Akavan kasvuohjelmat Akavan veropoliittinen ohjelma 2019

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akavan kasvuohjelmat Akavan veropoliittinen ohjelma 2019"

Transkriptio

1 Akavan kasvuohjelmat Akavan veropoliittinen ohjelma 2019 Rautatieläisenkatu 6 puh Helsinki

2 Sisällys 1. Akavan kasvupoliittiset tavoitteet 1 2. Verotuksen yhteys julkisen sektorin toimintaan 1 3. Akavan ehdotukset kannustavammaksi verotukseksi 3 Ansiotuloverotus 3 Yritys- ja pääomatulojen verotus 6 Kulutusverot 7 Asumisen verotus 8 Harmaan talouden torjunta 9 Liitteet 10 Hyväksytty hallituksessa

3 1 (12) 1. Akavan kasvupoliittiset tavoitteet Ikääntyvällä Suomella on edessään moniulotteinen ongelmakenttä. Samalla kun työn laatua ja tuloksellisuutta tulisi nostaa vähintään kilpailijamaiden tahdissa, yhä pienempi määrä työntekijöitä joutuu tekemään yhä enemmän työtunteja elättääkseen yhä suuremman joukon suomalaisia. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli ja julkisen talouden rahoitus voidaan turvata, jos Suomella on rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia. Akava on valmis keskustelemaan kaikista taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävistä ratkaisuista, jotta Suomi selviytyisi talouden ja ikääntymisen haasteista. Akava on strategiassaan ja ohjelmissaan asettanut kovia työllisyys- ja talouspoliittisia tavoitteita. Talouspolitiikan tulee olla kannustavaa ja luoda edellytyksiä uudelle kasvulle ja uusille työpaikoille. Oikeantasoinen verotus kannustaa työn tekemiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä varmistaa palkansaajien ostovoimaa. Suomen työllisyysastetavoitteeksi tulee asettaa vähintään 75 prosenttia. Sen saavuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia toimenpiteitä työurien pidentämiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Julkisen sektorin laajuus, rakenteet ja rahoitus tulee määritellä kestävällä ja hyvinvoinnin turvaavalla tavalla. Julkinen talous voidaan tasapainottaa korkealla työllisyydellä, pitkillä työurilla ja tuloksellisella ja tuottavalla julkisen sektorin toiminnalla. Suomen hyvinvointimallin pitää kannustaa ja tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ottamaan vastuuta itsestään ja läheisistään. Työnteko on ensisijainen keino turvata toimeentuloa. Tehokkaalla elinkeinopolitiikalla mahdollistetaan osaamisintensiivisten yritysten ja työpaikkojen synty sekä varmistetaan edellytykset yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Tämä edellyttää tutkimus- ja tuotekehityspanostuksien lisäämistä. Osaamiseen perustuva innovaatiopolitiikka kannustaa verotuksella ja kannustimilla uudenlaisia palveluja ja tuotteita luovia kasvuyrityksiä kovempaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kansainvälisessä kilpailussa tulee varmistaa, että kilpailu on reilua. Lisäksi sekä kansallisen että kansainvälisen talouden pitää perustua avoimuuteen. Suomen tulee toteuttaa ilmastositoumuksensa edistyksellisellä ja vastuullisella energia- ja ilmastopolitiikalla. Kannustavampia työmarkkinoita ei luoda pelkästään veropoliittisilla toimilla, vaan tarvitaan muitakin ratkaisuja. Akava on esitellyt niitä muun muassa elinkeinopoliittisessa ohjelmassa 2019 sekä Suomen työn linjassa Verotuksen yhteys julkisen sektorin toimintaan Veroilla rahoitetaan julkista sektoria, johon kuuluvat palvelut ja tulonsiirrot. Julkisen sektorin tehtävät, vastuut sekä toiminnan tuloksellisuus ja tuottavuus määrittävät verotason. Julkinen sektori ja verotus ovat tiiviissä yhteydessä. Suomessa julkinen sektori on hyvin laaja julkiset menot ovat yli puolet bruttokansantuotteesta. Julkisella rahoituksella hoidetaan keskeisiä tehtäviä ja tuotetaan palveluita, jotka ovat välttämättömiä kasvun, työllisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Julkisella sektorin varoilla huolehditaan koulutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta, kulttuuri-, uskonto- ja vapaa-ajan palveluista, ympäristösuojelusta, infrastruktuurista, kansalaisten turvallisuudesta sekä oikeusturvasta.

4 2 (12) Julkisten varojen käyttökohteita on ajan mittaan tullut koko ajan lisää, eikä kaikkia menokohteita ole aina riittävästi kyseenalaistettu. Pelkästään 2000-luvulla kuntien lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet 136:lla ja niiden määrä on nyt 535. Väestön ikääntyminen aiheuttaa erittäin suuria paineita julkisen sektorin menoihin ja niiden osuus bruttokansantuotteesta noussee edelleen. Laajan julkisen sektorin rahoitustarpeiden seuraus on kireä verotus. Kireällä verotuksella on kuitenkin hintansa se heikentää kannustimia tehdä työtä ja yrittää. Kannustinongelmat ovat sitä suurempia, mitä kireämpää verotus on. Kansainvälinen verokilpailu vahvistaa verotuksen kielteisiä vaikutuksia, sillä sekä pääomien että ihmisten liikkuvuus on entistä helpompaa.

5 3 (12) Verotusta tulee kehittää jatkossa ensisijaisesti kasvun ja työllisyyden vahvistamisen näkökulmasta. Samalla on otettava huomioon julkisten palvelujen laajuus, laatu ja vaikuttavuus. Julkisen talouden sopeuttaminen kokonaisveroastetta kiristämällä ei ole talouspoliittisesti kestävää. Julkisen sektorin rahoituksen kestävyys pitää varmistaa kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien priorisoinnilla. Verotuksen toimeenpanoa on parannettava, mikä tehostaa samalla harmaan talouden torjuntaa. 3. Akavan ehdotukset kannustavammaksi verotukseksi Ansiotuloverotus Kasvun pääasiallinen lähde on inhimillinen pääoma eli osaaminen ja innovatiivisuus. Inhimillinen pääoma on laajempi käsite kuin henkilöstön koulutus ja perusosaaminen. Se syntyy ja kasvaa varsinaisessa toiminnassa, jossa erityyppinen ja eritasoinen osaaminen kytkeytyvät toisiinsa. Yrityksen inhimillisen pääoman kartuttaminen edellyttää, että yritysjohto ja henkilöstö sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Toimivat kannustinjärjestelmät koko henkilöstölle ovat avainasemassa sitoutumisen luomiseksi. Mahdollisuudet rakentaa toimivia kannustinjärjestelmiä kytkeytyvät tiiviisti ansiotulojen verotukseen, sillä korkeat työhön kohdistuvat rajaveroasteet mitätöivät sen vaikutuksen, joka halutaan rakentaa kannustavalla palkkauksella. Kohtuullinen ansiotuloverotus edistää myös osaamisintensiivisten yritysten syntyä ja kasvua. Näissä yrityksissä ihmisten osaaminen on tärkeämpää kuin koneet ja laitteet. Myös näiden alojen yrittäjien tulot ovat pääosin ansiotuloja. Pienituloisten, kokopäiväisten palkansaajien ansiotuloverotus on Suomessa eurooppalaisittain kilpailukykyinen. Kuitenkin korkeiden ja kiristyvien rajaveroasteiden takia keskimääräistä paremmilla palkkatasoilla, erityisesti erityisasiantuntija- ja johtotehtävissä toimivilla palkansaajilla, ansiotuloverotuksen taso on selkeästi korkeampi kuin Länsi-Euroopassa yleensä.

6 4 (12) Palkansaajan ansiotuloverotuksen kireyteen vaikuttavat valtion tuloveroasteikon rakenne, kunnallisvero sekä sosiaaliturvamaksujen, etenkin eläkemaksujen, taso. Progressiivisen ansiotuloverotuksen seurauksena on, että palkansaajien yleinen ansiotason nousu kiristää automaattisesti palkkatulojen verotusta. Ansiotuloverotuksen alentaminen Euroopan unionin 15 vanhan jäsenvaltion, ns. EU-15 maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylimmän rajaveroasteen alentaminen 50 prosenttiin vähentäisi tämän hetken arvion mukaan verotuloja noin 1,1 miljardilla eurolla. Useimmille palkansaajille kunnallisvero on merkittävin ansioihin kohdistuva vero. Jotta kunnallisverotusta ei tarvitsisi jatkuvasti kiristää ja palkansaajan kokonaisverorasitus ei kävisi kohtuuttomaksi, on välttämätöntä, että kuntien nykyisen palveluvelvoitteiden taso- ja laatukriteerit sekä resurssien riittävyys arvioidaan perusteellisesti ja kriittisesti. Työn tuloksellisuutta on pystyttävä parantamaan kaikilla toimialueilla vaikuttavuuden, laadun, prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmista sekä purkamalla turhia hallinnollisia rakenteita. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttää kuntarakenteen muutosta kohti vahvoja ja tarpeeksi suuria peruskuntia sekä kuntien rahoituksen uudistamista. Osaamisintensiivisen kasvun mahdollisuuksia tulee vahvistaa: ansiotuloverotusta pitää laskea asteittain EU-15 -maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste pitää laskea 50 prosenttiin. Ansiotuloverotuksen veroperusteisiin pitää tehdä inflaatiotarkistuksia yleistä ansiokehitystä vastaavasti. Isompiin eläkkeisiin kohdistuva eläketulon lisävero tulee poistaa samassa aikataulussa kuin valtion tuloveroasteikon määräaikainen ylin porras. Verotuksen kohdistaminen erityisen raskaana juuri näihin eläkkeisiin ei ole kohtuullista, koska niittä saavat ja heidän työnantajansa ovat rahoittaneet eläkejärjestelmää suhteessa tuloihinsa. Palkansaajien työeläkemaksut nousevat lähivuosina jo tehtyjen eläkeratkaisujen pohjalta ja niihin kohdistuu nousupaineita jatkossakin. Työllisyyden kehitys vaikuttaa eläkemaksutasoon, joten korkea työllisyys vähentää eläkemaksujen korotustarvetta. Jotta eläkemaksui-

7 5 (12) hin kohdistuva paine vähenee, pitää kehittää vastuullisesti eläkejärjestelmän sijoitustoimintaja rahastointisäännöksiä. Kotitalousvähennys edistää samanaikaisesti useaa talouspoliittista tavoitetta. Se lisää työn kysyntää vähemmän koulutusta vaativissa töissä. Kotitalousvähennys on erinomainen harmaan talouden torjuntakeino. Riittävän korkea kotitalousvähennys edistää töiden jakautumista tasaisemmin ja laajemmalle sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kotitalousvähennystä on kritisoitu siitä, että sen käyttö on voimakkaasti keskittynyt rakennuspalveluihin, joissa korkean suhdanteiden aikana esiintyy työvoimapulaa ja osa vähennyksestä on saattanut valua kustannuksiin. Sen sijaan hoiva- ja hoitopalveluissa vähennyksen enimmäismäärää voitaisiin nostaa huomattavasti. Samalla hoiva- ja hoitopalvelujen määräytymisperusteita pitää kehittää niin, että niiden käytölle ei ole epätarkoituksenmukaisia esteitä. Kynnys työn vastaanottamiseen on edelleen korkea tietyntyyppisissä tilanteissa. Erityisesti yksinhuoltajat näyttävät olevan kannustinloukuissa useammin kuin muut. Kannustinloukkujen purkaminen edellyttää toimia sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovittamiseksi. Sosiaaliturvassa kannustimia heikentää erityisesti asumistuki, joka laskee jyrkästi työtulojen kasvaessa. Asumistukea pitää kehittää siten, että pienellä palkalla työllistyminen on nykyistä kannattavampaa. Verotuksen osalta työllistymiskynnystä voidaan edistää esimerkiksi porrastamalla työtulovähennys huollettavien lasten lukumäärän mukaan ja kohdentaa sen pienituloisemmalle puolisolle. Samalla voitaisiin harkita yksinhuoltajille korotettua kotitalousvähennystä. Koulutusmenot sellaisesta koulutuksesta, joka esimerkiksi edistää työuralla etenemistä, eivät ole yleensä vähennyskelpoisia työntekijän verotuksessa. Jos työnantaja maksaa tällaisen koulutuksen, kustannusten katsotaan olevan osa työntekijän ansiotuloa. Tämä ei edistä uralla etenemistä, työvoiman ammatillista liikkuvuutta eikä työurien pidentämistä. Työajoa koskevia kilometrikorvauksia on ryhdytty osin verottamaan lukien. Lisäksi matkakorvaukset ovat verotettavaa tuloa, elleivät toimipaikat sijaitset eri kunnissa. Ongelmat ovat kasvamassa mm. kuntien koon kasvaessa kuntarakenteen muutoksista johtuen Kotitalousvähennys pitää palauttaa vuoden 2011 tasolle. Vähennyskelpoista olisi siten 60 prosenttia työkustannuksista ja vähennyksen enimmäismäärä olisi 3000 euroa. Kotitalousvähennystä pitää kehittää niin, että siivous, hoito- ja hoivapalveluiden käyttö kasvaa. Verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä edistämään mahdollisimman tehokkaasti työllistymistä. Työntekijän on voitava vähentää tulonhankintamenot todellisen suuruisena veronalaisista tuloista. Ensisijaisesti työn vuoksi hankitun koulutuksen menot on voitava aina vähentää kokonaisuudessaan henkilöverotuksessa. Tällaisesta koulutuksesta työnantajan maksamana ei saa muodostua palkkaetua. Työajoa koskevien kilometrikustannusten ja toimipaikkojen välisten matkakustannusten korvausten tulee olla verottomia

8 6 (12) Yritys- ja pääomatulojen verotus Yritysverotuksen pitää kannustaa sekä suomalaisia yrittäjiä että kansainvälisiä sijoittajia yritystoiminnan kehittämiseen ja investointeihin Suomessa. Investoinnit Suomeen kohdentuvat parhaiten, jos yritysverotus kohtelee yrityksiä ja toimialoja mahdollisimman yhtenäisesti. Yhteisöverokanta on tärkein instrumentti, jolla vaikutetaan yleisesti yritysten toimintaympäristöön. Yhteisövero on erittäin kireän kansainvälisen kilpailun kohde. Suomen yhteisöverokanta oli 1990-luvun puolivälissä 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin EU-15 maissa keskimäärin. Nykyisin ero on enää vajaat 2 prosenttia. Suomen verokanta on nyt 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ruotsin. Vapaa kilpailu yhteisöverosta EU-maiden kesken johtaa jatkuviin paineisiin yhteisöveron alentamiseen. Yrityksille suotuisa toimintaympäristö edellyttää merkittäviä julkisen sektorin panostuksia. Lyhyellä aikavälillä Suomi joutuu sopeutumaan kansainväliseen kehitykseen. Samalla tulee aktiivisesti toimia sen hyväksi, että EU:n sisämarkkinoiden toimintaa lähellä oleviin verotusmuotoihin, erityisesti yhteisöveroon, saadaan vähimmäistasoja. Yrittäjälle verotus muodostaa kokonaisuuden, jossa tuloihin vaikuttavat yhteisövero, pääomatulovero ja ansiotulovero. Yrittäjä kantaa yritystoiminnastaan riskin, minkä tulee näkyä yrittäjän tuloissa. Useimmille yrittäjille ansiotulovero on tärkein veromuoto, joten ansiotuloverotuksen alentaminen tukee yrittäjyyttä. Eroa pääoma- ja ansiotulojen verokohtelussa on kavennettava ensisijaisesti keventämällä ansiotuloverotusta. Yhteisöverotuksemme on oltava kilpailukykyinen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme, etenkin Ruotsiin. Yhteisövero tulee asteittain laskea 22 prosenttiin. Tällöin tulee edellyttää, että yritykset investoivat osaamiseen sekä koneisiin ja laitteisiin. Yhteisöverolle on asetettava vähimmäistaso EU-ssa. Yhteisöveron, pääomatuloveron ja ansiotuloveron muodostamaa kokonaisuutta on kehitettävä kannustavammaksi niin, että pk-yrittäjien kokonaisverorasitus kevenee.

9 7 (12) Verotuksen pitää kohdella lähtökohtaisesti mahdollisimman samalla tavalla kaikkia yrityksiä katsomatta niiden kokoon, yritysmuotoon tai toimialaan. Tietyissä tilanteissa on kuitenkin perusteltua verokeinoin tukea yritystoimintaa, joka edistää laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnallisia tavoitteita. Tällaiseksi katsotaan erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminta. Useissa EU- ja OECD-maissa kannustetaan t&k-toimintaan erityisillä verosäännöksillä. Suomessa otettiin käyttöön määräaikainen t&k-verokannustin vuoden 2013 alusta. Ostopalveluna toteutettu t&k-toiminta ei kuulu meillä vähennyksen piiriin. Tämä vähentää vähennyksen käyttökelpoisuutta. T&k-toiminnan verokannustin on säädettävä pysyväksi, jos sen hyödyt voidaan osoittaa kannustinta koskevalla selvityksellä. Se on laajennettava alihankintana toteutettavaan t&k-työhön. T&k-verokannustinta pitää täydentää ottamalla käyttöön aineettomien oikeuksien verokannustin (ns. IPR-boksi), jossa patenteista, tavaramerkeistä, tietokoneohjelmistojen tekijänoikeuksien sekä eräiden muiden oikeuksien lisensioinnista saatavasta rojaltitulosta myönnettäisiin 75 %:n verohuojennus Yksityishenkilöiden pääomasijoitusten verovapautta pitää laajentaa muun muassa laskemalla verovapauteen oikeuttavan sijoituksen vähimmäismäärää. Pienille ja keskisuurille yrityksille pitää luoda verokannustin, joka tukee työllistävien pk-yritysten toimintaa niin, että yrityksen voittojen verotus on kevyempää niin kauan kuin voitonjakoa ei tehdä. Väestön ikääntyessä on arvioitu, että sukupolvenvaihdos koskee lähivuosina kymmeniätuhansia yrittäjiä. Perheyritystoiminnan jatkuvuus ja kasvu on keskeinen osa suomalaista kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä perintöverolla on suuri merkitys. Perintöveron maksaminen saattaa edellyttää perityn omaisuuden tai sen osan myyntiä. Tämä on usein ongelmallista ja erityisen haitallista silloin, kun kysymys on yritystoiminnan jatkamisesta sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Sukupolvenvaihdoshuojennus ei ole poistanut ongelmaa, mutta sen olemassaolo on nostanut esille kysymyksen perintöveron oikeudenmukaisuudesta. Perintöveron tilalle tulee kehittää perityn ja lahjaksi saadun omaisuuden luovutusvoittoverotusta. Tämäntapainen järjestelmä on Ruotsissa. Tarkoituksena ei ole keventää perityn omaisuuden lopullista verokohtelua, vaan muuttaa verovelvollisuutta vastaamaan paremmin veronmaksukykyä. Tämä poistaa perintö- ja lahjaveroon liittyvät nykyiset ongelmat sekä parantaa olennaisesti perheyritysten kasvu- ja työllistämisedellytyksiä. Perintöverosta pitää luopua. Perityn ja lahjaksi saadun omaisuuden luovutusvoittoverotusta tulee kehittää. Kokonaisuus toteutetaan siten, että se on verotulojen näkökulmasta pidemmällä aikavälillä neutraali. Kulutusverot Kulutusveroihin luetaan arvonlisävero sekä erilaiset valmisteverot kuten tupakka- ja alkoholivero, energiaverot sekä autovero. Kulutusveroilla on kielteisiä vaikutuksia muun muassa työn tarjontaan, kuten suoralla palkkaverotuksellakin. Useimpien arvioiden mukaan nämä kielteiset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan pienempiä kuin suoralla palkkaverotuksella tai yritysverotuksella. Hetemäen työryhmän (2010) raportissa todetaan, että suhteelliseen verokantaan perustuva kulutusvero, kuten arvonlisävero, ei vähennä kouluttautumisen ja työuralla oppimisen tuottoa eikä heikennä kannusteita yrittäjyyteen tai työelämässä eteenpäin pyrkimiseen.

10 8 (12) Kulutusverotusta on kehitettävä siten, että kulutusta ohjataan ympäristöystävällisempiin ja terveyttä edistäviin valintoihin. Energiaverotuksen kokonaisrakenteen tulee edistää ekologisesti kestäviä energiamuotoja. Kulutus- ja haittaveroja voidaan edelleen maltillisesti korottaa, jos ansiotuloverotusta samalla kevennetään. Kulutusverojen korotukset pitää kohdistaa mahdollisuuksien mukaan haittaveroihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero sekä ympäristöveroihin, mutta merkittävää verotulojen lisäystä ei saada ellei koroteta arvonlisäverokantoja. Kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen prosenttiyksiköllä lisää verotuloja noin 850 miljoonalla eurolla. Nykyisin yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Yleinen arvonlisäverokanta on vanhoissa EU-maissa korkeimmillaan 25 % (Unkarissa yleinen ALV-verokanta on peräti 27 %). Verotuksen painopistettä pitää siirtää edelleen maltillisesti ansiotuloverotuksesta kulutus- ja haittaverojen suuntaan. Asumisen verotus Omistusasumista tuetaan merkittävästi Suomessa. Asuntolainojen korkomenot ovat vähennyskelpoisia ja vakinaisen asunnon myyntivoitto on pääsääntöisesti verovapaata. Nykyinen hallitus rajoittaa asteittain asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta 75 prosenttiin. Suomessa kiinteistövero on niitä harvoja veromuotoja, joka ei ole kansainvälisesti arvioiden erityisen kireä. Asunnon oston yhteydessä maksetaan varainsiirtovero. Vuoden 2013 maaliskuun alusta asunto-osakkeiden luovutusvoittoveron verokanta on kaksi prosenttia ja kiinteistöjen verokanta neljä prosenttia. Vero kannetaan ns. velattomasta hinnasta eli kauppahinnasta, johon on lisätty asunto-osakeyhtiön velkaosuus. Ensiasunnon ostajat on vapautettu varainsiirtoverosta. Varainsiirtovero voi vähentää työvoiman liikkuvuutta. Siksi on perusteltua pohtia, voidaanko asuntokaupasta kerätty varainsiirtovero korvata muilla asumiseen kohdistuvilla veromuodoilla. Asumisen verotuksen rakennetta tulee kehittää asteittain työvoimaliikkuvuuden näkökulmasta.

11 9 (12) Harmaan talouden torjunta Harmaa talous on laillisesti toimivien yritysten kannalta merkittävä haitta, joka heikentää elinkeinoelämän tuloksellisuutta ja kannustavuutta. On arvioitu, että harmaa talous aiheuttaa yhteiskunnalle jopa kuuden miljardin euron tappiot vuodessa. Jyrki Kataisen hallitus on käynnistänyt laajan harmaan talouden torjuntaohjelman, johon kuuluu kaikkiaan 22 hanketta. Osa hankkeista on johtanut konkreettisiin lainsäädäntötoimiin. Rakennusalalla otettiin käyttöön käänteinen arvonlisäverovelvollisuus ja työntekijöiden veronumero, myös tilaaja-vastuu rakennusalalla on laajennettu. Käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa tilaajavastuulain ja hankintalain uudistaminen ja selvitystyö kuitinantovelvollisuuden säätämisestä ja käteispalkkojen kieltämisestä. Sekä kansallisen että kansainvälisen viranomaisyhteistyön parantaminen on myös kiinteä osa harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Harmaan talouden torjunta edellyttää mittavia resursseja ja sitovia sääntöjä kansainvälisessä yhteistyössä. Harmaan talouden kitkemisellä on kuitenkin rajalliset mahdollisuudet lisätä verotuloja ja toimien vaikutuksen arvioidaan jäävän pienemmäksi kuin harmaan talouden aiheuttamien tappioiden arvioidaan olevan. On tehtävä selkeä suunnitelma harmaan talouden torjumisen jatkotoimenpiteistä vuoden 2015 jälkeen. Korvauksettomia ylitöitä on käsiteltävä osana harmaata taloutta. Korvauksettomien ylitöiden, ns. harmaan ylityön, teettäminen erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä on varsin yleistä. Harmaat ylityöt aiheuttavat tappioita sekä työntekijälle että verottajalle. Korvauksettomista ylitöistä aiheutuvat palkka- ja verotulomenetykset ovat satoja miljoonaa euroa. Harmaata taloutta esiintyy kotitalouksien rakennus- ja remonttihankkeissa sekä siivous-, hoito- ja hoivapalvelujen hankinnassa. Tärkeä syy on niin sanottu tuplaverokiila kotitalous maksaa nettotuloistaan kaikki ostamansa työn kustannukset sivukuluineen ja arvonlisäveroineen. Kotitalousvähennys lieventää tätä ongelmaa, joten se on erinomainen harmaan talouden torjuntakeino. Kaikki nykyisen harmaan talouden torjuntaohjelman sisältämät hankkeet tulee saattaa ripeästi päätökseen sekä tulee laatia selkeä suunnitelma jatkotoimenpiteistä, jotka toteutetaan vuoden 2015 jälkeen. Vuosittaisten verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen sekä takaisinsaatujen rikoshyötyjen tavoitemäärä tulee kaksinkertaistaa nykyisestä tasosta ( miljoonaa euroa). Korvauksettomat ylityöt ovat osa harmaata taloutta. Ylempien toimihenkilöiden työaikaseurannan viranomaisvalvontaa pitää lisätä. Harmaan talouden ehkäisemisen virkoja tulee lisätä hallinnossa, tutkinnassa ja tuomioistuimissa.

12 10 (12) Liitteet Liite 1. Akavan ansiotuloverotuksen kehittämistavoite esimerkin valossa Vuoden 2013 tasoissa tarkasteltuna Akavan tavoite täyttyisi oleellisilta osin, jos esimerkiksi valtion progressiivista tuloveroasteikkoa muutetaan kolmiportaiseksi seuraavasti: Valtion progressiivinen tuloveroasteikko 2013 Akavan tavoitteen mukainen vaihtoehto Tulon alaraja Tulon yläraja Vero alarajan kohdalla Vero % alarajan ylimenevältä osalta Tulon alaraja Tulon yläraja Vero alarajan kohdalla Vero % alarajan ylimenevältä osalta , , , , , , , ,75 Muutoksen seurauksena valtion verotulot laskevat ns. staattisin perustein arviolta 1090 miljoonaa euroa. Ansiotuloverotuksen kireys tulevaisuudessa riippuu paitsi valtion ratkaisuista, myös kunnallisveroista ja sosiaaliturvamaksuista, eritoten eläkemaksuista. Jotta ansiotuloverotusta voidaan pysyvästi keventää, pitää löytää keinoja hillitä ansiotuloverotukseen kohdistuvat nousupaineet, jotka tulevat kuntatalouden ja eläketurvan puolelta. Eläkemaksun taso on sovittu periaatteessa työmarkkinaosapuolten kesken vuoteen 2015 asti. Toteutuessaan alle 53- vuotiaan palkansaajan eläkemaksu olisi 5,75 % palkasta vuonna 2015, eli 0,6 % korkeampi

13 11 (12) kuin vuonna Koska maksu on vähennyskelpoinen, maksun korotus 0,6 prosentilla tarkoittaa veroasteen kiristymistä keskimäärin 0,34 %. Liite 2. Keskeisten esitysten kustannusarvio Alla olevassa taulukoissa on arvioitu keskeisten ehdotusten vaikutukset verokertymään staattisin perustein. Koska osa esityksistä on yleisluonteisia, niiden kustannusvaikutusta ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. Perintö- ja lahjaverotukseen esitetty muutos on kokonaisuudessa kustannusneutraali pitkällä aikavälillä, koska perintö- ja lahjaveron poistaminen korvataan perintöjen ja lahjojen luovutusvoittoverotusta kehittämällä. Verotuloja menetetään välittömästi lähes 500 miljoonaa euroa (budjettiesitys 2013). Luovutusvoittoveron kertymä kompensoi tätä vuosien kuluessa, kun perintö-omaisuutta realisoidaan. Toimenpide Ansiotuloverotusta alennetaan asteittain EU-15- maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste alenee 50 prosenttiin Vaikutus verokertymään Kotitalousvähennys palauttaminen 2011 tasolle -150 Yhteisöveron alentaminen 22 prosenttiin -480 Eläketulon lisäveron poistaminen -50 Verokevennykset yhteensä Kaikkien arvonlisäverokantojen korotus yhdellä prosenttiyksiköllä (ml. vakuutusmaksuveron korottaminen ) Muun kulutusverotuksen kiristys (ympäristö- ja haittaverot) Verokiristykset yhteensä 1110 Verotuksen muutokset yhteensä, netto -660 Harmaan talouden torjunnan tehostaminen vuoden 2015 jälkeen 400 Arvioitujen esitysten vaikutus yhteensä -260 Verotuksen muutokset vaikuttavat työn tarjontaan, investointeihin, tuloihin ja kulutukseen. Näiden käyttäytymismuutosten kautta osa verokevennyksistä palautuu takaisin kasvaneen veropohjan kautta ja vastaavasti osaa veronkorotuksista menetetään. Dynaamisten vaikutusten olemassaolo on kiistatonta, mutta yleisesti hyväksyttyä näkemystä niiden suuruudesta ei tutkimusten perusteella ole muodostunut. Arviot, joiden mukaan dynaamiset vaikutukset

14 12 (12) ovat % luokkaa, ovat kuitenkin melko tavanomaisia. On esitetty tätä jonkin verran pienempiä, mutta myös huomattavasti korkeampia arvioita. Yllä esitettyjen muutosten kokonaisuudessa verotus kevenee staattisin perustein nettomääräisesti 660 miljoonaa euroa. Jos dynaamiset vaikutukset ovat 40 %, lopullinen verotulomenetys on noin 400 miljoonaa euroa. Tehostetut harmaan talouden torjuntatoimet kompensoivat tämän menetyksen. Liite 3. Arvio eri verolajien tuotosta 2013, miljoona euroa Valtion ansio- ja pääomatuloverot, josta Valtion progressiivinen ansiotulovero Pääomatulovero Eläketulon lisävero 46 - Yleisradiovero Rajoitetusti verovelvollisten lähdevero 272 Perintö- ja lahjavero 495 Yhteisövero (valtio ja kunta) josta valtion osuus Arvonlisävero Vakuutusmaksuvero 708 Alkoholi- ja tupakkavero Energiaverot Muut verot Kunnallisvero Kiinteistövero Eläkemaksut, josta Työnantajien maksamat Vakuutettujen maksamat 5449 Muut sosiaaliturvamaksut, josta Työnantajien maksamat Vakuutettujen maksamat 2262 Yhteensä veroja Veroaste (Verojen osuus BKT:sta, %) 44,2 Lähteet: Valtion talousarvio 2013, VM Talouskatsaus syksy 2012, Tilastokeskus, omat laskelmat

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi

Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi 2015 2019 22.4.2015 Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi Johdanto 1 (5) Akava on valmistellut esityksensä strategiseksi hallitusohjelmaksi.

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Muistio Eugen Koev. Rautatieläisenkatu 6 puh Helsinki

Muistio Eugen Koev. Rautatieläisenkatu 6 puh Helsinki Akavan ansiotuloverotuksen linjaukset Muistio 18.11.2016 Eugen Koev Rautatieläisenkatu 6 puh. 020 7489 400 00520 Helsinki www.akava.fi 1 (7) Akavan ansiotuloverotuksen linjaukset Akavan strategiassa ansiotulojen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1 Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset 9.2.2017 Terhi Järvikare Tiedotustilaisuus Verotus Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylijohtaja Terhi Järvikare, VM Jäsenet: oikeustieteen tohtori, dosentti

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2009

Talousarvioesitys 2009 4.2. Verotuloarviot Verokertymiin vaikuttaa veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys, joka on riippuvainen koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokastutkimus. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Eduskuntavaaliehdokastutkimus. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Eduskuntavaaliehdokastutkimus Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 18.3.2015 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa ayliikkeen teemoihin

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 92,1

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Ansio- ja pääomatuloverot Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille arvioidaan kertyvän 8 879 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Lausunto 1 (6)

Lausunto 1 (6) Lausunto 1 (6) 25.1.216 Perustuslakivaliokunta Perustuslakivaliokunta 26.1.216. Hallituksen esitys 135/216 vp. Verotuksen ensisijaisena tavoitteena on julkisen sektorin toiminnan rahoittaminen. Verotuksella

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK

SAK AKAVA STTK SAK AKAVA Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö Tarja Järvinen Leena Aine Snellmaninkatu 1 A, PL 28 00023 Valtioneuvosto VM/1874/03.01.00/2016, VM/1875/03.01.00/2016 Lausunto komission ehdotuksista neuvoston

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a Yksinyrittäjäohjelma Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Sisällys Keitä yksinyrittäjät ovat?... 2 Meitä on yli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä... 2 Miksi yhden henkilön yrityksenä?... 4 Yksinyrittäjien

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus. STTK:n hallituksen ylimääräinen kokous ma 29.2.2016

Kilpailukykysopimus. STTK:n hallituksen ylimääräinen kokous ma 29.2.2016 Kilpailukykysopimus STTK:n hallituksen ylimääräinen kokous ma Tausta (1/3) Suomen talouden poikkeuksellisen pitkäaikainen taantuma Työttömyyden kasvu Julkisen talouden velkaantuminen Suomen menestyminen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET Verohallinto VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET MIHIN VEROT KÄYTETÄÄN KEILLE VEROT TILITETÄÄN MITEN VEROT KERTYVÄT 11 % KOULUTUS 8 % ELINKEINOELÄMÄ 14 % HALLINTO 4 % 5 % INFRA- STRUKTUURI, TURVALLISUUS

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan 6.9.2016 Lähde: Valtioneuvoston tiedotusmateriaali 1.9.2016 Talousarvioesitys julkistetaan 15.9.2016 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää

Lisätiedot