Tieto- ja osaamiskäsitys.

Transkriptio

1 Seppo Helakorpi Tieto- ja osaamiskäsitys Ennakkotehtävä: Tutustu www-sivustoon Mitä ajattelun aihetta / sovellettavaa löysit sivuston sisällöstä erityisesti omaa työtäsi ajatellen?

2 Suomessa uskotaan osaamisen ja innovaatioiden merkitykseen taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin perustana Osaamisen kehittäminen myös lakiperusteista Työntekijöiden, virkamiesten ja viranhaltijoiden osaamisen kehittämisen edistämistä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Sääntelyn tavoitteena on edistää työntekijöiden osaamisen kehittämistä, muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. Osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat liiketoiminnan ja julkispalvelujen tarpeet, mutta myös työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuuksista huolehtiminen. Muutokset mahdollistavat työntekijöille paremman mahdollisuuden osaamisensa kehittämiseen. Työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta taloudellinen kannuste. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava uuden lain tasalle vuoden 2014 aikana. Keskusjärjestöt ovat laatineet henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta yhteisen mallin. Mallin pohjalta kussakin yrityksessä voidaan työnantajan ja henkilöstön kesken yhteistoiminnan hengessä laatia yrityksen tarpeisiin parhaiten soveltuva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma.

3 Osaamattomuus näyttäytyy nykypäivänä eri tavoin, mm. Hometalot (jopa uusissa, julkisissa rakennuksissa) VR-sotkut Hevosliha-sotku! Palvelujen kehnous (esim. puhelinkeskukset) Laadun heikkeneminen Ei kannata/ei osata korjata uusi tulee halvemmaksi Ympäristörikkeet (esim. Talvivaara) Osaamaton johtaminen Uuden tekniikan osaamattomuus Matemaattinen osaamattomuus (yliopistoissa opetetaan peruskoulumatiikkaa) Akateeminen uusavuttomuus Osaamattomuus talousasioissa (velkaongelmat, business-osaamattomuus) Työelämäosaaminen (osaamattomuus tabu, peitellään kiireellä, ylitöillä yms) toimitaan niin kuin ennenkin Vanhoja kansanviisauksia: Markan suutari tekee 2 markan virheen Osaaminen on kallista, mutta osaamattomuus se vasta maksaa

4 Yhteiskunnallinen kehittyminen ja osaaminen Aaltonen ym 2004

5 Organisaation transformaatio

6 Tietoyhteiskunta Kaksi tulkintaa: Kapea tietoyhteiskuntakäsitys - valmentaa kansalaisia käyttämään teknisiä välineitä, tietokoneita, tietoverkkoja ja moniviestimiä Laaja tietoyhteiskuntakäsitys - kohdistaa huomionsa myös laadullisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat elämisen ehtoihin (globaali talous, työn ja osaamisen syvälliset, kulttuuriset muutokset)

7 Tietoyhteiskunnan osaamisvaatimuksia kriittinen ajattelu ja toiminta (mm. ongelmanratkaisu, tutkiminen, analysointi ja projektin johtaminen) luovuus (mm. uuden tiedon luonti, tarkoitukseensa parhaiten sopivien suunnitelmien kehittäminen, taitava tarinan kerronta) kollaboraatio (mm. yhdessä tapahtuva toiminta, näkökulmien yhteensovittaminen, kompromissin tekeminen, yhteisön rakentaminen) monikulttuurisuuden ymmärtäminen (mm. eri tavoin etnisesti, tiedollisesti ja ogranisoidusti toimivien kulttuurien ymmärtäminen) kommunikointi (viestien luonnostelu ja medioiden tehokas käyttäminen viestinnässä) teknologian käyttö (elektronisessa muodossa olevan informaation ja tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien välineiden tehokas käyttö) oman työn ja oppimisen johtaminen (muutoksen hallinta, jatkuva oppiminen ja työuran uudelleenmääritys). (Trilling & Hood 1999)

8 TIETO, ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN

9 TIEDON LAJIT 1. Empiirinen eli aistihavaintoon perustuva tieto, rationaalinen eli järkeen perustuva tieto (matematiikka, logiikka). 2. Propositionaalinen tieto eli kielellä ilmaistavissa oleva tieto, sekä hiljainen eli sanaton tieto. 3. Tieteellinen tieto on tieteellisin menetelmin saavutettua tutkittua tietoa ja arkitieto ihmisen omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa hänen elämänpiiriinsä kuuluvista asioista. 4. Intuitiivisella tiedolla on tarkoitettu toisaalta välitöntä tietämistä, kuten esimerkiksi aistitietoa, mutta myös sisäistä intuitiota, välitöntä ymmärrystä. Monet keksinnöt ja tieteelliset oivallukset perustuvat intuitiiviseen tietoon eli välittömään yhtäkkiseen asian ymmärtämiseen.

10 Osaamisen ja ammattitaidon käsitteistöä

11 Keskeiset taustateoriat ja -oletukset Sosiokonstruktivistinen oppiminen - oppiminen on koko ajan muokkaantuvaa yksilöllistä tietämyksen rakentumista koko eliniän, metataidot Oppiva organisaatio -tiimit ja verkostot - oppiminen on tiimi- ja verkosto-oppimista, opitaan myös hiljaista tietoa (tacit knowledge), tiedostamaton tieto Käytännön yhteisöt yhteisöllinen osaaminen - oppiminen on yhteisöllistä kehittymistä ja sosiaalisesti jakautunutta, myös virtuaalisesti Kulttuurisesti välittynyt osaaminen - oppiminen on kulttuurisia työkaluja, meemejä (mallit, käytänteet) hyödyntävää, yhteinen tietämys ja yhteiset merkitykset, työssäoppiminen, kontekstisidonnaisuus, trialoginen oppiminen Reflektiivinen ja kehittävä asiantuntijuus - oppiminen on jatkuvaa ja kriittistä pohdintaa, tutkivaa, innovoivaa ja kehittävää asiantuntijuutta

12 Nykyinen oppimiskäsitys Oppiminen on kontekstuaalista eli yhteydessä toimintaympäristöön Oppiminen on yhteisöllinen prosessi, -> kollektiivinen asiantuntijuus Osa oppimistuloksista ovat ns. hiljaista tietoa Oppimista edistävät älykkäät välineet eli tikapuut, jotka voivat olla käsitteellisiä, toiminnallisia tai sosiaalisia Oppimisessa monenlaisia materiaaleja, kuten verkkoaineistot Opitaan myös taitoja, ei vain tietoja, -> metataidot Oppimista tapahtuu muuallakin kuin koulussa, myös esim. työssä ja harrastuksissa Seppo Helakorpi

13 Osaamisen perusolettamuksia Osaaminen on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä Osaaminen on sekä formaalin koulutuksen että informaalin kokemisen ja kehityksen tulosta Osaaminen ei ole vain tietämistä, vaan laajempaa tekemisen hallintaa, jossa sosiaalinen vuorovaikutus painottuu aiempaa enemmän Osaaminen on joustavuutta, epävarmuuden sietoa ja muutoshalukkuutta Osaaminen on jatkuvaa arviointia ja kehittämistä ja sitä sekä itsearvioidaan että arvioidaan ulkoisesti Osaaminen on kontekstisidonnaista ja sen arviointi on arvosidonnaista ollen yhteydessä toimintakulttuuriin (kollektiivinen älykkyys)

14 Trialoginen oppiminen ja kollektiivinen osaaminen Työyhteisön ohella Hakkarainen korostaa, ettei älykästä toimintaa voi pelkistää ihmisen mieleen, vaan se tapahtuu ihmistoimijoiden ja heidän työtään tukevien älykkään toiminnan apuvälineiden verkostossa. Hakkarainen (2006) puhuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta; tiedonhankintanäkökulma (monologinen eli M-älykkyys), osallistumisnäkökulma (dialoginen eli vuorovaikutusälykkyys, D-älykkyys) ja tiedonluomisen näkökulma (trialogisen eli kohteeseen suuntautunut T-älykkyys). Hakkaraisen mukaan älykkyyttä ei voida irrottaa kohteestaan ilman kyseisen ilmiön keskeisen sisällön ja merkityksen menettämistä. (Paavola & Hakkarainen 2005)

15

16 EMPOWERMENT 1. Rohkeus ottaa riskejä, jolla tarkoitetaan toimintaa riskiä ottaen, vaikka ei olekaan varma, että toiset hyväksyvät toiminnan sekä toimintaa oman ajattelun mukaan odottamatta ohjeita. 2. Itsereflektio, jonka kautta kasvaa kyky vastaanottaa kri tiikkiä ja kasvamaan sen avulla sekä valmiutta oppia muilta ihmisiltä, jotka ajattelevat toisin. Tähän liittyy dialoginen vuorovaikutus tiimissä. 3. Autonomia, joka tarkoittaa luottamusta omiin havaintoihin, uskoon että voimanlähteeni on minussa itsessäni. Se on myös tunne siitä, että jos on suorittanut työnsä hyvin, saa siitä itselle riittävän sisäisen palkkion.

17 HS

18 Uusi asiantuntijuus Vanha asiantuntijuus Uusi asiantuntijuus Ammattikuntakohtainen asiantuntijuus Ammattikuntien ja ammattialojen rajat ylittävä laaja-alainen asiantuntijuus Ammattikunnan yksinoikeus työtehtäviin ja asiantuntijuuksien kilpailu Asiantuntijan autonomia työssään Useita asiantuntijuuksia samalle ongelmaalueelle Asiantuntijoiden tiimityö ja verkostoituminen Asiantuntija asian legitimoijana Asiantuntija asioiden tulkitsijana koulutukseen (tietämys) ja kokemukseen nojaten Asiantuntijuuden nojaaminen objektivistiseen tieteen ihanteeseen: universaali totuus Asiantuntijuus sisältää relativistista tietoa ja sisältää myös tietoista arvopohdintaa Asiantuntijoiden hierarkisuus Tasavertaiset suhteet asiantuntijoiden ja eiasiantuntijoiden välillä Asiantuntijuuden stabiilisuus Dynaaminen asiantuntijuus, jatkuva uusiutuminen, osaamisen kehittäminen Kaavamaiset ratkaisumallit ongelmiin Tilannekohtainen analyysi ja luovat ratkaisut, tutkiva ja kehittävä ote Asiantuntijan työn kohteena asiakas Asiakas kumppanina, yhteistyö, asiakkuus laajempana käsitteenä (myös yhteisöt) (Mukailtu: Peltomäki & al 2002)

19 Pohdittavaa Kokemuksesi osaamisen muutoksesta? Mitä ajatuksia tämä kokonaisuus herätti sinussa?