Akavan kasvuohjelmat Akavan veropoliittinen ohjelma 2019

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akavan kasvuohjelmat Akavan veropoliittinen ohjelma 2019"

Transkriptio

1 Akavan kasvuohjelmat Akavan veropoliittinen ohjelma 2019 Rautatieläisenkatu 6 puh Helsinki

2 Sisällys 1. Akavan kasvupoliittiset tavoitteet 1 2. Verotuksen yhteys julkisen sektorin toimintaan 1 3. Akavan ehdotukset kannustavammaksi verotukseksi 3 Ansiotuloverotus 3 Yritys- ja pääomatulojen verotus 6 Kulutusverot 7 Asumisen verotus 8 Harmaan talouden torjunta 9 Liitteet 10 Hyväksytty hallituksessa

3 1 (12) 1. Akavan kasvupoliittiset tavoitteet Ikääntyvällä Suomella on edessään moniulotteinen ongelmakenttä. Samalla kun työn laatua ja tuloksellisuutta tulisi nostaa vähintään kilpailijamaiden tahdissa, yhä pienempi määrä työntekijöitä joutuu tekemään yhä enemmän työtunteja elättääkseen yhä suuremman joukon suomalaisia. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli ja julkisen talouden rahoitus voidaan turvata, jos Suomella on rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia. Akava on valmis keskustelemaan kaikista taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävistä ratkaisuista, jotta Suomi selviytyisi talouden ja ikääntymisen haasteista. Akava on strategiassaan ja ohjelmissaan asettanut kovia työllisyys- ja talouspoliittisia tavoitteita. Talouspolitiikan tulee olla kannustavaa ja luoda edellytyksiä uudelle kasvulle ja uusille työpaikoille. Oikeantasoinen verotus kannustaa työn tekemiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä varmistaa palkansaajien ostovoimaa. Suomen työllisyysastetavoitteeksi tulee asettaa vähintään 75 prosenttia. Sen saavuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia toimenpiteitä työurien pidentämiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Julkisen sektorin laajuus, rakenteet ja rahoitus tulee määritellä kestävällä ja hyvinvoinnin turvaavalla tavalla. Julkinen talous voidaan tasapainottaa korkealla työllisyydellä, pitkillä työurilla ja tuloksellisella ja tuottavalla julkisen sektorin toiminnalla. Suomen hyvinvointimallin pitää kannustaa ja tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ottamaan vastuuta itsestään ja läheisistään. Työnteko on ensisijainen keino turvata toimeentuloa. Tehokkaalla elinkeinopolitiikalla mahdollistetaan osaamisintensiivisten yritysten ja työpaikkojen synty sekä varmistetaan edellytykset yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Tämä edellyttää tutkimus- ja tuotekehityspanostuksien lisäämistä. Osaamiseen perustuva innovaatiopolitiikka kannustaa verotuksella ja kannustimilla uudenlaisia palveluja ja tuotteita luovia kasvuyrityksiä kovempaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kansainvälisessä kilpailussa tulee varmistaa, että kilpailu on reilua. Lisäksi sekä kansallisen että kansainvälisen talouden pitää perustua avoimuuteen. Suomen tulee toteuttaa ilmastositoumuksensa edistyksellisellä ja vastuullisella energia- ja ilmastopolitiikalla. Kannustavampia työmarkkinoita ei luoda pelkästään veropoliittisilla toimilla, vaan tarvitaan muitakin ratkaisuja. Akava on esitellyt niitä muun muassa elinkeinopoliittisessa ohjelmassa 2019 sekä Suomen työn linjassa Verotuksen yhteys julkisen sektorin toimintaan Veroilla rahoitetaan julkista sektoria, johon kuuluvat palvelut ja tulonsiirrot. Julkisen sektorin tehtävät, vastuut sekä toiminnan tuloksellisuus ja tuottavuus määrittävät verotason. Julkinen sektori ja verotus ovat tiiviissä yhteydessä. Suomessa julkinen sektori on hyvin laaja julkiset menot ovat yli puolet bruttokansantuotteesta. Julkisella rahoituksella hoidetaan keskeisiä tehtäviä ja tuotetaan palveluita, jotka ovat välttämättömiä kasvun, työllisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Julkisella sektorin varoilla huolehditaan koulutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta, kulttuuri-, uskonto- ja vapaa-ajan palveluista, ympäristösuojelusta, infrastruktuurista, kansalaisten turvallisuudesta sekä oikeusturvasta.

4 2 (12) Julkisten varojen käyttökohteita on ajan mittaan tullut koko ajan lisää, eikä kaikkia menokohteita ole aina riittävästi kyseenalaistettu. Pelkästään 2000-luvulla kuntien lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet 136:lla ja niiden määrä on nyt 535. Väestön ikääntyminen aiheuttaa erittäin suuria paineita julkisen sektorin menoihin ja niiden osuus bruttokansantuotteesta noussee edelleen. Laajan julkisen sektorin rahoitustarpeiden seuraus on kireä verotus. Kireällä verotuksella on kuitenkin hintansa se heikentää kannustimia tehdä työtä ja yrittää. Kannustinongelmat ovat sitä suurempia, mitä kireämpää verotus on. Kansainvälinen verokilpailu vahvistaa verotuksen kielteisiä vaikutuksia, sillä sekä pääomien että ihmisten liikkuvuus on entistä helpompaa.

5 3 (12) Verotusta tulee kehittää jatkossa ensisijaisesti kasvun ja työllisyyden vahvistamisen näkökulmasta. Samalla on otettava huomioon julkisten palvelujen laajuus, laatu ja vaikuttavuus. Julkisen talouden sopeuttaminen kokonaisveroastetta kiristämällä ei ole talouspoliittisesti kestävää. Julkisen sektorin rahoituksen kestävyys pitää varmistaa kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien priorisoinnilla. Verotuksen toimeenpanoa on parannettava, mikä tehostaa samalla harmaan talouden torjuntaa. 3. Akavan ehdotukset kannustavammaksi verotukseksi Ansiotuloverotus Kasvun pääasiallinen lähde on inhimillinen pääoma eli osaaminen ja innovatiivisuus. Inhimillinen pääoma on laajempi käsite kuin henkilöstön koulutus ja perusosaaminen. Se syntyy ja kasvaa varsinaisessa toiminnassa, jossa erityyppinen ja eritasoinen osaaminen kytkeytyvät toisiinsa. Yrityksen inhimillisen pääoman kartuttaminen edellyttää, että yritysjohto ja henkilöstö sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Toimivat kannustinjärjestelmät koko henkilöstölle ovat avainasemassa sitoutumisen luomiseksi. Mahdollisuudet rakentaa toimivia kannustinjärjestelmiä kytkeytyvät tiiviisti ansiotulojen verotukseen, sillä korkeat työhön kohdistuvat rajaveroasteet mitätöivät sen vaikutuksen, joka halutaan rakentaa kannustavalla palkkauksella. Kohtuullinen ansiotuloverotus edistää myös osaamisintensiivisten yritysten syntyä ja kasvua. Näissä yrityksissä ihmisten osaaminen on tärkeämpää kuin koneet ja laitteet. Myös näiden alojen yrittäjien tulot ovat pääosin ansiotuloja. Pienituloisten, kokopäiväisten palkansaajien ansiotuloverotus on Suomessa eurooppalaisittain kilpailukykyinen. Kuitenkin korkeiden ja kiristyvien rajaveroasteiden takia keskimääräistä paremmilla palkkatasoilla, erityisesti erityisasiantuntija- ja johtotehtävissä toimivilla palkansaajilla, ansiotuloverotuksen taso on selkeästi korkeampi kuin Länsi-Euroopassa yleensä.

6 4 (12) Palkansaajan ansiotuloverotuksen kireyteen vaikuttavat valtion tuloveroasteikon rakenne, kunnallisvero sekä sosiaaliturvamaksujen, etenkin eläkemaksujen, taso. Progressiivisen ansiotuloverotuksen seurauksena on, että palkansaajien yleinen ansiotason nousu kiristää automaattisesti palkkatulojen verotusta. Ansiotuloverotuksen alentaminen Euroopan unionin 15 vanhan jäsenvaltion, ns. EU-15 maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylimmän rajaveroasteen alentaminen 50 prosenttiin vähentäisi tämän hetken arvion mukaan verotuloja noin 1,1 miljardilla eurolla. Useimmille palkansaajille kunnallisvero on merkittävin ansioihin kohdistuva vero. Jotta kunnallisverotusta ei tarvitsisi jatkuvasti kiristää ja palkansaajan kokonaisverorasitus ei kävisi kohtuuttomaksi, on välttämätöntä, että kuntien nykyisen palveluvelvoitteiden taso- ja laatukriteerit sekä resurssien riittävyys arvioidaan perusteellisesti ja kriittisesti. Työn tuloksellisuutta on pystyttävä parantamaan kaikilla toimialueilla vaikuttavuuden, laadun, prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmista sekä purkamalla turhia hallinnollisia rakenteita. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttää kuntarakenteen muutosta kohti vahvoja ja tarpeeksi suuria peruskuntia sekä kuntien rahoituksen uudistamista. Osaamisintensiivisen kasvun mahdollisuuksia tulee vahvistaa: ansiotuloverotusta pitää laskea asteittain EU-15 -maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste pitää laskea 50 prosenttiin. Ansiotuloverotuksen veroperusteisiin pitää tehdä inflaatiotarkistuksia yleistä ansiokehitystä vastaavasti. Isompiin eläkkeisiin kohdistuva eläketulon lisävero tulee poistaa samassa aikataulussa kuin valtion tuloveroasteikon määräaikainen ylin porras. Verotuksen kohdistaminen erityisen raskaana juuri näihin eläkkeisiin ei ole kohtuullista, koska niittä saavat ja heidän työnantajansa ovat rahoittaneet eläkejärjestelmää suhteessa tuloihinsa. Palkansaajien työeläkemaksut nousevat lähivuosina jo tehtyjen eläkeratkaisujen pohjalta ja niihin kohdistuu nousupaineita jatkossakin. Työllisyyden kehitys vaikuttaa eläkemaksutasoon, joten korkea työllisyys vähentää eläkemaksujen korotustarvetta. Jotta eläkemaksui-

7 5 (12) hin kohdistuva paine vähenee, pitää kehittää vastuullisesti eläkejärjestelmän sijoitustoimintaja rahastointisäännöksiä. Kotitalousvähennys edistää samanaikaisesti useaa talouspoliittista tavoitetta. Se lisää työn kysyntää vähemmän koulutusta vaativissa töissä. Kotitalousvähennys on erinomainen harmaan talouden torjuntakeino. Riittävän korkea kotitalousvähennys edistää töiden jakautumista tasaisemmin ja laajemmalle sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kotitalousvähennystä on kritisoitu siitä, että sen käyttö on voimakkaasti keskittynyt rakennuspalveluihin, joissa korkean suhdanteiden aikana esiintyy työvoimapulaa ja osa vähennyksestä on saattanut valua kustannuksiin. Sen sijaan hoiva- ja hoitopalveluissa vähennyksen enimmäismäärää voitaisiin nostaa huomattavasti. Samalla hoiva- ja hoitopalvelujen määräytymisperusteita pitää kehittää niin, että niiden käytölle ei ole epätarkoituksenmukaisia esteitä. Kynnys työn vastaanottamiseen on edelleen korkea tietyntyyppisissä tilanteissa. Erityisesti yksinhuoltajat näyttävät olevan kannustinloukuissa useammin kuin muut. Kannustinloukkujen purkaminen edellyttää toimia sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovittamiseksi. Sosiaaliturvassa kannustimia heikentää erityisesti asumistuki, joka laskee jyrkästi työtulojen kasvaessa. Asumistukea pitää kehittää siten, että pienellä palkalla työllistyminen on nykyistä kannattavampaa. Verotuksen osalta työllistymiskynnystä voidaan edistää esimerkiksi porrastamalla työtulovähennys huollettavien lasten lukumäärän mukaan ja kohdentaa sen pienituloisemmalle puolisolle. Samalla voitaisiin harkita yksinhuoltajille korotettua kotitalousvähennystä. Koulutusmenot sellaisesta koulutuksesta, joka esimerkiksi edistää työuralla etenemistä, eivät ole yleensä vähennyskelpoisia työntekijän verotuksessa. Jos työnantaja maksaa tällaisen koulutuksen, kustannusten katsotaan olevan osa työntekijän ansiotuloa. Tämä ei edistä uralla etenemistä, työvoiman ammatillista liikkuvuutta eikä työurien pidentämistä. Työajoa koskevia kilometrikorvauksia on ryhdytty osin verottamaan lukien. Lisäksi matkakorvaukset ovat verotettavaa tuloa, elleivät toimipaikat sijaitset eri kunnissa. Ongelmat ovat kasvamassa mm. kuntien koon kasvaessa kuntarakenteen muutoksista johtuen Kotitalousvähennys pitää palauttaa vuoden 2011 tasolle. Vähennyskelpoista olisi siten 60 prosenttia työkustannuksista ja vähennyksen enimmäismäärä olisi 3000 euroa. Kotitalousvähennystä pitää kehittää niin, että siivous, hoito- ja hoivapalveluiden käyttö kasvaa. Verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä edistämään mahdollisimman tehokkaasti työllistymistä. Työntekijän on voitava vähentää tulonhankintamenot todellisen suuruisena veronalaisista tuloista. Ensisijaisesti työn vuoksi hankitun koulutuksen menot on voitava aina vähentää kokonaisuudessaan henkilöverotuksessa. Tällaisesta koulutuksesta työnantajan maksamana ei saa muodostua palkkaetua. Työajoa koskevien kilometrikustannusten ja toimipaikkojen välisten matkakustannusten korvausten tulee olla verottomia

8 6 (12) Yritys- ja pääomatulojen verotus Yritysverotuksen pitää kannustaa sekä suomalaisia yrittäjiä että kansainvälisiä sijoittajia yritystoiminnan kehittämiseen ja investointeihin Suomessa. Investoinnit Suomeen kohdentuvat parhaiten, jos yritysverotus kohtelee yrityksiä ja toimialoja mahdollisimman yhtenäisesti. Yhteisöverokanta on tärkein instrumentti, jolla vaikutetaan yleisesti yritysten toimintaympäristöön. Yhteisövero on erittäin kireän kansainvälisen kilpailun kohde. Suomen yhteisöverokanta oli 1990-luvun puolivälissä 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin EU-15 maissa keskimäärin. Nykyisin ero on enää vajaat 2 prosenttia. Suomen verokanta on nyt 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ruotsin. Vapaa kilpailu yhteisöverosta EU-maiden kesken johtaa jatkuviin paineisiin yhteisöveron alentamiseen. Yrityksille suotuisa toimintaympäristö edellyttää merkittäviä julkisen sektorin panostuksia. Lyhyellä aikavälillä Suomi joutuu sopeutumaan kansainväliseen kehitykseen. Samalla tulee aktiivisesti toimia sen hyväksi, että EU:n sisämarkkinoiden toimintaa lähellä oleviin verotusmuotoihin, erityisesti yhteisöveroon, saadaan vähimmäistasoja. Yrittäjälle verotus muodostaa kokonaisuuden, jossa tuloihin vaikuttavat yhteisövero, pääomatulovero ja ansiotulovero. Yrittäjä kantaa yritystoiminnastaan riskin, minkä tulee näkyä yrittäjän tuloissa. Useimmille yrittäjille ansiotulovero on tärkein veromuoto, joten ansiotuloverotuksen alentaminen tukee yrittäjyyttä. Eroa pääoma- ja ansiotulojen verokohtelussa on kavennettava ensisijaisesti keventämällä ansiotuloverotusta. Yhteisöverotuksemme on oltava kilpailukykyinen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme, etenkin Ruotsiin. Yhteisövero tulee asteittain laskea 22 prosenttiin. Tällöin tulee edellyttää, että yritykset investoivat osaamiseen sekä koneisiin ja laitteisiin. Yhteisöverolle on asetettava vähimmäistaso EU-ssa. Yhteisöveron, pääomatuloveron ja ansiotuloveron muodostamaa kokonaisuutta on kehitettävä kannustavammaksi niin, että pk-yrittäjien kokonaisverorasitus kevenee.

9 7 (12) Verotuksen pitää kohdella lähtökohtaisesti mahdollisimman samalla tavalla kaikkia yrityksiä katsomatta niiden kokoon, yritysmuotoon tai toimialaan. Tietyissä tilanteissa on kuitenkin perusteltua verokeinoin tukea yritystoimintaa, joka edistää laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnallisia tavoitteita. Tällaiseksi katsotaan erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminta. Useissa EU- ja OECD-maissa kannustetaan t&k-toimintaan erityisillä verosäännöksillä. Suomessa otettiin käyttöön määräaikainen t&k-verokannustin vuoden 2013 alusta. Ostopalveluna toteutettu t&k-toiminta ei kuulu meillä vähennyksen piiriin. Tämä vähentää vähennyksen käyttökelpoisuutta. T&k-toiminnan verokannustin on säädettävä pysyväksi, jos sen hyödyt voidaan osoittaa kannustinta koskevalla selvityksellä. Se on laajennettava alihankintana toteutettavaan t&k-työhön. T&k-verokannustinta pitää täydentää ottamalla käyttöön aineettomien oikeuksien verokannustin (ns. IPR-boksi), jossa patenteista, tavaramerkeistä, tietokoneohjelmistojen tekijänoikeuksien sekä eräiden muiden oikeuksien lisensioinnista saatavasta rojaltitulosta myönnettäisiin 75 %:n verohuojennus Yksityishenkilöiden pääomasijoitusten verovapautta pitää laajentaa muun muassa laskemalla verovapauteen oikeuttavan sijoituksen vähimmäismäärää. Pienille ja keskisuurille yrityksille pitää luoda verokannustin, joka tukee työllistävien pk-yritysten toimintaa niin, että yrityksen voittojen verotus on kevyempää niin kauan kuin voitonjakoa ei tehdä. Väestön ikääntyessä on arvioitu, että sukupolvenvaihdos koskee lähivuosina kymmeniätuhansia yrittäjiä. Perheyritystoiminnan jatkuvuus ja kasvu on keskeinen osa suomalaista kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä perintöverolla on suuri merkitys. Perintöveron maksaminen saattaa edellyttää perityn omaisuuden tai sen osan myyntiä. Tämä on usein ongelmallista ja erityisen haitallista silloin, kun kysymys on yritystoiminnan jatkamisesta sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Sukupolvenvaihdoshuojennus ei ole poistanut ongelmaa, mutta sen olemassaolo on nostanut esille kysymyksen perintöveron oikeudenmukaisuudesta. Perintöveron tilalle tulee kehittää perityn ja lahjaksi saadun omaisuuden luovutusvoittoverotusta. Tämäntapainen järjestelmä on Ruotsissa. Tarkoituksena ei ole keventää perityn omaisuuden lopullista verokohtelua, vaan muuttaa verovelvollisuutta vastaamaan paremmin veronmaksukykyä. Tämä poistaa perintö- ja lahjaveroon liittyvät nykyiset ongelmat sekä parantaa olennaisesti perheyritysten kasvu- ja työllistämisedellytyksiä. Perintöverosta pitää luopua. Perityn ja lahjaksi saadun omaisuuden luovutusvoittoverotusta tulee kehittää. Kokonaisuus toteutetaan siten, että se on verotulojen näkökulmasta pidemmällä aikavälillä neutraali. Kulutusverot Kulutusveroihin luetaan arvonlisävero sekä erilaiset valmisteverot kuten tupakka- ja alkoholivero, energiaverot sekä autovero. Kulutusveroilla on kielteisiä vaikutuksia muun muassa työn tarjontaan, kuten suoralla palkkaverotuksellakin. Useimpien arvioiden mukaan nämä kielteiset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan pienempiä kuin suoralla palkkaverotuksella tai yritysverotuksella. Hetemäen työryhmän (2010) raportissa todetaan, että suhteelliseen verokantaan perustuva kulutusvero, kuten arvonlisävero, ei vähennä kouluttautumisen ja työuralla oppimisen tuottoa eikä heikennä kannusteita yrittäjyyteen tai työelämässä eteenpäin pyrkimiseen.

10 8 (12) Kulutusverotusta on kehitettävä siten, että kulutusta ohjataan ympäristöystävällisempiin ja terveyttä edistäviin valintoihin. Energiaverotuksen kokonaisrakenteen tulee edistää ekologisesti kestäviä energiamuotoja. Kulutus- ja haittaveroja voidaan edelleen maltillisesti korottaa, jos ansiotuloverotusta samalla kevennetään. Kulutusverojen korotukset pitää kohdistaa mahdollisuuksien mukaan haittaveroihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero sekä ympäristöveroihin, mutta merkittävää verotulojen lisäystä ei saada ellei koroteta arvonlisäverokantoja. Kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen prosenttiyksiköllä lisää verotuloja noin 850 miljoonalla eurolla. Nykyisin yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Yleinen arvonlisäverokanta on vanhoissa EU-maissa korkeimmillaan 25 % (Unkarissa yleinen ALV-verokanta on peräti 27 %). Verotuksen painopistettä pitää siirtää edelleen maltillisesti ansiotuloverotuksesta kulutus- ja haittaverojen suuntaan. Asumisen verotus Omistusasumista tuetaan merkittävästi Suomessa. Asuntolainojen korkomenot ovat vähennyskelpoisia ja vakinaisen asunnon myyntivoitto on pääsääntöisesti verovapaata. Nykyinen hallitus rajoittaa asteittain asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta 75 prosenttiin. Suomessa kiinteistövero on niitä harvoja veromuotoja, joka ei ole kansainvälisesti arvioiden erityisen kireä. Asunnon oston yhteydessä maksetaan varainsiirtovero. Vuoden 2013 maaliskuun alusta asunto-osakkeiden luovutusvoittoveron verokanta on kaksi prosenttia ja kiinteistöjen verokanta neljä prosenttia. Vero kannetaan ns. velattomasta hinnasta eli kauppahinnasta, johon on lisätty asunto-osakeyhtiön velkaosuus. Ensiasunnon ostajat on vapautettu varainsiirtoverosta. Varainsiirtovero voi vähentää työvoiman liikkuvuutta. Siksi on perusteltua pohtia, voidaanko asuntokaupasta kerätty varainsiirtovero korvata muilla asumiseen kohdistuvilla veromuodoilla. Asumisen verotuksen rakennetta tulee kehittää asteittain työvoimaliikkuvuuden näkökulmasta.

11 9 (12) Harmaan talouden torjunta Harmaa talous on laillisesti toimivien yritysten kannalta merkittävä haitta, joka heikentää elinkeinoelämän tuloksellisuutta ja kannustavuutta. On arvioitu, että harmaa talous aiheuttaa yhteiskunnalle jopa kuuden miljardin euron tappiot vuodessa. Jyrki Kataisen hallitus on käynnistänyt laajan harmaan talouden torjuntaohjelman, johon kuuluu kaikkiaan 22 hanketta. Osa hankkeista on johtanut konkreettisiin lainsäädäntötoimiin. Rakennusalalla otettiin käyttöön käänteinen arvonlisäverovelvollisuus ja työntekijöiden veronumero, myös tilaaja-vastuu rakennusalalla on laajennettu. Käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa tilaajavastuulain ja hankintalain uudistaminen ja selvitystyö kuitinantovelvollisuuden säätämisestä ja käteispalkkojen kieltämisestä. Sekä kansallisen että kansainvälisen viranomaisyhteistyön parantaminen on myös kiinteä osa harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Harmaan talouden torjunta edellyttää mittavia resursseja ja sitovia sääntöjä kansainvälisessä yhteistyössä. Harmaan talouden kitkemisellä on kuitenkin rajalliset mahdollisuudet lisätä verotuloja ja toimien vaikutuksen arvioidaan jäävän pienemmäksi kuin harmaan talouden aiheuttamien tappioiden arvioidaan olevan. On tehtävä selkeä suunnitelma harmaan talouden torjumisen jatkotoimenpiteistä vuoden 2015 jälkeen. Korvauksettomia ylitöitä on käsiteltävä osana harmaata taloutta. Korvauksettomien ylitöiden, ns. harmaan ylityön, teettäminen erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä on varsin yleistä. Harmaat ylityöt aiheuttavat tappioita sekä työntekijälle että verottajalle. Korvauksettomista ylitöistä aiheutuvat palkka- ja verotulomenetykset ovat satoja miljoonaa euroa. Harmaata taloutta esiintyy kotitalouksien rakennus- ja remonttihankkeissa sekä siivous-, hoito- ja hoivapalvelujen hankinnassa. Tärkeä syy on niin sanottu tuplaverokiila kotitalous maksaa nettotuloistaan kaikki ostamansa työn kustannukset sivukuluineen ja arvonlisäveroineen. Kotitalousvähennys lieventää tätä ongelmaa, joten se on erinomainen harmaan talouden torjuntakeino. Kaikki nykyisen harmaan talouden torjuntaohjelman sisältämät hankkeet tulee saattaa ripeästi päätökseen sekä tulee laatia selkeä suunnitelma jatkotoimenpiteistä, jotka toteutetaan vuoden 2015 jälkeen. Vuosittaisten verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen sekä takaisinsaatujen rikoshyötyjen tavoitemäärä tulee kaksinkertaistaa nykyisestä tasosta ( miljoonaa euroa). Korvauksettomat ylityöt ovat osa harmaata taloutta. Ylempien toimihenkilöiden työaikaseurannan viranomaisvalvontaa pitää lisätä. Harmaan talouden ehkäisemisen virkoja tulee lisätä hallinnossa, tutkinnassa ja tuomioistuimissa.

12 10 (12) Liitteet Liite 1. Akavan ansiotuloverotuksen kehittämistavoite esimerkin valossa Vuoden 2013 tasoissa tarkasteltuna Akavan tavoite täyttyisi oleellisilta osin, jos esimerkiksi valtion progressiivista tuloveroasteikkoa muutetaan kolmiportaiseksi seuraavasti: Valtion progressiivinen tuloveroasteikko 2013 Akavan tavoitteen mukainen vaihtoehto Tulon alaraja Tulon yläraja Vero alarajan kohdalla Vero % alarajan ylimenevältä osalta Tulon alaraja Tulon yläraja Vero alarajan kohdalla Vero % alarajan ylimenevältä osalta , , , , , , , ,75 Muutoksen seurauksena valtion verotulot laskevat ns. staattisin perustein arviolta 1090 miljoonaa euroa. Ansiotuloverotuksen kireys tulevaisuudessa riippuu paitsi valtion ratkaisuista, myös kunnallisveroista ja sosiaaliturvamaksuista, eritoten eläkemaksuista. Jotta ansiotuloverotusta voidaan pysyvästi keventää, pitää löytää keinoja hillitä ansiotuloverotukseen kohdistuvat nousupaineet, jotka tulevat kuntatalouden ja eläketurvan puolelta. Eläkemaksun taso on sovittu periaatteessa työmarkkinaosapuolten kesken vuoteen 2015 asti. Toteutuessaan alle 53- vuotiaan palkansaajan eläkemaksu olisi 5,75 % palkasta vuonna 2015, eli 0,6 % korkeampi

13 11 (12) kuin vuonna Koska maksu on vähennyskelpoinen, maksun korotus 0,6 prosentilla tarkoittaa veroasteen kiristymistä keskimäärin 0,34 %. Liite 2. Keskeisten esitysten kustannusarvio Alla olevassa taulukoissa on arvioitu keskeisten ehdotusten vaikutukset verokertymään staattisin perustein. Koska osa esityksistä on yleisluonteisia, niiden kustannusvaikutusta ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. Perintö- ja lahjaverotukseen esitetty muutos on kokonaisuudessa kustannusneutraali pitkällä aikavälillä, koska perintö- ja lahjaveron poistaminen korvataan perintöjen ja lahjojen luovutusvoittoverotusta kehittämällä. Verotuloja menetetään välittömästi lähes 500 miljoonaa euroa (budjettiesitys 2013). Luovutusvoittoveron kertymä kompensoi tätä vuosien kuluessa, kun perintö-omaisuutta realisoidaan. Toimenpide Ansiotuloverotusta alennetaan asteittain EU-15- maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste alenee 50 prosenttiin Vaikutus verokertymään Kotitalousvähennys palauttaminen 2011 tasolle -150 Yhteisöveron alentaminen 22 prosenttiin -480 Eläketulon lisäveron poistaminen -50 Verokevennykset yhteensä Kaikkien arvonlisäverokantojen korotus yhdellä prosenttiyksiköllä (ml. vakuutusmaksuveron korottaminen ) Muun kulutusverotuksen kiristys (ympäristö- ja haittaverot) Verokiristykset yhteensä 1110 Verotuksen muutokset yhteensä, netto -660 Harmaan talouden torjunnan tehostaminen vuoden 2015 jälkeen 400 Arvioitujen esitysten vaikutus yhteensä -260 Verotuksen muutokset vaikuttavat työn tarjontaan, investointeihin, tuloihin ja kulutukseen. Näiden käyttäytymismuutosten kautta osa verokevennyksistä palautuu takaisin kasvaneen veropohjan kautta ja vastaavasti osaa veronkorotuksista menetetään. Dynaamisten vaikutusten olemassaolo on kiistatonta, mutta yleisesti hyväksyttyä näkemystä niiden suuruudesta ei tutkimusten perusteella ole muodostunut. Arviot, joiden mukaan dynaamiset vaikutukset

14 12 (12) ovat % luokkaa, ovat kuitenkin melko tavanomaisia. On esitetty tätä jonkin verran pienempiä, mutta myös huomattavasti korkeampia arvioita. Yllä esitettyjen muutosten kokonaisuudessa verotus kevenee staattisin perustein nettomääräisesti 660 miljoonaa euroa. Jos dynaamiset vaikutukset ovat 40 %, lopullinen verotulomenetys on noin 400 miljoonaa euroa. Tehostetut harmaan talouden torjuntatoimet kompensoivat tämän menetyksen. Liite 3. Arvio eri verolajien tuotosta 2013, miljoona euroa Valtion ansio- ja pääomatuloverot, josta Valtion progressiivinen ansiotulovero Pääomatulovero Eläketulon lisävero 46 - Yleisradiovero Rajoitetusti verovelvollisten lähdevero 272 Perintö- ja lahjavero 495 Yhteisövero (valtio ja kunta) josta valtion osuus Arvonlisävero Vakuutusmaksuvero 708 Alkoholi- ja tupakkavero Energiaverot Muut verot Kunnallisvero Kiinteistövero Eläkemaksut, josta Työnantajien maksamat Vakuutettujen maksamat 5449 Muut sosiaaliturvamaksut, josta Työnantajien maksamat Vakuutettujen maksamat 2262 Yhteensä veroja Veroaste (Verojen osuus BKT:sta, %) 44,2 Lähteet: Valtion talousarvio 2013, VM Talouskatsaus syksy 2012, Tilastokeskus, omat laskelmat

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi

Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi 2015 2019 22.4.2015 Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi Johdanto 1 (5) Akava on valmistellut esityksensä strategiseksi hallitusohjelmaksi.

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on suunnitellut vero- ja kustannusvaikutusten analyysikehikon. Kustannuslaskelmien

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Hallituksen veropoliittinen linjaus

Hallituksen veropoliittinen linjaus Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö valtion talousarvion verolait elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmä ajankohtaisia EU:n verohankkeita Talousarvion

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

HARMAA TALOUS RAPAUTTAA HYVINVOINTIA JA SEN RAHOITUSTA. TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 39

HARMAA TALOUS RAPAUTTAA HYVINVOINTIA JA SEN RAHOITUSTA. TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 39 SUOMALAINEN HYVINVOINTIMALLI VOIDAAN SÄILYTTÄÄ SITÄ UUDISTAEN. OIKEUDENMUKAINEN JA KANNUSTAVA VEROTUS VEROPOLITIIKALLA LUODAAN KASVUA, TYÖLLISYYTTÄ JA OIKEUDENMUKAISUUTTA. HARMAA TALOUS RAPAUTTAA HYVINVOINTIA

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. 2015 Taskutilasto VEROTUS SUOMESSA.Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi ansiotulon

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

TALOUS- JA VEROPOLITIIKAN LINJAT

TALOUS- JA VEROPOLITIIKAN LINJAT Talous- ja veropolitiikan linjat 2014-2019 TALOUS- JA VEROPOLITIIKAN LINJAT vaalikaudelle 2015-2019 13.11.2014 Kolme tärkeää suunnanmuutosta Talous- ja veropolitiikan suunta on uudistettava vaalikaudella

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön talousarvioesityksen verolinjaukset Yhteystiedot: Jani Peräsarka Veroasiantuntija Tuloverotus Puhelin:

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin.

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN 978-951-628-597-2 ISBN 978-951-628-598-9 (PDF)

Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN 978-951-628-597-2 ISBN 978-951-628-598-9 (PDF) Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 214 ISBN 978-951-628-597-2 ISBN 978-951-628-598-9 (PDF) Esipuhe Verot ovat maailman ikävin teema, josta syntyvät kaikkein värikkäimmät keskustelut.

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot