POHJANPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Yhteistyö Oulun kanssa tiivistyy s. 12 Työnjako tehostaa toimintaa s. 18

Transkriptio

1 POHJANPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Yhteistyö Oulun kanssa tiivistyy s. 12 Työnjako tehostaa toimintaa s OYS kiinnosti messuilla s. 22

2 Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Niska / hartiasärkyä? Kärsitkö selkäkivuista? Vaivaako hiirikäsi? Hoidot virtsanpidätysongelmiin Varaa aika: Tervetuloa hyvään hoitoon! Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kiviharjunlenkki , Oulu Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su kastellin.apteekki@apteekit.net ILMAINEN PYSÄKÖINTI ESTEETÖN KULKU Aukioloajat: ma-pe 9 20 la 9 17 Raksila p UUSI AVAINAPTEEKKI OULUSSA RAKSILA (SALE) d Meiltä myös kauneudenhoitopalvelut ja lahjakortit. d KAUKOVAINION SIVUAPTEEKKI Kaukovainion ostoskeskuksessa Aukioloajat: ma-pe , la suljettu Kaukovainio p Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Pohjanpiiri 5/2013

3 kuva Antti Suistola Aino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri pääkirjoitus Potilasturvallisuus ja infektiontorjunta on jokaisen asia! Strategiamme mukaisesti meidän on tuotettava potilaille oikea-aikaista, vaikuttavaa ja turvallista hoitoa. Turvallinen hoito ei viittaa vain lääketieteeseen. Sillä tarkoitetaan myös omien toimintatapojemme ja ympäristön turvallisuutta. Hoitoon liittyvät infektiot ovat merkittävä haitta niin potilaalle kuin yhteiskunnalle. Infektioiden torjunta on yksi tärkeimmistä potilasturvallisuutta lisäävistä tekijöistä. Meidän on opeteltava ja sisäistettävä käsihygienian merkitys. Ehkä emme ole osanneet viestiä asiasta riittävän myyvästi ja mieleenpainuvasti. Tiedon tasolla kaikki tunnustavat käsihygienian merkityksen, mutta tunnetasolla emme ole täysin hyväksyneet sitä. Emme ole sisäistäneet, että juuri minun, yksilön, panos ensiarvoisen tärkeä. Olemme seuranneet hygieniaohjeiden toteutumista havainnointitutkimuksessa. Osa henkilöstöstä on kokenut sen negatiivisena. Tavoitteena on kuitenkin havainnoinnin avulla löytää tapoja, joilla parhaiten voimme vaikuttaa turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Hyvällä käsihygienialla suojelemme sekä potilasta että itseämme ja myös omaisiamme. Emmehän halua kantaa haitallisia mikrobeja potilaasta toiseen, itseemme tai perheeseemme? Näin syyskaudella alamme ennakoida tulevaa talvea ja flunssakautta. Sairaanhoitopiiri tarjoaa jälleen kaikille työntekijöilleen influenssarokotuksen. Sen antama suoja ei toki ole sataprosenttinen, mutta kuitenkin huomattava. Rokotus vähentää sairastavuutta ja kuolleisuutta erityisesti vanhuksilla ja huonokuntoisilla, mutta myös nuoret, terveet aikuiset voivat olla herkkiä joillekin influenssaviruksille. Terveydenhuollossa toimivien ihmisten on erityisen tärkeää huolehtia omasta rokotussuojastaan. He eivät vastaa vain omasta turvallisuudestaan vaan myös potilaiden ja perheiden turvallisuudesta. Viime vuonna influenssarokotuskampanjamme epäonnistui surkeasti. Oliko syynä vajaa tiedottaminen vai ihmisten epäily rokotusten hyödystä suhteessa haittoihin? Tutkimukset kuitenkin selkeästi osoittavat rokotusten hyödyn sairastavuuden ja kuolleisuuden merkittävässä vähentämisessä. Terveydenhuollon ammattilaisten odottaisi luottavan mieluummin tutkittuun tietoon kuin luuloon. Lisäksi yritämme kehittää tapoja palkita yksiköitä hyvästä työstä turvallisuuskulttuurin edistämisessä. Parasta syksyssä on sadonkorjuun tuloksista nauttiminen. Sienisaalis jäi tosin pieneksi ja pääosa marjoistakin metsään, mutta onneksi on pakastin, josta löytyy ihan toimivaa edellisvuoden satoa. n Aino-Liisa Oukka Pohjanpiiri 5/2013 3

4 sisältö Pohjanpiiri numero 5 / marraskuu 2013 joka numerossa: 3 Pääkirjoitus: Potilasturvallisuus ja infektiontorjunta on jokaisen asia! 5 Työ ja tekijä: Espanjalaistytöstä suomalaiseksi lähihoitajaksi 11 Erva-alueen kuulumisia: Uudistuksia Länsi-Pohjassa 26 Rampan kalakatusta nuotiolla 30 Kiitokset / Vapari 34 Jos minulta kysytään, niin... Turhia tapaturmia tässä numerossa: 6 Iso revohka väistöistä 10 Tavoitteena tulostasojen yhtenäistäminen 12 Sairaanhoitopiirin ja Oulun yhteistyö tiivistyy 13 Päivystysasetuksella varmistetaan kiireellisen hoidon laatu 14 Marskille Lapin reissut ovat tärkeitä 16 Niilo Keränen: Ideoista uusia 17 Hoitotyön johtamisessa haasteita riittää 18 Työnjaon kehittäminen tehostaa toimintaa 22 OYS:n osasto herätti kiinnostusta työelämämessuilla 25 Ensihoidon taso pysyy entisellään 27 Suomessa kirjoitetulla reseptillä lääkkeitä muista EU-maista 27 Sähköinen resepti yleistyy myös yksityisessä terveydenhuollossa 28 Lapset puheeksi Pohjois-Pohjanmaalla 29 Järjestöneuvottelukunta Pohjois-Pohjanmaalle 29 Hyvinvointiohjelman toinen vaihe vakiinnuttaa hyviä käytäntöjä 30 Perusterveydenhuollon yksikkö kysyi hoitoketjuista 31 Professorinimityksiä Oulun yliopistossa 31 OYS mukana Globeathon-kävelytapahtumassa 33 Vuoden potilasturvallisuusteko: Sataprosenttinen rokotuskattavuus 35 Teatteri Neliapila kutsuu Kuuletko kutsun? Pohjanpiiri 38. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi Jaakko Ahlstén jaakko.ahlsten@verbi.fi Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi Tiina Mäki, PPSHP tiina.maki@ppshp.fi Pekka Huovinen, PPSHP pekka.huovinen@ppshp.fi Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi sivunvalmistus Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset paivi.hietapelto@ppshp.fi Ilmoitukset Olavi Määttä maattaolavi@gmail.com Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Painopaikka Erweko Oy KANNEN KUVA Kannen kuva Juha Sarkkinen

5 Teksti Liisa Ahlstén Kuva Pekka Huovinen työ ja tekijä Espanjalaistytöstä suomalaiseksi lähihoitajaksi Hoitoala ei ollut Ana Perezille itsestäänselvyys, mutta kun työn aika koitti hän tiesi olevansa omalla alallaan, nyt tähtäimessä on sairaanhoitajan opinnot. Tummasilmäinen Ana Perez ei ihan vastaa suomalaista sisar hento valkoinen -mielikuvaa, eikä tarvitsekaan. Hento hän on, mutta kuten sanottu tummasilmäinen. Hän on syntyperältään espanjalainen. Koulunsa hän on kuitenkin käynyt Suomessa, jopa vaikeimman kautta, sillä hän opiskeli lähihoitajaksi rinnakkain lukio-opintojensa kanssa. Tähtäimessä on vielä sairaanhoitajan ammatti. Suomi on vaikea kieli, hän sanoo, mutta kahdessatoista vuodessa hän on oppinut sen niin hyvin etteivät potilaat valita kielitaidosta, sen sijaan he ihmettelevät, miksi hän on tullut Suomeen ja kyselevät onko hän lähihoitajaksi opiskellut täällä. Onhan se ymmärrettävää, että potilaat kyselevät missä olen hoitajaksi opiskellut, ja kuinka paljon alasta tiedän, varsinkin kun on helppo havaita etten ole syntyperäinen suomalainen, Ana Perez toteaa. Hoitajan työ tuntui omalta Hoitoala ei ollut Ana Perezille itsestäänselvyys eikä tuttua entuudestaan, mutta opiskelupaikan saatuaan hän päätti tutustua alaan ja päättää vasta sen jälkeen jatkaako opintoja Kontinkankaan yksikössä. Ja niinhän siinä kävi, että heti kun pääsin sairaalaan töihin, tiesin että tämä on minun juttuni. Lähihoitajan työ on haastavaa, pitää osata nähdä, miten minusta on hyötyä muille. Miten voin auttaa sekä potilasta, muita hoitajia että lääkäreitä, Ana Perez kuvailee työtään. Tällä hetkellä Ana Perez tekee työtä keikkalaisena. Osastolla kuusi, missä hän aiemmin työskenteli, hoidetaan ortopedisia ja käsikirurgisia potilaita. Lähihoitajan tehtävänä on valmistella potilaita toimenpiteeseen ja hoitaa postoperatiivisesti. OYS on nuorelle hoitajalle oppimisen kannalta hyvä ja monipuolinen työpaikka. Siellä hän työskentelisi mielellään vaikka pääsisi välillä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Monimuotoopiskelu on hänen toiveittensa mukainen tapa opiskella. Siinä työ ja opiskelu nivoutuvat kokonaisuudeksi, jossa opintojaksot ja työ vuorottelevat ja tukevat toisiansa. n OYS-rekry on perustanut Facebook-sivun. Työ ja tekijä sarjan haastattelut on kaikki videoitu ja ne julkaistaan tällä sivustolla pienellä viiveellä. Sivu löytyy Facebookista hakusanalla OYS-rekry. Pohjanpiiri 5/2013 5

6 Teksti Liisa Ahlstén Kuva Juha Sarkkinen Iso revohka väistöistä 6 Pohjanpiiri 5/2013

7 Eteläpään leikkaussalien remontointi alkaa ensi helmikuussa. Remontin suunnitelmat ovat jo pitkällä. Käsikirurgia on Avohoitotalosta jo väistänyt Kuntoutussairaalan puolelle. Isoja leikkauksia siirretään Avohoitotalon hyvin varusteltuihin saleihin. Pohjanpiiri 5/2013 7

8 OYS:ssa on yhteensä kuusi varsinaista leikkausyksikköä, KesLe, Naistentaudit ja synnytykset, Korvataudit, Silmätaudit sekä Lastentaudit, jotka kaikki on rakennettu sairaalan perustamisvaiheessa. Näiden lisäksi on vuonna 2011 käyttöön otettu Avohoitotalo. Lähinnä poliklinikoiden yhteydessä on myös pieniä leikkaussaleja tai toimenpidehuoneita. Helmikuussa 2014 alkaa remontti, jossa korjataan eteläpään toisen kerroksessa salien 1 6 ilmanvaihtoasiat ja samalla tehdään myös muuta peruskorjausta. Remontti vaikuttaa jonkin verran myös ensimmäisessä kerroksessa oleviin saleihin sekä Urologian tiloihin. Yhteensä KesLessä on 18 salia. Muut leikkausyksiköt on peruskorjattu eri aikoina vuosien kuluessa, mutta KesLen korjauksia ei ole tehty, koska toimintaa ei ole voitu keskeyttää tai siirtää muualle. Uudelleen organisointia Perusparannusta on tarkoitus ennakoida tekemällä KesLen eteläisen osan alueella ensiaputoimenpiteinä asbestin poistoa ja kapselointia, rakenteiden tiivistystoimenpiteitä sekä useita pieniä kunnossapitotöitä, joilla varmistetaan lähivuosien toimintaa Remontti aiheuttaa aikamoisia toiminnan muutoksia ja uutta organisointia, mutta leikkausvolyymi pyritään silti pitämään entisissä luvuissa. ja saadaan lisäaikaa pohjoispään perusparannusta silmällä pitäen. Niiden kustannusarvio, 1.5 M, ja se sisältyy vuoden 2014 kunnossapitobudjettiin. Eteläpään remontti kestää puoli vuotta, mutta syksyn ajan eteläpäänkin leikkaussalit ovat vielä käytössä. Ykköskerroksessa remonttia pystytään tekemään vaiheistamalla, joten väistötarve ei ole niin suuri kuin aluksi ajateltiin, Operatiivisen tulosalueen johtaja Kari Haukipuro kertoo. Remontti aiheuttaa aikamoisia toiminnan muutoksia ja uutta organisointia. Operatiivisen tu- 8 Pohjanpiiri 5/2013

9 kuvat Tiina Mäki losalueen koko leikkaustoiminta on hänen mukaansa järjestettävä uudelleen. Mutta leikkausvolyymi pyritään silti pitämään entisissä luvuissa. Mutkikkaat väistöt Avohoitotalo sekä sairaalan muut jo peruskorjatut leikkaussalit ja toimenpidetilat tulevat toimimaan väistötiloina KesLen remontin aikana. Remontin aikainen väistötarve on noin parituhatta leikkausta. Pääpiirteittäin väistö tarkoittaa ensimmäisessä vaiheessa keskusleikkausosaston kuuden salin toiminnan järjestämistä Avohoitotalon ja Pään- ja kaulan sairauksien vastuualueen saleihin. Lisäksi Avohoitotalon yksi varastokäytössä ollut sali otetaan leikkaussalikäyttöön, väistöjen organisoinnista vastaava korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Tuomas Holma sanoo. Toisessa vaiheessa KesLestä tyhjennetään yhdeksän salia, toimenpidehuone ja heräämö, mikä hänen mukaansa lisää väistöjärjestelyjen laajuutta ja mutkikkuutta. Ainoa OYS:n ulkopuolinen väistötila on Kuntoutussairaalassa. Käsikirurgia ja sen poliklinikkatoiminta on siirtynyt sinne syyskuun alusta alkaen. Muutosta ei ole ajateltu pysyväksi, mutta paljon riippuu siitä, minkälai- seen ratkaisuun pohjoispään remontissa päädytään. Jos pohjoispään remontti toteutuu laajimmassa mittakaavassa, tarkoittaa se kaikkien operatiivisen tulosalueen leikkaussalien siirtymistä sinne. Tätä toista vaihetta varten on suunnittelulupa. Lopulliset päätökset tehdään aikanaan, Kari Haukipuro summaa. KesLen pohjoispään perusparannus suunnitellaan toteutettavaksi siten, että se jättää erilaisia mahdollisuuksia jatkosuunnittelulle, eikä siten ole ristiriidassa Tulevaisuuden sairaala hankkeen kanssa. KesLen pohjoispään perusparannus ajoittunee vuosille n Käsikirurgian kaksi leikkaussalia ja poliklinikka siirtyivät Avohoitotalosta naapurissa olevaan Kuntoutussairaalaan. Pohjanpiiri 5/2013 9

10 Teksti & KUVA Liisa Ahlstén Tavoitteena tulostasojen yhtenäistäminen NordLab on lähes puolen Suomen kliininen laboratorio, joten toimipisteitä on useita. Tavoitteena on tulostasojen yhtenäistäminen ja kaikille yhteinen sähköinen ohjekirja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on yksi NordLabin omistajajäsenistä, muita ovat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. NordLabin aluelaboratoriot sijaitsevat Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä sekä seutulaboratorio Oulaskankaalla. Lisäksi NordLabiin kuuluu Oulun ja lähikuntien terveyskeskuslaboratorioita. Tutkimuksia tehtiin vuonna 2012 noin Kuluvan vuoden aikana niitä tulee olemaan lähes 4 miljoonaa, NordLabin ylikemisti, Dos. Pirjo Hedberg kertoo. Sekä akateemisesti koulutetusta kuten kemisteistä ja lääkäreistä että hoitohenkilöstöstä alkaa olla pula. Tavoitteemme onkin vähentää päällekkäistä toimintaa. Tulostasojen yhtenäistämisellä ja yhteisellä kilpailuttamisella pyritään tilanteeseen, jossa laitteet ovat samanlaisia ja voidaan siten käyttää yhteistä ohjeistusta. Näin henkilöstöllä on NordLabin sisällä myös helpompi siirtyä paikasta toiseen, hän sanoo. Keskittämisen edut NordLabissa tavoitteena on päällekkäisyyden vähentämisen lisäksi pyrkimys tulostasojen yhtenäistämiseen, tutkimusten ja osaamisen keskittämiseen sekä laitteistojen, menetelmien ja reagenssien harmonisointiin. Iso näytevolyymi kannattaa keskittää, koska mitä enemmän näytteitä automaatioon tulee, sitä edullisempaa se on. Analyysien keskittäminen vaatii kuitenkin enemmän kuljetuksia, osa voidaan kuljettaa huoneenlämpökuljetuksina, osa vaatii jääkaappi- tai pakastelämpötilan. Mutta kun akateemista henkilökuntaa ei ole joka paikkaan saatavilla, on järkevä keskittää etenkin erikoisanalyyseja sinne missä osaajat ovat, Pirjo Hedberg toteaa. Nyt kun uuden organisaation myötä yhteen tutkimukseen saadaan optimaalinen määrä näytteitä, on NorLab alkanut myös kotiuttaa alihankintoja. Laitteiston, menetelmien ja reagenssien harmonisoinnilla tähdätään nimenomaan yhteiseen tulostasoon. Tällä hetkellä käytössä on vielä kolmen eri laitevalmistajan laitteita. Harmonisointi pystytään toteuttamaan täydessä laajuudessaan, sitten kun laitteisto on yhdenmukainen. Pirjo Hedbergin mukaan yhtenäistämiseen tähtäävää kilpailutusta päästään pääosin toteuttamaan vasta vuonna ja laitteistot käyttöönottamaan vuoden 2016 aikana. Sitten kun laitteet ovat samanlaiset, päästään tilanteeseen, jossa viitealueet ja ohjekirjan ohjeet kliinikoille ovat myös samat. Vierilaitteet lisääntyvät Päivystyslaboratorion automaatiorata on NordLabin hektinen keskus, jonka kautta menee noin 70 prosenttia kaikista meidän tutkimuksistamme, Pirjo Hedberg kertoo. Laboratorioalalla on nähtävillä kaksi selvää kehityssuuntaa. Keskittämisen on toinen suunta, toinen on vierilaitteiden yleistyminen. Vierilaitteita pystyy käyttämään esimerkiksi hoitolaitoksissa tai sairaalan vuodeosastoilla hyvän perehdytyksen jälkeen muutkin kuin laboratorioammattilaiset. Hyvällä laatukoulutuksella ja laadun seurannalla voidaan esimerkiksi lähihoitajia kouluttaa vierilaitteiden käyttäjiksi. Vierilaitteet hyödyntävät uutta langatonta teknologiaa. Siellä missä ei ole laboratorioita, voimme vierilaitteiden tietojärjestelmiä hyväksi käyttäen siirtää tutkimustietoa vierilaitteelta esimerkiksi telakka-aseman kautta suoraan potilastietoihin, joista se on lääkärin nähtävillä. Näin tiedonkulku nopeutuu ja virhemahdollisuus pienenee, kun hoitajan ei tarvitse enää lappu kourassa rientää kirjoittamaan tuloksia potilastietoihin. Onhan käsinkirjoitetussa tuloksessa aina suurempi virhemahdollisuus, Hedberg selvittää vierihoitolaitteiden etuja. NordLab Oulu on kliinisen kemian, hematologian, mikrobiologian ja genetiikan alueelta akkreditoitu laboratorio, muut aluelaboratoriot eivät sitä vielä ole. Täydellisesti yhteinen akkreditoitu laatujärjestelmä on mahdollista saada sitten kun laitekanta on yhtenäinen ja meillä on yhteiset ohjeet ja yhteinen ohjekirja. n 10 Pohjanpiiri 5/2013

11 Riitta Luosujärvi kirjoittaja on Sairaanhoitopiirin johtaja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Erva-alueen kuulumisia Uudistuksia Länsi-Pohjassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on valmistunut laajennushanke, johon saimme tilat ensihoitokeskukselle ja ensihoidon Kemin asemapaikalle, patologian laboratoriolle ja sairaala-apteekille. Vaikka tiloihin on tehty laboratorio- ja puhdastiloja, rakentamisen kustannukset jäivät alle 2000 euroon neliöltä. Voi sanoa, että rakentaminen oli oikeaaikaista juuri nyt, kun rakentamistoiminta muutoin on vähäistä. Ja tietenkin: rakentaminen antaa uskoa tulevaisuuteen! Ensihoito on toiminut vuoden alusta lukien sairaanhoitopiirin omana toimintana, keväällä 2012 valtuuston tekemän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Toiminta on laadukasta, henkilöstön saatavuus on ollut hyvä. Ja olemme voineet tai joutuneet palvelemaan myös länteen päin, Ruotsin ensihoitotarpeita, samoin etelään päin Pohjois-Pohjanmaan ensihoitotarpeita. Ensihoito vaatii jatkuvaa kouluttautumista, huolellista ohjeistamista ja kiinteää yhteistyötä perusterveydenhuollon, päivystyksen ja OYS-erva ensihoitokeskuksen kanssa. Suuresta toiminnan aloittamiseen liittyvästä työmäärästä huolimatta olemme tyytyväisiä toiminnan laatuun ja tasa-arvoisuuteen, minkä palvelutasopäätös mahdollistaa eri kuntien asukkaille. Kustannukset ovat kasvaneet, mutta se ei liene yllätys lain laatijallekaan. Seuraava jännityksen aiheemme on, miten valtuusto suhtautuu psykiatriatalon uudisrakentamisehdotukseen. Nykyinen psykiatrinen sairaala, hoitomallistaan maailmankuulu Keropudas, on kolmenkymmenen kilometrin etäisyydellä päivystyksestä ja somaattisesta sairaanhoidosta, epätarkoituksenmukainen ja tiloiltaan nykyiseen tarpeeseen nähden aivan liian suuri. Kiireellisen hoidon asetuksen myötä psykiatrian palveluja tarvitsevilla on oikeus somaattisen hoidon kanssa vastaaviin tutkimus- ja muihin hoitopalveluihin. Yhteistyötä korostetaan asetuksessa muutoinkin, erityisesti vanhusasiakkaiden, päihdehuollon asiakkaiden ja sosiaalityön osalta. Siinä seuraava suuri haaste ja aikaa on vain ensi vuosi valmistella päivystys vastaamaan nykyisten lisäksi uusiin haasteisiin. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus ja jäsenkunnat ovat yhdessä rintamassa ajamassa alueelle sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta, mikäli alueelle ei kuntaliitosten kautta muodostu yli asukkaan kuntaa. Kuntaliitosta on edellisen kerran selvitetty kolmisen vuotta sitten ja silloin valmiutta kuntaliitokseen ei ollut riittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta perustellaan tiiviillä yhdyskunta- ja työssäkäyntialueella ja ennen kaikkea jo pitkälle edenneellä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiolla. Emme aina muista integraation syvyyttä, kun toimintoja on vaiheittain vuosien kuluessa siirretty yhteisesti hoidettavaksi. Suuri osa yhteisesti hoidettavista tehtävistä on annettu sairaanhoitopiirin vastuulle. Kenties se kertoo luottamuksesta, joka on alueelle pitkäjänteisellä työllä muodostunut. Luottamus on kaiken yhteistyön perusta, niin myös OYS-ervassa. Tulevaisuuteen luottavaisesti katsoen toivotan ensilumen myötä antoisaa talvea jokaiselle. n ERVA-ALUE Oulun yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueeseen eli Erva-alueeseen kuuluvat Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja perus palvelukuntayhtymä. OYS:n Erva-alueella asuu noin henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. Pohjanpiiri 5/

12 Teksti Martti Ahlstén KUVA Juha Sarkkinen Sairaanhoitopiirin ja Oulun yhteistyö tiivistyy Sen lisäksi, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita kaikille jäsenkunnilleen, se tuottaa joitakin palveluita erillissopimuksen perusteella vain osalle jäsenistään. Suurin tällainen kumppani on Oulun kaupunki, jonka kanssa yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Oulun seudun yhteispäivystys on hyvä esimerkki palvelusta, joka tuotetaan osalle jäsenkunnista. Sen piirissä on 13 kuntaa. Rakenteeltaan hieman toisenlaisia yhteistyömuotoja ovat Monetra ja NordLab. Monetra on Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin perustama osakeyhtiö, joka tuottaa talousja henkilöstöhallinnon palveluita. Kumpikin yhtiön perustajista on siirtänyt näissä tehtävissä toimineen henkilöstönsä lähes kokonaan yhtiön palvelukseen. Myös muut kunnat voivat tulla Monetran osakkaaksi ja yhtiö toimii aktiivisesti sen eteen, että näin myös tapahtuisi. NordLab puolestaan on OYSin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien perustama liikelaitoskuntayhtymä, joka tuottaa laboratoriopalveluita. NordLabin kautta tapahtuva yhteistyö kattaa koko pohjoisen Suomen. Useamman kunnan kattavaa yhteistyötä tehdään lisäksi muun muassa välinehuollossa, apuvälinepalvelussa ja tietojärjestelmien kehittämisessä. Keskinäinen luottamus kasvanut Oulun kaupungin kuvantaminen siirtyi sairaanhoitopiirille avohoitotalon valmistuttua. Lisäksi yhteistyötä tehdään muun muassa reumahoidossa, silmäsairauksissa, psykiatrian vuodeosastohoidoissa, logistiikassa ja kuljetuksissa. Vireillä on useita yhteistyöhankkeita, joista osa odottaa Tulevaisuuden sairaala -hankkeen tarkentumista. Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisellä yhteistyöllä on pitkä historia, mutta se on tiivistynyt ja laajentunut merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Pohjana on kummankin organisaation strategiatyö ja keskinäisen luottamuksen kasvaminen, sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoo. Lisää paineita yhteistyön lisäämiseen on tuonut yleisen taloustilanteen heikkeneminen. Toimintoja yhdistämällä voidaan varmistaa, että ei tehdä päällekkäisiä investointeja ja että koneita ja laitteita voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti. Esimerkiksi kuvantamisessa laiteinvestoinnit ovat todella suuria. Vaikka Oulu on suuri kaupunki, silläkin on pieniä yksikköjä, ja pieni on haavoittuva. Suuremmissa yksiköissä pelivara on suurempi esimerkiksi, kun tulee sairauslomia. Työyhteisöt ovat itseoppivia. Yhdessä työskentelemällä yksilöiden ammattitaito kehittyy ja työyhteisön työn laatu kokonaisuudessaan paranee. Pienessä yksikössä näin ei tapahdu samassa määrin kuin suuremmassa, Oukka pohtii. Kaikki kunnat hyötyvät Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salon mukaan Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisissä järjestelyissä on kyse niistä rakenteellisista muutoksista, joista juuri nyt puhutaan poliittisella tasolla paljon, mutta jotka tahtovat jäädä kansalaisille vähän hämäriksi. Esimerkiksi mielenterveyspalveluissa rakennemuutos on se, että Oulu siirsi laitoshoidon sairaanhoitopiirin vastuulle ja keskittyy itse lähellä asiakasta tapahtuvaan perustason palvelutuotantoon kuten avohuoltoon ja ennaltaehkäisyyn, Salo sanoo. Hän muistuttaa, että se, miten Oulu järjestää toimintansa, vaikuttaa väistämättä myös muihin alueen kuntiin, koska Oulu on niin suuri yksittäinen toimija. Kun Oulu ja PPSHP yhdessä tehostavat toimintaansa, myös muiden toimintamahdollisuudet paranevat. Hänen mukaansa vaikutuksia arvioitaessa ei pidä katsoa yhtä ainoaa järjestelyä, koska lyhyellä aikavälillä kustannukset saattavat nousta. Tarkastelu pitää tehdä pitkällä aikavälillä ja silloinkin pitää tarkastella koko palveluketjua perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, koska kustannusvaikuttavuutta haetaan nimenomaan koko hoitoketjusta. n 12 Pohjanpiiri 5/2013

13 Teksti Martti Ahlstén KUVA Pekka Huovinen Päivystysasetuksella varmistetaan kiireellisen hoidon laatu Päivystysasetus tulee voimaan vuoden 2015 ja synnytysten osalta vuoden 2017 alussa. Asetuksen toimeenpano edellyttää joko vaativan päivystyshoidon keskittämistä sairaaloihin, joiden päivystystoiminta täyttää asetuksen asettamat ehdot, tai lisäinvestointeja päivystyshoitoon niissä sairaaloissa, joiden toiminta ei nykyisellään täytä esitettyjä vaatimuksia. Päivystykseen on varattava moniammatillista, osaavaa ja alueen olosuhteet tuntevaa henkilöstöä. Synnytyssairaaloissa puolestaan pitää olla välitön valmius hätäkeisarinleikkaukseen. Se edellyttää leikkaustiimiltä, synnytyslääkäriltä ja anestesialääkäriltä sairaalassa tapahtuvaa päivystystä. Myös lastenlääkärin saatavuus sairaalaan on varmistettava. Oulaskankaan synnytykset loppuvat Päivystysasetus koskee sekä erikoissairaanhoidon että terveyskeskusten päivystystä. Asetus edellyttää, että päivystävässä yksikössä pitää olla saatavilla virkasuhteessa oleva lääkäri tietyssä aikarajassa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoo, että tämä tuo muutoksia sellaisiin järjestelyihin, joissa päivystys on ostettu kokonaan ulkopuolisena palveluna. Erikoissairaanhoitoa asetus koskettaa laajemmin, koska val- Uusi päivystysasetus luo yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Tähän pyritään varmistamalla riittävät voimavarat ja asiantuntemus etenkin sairaanhoidon vaativilla erikoisaloilla. Pohjoisessa Suomessa päivystysrinkien koko kasvaa ja synnytykset loppuvat Oulaskankaan sairaalassa. taosa sen potilaista tulee kiireellisinä. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla vuodeosastopotilaista päivystyksenä tulee noin 70 prosenttia, hän kertoo. Suurin vaikutus asetuksella näyttäisi tässä vaiheessa olevan synnytyksiin, jotka loppuvat Oulaskankaan sairaalassa. Siellä on nyt yksi lastenlääkäri, ja asetuksen mukainen valmius vaatisi 6 8 lastenlääkäriä. Sellaiselle määrälle ei Oulaskankaalla ole töitä päiväsaikaan. Muutoin synnytykset näyttäisivät toistaiseksi säilyvän Pohjoisen Suomen keskussairaaloissa, joskin kaikki joutuvat kasvattamaan synnytystoiminnan resursseja. Päivystysringit lisääntyvät OYSin erityisvastuualueen kaikissa keskussairaaloissa on ympärivuorokautinen leikkausvalmius. Kaikki joutuvat lisäämään päivystysrinkejään, koska asetus määrää, että päivystyksessä pitää olla sekä pehmytkudoskirurgian että ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Psykiatrisia päivystyksiä joudutaan ehkä tuomaan somaattisten päivystysten yhteyteen. Oulussa näin jo on, mutta muualla Pohjois-Suomessa on erillisiä psykiatrisia päivystysyksiköitä. Kustannusten kannalta asetus tarkoittaa, että jos päivystävien yksiköiden määrää ei karsita, päivystystoiminnan hinta tulee nousemaan, Aino-Liisa Oukka summaa. Vielä ei tiedetä, mikä kustannusten nousun taso on, sitä lasketaan parhaillaan. Oukka kuitenkin arvelee, että OYS-ervassa ei puoli miljoonaa euroa riitä. Oulaskankaan synnytysten lakkauttamista lukuun ottamatta siirrymme asetuksen määräämälle tasolle nykyisillä yksiköillä. Kun kustannusten nousu on tiedossa, nähtäväksi jää, tehdäänkö yksiköiden suhteen jotakin järjestelyjä, kuten päivystyksen tason tai ajallisen valmiuden muutosta. OYSissa avattiin toukokuussa vuonna 2000 Suomen ensimmäinen yhteispäivystys. Yhteisten tilojen ja henkilöstön yhteiskäytön avulla voitiin tehostaa toimintaa. Ensihoito ja etäkonsultaatiot tukena Yli 85 prosenttia suomalaisista asuu alueella, josta matka-aika ympärivuorokautisen hoidon päivystyspisteeseen on alle puoli tuntia. Vain alle kahdella prosentilla väestöstä matka-aika on yli tunnin. Asetuksen ei odoteta lisäävän pisimpien matka-aikojen piiriin kuuluvaa väestöä. Haasteellisimmat alueet päivystyspisteiden saavutettavuuden kannalta ovat Koillis-Lappi, Itä-Savo ja Suomenselkä sekä saaristoalueet. Sen sijaan Etelä- Suomessa päivystyspisteitä voisi sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan olla nykyistä vähemmän. Myös Pohjois-Suomessa väestö keskittyy ja yli puolet asuu alueella, jossa matka päivystysyksikköön on alle puoli tuontia. Kiireellisen hoidon palvelukatveita voidaan hallita hyvin toimivan ensihoidon ja etäkonsultaatioiden avulla alueilla, joilla matkat ovat nyt suuret. n Pohjanpiiri 5/

14 Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Marskin albumista Marskille Lapin reissut ovat tärkeitä Lappi ja ulkona tapahtuva liikunta ovat Marja-Liisa Pylväälle sydämen asioita. Liikunta on auttanut häntä jaksamaan työssä useita vuosia virallisen eläkeiän yli. Sairaanhoitaja olen henkeen ja vereen, vaikka työurani olen tehnyt pääasiassa muissa kuin sairaanhoitajan oikeissa töissä. Jos olen rehellinen, niin kyllä aina välillä kaipasin potilastyöhön, vaikka työnantaja onkin tarjonnut aina hyvin mielenkiintoisia vaihtoehtoja hoitotyölle, rekrytoijan tehtävistä eläkkeelle jäävä Marskiksi kutsuttu Marja-Liisa Pylväs tunnustaa. Sairaanhoitajan työt hän aloitti Kainuun keskussairaalassa, mutta siirtyi sieltä vuonna 1973 OYKS:n korvaleikkausosastolle, josta lähti jo samana vuonna erikoistumaan. Erikoistumisen jälkeen hän sai sairaanhoitajan viran post-operatiiviselta teho-osastolta. Kun kokemusta karttui, hänet valittiin apulaisosastonhoitajan virkaan. Mutta samaan aikaan tapahtui myös toinen, työuran kannalta tärkeä valinta. Hänet nimittäin valittiin päätoimiseksi pääluottamusmieheksi. Siitä alkoi ura, jonka jälkeen hän ei ole enää hoitotyöhön palannut. Marja-Liisa Pylväs on myös Pohjanpiirin toimitusneuvosteon pitkäaikaisin jäsen. Kun lehti Olli Linsurin johtajakautena perustettiin, toimitusneuvosto ei toiminut tällä nimellä, mutta käytännössä puhutaan samasta asiasta eli siitä, että sairaalan henkilökuntaa on mukana lehden suunnittelussa. Marja-Liisa Pylväs oli yksi tehtävään nimetyistä. Pitkäaikaisinta toimitusneuvoston jäsentä ei kuitenkaan sovi päästää eläkkeelle ennen kuin lähtöhaastattelu on tehty. Hoitotyön rekrytoinnissa sairaanhoitaja on paikallaan Miltei samanaikaisesti kun hänen pääluottamusmiehen pestinsä päättyi, alettiin OYKS:ssa suunnitella uutta yksikköä, rekrytointipalveluita. Aiemmin uudet työntekijät tulivat taloon sijaisvälitysjärjestelmän kautta. Kun rekrytointipalvelut sitten nykyisen hallintoylihoitaja Pirjo Kejosen johdolla perustettiin, henkilöstövahvuus oli aluksi kolme sairaanhoitajaa ja puolitoista sihteeriä. Rekrytoijalla pitää mielestäni olla substanssiosaamista, hänen pitää ymmärtää jotakin siitä työstä, mihin hän on työntekijää rekrytoimassa, Marja-Liisa Pylväs perustelee sairaanhoitajia rekrytoinnin tehtävissä. Rekrytoijan tehtäväkenttä on kahtalainen, toisaalta hän on rekrytoimassa sairaalaan uutta hoitohenkilökuntaa, toisaalta hän on välittämässä keikkalaisia, sinne missä heitä kulloinkin tarvitaan. Keikkalaisesta pitää olla hyötyä heti. Rekrytoijalla pitää olla käsitys, siitä minkälaiseen työhön ja tehtävään hän on rekrytoimassa, jotta hän voisi valita parhaan mahdollisen tekijän. Joillakin osastoilla tarvitaan hoitolaitteista ja hektisestä työstä kiinnostunutta tekniikan osaajaa, jossakin muualla, esimerkiksi psykiatrisessa sairaanhoidossa ihan toisen tyyppistä hoitajaa, Pylväs toteaa. Sairaanhoitajia on eri tehtäviin vaihtelevasti tarjolla, välillä tuntuu että sairaanhoitajat loppuvat kokonaan, välillä heitä on tarjolla ja jopa odottamassa, että löytyisi heille mieleinen paikka. Sijaiskierrossa olevat keikkalaiset löytävät helpoimmin oman paikkansa ja se juuri onkin Marja-Liisa Pylvään mielestä paras tapa saada uutta työvoimaa. Sairaanhoitajien koulutuksessa käytännön työn oppimiselle on nykyään entistä vähemmän tilaa. Käden taidot ja potilaan inhimillinen kohtaaminen ovat kuitenkin hänen mielestään sitä sairaanhoitajan työn ydintä. Lenkille jo päivän valossa Työn kuvasta riippumatta Marja-Liisa Pylvään toiminnan motiivina ja yhdistävänä tekijänä on ollut halu auttaa. Sama motiivi on häntä kannustanut myös yhteisten asioiden hoitoon sekä kunnallispolitiikassa että seurakunnan luottamustoimissa. Jo viisi vuotta sitten hänellä olisi ollut mahdollisuus jäädä eläkkeelle, mutta energiaa työn jatkamiseen hän on saanut varsinkin liikunnan kautta. Pyöräily, hiihtäminen ja jokaaamuinen uinti ovat olleet hänelle ehtymätön voimanlähde. Avantouintiharrastus on tiennyt hänelle yhteensä kahdentoista kilometrin pyöräilyreissua ennen töihin tuloa, mutta siitä saatu energiaruiske on saanut hänet jaksamaan. Nyt kun työ ei enää rajoita, on mukava päästä lenkille päivänvalossa. Ja Lapin matkat, niille on nyt entistä enemmän aikaa. Tänä syksynä hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään näkemään, miten tunturin värikylläinen maaruska vaihtui yön aikana sataneeseen ensilumeen. Huikeaa!, hän sanoo. Tämän syksyn toinen Lapin reissu vei Norjan puolelle asti. Senkin aikana tuli koettua jotain aivan uutta uinti jäämeressä. n 14 Pohjanpiiri 5/2013

15 Marskin albumista: Pyöräilyä Skibottenissa, hiihtoa Kilpisjärvelle ja patikointia Pirunkurussa Äkäslompolossa Lapin kauniin luonnon helmassa, tunturien kainalossa. Uintia Kiilopäällä ja Jäämeressä. Pohjanpiiri 5/

16 Teksti Jaakko Ahlstén KUVA Tiina Mäki Niilo Keränen: ideoista uusia tapoja Medicongressissa elokuussa puhunut Niilo Keränen hauskuutti kuulijoitaan aamuisella puheenvuorollaan vastaanottotoiminnan uudistamisesta. Vaikka yleisöä naurattikin, ei asia ollut silti pelkkää vitsailua. Kuvia tässä on sen takia, että heräisitte kun on aamu, Kuusamon kaupungin ylilääkäri Niilo Keränen toteaa ja herättelee kuulijoitaan oikeaan asiaan. Nykyisenä hoitotakuun aikana hoitojonot ja jonon purkaminen ovat tärkeitä asioita päättäjille ja purkamiseen koetetaan koko ajan keksiä tehokkaampia tapoja. Keräsen puheenvuoro käsittelikin hänen työurallaan kohtaamiaan ratkaisuja ja uusia ideoita, joita hän on Kuusamossa henkilökuntansa kanssa ideoinut. Keräsen ja hänen työryhmänsä ideoima ajanvaraukseton vastaanotto oli tarkoitus pilotoida Kuusamossa jo huhtikuussa, mutta henkilökuntapulan takia se on siirretty toistaiseksi odottamaan. Keräsen mukaan ideoinnilla kuitenkin voidaan luoda uusia toimintatapoja terveydenhuoltoon. Monellako henkilöllä vastaanotto toimii optimaalisesti? Kunnallinen terveydenhuolto kustantaa vuodessa valtiolle 8,5 miljardia euroa, ja kunnat pyrkivät jatkuvasti tekemään terveydenhuollosta kustannustehokkaampaa. Niilo Keräsen ehdottama ajanvaraukseton vastaanotto perustuu teoriaan ja laskelmiin. Jos meillä on vaikkapa kolmen viikon jono kolmellatoista lääkärillä, niin nykyisellä vastaanottosysteemillä jono pysyy koko ajan kolmessa viikossa. Se ei jatku eikä lyhene. Jos me saisimme jonon kerralla pois, niin teoriassa kolmetoista lääkäriä pystyisivät pitämään vastaanottotiheyden semmoisena, että jonoa ei tule. Tähän tilanteeseen pääsemiseksi kuitenkin tarvitsisimme laskujemme mukaan noin kuusikymmentä lääkäriä yhdeksi päiväksi jotta jono saataisi purettua. Käytännössähän tämä kuitenkin on aika mahdoton toteuttaa, Keränen pohtii. Vastaanoton pitäisi toimia yhtä hyvin kuin autokatsatuksen Keräsen mukaan Kuusamossa kuitenkin käy päivystyksessä päivittäin keskimäärin potilasta ja pahimpina aikoina yli 60. Tästä huolimatta päivystys saadaan joka päivä tyhjäksi, ja hän sanookin päätyneensä ratkaisuun, jonka pohjalta vastaanottoa lähdettäisi järjestämään samalla tavalla. Mutta tuleeko siitä ruuhkaa? Onko järkeä antaa potilaita pilvin pimein odottaa odotushuoneessa? Mietimme, että siellä voisi olla esimerkiksi keinutuoleja, kukkia ja kahvinkeittimiä ja tietokonepelejä nuorempia ihmisiä varten. Autokatsastuksessakin saa juoda ilmaiseksi kahvia mutta ei terveyskeskuksessa - siellä pitää ostaa kanttiinista omalla rahalla. Maalaiskunnassa tällainen ratkaisu voisi ainakin toimia, Keränen sanoo. Toinen vaihtoehto ajanvarauksettomalle vastaanotolle on Keräsen kokeilu, jossa lääkäri hoitaisi potilaita kahden hoitajan kanssa: hoitaja ottaa vastaan ja kirjaa anamneesin, sanelee lääkärille ja hän tekee diagnoosin ja menee seuraavan potilaan luo, jolta toinen hoitaja on jo kirjannut anamneesin. Tämäkin toimintamalli kaatui henkilöstöpulaan, hoitajia ei yksinkertaisesti riittänyt. Työsuunnittelu vaiheessa Tällä hetkellä suunnittelemme työskentelyä, jossa sairaanhoitaja on se joka arvioi jokaisen tulijan. Hän arvioi jääkö potilas sinä päivänä hoidettavaksi, vai tuleeko seuraavana päivänä, Keränen kertoo. Mutta onko vastaanotto silloin enää ajanvaraukseton jos sovitaan, että potilas tulee seuraavana päivänä tiettynä aikana vastaanotolle? Tässä voi käydä myös niinkin, että kun potilas ei pääse haluamalleen lääkärille, niin hän yrittää seuraavana aamuna uudestaan ja siinäkään ei taas ole paljoa järkeä vastaanottotoiminnan taikka potilaan kannalta, hän pohtii. Keräsen mielestä nykyaikainen vastaanotto kyllä toimii mutta siinä on ongelmansa, kuten tietojärjestelmät. Ne pitäisi saada yksinkertaisemmiksi jotta ne olisivat lähestyttävämpiä. Keränen sanoo, että OYS:n avohoitotalo on ainoa paikka, jossa tietotekniikka toimii niin, että potilaan ei tarvitse kuin seurata tekniikan ohjeita. Vastaanotto pitäisi saada toimimaan kuin renkaanvaihto asiakkaan ei tarvitse odottaa, vaan hän voi käydä vaikka kahvilla siinä jonottaessaan, Keränen sanoo ja yleisö nauraa. n Medicongressin kiinnostunutta yleisöä. 16 Pohjanpiiri 5/2013

17 kuva Antti Suistola TekstiT L iisa A h lstén Hoitotyön johtamisessa haasteita riittää Pirjo Kejosen mielestä tulevaisuus hoitotyössä ei näytä niin synkältä kuin monesti ajatellaan. Muutosten keskelläkin on mahdollisuuksia tehdä tulevaisuuden terveydenhuolto ihan toimivaksi. n Pirjo Kejonen puhui hoitotyön johtamisen haasteista elokuussa järjestetyssä Medicongressissa. Hoitotyön johtajat ja esimiehet ovat monenlaisten haasteiden edessä. Tulevaisuuden sairaalan toimintamallit ovat muutospaineiden alla, kun hoitohenkilöstöresurssit pienenevät mutta hoidon tarve lisääntyy väestön vanhenemisen myötä. Myös tekniikka kehittyy ja osa hoitotyön rutiineista jää sen myötä historiaan. Muutoksen keskellä johtaminen on tärkeässä roolissa, mutta se kuitenkin tiedetään, että hoitotyössä hoitajalla tulee aina olemaan oma tärkeä paikkansa. Tulevaisuuden sairaalaa suunnitellaan toimintamallien ja prosessien uudistamisen kautta. Ammatillista työnjakoa kehitetään ja tekniikkaa hyödynnetään koko ajan entistä tehokkaammin. Näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä esimiehet ovat paljon haltijoina ja uusien innovaatioiden luomisessa myös hoitohenkilökunta on keskeisessä roolissa, hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen toteaa. Työnjako ydintehtävien mukaisesti Hoitajapulasta on puhuttu paljon ja pitkään ja ratkaisuksi on tarjottu mm. ammatillisen työnjaon kehittämistä. Hänen mielestään onkin tärkeä pohtia sitä, tekevätkö hoitotyön ammattilaiset juuri niitä ydintehtäviä, mitä heidän pitääkin tehdä. kuva Tiina Mäki Sairaanhoitajilla, joista tulevaisuudessa tulee todennäköisesti olemaan suurin pula, on edelleen paljon sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole heidän ydintyöhönsä kuuluvia. Tällaisia ovat esimerkiksi sänkyjen petaus, lelujen pesu tai ruoka-astioiden kerääminen. Ja toisaalta heille on ikään kuin vaivihkaa tullut uusia tehtäviä kuten näytteidenottoa ja vieritutkimuksia. Meidän on myös varottava lyömästä itseämme korville, kun mietitään lääkäreiden ja sairaanhoitajien työnjaon uudistamista. Pitää miettiä mihin hoitajien resurssit tulevaisuudessa riittävät, Pirjo Kejonen sanoo mitoitushankkeen arvioihin vedoten. Ammatillisen työnjaon kehittämisessä on kuitenkin saavutettu myös hyviä tuloksia. Esimerkiksi osastofarmaseutit ovat vapauttaneet sairaanhoitajia lääkehuollosta. Hankintapuolen organisoima hyllytyspalvelu on helpottanut hoitajien työtä. Pyykkihuolto on vähentynyt ja osa potilaskuljetuksista on siirtynyt keskitetyn potilaskuljetuksen tehtäväksi. Tekniikka hyödyksi Hoitotyön esimiehet ovat avainasemassa silloin, kun uusia prosesseja nykytekniikkaa hyväksi käyttäen rakennetaan. Tekniikan hyödyntämisessä ollaan Pirjo Kejosen mielestä vasta alkutaipaleella. Esimerkiksi fysiologisten parametrien langaton mittaaminen, jossa potilaan vieressä tehty mittaus siirtyy suoraan hänen potilastietoihinsa, tulee vähentämään hoitajan askelia ja väärinkirjaamisen mahdollisuuksia ja se myös parantaa potilasturvallisuutta. Tällaiset automaattiset systeemit tulevat vaikuttamaan henkilöstöresurssien tarpeeseen, koska ne vapauttavat hoitajia potilaiden hoitoon. Jos haluamme niitä uudistuksia, mitä tulevaisuuden sairaalalta odotetaan, tekniikan hyödyntäminen, työnjaon kehittäminen sekä osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen ovat ihan kärjessä ja nämä kaikki vaativat hoitotyön esimiehiltä ja johtajilta taitoa viedä uudistukset käytäntöön, Pirjo Kejonen tiivistää. Mutta muutospaineiden keskelläkään meidän ei pidä vain ryömiä haasteissa vaan täytyy uskoa, että kovalla työllä ja hyvällä osaamisella niihin löytyy myös ratkaisu. n Pohjanpiiri 5/

18 18 Pohjanpiiri 5/2013

19 Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Työnjaon kehittäminen tehostaa toimintaa Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti tukipalveluita on jo muutaman vuoden ajan kehitetty tarkoituksella siirtää tukipalveluista mahdollisimman suuri osa muiden kuin hoitohenkilökunnan hoidettavaksi. Pohjanpiiri 5/

20 Työnjakoa kehittämään perustetun Hoituketyöryhmän tehtävänä oli mm. kartoittaa, mitä toimintoja voidaan siirtää hoitohenkilökunnalta tukipalveluille. Projektin tuloksena esimerkiksi kuljetuspalveluiden potilaskuljetuskeskus ja hankintapalveluiden hyllytyspalvelut ovat tehneet omaa kehittämistyötään näistä lähtökohdista uutta tekniikkaa hyödyntäen. Kuljetuspalveluihin kuuluu kaksi vastuuyksikköä, kuljetuskeskus ja potilaskuljetuskeskus. Kuljetuspalvelut hoitaa kaikki materiaalikuljetukset, lähettikuljetukset ja osan potilaskuljetuksista. Sisäinen kuljetus hoitaa ruoka-, materiaali-, lääke-, pyykki-, välinehuolto- ja jätekuljetukset sekä erikseen tilattavat kuljetukset kuten esimerkiksi pienimuotoiset muutot. Lähettikuljetus hoitaa saapuvan ja lähtevän postituksen lajittelua ja jakelua, sekä potilasasiakirjojen, näyte-, lääke-, veri- ja materiaalikuljetukset sairaalan sisällä. Autokuljetus hoitaa psykiatrian klinikan kuljetukset, kuljetuspäällikkö Kai Juliander erittelee. Yksiköiden oma henkilökunta, lääkintävahtimestarit, vahtimestarit ja lähihoitajat hoitivat aiemmin potilassiirrot toimenpiteistä osastoille tai toisinpäin. Nyt potilaskuljetuksia tekevät on koottu saman yksikön alle ja potilaskuljetukset hoidetaan keskitetysti potilaskuljetuskeskuksen kautta. Potilaskuljetuksissa meillä on kuitenkin tarkka kriteeristö siitä, milloin mukana pitää olla myös sairaanhoitaja tai lääkäri ja minkäkuntoisia potilaita me voimme kuljettaa yksin. Teho 1 ja 2 potilaat eivät kuulu meidän toimialueeseen, koska ovat lähtöpisteessä olleet jatkuvassa valvonnassa, potilaskuljetuskeskuksen palveluesimies Tiina Savela sanoo. Työ tulee tekijän luo Nykytekniikka tuo työn tekijän luo. Kun askelmäärät vähenevät, työ nopeutuu ja tehostuu. Nykytekniikka tuo työn tekijän luo. Yksiköt voivat tehdä kuljetustilauksen Kaiku-tilausjärjestelmään, josta se siirtyy potilaskuljetuskeskuksen työntekijöiden kämmenmikroihin. Tehtävää ei enää tarvitse lähteä hakemaan jostain määrätystä paikasta, vaan kuljetustehtävää lähimpänä vapaana oleva potilaskuljettaja kuittaa tehtävän itselleen. Kun askelmäärät vähenevät, työ nopeutuu ja tehostuu. Tekniikka on helpottanut myös tilauksen tekijää. Röntgenin nearis-järjestelmä lähettää potilaasta automaattisesti kuljetuspyynnön, eikä sitä tarvitse erikseen näpytellä. Tilausjärjestelmä on potilastietojärjestelmästä erillinen ja aluksi hoitohenkilökunta ymmärrettävästi suhtautui siihen epäilevästi, koska pelkäsi, että taas tulee uusi ja aikaa vievä järjestelmä opeteltavaksi, Tiina Savela toteaa. Mutta uusi tilausjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Se myös kertoo, missä kuljetuksen tilassa potilas on menossa, onko hän kuljetuksessa aktiivisena tai onko jo valmiina takaisin kuljetettavaksi. Ohjelman tilamääritykset ovat: avoin, varattu, kuljettaa, hoidossa. palautus. 20 Pohjanpiiri 5/2013