Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi
|
|
- Anneli Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi Maistraatinportti 2 puh Helsinki
2
3 Johdanto 1 (5) Akava on valmistellut esityksensä strategiseksi hallitusohjelmaksi. Akavan mielestä seuraavan hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat: julkisen talouden tasapainottaminen taloudellisen kasvun ja työllisyyden nostaminen osaamistason nostaminen hyvinvoinnin parantaminen Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen Akavan toimenpide-ehdotukset hallituksen toimintasuunnitelmaan esitetään myöhemmin. Molemmat asiakirjat pohjautuvat Akavan hallituksen kesäkuussa 2014 hyväksymään Akavan hallitusohjelmatavoitejulkaisuun Työstä kasvua Suomeen. 1. Suomen taloustavoitteet Julkinen talous saatetaan tasapainoon ja talouskasvu vakaalle pohjalle Julkisen talouden kestävyys varmistetaan kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien priorisoinnilla. Julkisen talouden sopeuttamista jatketaan tukemalla osaamiseen perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. Samalla turvataan julkisten palveluiden riittävä saavutettavuus ja laatu. Jatketaan rakennepoliittisten uudistusten toteuttamista siten, että uudistukset vahvistavat osaamista ja muita pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä. Uudistukset pannaan toimeen hallituskauden alussa siten, että niiden voidaan luotettavasti arvioida pienentävän kestävyysvajetta. Vaikka talouskriisin vaikutus Suomen talouteen poistuu näillä näkymin vuoteen 2019 mennessä, valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä on silloinkin noin 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion- ja kuntatalous saatetaan tasapainoon hallituskauden aikana. Velkaantumisaste saadaan käännettyä laskuun hallituskaudella ja pysymään lähellä EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen julkisen talouden velkaantumisasteelle asettamaa 60 prosentin rajaa. Jotta rakenneuudistusten vaikutukset alkaisivat näkyä jo hallituskauden aikana, niistä sovitaan ja ne toimeenpannaan heti vaalikauden alussa. Nopeasti toteutetut rakenteelliset uudistukset vähentävät mekaanisten sopeutustoimien tarvetta. Rakenteelliset uudistukset eivät onnistuessaankaan kuitenkaan poista merkittävien sopeutustoimien tarvetta kunta- ja valtiontalouden tasapainottamiseksi vaalikaudella. Rakennepoliittisten uudistusten ja muiden sopeutustoimien vaikutus valtion ja kuntien rahoitustasapainoon hallituskauden lopussa on linjassa valtiovarainministeriön esittämän 6 miljardin arvion kanssa (valtio 4 miljardia ja kunnat 2 miljardia euroa). Sopeutustoimet painottuvat menoihin. Menosopeutusta ei kohdenneta tutkimukseen, koulutukseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, koska näillä on keskeinen merkitys sekä talouskasvun että yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kokonaisveroastetta ei koroteta vaalikauden aikana. Verotusta kehitetään ensisijaisesti kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Hallituskaudella aloitetaan ansiotuloverotuksen keventäminen siten, että palkkojen verotus lähestyy EU15-maiden tasoa kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste alenee kohti 50 prosenttia. Edistetään työmarkkinaosapuolten talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä tukevia toimia tekemällä
4 2 (5) vuosittain inflaatiotarkistukset ansiotuloverotuksen veroperusteisiin kaikissa tuloluokissa. Kulutus- ja haittaveroja korotetaan tarvittaessa maltillisesti, jos ansiotuloverotusta kevennetään. Kulutusverojen korotukset kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan haittaveroihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero, sekä ympäristöveroihin. Harmaan talouden torjumiseksi laaditaan jatko-ohjelma, jossa vuosittaisten verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen sekä takaisin saatujen rikoshyötyjen tavoitemäärä kaksinkertaistetaan nykyisestä tasosta ( miljoonaa euroa). Osana julkisen talouden tervehdyttämistä uudistetaan valtion ja aluehallinnon rakenteita. Ministeriöt yhdistetään yhteisen valtioneuvoston kanslian alaisiksi osastoiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia sekä aluehallintovirastoja yhdistetään. Kuntarakenteen uudistamista ja tehostamista jatketaan. Laadukkaammat koulutus-, kaavoitus- ja elinkeinopalvelut edellyttävät vahvoja peruskuntia, jotka selviytyvät pitkäjänteisesti velvoitteistaan. Kuntien lakisääteisten tehtävien määrää vähennetään, jotta tulevaisuudessa voimavarat riittävät keskeisten tehtävien hoitoon. 2. Suomen työllisyystavoitteet Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä varmistetaan niin, että nuoret pääsevät työelämään ja kaikki voivat työkykynsä mukaan olla työmarkkinoiden käytettävissä eläkeikään saakka. Työelämän kehittämisen päämääräksi otetaan työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantaminen sekä työkyvyttömyyden vähentäminen. Työpaikkatason työsuojelu- ja työterveysyhteistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan ja varmistetaan siinä tasapuolinen edustus kaikille henkilöstöryhmille. Väestön ikääntymisen takia Suomi tarvitsee lisää työvoimaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Kannustetaan kaikkia työikäisiä olemaan työmarkkinoiden käytettävissä panostamalla koulutukseen ja kuntoutukseen sekä purkamalla kannustinloukkuja. Työllistymistä ja yrittäjyyttä rajoittavien kilpailukieltosopimusten käyttöä vähennetään. Suomeen luodaan uutta teollisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteena on lisätä korkean osaamisen avulla Suomen kilpailukykyä, tukea talouskasvua ja ennen kaikkea parantaa työllisyysastetta. Uuden teollisuuspolitiikan avulla parannetaan teollisuutemme asemaa kansainvälisessä kilpailussa sekä luodaan edellytykset erityisesti palveluihin, digitalisaatioon ja cleantechiin nojautuvien yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Kannustetaan yrittäjyyteen ja tuetaan yrittäjiä. Yhteiskunnan rakenteita uudistetaan siten, että ne tukevat yrittäjien toimintaa ja mahdollistavat siirtymisen palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä palkansaajaksi sosiaaliturvaa menettämättä. Huomion keskipisteenä on yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatiotoiminta, joka on kasvun avaintekijä. Kasvua tukeva uudistuminen varmistetaan lisäämällä resursseja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Elinkeinopolitiikkaa uudistetaan tukemaan paremmin innovaatioihin perustuvaa yritystoimintaa. Suomen pitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan panostus osaamisintensiivisiin yrityksiin. Kilpailukykyinen verotus luo perustan yritysten edellytyksille toimia Suomessa. Yhteisöverotuksen kilpailukyky suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme varmistetaan. Merkittävin osuus verotuksesta kohdentuu korkean lisäarvon tuottavaan henkilöstöön. Verotuksella ohjataan ja tuetaan korkean lisäarvon tuottamista nimenomaan Suomessa.
5 3 (5) Toimivaa elinkeinopolitiikkaa tuetaan hyvin toimivalla infrastruktuurilla. Uusia panostuksia kohdennetaan digitaalisten palvelujen rakentamiseksi. Yritysten kasvu ja uusien investointien tulo Suomeen varmistetaan toimivilla pääomamarkkinoilla. Julkisen sektorin toimet pääomamarkkinoiden kehittämiseksi keskitetään niihin kohtiin, joissa on selviä markkinapuutteita. Suomi on monipuolisen ja kestävän energiantuotannon edelläkävijä. Kasvattamalla energiantuotannon monipuolisuutta ja omavaraisuutta parannetaan kilpailukykyä ja tuotantovarmuutta. Julkisissa työvoimapalveluissa lisätään työttömille työnhakijoille tarjolla olevia laadukkaita, ammattitaitoon ja koulutukseen soveltuvia henkilökohtaisia palveluita muun muassa ostopalveluin. Kilpailukykyisen koulutus- ja tutkimusjärjestelmän lisäksi varmistetaan, että työntekijöillä on mahdollisuus kehittää ja kouluttaa itseään järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti. Työelämän kehittämiseksi kehitetään koulutusmalleja, jotka tukevat laajoja asiantuntijaverkostoja. Osaamisen kehittämisen rahoituksesta on sovittava sitovasti työ- ja virkaehtosopimuksissa. 3. Suomen osaamistavoitteet Suomen tavoitteena on menestyä kansainvälisessä osaamiskilpailussa ja kilpailussa työpaikoista, jotka toisivat maahan mahdollisimman paljon vaurautta ja hyvinvointia. Tällaisten työpaikkojen perusta on korkeatasoisessa tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja osaavissa työntekijöissä. Perusopetuksen tärkein tavoite on antaa kaikille lapsille vahvat perusvalmiudet ja vahvistaa henkilökohtaista oppimisen ja opiskelun motivaatiota. Sekä heikoimmille että eri tavoin lahjakkaille lapsille taataan eriytyvää, tarpeidensa mukaista tukea oppimiseen. Digitaalisen osaamisen ja ymmärryksen perusteet varmistetaan jo perusasteella. Nykyaikaista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään oppimisympäristöjen kehittämisessä. Lukion ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen sisältöä kehitetään niiden omista lähtökohdista. Lukion kehittämisessä keskitytään opetussuunnitelmien yleisten tavoitteiden saavuttamiseen ja dynaamisten, integroitujen tiedonhallintataitojen vahvistamiseen. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi kaikille oppilaille säädetään velvollisuus osallistua koulutukseen tai koulutukseen valmentavaan toimintaan 18 ikävuoteen asti. Nuorta autetaan yhden luukun periaatteella, josta hän saa kattavan psykososiaalisen tuen, opinto-ohjauksen ja mahdollisuuden suorittaa tutkinnon osia, ellei hänellä ole opiskelupaikkaa. Korkeakoulujen resursseja kasvatetaan pitkäjänteisesti, mutta strategisesti siten, että rahoitus kannustaa korkeakouluja kehittämään kaikkien toimintojensa laatua ja vaikuttavuutta. Suomalaisten korkeakoulujen tulee varautua ja vastata kiristyvään kansainväliseen kilpailuun koulutuksessa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Tutkijakoulutusta kehitetään niin, että se tarjoaa valmiuksia ja reittejä työllistyä muuallekin kuin yliopistoihin, jotta tohtoreiden osaamista hyödynnettäisiin paremmin ja heidän työllisyytensä kohenisi. Tutkimus- ja innovaatiopoliittisessa rahoituksessa varmistetaan tasapaino erilaisten strategisten tavoitteiden mukaisesti.
6 4 (5) Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan. Saavutettavat säästöt suunnataan uudelleen korkeakoululaitoksen kehittämiseen. Reunaehtona korkeakoululaitoksen kehittämisessä on säilyttää koulutukselliset vaihtoehdot ja tutkintojen tuottama erilainen ja mahdollisimman monipuolinen osaaminen korkeakoululakeja yhdistämättä. 4. Suomen hyvinvointitavoitteet Suomesta tehdään ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallimaa. Terveyspolitiikan painopiste siirretään ennaltaehkäisyyn ja väestön terveyden edistämiseen. Tarvittavat resurssit saadaan nostamalla terveydenhuollon tuottavuutta sekä lisäämällä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toteutus varmistetaan erottamalla palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen palveluiden tuottamisvastuusta. Palveluja tuottavat edelleen kunnat, kuntayhtymät, yksityiset tuottajat, järjestöt, säätiöt ja valtio. Uudistuksessa parannetaan asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, kun raha seuraa potilaan mukana. Suomen kansainvälisesti arvostetun työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon asema ja rahoitus turvataan. Niitä kehitetään vastaamaan nykyisen työelämän haasteisiin. Käynnistetään selvitys työaikalain uudistamiseksi. Työ- ja elinkeinoelämän murroksen kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja työn tuottavuuteen vähennetään. Työnantajien vastuuta työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden säilymisestä ja uudelleentyöllistymisestä lisätään erityisesti niissä tilanteissa, joissa henkilöstövähennyksiä tehdään liiketoiminnan voitollisuudesta huolimatta. Lainsäädäntöä uudistetaan niin, että työuria voidaan rakentaa joustavasti yrittäjyyttä ja palkkatyötä yhdistellen ilman, että aukot sosiaaliturvassa tämän estävät. Työn ja muun elämän yhteensovittamista helpotetaan perhepolitiikalla samalla kuin varmistetaan naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet muun muassa jakamalla perhevapaat mallin mukaisesti. Työttömyysjaksoja lyhennetään siirtämällä painopiste pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle. Lähtökohtaisesti työnteon tulee aina olla taloudellisesti kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen. Työttömyysturvan rahoitus ylläpidetään etuudet turvaavalla tasolla ja nykyinen kassajärjestelmä säilytetään. Työttömyysturvaa kehitetään edelleen aktiivisuutta suosivaan suuntaan. Eläkejärjestelmän muutokset valmistellaan jatkossakin kolmikantaisesti. Huolehditaan siitä, että työeläkkeitä varten kerättyjä varoja käytetään ainoastaan työeläkelainsäädännössä määriteltyihin tarkoituksiin. Lisätään toimia, joilla asumisesta tehdään kohtuuhintaista ja edistetään työvoiman liikkuvuutta. Järkeistetään sekä suoria että välillisiä asumisen ja rakentamisen tukia. Asunnottomuus poistetaan Suomesta. Kiertotaloutta edistetään markkinoita kehittämällä ja lainsäädäntömuutoksin.
7 5. Suomen kansainväliset tavoitteet 5 (5) Euroopan unioni on tärkeä Suomelle, mutta sen toimintaa tulee parantaa. EU:sta on tehtävä nykyistä aloitteellisempi, vahvempi taloudeltaan ja läheisempi kansalaisille. EU:n sääntöjä ja päätöksiä on noudatettava. Suomen roolia Euroopan unionissa vahvistetaan. EU:n tulee olla aktiivinen toimija sisämarkkinoiden ja pääomamarkkinoiden toimivuuden sekä työelämän kehittämisessä. Osaamistasoa EU-alueella vahvistetaan nostamalla EU:n budjetin koulutus- ja tutkimusmäärärahojen osuutta olennaisesti. Suomen Venäjä-suhteissa nojaudutaan EU:n yhteisiin, muun muassa kansainvälistä oikeutta kunnioittaviin linjauksiin, vaikkakin ylläpidetään myös toimivaa kahdenvälistä yhteistyötä. Globalisaation hallintaa tulee vahvistaa sopimuksin, vankentamalla kansainvälisten järjestöjen asemaa ja ulottamalla yhteistyötä uusille alueille. Vapaakaupasta tulee tehdä nykyistä yhteiskuntavastuullisempi ja työelämän perusoikeuksia kunnioittava. Sekä monenkeskisten että EU:n kahdenvälisten kauppasopimusten tulee korostaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asemaa ja luoda kauppasopimuksiin kestävän kehityksen seurantajärjestelmä. Investointisuojasopimusjärjestelmä on uusittava. Suomi toimii aktiivisesti Euroopan unionissa edistääkseen kattavan ilmastosopimuksen syntymistä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja sitoutuu omalta osaltaan ilmastonmuutosta pysäyttäviin toimiin. Osana ilmastotavoitteita Suomi nostaa omien uusiutuvien energiamuotojen osuuttaan. Suomen energiaintensiivistä teollisuutta tuetaan kehittämällä teollisuuden energiatehokkuutta tutkimuksella ja tuotekehityksellä sekä varmistamalla energian kohtuullinen ja kilpailukykyinen hintataso.
MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE
MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.
LisätiedotValtiovarainministeri Mika Lintilä Budjettiriihi syyskuuta 2019
Valtiovarainministeri Mika Lintilä Budjettiriihi 2019 17. syyskuuta 2019 Suomen talous kasvaa hidastuen Maailmantalouden kasvu vaimenee Epävarmuus Suomen talouden kehityksestä lisääntyy Kansallisen talous-
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA
TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan
LisätiedotLeif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007
Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotValtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille. 14. elokuuta 2019
Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille 14. elokuuta 2019 Suomen talous kasvaa hidastuen Maailmantalouden kasvu vaimenee Epävarmuuden kasvu vähentää
LisätiedotMillaisen Suomen haluamme?
Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotAkava ry. Yleisesitys
Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä
LisätiedotOsaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra
Jatkuva oppiminen ja rahoitus Osaamisen Aika Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra Ennakointikamari Osaavan työvoiman saatavuus on meidän kaikkien asia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia kohtaanto-ongelmaan
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*
LisätiedotUusi rakennerahastokausi Merja Niemi
Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,
LisätiedotHallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet
Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan
LisätiedotBIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus
BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotSuuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?
Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy
LisätiedotHallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotElinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa
Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö
LisätiedotVauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille
EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotPalvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä
Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotTuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010
Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina
Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja
Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan
LisätiedotAVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne
AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman
LisätiedotMeripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011
Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotVaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013
Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden
LisätiedotPORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS
PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ
LisätiedotSuomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä
Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Hyvinvointi- ja terveyspäivät 22.9.2014 Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri 2 indeksi 80 Talous haastaa sopeutumaan indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta
LisätiedotTakaisin tulevaisuuteen katse tulevaan
Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Maria Nikkilä JulkICT 8.4.2019 @VM_MariaNikkila JulkICT Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotPalvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet
Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012
EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotSuomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015
Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016
Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotAlkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotTEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE
TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotKirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016
Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotAkavan vastaukset puheenjohtaja Juha Sipilän työmarkkinajärjestöille esittämiin yhteiskuntasopimuskysymyksiin (22.4.2015)
Akava ry MUISTIO 1 (8) Akavan vastaukset puheenjohtaja Juha Sipilän työmarkkinajärjestöille esittämiin yhteiskuntasopimuskysymyksiin (22.4.2015) Akava edustaa korkeakoulutettuja, joiden työpanos on avainasemassa
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotTyöelämä muuttuu entä osaaminen?
Työelämä muuttuu entä osaaminen? Vapaan sivistystyön päivät 29.8.2019 Milma Arola, @MilmaArola Johtava asiantuntija Osaamisen aika Lähde: https://publicdomainreview.org/collections/france-in-the-year-2000-1899-1910/
LisätiedotKMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotVenäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011
Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotYhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja
Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%
LisätiedotOppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
Lisätiedot