Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet Sipoon pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintamalli / Sibbo kommuns handlingsmodell för förebyggande arbete mot våld i par- och närrelationer 4331/V /2008 SOSTEVLK 18 Sosiaali- ja terveysvaliokunta/social- och hälsovårdsutskottet Valmistelija/Beredare: johtava hoitaja/ledande skötare Carola Klawér, carola.klawer (at) sipoo.fi Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, lääninhallitusten ja kuntien edustajien kanssa valmistellut lähisuhdeja perheväkivallan ehkäisyn suositukset toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen. Edellä mainitut tahot toivovat näiden suositusten toimivan suuntaa antavina, kun kunnat suunnittelevat ja kehittävät työvälineitä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseen. (STM:n johtama valtakunnallinen Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma ) Ministeriön kehittämispäällikkö Helena Ewaldsin mukaan tavoitteena on saada aikaan pysyvät rakenteet ja toimintamallit väkivallan ehkäisyyn ja väkivallan uhrien ja väkivaltaisesti käyttäytyvien "jälkihoitoon" kunnissa. Julkisten palvelujen parissa on vielä puutteita väkivallan ehkäisyn perustiedoista eikä erityisosaamista ole riittävästi. Tietokaan ei auta, elleivät toiminnan rakenteet ole kunnossa. Tämän vuoksi painopisteen kunnissa on oltava palvelujen järjestämisessä tai olemassa olevien palvelujen mukauttamisessa tarvetta vastaaviksi. Lisäämällä yleistä tietoutta väkivaltailmiöstä pyritään vaikuttamaan väkivallan vastaiseen asenneilmapiiriin. Peruspalveluissa tulee olla riittävä tieto ja taito tunnistaa ja ottaa puheeksi pari- ja lähisuhdeväkivalta, vaikka asiakas ei sitä selkeästi tuo esille. Pari- ja lähisuhdeväkivallan tapahtumapaikkana on usein oma koti ja tekijänä oma kumppani tai läheinen; sama ihminen, jonka kanssa yhteinen koti jaetaan. Väkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa ja kulttuureissa. Väkivallan kohteena voi olla kuka tahansa. Pari- ja lähisuhdeväkivalta on yleisen syytteen alainen rikos. Suurin osa pari- ja lähisuhdeväkivallasta on miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa. Lapsen kaltoinkohteluksi sanotaan sellaista väkivaltaa, joka tapahtuu suhteessa, jossa on kysymys vastuusta, luottamuksesta tai vallasta, ja josta seuraa todellista tai mahdollista vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle tai ihmisarvolle. Väkivallan seuraukset eivät kohdistu vain suoraan väkivallan kohteena oleviin. Kotona väkivaltaa näkevät lapset ja nuoret ovat suuri riskiryhmä; psyykkiset seuraukset ovat yhtä vakavia lapsille, jotka joutuvat väkivallan todistajiksi, kuin suoraan väkivallan kohteeksi joutuville lapsille. (Söderholm 2004)

2 Sipoon neuvoloissa tehdyn väkivaltaseulan mukaan 5,9 % sipoolaisista naisista koki parisuhteessaan väkivaltaa vuonna Valitettavasti tällä hetkellä käytössä olevista tietojärjestelmistä ei ole saatavissa muuta tämänkaltaista tilastotietoa. Väkivallasta seuraa monenlaisia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Väkivallasta yhteiskunnalle ja kunnille aiheutuvien välittömien kustannusten on arvioitu olevan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, mutta todennäköisempi luku on 91 miljoonaa euroa. (Lähde: STM) Tavoitteena on luoda Sipooseen yhteinen pari- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen malli. Mallin avulla kyetään tunnistamaan väkivalta ilmiönä, ottamaan asia puheeksi sekä tarjoamaan kohdennettuja toimenpiteitä, ja näin katkaisemaan väkivallan kierre. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua säännöllisesti ajantasaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen pari- ja lähisuhdeväkivallasta, sen tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta sekä väkivaltatyöstä ja väkivaltaan liittyvien asioiden käsittelystä. Etelä-Suomen lääninhallitus suosittaa, että moniammatillinen työryhmä veisi toimintaohjelman eteenpäin kunnanhallitukselle käsiteltäväksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten. Toimintamallin tulisi olla osa kunnan hyvinvointiohjelmaa. Toiminnalle tulee nimetä ohjausryhmä, joka vastaa mallin päivityksestä ja kehittämisestä, toiminnan tilastoinnista sekä tiedottamisesta. Ohjausryhmä toimii sosiaali- ja terveysvaliokunnan alaisuudessa. Ohjausryhmässä tulee olla neljä edustajaa sosiaali- ja terveysosastolta sekä neljä edustajaa sivistysosastolta. Puheenjohtaja valitaan sosiaali- ja terveysosaston edustajista ja varapuheenjohtaja sivistysosaston edustajista. Sihteeri valitaan kokouskohtaisesti kiertävällä periaatteella ohjausryhmän jäsenistä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajalla on kokouksissa läsnäolo-oikeus. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kerran kevätkaudella ja kerran syyskaudella. Se voi tarpeen mukaan kokoontua useamminkin. Ohjausryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. Kerran vuodessa (maaliskuussa) ohjausryhmä kokoontuu laajennettuna, jolloin mukaan kutsutaan sosiaali- ja terveysosaston ja sivistysosaston johtoryhmät. Social- och hälsovårdsministeriet har i samarbete med Finlands Kommunförbund, länsstyrelserna och kommunrepresentanter berett rekommendationer för styrning och ledning av verksamheten för förebyggande av våld i närrelationer och inom familjen. De ovannämnda aktörerna önskar att dessa rekommendationer anger riktningen då kommunerna planerar och utvecklar arbetsredskap för förebyggande av våld i närrelationer och inom familjen.(det av Social- och hälsovårdsministeriet ledda nationella

3 handlingsprogrammet för att förebygga våld i närrelationer och inom familjen ) Enligt ministeriets utvecklingschef Helena Ewalds är målet att i kommunerna skapa bestående strukturer och handlingsmodeller för förebyggande av våld och för "eftervård" av våldsoffer och dem som beter sig våldsamt. De grundläggande kunskaperna om förebyggande av våld är ännu bristfälliga i den offentliga sektorn och det finns inte tillräckligt med specialkunnande. Men kunskaper är inte till någon nytta om verksamhetsstrukturerna är bristfälliga. Därför kommer tyngdpunkten i kommunerna att ligga på att tillhandahålla tjänster eller att anpassa befintliga tjänster så att de motsvarar behoven. Strävan är att genom att öka det allmänna medvetandet om våldsfenomenet påverka inställningen till våld. Inom basservicen bör det finnas tillräckliga kunskaper och färdigheter att identifiera och föra våld i par- och relationsförhållanden på tal, fastän klienten inte tydligt tar upp det. Händelseplatsen för par- och närrelationsvåld är ofta det egna hemmet och förövaren den egna partnern eller en närstående; samma människa som det gemensamma hemmet delas med. Våld förekommer i alla socialgrupper och kulturer. Vem som helst kan falla offer för våld. Våld i par- och närrelationer är ett brott som hör under allmänt åtal. Största delen av våldet i par- och närrelationer är våld som män utövar mot kvinnor. Kränkande behandling av barn kallas sådant våld som sker i relationer som bygger på ansvar, tillit och makt och som resulterar i verklig eller potentiell fara för barnets hälsa, liv, utveckling eller människovärde. Våldets följder drabbar inte enbart dem som blir direkt utsatta för våld. Barn och unga som ser våld hemma utgör en stor riskgrupp; de psykiska följderna är lika allvarliga för barn som blir vittnen till våld som för barn som direkt blir utsatta för våld. (Söderholm, 2004) Enligt en våldsscreening på rådgivningarna i Sibbo upplevde 5,9 % av kvinnorna i Sibbo våld i sitt parförhållande år Tyvärr är det inte möjligt att få andra dylika statistikuppgifter ur de nu använda datasystemen. Våld resulterar i mångahanda hälsomässiga, sociala och ekonomiska problem för såväl den enskilda individen som för samhället. De direkta kostnader som våld orsakar samhället och kommunerna har beräknats vara cirka 50 miljoner euro per år, men ett belopp på 91 miljoner euro är nog närmare sanningen. (Källa: Social- och hälsovårdsministeriet) Målet är att i Sibbo skapa en gemensam modell för ingripande mot våld i par- och närrelationer. Modellen ger möjlighet att identifiera våldet som fenomen, föra saken på tal och erbjuda målinriktade åtgärder och på så sätt bryta våldsspiralen. Personalen erbjuds regelbundet möjlighet att delta i aktuell yrkesfortbildning om våld i par- och närrelationer, identifiering och ingripande i det samt om våldsarbete och handläggning av ärenden med anknytning till våld.

4 Länsstyrelsen i Södra Finlands län rekommenderar att en mångprofessionell arbetsgrupp ska föra handlingsmodellen vidare till kommunstyrelsen för behandling och eventuella åtgärder. Handlingsmodellen ska vara en del av kommunens välfärdsprogram. En styrgrupp, som ansvarar för uppdateringen och utvecklingen av modellen, statistikföringen av verksamheten och för informationen, ska utses för verksamheten. Styrgruppen arbetar under social- och hälsovårdsutskottet. Styrgruppen ska bestå av fyra representanter från social- och hälsovårdsavdelningen och fyra representanter från bildningsavdelningen. Ordföranden väljs bland social- och hälsovårdsavdelningens representanter och vice ordföranden bland bildningsavdelningens representanter. Sekreterare väljs vid varje möte och uppgiften cirkulerar bland styrgruppens medlemmar. Social- och hälsovårdsutskottets ordförande har rätt att närvara vi styrgruppens möten. Styrgruppen sammanträder minst en gång på våren och en gång på hösten. Vid behov kan den sammanträda oftare. Styrgruppen kan kalla in sakkunniga och samarbetspartner till sina möten. En gång om året (i mars) sammanträder styrgruppen i utvidgat form, varvid social- och hälsovårdsavdelningens och bildningsavdelningens ledningsgrupper inbjuds. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää omalta osaltaan hyväksyä Sipoon pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintamallin liitteen 1/18 /sos-th mukaisesti pyytää sivistysvaliokunnan lausunnon mallista ja sivistysosastoa nimeämään neljä edustajaa ohjausryhmään. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och hälsovårdsutskottet beslutar att för egen del godkänna Sibbo kommuns handlingsmodell för förebyggande arbete mot våld i par- och närrelationer i enlighet med bilaga 1/18 /soc-hv begära bildningsutskottets utlåtande om modellen och be bildningsavdelningen utse fyra representanter till styrgruppen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Föredragandes förslag godkändes enhälligt. SIVVLK 68 Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet Valmistelija/Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka@sipoo.fi

5 Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta hyväksyy Sipoon pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintamallin ja nimeää kaksi edustajaa työryhmään. Edustajat ovat koulukuraattori Anna Heininen ja kiertävä erityislastentarhanopettaja Tiina Auvinen. Sivistysvaliokunta pitää erinoimasena sitä, että Sipoon pari- ja lä hisuhdeväkival lan ehkäisytyön toimintamalli on tehty ja uskoo sen olevan usealle toimintataholle hyödyllinen. Bildningsdirekörens förslag Bildningsutskottet godkänner Sibbo kommuns handlingsmodell för förebyggande arbete mot våld i par- och närrelationer och utser två rep resen tan ter till arbetsgruppen. Representanterna är skolkurator Anna Heininen och ambulerande specialbarnträdgårdslärare Tiina Auvinen. Bildningsutskottet anser dessutom att det är ytterst bra att en handlings mo dell för fö re byggande arbete mot våld i par- och närrelationer i Sibbo kom mun uppgjorts och tror att den kommer att gagna många oli ka verk sam hetsområden. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Föredragandes förslag godkändes enhälligt.