myös erilaisten valmiuksien lisääminen, kuten taito ratkaista ristiriitatilanteita ja ongelmia, vuorovaikutustaidot ja kyky kieltäytyä. Valmiudet lisäävät vastuunottoa, toimintakykyä sekä luottamusta selviytyä erilaisissa tilanteissa. Yhteinen turvallisuuskasvatus kotien kanssa vahvistaa turvallisen käyttäytymisen ja toiminnan oppimista. Yhteisistä suuntalinjoista on tärkeää keskustella ja sopia vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa. Esimerkkejä yhteisistä kasvatustavoitteista ovat pyöräilykypärän käyttö, sääntöjen noudattaminen, muiden huomioiminen ja koskemattomuuden kunnioitus. Vanhempainilloissa voidaan käsitellä edellä mainittujen teemojen lisäksi liikenneturvallisuutta ja -kasvatusta, asuinympäristön turvallisuutta, kiusaamista ja unen merkitystä tapaturma-alttiuteen. Lasten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet ympäristöä koskevissa asioissa vahvistaa heidän itseluottamustaan ja yhteisöllisyyttään. Yhteisöllisyys, sitoutuminen ja osallistuminen päätöksentekoon lisäävät yleistä turvallisuutta ja vähentävät riskikäyttäytymistä. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 Kannusta huomioimaan turvallisuus osana arkea. Turvallisuuden edistäminen ja tapaturmien ehkäisy on laaja-alaista toimintaa: kasvatusta, ympäristön ja tuotteiden suunnittelemista, rakentamista ja muokkaamista, sääntöjä ja säädöksiä. Parhaimmat tulokset saadaan, kun menetelmiä yhdistetään. Oleellista on, että turvallisuuden edistäminen ja tapaturmien ehkäisy muodostuu jokapäiväiseksi käytännöksi, jonka jokainen yhteisön jäsen kokee tärkeäksi. Turvallisen toimintakulttuurin luomisessa päiväkodin tai koulun johdolla on tärkeä merkitys. Tapaturmien ehkäisyssä on keskeistä turvallisuudelle myönteisen asenneilmapiirin luominen ja kannustaminen. Kannustamalla viestimme, että turvallisuus on tärkeää ja välitämme toistemme hyvinvoinnista. Kiitä! Rohkaise! Pidä kiinni toimintaohjeista ja suunnitelmista! Opasta! Tee yhteistyötä! Välitä toisista! Pidä huolta toimintavalmiuksistasi! Käytännön vinkkejä ja lisätietoa turvallisuuskasvatuksen ja tapaturmien ehkäisyn tueksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto 11

12 Turvallisuuskävely lasten kanssa Turvallisuuskävelyn tarkoituksena on kartoittaa vaaranpaikkoja ja -tilanteita sekä arvioida riskejä. Turvallisuuskävelyllä kierretään tuttu ympäristö, jota katsotaan uusin silmin tehden havaintoja turvallisuutta vaarantavista asioista. Turvallisuuskävely tuottaa tietoa turvallisuuden suunnitteluun ja tähtää parempaan turvallisuuteen. Turvallisuuskävely on ennalta ehkäisevää toimintaa, jolla pyritään torjumaan onnettomuuksia, tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita. Se on myös väline, joka lisää turvallisuustietoisuutta ja yhteistä vastuuta. Lasten osallistuminen turvallisuuskävelyyn ikätasonsa mukaan 3 4-vuotiaasta alkaen, on konkreettista turvallisuuskasvatusta. Lapsi saa kokemuksellisesti tietoja ja taitoja ja sisäistää turvallisen toiminnan ja käyttäytymisen periaatteita. Lapsen arvostaminen ympäristönsä asiantuntijana, näkemysten kuuleminen ja osallistaminen vahvistavat lapsen itseluottamusta ja yhteisöön kuulumista. Samalla aikuiset saavat tilaisuuden tarkastella ympäristöä lapsen näkökulmasta. Tässä on yksi malli tehdä lasten kanssa turvallisuuskävely. Se on tarkoitettu sovellettavaksi paikallisten tarpeiden ja lasten iän mukaan. Turvallisuuskävelyn voi toteuttaa monella eri tavalla: tarkoin valmiiksi suunniteltuna tai vapaamuotoisemmin. Vähän isommat lapset voivat tehdä sen löytöretkimäisesti keskenäänkin, valokuvata kohteita ja raportoida tuloksensa muille. Tärkeää on tekemisen ilo! 1. Ennakkovalmistelut Nimetään vastuuhenkilö Vastuuhenkilö vastaa koko prosessista ja kokoaa suunnittelutyöryhmän. Asetetaan tavoitteet Tavoitteet ja painopisteet voivat liittyä esimerkiksi riskikartoitukseen, turvallisuuskasvatukseen, ennaltaehkäisyyn kannustamiseen, tietoihin, taitoihin, asenteisiin. Päätetään osallistujat Muodostetaan erilaisia ryhmiä tai kaikki osallistuvat. Suunnitellaan reitti ja kohteet Valitaan kierrettävä reitti ja kohteet tavoitteiden ja painopisteiden perusteella. Määritetään aikataulu Sovitaan turvallisuuskävelyn päivämäärästä, käytettävästä ajasta ja jälkikäsittelystä. Jaetaan tehtävät Esimerkiksi vetäjä/t, kirjaaminen, valokuvaus. Tiedotetaan turvallisuuskävelystä koko henkilökunnalle, lapsille ja kodeille, motivoidaan osallistujia. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

13 2. Turvallisuuskävelyllä Kokoonnutaan lähtöpaikkaan Kaikki paikalle ajoissa, sopiva vaatetus. Informoidaan ja kannustetaan Käydään vielä lyhyesti läpi turvallisuuskävelyn tavoitteet ja kulku ja innostetaan kaikkia osallistumaan. Kierretään reitti ja kohteet suunnitelman mukaan Avoimuus muutoksille! Painotetaan lasten näkökulmia Lasten huomiot vaaranpaikoista ovat keskeisiä, lapset voivat valokuvata havaitsemiaan kohteita. Annetaan turvallisuuskasvatusta Jokaisessa kohteessa pysähdytään ja keskustellaan. Kuullaan kaikki ajatukset ja kehittämisehdotukset Kaikkien ajatukset ovat tärkeitä, turvallisuuskävely voi olla myös aivoriihi, minkä tuottamia ajatuksia työstetään jatkossa. Kirjataan huomiot Kirjuri kirjaa osallistujien huomiot, joista tehdään yhteenveto. 3. Jälkeenpäin Kokoonnutaan yhteen Kerrataan turvallisuuskävelyn herättämiä ajatuksia ja tuloksia sekä katsellaan otetut valokuvat. Päivitetään suunnitelmat Tehdään turvallisuus/pelastussuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Huolehditaan korjauksista Tehdään/ilmoitetaan tarvittavat korjaus- ja muutostyöt turvallisuuden parantamiseksi. Tiedotetaan tuloksista johdolle. Ehkäistään tapaturmia ja edistetään turvallisuutta säännöllisesti Sisällytetään turvallisuuskävely vuosiohjelmaan. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 13

14 Huomioita ja muistiinpanoja 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

15 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 15

16 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Arvot. Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu Espoo

Arvot. Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu Espoo Arvot Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu Espoo AGENDA Koulujen turvallisuus 1. Itsestäni 2. Viitekehyksenä Viherkallion koulu 3. Kouluturvallisuuden kokonaisuus 4. Varautuminen 5. Turvallisuuskulttuurin

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Olosuhdeasioiden koulutuspäivä Kiljava 17.4.2015 Laki ja valvova viranomainen Kuluttajaturvallisuuslaki (voimassa 1.1.2012

Lisätiedot

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Peltolammin Veteraanitalot Päiväys

Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Peltolammin Veteraanitalot Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Peltolammin Veteraanitalot Päiväys 18.2.2015 Pelastussuunnitelma 2 ( 12) Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TURVALLISUUSKÄVELYN ORGANISOIMINEN. Raine Dahlqvist Safetymaster Oy

TURVALLISUUSKÄVELYN ORGANISOIMINEN. Raine Dahlqvist Safetymaster Oy TURVALLISUUSKÄVELYN ORGANISOIMINEN Raine Dahlqvist Safetymaster Oy 9.1.2017 Turvallisuuskävelyn organisoiminen Poistumisturvallisuus (koko kiinteistö) Turvallisuusvastaavien rooli Poistumisturvallisuuteen

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi -tapaaminen Helsingissä Jouko Heikkilä ja Kaarin Ruuhilehto

Tutkimus tutuksi -tapaaminen Helsingissä Jouko Heikkilä ja Kaarin Ruuhilehto 7XUYDOOLVXXVMDULVNLNl\WWl\W\PLQHQ ± VLLQlSlKDDVWH Tutkimus tutuksi -tapaaminen Helsingissä 24.9.2004 Jouko Heikkilä ja Kaarin Ruuhilehto 7XUYDOOLVHWW\ WDYDW 9lOLQHLWl Nl\WWl\W\PLVHQ PXXWRNVHHQ MD MXXUUXWWDPLVHHQ

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot