Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma

Transkriptio

1 Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma Kumppaneiden logot lisatään

2 2 Potilasturvallisuutta taidolla ohjelmasuunnitelma

3 Sisällys TIIVISTELMÄ... 4 JOHDANTO POTILASTURVALLISUUS JA SEN MERKITYS... 6 Mitä potilasturvallisuus on?... 6 Kun potilasturvallisuus pettää... 8 Ennakointi ja ehkäisy KANSALLINEN OHJAUS JA LAINSÄÄDÄNTÖ Infektiot Lääkkeet ja lääkitys Turvallisuus Potilasturvallisuusstrategia OHJELMAN PÄÄMÄÄRÄ JA TARKOITUS Päämäärä Tarkoitus TOIMIJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Terveydenhuollon toimintayksiköt ja henkilökunta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kansalliset terveysalan laitokset, ammattijärjestöt ja ammatilliset seurat Kansainväliset organisaatiot Verkostoituminen OHJELMAN OSIOT OSIO 1. RISKIT YHDESSÄ HALTUUN OSIO 2. JOHTO JOHTAMAAN OSIO 3. TAIDOT KARTTUMAAN OSIO 4. TOIMIVAT TYÖKALUT KÄYTTÖÖN OSIO 5. KOKEMUKSET JA TIEDOT KIERTOON OSIO 6. IDEASTA TUTKIMUKSEEN JA SOVELLUKSEEN OHJELMAN JOHTAMINEN JA HALLINTO LÄHTEET Internet-lähteet: Lainsäädäntö: LIITTEET Liite 1. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman loogisen viitekehyksen matriisi (log frame), osa 1: tavoitehierarkia, indikaattorit ja riskit. Liite 2. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman loogisen viitekehyksen matriisi (log frame), osa 2: Keskeiset toiminnot, tuotokset ja aikataulu 3

4 Tiivistelmä Potilasturvallisuutta taidolla ohjelmasuunnitelma Potilasturvallisuus on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin, sillä potilasturvallisuuteen liittyvät ongelmat aiheuttavat mittavia haittoja ja kärsimyksiä sekä kustannuksia yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle. Virheet, vahingot, erehdykset, unohdukset ja lipsahdukset (ns. haittatapahtumat) ovat inhimillisiä ja niitä sattuu myös potilastyössä. Haittatapahtumat aiheuttavat kuolemaa vuodessa ja yhdelle sadasta sairaalapotilaasta hoidosta koituu vakava terveyshaitta. Inhimillisten kärsimysten ohella virheet ja erehdykset maksavat terveydenhuollolle noin miljardi euroa vuodessa. Vähintään puolet haittatapahtumista on ehkäistävissä järjestelmällisellä turvallisuusriskien ennakoinnilla. Potilasturvallisuutta on edistetty hyvin tuloksin monissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Kansallisella tasolla on panostettu lainsäädännön kehittämiseen (mm. potilasturvallisuusstrategia vuonna 2009 sekä uusi terveydenhuoltolaki ja potilasturvallisuusasetus vuonna 2011), ja tavoitteena on potilasturvallisuustyön järjestelmällisyys. Osana tätä jatkumoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on valinnut potilasturvallisuuden yhdeksi kuudesta kärkihankkeesta. THL toteuttaa yhdessä sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten sekä muiden kansallisten kumppaneiden kanssa laajan, monivuotisen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman. Ohjelma käynnistyy syyskuussa 2011 ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. Pitkän tähtäimen päämääränä on hoidon aiheuttamien kuolemien ja haittatapahtumien puolittuminen vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman välittömänä tarkoituksena on, että terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon ammattilaiset voivat työskennellä potilasturvallisuutta edistävässä ympäristössä ja heillä on käytettävissään laadukkaita ja käyttökelpoisia välineitä potilasturvallisuuden edistämiseen. Tällaisia ovat mm. tieto, vertaiskokemukset, hyvät käytännöt, kehittymisohjelmat ja työkalut. Ohjelma koostuu kuudesta osiosta: Yhdessä riskit haltuun: potilasturvallisuusasiaa ammattilehdissä ja - tilaisuuksissa Johto johtamaan: oleellista tietoa tiiviisti, työkaluja seurantaan ja vertailuun Taidot karttumaan: sertifioitua koulutusta ja oppimista Toimivat työkalut käyttöön: uusia työkaluja eri tasoille, käyttökoulutusta Kokemukset ja tiedot kiertoon: paikalliset, kansalliset ja kansainväliset Ideasta tutkimukseen ja sovellukseen: ideat kehitysputkeen, toimintatutkimusta lisää. Osioille on asetettu mitattavat tavoitteet koskien 1) johdon sitoutumista, 2) eri henkilöstöryhmien potilasturvallisuustaitojen ja tietojen kasvua, 3) asenteiden muutosta myönteisiksi, 4) potilasturvallisuuden rakenteiden, käytäntöjen ja potilasturvallisuuskulttuurin muutosta, 5) tiedon, työvälineiden ja kokemusten jakamista, 6) potilasturvallisuusraportoinnin ja siitä seuraavien toimenpiteiden parantamista sekä 7) tietokantojen, ideoiden ja tutkimuksen hyödyntämistä. Ensimmäisenä toimintavuonna sairaanhoitopiireillä, sairaaloilla ja terveyskeskuksilla ja niiden eri alojen henkilöstöllä on käytettävissään mm. työpajoja erva- alueilla potilasturvallisuussuunnitelman laatimiseksi ja sertifioitu, korkeatasoinen, kiinnostava ja maksuton potilasturvallisuuden peruskoulutus sekä potilasturvallisuuden kirjasto verkossa. 4

5 Johdanto Potilasturvallisuutta taidolla ohjelmasuunnitelma Suomessa potilasturvallisuus on sisältynyt osana laajempaan hoidon laadun edistämiseen. Maassamme on alettu kiinnittää huomiota potilasturvallisuuteen ja sen ongelmiin kohdennetusti luvun puolivälistä alkaen. Iso-Britannia, Hollanti, USA, Australia, Kanada ja muut pohjoismaat ovat huomattavasti Suomea pidemmällä potilasturvallisuuden edistämistyössä ja kansainvälistä yhteistyötä on tehty mm. WHO:n, OECD:n, Euroopan neuvoston ja EU:n toiminnoissa. Suomessa potilasturvallisuuden kehittämisen uraauurtava hanke Viisas oppii virheistä toteutettiin vuonna 2005 Peijaksen sairaalassa. 1 Professori Amos Pasternackin katsaus potilasturvallisuuteen vuonna 2006 Duodecimissa oli herättäjä. 2 Noin kymmenessä sairaanhoitopiirissä, lähinnä keskussairaaloissa on tehty järjestelmällistä työtä potilasturvallisuuden edistämiseksi viimeisten 3-5 vuoden aikana. Esimerkkinä mainittakoon Vaasan alue, jossa toiminta on ollut mittavaa ja laaja-alaista jo viiden vuoden ajan. Varsinais- Suomessa puolestaan on kolmivuotisella projektilla saatu aikaan erinomaisia tuloksia. Sairaaloiden laatu- ja kehittämispäälliköt sekä potilasturvallisuuden päälliköt ja koordinaattorit ovat tehneet erittäin merkittävää työtä eri puolilla Suomea ja heille on kertynyt huomattavaa osaamista potilasturvallisuuden alalta. HaiPro, potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu, on tukenut yksikköjen sisäisen potilasturvallisuustyön leviämistä kautta maan. Se on nyt käytössä yli sadassa sairaalassa ja terveyskeskuksissa. Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Kansalliset toimet käynnistettiin vuonna 2006, jolloin sosiaali- ja terveysministeriö asetti potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän. Sen toimesta valmistui potilasturvallisuusstrategia vuosille Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL nimettiin potilasturvallisuustyön kansallisen tason toimijaksi ja koordinoijaksi. THL kokosi asiantuntijaryhmän, joka on osaltaan vaikuttanut potilasturvallisuuden kannalta keskeiseen, vuonna 2011 voimaanastuneeseen lainsäädäntöön. Asiantuntijaryhmä on laatinut myös oppaan strategian toimeenpanosta terveydenhuollon toimintayksiköissä, erityisesti tukemaan lain määräämän potilasturvallisuussuunnitelman laatimista. Opas ilmestyy syyskuussa Luontevana seuravana askeleena kansallisen potilasturvallisuustyön jatkumolla on syyskuussa 2011 käynnistyvä Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma. THL on strategiassaan vuosille valinnut potilasturvallisuuden kehittämisen yhdeksi kuudesta erityisestä strategisesta toimesta, ns. kärkihankkeesta. Laitoksen eri toimialueet osallistuvat asiantuntijoineen ja toimintoineen ohjelmaan mukaan lukien jo vuosia KTL/THL:ssa tehty sairaalainfektioiden vastustamistyö. THL:n johtama ja yhdessä terveydenhuollon toimintayksikköjen ja merkittävien kansallisten toimijoiden kanssa toteutettava ohjelma tukee monin tavoin potilasturvallisuuden edistämistä terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa (jossa on kyse asiakkaista). Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman suunnittelu käynnistettiin maaliskuussa Suunnitelman työkaluna on käytetty loogisen viitekehyksen lähestymistapaa (logical framework approach LFA), joka on laajassa kansainvälisessä käytössä 3. Ohjelman työstämiseen ovat osallistuneet monet asiantuntijat ja organisaatiot, mm. THL:n kokoama asiantuntijaryhmä (katso edellä), sairaanhoitopiirien potilasturvallisuuspäälliköt ja ohjelman kansalliset kumppanit. 1 Mustajoki, P Hoitoon liittyvät virheet ja niiden ehkäisy Peijaksen sairaalan projekti. Suomen Lääkärilehti 60: Pasternack, A Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, Project Cycle Management Guidelines. Supporting effective implementation of EC external assistance. European Commission

6 1. Potilasturvallisuus ja sen merkitys Mitä potilasturvallisuus on? Potilasturvallisuus on yksi hoidon laadun ulottuvuuksista. Muut hoidon laatua määrittävät tekijät ovat: hoito perustuu näyttöön hoito on lääketieteellisesti vaikuttavaa hoito on potilaskeskeistä hoitoa on saatavilla hoito on kustannusvaikuttavaa hoidon saatavuus on oikeudenmukaista. Potilasturvallisuus korostaa potilaan hoidossa tapahtuneiden virheiden kirjaamista, syiden selvittämistä ja ehkäisyn suunnittelua ja toteutusta. Hoidossa tapahtuneet virheet aiheuttavat usein haittatapahtuman, joka on haitallinen ja ei-toivottu seuraus lääkityksestä tai toimenpiteestä tai sen tekemättä jättämisestä. Haittatapahtuma ei ole sama kuin hoidon komplikaatio. Erään määritelmän mukaan potilasturvallisuus tarkoittaa sitä, että potilas saa oikean ja tarvitsemansa hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Laajemmin käsitettynä potilasturvallisuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan potilaiden terveyden ja sairaanhoidon palvelujen turvallisuus. Tällöin potilaan hoidon turvallisuudella tarkoitetaan myös sairauksien ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen turvallisuutta. Lääkitysturvallisuus on osa potilasturvallisuutta. 4 5 Vastuun määrittäminen potilaan hoidosta ja hoidon turvallisuudesta on yhä tärkeämpää: vastuu kuuluu koko organisaatiolle ja jokaiselle yksilölle. Ohjelman aikana keskitytään järjestelmälähtöisen ajattelun parantamiseen potilasturvallisuuden kehittämisessä. Kaikille ihmisille sattuu virheitä, erehdyksiä, unohduksia ja lipsahduksia, niin myös ammattilaisille potilaan hoidossa. Virheet eivät yleensä ole ainoastaan yksittäisen henkilön toiminnan tulosta. Usein mukana on ketju tapahtumia, joissa on monia myötävaikuttavia tekijöitä: esimerkiksi hoitaja antaa potilaalle väärän lääkkeen, koska lääkkeen nimi oli kirjoitettu väärin tai epäselvästi tai lääkkeen vaihtoa ei ollut merkitty asiakirjoihin. Potilasturvallisuus toteutuu, kun kaikessa hoitoon liittyvässä työssä ennakoidaan ja ehkäistään hoitovirheet, vahingot ja erehdykset niin pitkälti kuin mahdollista. Potilasturvallisuus on uusi terveydenhuollon ja terveystutkimuksen alue. Estettävien haittatapahtumien laajuus tuli esiin vasta luvulla, jolloin useat maat raportoivat ongelmasta. WHO onkin julistanut potilasturvallisuuden vaativan maailmanlaajuista huomiota. Potilasturvallisuus on kehittynyt omaksi erityisalueekseen, jota vielä melko kypsymätön mutta kasvava tutkimus ja tieteellinen viitekehys tukevat. 4 Potilasturvallisuussanasto: 5 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Muistio Sosiaali- ja terveysministeriö. 6

7 Esimerkkejä potilasturvallisuudesta: Pitkäaikaissairaan potilaan painehaavat ehkäistään oikeanlaisella hoidolla Potilaalta leikataan oikea jäsen Potilas välttyy saamasta infektiota sairaalassa Potilaan kaatumiset hoivapalveluissa ehkäistään Potilas saa oikeanlaisen ruuan Potilaalle annetaan oikeat lääkkeet oikeaan aikaan Laitteet ovat täysin kunnossa Potilas suojataan rtg- säteilyltä Potilaalle ei aiheudu kaatumisvaaraa liukkaan lattian vuoksi. Kuvio 1. Monet tekijät voivat toimia vaaran lähteinä. Ennakointi- ja ehkäisytoimet toimivat ja potilaalle ei koidu haittaa. Ne voivat myös pettää ja syntyy lähetä piti -tilanne tai haittatapahtuma, joka johtaa pahimmassa tapauksessa potilaan kuolemaan. Potilasturvallisuuteen sisältyvät: hoidon turvallisuus (hoitomenetelmät, hoitotyö, nk. tekninen osaaminen) ei-tekninen (inhimilliset tekijät, tiimityö) osaaminen lääkehoidon turvallisuus laiteturvallisuus ja fyysinen ympäristö Terveydenhuollon ja sen toimintaympäristön muutoksessa potilasturvallisuus saattaa vaarantua. Uudet lääkkeet ja teknologiat ovat entistä vaikuttavampia, mutta niiden hallittu ja oikea käyttö on yhä vaativampaa. Erikoistumisen myötä vastuu hoidosta hajaantuu. Hoitoprosessien pirstaleisuus vaikeuttaa potilaskeskeisen, turvallisen hoidon toteutumista. Rajapintaongelmat etenkin tiedonkulussa lisäävät virhemahdollisuuksia ja hoitopäätöksiä tehdään puutteellisen tai väärän tiedon pohjalta. Henkilöstövoimavarat ovat monesti niukat ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta mikä vaikeuttaa turvallisen hoidon toteutumista. Nykyiset sähköiset potilasasiakirjajärjestelmät eivät tarjoa tyydyttävää 7

8 tukea potilasturvallisuuden seurantaan ja edistämiseen. Virheiden ja erehdysten mahdollisuus kasvaa ja siksi henkilöstön potilasturvallisuutta koskeva osaamisen tarve on yhä suurempi ja jatkuva. Virheiden, erehdysten, unohdusten ja lipsahdusten mahdollisuus kasvaa ja siksi henkilöstön osaamisen tarve on yhä suurempi ja jatkuva. Henkilöstön on myös tunnistettava, milloin ollaan turvallisuuden suhteen vaarallisella alueella. Kun potilasturvallisuus pettää Suomessa kuolee vuosittain: tieliikenteessä 300 henkilöä (1960- luvulla 1000), työtapaturmissa 50 henkilöä (1960- luvulla 200) hoitovirheiden vuoksi henkilöä (arvio) Tieliikenneonnettomuuksien ja työtapaturmien ehkäisemiksi on tehty paljon työtä viime vuosikymmeninä. Järjestelmällisyys ja monialaisuus ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia. Suomen sairaaloissa arvioidaan ulkomaisten tutkimusten perusteella sattuvan vuosittain kuolemaan johtavia hoitovirheitä vähintään 700, mahdollisesti jopa Ruotsissa, jossa on vajaat kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa, tapahtuu arviolta hoitovirheestä johtuvaa kuolemaa vuodessa. 7 Suomessa vastaavia kansallisia tutkimuksia ei ole tehty, koska vertailukelpoisista maista saatujen yhteneväisten tulosten on katsottu kuvaavan myös oman maamme tilannetta. Sairaalapotilaat kärsivät haittatapahtumista (virheet, erehdykset, vahingot, unohdukset ja lipsahdukset) huomattavan yleisesti: 1/ 10 sairaalapotilaasta kärsii jostain haitasta, 1/ 100 potilaasta saa vakavan haitan ja 1/ 1000 sairaalapotilaasta kuolee virheen, erehdyksen tms. seurauksena. Luvut perustuvat useissa maissa tehtyjen potilasturvallisuuskartoitusten pohjalta tehtyyn arvioon. 8 Yleisimmät hoidon haittatapahtumat ovat: hoitoon liittyvät infektiot väärä tai viivästynyt diagnoosi lääkitysvirhe kirurginen virhe laitevirhe inhimillinen virhe Akuuttisairaaloiden aikuispotilaista Suomessa yhdeksällä prosentilla oli vähintään yksi hoitoon liittyvä infektio (ns. sairaalainfektio) vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa. 9 Joka toisella henkilöllä, joka kuoli saadun infektion myötävaikutuksella, ei ollut hoitoon tulessaan hoitoon välittömästi kuolemaan johtavaa perustautia Pasternack, A Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, Perustuu Insitute of Medicinen vuonna 1999 julkaisemassa raportissa To err is human: Building a safer health system arvioon USA.n tilanteesta. 7 Riskanalys och händelseanalys - handbok for patientsäkerhetsarbete. Andra reviderade upplagan. Stockholm, Socialstyrelsen Pasternack, A Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, Lyytikäinen, O., Kanerva, M., Aghte N. ym Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa. Suomen Lääkärilehti 82: Kanerva M, Ollgren J. Virtanen M, Lyytikäinen O Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. Suomen Lääkärilehti 63: 18-19,

9 Haittatapahtumat ja hoitovirheet aiheuttavat potilaalle ja heidän läheisilleen kärsimyksiä, erilaisia haittoja ja taloudellisia seuraamuksia. Potilasturvallisuuden edistämisellä voidaan paitsi vähentää inhimillistä kärsimystä, myös saavuttaa merkittäviä säästöjä terveydenhuollon yksiköissä. 11 Terveydenhuollolle koituu vuosittain lähes miljardi euroa lisäkustannuksia, kun tarvitaan lisähoitoa vuode-osastoilla, avohoidossa ja pitkäaikaishoidossa. Pelkästään vuodeosastojen lisähoitopäivien kustannukset ovat 400 miljoonaa. 1 Tutkimusten mukaan ainakin puolet näistä kustannuksista eli 200 miljoonaa euroa vuodessa olisi säästettävissä. Kustannukset vastaisivat noin kolmea prosenttia terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Potilasvakuutuskeskuksen maksamat korvaukset potilasvahingoista vaihtelivat miljoonan euron välillä vuosittain ajalla Eniten korvaukseen johtaneita hoitovahinkoja sattui leikkaus- ja anestesiatoimenpiteiden yhteydessä: 1200 korvausta vuonna Myös kliiniseen tutkimukseen liittyviä korvattuja hoitovahinkoja oli paljon eli 650 kappaletta. 12 Ennakointi ja ehkäisy Jopa puolet nykyisistä haittatapahtumista voitaisiin estää 1) vaara- ja haittatapahtumista oppimalla, 2) riskejä ennakoimalla, 3) toiminnan järjestelmällisellä johtamisella ja seurannalla sekä 4) koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Haitat, virheet ja vahingot pitää havaita ja kirjata. Riskien ja haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden avoin ja läpinäkyvä käsittely ja analysointi ovat välttämättömiä. Käsittelyn avulla työyhteisössä ja tiimissä voidaan oppia virheistä ja ennen kaikkea kehittää päivittäisiä työtapoja turvallisemmiksi. Työtapojen muuttamisella pyritään siihen, että riskit tunnistetaan etukäteen ja vaaratilanteet ennakoidaan ja toimitaan niin, että potilaalle ei synny vaaraa. Potilas voi itse tehdä paljon turvallisen hoidon eteen ja toimia oman hoitonsa subjektina eikä sen passiivisena kohteena. Yksikköjen, osastojen, terveysasemien, sairaaloiden ja terveyskeskusten johdon rooli on merkittävä. Potilasturvallisuuden edistäminen pitää olla järjestelmällistä ja suunnitelmallista. Koulutuksen avulla henkilöstö saa kokonaiskäsityksen potilasturvallisuudesta sen sijaan, että opitaan esim. vain kuinka kirjataan mutta ei kuinka käsitellään ja opitaan virheistä. Tutkimuksessa tarvitaan erityisesti toimintatutkimusta, mm. uusia ideoita joiden toimivuutta testataan. 11 Øvretveit J. Does improving quality save money? A review of evidence of which improvements to quality reduce costs to health service providers. The Health Foundation, September Hallituksen esitys eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi HE 90/2010 vp 9

10 2. Kansallinen ohjaus ja lainsäädäntö Infektiot Potilaan hoitoon liittyvistä haittatapahtumista merkittävä osa muodostuu infektioista. Tartuntatautilain (583/1986) ja sen lisäysten (2006) mukaan tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu mm. sairaalainfektioiden torjunta. Sairaalainfektiolla tarkoitetaan terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta infektiota. 13 Kuntien velvollisuutena on järjestää infektioiden vastustamistyö siten kuin kansanterveyslaissa ja terveydenhuoltolaissa säädetään. Valtioneuvoston asetuksella määriteltyjen lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien seurannasta ja rekisteröinnistä on myös laissa asetettu velvoitteet (935/2003). 14 Sairaanhoitopiirit ohjaavat alueillaan sairaalainfektioiden torjuntaa, seurantaa ja selvittämistä. Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä käytetään työvälineenä SIRO- seurantaa, joka on sairaaloiden ja THL:n yhteistyössä kehittämä sairaalainfektioiden ehkäisy- ja torjuntaohjelma. Sen tavoitteena on mm. sairaalainfektioiden ehkäisy, seurannan kehittäminen, torjuntaohjeiden ja suositusten tuottaminen sekä koulutus ja tutkimus. 15 THL:ssa ja sitä edeltäneessä Kansanterveyslaitoksessa on tehty runsaasti tartuntatauteihin liittyviä sekä yleisiä että tauti- ja aiheuttajaspesifisiä ohjeita ja suosituksia. Lääkkeet ja lääkitys Erityisesti lääketurvallisuuden edistämistä linjataan sosiaali- ja terveysministeriön Lääkepolitiikka 2020 julkaisussa. 16 Lääkehoitosuunnitelma on toimintayksikön johtamisjärjestelmän ja laadunhallinnan keskeinen osa. Ohjeet lääkehoitosuunnitelmasta sisältyvät Sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen: Turvallinen lääkehoito. 17 Lääkkeiden määräämiseen tai toimittamiseen oikeutettujen henkilöiden on ilmoitettava FIMEAlle (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) toteamansa tai epäilemänsä lääkkeiden käyttöön liittyneet haittavaikutukset, erityisesti vakavat ja/tai odottamattomat, sekä kaikki uusien lääkkeiden haitat. 18 Turvallisuus Turvallisuussuunnitteluvelvollisuus perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön. 19 Pelastustoimiasetuksen mukaan pelastussuunnitelma on laadittava mm. sairaaloihin, vanhainkoteihin ja hoitolaitoksiin. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa tarpeellisin toimenpitein huolehtimaan työntekijäin turvallisuudesta ja terveydestä. 20 Työantajan on jatkuvasti ja järjestelmällisesti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta kartoittamalla erilaiset vaarat ja haittatekijät. STM julkaisi vuonna 2005 Turvallisuussuunnitteluoppaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Oppaan tarkoituksena on antaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille perusteet riskien kartoitukseen perustuvan turvallisuussuunnitelman laatimiseen ja turvallisuustason määrittelyyn. 13 Tartuntatautilaki 583/1986: 14 Laki tartuntatautilain muuttamisesta 935/2003: 15 Sairaalainfektioiden seuranta SIRO: 16 Lääkepolitiikka Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 17 Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2005:32. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Haittavaikutuksista ilmoittaminen 19 Pelastuslaki 379/2011: 20 Työturvallisuuslaki 738/2002: i 10

11 Potilasturvallisuusstrategia Potilasturvallisuusstrategia edelsi vuonna 2011 voimaan astunutta lainsäädäntöä. Siinä potilasturvallisuutta käsitellään neljästä näkökulmasta, jotka ovat turvallisuuskulttuuri, vastuu, johtaminen ja säädökset. Strategia määrittelee kokonaisvaltaisen potilasturvallisuustyön ja ohjaa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin ja edistää sen toteutumista. Strategian visiona on, että vuoteen 2013 mennessä potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Potilasturvallisuuden edistämisen kannalta voimaantullut Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 22 ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus ovat keskeisiä. Lain pykälässä 8 Laatu ja potilasturvallisuus todetaan, että: Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilas-turvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Lain nojalla annettu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 23 (341/2011) laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta annetaan yksityiskohtaisia määräyksiä potilasturvallisuussuunnitelmasta. Terveydenhuollon toimintayksikköjen on mm. määriteltävä vastuut, menettelytavat ja rakenteet ja johdon vastattava edellytyksistä ja voimavaroista edistää potilasturvallisuutta. Myös johtamisen periaatteita ja organisaatiokulttuuria on tarkasteltava potilasturvallisuuden kannalta. Potilaat ja heidän läheisensä pitää ottaa konkreettisesti mukaan laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimenpanon tueksi julkaistaan syyskuussa Oppaan sisällöstä vastaa THL:n keväällä 2010 nimeämä kansallisen potilasturvallisuusstrategian asiantuntijaryhmä kehittämispäällikkö Pia Maria Jonssonin johdolla. Se on ensisijaisesti tarkoitettu tukemaan terveydenhuollon toimintayksiköitä niiden laatiessa suunnitelmaa potilasturvallisuuden täytäntöönpanoksi. Opasta voivat käyttää terveydenhuollon yksiköiden johto, ammattihenkilöstö sekä potilaat. Sen sisältö voi myös tukea luottamushenkilöitä heidän tehtävässään. Lainsäädännön ja määräysten toimeenpano ja potilasturvallisuuden järjestelmällinen edistäminen ovat haastavia terveydenhuollon toimintayksiköille, vaikka useissa yksiköissä on jo tehty merkittävää työtä haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Uusi lainsäädäntö korostaa järjestelmällisyyttä, kattavuutta ja jatkuvaa oppimista sekä avointa ja läpinäkyvää toimintakulttuuria. 21 Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisuja 2009: Terveydenhuoltolaki 1326/2010: 23 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. 341/ Potilasturvallisuusopas: 11

12 3. Ohjelman päämäärä ja tarkoitus Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma perustuu edellä mainittuun lakisääteiseen ohjaukseen potilasturvallisuuden edistämiseksi. Ohjelma tukee tartuntatautilain, terveydenhuoltolain ja potilasturvallisuusasetuksen sekä kansallisten strategioiden toteuttamista terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon toimintayksiköissä niin, että toimintatavat potilaan hoidossa kehittyvät entistä turvallisemmiksi eikä hoidosta koidu vaaraa tai haittaa potilaalle. Päämäärä Potilaan hoitoon liittyvien kuolemien määrä on Suomessa arviolta vuodessa. Arvio perustuu tietoihin muista samankaltaisista maista. Meillä ei ole tarkkaa tietoa hoitoon liittyvistä haittatapahtumista, virheistä ja vahingoista. Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelmassa pyritään löytämään keinoja lähtötilanteen arviointiin ja muutoksen mittaamiseen. Päämääränä on, että potilaan hoitoon liittyvät kuolemat ja haittatapahtumat puolittuvat vuoteen 2020 mennessä. Päämäärä on erittäin kunnianhimoinen ja sen saavuttamiseen osallistuvat myös monet muut toimijat ja projektit. Tieliikenneonnettomuuksia ja työtapaturmia on kyetty vähentämään järjestelmällisellä ja monipuolisella työllä myös terveydenhuolto voi vähentää vaaroja ja vaaratilanteita, kunhan työyhteisöt, johto, työtiimit ja ammattilaiset korostavat entistä enemmän järjestelmällistä vaaratilanteiden tunnistamista, ennakoimista ja ehkäisyä rakenteissa, järjestelmissä ja päivittäisissä toimintavoissa. Tarkoitus Potilasturvallisuuden edistäminen kautta maan vaatii tietoista panostamista terveydenhuollon toimintayksiköissä ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa. Kansallisten toimijoiden tehtävä on tukea yksikköjen työtä. Tämän ohjelman tarkoitus on, että: Terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon ammattilaiset voivat työskennellä potilasturvallisuutta edistävässä ympäristössä ja heillä on käytettävissään laadukkaita ja käyttökelpoisia potilasturvallisuuden edistämisen välineitä, joiden suunnittelemiseen ja jakamiseen he itse osallistuvat. Tällaisia ovat mm. tieto, vertaiskokemukset, hyvät käytännöt, kehittymisohjelmat ja työkalut. Eri lähteistä ja eri tavoin saadun tiedon ja vertaisvaikuttamisen odotetaan johtavan käytäntöjen ja toimintatapojen muutoksiin, joiden avulla eri ammattilaiset (johtajat, siivoojat, lääkärit, sairaanhoitajat, laitosmiehet, välinehuoltajat jne.) edistävät potilasturvallisuutta järjestelmällisesti, avoimesti ja syyllistämättä sekä jatkuvasti oppien. Ohjelman hyödynsaajina ovat terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon toimintayksiköt ja niiden henkilöstö. Viimekädessä hyödynsaajina ovat potilaat, joiden hoidon laatua Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma pyrkii parantamaan. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma sitoutuu saavuttamaan tarkoituksensa. Sen onnistumista arvioidaan sillä perusteella, missä määrin asetettu tarkoitus on toteutunut ja ohjelman osioiden tavoitteet saavutettu. Näitä seurataan ja mitataan ohjelman aikana ja hanketta suunnataan tarvittaessa uudelleen. 12

13 Potilasturvallisuutta taidolla on projekti, jolla on selkeä alku ja loppu. Ohjelman tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Se luo edellytyksiä, ja kun niitä on kohtuullisessa määrin rakennettu, ei hanketta enää tarvita vaan toimintayksiköt voivat jatkaa kehittämistyötä itsekseen tai yhdessä. Projektiluonne on myös haaste: ohjelmatiimi on käynnistäjä ja mahdollistaja, sen pitää kyetä innostamaan varsinaisia osaajia ja tekijöitä. Kansalliselle tasolle jäänee joitakin tehtäviä ohjelman jälkeen, kuten kansallinen potilasturvallisuuden seuranta. 4. Toimijat ja yhteistyökumppanit Terveydenhuollon toimintayksiköt ja henkilökunta Ohjelman tärkeimmät ja keskeisimmät kumppanit ja toimijat ovat julkisen terveydenhuollon toimintayksiköt ja niiden henkilökunta koko maassa. Koko henkilöstö on tarpeen saada mukaan potilasturvallisuustyöhön: johtajat, esimiehet, siivoojat, lääkärit, lähihoitajat, laitosmiehet, sairaanhoitajat, ruokahuollon henkilökunta, välinevaraston työntekijät, välinehuoltajat jne. Mukaan tarvitaan myös kuntien päätöksentekijät, rakennusten suunnittelijat ja monet muut. Soveltuvin osin ohjelmassa ovat mukana myös sosiaalihuollon toimintayksiköt. Vaikka terveydenhuoltolaki ei koske sosiaalihuollon yksiköitä, ne ovat tämän ohjelman piirissä niiltä osin kuin potilaalle tai asiakkaalle annetaan hoitoa tai hoivaa. Tällaisia yksikköjä ja toimintoja ovat erityisesti vanhusten ja vammaisten laitoshoito ja asumispalvelut. Ohjelmassa tullaan selvittämään tarkemmin sosiaalitoimen potilas(asiakas)turvallisuuskysymyksiä, asettamaan niitä tärkeys-järjestykseen ja kartoittamaan keinoja niiden ratkaisemiseksi. Ohjelma on mahdollistaja: se lisää terveydenhuollon piirissä toimivien ammattilaisten mahdollisuuksia antaa korkealaatuista hoitoa niin, että inhimillisiä virheitä sattuisi yhä harvemmin ja hoidon estettävissä olevat haitat ennakoitaisiin ja estettäisiin. Näin ollen ohjelman päämäärää kohti eli haittatapahtumien puolittumista vuoteen 2020 mennessä päästään askel askeleelta kun sairaaloiden, terveyskeskusten ja vanhusten ja vammaishuollon johto ja henkilöstö käyttävät ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia hyväksi. Ohjelman onnistuminen (eli, että se toteuttaa tarkoitustaan tuottaa ja jakaa laadukkaita ja käyttökelpoisia potilasturvallisuuden välineitä) on mitä suurimmassa määrin riippuvainen yksikköjen ja niiden henkilöstön aktiivisesta osallistumisesta ohjelman toimintojen, kuten työkalut, koulutus, verkottuminen ja tiedon välittäminen, suunnitteluun ja toteutukseen. Tiiviillä yhteisellä työllä varmistetaan, että ohjelman toiminnot perustuvat kentän tarpeisiin, käytäntöihin, olosuhteisiin ja voimavaroihin. 13

14 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL THL:sta ohjelmaan kootaan olemassa olevia toimintoja eri osastoilta: Menetelmien ja käytäntöjen arviointi-yksikkö: potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvät tietoon perustuvat käytännöt Tapaturmien ehkäisy- yksikkö: vanhusten tapaturmat Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto: hoitoon liittyvät infektiot Tieto-osasto: indikaattorit, tietokannat ja rekisterit Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö: indikaattorit, tietokannat Tukipalveluosasto: talous- ja henkilöstöhallinto, IT, tilat ja välineet, tietopalvelut Viestintä ja vaikuttaminen osasto Johto Uusia toimintoja perustetaan toimialalle 4: Sosiaali- ja terveyspalvelut, jolla hanke myös hallinnoidaan ja jossa ohjelman keskustoimisto henkilökuntineen sijaitsee. Kansalliset terveysalan laitokset, ammattijärjestöt ja ammatilliset seurat Potilasturvallisuutta taidolla on yhteishanke, jossa toimii useita kansallisia kumppaniorganisaatioita. Myös tässä suhteessa ohjelma on mahdollistaja: eri toimijoiden erilainen rooli ja asiantuntemus sekä eri tiedonvälittämisen ja vaikuttamisen kanavat ja yhteistyökumppanit kentällä tuovat yhdessä enemmän synergiaetuja kuin kunkin toiminnot erillisinä. Jotta kumppanit voivat olla aktiivisia toimijoita ohjelmassa, rakennetaan toimivat verkostot ohjelman ja niiden välille. Yhteistyöstä on sovittu tai ollaan sopimassa seuraavien tahojen kanssa. Ohjelman edetessä tullee mukaan myös muita kumppaneita. Kuntaliitto Valvira, Fimea Potilas- ja omaisjärjestöt: Potilasliitto, Potilasvakuutuskeskus Tieteelliset yhdistykset: Duodecim-seura, Finska läkaresällskapet ja erikoisalakohtaiset yhdistykset Ammattijärjestöt: Lääkäriliitto, Sairaanhoitajaliitto, Tehy, Super Potilasturvallisuusyhdistys, Sairaalahygieniayhdistys Lääketietokeskus Oy Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset Kansainväliset organisaatiot Erityisesti WHO, EU, OECD, Pohjoismainen Ministerineuvosto ja Euroopan tautikeskus (ECDC) ovat väyliä, joissa verkotutaan ja vaihdetaan tietoa, kokemuksia ja työkaluja ja osallistutaan yhteiseen kehittämistyöhön. Ohjelma hyödyntää näitä organisaatioita ja niiden työtä. Myös pohjoismaiset mallit, käytännöt ja kokemukset käytetään hyödyksi. 14

15 Verkostoituminen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma on paljolti verkostohanke. Kukin osio toimii erilaisten verkostojen varassa, joiden työtä ohjelmatiimi THL:ssa tukee ja koordinoi. Koulutusta suunnittelevat eri ryhmät, joiden asiantuntijat ovat mm. eri kumppaniorganisaatioista. Sen laadusta vastaa toimituskunta. THL kouluttaa sairaanhoitopiirien potilasturvallisuuskoordinaattorit ohjaamaan verkkokoulutuspakettien käyttöä ja he puolestaan kouluttavat kaksi henkilöä kustakin terveydenhuollon toimintayksiköstä ohjaajiksi (2pv). Nämä koulutusohjaajat tukevat verkkokoulutuksen käymistä toimintayksiköissä. Viestintä ja tiedotus tapahtuvat kumppaneiden viestintäyhdyshenkilöiden kanssa ja asiantuntijoiden antaessa osaamispanoksensa artikkeleihin ja tilaisuuksien esityksiin. Alueellista tiedotusta tehdään kentän viestintäverkoston avulla ja pt- koordinaattoreiden kanssa yhteistyössä. Verkkopalvelujen (sähköinen kirjasto) sisältöä tuottavat ja työkalujen laatimiseen osallistuvat kansalliset kumppanit, asiantuntijat, kentän henkilöstö jne. Kuvio 2. Ohjelma syntyy ja toteutuu verkostoissa 15

16 5. Ohjelman osiot Potilasturvallisuutta taidolla ohjelmasuunnitelma Kuvio 3. Ohjelma koostuu kuudesta osiosta. Ohjelman eri osiot ja toiminnot sisältävät ne periaatteet ja toiminnalliset tavoitteet, jotka mahdollistavat potilasturvallisuustyön onnistumisen: Inhimillisten virheiden ymmärtäminen ja vähentäminen Avoimuus ja läpinäkyvyys Syyllistämätön potilasturvallisuuskulttuuri Järjestelmälähtöinen ajattelu potilasturvallisuuden kehittämisessä o yksilö vs. järjestelmänäkökulma o järjestelmätekijät haittatapahtumien taustalla o riskien arviointi ja hallinta o suojausjärjestelmät ja turvallisuutta edistävät käytännöt Moniammatillisuus, kaikkien työntekijöiden osallistuminen ja vastuut Haittatapahtumien kirjaaminen ja tietojärjestelmät Virheistä oppiminen ja jatkuva oppiminen Johtaminen, vastuut, rakenteet ja voimavarat Potilaan ja läheisten osallistuminen 16

17 Samoin ohjelman osiot ja toiminnot sisältävät poikkileikkaavasti keskeiset sisältöteemat: Hoitoon liittyvät infektiot Lääkitysturvallisuus Hoitomenetelmät Hoitaminen Laitteet Fyysinen ympäristö Ohjelman osiot tavoitteet ja toiminnot Osio 1 Tavoite Päätoiminnot Yhdessä riskit haltuun Jokainen potilaiden kanssa välittömästi tai välillisesti työskentelevä henkilö tunnistaa, että potilasturvallisuuden järjestelmällinen ja riskit ennakoiva edistäminen on osa hänen työtään. Ohjelma viestii ja vaikuttaa yhdessä kumppaneiden kanssa ammattilehtien, eri viestimien ja tapahtumien kautta ja tukee alueellisia ja paikallisia toimijoita heidän viestinnässään. Osio 2 Johto johtamaan Tavoitteet 1. Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on laadittu potilasturvallisuuden suunnitelma ja johto on nimennyt vastuuhenkilöt ja osoittanut voimavarat. Johto eri tasoilla seuraa ja johtaa potilasturvallisuuden etenemistä. 2. Jokainen potilasturvallisuuden vastuuhenkilö ja/tai koordinaattori on osallistunut vertaisoppimiseen ja toimii aktiivisesti vastuutyössään. Päätoiminnot 1. Ohjelma tuottaa yhdessä johdon kanssa työkaluja potilasturvallisuuden johtamiseen. 2. Ohjelma tukee potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden verkottumista ja järjestää edellytyksiä vertaisoppimiseen ja tiedon saantiin. Osio 3 Tavoite Päätoiminnot Taidot karttumaan Jokainen terveydenhuollon ammattilainen hallitsee potilasturvallisuuden perustaidot ja -tiedot ja osaa soveltaa niitä omassa työssään. Ohjelmassa kehitetään kriteerit ja tavoitteet alan koulutukselle. Asiantuntijat laativat korkealaatuisia potilasturvallisuuden verkko-oppimisohjelmia, joita toimintayksiköt voivat käyttää ohjelman tuella henkilöstön koulutuksessa. Ohjelma kumppaneineen vaikuttaa potilasturvallisuuden sisällyttämiseksi alan peruskoulutukseen. 17

18 Osio 4 Toimivat työkalut käyttöön Tavoitteet 1. Terveydenhoidon eri ammattilaisilla on käytettävissään työkaluja potilasturvallisuuden edistämiseksi päivittäisessä työssä ja he osaavat käyttää niitä. 2. Yksiköissä ja alueellisesti ja kansallisesti on käytettävissä monipuolista seurantatietoa potilasturvallisuudesta. Tieto on luotettavaa, kattavaa ja vertailukelpoista. Päätoiminnot 1. Ohjelmassa kerätään, arvioidaan, kehitetään, sovelletaan ja jaetaan yhdessä tietoon ja/tai kokemukseen perustuvia käytännönläheisiä työkaluja eri tehtäviin. 2. Haittatapahtumien ja niiden lisäkustannusten seurantaan sekä potilasturvallisuustyön edistymisen seurantaan ja vaikuttavuuden ja säästöjen arviointiin laaditaan kansalliset ja yksikkökohtaiset mittaristot. Paikallisia ja kansallisia tietokantoja ja niiden toimivuutta parannetaan. Osio 5 Tavoite Päätoiminnot Kokemukset ja tiedot kiertoon Terveydenhuollon ammattilaisilla, potilasturvallisuuden vastuuhenkilöillä sekä johdolla on käytettävissä monipuolista, käyttökelpoista ja tiivistettyä tietoa, tilastoja ja uutisia sekä väyliä vertaistiedon välittämiseen ja yhteiseen kehittämistyöhön. Ohjelma rakentaa tiedonhankintaa, jatkuvaa oppimista ja vertaiskeskustelua varten verkkosivuston. Oppimisverkostoissa hankitaan, muokataan ja välitetään aluelista, kansallista ja kansainvälistä tietoa, kokemuksia ja hyviä toimintatapoja. Osio 6 Tavoitteet Päätoiminnot Ideasta tutkimukseen ja sovellukseen 1. Terveydenhuollon ammattilaisten ideat ja innovaatiot löytävät tiensä eteenpäin, saavat tukea edelleen kehittämiseen ja tieteelliseen testaukseen ja käyttökelpoiset levitetään laajalti käyttöön. 2. Terveydenhuollon ammattilaiset saavat tietoa kansainvälisestä ja kotimaisesta potilasturvallisuuden toimintatutkimuksesta. 3. Kentällä toimivat ammattilaiset tekevät tutkimustyötä ja voivat välittää tietoa omista tutkimuksistaan. Järjestämällä innovointi- ja tutkimuspäivät vuosittain, perustamalla ideoiden kehittämishautomo ja tarjoamalla tutkimuksen ohjaustukea kannustetaan potilastyötä tekeviä ideoimaan käytännön keinoja potilasturvallisuuden edistämiseksi ja tekemään käytännön tutkimustyötä. Seuraavassa selostetaan kunkin ohjelmaosan ajatusta, kohdentumista ja rajauksia. Yksityiskohtaisempia tietoja esitetään liitteinä olevissa loogisen viitekehyksen taulukoissa (LogFrame). 18

19 Osio 1. Riskit yhdessä haltuun Tavoite: Jokainen terveydenhuollossa työskentelevä tunnistaa, että potilasturvallisuuden edistäminen kuuluu hänen työhönsä. Ohjelmassa viestitään ja vaikutetaan kansallisesti ammattilehtien, eri viestimien ja tapahtumien avulla ja tuetaan alueellisia toimijoita viestinnässä, jotta sosiaali- ja terveydenhuollossa herää laajasti myönteistä mielenkiintoa potilasturvallisuuden kehittämistä kohtaan. Viestinnän ja tiedotuksen keskeisin ja ensisijainen kohderyhmä ovat terveydenhuollon piirissä toimivat henkilöt, sekä johto että eri alojen ammattilaiset (lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, siivoojat, välinehuoltajat, ruokahuollon työntekijät jne.). Viestinnällä lisätään myönteistä kiinnostusta ja painetta potilasturvallisuuden edistämiseen. Sillä lisätään myös tietoa potilasturvallisuustyöstä, joka perustuu järjestelmällisyyteen, syyllistämättömyyteen, virheistä oppimiseen ja riskien ja vaarojen ennakointiin. Viestintää ja tiedotusta tehdään kahdella tasolla: 1. Ohjelman keskustoimisto THL:ssa kumppaneineen vastaa viestinnästä kansallisella tasolla ja kansallisin kanavin eri kohderyhmille ja hankkii sisältöasiantuntijoita. Keskustoimisto myös tuottaa ja toimittaa monipuolista viestintäaineistoa sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten käyttöön. 2. Alueilla ja toimintayksiköissä viestintähenkilöiden verkosto ja potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden verkosto viestittävät ohjelman laatiman aineiston avulla ja omilla aineistoillaan. Viestintä ja tiedotus sisältävät mm.: Eri alojen asiantuntijoiden laatimia artikkeleita eri ryhmille suunnatuissa ammattilehdissä ja vastaavissa, esim. Lääkäriliiton, Sairaanhoitajaliiton, Potilasliiton lehdet ja tiedotuskanavat. Ohjelma kokoaa asiantuntijapankin ja pyytää kirjoituksia; kumppanit julkaisevat ja levittävät ne. Ohjelma rakentaa verkoston kumppanien viestintävastuuhenkilöiden kanssa. Eri alojen potilasturvallisuuden käytännönläheisiä artikkeleita sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten lehdissä ja uutiskirjeissä sekä niiden sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla. Ohjelma rakentaa verkoston viestintävastuuhenkilöiden kanssa vähintään sairaanhoitopiiritasolla. Ohjelma tarjoaa aineistoa yksikköjen oman aineiston lisäksi. 19

20 Tiedotteita, uutisia ja lyhyitä juttuja kansallisten kumppaneiden verkkosivuilla ja sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla. Ohjelma tarjoaa aineistoa yksikköjen oman aineiston lisäksi. Myös lehdistötiedotteita tarjotaan käytettäviksi. Eri alojen asiantuntijoiden pitämiä esityksiä, puheenvuoroja ja esittelyjä eri tahojen, erityisesti kansallisten kumppanien järjestämissä kansallisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja näyttelyissä. Ohjelma kokoaa esiintyjäpankin ja tuottaa tukiaineistoa mm. dioja, videoita ja banderolleja. Alueellisia tilaisuuksia varten kootaan esiintyjäpankki, josta pyritään pyydettäessä hankkimaan asiantuntija. Lisäksi tuotetaan tukiaineisto. Esitykset kootaan ohjelman verkkosivuille kaikkien käytettäviksi. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman verkkosivustolle kootaan runsaasti viestinnässä hyödynnettävää aineistoa (katso Osio 5). Viestinnän ja tiedotuksen painopiste on potilasturvallisuudessa, ei Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelmassa. Viestinnän sisältö määräytyy kullekin kohderyhmälle erikseen ja muodostuu potilasturvallisuuden keskeisistä teemoista. Viestinnän vaatimuksina ovat vaikuttavuus, selkeys, ymmärrettävyys, yhdenmukaisuus, johdonmukaisuus ja syyllistämättömyys. Tiedottaminen potilaille ja heidän läheisilleen potilasturvallisuudesta, potilaan oikeuksista ja valituskanavista ja potilaiden osallistaminen toimimaan subjekteina ovat tärkeä osa ohjelmaa: niitä käsitellään koulutuksessa (Osio 3) ja niitä varten laaditaan työkaluja (Osio 4) sekä hyödynnetään potilas- ja läheispalautteita. Potilaan ja läheisten mukaanoton hyvistä toimintavoista ja - käytännöistä välitetään tietoa verkkosivustossa (Osio 5). Tiedottaminen kansalaisille tapahtuu ohjelman verkkosivujen kautta ja välillisesti potilasjärjestöjen kautta. Ohjelmaosio organisoidaan siten, että THL/Viestintä ja vaikuttaminen osaston vetämänä rakennetaan viestinnän yhdyshenkilöiden verkostot, jotka kattavat kansalliset kumppanit ja kaikki sairaanhoitopiirit ja ainakin suurimmat terveyskeskukset. Sisältöjen tuottamiseen ja esiintymisiin perustetaan asiantuntijapankit, sillä ei ole tarkoituksenmukaista, että ohjelman keskustoimiston väki kiertää tilaisuuksissa. Ohjelma toimii aloitteellisesti, jotta eri kanavien kautta saadaan potilasturvallisuusasiaa esille. 20

21 Osio 2. Johto johtamaan Tavoitteet: 1. Kaikissa toimintayksiköissä on laadittu potilasturvallisuuden suunnitelma ja johto on nimennyt vastuuhenkilöt ja osoittanut voimavarat. Johto johtaa ja seuraa eri tasoilla potilasturvallisuuden sekä syyllistämättömän ja virheistä oppivan kulttuurin etenemistä. 2. Jokainen potilasturvallisuuden vastuuhenkilö ja/tai koordinaattori hyödyntää Ohjelman kehityspolkuja ja toimii aktiivisesti vastuutyössään. Toiminnot: 1. Tuotamme johdolle työkaluja ja -välineitä potilasturvallisuuden johtamiseen. 2. Myös potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt kouluttautuvat jatkuvasti ohjelman aineistojen avulla. Johto Johto käsittää tässä sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten ylimmän johdon, joka on viime kädessä vastuussa potilasturvallisuudesta organisaatiossaan. Johdolla tarkoitetaan tässä myös keskijohtoa ja tiimien vetäjiä, joilla on erittäin tärkeä rooli potilasturvallisuuden viemisessä eteenpäin omalla vastuualueellaan - lopultahan on kyse toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutoksesta potilaan hoidossa. Sosiaalitoimen johdon kanssa pyritään selvittämään potilas(asiakas)turvallisuuden ongelmia erityisesti vanhusten ja vammaisten pitkäaikaishoidossa ja asumispalveluissa ja löytämään niihin ratkaisukeinoja. Johtamisella tarkoitetaan johtamisen eri osa-alueiden toimintoja potilasturvallisuuden parantamiseksi. Riippuen yksikön sijainnista organisaatiossa niitä ovat potilasturvallisuuden edistämisen strateginen ja toiminnallinen suunnittelu (mm. terveydenhuoltolain määräämä laatu ja potilasturvallisuussuunnitelma), johtamisen ja vastuiden rakenteiden perustaminen tai selkiyttäminen, voimavarojen järjestäminen, toimeenpanon johtaminen, avoimen ja oppivan potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen ja potilasturvallisuuden edistymisen seuranta. Moniammatillisen yhteistyön edistäminen on johdon tehtävistä eräs merkittävimmistä ja haastavimmista, sillä potilasturvallisuus on kaikkien henkilöstöryhmien asia ja sitä sen toteutuksen määrittävät työtehtävät ja tiimi. Ohjelma tukee potilasturvallisuuden johtamista järjestämällä seminaareja/työpajoja tai järjestämällä potilasturvallisuusaiheita johdon muihin seminaareihin ja tapaamisiin maakunnissa ja kansallisesti yllä mainituista aiheista. Lisäksi tuotetaan ja jaetaan monipuolisia työkuluja johtamiseen mukaan lukien keinoja seurata ja verrata potilasturvallisuuden edistymistä omassa ja muissa organisaatioissa sekä selvittää kustannusvaikuttavuutta (katso Osio 4). Johdon tarpeisiin laaditaan tietoiskuja (policy brief) keskeisistä kysymyksistä. Keskijohtoa varten tuotetaan erityisala- tai toimintokohtaisia tietopaketteja, dia-esityksiä, tiedotteita ja esimerkkitapauksia, joiden avulla esimiehet voivat kehittää potilasturvallisuustyötä henkilöstönsä kanssa. 21

22 Ohjelman tämä osio organisoidaan niin, että THL ja kumppanit perustavat johdon yhteistyötiimin, jossa myös johto on edustettuna. Tiimi laatii johdon kanssa tehtävälle yhteistyölle suunnitelmat, jotka ohjelma kumppaneineen toteuttaa. Potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt Potilasturvallisuusasetuksen mukaan jokaisessa terveydenhuollon yksikössä pitää olla vähintään yksi nimetty potilasturvallisuuden vastuuhenkilö. Viimekädessä vastuu on aina ylimmällä johdolla, mutta potilasturvallisuus ja sen suunnitelman toteuttaminen, seuranta ja kehittäminen edellyttävät asiaan perehtynyttä henkilöstöä. Heille on tarpeen varata riittävästi aikaa ja valtuuksia. Organisaation koosta riippuen voidaan tarvita useampia vastaavia henkilöitä. Heidän vastuunsa ja tehtävänsä määritellään suunnitelmassa. Organisaation johto nimeää eri tasoille potilasturvallisuutta koordinoivat henkilöt ja työryhmät, jotka toimivat johdon alaisuudessa potilasturvallisuuspäätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Potilasturvallisuustyötä läpileikkaavia alueita varten voidaan perustaa omat työryhmänsä esimerkiksi turvallisen lääkehoidon toteuttamista varten. Suurissa organisaatioissa tarvitaan eri toimialueiden johdon edustajista koostuva ryhmä, jolle säännöllisesti raportoidaan potilasturvallisuuden kehityksestä ja joka vastaa potilasturvallisuuden strategisesta ohjauksesta. Useat vastuuhenkilöt tulevat olemaan uusia tehtävässään ja osalla ei ehkä ole mittavaa aiempaa kokemusta potilasturvallisuuden kokonaisuudesta. Sairaanhoitopiirien kokeneet potilasturvallisuuspäälliköt ja -koordinaattorit omaavat huomattavaa osaamista. Heidän osaamisensa ja kokemuksensa hyödynnetään ohjelmassa mm. vertaisoppimista tukemalla. Potilasturvallisuus taidolla -ohjelma järjestää työpajan potilasturvallisuussuunnitelman laatimisesta kullakin ERVA-alueella syksyllä Niissä kokeneemmat potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt jakavat kokemuksiaan ja yhdessä etsitään vastauksia ja keinoja toteuttamiskelpoisten ja tarpeisiin vastaavien suunnitelmien tekemiseksi kussakin organisaatiossa. Tämä ohjelman osio organisoidaan niin, että vastuuhenkilöistä ja/tai koordinaattoreista muodostetaan verkosto. Heidän kanssaan kartoitetaan yhteistyön tarpeet ja muodostetaan alueelliset verkostot. Yhteistyössä mm. laaditaan kehittymis- ja oppimispolut, jotka sitten toteutetaan vertaisoppimisen avulla. Ohjelman verkkosivustolle muodostetaan oma ryhmä, jota varten kerätään ja valitaan aineistoa ja perustetaan sisäinen keskustelualusta tietojen ja kokemusten vaihtamiseksi. 22

23 Osio 3. Taidot karttumaan Tavoite: Jokainen terveydenhuollon ammattilainen hallitsee potilasturvallisuuden perustiedot ja - taidot ja osaa soveltaa niitä omassa työssään. Toiminnot: Ohjelmassa kehitetään kriteerit ja tavoitteet alan koulutukselle. Asiantuntijat laativat korkealaatuisia potilasturvallisuuden verkko-oppimisohjelmia, joita toimintayksiköt voivat käyttää ohjelman tuella henkilöstön koulutuksessa. Ohjelma kumppaneineen vaikuttaa potilasturvallisuuden sisällyttämiseksi alan peruskoulutukseen. Perusoppimispolku Tavoitteena on, että koko terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon henkilöstö, ensi alkuun julkisella sektorilla eli runsaat henkilöä, kulkee läpi perusoppimispolun. Se on pääosiltaan kaikille yhteinen ja osin räätälöity tehtävän ja/tai henkilöstöryhmän mukaan. Perusohjelman vaatima työskentelyaika on oppijalle noin 20 tuntia sisältäen myös välitehtäviä omassa työympäristössä. Oppimispolku tarkoittaa tässä samaa kuin kattava perinteinen koulutuspaketti, joka sisältää ohjeet kouluttajalle ja opiskelijalle, opetussuunnitelman, oppimistehtävät, oheisaineiston sekä loppuarvioinnin. Verkko-oppiminen on valittu sen etujen vuoksi: se mahdollistaa suuren määrän oppijoita, on edullinen ja joustava ajan ja paikan suhteen, myös taitojen oppiminen mahdollistuu, oppimiskertoja on useita ja oppiminen hallinnoidaan samalla alustalla. Erityisen tärkeää on hyödyntää oppimismenetelmiä monipuolisesti - kymmenien sivujen tekstinlukeminen ei ole korkeatasoista verkkokoulutusta. Oppimista tapahtuu myös ohjatun opiskelun ulkopuolella: työyhteisössä, kahvilassa, vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa. Verkko-oppimisessa on sähköinen oppimisalusta/ oppimisympäristö, Moodle -ohjelma, jossa kaikki opiskelijan ja ohjaajan toiminnot tapahtuvat. Oppimisohjelman käyttö edellyttää tietokoneen käytön perustaitoja. Yhteinen verkkokurssi perustuu kompetenssien määrittelyyn, jossa korostuvat taidot ja soveltaminen omaan työhön enemmän kuin tiedot. Aiheet valitaan käytännön osaamistavoitteiden perustella ja pohjana käytetään mm. WHO:n suosittamaa rakennetta. Sisällöt ja verkkopedagoginen toteutus tehdään asiantuntijoiden kanssa yhdessä. Peruskoulutuspaketti laaditaan siten, että kukin kolmen tunnin jakso jaetaan noin puolen tunnin jaksoihin, jotka käsittelevät eri teemoja. Ne laatii asiantuntijatiimi ja ohjelman kehittämispäällikkö toimii vetäjänä ja mukana on myös verkkopedagogian asiantuntija. Välitehtävät, noin kahden tunnin panos per tehtävä, tehdään kahden kuukauden jaksolla, jolloin asia saa hautua ja syventyä kunnes seuraava kolmen tunnin jakso alkaa. Laadusta vastaa korkeantason toimituskunta. Ohjelma tarjoaa kahden päivän koulutuksen ohjaajien kouluttajiksi, jotka organisoivat verkkokoulutuksen toimintayksiköissään ohjelman tuella. Kustakin sairaanhoitopiiristä kaksi henkilöä, esim. potilasturvallisuuden vastuuhenkilöä, koulutetaan oppimisohjelman ohjaamiseen (2pv). He puolestaan kouluttavat kaksi henkilöä ohjaajiksi kustakin mukaan haluavasta 23

24 terveydenhuollon (ja mahdollisesti sosiaalihuollon) toimintayksiköstä. Ohjaaja organisoi verkkokoulutuksen toimintayksikössään, seuraa ohjelman avulla opiskelijoiden edistymistä, antaa palautetta esim. välitehtävistä ja verkkokeskusteluista sekä järjestää teknistä tukea tarvittaessa. Ohjaaja puolestaan saa tukea ohjelmasta ja teknistä tukea ohjelman palvelinpalvelujen toimittajalta. Koulutus aloitetaan vuoden 2012 alkupuolella. Kun tuote on valmis, päätös kouluttamisesta on toimintayksiköillä. Ne voivat päättää koko henkilöstön tai sen osan osallistumisesta koulutukseen työaikana, osana työnantajan lakisääteistä täydennyskoulutusvelvollisuutta. Työnantajan merkittävän kustannus koituu työntekijöiden ajankäytöstä oppimiseen. Tämän lyhytaikainen kulu tullee korvatuksi, kun virheet ja siten turhat hoidot vähenevät. Perusohjelman jälkeen suurin osa kehittymisestä ja oppimisesta pitäisi tapahtua työssä osana arkipäivää. Tämä edellyttää johdon sitoutumista kaikilla tasoilla, haittatapahtumien kirjaamista ja oppimista niistä, avointa toimintakulttuuria ja toimivia työvälineitä. Kuvio 4. Ohjelma tuottaa potilasturvallisuuskoulutusta. Erityiset toimintokohtaiset ohjelmat Eri toiminnoille kuten kirurgia, vanhusten pitkäaikaishoito, siivous, lääkehoidon turvallisuus, jne. laaditaan lisäksi omat lyhyehköt erityiskoulutuspaketit sen mukaan kuin kenttä priorisoi aiheita. Osa koulutuksesta liittyy erityisten työvälineiden käyttöön. Potilasturvallisuus osaksi peruskoulutusta Terveydenhuollon ammattilaisten peruskolutukseen on tarpeen sisällyttää järjestelmällistä koulutusta potilasturvallisuudesta. Lääkärien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien pitäisi saada jo peruskoulutuksessa tietoa ja työkaluja ja erityisesti oikeanlaatuisia asenteita potilasturvallisuuden edistämiseen. Erikoistumiskoulutuksessa pitäisi olla mukana alakohtaisten taitojen ja työkalujen oppimista. Myös välinehuollossa, laitteiden parissa, teknisessä ja rakennussuunnittelussa, siivouksessa, ruokahuollossa jne. tarvitaan taitoja ja kehittävää asennetta. Potilasturvallisuutta taidolla ohjelmassa laadittua koulutusta arvioidaan ja koulutusaineistoa kehitetään niin, että toimintayksiköt ja oppilaitokset voivat hyödyntää niitä ohjelman jälkeenkin. Ohjelma ja sen koulutuksen toimituskunta ja kumppaneista koostuva ohjelmaneuvosto tulevat tekemään ehdotuksia ja aloitteita potilasturvallisuuskoulutuksen järjestelmälliseksi sisällyttämiseksi perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen niillä henkilöstöryhmillä, jotka toimivat terveydenhuollon piirissä. 24