VAMMAISFOORUMIN TYÖLLISYYSRYHMÄ. Työ kuuluu kaikille!
|
|
- Pia Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAMMAISFOORUMIN TYÖLLISYYSRYHMÄ Työ kuuluu kaikille!
2 32 vammaisjärjestön muodostama yhteistyöelin Edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia Edustaa noin suomaista vammaista ihmistä Edustaa Suomen vammaisjärjestöjä kansainvälisessä yhteistyössä ja kansallisen vammaispolitiikan muotoilussa
3 VAMMAISFOORUMIN TOIMINTA Vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) ja vammaisia koskevien lakien muutosten toteutumisen seuranta ja niihin vaikuttaminen. YK:n vammaisten ihmisen oikeuksia koskevan sopimuksen mahdollisimman nopea ratifiointi ja kansallisen valvonnan järjestäminen. Vammaisten henkilöiden koulutuksen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Vammaisten henkilöiden arjesta selviytymisen kannalta tärkeiden palvelujen ja niiden tosiasiallisen käyttämisen mahdollisuuksien turvaaminen. Vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän ja yhteiskunnan esteettömyyden edistäminen.
4 VAMMAISFOORUMIN TOIMINTA Toiminnan painopisteenä on ennakoiva vaikuttaminen. Vammaisfoorumilla on edustus useissa lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä ja ohjelmissa, joiden työ vaikuttaa suoraan vammaisten henkilöiden elämään. VF vaikuttaa antamalla lausuntoja ja pitämällä tiivistä yhteyttä valmistelijoihin ja päättäjiin. VF:n edustajat käyvät aktiivisesti myös eduskunnan valiokuntien kuultavana vammaisia henkilöitä koskevissa lainsäädäntöuudistuksissa. Käytännön toimintamuoto verkostoihin perustuva ja hallinnollisesti kevyt työskentelytapa.
5 TYÖLLISYYSRYHMÄ Aktiivisesti mukana 14 eri vammaisjärjestön asiakas- ja oikeuksienvalvontatyötä sekä alan kehittämistyötä tekeviä työntekijöitä Toiminut yli 10 vuotta Tavoitteena työurien pidentäminen ja leventäminen Työelämän ulkopuolelta ja opinnoista työelämään Työelämässä pysyminen
6 JÄRJESTÖLÄHTÖINEN, YLEISHYÖDYLLINEN PALVELU Taustalla vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden perustamat järjestöt, joiden tavoitteena jäsentensä oikeuksien valvonta Kokemustieto, sairausryhmäkohtainen tieto Matalan kynnyksen toiminta Ei lähetteitä Maksutonta Valtakunnallista
7 TOIMINTAMUOTOJA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEKSI Asiakkaan tukeminen ohjauksen ja neuvonnan keinoin Lausunnot ministeriöön ja kuulemiset työryhmissä ja eduskunnassa Kehittämishankkeet, tutkimukset Koulutukset Aktiivinen verkostotyö
8 Työllisyysryhmän jäseniä: Epilepsialiitto Invalidiliitto Kehitysvammaliitto Kehitysvammaisten Tukiliitto Kuuloliitto Kuurojen liitto Lihastautiliitto Neuroliitto Mielenterveyden keskusliitto Suomen kuurosokeat Suomen CP-liitto Näkövammaisten liitto Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vates-säätiö
9 Työ kuuluu kaikille! Kohtuulliset mukautukset TE-toimistossa Skype - luento, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry Invalidiliitto 9
10 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. sukupuolen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Työsopimuslaki 2 luvun 2 : työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan mm. terveydentilan tai vammaisuuden vuoksi. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Myös sukupuoliidentiteetin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto. Myös rikoslaissa (mm. RL 11:11) on säännöksiä syrjinnän ja työsyrjinnän kielloista. Esim. vammaisuus ja sukupuoli-identiteetti; moniperusteinen syrjintä, kun syrjintäperusteita on enemmän kuin yksi samanaikaisesti käsillä Invalidiliitto 10
11 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen 2007 ja eduskunta hyväksynyt yleissopimuksen keväällä 2015, mutta sen voimaan saattaminen edellyttää lopullisia ratifiointitoimenpiteitä. Uusi yhdenvertaisuuslaki osa YK:n vammaissopimuksen kansallista toimeenpanoa. YK:n yleissopimuksen artikla 2: Kohtuullisten mukautusten määritelmä eli tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia, joilla ei aiheuteta kohtuutonta rasitetta, joilla varmistetaan vammaisten vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet täysimääräisesti; kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on syrjintää! YK:n yleissopimuksen 5 artiklassa laaja syrjintäkielto, mutta positiivinen erityiskohtelu mainitaan nimenomaisesti sallittuna keinona toteuttaa vammaisten tosiasiallinen yhdenvertaisuus. YK:n yleissopimus edellyttää myös, että yksityiset henkilöt ja yritykset kunnioittavat vammaisten ihmisoikeuksia mm. artikla 9, Esteettömyys ja artikla 21, Tiedonsaanti, Valtion tehtävä puuttua ilmi tulleeseen vammaisten syrjintään Invalidiliitto 11
12 Vammaisen oikeus työhön YK:n vammaissopimuksessa YK:n vammaissopimuksen art. 27: vammaisten oikeus tehdä yhdenvertaisesti työtä avoimilla työmarkkinoilla työympäristön on oltava avoin, esteetön ja saavutettava sekä osallistava (inklusiivisuus) työllistämisessä tarvittavat palvelut ja apuvälineet positiivinen erityiskohtelu, kohtuulliset mukautukset yhdenvertaisuuden varmistajina vammaisen työllistymisessä Yhdenvertaisuus Oikeus työhön ja osallistuminen työmarkkinoille Esteettömyys Invalidiliitto 12
13 Yhdenvertaisuuslaki 15 : Kohtuulliset mukautukset vammaisten yhdenvertaistamiseksi - osa syrjintäkieltoa Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. (tummennetut uudet seikat) Työnantaja on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa. Invalidiliitto 13
14 Kohtuulliset mukautukset lain perustelut I Työelämässä mukautukset voivat kohdistua: Työn organisointiin, kuten työn yksilölliseen jaksotukseen esim. työaikajärjestelyt ja ajoittainen etätyömahdollisuus Työpaikan esteettömyys yksittäiselle vammaiselle henkilölle, Mikäli johonkin työpaikkaan on soveltuvuuskoe tai edellytetään psykologin haastattelua, niin kohtuullisena mukautuksena henkilölle voi olla esteettömän tilan varaaminen tai sallitun ajan ylittäminen soveltuvuuskokeen tekemiseksi vammasta johtuvasta syystä. Luiskan tai rampin asentaminen pyörätuolinkäyttäjälle tai työtilojen ja akustiikan muuttaminen. Työpisteen siirtäminen helppokulkuisempaan paikkaan, samoin konkreettiset toimet, kuten työpöydän tai välineiden asentaminen oikealla korkeudelle (myös ovien leventäminen tai kynnyksen poistaminen) vammaiselle sopiviksi Huom. Uusi yhdenvertaisuuslaki -perustelu: tilapäiseen käyttöön tarkoitetun luiskan hankkiminen voi vain harvoin olla taloudellisen aseman takia kohtuutonta toimijalle. Invalidiliitto 14
15 Kohtuulliset mukautukset lain perustelut II Apuvälineet: työssä tarvittavia apuvälineitä yksilöllisten vammasta tai sairaudesta aiheutuvien tarpeiden perusteella, kuten esim. erityispöydät, -tuolit tai valaisimet. Myös induktiosilmukka ja ruudunlukuohjelma voivat olla kohtuullisia mukautuksia. Tässä kohtaa voidaan huomioida mukautuksia varten julkiselta vallalta tai muualta mahdollisesti saatava tuki. Tukijärjestelmän puuttuminen ei tee vielä mukautuksesta kohtuutonta. Työn koskevan opastuksen järjestäminen: esimiesten ja työkaverien tulee opastaa. Kaikille jaettava informaatio koskee myös vammaista. Työnantaja voi hakea mm. työolosuhteiden järjestelytukea työ- ja elinkeinoviranomaisilta Vammaisen henkilön tarvitsemat kohtuulliset mukautukset eivät saa estää työhönottopäätöstä, tämä pätee myös työharjoitteluun Yleiset esteettömyystoimenpiteet muun lain perusteella! Invalidiliitto 15
16 Kohtuulliset mukautukset oikeuskäytännössä Yhdenvertaisuuslautakunnan (YVLTK) ratkaisu: Opiskelua työttömyysetuudella koskeva hakemus (Dnro. 21/2015) Hakija oli aloittanut uudet yliopisto-opinnot ja hakenut niihin taloudellista tukea Työttömyysetuus haetulta ajalta oli hylätty, koska julkisia työvoimapalveluita koskevassa laissa oli tietyt edellytykset etuuden saamiselle eikä hakijan katsottu täyttävän niitä TE toimisto antoi kielteisen lausunnon työttömyyskassalle Hakija koki, että häntä oli syrjitty aikuisopiskelijana ja vammaisena henkilönä YVLTK totesi, ettei henkilöä syrjitty lainkaan aikuisopiskelija, mutta enemmistö katsoi, että kohtuulliset mukautukset (YVL 15 ) oli evätty lain vastaisesti vammaiselta, mikä on YVL:ssä kiellettyä syrjintää Invalidiliitto 16
17 YVLTK:n enemmistö (7): perustuslainmukaisuus ja perusoikeusmyönteinen laintulkinta Kysymys TE toimiston velvollisuudesta hyväksyä hakijan invaliditeetti julkisista työvoima- ja yrityspalvelulain mukaisena erityisenä syynä, jonka perusteella hakijalle olisi tullut myöntää mahdollisuus opiskella yliopistossa työttömyysetuutta saaden ja kohtuullisista mukautuksista YVL:n 15 :ssä säädetyllä tavalla Julkisista työvoimapalveluista annetussa laissa ei ilmene, mitä erityisillä syillä tarkoitetaan Mahdollisissa tulkinnanvaraisissa tilanteissa mm. viranomaisten tulee valita perusteltavissa olevista lain tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka edistää parhaiten perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista (PeVM 25/1994) YVL ei edellytä, että vammainen vaatisi viranomaiselta kohtuullisia mukautuksia nimenomaisesti Perustuslain 22 :n julkisen vallan velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksia TE toimisto epäsi YVL:n 8 :n vastaisesti YVL:n 15 :ssä säädetyt kohtuulliset mukautukset Invalidiliitto 17
18 YVLTK:n vähemmistö (6): lain tulkintakysymys Lain tulkintakysymys, jota on vaikea mieltää lain perusteluissa annettujen esimerkkien kaltaisiksi konkreettiseksi toimenpiteeksi Vammaisuus otettava huomioon erityisiä syitä arvioitaessa Asiakirjoista ei ilmennyt, että hakija olisi esittänyt pyyntöä kohtuullisista mukautuksista YVLTK:lla ei toimivaltaa arvioida tapauksessa kohtuullisia mukautuksia, vaan TE toimiston tehtävä arviointi Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta; tämä oli laiminlyöty, kohtuullisia mukautuksia ei evätty lain vastaisesti Vielä 2 henkilöä väehmmistössä, katsoi, että mitään lakia ei rikottu Invalidiliitto 18
19 Kiitos mielenkiinnostanne! Lisätietoja antaa: Henrik Gustafsson Invalidiliitto ry Mannerheimintie Helsinki Puh Invalidiliitto 19
20 Miten työolosuhteiden järjestelytuki mukautuu vammaisten henkilöiden erilaisiin tilanteisiin ja asiakascaseihin? Työ kuuluu kaikille! koulutus Pirkanmaan TE-toimisto Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori, Pirkanmaan TE-toimisto
21 Työolosuhteiden järjestelytuki Harkinnanvarainen etuus: työvälineet ja muutostyöt (max 4000, työssä jo olevan kohdalla työnantajan omavastuu), apu toiselta työntekijältä (max 20h/kk, 18 kk). Työhön palkattava tai työssä jo oleva oolosuhteiden_jarjestelytuki/index.html Rajankäynti yhdenvertaisuuslaki ja työturvallisuuslaki Sähköpöytä katsottu työnantajan vastuulla olevaksi hankinnaksi. Hankinnan kustannuksia ei arvioitu työnantajan asema huomioiden niin suuriksi, että ne vaarantaisivat henkilön työssä pysymisen. Rajankäynti tapaturmavakuutuslaki, liikennevakuutuslaki ja Kelan ammatillinen kuntoutus. Jos et selviydy sairauden tai vamman vuoksi työssäsi tai opinnoissasi ilman vaativia apuvälineitä, voit hakea niitä ammatillisena kuntoutuksena Kelasta. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot
22 Työolosuhteiden järjestelytuet TE-toimistoittain vuosina v2013 v2014 v /2016 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme PIRKANMAA Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi koko maa Pirkanmaan TE-toimisto Hannu Antikainen
23 Pirkanmaan alkaneet järjestelytuet ikäryhmän ja ammatin mukaan /2016 alle 30-vuotiaat 16, vuotiaat 47,8 yli 50-vuotiaat 35,9 %-osuus 1 Johtajat 0,0 2 Erityisasiantuntijat 27,2 3 Asiantuntijat 21,7 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 10,9 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 14,1 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 0,0 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntek 9,8 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 6,5 9 Muut työntekijät 2,2 0 Sotilaat 0,0 % X Amm luokittelemattomat ryhmät 7,6
24 Viidenkymmenen järjestelytukipäätöksen otos Pirkanmaan TE-toimistosta vuosilta Järjestelytuki myönnetty 30 hakijalle, joista Yrityksille 15 Kunnille 7 Yhdistys, säätiö, seurakunta 8 Toisen työntekijän antamaan apuun 12 Työssä olevalle useammin kuin työhön palkattavalle Järjestelytukea ei myönnetty 20 hakijalle. Hylätyistä hakemuksista lähes kaikki koskivat säädettävää työpöytää ja tuolia, lisäksi tietokonetta, näyttöä, seisonta-alustaa, tasapainolautaa
25 Millaisiin hankintoihin järjestelytukea on Pirkanmaalla myönnetty Hankintojen TE-toimistokorvaus vaihtelee n Yleensä edellytetty työnantajalta 50 % omaa osuutta Puheäänen vahvistimia 10 kappaletta Useampi opettaja, päiväkotityö, myyntityö Terveydenhuollon lausunnossa aika usein vinkki järjestelytuen mahdollisuudesta Handsfreen lisälaite myyntityöhön ja taksinkuljettajalle Sankamikrofoni maneesityöympäristöön
26 Millaisiin hankintoihin järjestelytukea on Pirkanmaalla myönnetty Työauton penkki kattotyöntekijälle (Hakemuksen liitteenä runsaasti lääkärinselvityksiä. Työnantajan lisätieto hakemuksessa: erittäin ammattitaitoinen työntekijä, jonka haluamme pitää työkuntoisena ) Tärinävaimennettu istuin työkoneeseen Mallinnustyökaluohjelmisto (hitsaaja kouluttautunut vak.yhtiön tuella koneistajaksi, löytynyt uusi työnantaja, terveydentilan kannalta tarvitaan mallinnutyökalu. Mm. kuntoutussuunnittelijan lausuto). Valaistuksen tehostaminen Otoksessa ei tullut vastaan työpaikalle tehtyjä muutostöitä
27 Apua työssä toiselta työntekijältä Yleisimmin taustalla nepsy diagnoosi, lisäksi kehitysvammaisuus ja kolme kuulovammaista Nepsy taustaisilla ja kehitysvammaisilla perusteluna päivittäisen ohjauksen ja valvonnan tarve Itsenäinen työskentely ei onnistu Käytännössä avun oltava koko ajan läsnä Tarvitsee päivittäin tukea työhön ja aikatauluihin. ja saman henkilön lääkärinlausunnosta: Työelämässä tarvii varmasti toisen ohjausta, mutta rutiiniluonteisia tehtäviä pystyy tekemään. Tukihenkilön ohjaus todennäk. vähentää työssä virheriskiä, varsinkin uusissa ja oudoissa tehtävissä. (lääkärin lausunnosta) Usein järjestelytuki sekä palkkatuki, järjestelytuki on ollut lyhemmälle jaksolle kuin palkkatuki. Kuulovammaisilla tukea työn nivelvaiheisiin Ohjausta tehtävien tekemiseen ja työtehtävien löytämiseen S on kuuromykkä. Uudessa tehdasympäristössä tuen tarve jatkuvaa 100 % kuuro peltiseppä on asiakaspalvelutyössä. Hän ottaa vastaan ja luovuttaa tilauksia asiakkailta
28 Mitä noista tulee mieleen Työnantajalle kuuluu lain mukaan vastuu työntekijän työolosuhteista. Järjestelytukia on haettu ja myönnetty vähän. Terveydenhuollon ohjauksella rooli työolosuhteiden järjestelytukien hakemiseen (mm. vinkit puheäänen vahvistamisen hankkimiseen), sekä erityisesti TE-toimistossa tehtävään tarveharkintaan. Erityisen hieno kokonaisuus oli edellä mainittu mallinnusohjelmisto, jonka hankinnan perusteli kuntoutusohjaaja. TE-toimistossa järjestelytuen mahdollisuus tulisi varmaan pitää kirkkaampana mielessä ja TE-toimisto tarvitsee syötteitä myös yhteistyötahoilta. Minkähän laisia ratkaisuja Pohjois-Pohjanmaalla oikein on syntynyt?
29 Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja autoavustus työssäkäyntiä tukemassa Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
30 Henkilökohtainen apu myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista pitkäaikaisuudella tarkoitetaan noin vuoden pituista aikaa henkilökohtainen apu on siihen oikeutetulle subjektiivinen oikeus eli on järjestettävä määrärahoista riippumatta vammaispalvelut ovat maksuttomia eikä niissä ole tulorajoja kohdistuu niihin toimiin, joita vaikeavammainen itse tekisi mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi itse selviä Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
31 Henkilökohtainen apu henkilökohtaista apua järjestetään paitsi työhön ja opiskeluun, myös päivittäisiin toimiin, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua on järjestettävä työtä varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö välttämättä tarvitsee työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi yritystoimintaa Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
32 Henkilökohtainen apu henkilökohtaista apua järjestetään eri järjestämistavoilla: - työnantajamallilla, jossa vammainen toimii työnantajana ja kunta maksaa taloudellista tukea palkanmaksua varten - ostopalveluna - palvelusetelillä asiakkaan kanssa laaditaan palvelusuunnitelma, jossa kartoitetaan yksilöllinen avuntarve, asiakkaan mielipide ja toivomukset ja valitaan sopivin järjestämistapa Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
33 Kuljetuspalvelut Vaikeavammaisille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa pitkäaikaisen vamman tai sairauden johdosta ja jotka eivät pysty käyttämään joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia pitkäaikaisuudella tarkoitetaan noin vuoden pituista aikaa Matkoja myönnetään vähintään18 yhdensuuntaista matkaa kuussa sekä työhön ja opiskeluun tarvittava määrä. Matkustusalue on oma kunta ja sen lähikunnat tai muu asiakkaan toiminnallinen lähikunta. Työmatkojen osalta on tapauskohtaisesti arvioitava, mikä on kuntalaisten normaali työssäkäyntialue ja miten edistetään vammaisten henkilöiden työllistymistä Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
34 Kuljetuspalvelut Työ- tai opiskelumatkoja myönnetään hakijan tarpeen mukaan päätoimiseen työhön ja opiskeluun. Työ- ja opiskelumatkoja voidaan myös myöntää silloin kun matkat tukevat vaikeavammaisen henkilön työllistymistä tai opiskelumahdollisuuksia. Hakemukseen liitetään työsopimus. Työmatkoilla tarkoitetaan kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Työmatkoina ei voida pitää työtehtäviin liittyviä työnantajan teettämiä matkoja esimerkiksi työpisteestä toiseen. Yrittäjätoiminnassa yrittäjät voivat saada verovähennyksenä vastaavat kulut Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
35 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelusta peritään maksuasetuksen 6 :n mukaisesti enintään paikkakunnalla käytössä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Saattaja saa matkustaa maksutta. Asiakas maksaa omavastuun suoraan taksin tai invataksin kuljettajalle. Tampereella ja Orivedellä on tällä hetkellä joukkoliikenteen mukaisella vyöhyke alueella työ- ja opiskelumatkat ilmaisia. Vyöhykkeen ulkopuolelle suuntautuvista matkoista peritään omavastuuna 3 yhdensuuntaisesta matkasta Omavastuut työ- ja opiskelumatkoissa vaihtelevat eri kunnissa Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
36 Taloudellinen tuki auton hankintaan Vammainen henkilö voi hakea vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukea auton hankintaa varten Tuki on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen Tukea myönnetään 50% kohtuuhintaisen auton hankintaan. Vammasta johtuvat auton muutostyöt korvataan kokonaan Kunta voi määritellä kohtuuhinnan sekä korvauksen katon Tampereella tuki auton hankintaa varten on ensijaisesti kohdennettu tukemaan vammaisten henkilöiden työssä käymistä ja opiskelua Eri kunnat voivat määritellä myöntämisperusteitaan eri tavoin Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
37 Lisätietoja Laaja-alaista tietoa vammaispalveluista on koottuna THL:n vammaispalvelujen käsikirjaan oman kunnan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijältä Tampereella: Esityksen pitäjät: vastaava sosiaalityöntekijä Seija-Sisko Heikkilä ja sosiaalityöntekijä Leena Köykkä Tampereen kaupungin vammaispalvelutoimistosta Seija-Sisko Heikkilä ja Leena Köykkä
38 KELAN TYÖELÄMÄTULKKAUSPALVELUT Virpi Thurén, työllisyyskoordinaattori, Kuurojen Liitto ry TYÖ KUULUU KAIKILLE! Vammaisfoorumin työllisyysryhmän, Ensimetrin ja Pirkanmaan TE-toimiston henkilöstön Skype-koulutuspäivä
39 VIITTOMAKIELISEN KUURON KOHTAAMINEN JA KOMMUNIKOINTI Viittomakielisen kuuron äidinkieli tai ensikieli on suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli. Kirjoitettu kieli on hänelle yleensä toinen tai vieras kieli. Kirjoitetun kielen taito voi vaihdella. Se ei kuitenkaan tarkoita, että henkilön ammattitaito olisi huono. Voit viestiä kuuron henkilön kanssa mm. kirjoittamalla. Yhteydenpito on helppoa kirjoittamalla tekstiviestejä tai sähköposteja ja käyttämällä pikaviestimiä. Ammattimaisen, koulutetun tulkin käyttö on turvallisin, nopein ja tehokkain tapa kommunikoida kuuron henkilön kanssa, kun kohdataan kasvotusten, puhelimitse tai videopuhelun kautta. Etätulkkaus on yksi tulkkauspalvelun muoto, joka on osa Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. 39 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry
40 LAKI VAMMAISTEN HENKILÖIDEN TULKKAUSPALVELUSTA (133/2010) 1 Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tulkkaus on viittomakieliselle kuurolle väline tasavertaiseen vuorovaikutukseen ja tiedonsaantiin työpaikalla. 5 Tulkkauspalvelun edellytykset Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. 6 Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, opiskeluun liittyvänä tulkkauspalvelua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, jotka: 1) johtavat tutkintoon tai ammattiin; 2) edistävät ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä; taikka 3) tukevat työelämässä pysymistä tai etenemistä. 2 Tulkkauspalvelun järjestämisvelvollisuus Kelalla. Tulkin käyttö kuuron työntekijän tulkkaustunneista työpaikalla on työnantajalle maksutonta, tulkkauksen kustantaa Kansaneläkelaitos. Se, jolle on myönnetty oikeus tulkkauspalveluun, voi käyttää palvelua myös ulkomaan matkoilla, jos matka liittyy henkilön tavanomaiseen elämään, opiskeluun tai työssä käymiseen. 40 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry
41 MILLAISIIN TILANTEISIIN TULKKI VOIDAAN TILATA? Tulkki voidaan tilata esimerkiksi perehdytykseen, tiedotustilaisuuksiin, työmatkoille, kokouksiin, koulutuksiin, virkistäytymistilaisuuksiin tai kehityskeskusteluihin. Viittomakielinen työntekijä voi käyttää tulkkausta myös työnkuvaan kuuluvien työtehtävien hoitamiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen työpaikalla. Tulkin voi tilata myös työnhakuun liittyviin tilanteisiin: TE-toimistossa asiointiin, työhaastatteluihin, työpaikkatutustumisiin, työvoimapoliittisiin koulutuksiin, jne. Tulkkauspalvelun käyttö työelämässä on osa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoittamia kohtuullisia mukautuksia. Tämän perusteella tulkkauspalvelun käytön kielto työelämässä luetaan syrjinnäksi. Tulkin voi tilata kaikkiin työhön, työelämään ja työnhakuun liittyviin tilanteisiin. Työelämätulkkaus on työnantajalle maksutonta, se kuuluu Kelan järjestämisvelvollisuuteen. Kuuro henkilö on aina se, joka määrittelee, milloin tarvitsee ja haluaa tulkkausta. 41 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry
42 ETÄTULKKAUS / BARCLAYS BANK SIGNVIDEO KELA UUDISTAA VAMMAISTEN TULKKAUSPALVELUN ETÄPALVELUT UUSI PALVELU KÄYTTÖÖN Ensi vuoden alussa otetaan käyttöön uusi vammaisten tulkkauspalvelun etäpalvelu, jossa voi tilata tulkkauksen ja saada etätulkkausta saman tien. Uusi etäpalvelu palvelee alkaen maanantaista perjantaihin kello Asiakas saa yhteyden Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen omalla laitteellaan. Palvelua tarjotaan suomalaisella viittomakielellä. Myös chatin käyttäminen on mahdollista. Etäpalvelussa asiakas voi hoitaa tulkkaustilauksiin liittyviä asioita, esimerkiksi tehdä tilauksen tai antaa lisätietoja tekemäänsä tilaukseen. Etäpalvelua voi käyttää myös lyhyiden etätulkkausta vaativien asioiden hoitamiseen, esimerkiksi jos pitää varata lääkäriaika tai soittaa kouluun tai päiväkotiin. Barclays Bank Signvideo Etäpalvelu toimii asiakkaan omalla älypuhelimella, tietokoneella ja tabletilla. Jos asiakkaalla ei ole palveluun sopivaa laitetta, Kela voi toimittaa hänelle sellaisen. Kela ( 42 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry
43 TULKIN ROOLI Tulkki on tulkkauksen asiantuntija. Mitä tarkempaa tietoa tulkki saa tulkkaustilanteesta etukäteen, sitä paremmin hän pystyy valmistautumaan. Tulkki käsittelee kaikkea saamaansa ennakkotietoa luottamuksellisena. Tulkkia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Tulkki ei vie työpaikalla käsiteltäviä asioita eteenpäin tai käytä hyväksi tietoonsa tulleita asioita. (Lisää tietoa tulkkien ammatista ja tulkkeja sitovista säännöistä löydät täältä: ) Tulkki ei toimi avustajana eikä tukihenkilönä, vaan on neutraali ja puolueeton kielenkääntäjä. Hänen tehtävänään on tulkata kaikki puhuttu viittomakielelle ja päinvastoin. Tilaisuuden kestosta ja luonteesta riippuen paikalle saapuu joko yksi tai kaksi tulkkia. Tulkki tai tulkit sijoittuvat puhujien/kuulevan henkilön läheisyyteen siten, että näköyhteys viittomakieliseen tulkinkäyttäjään on esteetön. Tulkkaus on molempien osapuolten etu ja tulkki on tilanteessa koko työyhteisön käytettävissä. Tulkin voi tilata paikalle tilanteeseen kuin tilanteeseen: tulkkia tilataan harvoin turhaan. 43 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry
44 LISÄTIETOJA: Suomen Viittomakielen Tulkit ry: Kuurojen Liitto ry: Kansaneläkelaitos: Virpi Thurén, työllisyyskoordinaattori Marika Rönnberg, erityisasiantuntija/kelan tulkkauspalvelut 44 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry
45 Kiitos, tack! 45 Työ kuuluu kaikille! koulutus Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry
46 Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille!
47 Kohti inkluusiota Segregaatio Integraatio Inkluusio Potilas - hoito Asiakas - kuntoutus Kansalainen - tuki
48 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Artikla 27: Työ ja työllistyminen Työsyrjinnän kielto Vammaisilla henkilöillä oikeus työhön samoin perustein kuin muillakin henkilöillä Oikeus ammattiyhdistystoimintaan kuten muillakin Oikeus mahdollisuuteen ansaita elantonsa työllä, joka on vapaasti valittu ja/tai hyväksytty työmarkkinoilla, sekä työympäristöön, joka on avoin, osallistava ja saavutettavissa Kohtuulliset mukautukset työpaikoilla Oikeudenmukaiset työolot yhdenvertaisesti muiden kanssa Apu työn löytämiseen, saamiseen ja säilyttämiseen, uralla eteneminen Orjuuden ja alistamisen kielto
49 Kehitysvamma vamma ymmärtämisen ja käsityskyvyn alueella Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaiselle ihmisille vaikeampia kuin muille. Kehitysvammaiset ihmiset oppivat kuitenkin samoja asioita kuin muut. vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen Persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme. Vain vamma yhdistää kehitysvammaisia ihmisiä, muuten he ovat samalla tavalla yksilöllisiä kuin muutkin. Heillä on oma persoonallisuutensa, omat vahvuutensa, mahdollisuutensa ja kykynsä, jotka on löydettävä ja joita täytyy tukea. Kehitysvamma ei vie työkykyä! Kehitysvammaiset ihmiset voivat työskennellä monissa eri tehtävissä ja eri aloilla.
50 Kehitysvammaiset ihmiset työelämässä Suomessa on noin työikäistä kehitysvammaista henkilöä, joista suurin osa osallistuu työ- ja päivätoimintaan. Työsuhteista palkkatyötä tekee noin kehitysvammaista henkilöä. Palkkatyöhön kykeneviä potentiaalisia työntekijöitä on noin 3000 henkilöä.
51 Kehitysvammaiset ihmiset ja työ Useimmilla kehitysvammaisilla ihmisillä on perustulona työkyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ei estä työn tekemistä tai TE-toimiston asiakkuutta. Työkyvyttömyyseläkkeen päälle henkilö saa tienata 743,83 /kk (2016) tai työkyvyttömyyseläkkeen voi laittaa lepäämään.
52 Kehitysvammainen työnhakija TE-toimistossa Työnvälityspalvelu Ammatinvalinta ja koulutus Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki apua työssä toiselta työntekijältä Ym.
53 Kehitysvammaiset ihmiset ja työ Vammastaan johtuen kehitysvammainen ihminen tarvitsee tukea (työllistymiseensä). Kehitysvammaisen ihmisen apuväline on toinen ihminen Abstraktien käsitteiden kääntäminen konkreettisemmiksi Tukea uuden oppimisessa Tukea muutostilanteissa (työympäristössä, -yhteisössä tai -tehtävässä) Tuen tarve jatkuva, mutta ei kokoaikainen
54 Tuettu työllistyminen Työnantaja palkkaa tarvitsemansa työntekijän. Työnteko perustuu työsuhteeseen. Työntekijä saa normaalia palkkaa ja on työyhteisön täysivaltainen jäsen. Työntekijän tukena työhönvalmentaja. Työhönvalmentajan tuki on työntekijälle ja työnantajalle maksutonta.
55 Tuetun työn työhönvalmennus Tavoitteena aina työllistyminen työsuhteeseen Tuki työtä haettaessa Tuki asioitaessa eri viranomaisten kanssa Tuki uuden työn ja työpaikan kulttuurin oppimiseen sekä työyhteisöön tutustumiseen Tuki työnantajalle, työyhteisölle Tuki työsuhteen jatkuessa, muutostilanteissa, työpaikkaa vaihtaessa tarvittaessa pysyvä tuki
56 Kiitos! Ota yhteyttä: Mari Hakola
Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!
Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais-Suomen TE -toimisto, Turku 17.9.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä
LisätiedotVammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!
Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE -toimisto, Vantaa 4.3.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6
LisätiedotVATES-päivät 2014: Dialogin paikka!
VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
LisätiedotTyö kuuluu kaikille!
Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten
LisätiedotV a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a
V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää
LisätiedotYhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL
Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu
LisätiedotMitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?
Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä
LisätiedotVammaisten ihmisten ihmisoikeudet
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen
LisätiedotYhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa
Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotOppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?
Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
LisätiedotTerveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron
LisätiedotVammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2016: Työ kuuluu kaikille!
Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2016: Työ kuuluu kaikille! Pasila, Helsinki 9.3.2016 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus:
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotKatsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta
Katsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta Ylitarkastaja Anni Valovirta 21.8.2018 YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä Yhdenvertaisuuslain valvonta: yhdenvertaisuuden
LisätiedotAjankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi
Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 9.9.2016 Taltionumero 3790 Diaarinumero 1816/3/15 1 (8) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotKuinka tunnistaa syrjintä?
Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia
LisätiedotHenkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen
Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen 21.10.2015 VAMMAISPALVELUT Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden tavoitteena on mahdollistaa vammaiselle henkilölle mielekäs ja muihin asukkaisiin
LisätiedotMitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?
Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotLaki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210
Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotYhdenvertaisuus sosiaalialalla. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen
Yhdenvertaisuus sosiaalialalla, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuuden merkityksen muutos Monimuotoistumisen (arvo)muutos o globalisaatio, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus Muutos lainsäädännössä
LisätiedotTulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, syrjintäolettama, välillinen syrjintä
Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, syrjintäolettama, välillinen syrjintä YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 238/2017 Antopäivä: 21.11.2017 Kuulonäkövammainen hakija katsoi tulleensa
LisätiedotU 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu
U 10/2016 VP Esteettömyysdirektiivi TyV 19.4.2016 Sama kohtelu yhdenvertaisuus Esteettömyys Lähtökohtana, kun suunnitellaan ja toteutetaan muutoksia yhteiskunnassamme Erilaisilla ihmisillä on erilaisia
LisätiedotVammaispalvelulaki uudistuu
1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 4.2.2015 Taltionumero 276 Diaarinumero 2783/3/13 1 (7) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotLapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus ja Kuntakysely kevät 2012
Lapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus 2012 2015 ja Kuntakysely kevät 2012 SOSIAALIHUOLTO 1 Tavoitteen arviointi: Aluehallintovirasto on valvonut seuraavia kuntien toimia: Vammaisen henkilön
LisätiedotVAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 19.5.2017 24/05/ 2 Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotHenkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotOsallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?
Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit
LisätiedotKULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut
KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista
LisätiedotVAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve
VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
LisätiedotVammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus
Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai
LisätiedotAjankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä
LisätiedotVammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM
Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, 8.2. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja lähtökohdat Keskeinen sisältö Jatkovalmistelun kärjet
LisätiedotTyösuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa
Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
LisätiedotPoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotAsiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia. Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Asiakas voi pyytää toisen vammaryhmän tulkkia Kela, Lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Miksi tulkkaus on järjestetty vammaryhmän mukaan? Kela hankkii tulkkauspalvelun ulkopuolisilta palveluntuottajilta tarjouskilpailuna
LisätiedotHenkilökohtainen apu matkoilla Tanja Alatainio, lakimies Heta-Liitto
Henkilökohtainen apu matkoilla 29.4.2017 Tanja Alatainio, lakimies Heta-Liitto Taustaa Vammaispalvelulaki Henkilökohtaista apua myönnetään päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen
LisätiedotTyönhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat
Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat Sopimusoikeudelliset periaatteet ja oikeustoimilaki Työnhakijatietojen käsittely Syrjinnän kielto Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestaus työhönotossa
LisätiedotHengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos
Hengityshalvauspotilaiden asemaan suunniteltu muutos Hankekoordinaattori, dos Ilka Haarni Hengityslaitepotilaat ry STEA 2018-2020 Tausta Hengityshalvauspotilaiden aseman muutostarve lainsäädännössä perustuu
LisätiedotVälityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto
Välityömarkkinoiden koordinointi Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinakoordinaattorin tehtävät Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi, tietojen päivittäminen ja tietojen
LisätiedotVammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu kun tarvitset tulkkausta puhevamman takia www.kela.fi/vatu Mikä on vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu? Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu edistää vammaisten
LisätiedotVammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja
Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Kunnan intressi? 2 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää
LisätiedotPuhevammaisten tulkkipalvelut seminaari
Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua
LisätiedotHenkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotTulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö
Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotPeruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman
LisätiedotPARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA
Parkanon kaupunki Perusturvaosasto KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2018 ALKAEN (Petu yta 14.12.2017 ) KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANON-KIHNIÖN
LisätiedotVAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS
VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa
LisätiedotYHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?
YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi
Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen
LisätiedotYK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön
LisätiedotPäätöksiä henkilökohtaisesta avusta
Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki
LisätiedotKatsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin?
Katsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin? Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO - seurannan seminaari: Työ ja toimeentulo Pikku parlamentti, Helsinki 9.11. 2015 Patrik
LisätiedotHAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA
HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi
LisätiedotHenkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.
Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotHenkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen
Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotOnni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto
Onni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto OPAS HENKILÖKOHTAISEN AVUN HAKIJALLE Henkilökohtainen apu mahdollistaa yhdenvertaisuuden muiden kanssa Vammaispalvelulaki oikeuttaa henkilökohtaisen
LisätiedotHenkilökohtainen apu Heli Kulmala 1
Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden
LisätiedotKaarinan kaupunki. Ohjeet kuljetuspalvelun hakijalle
1 Kaarinan kaupunki Ohjeet kuljetuspalvelun hakijalle 1 2 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN LIIKKUMISTA TUKEVIEN PALVELUIDEN TOIMINTAOHJE Tavoite Sosiaalihuoltolain (23 :n) mukaan esteetön ja toimiva joukkoliikenne
Lisätiedot1. Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista. Lausunto 1(5) Työ- ja elinkeinoministeriö
Lausunto 1(5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi ASIA: VIITE: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, laiksi alueiden
LisätiedotYhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus
Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS
LisätiedotHenkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012
Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva
LisätiedotK U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS
K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 22.11.2016 Taltionumero 4949 Diaarinumero 4302/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotPuhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava
Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu
LisätiedotSelkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi
Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa
LisätiedotSyrjintäolettama, välillinen syrjintä, tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto
Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 117/2016 Antopäivä: 16.12.2016 Hakija on kuulonäkövammainen, jolla on
LisätiedotHENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUOHJAUS JA NEUVONTA
HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUOHJAUS JA NEUVONTA Jyväskylän kaupungin henkilökohtaisen avun palveluohjaus ja neuvonta alkaen 1.6.2012 Palveluohjaaja Jaana Pekkola, (15.10.2015 alkaen sij. Mari Mäkelä),
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Aino Närkki aino.narkki@hyvinvointial
LisätiedotYHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI
YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain
LisätiedotKoske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä
LisätiedotTUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU
TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa
LisätiedotSosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos
Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista
LisätiedotOmat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys
Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva
LisätiedotSATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski
SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan
LisätiedotLausunto Ymmärrettävyys lakiesitystekstissä: selkokieli olisi hyvä huomioida myös lakiesityksen valmistelussa.
Oulun kaupunki/konsernihallinto Lausunto 01.03.2018 Asia: VM003:00/2017 VM/155/03.01.00/2018 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 25.5.2018 Taltionumero 2551 Diaarinumero 1202/2/17 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotErika Sirén TIETOA TYÖSTÄ, TOIMEENTULOSTA JA KOULUTUKSESTA
Erika Sirén TIETOA TYÖSTÄ, TOIMEENTULOSTA JA KOULUTUKSESTA Sisältö Lukijalle... 3 Työ... 4 Työllistymisen tukipalvelut... 7 Linkkejä... 13 Toimeentulo... 14 Miten palkka vaikuttaa etuuksien määrään...
Lisätiedot