LUKUTAITOJEN ASIANTUNTIJUUDEN MAISTERIOPINNOT KASVATUSTIETEEN OPPIAINEESSA

Transkriptio

1 LUKUTAITOJEN ASIANTUNTIJUUDEN MAISTERIOPINNOT KASVATUSTIETEEN OPPIAINEESSA OPETUSSUUNNITELMA 2012

2 Sisällys 1 JOHDANTO LUKUTAITOJEN ASIANTUNTIJUUDEN MAISTERIOPINNOT Opintopolun kuvaus Työelämärelevanssi INFORMAATIOTUTKIMUKSEN KANDIDAATTITUTKINTO HAKEUTUMINEN LUKUTAITOJEN ASIANTUNTIJUUDEN MAISTERIOPINTOIHIN Hakukelpoisuus Aloituspaikat Hakuaika ja hakumenettely Valintamenettely Valinnan tulokset KASVATUSTIETEEN OPINNOT LUKUTAITOJEN ASIANTUNTIJUUDEN MAISTERIOPINNOISSA Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot Kasvatustieteen perusopinnot Kasvatustieteen aineopinnot Kasvatustieteen syventävät opinnot... 21

3 1 JOHDANTO Oulun yliopistossa on tarjolla tällä hetkellä 23 oppiainerajat ylittävää koulutusohjelmaa, jotka johtavat maisteritutkintoihin. Maisteriohjelmien suunnittelussa on huomioitu erityisesti nykyiset ja tulevaisuuden työelämävaatimukset sekä tohtoriohjelmien painopistealueet. Joustavan opintopolun koulutusohjelmissa painottuu poikkitieteellisyys, jossa yhdistyvät eri oppiaineiden asiantuntijuus. (Oulun yliopisto 2011.) Oulun yliopiston joustavan opintopolun koulutusohjelmissa ovat mukana myös humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuu kasvatusalan asiantuntijoita, jotka sijoittuvat muun muassa luokanopettajiksi, lastentarhanopettajiksi, aineenopettajiksi, suunnittelijoiksi, tutkijoiksi tai muihin asiantuntijatehtäviin. Humanistisen tiedekunnan informaatiotutkimuksen koulutusohjelmasta valmistuneet pätevöityvät alan suunnittelu-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa. Informaatiotutkimuksen kandidaatintutkinnon suorittaneet voivat toimia esimerkiksi kirjastonhoitajan tehtävässä. Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnoissa humanistisen tiedekunnan opiskelija suorittaa kandidaatintutkinnon informaatiotutkimuksen oppiaineessa ja siirtyy maisterivaiheen opintoihin kasvatustieteiden tiedekuntaan, kasvatustieteen oppiaineeseen. 1

4 2 LUKUTAITOJEN ASIANTUNTIJUUDEN MAISTERIOPINNOT 2.1 Opintopolun kuvaus Lukutaitojen asiantuntijuuden-maisteriopinnot on oppiaineiden rajat ylittävä opintopolku, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa kandidaatin ja maisterin opinnot eri koulutusohjelmissa. Humanistisessa tiedekunnassa, informaatiotutkimuksen oppiaineessa kandidaatintutkinnon suorittanut voi hakea kasvatustieteiden tiedekuntaan suorittamaan maisteriopintoja, joiden pääaineena on kasvatustiede. Kasvatustieteiden tiedekunnassa kasvatustieteen, kasvatuspsykologian tai varhaiskasvatuksen oppiaineessa kandidaatintutkinnon suorittanut voi puolestaan hakeutua humanistiseen tiedekuntaan suorittamaan maisteriopintoja informaatiotutkimuksen oppiaineessa. Kasvatusalan koulutuksen tieteellisenä perustana on kasvatustieteen, kasvatuspsykologian, psykologian ja sosiologian tieteenperinteet sekä tiedekunnassa harjoitettu tutkimustyö. Koulutuksen ammatillisena perustana ovat kasvatusalan opetus-, tutkimus-, suunnittelu- ja hallintotehtävät sekä ohjauksen ja neuvonnan tehtävät erilaisissa ohjaustoimintaa tarvitsevissa organisaatioissa. Informaatiotutkimuksen kandidaatin tutkinto tarjoaa tiedon tuotantoon, välittymiseen, tallentamiseen, organisointiin, hankintaan, hakuun ja käyttöön liittyviä valmiuksia. Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnoista valmistuneilla kasvatustieteen ja filosofian maistereilla on vahvaa poikkitieteellistä asiantuntemusta sekä kasvatustieteen että informaatiotutkimuksen alalta. Opiskelijat saavat myös monipuoliset lähtökohdat mahdollisille jatko-opinnoilleen. 2

5 2.2 Työelämärelevanssi Tietoyhteiskuntaistumisen myötä lukutaidon käsite on laajentunut koskemaan perinteisen painetun tekstin lukutaidon ohella myös esimerkiksi informaatiolukutaitoa, medialukutaitoa, visuaalista lukutaitoa, terveyden lukutaitoa sekä verkkolukutaitoa. Digitaalisen tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on asettanut haasteita multimodaalisen ja monimediaisen lukutaidon hallintaan. Lukutaitoon liittyy oleellisesti kyky käyttää ja arvioida tietoa kriittisesti sekä liittää sitä aikaisempaan tietopohjaan. Erilaisten lukutaitojen asiantuntijuus on noussut informaatio- ja kasvatusalan työtehtävien keskeiseksi osaamisvaatimukseksi. Lukutaitojen monipuolistuessa myös kasvatus- ja koulutusalan työtehtävissä toimivat tarvitsevat valmiuksia ohjata laajempaa yleisöä tiedon hakuun, käsittelyyn ja arviointiin. Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnot tarjoavat informaatiotutkimuksen (pääaineena informaatiotutkimus) koulutusohjelmassa kandidaatintutkinnon suorittaneille mahdollisuuden kohdentaa ammatillista pätevyyttä luku- ja tiedonhallintataitojen asiantuntijuuteen pedagogisesta näkökulmasta. Kasvatustieteelliset opinnot tarjoavat kirjastonhoitajan pätevyyden omaavalle valmiuksia kohdata kirjastonhoitajan tehtävissä erilaisia asiakasryhmiä, kuten esimerkiksi lapsia ja nuoria. Yhteistyö muun muassa koulujen kanssa edellyttää vuorovaikutuksellisia taitoja sekä ohjaukseen ja opettamiseen liittyviä valmiuksia. Maisteriopinnot mahdollistavat hakeutumisen esimerkiksi pedagogisesti orientoituneen kirjastonhoitajan työtehtäviin. Oppiaineiden rajat ylittävää osaamista tarvitaan myös monissa erilaisissa informaatio-, koulutus- ja opetusalan tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä sekä julkisella että yrityssektorilla. Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnot kasvatustieteessä eivät anna opiskelijalle opettajan pätevyyttä. Opiskelija voi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan hakeutua kasvatustieteiden tiedekunnan järjestämiin opettajan pedagogisiin opintoihin. 3

6 3 INFORMAATIOTUTKIMUKSEN KANDIDAATINTUTKINTO Informaatiotutkimuksen koulutusohjelmassa opiskeleva suorittaa kandidaatintutkinnon humanistisessa tiedekunnassa ko. oppiaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Ohessa esitellään informaatiotutkimuksen kandidaatintutkintoon johtavat opinnot kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot mukaan luettuina. KIELI-, VIESTINTÄ- JA ORIENTOIVAT OPINNOT 25 OP Opiskelu ja sen suunnittelu Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Tilastotieteen peruskurssi Ihminen tietotekniikan käyttäjänä Internet ja tietoverkot INFORMAATIOTUTKIMUKSEN PERUSOPINNOT 25 OP Informaatiotutkimuksen perusteet Tiedonhankinta ja haku Tiedon tuotanto ja kokoelmat Johtaminen ja hallinto Informaatiokäyttäytyminen Informaatio yhteiskunnassa INFORMAATIOTUTKIMUKSEN AINEOPINNOT 45 OP PAKOLLISET OPINNOT 39 OP Tiedontallennus ja haku 1 Tiedontallennus ja haku II Informaatiolukutaito ja sosiaalinen media Arviointi ja informaatioresurssit Informaatiokäyttäytyminen ja käytännöt Tietoperustaiset organisaatiot Työharjoittelu Tutkimusmenetelmät Kandidaattiseminaari ja tutkielma Kypsyysnäyte VAIHTOEHTOISET OPINTOJAKSOT 6/9 OP Current Issues in Communication Studies: Perspectives on Computer Mediated Communication Current Issues in Communication Studies: Perspectives on Democracy and Citizenship Current Issues in Communication Studies: Perspectives on Rhetorics, Persuasion and Effects Finnish Media and Communication System Informaatiolainsäädäntö ja -etiikka Lasten ja nuorten kirjastopalvelut Musiikkikirjastotoiminta Muu valinnainen jakso 1 Verkkojulkaiseminen PR-viestintä Mediakulttuurin muutos Viestinnän tutkimus Mitä on tiedeviestintä Verkkotutoropinnot 0 op 5 op 5 op 5 op 3 op 4 op 5 op 6 op 4 op 5 op 4 op 3 op 3 op 4 op 4 op 4 op 3 op 3 op 3 op 5-8 op 2 op 8 op 0 op 5 op 5 op 5 op 5 op 3 op 3 op 3 op 2-3 op 4 op 3 op 5 op 5 op 5 op 5 op 4

7 4 HAKEUTUMINEN LUKUTAITOJEN ASIANTUNTIJUUDEN MAIS- TERIOPINTOIHIN 4.1 Hakukelpoisuus Humanistisen tiedekunnan opiskelija informaatiotutkimuksen oppiaineesta voi hakea Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopintoihin kerran vuodessa (keväällä) olevan hakuajan puitteissa. Hakukelpoisia ovat henkilöt, joilla on informaatiotutkimuksen (pääaineena informaatiotutkimus) koulutusohjelmassa suoritettu valmis tai hakulukukautena valmistumassa oleva kandidaatintutkinto. Mikäli hakija ei ole hakuajan päättyessä suorittanut kandidaatintutkintoa, hänen tulee liittää hakemukseensa opintoneuvojan tai vastaavan vahvistama selvitys valmistumisesta. Suositeltavaa on, että hakijan kandidaatintutkintoon sisältyvät kasvatustieteen perusopinnot. Mikäli hakija ei ole suorittanut kasvatustieteen perusopintoja, hän voi suorittaa erikseen määritellyn 15 op:n kokonaisuuden täydentävinä opintoina maisteriopintojensa aikana. Lisäksi hakijalla tulee olla voimassa oleva maisterintutkinnon suoritusoikeus informaatiotutkimuksen koulutusohjelmassa. Kasvatustieteiden tiedekunta myöntää kandidaatintutkinnon suorittaneelle opinto-oikeuden maisterivaiheen opintoihin erikseen määriteltyjen valintaperusteiden mukaisesti (ks. alla). Valintaperusteina huomioidaan opintomenestys ja opintojen eteneminen. Opiskelijavalintaan voidaan tarvittaessa liittää essee tai haastattelu. 4.2 Aloituspaikat Maisteriopintoihin otetaan kasvatustieteiden tiedekunnasta ja humanistisesta tiedekunnasta yhteensä enintään kymmenen (10) opiskelijaa. 4.3 Hakuaika ja hakumenettely Hakuaika päättyy klo 16.15, jolloin hakulomakkeen tulee olla perillä. Hakulomake on saatavissa kasvatustieteiden tiedekunnan opintoasioiden palvelupisteestä sekä tiedekunnan opiskelijavalinnan verkkosivuilta. Hakemus lähetetään osoitteella Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, PL 2000, Oulun yliopisto. Hakemukseen liitetään kopio humanististen tieteiden kandidaatin tutkintotodistuksesta; opintorekisteriote; mahdollinen selvitys kandidaatin tutkinnon valmistumisesta hakulukukauden loppuun mennessä (31.7.), mikäli kandidaatin tutkinto ei ole valmis hakuajan päättyessä; motivaatiokirje, jossa hakija pohtii henkilökohtaisia syitä hakeutumiselleen lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopintoihin sekä omia odotuksiaan koulutuksesta ja valmiuksiaan 5

8 siihen. Kirjoitelman pituus on 1-2 sivua. Kirjoitelmaa ei pisteytetä, vaan se toimii haastattelun pohjana. 4.4 Valintamenettely Valinta perustuu hakemusasiakirjoista ja haastattelusta saataviin pisteisiin (0-20 p.). 1. Hakemusasiakirjojen pisteytys (enint. 10 pist.) HuK-tutkintoon sisältyvät opinnot (0-6 p.). pisteytetään seuraavasti: 120 op tai vähemmän = 0 p op = 1 p op = 2 p op = 3 p op = 4 p op = 5 p op = 6 p. HUOM! Pisteytyksessä otetaan huomioon vain tutkintorakenteen mukaiseen kandidaatin tutkintoon sisältyvät, HOPS:n mukaiset opinnot! Pääaineen opintomenestys (4 p.) pisteytetään seuraavasti: opintopisteillä painotettu ka 1,50-2,49 = 1 p. 2,50-3,49 = 2 p. 3,50-4,49 = 3 p. 4,50-5,00 = 4 p 2. Haastattelu (enint. 10 pist.) Hakijat (enintään 15) kutsutaan haastatteluun hakemusasiakirjoista saatavien pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Haastattelu perustuu motivaatiokirjeeseen. Tullakseen valituksi hakijan on saatava haastattelusta vähintään 4 pistettä. Kahden tai useamman hakijan saadessa saman pistemäärän heidän sijoittumisensa ratkaisee hakemusasiakirjoista saatava pistemäärä. 6

9 4.5 Valinnan tulokset Valinnan tulokset julkistetaan viikolla 22. Tuloksista lähetetään tieto henkilökohtaisella kirjeellä. Hakijalla on mahdollisuus saada selvitys siitä, miten lopullinen pistemäärä on hänen kohdallaan muodostunut. Tuloksia voi tiedustella kasvatustieteiden tiedekunnan opintoasioiden palvelupisteestä. Mahdollinen oikaisupyyntö on toimitettava 14 päivän kuluessa tulosten julkaisemisesta kirjallisena osoitteeseen Oulun yliopiston tutkintolautakunta/kirjaamo, PL 8000, Oulun yliopisto. 7

10 5 KASVATUSTIETEEN OPINNOT LUKUTAITOJEN ASIAN- TUNTIJUUDEN MAISTERIOPINNOISSA Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopintoihin hakeutuvalla humanistisen tiedekunnan informaatiotutkimuksen opiskelijalla tulee olla kasvatustieteen perusopinnot joko kokonaan tai osittain suoritettuna. Mikäli kasvatustieteen perusopintokokonaisuus on keskeneräinen, voi opiskelija suorittaa 15 opintopistettä täydentäviä opintoja maisteriopintojen yhteydessä. Jokainen koulutukseen valittu opiskelija laatii ohjaajien opastuksella henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa määritellään yksityiskohtaisesti tutkintoa varten suoritettavat opinnot sekä opintojen suoritusaikataulu. Opintosuunnitelma laaditaan ottaen huomioon opiskelijan aikaisemmat opintosuoritukset, opintomenestys ja urasuunnitelmat. 5.1 Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot Opiskelija suorittaa kieli-, viestintä- ja orientoivat (25 op) opinnot informaatiotutkimuksen oppiaineessa. 5.2 Kasvatustieteen perusopinnot Kasvatustieteiden perusopinnoissa opiskelija perehtyy ihmisen persoonallisuuden kehitystä, oppimista, opetusta, kasvatusta, sosialisaatiota ja sivistystä koskevaan tieteelliseen tietoon ja koulutusjärjestelmään sen merkitykseen yhteiskunnassa. Opinnoissa perehdytään myös kasvatuspsykologian, kasvatusfilosofian ja kasvatuksen historian perusteisiin. Tutkinto luo edellytykset kasvatusalan tieteellisen tutkimuksen kriittiseen lukemiseen ja tutustuttaa opiskelijan keskeisimpiin tutkimusmenetelmiin sekä kasvatusalan asiantuntijoiden työtehtäviin. (OPS ) Ohessa on esitelty kasvatustieteen perusopintoihin lukeutuvat opintojaksot sisältöineen. Opintojaksojen ajankohtaiset tiedot löytyvät myös weboodista. A KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 25 OP P Kasvatustieteen peruskurssi: Kasvatuksen ilmiöt, teoriat ja käytännöt 4 op P Didaktiikka: Oppimisen ja opettamisen perusteet 4 op P Kasvatuspsykologia: Kehitys, yksilö ja ryhmät 4 op P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuo-rovaikutus op P Kasvatusfilosofia: Kasvatus filosofisena ja eettisenä kysymyksenä 4 op 8

11 410072P Johdatus kasvatustieteelliseen tutkimukseen 5 op Kasvatustieteen perusopintojen opintojaksojen sisältökuvaukset: P Kasvatustieteen peruskurssi 4 op opiskelija tunnistaa kasvatustieteen tiedeluonteen tärkeimmät erityispiirteet. opiskelija osaa kuvailla kasvatustieteen historiaa ja sen pääsuuntauksia. opiskelija osaa käyttää kasvatustieteen ja pedagogiikan peruskäsitteitä ja tuntee niihin liittyviä ongelmia. opiskelija osaa suhteuttaa kasvatustieteen osa-alueiden lähtökohtia toisiinsa. opiskelija hahmottaa kasvatusalan käytännöllisten ja ammatillisten tehtävien kenttää ja tuntee niihin liittyvää problematiikkaa. kasvatustieteen tiedeluonne, pääsuuntaukset ja osa-alueet peruskäsitteet: kasvatus, sivistys, opetus, pedagoginen toiminta kasvatustieteen historia ja sen kehitys Suomessa ammatillisen kasvun ja kehityksen perusteet suuntautuminen kasvatusalan käytännön tehtäviin, sekä ammatti-identiteetin hahmottaminen opettajana ja muissa kasvatusalan tehtävissä Luentoja ja muuta kontaktiopetusta 18 h sekä itsenäistä työskentelyä P Didaktiikka 4 op opiskelija tunnistaa oppimisen ja opettamisen peruskäsitteet ja osaa pohtia niihin liittyviä teoreettisia perusteita sekä ja niiden merkitystä käytännössä. opiskelija osaa kuvailla oppimisprosessia ja sen kognitiivisia, motivationaalisia ja sosiaalisia erityispiirteitä. opiskelija tunnistaa opettajan roolin oppimisen ohjaajana sekä tuntee uusia opettamisen malleja. opiskelija osaa analysoida hyvän oppijan ominaisuuksia teoriassa ja käytännössä ja tietää miten oppimisen taitoja voidaan opettaa. opettamisen ja oppimisen peruskäsitteet, niihin liittyvät teoreettiset suuntaukset ja niiden merkitys käytännössä oppimisen perusprosessit: oppimisprosessin kognitiiviset, motivationaaliset ja sosiaaliset erityispiirteet oppimisen ohjauksen teoreettisia perusteita: opettajan ja oppimisen ohjaajan roolit ja opettamisen mallit opetuksen suunnitteluun ja opetuskokonaisuuksien laadintaan liittyvät periaatteet hyvän oppijan ominaisuudet teoriassa ja käytännössä: miten oppimisen taitoja voidaan opettaa? tieto- ja viestintätekniikan (TVT) perusmallit opetuksessa ja oppimisessa Luentoja ja muuta kontaktiopetusta 18 h sekä itsenäistä työskentelyä 9

12 410069P Kasvatuspsykologia 4 op opiskelija tietää kasvatuspsykologian keskeiset peruskäsitteet, tutkimusalueet ja keskeiset tutkimuskohteet. opiskelija ymmärtää kasvatuspsykologisen tiedon erityisluonteen ja osaa arvioida psykologisen tiedon soveltamisen mahdollisuuksia ja rajoituksia kasvatustyössä. kasvatuspsykologian suhde psykologiaan ja kasvatustieteelliseen kasvatus- ja sivistystutkimukseen ja kasvatustieteen muihin osa-alueisiin kasvatuspsykologian tutkimuskohde ja peruskäsitteet: kasvu, kasvatus, kasvu- ja kasvatusprosessi ja psyykkinen aikuisuus persoonallisena sivistyksenä kasvun ja kasvatuksen psykologinen teoria kasvatuspsykologian ammattikäytäntö ja kasvatuspsykologian soveltaminen kasvatuksen ja kasvun kysymyksiin Luentoja ja muuta kontaktiopetusta 18 h sekä itsenäistä työskentelyä P Kasvatussosiologia 4 op opiskelija osaa jäsentää kasvatussosiologian yhteyksiä sosiologiaan ja kasvatustieteeseen opiskelija osaa jäsentää yhteiskuntatieteiden ja kasvatus- ja koulutussosiologian keskeisiä käsitteitä ja peruskysymyksiä opiskelija osaa jäsentää suomalaista koulutusjärjestelmää ja koulutuspolitiikkaa osana yhteiskuntapolitiikkaa. yhteiskuntatieteiden keskeiset käsitteet kasvatus- ja koulutussosiologian peruskäsitteet ja peruskysymykset kasvatussosiologian yhteydet sosiologiaan ja kasvatustieteeseen sosialisaatio ja koulutuksen tehtävät kasvatussosiologian klassiset suuntaukset: strukturalistinen suuntaus, konfliktiteoreettinen ja kriittisen sosiologian suuntaus ja sosialisaatioteoreettinen ja interaktionistinen suuntaus suomalainen koulutusjärjestelmä: historia, nykyhetki ja tulevaisuusperspektiivit koulutuspolitiikka osana yhteiskuntapolitiikkaa kasvatus- ja koulutussosiologian käytännölliset ja teoreettiset kysymykset: mm. koulun käytännöt (interaktionistinen koululuokkatutkimus), piilo-opetussuunnitelma sekä koulutuksen tasa-arvo, identiteetti, normaalius ja poikkeavuus Luentoja ja muuta kontaktiopetusta 18 h sekä itsenäistä työskentelyä 10

13 410071P Kasvatusfilosofia 4 op opiskelija tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia ja ymmärtää niiden pohjalta syntyviä kasvatukseen liittyviä kysymyksenasetteluja, kasvatusfilosofista tutkimusta ja sen tuloksia opiskelija osaa tunnistaa, analysoida ja ratkaista kasvatukseen ja opetukseen liittyviä eettisiä ja filosofisia ongelmia ja kykenee kriittisesti arvioiman näihin ehdotettuja aikaisempia ratkaisuja kasvatusfilosofinen tutkimus kasvatustieteen osa-alueena, filosofiatieteen luonne, filosofiset kysymykset ja filosofian tärkeimmät osa-alueet kasvatuksen päämääräkysymykset akateemisen kasvatusfilosofian historiallisesti merkittävät suuntaukset kasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen eettinen luonne sekä pedagogisen toiminnan eettiset kysymyksenasettelut ammattietiikan lähtökohtana kasvatusfilosofian ja eettisten näkökulmien soveltaminen pedagogisessa toiminnassa Luentoja ja muuta kontaktiopetusta 18 h sekä itsenäistä työskentelyä P Johdatus kasvatustieteelliseen tutkimukseen 5 op Osaamistavoite opiskelija osaa hahmottaa kasvatustieteen osa-alueet ja niiden keskinäiset suhteet opiskelija on perehtynyt kasvatustieteelliseen tutkimukseen ja tieteellisen kirjoittamisen perusteisiin aloitusluennon sisältö ja opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan määrittyvä seminaarityön sisältö ja siitä saatu palaute sekä keskustelut. Luentoja ja muuta kontaktiopetusta 10 h sekä itsenäistä työskentelyä. 11

14 5.3 Kasvatustieteen aineopinnot Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnot kasvatustieteen oppiaineessa rakentuvat kasvatustieteiden tiedekunnan sekä humanistisen tiedekunnan tarjoamista opintojaksoista. Opiskelija suorittaa 37 opintopistettä kaikille pakollisia opintoja sekä 8 opintopistettä vaihtoehtoisia opintoja. Kasvatustieteen aineopinnot Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnoissa koostuvat seuraavista opintojaksoista: 12

15 KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 45 op PAKOLLISET OPINNOT 37 op A Tutkimuskurssi I 5/10 op A Koulutusjärjestelmät I 4 op A Opettaja pedagogisena ajattelijana ja toimijana 3 op P Kriittinen medialukutaito 4 op A Didaktiikka ja koulupedagogiikka 5 op A Sanataide- ja draamakasvatus 5 op A Lasten ja nuorten kirjastopalvelut 3 op P Mediakasvatuksen perusopinnot 4 op P Mediakasvatuksen harjoituskurssi 4 op VAIHTOEHTOISET OPINNOT 8 op A Kasvatus- ja sivistysteoria I 4 op A Kasvatustieteen tieteenteoreettiset perusteet 5 op P Varhaiskasvatuksen pedagogiset perusteet 6 op A Oppimisen pedagogiikka 5 op A Internet ja tietoverkot 5 op A Musiikkikirjastotoiminta 3 op Kasvatustieteen aineopintojen opintojaksojen sisältökuvaukset: Pakolliset opintojaksot: A Tutkimuskurssi 5/10 op Huom! Informaatiotutkimuksen opiskelijat ovat suorittaneet kandidaatintutkinnossaan tutkimusopintoja 5 opintopistettä, jonka vuoksi aineopinnoissa opiskelija suorittaa 5 opintopistettä kasvatustieteellisiä tutkimusopintoja. Tutkimuskurssin sisältö suunnitellaan opintojakson opettajan kanssa erikseen. opiskelija osaa määritellä ihmistieteellisen tutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien perusajatukset erilaisten tieteentraditioiden näkökulmasta opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen laadullisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen päävaiheita opiskelija osaa arvioida ja tulkita toisten tekemiä laadullisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia Kurssi jakautuu kahteen pääosaan (1 ja 2), joista osa 1 jakaantuu vielä kolmeen alaosaan (1, 2 ja 3): 1) Kvantitatiivisen tutkimuksen peruskurssi 5 op A tutkimuksen lähtökohdat (2 op) empiiris-analyyttisen tutkimuksen peruspiirteet teorian rooli tutkimuksessa tutkimusprosessin päävaiheet tutkimusongelman asettelu ja muokkaus 13

16 tutkimustyypit aineiston kerääminen luotettavuustarkastelut A Tilastollinen analyysi (2 op) yksi- ja kaksiulotteisen empiirisen jakauman kuvaaminen tilastollisen päättelyn perusteet estimointi tilastollisia testauksia A Harjoitukset (1 op) syvennetään kohdissa 1.1 ja 1.2 mainittuja asiasisältöjä 2) Kvalitatiivisen tutkimuksen peruskurssi 5 op - tutkimuksen lähtökohdat - tutkimuskysymysten asettaminen ja muotoutuminen - laadullisen tutkimuksen eri lähestymistapoja - tutkimusprosessin eteneminen - haastattelu ja havainnointi laadullisessa tutkimuksessa A Luennot 3op A Harjoitukset 2op Kohta 1.1: luentoa 18 t Kohta 1.2: luentoa 20 t Kohta 1.3: Pienryhmätyöskentelyä 16 t Kohta 2: luentoa 20 t, pienryhmätyöskentelyä 16 t 14

17 411007A Koulutusjärjestelmät I 4 op opiskelija osaa tarkastella suomalaista koulutusjärjestelmää vertailevan koulutusjärjestelmätarkastelun näkökulmasta ja käyttää siihen liittyvää käsitteellistä välineistöä opiskelija osaa hahmottaa suomalaisen koulutusjärjestelmän kehityslinjoja ja niissä tapahtuneita muutoksia opiskelija osaa arvioida kansallisiin koulutusjärjestelmiin vaikuttavia taloudellisia ja poliittisia tekijöitä Kurssilla kiinnitetään suomalaisen koulutusjärjestelmän tarkastelun ohella huomio koulutusjärjestelmän kansainvälisiin ulottuvuuksiin sekä kansallisiin koulutusjärjestelmiin vaikuttaviin taloudellisiin ja poliittisiin tekijöihin. Luentoja 4 h, seminaarityöskentelyä 18 h A Opettaja pedagogisena ajattelijana ja toimijana 3 op opiskelija osaa perustella pedagogista toimintaansa alan tutkimuksen käsitteistöä käyttäen opiskelija osaa analysoida opettajan pedagogista ajattelua koskevaa teoriaa ja ajankohtaista tutkimustietoa opiskelija soveltaa ryhmää koskevaa tietoutta opetuksessaan opettajan tieto, sen luonne ja lajit pedagoginen toiminta, pedagoginen suhde ja tahdikkuus opettajan toiminnan ja koulun kasvatuskäytäntöjen ajankohtaisia kysymyksiä Luentoja ja/tai pienryhmätyöskentely 32 h, opintopiiri ja/tai itsenäinen työskentely 16 h, kirjallisuuteen perehtyminen 16 h, esseen laatiminen 16 h P Kriittinen medialukutaito 4 op opiskelija osaa analysoida kriittisesti mediatekstejä ja -kulttuuria sekä soveltaa oppimaansa äidinkielen ja kirjallisuuden opettamisessa. opiskelija osaa myös luokitella mediatekstejä genren ja viestintävälineen perusteella. opiskelija tunnistaa mediatekstien merkityksen maailmankuvan muokkaamisessa. Tekstintutkimuksen menetelmät, kriittinen diskurssianalyysi, lasten mediakulttuuri, mediakasvatus Luentoja ja pienryhmätyöskentelyä 24 h ja itsenäistä työskentelyä 84 h A Didaktiikka ja koulupedagogiikka 5 op opiskelija osaa tehdä opetussuunnitelmia koulutuksen kokonaissuunnitelmien, jaksosuunnitelmien ja yksittäisten opetustilanteiden suunnitelmien tilalla osaa käyttää tavallisimpia opetusmenetelmiä, osaa arvioida niiden vahvuuksia ja heikkouksia ja sitä, milloin mitäkin menetelmää on perusteltua käyttää osaa motivoida ja aktivoida oppilaita tai opiskelijoita osaa käyttää tavanomaisimpia opettajan työssä tarvittavia arvioinnin menetelmiä Opetuksen suunnittelu ja opetussuunnitelmat: ops:n käsite 15

18 erilaiset opetussuunnitelmat opetuksen suunnittelun malleja ja mahdollisuuksia opetuksen suunnittelussa huomioon otettavat asiat Opetusmenetelmät, aktivointi ja motivointi erilaiset opetusmenetelmät ja niiden käytön perusteet opetusmenetelmien yhdistelyn ja varioinnin perusteet opiskelijoiden aktivointi ja motivointi Arviointi erilaiset arviointimenetelmät arvioinnin funktiot ja luotettavuus Pienryhmätyöskentelyä 24 h A Sanataide- ja draamakasvatus 5 op opiskelija osaa käyttää lastenkirjallisuuden kasvatuksellisia sovelluksia opetuksessa. opiskelija kehittää itseilmaisuaan ja vuorovaikutustaitojaan. opiskelija osaa soveltaa nukketeatterin eri lajeja ja ilmaisutapoja opetus- ja kasvatustyössä erityisesti opettajan ja lapsen vuorovaikutuskeinoina. Kurssi jakaantuu kolmeen osaan: o A-01 Sanataide- ja draamakasvatus opinnot 1, 2op o A-02 Sanataide- ja draamakasvatus opinnot 2, 2op o A-03 Sanataide- ja draamakasvatus opinnot 3, 1op Kurssin sisältöjä ovat: o lastenkirjallisuus o draama 60 h kontaktiopetusta (luentoja ja harjoituksia), itsenäisen työn osuudesta 8 h kouluharjoitteluun A Lasten ja nuorten kirjastopalvelut 3 op opiskelija tuntee lasten ja nuorten kirjasto- ja verkkopalvelujen ja toimintamuotojen erityispiirteitä sekä niihin liittyviä mediakasvatuksen osa-alueita. Lasten ja nuorten kirjastotyön kehitysvaiheet, osa-alueet ja toimintamuodot. Luennot P Mediakasvatuksen perusopinnot 4 op opiskelija osaa määritellä ja kuvata mediakasvatuksen peruskysymyksiä ja menetelmiä. Tutustuminen mediakasvatuksen peruskysymyksiin ja menetelmiin. Kirjatentti ja/tai luennot 16

19 687508P Mediakasvatuksen harjoituskurssi 4 op opiskelija osaa soveltaa mediakasvatuksen käytännön menetelmiä ja analysoida ajankohtaisia mediatekstejä. osaa laatia harjoituksia, joita voi hyödyntää eri kohderyhmien mediakasvatustyössä. Tutustuminen mediakasvatuksen käytännön menetelmiin osallistumalla harjoituskurssille. Harjoituskurssi ja siihen liittyvät harjoitustyöt. 17

20 Vaihtoehtoiset opintojaksot: A Kasvatus- ja sivistysteoria I 4 op opiskelija tunnistaa modernin kasvatus- ja sivistysteoreettisen ajattelun perusperiaatteet ja - käsitteet, sekä niiden vaikutuksen modernin kasvatustieteen syntyyn ja sille ominaisten tieteenalakohtaisten kysymyksenasettelujen muotoutumiseen, jäsentymiseen ja kasvatustieteen tutkimuskohteen käsitteellis-teoreettiseen rakentumiseen.0 opiskelija on omaksunut käsitteellisiä välineitä professionaalisen pedagogisen toiminnan ja sen eri muotojen ymmärtämiselle, kriittiselle reflektiolle ja kehittämiselle. modernin kasvatus- ja sivistysteoreettisen ajattelun perusperiaatteet ja käsitteet sekä niiden vaikutus modernin kasvatustieteen syntyyn sille ominaisten tieteenalakohtaisten kysymyksenasettelujen muotoutumiseen, jäsentymiseen ja kasvatustieteen tutkimuskohteen käsitteellisteoreettiseen rakentumiseen. käsitteelliset välineet professionaalisen pedagogisen toiminnan ja sen eri muotojen ymmärtämiselle, kriittiselle reflektiolle ja kehittämiselle. 20 h luentoja ja muuta kontaktiopetusta A Kasvatustieteen tieteenteoreettiset perusteet 5 op opiskelija tuntee kasvatustieteen keskeiset tieteenteoreettiset traditiot, historialliset muutokset ja kehitystrendit opiskelija osaa eritellä ja vertailla pääsuuntausten filosofisia argumentteja sekä niihin liittyviä ongelmia ja vahvuuksia opiskelija ymmärtää tieteenteoreettisten perusoletusten ja sitoumusten merkityksen tutkimustyössä kasvatustieteen teoriahistorialliset murrokset pääsuuntausten tieteenfilosofiset /-teoreettiset peruslähtökohdat (empiiris-analyyttinen, hermeneuttinen, kriittinen, pragmatistinen) nykysuuntaukset ja niiden epistemologiat Luentoja 24 h, harjoituksia 16 h. 18

21 441109P Varhaiskasvatuksen pedagogiset perusteet 6 op opiskelija tuntee varhaiskasvatuksen teoreettisia lähtökohtia ja varhaiskasvatuksen keskeiset käsitteet opiskelija tuntee varhaiskasvatuksen pedagogiikan periaatteita, toiminnan suunnittelua ja arviointia (VASU) opiskelija tunnistaa leikkipedagogiikan teoreettisia lähtökohtia ja käytännön sovelluksia opiskelija tuntee varhaiskasvatuksen yhteistyötehtäviä säätelevän lainsäädännön ja asiakirjojen keskeiset sisällöt opiskelija tunnistaa humanistisen ihmiskäsityksen lähtökodat sekä sosiaalipedagogiikan perusperiaatteet varhaiskasvatustyössä Kurssi koostuu kahdesta osasta: P-01, Lapsen kasvu ja oppiminen, leikkipedagogiikka, 4 op varhaiskasvatuksen pedagogiset perusteet, lapsen kasvu ja oppiminen, leikkipedagogiikka kokonaisvaltainen näkemys lapsuudesta kasvun, kehityksen ja oppimisen perustana kasvu- ja oppimisympäristöjen pedagoginen merkitys P-02, Yhteistyön perusteet, 2 op kasvatusyhteistyön perusteet sekä käytännön sovelluksia kotikasvatuksen merkitys varhaiskasvatustoiminnassa P-01, Lapsen kasvu ja oppiminen, leikkipedagogiikka: Luentoja 24 h, pienryhmätyöskentelyä 16 h, omatoiminen työskentely 100 h, johon sisältyy tutustumisviikko päiväkotiin P-02, Yhteistyön perusteet: Luennot 6 h, pienryhmä 14 h, itsenäinen työ A Oppimisen pedagogiikka 5 op opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida varhaiskasvatusikäisen (0-6v) lapsen kasvu- ja oppimisprosesseja päiväkotikasvatuksessa sekä 6-vuotiaiden lasten esiopetuksessa opiskelija tuntee lapsen oppimisprosessin jatkumisen sekä lapsen kasvuympäristön ja roolin muutoksen kouluun siirtymäprosessissa Kurssi jakautuu kahteen osaan: A -01 Esiopetus ja lapsen koulunaloittaminen, 2,5 op A -02 Varhaiskasvatusikäisten lasten kasvu- ja oppimisprosessin periaatteet, suunnittelu, toteutus ja arviointi, 2.5 op Luentoja 20 h, pienryhmätyöskentelyä 20 h, itsenäistä työskentelyä 85 h, josta 8 tuntia esiopetus- tai alkuopetusharjoitteluun. 19

22 811338A Internet ja tietoverkot 5 op opiskelija osaa kuvata tietoverkon toimintaa ja datan liikkumista verkossa opiskelija osaa nimetä tietoverkon eri kerrokset (kahdessa referenssi-mallissa) opiskelija osaa arvioida kerrosten merkitystä ja toimintaa ja vertailla keskenään yhteydetöntä ja yhteyspohjaista tiedonsiirtoa opiskelija osaa tunnistaa tärkeimmät verkkoprotokollat ja kykenee arvioimaan niiden tehtäviä opiskelija pystyy selittämään Internetin osoitejärjestelmän rakenteen ja ne yleiset periaatteet, joilla reititys IP-verkossa tapahtuu opiskelija kykenee laskemaan arvoja verkon toimintakykyä kuvaaville parametreille (välitysaste, liikennetiheys, viive, läpivirtaus jne.) ja soveltamaan oppimaansa laboratorioharjoituksissa esim. verkkoliikennettä analysoitaessa Internetin ja WWW:n kehitys ja historia Tietoverkkojen peruskäsitteet, verkkolaitteet ja -media, piirikytkentä, pakettikytkentä, viive, hävikki ja suoritusteho, protokollapinot ja referenssimallit Sovelluskerroksen toiminta, verkkosovellusarkkitehtuurit, kommunikoivat prosessit ja kuljetuspalvelut Klassisia verkkosovelluksia: sähköposti, tiedostonsiirto, etäkir-jautuminen, keskustelu- ja uutisryhmät Internetin uusia sovelluksia: DNS, World Wide Web ja HTTP, sisällönjakelu Tiedonsiirto Internetissä. UDP-protokolla: yhteydetön ja yksinkertainen. TCP-protokolla: yhteyspohjainen ja luotettava tiedonsiirto Osoitteistus ja reititys Internetissä, IP-protokolla Multimedia: reaaliaikasovellukset, virtaava ääni ja kuva, Internet-radio, Internet-puhelut (VoIP), videosovellukset, pelit, QoS Lähiverkot, monipääsyprotokollat, LAN-osoitteistus, verkkolaitteet, langattomat yhteydet Verkkotieto-turvan perusteet, turvallisuus verkon eri kerroksissa. Työtavat: luentoja 40 h, harjoituksia 30 h, itsenäistä työskentelyä noin 60 h A Musiikkikirjastotoiminta 3 op opiskelija tunnistaa musiikkikirjastotyön yhtenä kirjastotyön osa-alueena, ymmärtää musiikkikirjastotyön erikoispiirteitä sekä osaa suorittaa musiikin luettelointi-, sisällönkuvailu- ja tiedonhakutehtäviä. Musiikkikirjastotyön historia, periaatteet ja käytännön tehtävät, aineiston hankinta, luettelointi ja sisällönkuvailu sekä haku. Luennot 20

23 5.4 Kasvatustieteen syventävät opinnot Kasvatustieteen syventävät opinnot Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnoissa koostuvat sekä kasvatustieteiden tiedekunnan että humanistisen tiedekunnan opintojaksoista. Opiskelija suorittaa 73 opintopistettä pakollisia opintoja sekä 7 opintopistettä vaihtoehtoisia opintoja. Koulutukseen on mahdollista sisällyttää myös opettajan pedagogisen opinnot (erillinen haku). Kasvatustieteiden syventävät opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: A KASVATUSTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op KAIKILLE PAKOLLISET OPINNOT 73 op S Tutkimuskurssi II 10 op S Tutkielmaopinnot 40 op S Loppukuulustelu 5 op S Opetussuunnitelma ja koulun kehittäminen 5 op S Työharjoittelu 5 op S Ajankohtaiset koulutuskysymykset 3 op S Kasvatus ja opettajan työ muutoksessa 5 op VAIHTOEHTOISET OPINNOT 7 op S Kasvatus- ja sivistysteoria II 5 op S Koulutusjärjestelmät II 5 op S Koulutussuunnittelu ja koulutusekonomia II 5 op A Opetushallinnon perusteet 1 op A Johdatus tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön 3 op Y Tietotyö pedagogisena haasteena 3 op S Global education 5 op S Mediakulttuurin muutos 5 op S Mitä on tiedeviestintä 5 op S Tieteensosiologia 4 op S Tietojohtaminen 6 op Kasvatustieteen syventävien opintojen opintojaksojen sisältökuvaukset: Pakolliset opintojaksot S Tutkimuskurssi II 10 op osaa analysoida ja tulkita tyypillisiä kasvatustieteellisiä ja psykologisia tutkimusaineistoja osaa arvioida oman tutkimuksensa ja toisten tekemien tutkimusten uskottavuutta, luotettavuutta sekä eettisyyttä Tutkimuskurssi II jakaantuu kahteen osaan. Osat 1. ja 2. jakaantuvat edelleen kahteen osaan. 1. Kvantitatiivisen tutkimuksen jatkokurssi, 5op A Luennot, 3op A Harjoitukset, 2op 21

24 tilastolliset testaukset klassiset monimuuttujamenetelmät lineaaristen rakenneyhtälöiden avulla tapahtuva mallintaminen tilastollisten analyysimenetelien tulosten raportoiminen tutkimusraportissa 2. Kvalitatiivisen tutkimuksen jatkokurssi, 5op S Luennot, 2op S Harjoitukset, 3op eri paradigmojen merkitys laadullisen tutkimusaineiston analyysissa ja tulkinnassa sisällönanalyysi laadullisen tutkimusaineiston analyysin perusmuotona erilaiset aineiston lukutavat, esimerkiksi design -tyyppisessä tai toimintatutkimuksessa etnografisessa ja narratiivisessa tutkimuksessa sekä diskurssianalyysissa uskottavuuden osoittaminen laadullisessa tutkimuksessa tutkimuksen raportointi laadullisessa tutkimuksessa eettiset kysymykset laadullisessa tutkimuksessa Tutkimuskurssi II 1: luentoa 20 h, pienryhmätyöskentelyä 16 h Tutkimuskurssi II 2: luentoa 22 h, pienryhmätyöskentelyä 16 h S Tutkielmaopinnot 40 op opiskelija osaa laatia yksin tai parityönä kasvatustieteellisen tutkielman, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Hän osaa arvioida toisten tekemiä tutkielmia sekä osallistua tieteelliseen keskusteluun. Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluvana opiskelijat laativat yksin tai parityönä pro gradu - tutkielman, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Seminaarityöskentelyä 40 h, opinnäytetutkielma, kypsyysnäyte S Loppukuulustelu 4 op LUKUTAITOJEN ASIANTUNTIJUUS Opiskelija perehtyy oman valinnan ja kiinnostuksensa mukaan johonkin seuraavista erityisalueista. Suoritetaan lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopintoihin liittyvää ajankohtaista kirjallsiuutta kirjatenttinä, kotiesseenä, korvaavina luentosarjoina tai muulla tavoin. Itsenäistä työskentelyä. Kirjallisuus Päätetään yhdessä vastuuopettajan kanssa 22

25 408015S Opetussuunnitelma ja koulun kehittäminen 5 op opiskelija tunnistaa eri opetussuunnitelmien taustalla olevia teoreettisia lähtökohtia. opiskelija osaa tulkita opetussuunnitelman taustalla olevia arvoja ja tavoitteita sekä niiden yhteiskunnallisia ja koulutuspoliittisia yhteyksiä. opiskelija tunnistaa ja osaa määritellä koulutuksen arvioinnin eri tasot (paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen taso; teorian ja käytännön taso). opiskelija osaa suunnitella opetussuunnitelmakokonaisuuden ja johtaa/kehittää sitä koskevat arviointiperusteet. opetussuunnitelman käsite erilaiset opetussuunnitelmateoriat ja -lähestymistavat arvioinnin eri lähtökohdat, tasot ja menetelmät arviointi ja koulutuspolitiikka luennot 20 h ja pienryhmätyöskentely 12 h, jonka osana tehdään käytännössä joko opetussuunnitelman tai arvioinnin alueeseen liittyvä hankesuunnitelma tai kuvataan ja arvioidaan toteutuvaa hanketta, jossa ollaan itse osallisena suunnitelma- tai arviointitehtävä voi integroitua opetusharjoitteluun S Työharjoittelu Huom! Kandidaatintutkinnon informaatiotutkimuksen oppiaineessa suorittanut opiskelija on tehnyt 5-8 opintopisteen laajuisen työharjoittelun humanistisessa tiedekunnassa. Syventävissä opinnoissa opiskelija suorittaa työharjoittelujakson henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kirjatussa laajuudessa ja kohteessa. opiskelija tunnistaa omia ammatillisia taitoja, valmiuksia, kiinnostuksen kohteita ja kehittämisalueita sekä täsmentää niitä. Ammatti-identiteetin pohtiminen Omien työtapojen analysointi yksin ja ryhmässä Ohjausseminaarityöskentelyä 12 h + X h työharjoittelua S Ajankohtaiset koulutuskysymykset 3 op tunnistaa ja osaa kriittisesti arvioida koulutuksen ajankohtaisia trendejä ja erityiskysymyksiä. on perehtynyt perusteellisesti valitsemaansa ajankohtaiseen koulutuskysymykseen tai erityisalaan kurssin sisältö määräytyy opiskelijan oman kiinnostuksen ja kulloinkin ajankohtaisten jen mukaan kollokvio / asiantuntijaluennot (20 t) 23

26 408016S Kasvatus ja opettajan työ muutoksessa 5 op opiskelija osaa kuvata koulumaailman moniammatillisen yhteistyön muotoja ja perustella yhteistyön merkitystä opettajan työssä opiskelija osaa kuvata ja arvioida erilaisia kotien ja koulun välisiä yhteistyön toimintatapoja opiskelija osaa analysoida työyhteisöjen toimintaa ja hän osaa kuvata työuraansa aloittavan opettajan ammatilliseen kehitykseen liittyviä piirteitä koulu monimmatillisen yhteistyön kenttänä kodin ja koulun yhteistyö koulu työyhteisönä nuoren opettajan identiteetti Luentoja ja asiantuntijavierailuja yhteensä 22 h sekä pienryhmätyöskentelyä lukupiirinä 12 h. 24

27 Vaihtoehtoiset opintojaksot S Kasvatus- ja sivistysteoria II 4 op opiskelija kykenee käyttämään itsenäisesti kasvatus- ja sivistysteoreettista käsitteistöä ja teoreettisia lähtökohtia tarkastellessaan pedagogista toimintaa koskevia näkemyksiä. opiskelija osaa tunnistaa pedagogiselle teorianmuodostukselle ominaisia käsitteellisiä ja teoreettisia ongelmia. Perehdytään yleisiin kasvatus- ja sivistysteorioihin. Erityisesti kiinnitetään huomiota systemaattisiin käsitteellisiin ja teoreettisiin ongelmiin ja erityiskysymyksiin, jotka ovat tyyppillisiä pedagogisen toiminnan teoreettisille tarkasteluille. Luentoja 8 h, harjoituksia 16 h, harjoitustyö S Koulutusjärjestelmät II 4 op Opiskelija tunnistaa koulutusjärjestelmien institutionaaliset ja organisatoriset muodot. Opiskelija tuntee modernin kasvatus- ja sivistysteoreettisen ajattelun puitteissa kehittyneet näkemykset pedagogisista instituutioista ja niiden erityspiirteistä. Opiskelija kykenee hyödyntämään oppimaansa institutionaalisen koulutuksen eri muotojen tarkastelussa ja arvioinnissa. Kurssilla tarkastellaan koulutusjärjestelmien institutionaalisia ja organisatorisia muotoja. Lähtökohtana ovat erityisesti modernin kasvatus- ja sivistysteoreettisen tradition puitteissa kehittyneet pedagogisten instituutioiden teoriat. Luentoja 8 h, harjoituksia 16 h S Koulutussuunnittelu ja koulutusekonomia II 5 op opiskelija kykenee reflektoimaan pedagogisen ja taloudellisen ajattelun ja toiminnan suhdetta. opiskelija ymmärtää sivistysteoreettisen ja taloudellisen ajattelun välisen jännitteen ja kykenee tähän perustuen tarkastelemaan kriittisesti koulutussuunnittelun keskeisiä lähestymistapoja. Koulutussuunnittelun mallit ja mallintaminen Koulutussuunnittelu ja inhimillinen pääoma Koulutussuunnittelu ja sosiaalinen pääoma Koulutussuunnittelu ja budjetointi Koulutussuunnittelu johtamisen välineenä Koulutuksen monitorointi ja arviointi Painoalueisiin 1 6 liittyviä harjoituksia/casejä erityisesti seuraavilta alueilta: Mallintaminen, joka ottaisi huomioon niin välittömät kuin välilliset koulutuksen kustannukset Inhimillisen ja sosiaalisen pääoman perusteellinen analyysi Budjetointiin perehtyminen Luentoja 24 h, jotka jakautuvat erityispainoalueille. Tarvittaessa kutsutaan taloustieteiden ja johtamisen asiantuntijoita vieraileviksi asiantuntijoiksi. 25

28 Harjoituksia ja itsenäistä työtä n.110 h. Kirjallinen lopputyö erikseen sovitusta koulutussuunnittelun ydinalueesta A Opetushallinnon perusteet 1 op opiskelija tietää keskeiset opetustoimea ohjaavat lait ja asetukset ja niiden sisällön opiskelija osaa soveltaa käytäntöön oman koulutustason opetustoimen lainsäädäntöä opiskelija osaa käyttää Finlex-ohjelmaa Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija hallitsee julkishallinnon virkamiestyön sekä kouluhallintoon ja opetukseen liittyvän lainsäädännön perusteet. Lisäksi opiskelija ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa opetustyössä ja osaa tarvittaessa hakea lisää tietoa. Opintojakson aikana tutustutaan hallintojärjestelmään sekä virkamiestyöhön ajankohtaisen lainsäädännön ja normiston asettamien tehtävien ja toimintamahdollisuuksien puitteissa. Luennot ja tentti 16 h sekä jatko-osio pienryhmätyöskentelyä ja harjoitustyö 4 h A Johdatus tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön 3 op opiskelija osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa didaktisesti ja pedagogisesti mielekkäällä tavalla opiskelija osaa rakentaa tietokone- ja tietoverkkopohjaisia oppimisympäristöjä ja osaa arvioida niiden toimivuutta tietokonepohjaiset ja -avusteiset oppimisympäristöt tietokoneohjelmat opetuksen ja oppimisen tukena tieto- ja viestintätekniikan käyttä etäopetuksessa, etäopetuksen oppimisympäristöjen rakentaminen ja kehittäminen Pienryhmätyöskentelyä 20 t Y Tietotyö pedagogisena haasteena 3 op Opiskelija perehtyy informaatioyhteiskunnan asettamiin pedagogisiin ja teknisiin haasteisiin ja oppii ymmärtämään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taustalla vaikuttavia tutkimukseen pohjautuvia pedagogisia periaatteita. Opiskelija kohentaa valmiuksiaan toimia opettajana / kouluttajana teknologiaperustaisessa toimintaympäristössä. globaali informaatio- ja tietoyhteiskunnan problematiikka teematyöskentely; esim. maailmankansalaisuus, mediakasvatus, kyberajan nuorisokulttuuri, teknologiaperusteiset alakulttuurit, tietotyön yhteys henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, tietokoneaddiktio, wikit, blogit, podcasting, pelit ja oppiminen, NFC-teknologia, mobiilioppiminen, tulevaisuuden koulu tutkimuskirjallisuuteen pohjautuva analyyttinen referaatti seminaariesityksen pitäminen Luentoja 4 h, verkkopohjaista työskentelyä 10 h, seminaari 6 h, omatoimista työskentelyä. 26

29 408501S Global Education 5 op examine the ideological basis of different conceptualisations of global education demonstrate an awareness of key tensions in debates in sub-areas of global education such as development education, peace education, equity education, human rights education and intercultural education apply critical literacy to analyse, choose and adapt global education approaches and resources in the classroom and to introduce different perspectives in teaching Histories, definitions and strategies of global education internationally Global education in the Finnish context Pedagogical debates and critical literacy Debates in peace and human rights education Debates in education for sustainable development Debates in multicultural education Debates in global citizenship education Analysis of educational resources Lectures and seminars 30 h, online tasks 35 h, reading and assignment preparation 70 h S Mediakulttuurin muutos 5 op Opiskelija osaa selittää, mitä media ja mediakulttuuri ovat yhteiskunnallisina, taloudellisina ja teknologisina ilmiöinä. Opiskelija osaa selittää median ja journalismin historialliset muutokset ja nykyiset trendit. Opiskelija osaa tulkita viestinnällisiä tapauksia myös viihteen teorian, julkisuusteorian, sananvapauden ja viestinnän sosiaalisen vastuun problematiikan sekä median vallankäytön näkökulmista. Mediakulttuurin kehitys. Luennot ja kirjallisuus S Mitä on tiedeviestintä 5 op Opiskelija osaa selittää yleistajuisen tiedeviestinnän perustavan problematiikan. opiskelija osaa selittää kuinka tieteen sisäinen ja ulkoinen julkisuus toimii, kuinka tiedettä popularisoidaan, kuinka tieteestä tiedotetaan ja kuinka tiede esitetään mediassa. Opiskelija tunnistaa tieteen ja journalismin erilaiset kulttuurit. Hän tuntee periaatteet, jolla medialle ja yleisölle suunnattu lehdistötiedote kirjoitetaan. Tiedeviestinnän perusteet. Luennot ja kirjallisuus S Tieteensosiologia 3 op Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta sekä siihen liittyviä sosiologisia tekijöitä sekä selostaa keskeisimpien tieteensosiologisten näkökulmien peruslähtökohdat. 27

30 Kirjatentti S Tietojohtaminen 6 op opiskelija osaa analysoida tietojohtamisen tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia, arvioida tietojohtamisen menetelmiä sekä suunnitella sosiaalisen median käyttöä tietojohtamisen välineenä. Tietojohtamisen tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja jäsennykset, käytännön menetelmät, sovellukset, sosiaalinen media tietojohtamisen välineenä. Verkkokurssi ja -harjoitukset, oheiskirjallisuus. 28