METALLIKETJU Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006

Transkriptio

1 METALLIKETJU Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006 Nyt tarvitaan muutoskykyä Toimialalla hyvät kasvunäkymät Laatu on tärkein kilpailuväline Teräksen lämpökäsittely jatkuvasti kasvava alue Teknologiateollisuuden kilpailu kovenee

2 METALLIKETJU 1/2006 syyskuu 3 Yrityskehä Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Ala-Talkkari 6 Yrityskehä Oy:n toimitusjohtaja yrittäjä Matti Mäkynen ja myynti-insinööri Marko Alalantela 8 Antti Loponen ja Jorma Olkkola, Sandvik Tamrock, Turku 9 Projektipäällikkö Rainer Lahtinen, AP-Tela Oy 10 Antti Mantere, Ala-Talkkari Oy 11 Toimitusjohtaja Matti Ylinen, Beam-Net Oy 12 Toimitusjohtaja Matti Rahkola, Hilamet Oy 13 Toimitusjohtaja Martti Mäenpää, Teknologiateollisuus ry Yritykehä Oy:n asiakaslehti 3. vuosikerta Painos 3000 kpl Julkaisija Yrityskehä Oy Kuortaneentie Lapua Puh (06) Fax (06) Päätoimittaja Matti Mäkynen matti.makynen@yrityskeha.fi Taitto, kuvat Mainostoimisto Zoomi Oy Ilm. hinnat 1/ / / / Toimitusjohtaja Seppo Liimatainen, JS-Pinta Oy 15 Toimitusjohtaja Kari Penttilä, Teuvan Keitintehdas Oy 16 Johtaja Juha Iiponen, Komas Botnia Oy 17 Toimitusjohtaja Juha Palmu, Metallityö Palmu Oy 19 Osastopäällikkö Juha Pakomäki, Rolls Royce Oy

3 3 Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006 Nyt tarvitaan muutoskykyä oimakas kasvu on jatkunut metalliteollisuudessa jo useiden vuosien ajan. Kasvu näyttää jatkuvan edelleen. Tässä tilanteessa yrityksiltä vaaditaan tarkkaa keskittymistä omalle ydinosaamisalueelleen ja samalla alan yrityksissä tarvitaan kykyä muuttumiseen. VAlihankinnan tarve tulee jatkossa kasvamaan ja kehittymään yhä syvemmälle tasolle. Alihankintayrityksen on tulevina vuosina osallistuttava tekemisen lisäksi mahdollisesti myös suunnitteluun. Koko ajan on tähdättävä nykyistä suurempien kokonaisuuksien hallitsemiseen. Kustannuspaineet kasvavat, työn ja raaka-aineiden hinnat kasvavat, logistiikan kulut nousevat. Tulevaisuudessa yrityksiltä vaaditaan yhä selkeämmin yhteistyön lisäämistä ja kehittämistä nykyistä pidemmälle. Nykyistä suuremmat kokonaisuudet on toimitettava suoraan asiakkaalle, mutta samalla mahdollisimman edullisin kokonaiskustannuksin. Yrityskehän alkuperäinen tarkoitus ja koko pitkän ajan strateginen suunnittelu tähtäävät juuri tähän päämäärään. Uskon vakaasti, että Yrityskehän tekemälle työlle ja viitoittamalle tielle on tulevaisuudessa vähintään yhtä suuri tarve ja tilaus kuin sen olemassaolon tähänastisten runsaan 16 vuoden aikana. Yrityskehä Oy syntyi orastavan laman kynnyksellä. Ajatuksena oli luoda työkalu vauhdittamaan alihankinnan lisääntymistä. Myös yhteistoiminnan järkeistäminen oli 80-luvun lopulla perustajien tähtäimessä. Tavoitteet on saavutettu paremmin kuin hyvin. Tästä on hyvä jatkaa. Antti Ala-Talkkari Yrityskehä Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veljekset Ala-Talkkari Oy:n toimitusjohtaja

4 4 Kymmenen perustajaosakasta Perustajaosakkaina hankkeeseen ja Yrityskehän hallitustyöskentelyyn ryhtyivät puolentoista vuosikymmentä sitten LM-Enginering Oy:n Jorma Ulvinen, Heikki Koivunen, Heikki Nyrhilä, Kortesjärven Pelti- ja Putkirakenteen Mauno Kari, Teollisuuden Metallirakenteen, Temeran, Esko Loimanen, Veljekset Ala-Talkkari Oy:stä Antti Ala-Talkkari, Teuvan Keitintehtaalta Kari Penttilä ja Hilametalli Oy:n Matti Rahkola. Hallituksessa aloittivat myös Pekka Ranta, Asko Harju ja puheenjohtajaksi Matti Mäkynen LVI- ja Koneistushuolto Oy:stä. Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii Antti Ala-Talkkari. Nykyiset osakkaat Nyt Yrityskehän osakkaina ovat Hilamet Oy, Komas Botnia Oy, Kauhavan Konepaja Oy, KPPR-Steel Oy, Kvaerner Power Oy Lapuan tehdas, M. Mäkynen Konsult ky, Veljekset Ala-Talkkari Oy, Temeran Oy, Sähkö-Kaunisto Oy, Teuvan Keitintehdas Oy ja Beam-Net Oy.

5 5 Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006 Luotettavaa Osaamista Jyrsintä max 13x2,8 m Sorvaus max 1x6 m Nostoteho 32 tonnia Puukalliotie Veteli puh. (06) fax (06) konemet@veteli.fi Tampereen alihankintamessut. Osasto A401.

6 6 Uusia kontakteja löytyy jokaisilta messuilta - Tässä työssä etäisyydet eivät saa olla liian pitkiä. Kustannukset karkaavat helposti ulottumattomiin, Matti Mäkynen ja Marko Alalantela tietävät.

7 7 Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006 Monipuolinen ja luotettava yhteistyökumppani lihankintamessut keräävät kerta kerralta enemmän asiakkaita. Vuosi sitten kolmipäiväiseen Tampereen tapahtumaan osallistui yhteensä kiinnostunutta. Täksi vuodeksi kasvaneet tilat ja tarjonta vetävät paikalle taas uuden ennätysjoukon alasta kiinnostuneita. A- Messut ovat hyvä tilaisuus tavata isojakin asiakkaita. Uusia kontakteja löytyy täältä joka vuosi, toimitusjohtaja Matti Mäkynen ja myyntiinsinööri Marko Alalantela Yrityskehä Oy:stä sanovat. Messujen kautta alan ja alueen näkyvyys on kasvanut, mutta pienelle organisaatiolle tiuhaa tahtia toistuvat näyttelyt ovat myös työllistäviä. Kuudentoista vuoden ikään ehtinyt eteläpohjalainen Yrityskehä Oy vastaa mielellään asiakkaiden odotuksiin. Tilanteeseen omat haasteensa tuovat ammattityövoiman saatavuuden karikot ja ajoittain myös riittämätön konekanta. - Onko Suomessa vallalla investointiarkuus, miehet ihmettelevät. Kaikki tunnusluvut kertovat hyvistä suhdanteista jo neljättä vuotta, mutta varovaisuus näyttää jatkuvan. - Tekijäresursseja tarvitaan lisää tuntuvasti, he kertovat. Mäkynen ja Alalantela näkisivät mielellään investointien kasvavan nykyisten yhteistyöyritysten joukossa. Laajentamiseen tarvitaan yhteiskunnankin rahaa nykyistä tuntuvammin prosentin osuus ei tässä tilanteessa riitä eikä kannusta riittävästi lisäämään investointeja. Myös takaisinmaksuaikoja he toivovat pidennettävän. Se pitää mitä sovitaan Pohjalaisten sanaan on totuttu luottamaan. - Pidämme sen mitä lupaamme, Yrityskehän miehet sanovat. Eteläpohjalaisen alihankintakentän yhteistyössä on vielä kehitettävää. Tärkeimmät maakunnan yritysten valtit ovat laatu ja aikatauluissa pysyminen. - Laadusta ei tule juurikaan reklamaatioita, he sanovat. Maailma on muuttunut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana hurjasti. Ulkoistaminen on kasvanut vauhdikkaasti. - Jokainen lenkki on tärkeä, koska asiakkaiden kokoonpanoketjut vaativat alihankkijoilta jatkuvasti osia täsmällisesti ja oikeaan aikaan. Logistiikan merkitys kasvaa koko ajan. Tavara on kumipyörien päällä jatkuvasti, joko menossa tai tulossa. Vauhti on kova eikä näytä hiljentymisen merkkejä. - Tilauksia on tällä hetkellä jo vuoden 2007 marraskuulle saakka, miehet kertovat. Laadun tekijänä pohjalaiset ovat ykkösiä ja sanansa pitäviä. - Asiakkaat ovat tyytyväisiä toimintaamme. Pitkäjänteistä työtämme tunnutaan arvostavan joka puolella, Matti Mäkynen sanoo. Hänen mukaansa jatkossa tarvitaan yhä enemmän tekijöitä. Näkijöitä Suomessa on jo aivan riittävästi. Yrityskehä on alueen elinkeinoelämän tärkeä puolestapuhuja. Sen väkevin ja toimivin alue löytyy, kun Lapuan ympärille pyöräytetään noin sadan kilometrin kaari.

8 8 Kiristynyt hintakilpailu tuo paineita alihankintaan andvik Tamrockin ja Yrityskehän yhteistyö on jatkunut jo 15 vuoden ajan. S- Nimikevalikoimamme on ollut nykyisen kaltainen yhteistoiminnan alusta saakka. Liikevaihdon kehitys vastaa lastauskoneiden ja dumpperien myynnin kasvua maailmalla Antti Loponen ja Jorma Olkkola Turusta kertovat. - Yrityskehän kautta olemme saaneet kaksi luotettavaa osatoimittajaa, joiden kanssa yhteistoiminta jatkuu edelleen, he kertovat. Yhteistoiminnan tulevilta vuosilta he sanovat odottavansa nykyisen kaltaista laatua. Samoin he odottavat, että eteläpohjalaisten kumppaneiden kustannustehokkuus säilyisi kilpailukykyisellä tasolla. Kova kasvu Kaivoskonemarkkinat ovat viime vuodet olleet kovassa kasvussa eikä lähitulevaisuus näytä tuovan muutosta kasvuun. Ensi vuodelle on ennakoitu markkinoille noin 20 prosentin kasvua. - Hintakilpailu on kiristymässä. Kilpailua kiristävät lähinnä ns. low-cost-maat eli paineet tulevat tällä hetkellä entisen itäblokin maiden suunnalta. Kiristynyt hintakilpailu aiheuttaa Jorma Olkkolan ja Antti Loposen mukaan paineita alihankintaan rajojen ulkopuolelta. Kilpailutekijöistä he arvostavat laadun ja toimitusvarmuuden korkealle. Lisäksi myös kapasiteetin jousto on yhtä tärkeää kuin laatu, toimitusvarmuus ja hinta. Turussa valmistettavista koneista melkein kaikki menevät ulkomaille. Suomen markkinoille jää vuosittain kone tai korkeintaan kaksi. Euroopan ohella kaivoskonekauppa käy vilkkaasti mm. Etelä-Amerikkaan, Australiaan ja Afrikkaan. - Markkina-alueemme on maailmanlaajuinen, Olkkola ja Loponen kertovat. Ammattityövoiman saanti on vaikeaa myös lounaisessa Suomessa. - Joudumme kouluttamaan esimerkiksi hitsareita, he mainitsevat. Suomessa kolme tehdasta Sandvik Tamrockilla on Suomessa kolme tuotetehdasta. Turussa valmistetaan TORO-lastausja kuljetuslaitteita sekä Broyt -pistokauhallisia kaivinkoneita. Sandvik Tamrock Oy:n Pohjois-Euroopan markkina-alue on vastuussa Sandvik Mining and Constructionin liiketoiminnoista Suomessa. Pohjois-Euroopan markkina-alue on yksi suurimmista Sandvik Tamrockiin kuuluvista kahdestatoista markkina-alueesta. Laatu ja toimitusvarmuus tärkeimmät kilpailutekijät

9 9 Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006 Laatu on tärkein kilpailutekijä ritys on tehnyt yhteistyötä Yrityskehä Oy:n kanssa vuodesta Tietotekniikan kehit- Ytymisen myötä yhteistyö on nopeutunut ja vilkastunut. Yrityskehän toiminnassa mukana oleminen tasaa AP- Telan koneiden kapasiteettia. Nyt ja jatkossa yritys aikoo kasvattaa paperi-, konepaja- ja energiateollisuudelle suunnattua tuotantoaan sekä rekrytoida nykyisten rinnalle uusia asiakkaita. Kokkolan toimitilat ovat näillä näkymin riittävät. - Henkilöstön keski-iän laskeminen tulevina vuosina 40:n ja 50:n välille tapahtuu ottamalla koulutukseen ja kouluttamalla oppisopimusteitse uusia työntekijöitä, Lahtinen kertoo lähivuosien suunnasta. Yrityksen kapasiteetti on nyt ja jatkossa luonnollisesti suhdanteista riippuvainen. - Olemme komponentti- ja tilauskonepaja, joka palvelee rakennus-, prosessi-, energia-, meri- ja puunjalostusteollisuudessa toimivia asiakkaita, projektipäällikkö Rainer Lahtinen kertoo. Suotuisat näkymät Loppuvuoden suhdannenäkymiä hän pitää hyvinä. Suotuisia näkymiä riittää ainakin ensi vuoden kesälomiin saakka. Rainer Lahtisen mielestä hinta ei ole alan tärkein kilpailutekijä. - Laatu sen sijaan on erittäin tärkeä, hän sanoo. Lahtinen uskoo, että tuotannon ulkoistaminen jatkuu. Vauhti kasvaa, kun EU-maita tulee lisää. Keski-Pohjanmaalla osaavasta väestä on jo pulaa. AP- Tela joutuu kouluttamaan kaikki uudet työntekijänsä, varsinkin heidät, jotka työskentelevät koneilla. - Kilpailu kiristyy, jos alan yritykset eivät erikoistu nykyistä enemmän ja jos tuotteita viedään valmistukseen ulkomaille, projektipäällikkö Rainer Lahtinen AP-Tela Oy:stä Kokkolasta sanoo. Komponentti- ja tilauskonepaja AP-Tela Oy osallistuu Vaahto-Group-konsernin Pulp&Paper Machinery-ryhmän yhtiöiden ja näiden asiakkaiden tuotantoprosessien kehittämiseen valmistamalla laitteistoja ja osia paperi-, kartonki- ja selluteollisuudelle. Yhtiö valmistaa hitsattuja levyputkia, joiden käyttökohteita ovat mm. paperikoneiden telat ja sylinterit, höyry- ja vesilieriöt sekä painesäiliöt. AP- Telan asiakkaita on sekä Suomessa että Pohjoismaissa. Pulp&Machinery-ryhmän projektien kautta vaikutus ulottuu laajemmalle. Täällä asiakkaat ovat johtavia paperitehtaita ja paperiteollisuuden laitevalmistajia Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa. Yhtiön liikevaihdosta paperiteollisuuden osuus on noin 70 prosenttia, josta suuri osa menee välillisesti vientiin. Suoraa vientiä yhtiöllä on noin 10 prosenttia liikevaihdosta. Omia vientikohteita ovat lähinnä Ruotsi ja Norja. AP-Tela Oy:n toiminta alkoi Kokkolassa vuonna Yhtiö on kuulunut Vaahto Group-konserniin vuodesta Vaahto Group puolestaan on maailmanlaajuisesti toimiva korkean tason teknologiayritys, joka palvelee prosessiteollisuutta paperinvalmistusteknologian ja prosessilaitteiden aloilla.

10 10 Yrityskehä löytää asiakkaat, me keskitymme koneistamiseen iljakkoin 50-vuotispäiviään viettänyt lapualainen Veljekset Ala-Talkkari on ollut Yritys- Hkehän toiminnassa mukana aivan alusta saakka eli yli 15 vuotta. Alihankintakoneistuksen osalta yhteistyöllä on kahden vuoden mittainen historia takanaan. Yhteistyö on laajentunut ja tuonut uusia asiakkaita toimintaan. - Yrityskehä Oy etsii asiakkaat ja heiltä toimeksiannot. Toisaalta alihankintaa ostavat yritykset löytävät yhteistyökumppaninsa näppärästi yhdestä osoitteesta. Me voimme keskittyä omaan ydinosaamiseemme eli koneistamiseen, toiminnasta vastaava Antti Mantere sanoo. Yrityskehän toiminnassa mukana olemisesta yrityksellä on hänen mukaansa vain hyvää sanottavaa. Kuormitustakin verkottumisella voi säädellä. Usein kuitenkin kiireet tahtovat osua kaikille samaan aikaan. Ala-Talkkarin koneistusosaston toiminnasta 80 prosentin osuus muodostuu alihankintakoneistuksesta. - Automaatioaste on pidettävä korkeana ja sitä on lisättävä koko ajan. Käsin tehtävät kappalevaihdot on minimoitava, muutoin ei kilpailussa pärjää, Mantere sanoo ja vakuuttaa, että Ala-Talkkari tulee kilpailussa pärjäämään. Tilat käyneet ahtaiksi Yrityksen nykyinen koneistamo on käynyt Mantereen mukaan auttamattoman ahtaaksi. Liikenteellisessä sijainnissakin on toivomisen varaa. - Suunnittelemme siirtyvämme Ylihärmän Kankaankylästä muun tehtaan yhteyteen Lapuan Hellanmaahan parin vuoden kuluessa. Siellä saamme lisää tuotantotilaa ja tilat ovat tarkoitukseensa nykyistä sopivammat, hän kertoo. Alihankintakoneistamolla työskentelee keskimäärin 18 henkilöä. Henkilöstöä on tarkoitus kasvattaa maltillisesti. Työntekijöiden keski-ikä on nyt 30 vuoden tienoilla. - Nuorekas henkilökunta on tällä alalla merkittävä voimavara, Mantere sanoo. Työntekijät hallitsevat muiden taitojensa ohella tietotekniikan jo valmiiksi. Ala-Talkkarin koneistusosastolla on kymmenen cncsorvia ja kaksi pystykairaista cnc-ohjattua työstökeskusta. Kahdessa sorvissa on Mantereen mukaan robotti ja kolmessa tankosyöttölaite. Puolet sorveista on varustettu pyörivin työkaluin, yksi on vastakairainen. Sorveista kaksi on menossa vaihtoon, toinen heti ja toinen tulevan talven aikana. Seuraavana vaihtovuoroon on tulossa työstökeskus. Antti Mantereen mukaan pohjalaisen metalliteollisuuden yhteistyökyky ja palvelutarjonta ovat selkeästi lisääntyneet uusien investointien myötä. Kansainvälisyys on puolestaan lisännyt avoimuutta. Kilpailu kiristyy. Paineet siihen tulevat sekä ulkoa että kotimaasta. - Jos huolehdimme, että pääsemme riittävän vähillä sormenjäljillä, se korvaa kilpailijoitamme pienemmät palkat muut kustannukset ja epävarmuustekijät. Raaka-aineen jatkuva hinnan nousu on ikävä kustannustekijä, hän jatkaa. Työtä riittää Töitä Mantereen mukaan alalla riittää Etelä-Pohjanmaalla ja ilmeisesti koko maassa. Työmäärä säilyy nykyisellään ensi kesälomaan saakka. Eteenpäin näkeminen vaatisi jo ennustajan lahjoja. Tunnettavuuden edelleen parantaminen helpottaa Mantereen mukaan Yrityskehän toimintaa. Kustannustehokkuudesta hän toivoo pidettävän huolta myös jatkossa. Maan rajojen ulkopuolelta tapahtuva alihankinnan ostaminen on hänen mukaansa huippunsa saavuttanut. Ulkomaille tehdään kokonaisia tehtaita sikäläisiä markkinoita varten. Tätä kautta alan kilpailu kiristyy. Hinta ei Antti Mantereen mukaan ole suinkaan ainoa markkinatekijä. Toimitusvarmuus ja tasainen laatu, alihankkijoiden joustavuus ja lyhyet toimitusajat arvostetaan myös korkealle. Alihankintayksikön asiakkaat puhuvat suomea, mutta valmiiden tuotteiden kautta Ala-Talkkarin tuotteista matka muille maille 40 prosentin osuus. Härmänmaalla yrittäminen on aina ollut kunniassa. Työvoimaa on saatu tarpeeksi. Suurin osa joukosta on tullut taloon työssäoppimisen kautta. Valmiit ammattimiehet ovat harvinaisia ja käyvät yhä harvinaisemmiksi. - Nuorekas henkilökuntamme on voimavaramme, Antti Mantere sanoo. Konekannan korkeatasoisuus ja kustannustehokkuus sekä lupausten jatkuva lunastaminen ovat niinikään kovia valtteja menestymisessä. Koneistusosasto valmistaa osia luonnollisesti paitsi ulkopuoliselle konepajateollisuudelle myös Veljekset Ala-Talkkari Oy:n oman tuotannon tarpeisiin. Toimintaa ohjaa sertifioitu ISO 9001-laatujärjestelmä ja ISO ympäristöjärjestelmä. Yritys on monipuolinen metallialan osaaja, joka suunnittelee ja valmistaa lämmityskattiloita, kiinteän polttoaineen kattiloita, kokonaisia lämmityskontteja, lumilinkoja ja heinäkoneita. Vientiä yrityksellä on mm. Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Ranskaan, Saksaan, Englantiin, Irlantiin, Puolaan, Venäjälle, Viroon ja Latviaan.

11 11 Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006 Toimialalla hyvät kasvunäkymät urikan Miedossa toimiva Beam-Net Oy on ollut mukana Yrityskehän toiminnassa alus- Kta saakka. Tänään yhteistoiminnan painopiste on muuttunut yhä selkeämmin kokonaistoimitusten suuntaan. - Positiiviset odotukset, sillä toiminta kehittyy koko ajan, toimitusjohtaja Matti Ylinen sanoo. Verkottuminen on Ylisen mukaan tuntunut miellyttävältä, koska toimijat osaavat asiansa ja yhteistyö on luonut jatkuvasti uusia kontakteja. Beam-Netin toiminta on toimitusjohtajan mukaan hyvällä kasvu-uralla. Toimitilat riittävät nykyiseen toimintaan, henkilöstölisäykset ovat mahdollisia. Yrityksen konekanta laajenee kysynnän kasvaessa. Uusien koneiden hankinta on meneillään, ne toimitetaan jo kuluvan syksyn aikana. Yhteen hiileen Pohjalainen metalliteollisuus kaipaisi Ylisen mukaan osittain uudenlaista kokonaisajattelua. Itsekeskeisyys tulisi avartaa nykyistä selkeämmin yhteistoiminnaksi. Alan kansainvälinen kilpailu kiristyy Ylisen mukaan nykyisestä. Hinta on vielä osittain liiankin vahva kilpailutekijä. Ulkomainen tarjonta ja saatavuus on jatkuvasti parantuneet. Pitkät etäisyydet ja aikataulut ovat pienempien hankkeiden ainoita ongelmia. Teknologiateollisuudella on Matti Ylisen mielestä edessään kasvua useiksi vuosiksi. Tuotannon ulkoistaminen jatkuu sekä Suomessa että kilpailijamaissa. Beam-Netin omat päämarkkinat ovat kotimaassa, sopimushankinnan kautta välillinen vienti kasvaa jatkuvasti. Koulutettua työvoimaa on Kurikassa vielä saatavilla. Tulevina vuosina joudutaan alan osaajia kouluttamaan muilta aloilta tulevasta työvoimasta. Asennekasvatus on Ylisen mukaan tulevina vuosina yhä hallitsevampi taito. Monipuolinen toiminta Beam-Net toimii modernissa yrityspuistossa. Alueelle on sijoittunut korkeatasoisia ja omaan ydinosaamiseen keskittyviä metallialan yrityksiä. Yrityksellä on tuotantotilaa yhteensä yli 9000 neliömetriä. Yrityspuistossa toimivat rinnakkain pintakäsittely-, teräsrakenne- ja koneenrakennusyritys. Alueella on myös oma logistiikasta huolehtiva yritys, tilitoimisto ja atk-palvelu sekä lämpöenergiaa tuottava yritys. Konepajan vahvuus on hitsausosaamisessa, pintakäsittely-yritys on puolestaan erikoistunut erilaisten teräsrakenteiden märkämaalaukseen. Sen 3000 neliön hallissa on mahdollista käsitellä myös kookkaita kappaleita. Beam-Netin referenssilistalta löytyvät mm. laivojen purku- ja lastausrampit, jäähallien teräsrakenteet, saha- ja selluloosateollisuuden kuljetinrakenteet ja metsäkoneiden runkojen valmistus. Myös Itäkeskuksen lasilyhdyn teräsrakenteet yritys toimitti paikalle asennettuna. Yritys on ollut lisäksi mukana useiden muiden kauppakeskusten rakentamisessa. Merkittävä viimeaikaisista töistä on Ruukin Kurikan toimipaikan teräsrunkoasennukset neliön uuteen halliin.

12 12 ilamet Oy on teräksen lämpökäsittelyyn erikoistunut alihankintayritys. Valtaosa Hkonepajoista ostaa nämä palvelut alihankkijoilta. Vain suurimmilla konepajoilla on omaa lämpökäsittelykapasiteettia. Laitos sijaitsee Etelä- Pohjanmaalla, Ylihärmässä. - Toimintamme alkoi vuonna 1986 ja eri vaiheiden myötä toimintamme on jatkunut siitä saakka. Työntekijöitä on Olemme Yrityskehä Oy:n perustajajäseniä, toimitusjohtaja Matti Rahkola Hilamet Oy:stä kertoo. Täyden palvelun talo Tämän vuoden alussa valmistuneen nitrausuuniinvestoinnin jälkeen Hilamet Oy:tä voi toimitusjohtajan mukaan pitää teräksen lämpökäsittelyn osalta täyden palvelun talona. - Meiltä löytyvät kaikki tavanomaiset lämpökäsittelypalvelut, hän sanoo. Nitraus eli typetys Teräksen lämpökäsittely on koneenrakennuksessa jatkuvasti kasvava alue. Sillä saadaan teräkselle useita ominaisuuksia, jotka ovat hyödyllisiä koneenrakennuksessa. Teräksen lämpökäsittelyllä saadaan usein myös kustannussäästöjä. - Kuluvan vuoden aikana Hilamet Oy on investoinut voimakkaasti. Keväällä valmistui kaasunitrauslinja, joka on ollut viimeinen puuttuva osa tavoittelemastamme kokonaisuudesta, Rahkola kertoo. Kaasunitraus on teräksen lämpökäsittelymuotona varsin uusi. Teoriassa se on tunnettu jo pitkään, Teräksen lämpökäsittely jatkuvasti kasvava alue mutta vasta noin kymmenen vuoden ajan se on ollut laajemmin konepajateollisuuden käytössä. Yleistymisen on mahdollistanut uunien tekninen kehitys ja kaasunitrausprosessin parantunut hallinta. - Nitraus on teräksen pintakäsittely, ei pinnoite, jolla saadaan kohtuullisen matalassa lämpötilassa, C, kappaleeseen kova pintakerros. Nitrattaessa typpipitoinen aine johdetaan kuumaan uuniin, jossa se hajoaa ja typpiatomit diffundoituvat teräksessä olevan raudan ja muiden seosaineiden kanssa muodostaen nitridejä. Näin muodostunut 5-20µm:n nitridikerros on kovuudeltaan, raakaaineesta riippuen, HV, Rahkola selvittää. Raaka-aineiksi soveltuvat käytännössä kaikki teräkset. Kuitenkin eri teräkset käyttäytyvät typetyksessä hänen mukaansa eri tavalla, joten aina kannattaa harkita minkä raaka-aineen valitsee. - Nitrauksen parhaita ominaisuuksia ovat mm. pienet mittamuutokset, hyvä liukuominaisuus, hyvä korroosiosuoja ja mustanitrattuna kaunis tumma pinta. Pienistä mittamuutoksista johtuen nitrattavat osat koneistetaan yleensä aina määrämittaan, jolloin säästytään yhdeltä työvaiheelta, Rahkola kertoo. Haittoina ovat esim. hauraus ja pintakerroksen ohuudesta johtuva pieni pintapaineen kesto. - Käyttösovelluksina ovat mm. akselit, laakeriholkit, työkalut, muotit, erilaiset hydrauliikan sovellukset, ym., hän sanoo.

13 13 Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006 Martti Mäenpää: Teknologiateollisuuden kilpailu kovenee eknologiateollisuuden kilpailu kovenee jatkuvasti, joskin suhdannevaihteluiden värittämänä. Kilpailun koveneminen koskee Teknologiateollisuus ry:n Ttoimitusjohtaja, tekniikan tohtori Martti Mäenpään mukaan sekä teknologista kilpailua että erityisesti hintakilpailua. - Pääosa kilpailusta tulee ulkoa ja on globaalia, hän sanoo. Viime vuosina kilpailuun ovat tulleet entistä enemmän mukaan kiinalaiset ja kaakkois-aasialaiset yritykset. Ne ovat erittäin hintakilpailukykyisiä ja parantavat vuosi vuodelta myös osaamistaan. Osin tätä selittävät yritysten länsimaiset omistajat. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto on jatkanut kasvuaan Suomessa kuluvana vuonna. Vuosikymmenen alun pudotuksen jälkeen kasvua on ollut yhtäjaksoisesti nyt kolmen vuoden ajan. - Huhti-kesäkuun tilauskehitys ennakoi alan yritysten liikevaihdon olevan kasvussa myös lähikuukausina, toimitusjohtaja Martti Mäenpää sanoo. Vaikka loppuvuoden suhdannenäkymät teknologiateollisuudessa samoin kuin koko kansantaloudessa ovat verraten hyvät, ensi vuosi ei näytä yhtä hyvältä. - Maailmantaloudessa on pahoja uhkia ja epävarmuuksia, jotka vähentävät investointitavaroiden kysyntää: poliittiset ja sosiaaliset konfliktit, inflaation kiihtyminen, korkea energian hinta ja USA:n talousvajeet, Mäenpää luettelee. jatkuu...

14 14 Rakennemuutos jatkuu Globaali rakennemuutos jatkuu voimakkaana. Alan suomalaisyritykset investoivat ja lisäävät sekä tuotantoaan että henkilöstöään erityisesti nopeasti kehittyvillä alueilla Kaukoidässä sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. - Myös osaamisen taso paranee nopeasti näillä alueilla. Suomen tuleekin panostaa nyt määrätietoisesti niin koulutusjärjestelmän kehittämiseen kuin tutkimukseen. Muuten Suomi ei pärjää globaalissa kilpailussa toimitusjohtaja Mäenpää näkee. Viime vuosien trendit eivät näytä taittuvan. Tuotannon ulkoistaminen jatkuu markkina- ja kustannussyistä monella teknologiateollisuuden alalla ja tuotantoa lisätään eniten ulkomaisissa tytäryrityksissä. Ulkoistamisessa haetaan toimitusjohtaja Mäenpään mukaan edelleen keskittymistä ydinosaamiseen, joustavuutta ja kustannussäästöjä. Erityisesti tänä päivänä kaivataan hänen mukaansa toimittajia, jotka pystyvät kehittymään kokonaisuuksien toimittamiseen kykeneviksi järjestelmätoimittajiksi. Kilpailukykyinen toimintaympäristö Suomen on Martti Mäenpään mielestä panostettava osaamiseen ja teknologiaan. - Keskeinen kysymys on Suomen kannalta, miten maa pystyy tarjoamaan yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön eli miten houkutteleva Suomi on teollisille investoinneille. Toimitusjohtajan mukaan korkeatasoinen osaaminen ja sen jatkuva parantaminen ovat avainasemassa. Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomessa on kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä. Aivan välttämätöntä hänen mielestään on, että yliopistojen tutkimus ja opetus nostetaan maailman kärkeen Suomelle tärkeillä aloilla. Esimerkiksi ehdotus pääkaupunkiseudun innovaatioyliopistosta on elinkeinoelämän kannalta Mäenpään mielestä erinomainen. Viimeisen parin vuoden aikana maassa on tehty useita selvityksiä, miten Suomi voi pärjätä tulevaisuudessa globaalissa kilpailussa. - Nyt on tekojen aika, Mäenpää sanoo, sillä muuten Suomi antaa kilpailijoilleen kohtuutonta etumatkaa. Erityisen tärkeää hänen mielestään on, että osaamisen kehittäminen ja innovaatiotoiminta ovat nykyistä merkittävästi keskeisemmällä sijalla niin ensi vuoden budjetissa kuin hallitusohjelmassakin. Mäenpää muistuttaa myös siitä, että kilpailukykyinen verotusjärjestelmä on osa innovatiivista toimintaympäristöä. Kotimarkkinoiden merkitys vähenee Suhdannevaihteluista puhdistetut vientinäkymät riippuvat olennaisesti suomalaisen tuotannon kilpailukyvystä. Tästä on Martti Mäenpään mukaan syytä olla huolissaan. - Kotimarkkinoiden merkitys teknologiateollisuudelle on vähentynyt vuosi vuodelta. Nyt kotimarkkinoille jää noin neljännes alan myynnistä. Teknologiateollisuuden markkinat olivat viime vuonna Länsi-Eurooppa 47 %, Keski- ja Itä-Eurooppa 22 %, Kauko-Itä 12 % ja Pohjois-Amerikka 6 %. Alihankintayritysten haasteena on se, miten ne pystyvät vastaamaan asiakkaittensa kansainvälistymiseen. Alihankkijoiden pitäisi pystyä seuraamaan asiakkaitaan näiden aloittaessa tai laajentaessa tuotantoa Suomen ulkopuolella, toimitusjohtaja sanoo. Teknologiateollisuuden palveluksessa on Suomessa hieman yli ihmistä. Määrä on hitaasti vähentynyt 2000-luvulla samalla kun ulkomaisten tytäryritysten henkilöstö on kasvanut. Alalla on pitkään ollut ongelmia osaavan henkilöstön saannissa. Yritykset ovat joutuneet kouluttamaan itse ammattilaisensa, mutta edellyttävät jo rekrytoitavilta kohtuullista pohjakoulutusta ja/tai kokemuksen kautta hankittua perusammattitaitoa. - Keväällä tehdyssä alihankintatoimintaa koskevassa Teknologiateollisuus ry:n kyselyssä selvästi yli puolet vastanneista alihankintayrityksistä ilmoitti työvoimapulasta. Osaavan työvoiman riittämätön tarjonta on johtanut vuokratyövoiman käytön lisääntymiseen. Osa vuokratyövoimasta tulee ulkomailta, Martti Mäenpää kertoo. Tärkein elinkeino Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metalliteollisuus sekä metallien jalostus. Teknologiateollisuus on Suomen tärkein elinkeino. Se tekee 60 prosenttia koko Suomen viennistä. Alan henkilöstö vastaa lähes 50 prosenttia koko teollisuuden henkilöstöstä. Työllisyysvaikutus on noin puoli miljoonaa työpaikkaa eli melkein neljäsosa koko maan työvoimasta. Tuotteista yli 70 % menee globaaleille markkinoille. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta. Laatu ja toimitusvarmuus tärkeimmät kilpailutekijät lajärvellä toimiva JS Pinta Oy:llä ja Yrityskehällä on yhteistä taivalta takanaan jo vuosikymmenen mitalta. A- Vuosien varrella Yrityskehän yrityksellemme toimittamien töiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt, toimitusjohtaja Seppo Liimatainen kertoo ja toivoo hyvän yhteistyön jatkuvan myös tulevina vuosina. Yrityskehän toiminnassa mukana oleminen on toimitusjohtajan mielestä ollut mielekästä. Työt ovat jakautuneet näin toimien entistä paremmin. JS Pinta Oy:n noin 600 neliömetrin toimitilat sijaitsevat Alajärven kaupungissa. - Kaupunki on suhtautunut yritykseemme ja yleensä paikkakunnan yritystoimintaan erittäin myönteisesti, Liimatainen antaa tunnustusta kotikaupungin toimille. Yrityksessä on koko sen toiminnan ajan työskennellyt kaksi tai kolme työntekijää. Myös tulevina vuosina yritys suunnittelee jatkavansa toimintaansa nykyisessä laajuudessa. Suurimmat kappaleet jopa kiloisia Alajärveläisyritys suorittaa sekä luonnonhiekka- että teräshiekkapuhallusta. Yrityksen tiloissa on kaksi sinkopuhallinta ja märkämaalauslinja. - Suurimpien käsiteltävien kappaleiden pituus on 33 metriä ja paino noin kiloa, Seppo Liimatainen kertoo. JS Pinta Oy:n kilpailu tulee kotimaasta. Näin on myös jatkossa. Toimitusjohtajan mukaan yrityksen toiminta pysyy Suomen rajojen sisäpuolella. Markkinat löytyvät kotimaasta. Hinta ei Liimataisen mukaan ole suinkaan ainoa alan kilpailutekijä. - Laatu ja toimitusvarmuus ovat tärkeimpiä valtteja, hän sanoo. Työntekijöistä alkaa olla myös Alajärvellä ja Järviseudulla pulaa. - Tähän saakka olemme kouluttaneet yrityksessämme työntekijät itse, toimitusjohtaja kertoo.

15 15 Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006 Verkostoituminen on pienyrityksen ainoa mahdollisuus euvan Keitintehdas Oy kuuluu Yrityskehä Oy:n perustajajäseniin. Yritys on ollut poh- Tjalaisyhtiön toiminnassa mukana sen alusta saakka eli jo 16 vuotta. Teuvan Keitintehtaan oma historia alkaa jo vuodesta Metallialan yritys valmisti alunperin erilaisia rehukeittimiä maataloudelle. Pian perustamisen jälkeen valmistus laajeni ns. soppatykkeihin eli armeijalle suunnattuihin korkealaatuisiin kenttämuonitusjärjestelmiin. Nykyään Keitintehdas valmistaa lisäksi mm. saunatuotteita ja katukeittiöitä sekä laitosten käyttämiä ruokakeittimiä laatutietoisten asiakkaiden tarpeisiin. Toimitusjohtaja Kari Penttilä toivoo Yrityskehän toiminnalta tulevina vuosina mahdollisimman hyvän ja toimivan verkoston luomista ja ylläpitämistä. - Pienyrityksen ainoa mahdollisuus on verkostoitua, hän sanoo. Teuvan Keitintehtaalla, on huipputason tietämys ja jo yli 80 vuoden kokemus luotettavien lämpöteknisten tuotteiden valmistuksesta. Yrityksen käytössä on nykyaikainen CAD/CAM tuotantojärjestelmä levykeskuksineen. Robottihitsauksen Teuvan Keitintehdas otti käyttöönsä alan ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa. - Muutamia mielenkiintoisia valmisteluja on meneillään, toimitusjohtaja paljastaa yrityksen tulevaisuudesta. Toimitilojen jonkinasteinen laajennuskin on tulossa. Yritys etsii lisää yhteistyökumppaneita Uusia investointeja yritys tekee mm. tietotekniikkaan ja laitteisiin. Samalla yritys tarvitsee Kari Penttilän mukaan myös uusia yhteistyökumppaneita. - Yhteistyötä tehdään useiden yhteistyökumppaneiden kanssa ja se on sujunut hyvin. Lisää palvelutarjontaa toimitusjohtaja toivoo vähän joka alalle. Teuvan Keitintehtaan toiminnan haasteet ovat nykyisin modernien kenttämuonitusjärjestelmien tuotekehityksessä ja toimituksissa maailmanlaajuisesti. Yritys on tehnyt arvokasta yhteistyötä Suomen Puolustusvoimien kanssa useiden vuosikymmenten ajan, ensimmäisen kerran jo 1930-luvulla. Nyt katseet on suunnattu mm. nykyaikaisten ja nopeasti liikkuvien joukkojen muonituskalustoon kylmäsäilytysvaunusta laitoskeittiötä vastaavilla ominaisuuksilla varustettuihin kenttäkeittiöihin. - Kilpailu alalla on kovaa, toimitusjohtaja sanoo. Asiat muuttuvat ja tulevat yhä moninaisimmiksi ja vaikeimmiksi tarjouksista toimituksiin ja jälkihoitoon saakka. Yrityksen kuluvan vuoden näkymät ovat Kari Penttilän mukaan rauhalliset. Tulevan vuoden näkymät tuntuvat paremmilta. Yrityskehän toiminnalta toimitusjohtaja odottaa hyvin sujuvia yhteistyöhankkeita, kehittyvää tiedonhallintaa ja logistiikkaa. Yhteistyöprojekteja molempiin suuntiin. Projekteja ympäri maailmaa Teuvan Keitintehtaan tuotannosta osa tehdään kotimaassa, osa työstä tullaan tekemään kulloisessakin kohdemaassa. Yrityksen viennin osuus tulee kasvamaan. Projektit ovat hajallaan ympäri maailmaa. Hinta on tärkeä kilpailutekijä, mutta ei ainoa. Tarjouspyynnössä asiat on pisteytetty ja muilla tekijöillä on toisinaan hintaa suurempi osuus. - Yrityksen tarvitsemista ammattilaisista on pulaa, toimitusjohtaja sanoo. Keitintehtaan merkittävä vahvuus on ruostumattoman teräksen käsittely. Suuret syvävetokoneet ja 3D-lasertyöstö. Kotipaikkakunnan ja yrityksen suhde on hyvä ja toimiva. Siitä hyvänä osoituksena kunta risti entisen Riihiojantien Keitintehtaantieksi.

16 16 POHJALAISELLA YHTEISTYÖLLÄ VAHVAT PERINTEET - Yhteistyötä osataan tehdä Pohjanmaalla paremmin kuin monissa muissa maakunnissa. Palvelutarjontaa löytyy monelta osa-alueelta, Komas Oy:n koneistusryhmän johtaja Juha Iiponen sanoo. Yritysten paikallisella verkottumisella on hänen mukaansa mahdollisuuksia ja se on myös välttämätöntä, sillä kaikkea ei voi tehdä itse kannattavasti. Komas Botnia Oy ei vielä ole juurikaan osallistunut Yrityskehän toimintaan, sen osakkuus periytyy yrityksen aiemmalta omistajalta Juhani Mäkivirralta. Komas Botnia Oy on osa Komas Oy:tä, joka on voimakkaasti kasvanut metalliteollisuuden järjestelmätoimittajana. Yritys on kasvanut suurelta osin ostamalla omistajavetoisia konepajateollisuuden alihankintayrityksiä sekä isojen konepajayritysten toimipaikkoja. - Komas Botnia Oy:n osalta näen mahdollisuuden jatkaa myös orgaanista kasvua, joka perustuu paljolti koneistustyön automatisointiin mm. robottien avulla. Kurikassa on myös kasvatettu jalostusarvoa laajentamalla osakokoonpanotoimintaa, Juha Iiponen kertoo. Uudenaikainen konekanta ja nuorekas henkilöstö Kurikassa yrityksellä on käytössään toimitilaa riittävästi myös tulevaisuuden tarpeisiin. - Tilantarpeemme on turvattu, sillä otimme vuonna 2005 käyttöön noin 2000 neliömetrin laajennuksen, hän sanoo. Henkilöstöä yrityksellä on Kurikassa nyt 55, lähitulevaisuudessa henkilöstön määrää pyritään kasvattamaan muutamalla henkilöllä. Merkittävä kilpailutekijä on myös hyvin koulutettu ja nuori henkilöstö. Henkilöstön keski-ikä on Kurikassa 32vuotta, mikä on selvästi alan keskiarvoa alempi. Kurikassa on toki myös vanhempia ammattilaisia, mutta merkittävä osa henkilöstöstä on palkattu 2000-luvulla yrityksen voimakkaan kasvun vuoksi. Rekrytointia on helpottanut hyvä yhteistyö paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa. Komas Botnia Oy:n laitekanta on suhteellisen tuoretta. Mutta asiakkaiden kasvu pakottaa edelleen investointeihin. Alan näkymät ovat tällä hetkellä hyvät, töitä riittää hyvin lähes kaikille. Juha Iiponen sanoo kuitenkin, että kilpailu kiristyy jatkuvasti. Kilpailua tulee varsinkin uusista EU-maista. - Asiakasyrityksiltä saamiemme ennusteiden mukaan kasvun odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna, hän sanoo. Paikallisia kumppaneita Johtaja Juha Iiponen sanoo odottavansa Yrityskehä Oy:ltä verkostojen kehittämistä. Komas Oy:llä on Pohjanmaalla Kurikan lisäksi toimipaikat myös Seinäjoella ja Alahärmässä. - Tarvitsemme jatkossa yhä enemmän paikallisia yhteistyökumppaneita, hän sanoo. Ulkoistaminen jatkuu. Merkittävä osuus alan tulevasta kasvusta tapahtuu hänen mukaansa Suomen rajojen ulkopuolella. Komas on reagoinut kehitykseen ostamalla yrityksen Puolasta. Alan tärkeimmät kilpailutekijät ovat Juha Iiposen mukaan toimitusvarmuus, laatu ja hinta. Komas Botnia Oy:llä suoran viennin osuus ei ole määräävä, mutta heidän asiakasyrityksensä myyvät suurimman osan lopputuotteistaan vientiin. - Osaavasta väestä on Suupohjassa jonkin verran pulaan, hän sanoo. Yritys kouluttaa työn lomassa jatkuvasti omaa väkeään. Metallialan järjestelmätoimittaja Komas-konserni on verkostoitunut metallialan järjestelmätoimittaja, jonka osaaminen perustuu vuosikymmenten kuluessa hankittuun kokemukseen metallituotteiden ja kokoonpanojen valmistamisesta ja toimittamisesta. Toiminta jakautuu viidellä paikkakunnalla toimivaan koneistusryhmään, Vammalan kokoonpanoryhmään sekä Jyväskylän pintakäsittely-yksikköön ja hydrauliikkayksikköön. Keväällä Komas Oy osti Finn-Power Oy:n Alahärmän komponenttitehtaan, joka vahvistaa koneistusryhmää erityisesti raskaampien koneistusten osalta. Huhtikuussa Komas osti osakeenemmistön 450 henkilöä työllistävästä puolalaisesta konepajayrityksestä. Ennen Puolan kauppaa konsernilla oli 480 työntekijää ja 65 miljoonan euron liikevaihto.

17 17 Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006 Verkottuminen yrityksen tärkeä tukijalka apualainen Metallityö Palmu Oy on tehnyt yhteistyötä Yrityskehä Oy:n kanssa jo yli Lkymmenen vuotta. - Yhteistyömme elää ja muuttuu vuosittain. Toisinaan yhteistyötä on enemmän, toisinaan vähemmän. Yhteistyön määrä riippuu myös yrityksen muusta työtilanteesta, toimitusjohtaja Juha Palmu sanoo. Verkottuminen on hänen mielestään pienelle yritykselle hyvä asia. - Yhteistyö Yrityskehän kanssa antaa meille yhden tukijalan, Palmu sanoo. Toimitusjohtajan mukaan alan ja yrityksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Yrityksellä on Lapualla omat noin 350 neliömetrin tuotantotilat. Tällä hetkellä työntekijöitä yrityksessä on Palmun itsensä lisäksi kaksi. Tarvetta työvoiman lisäämiseen on. - Haemme uusia töitä ja kumppaneita koko ajan. Koneita ja laitteita lisäämme tarpeen mukaan, toimitusjohtaja sanoo. Pohjalaisilla hyvä yhteistyökyky Pohjalaisen teollisuuden yhteistyökykyä Juha Palmu pitää erittäin hyvänä. Palveluja on täällä tarjolla tarpeeksi. Loppuvuoden näkymät ovat hänen mukaansa hyvät. Hyvältä näyttää myös koko ensi vuosi. Yrityskehän tulevien vuosien toiminnalta hän sanoo odottavansa kasvua ja lisää töitä. - Pieni firma ei voi tehdä kaikkea yksin, osa tuotannosta on hyvä ulkoistaa. Uskon, että apu ja yhteistyökumppanit löytyvät omasta maakunnasta, Juha Palmu miettii. Hinta on tällä alalla vain yksi kilpailutekijä. Toimitusvarmuus on toimitusjohtajan mukaan hinnan ohella myös ratkaiseva tekijä. Osa metalliyrityksen tekemistä osista ja tuotteista menee maasta ulos, mutta yrityksen päämarkkinaalueen muodostavat oman maakunnan isot konepajat. Työvoimaa ei tällä hetkellä Lapualla niin vain löydy. Osaavasta työvoimasta on Etelä-Pohjanmaan lakeudella pulaa. Terästä ja teräspalveluita suomalaisen teollisuuden tarpeisiin Robottihitsaus - kokonaistoimitukset - alihankintaa Kuljetinjärjestelmät Rakenneteräslevyt, leikatut osat Kulutusteräslevyt, leikatut osat Erikois- ja työvälineteräkset Hitsauslisäaineet Plasmaleikkaus Polttoleikkaus Esikäsittely Jatkojalostus Sahaus Luomanperä Welding Kankaantie Ylihärmä puh. (06) fax (06) reijo.luomanpera@luomanperawelding.fi

18

19 19 Yrityskehä Oy:n asiakaslehti 1/2006 Yrityskehä pystyy kasvamaan asiakkaiden tarpeiden mukaan äntisessä Suomessa eri tyyppisiin laivoihin potkurilaitteita ja kansikonelaitteita valmista- Lva Rolls-Royce Oy Ab Rauma on toiminut yhteistyössä eteläpohjalaisen Yrityskehä Oy:n kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan. - Yhteistoiminnan jatkolta odotan yhä syvempää ja avoimempaa yhteistyötä, todellista partnershiptyöskentelyä, osastopäällikkö Juha Pakomäki sanoo. Raumalaiset ovat Yrityskehän toimintaan Pakomäen mukaan varsin tyytyväisiä. - Yrityskehä on pystynyt kehittymään ja kasvamaan asiakkaan tarpeiden mukaan, hän antaa tunnustusta. Pohjalaisen metalliteollisuuden yhteistyökyky ja palvelutarjonta tyydyttävät Juha Pakomäkeä. - Siellä asiat otetaan tosissaan, yleensä laatu on hyvää ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan heti, hän listaa yhteistyön ulottuvuuksia. Kilpailu kiristynyt Kilpailutilanne maailman potkurilaitemarkkinoilla on osastopäällikkö Pakomäen mukaan viime vuosina kiristynyt entisestään. Kilpailu tulee ulkomailta. - Markkinat vaativat ja odottavat yhä lyhyempiä toimitusaikoja ja alenevia kustannuksia, hän sanoo. Kasvaneen kaupan ansiosta loppuvuosi 2006 tulee olemaan Rolls-Royce Oy Ab Rauman yksikössä erittäin haasteellinen. - Suhdannenäkymät tuleville vuosille ovat erittäin hyvät, hän katsoo eteenpäin. Koska markkinat vaativat raumalaisilta alenevia kustannuksia, Rolls-Royce Oy Ab Raumakin odottaa alihankintaverkostoltaan kustannustehokkuutta. Samalla se edellyttää alihankintaverkoston kasvamista ja kehittymistä asiakkaan tarpeiden tahdissa. Tuotannon ulkoistaminen jatkuu. Juha Pakomäen mukaan kappaleiden valmistusta keskitetään tietyille toimittajille. Tulevaisuutta ovat myös yhä valmiimpien osakokonaisuuksia hankinnat. Hinta on osastopäällikkö Pakomäen mukaan yksi kilpailutekijä. - Muita tärkeitä tekijöitä ovat toimitusvarmuus ja laatu, tuotevalikoima sekä oheispalvelu, joihin hän lukee niin huollon kuin varaosatkin. Rolls-Royce Oy Ab Rauman päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, Aasia ja Venäjä. Viennin osuus tuotannosta nousee yli 90 prosenttiin. - Vientinäkymät ovat nyt ja tulevaisuudessa hyvät, hän sanoo. Rauman yksikön tuotanto-ohjelmaan kuuluvat Ulstein Aquamaster-propulsiolaitteiden ohella Rauma Brattvaag-ankkurointi-, kiinnitys- ja hinausjärjestelmät. Niiden pääasialliset sovelluskohteet ovat tankkerit, matkustajalaivat, rahtilaivat ym. kauppalaivat. Laivalaitteiden valmistus kansainvälisille markkinoille on osa globaalia Rolls-Royce-konsernin toimintaa. Rolls-Roycen toiminta on Suomessa keskittynyt kolmelle paikkakunnalle: Raumalle, Kokkolaan ja Helsinkiin.

20 Olemme mukana Tampereen alihankintamessuilla! Yrityskehä Oy Kuortaneentie Lapua puh (06) fax (06)