Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 703/2010 vp Turvakotien toiminnan kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Euroopan neuvoston suosituksen mukaan jokaista :ta asukasta kohti pitäisi olla yksi turvakodin perhepaikka. Suomen väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaa 530:tä perhepaikkaa. Suomen 21 turvakodissa on kuitenkin ainoastaan 123 perhepaikkaa, eli suosituksesta jäädään reippaasti. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan nykyinenkin palvelutaso saattaa heikentyä, jos pääosin yhdistyspohjaisina toimivia turvakoteja ei käytetä tarpeeksi. Kotien rahoitus on epävarmaa, sillä se perustuu asiakaskohtaisiin kunnan maksusitoumuksiin. Lähisuhde- ja perheväkivallan uhrit ovat Suomessa myös eriarvoisessa asemassa asuinkunnan mukaan. Itä- ja Pohjois-Suomessa turvakoteja on vain muutama. Etelässä koteja on enemmän, mutta sielläkin lähinnä vain suurissa asutuskeskuksissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus kehittää turvakotien talouden ja palvelujen parantamista antamalla kunnille lisää varoja tärkeän turvakotitoiminnan jatkamiseksi yhdistysmuotoisena? Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2010 Matti Kauppila /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kauppilan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 703/2010 vp: Aikooko hallitus kehittää turvakotien talouden ja palvelujen parantamista antamalla kunnille lisää varoja tärkeän turvakotitoiminnan jatkamiseksi yhdistysmuotoisena? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuten kysyjä toteaa, Euroopan neuvoston suosituksen mukaan jokaista asukasta kohti pitäisi olla yksi turvakodin perhepaikka. Suomen väkilukuun suhteutettuna Suomessa pitäisi olla 530 perhepaikkaa. Suomessa on 21 turvakotia, joissa on 123 perhepaikkaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen turvakotitoiminnan ongelmista. Saadakseen kattavan kokonaiskuva lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille tarjottavista turvakotipalveluista sosiaali- ja terveysministeriö tilasi asiaa koskevan selvityksen Diakonia-ammattikorkeakoululta helmikuussa Selvitys valmistui joulukuussa 2009 ja löytyy STM:n verkkosivuilta "Lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille tarjottavat turvakotipalvelut" (sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:1). Selvityksellä haluttiin kerätä turvakoteihin liittyvä lainsäädäntö, muu tarvittava taustatieto koskien turvakotien toimintaa, kansainvälinen vertailu turvakotien toiminnasta, turvakotikäsitteistö, tiedot turvakotien määrästä ja kattavuudesta Suomessa, yksityiset ja kunnalliset turvakodit, niiden toimintamuodot, asiakasmäärä, asiakkaiden sukupuoli- ja ikäjakauma ja arvioitu turvakotipalvelujen tarve. Selvitykseen sisältyy 10 ehdotusta turvakotitoiminnan järjestämiseksi. Ehdotukset koskevat muun muassa turvakotitoiminnan alueellista kattavuutta sekä rahoitusta niin, että kehysneuvotteluissa vuosille kunnille annettaisiin valtionosuutta turvakotitoiminnan järjestämiseksi. Valtionosuutta lisättäisiin asteittain vuoteen 2015 mennessä. Alueellisesti turvakotitoiminta voi kehittyä kuntien kantaessa vastuun toiminnan järjestämisestä yhteistyössä olemassa olevien turvakotien kanssa. Myös julkistetussa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmassa (sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2010:15) on kiinnitetty huomiota turvakotitoimintaan. Ohjelmassa yhtenä toimenpiteenä on turvakotitoiminnalle yhtenäisten valtakunnallisten laatukriteerien luominen sekä valvontasuunnitelmien tekeminen. Lisäksi yhtenä toimenpiteenä on sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen yhteydessä kirjata mm. turvakotipalvelujen järjestämisvelvoite lakiin. Nämä olivat myös turvakotiselvityksen ehdotuksia. Eduskunta lisäsi vuoden 2010 talousarvioon euroa, jolla vahvistetaan päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten hoitomahdollisuuksia nimenomaan päihdeongelmaisille naisille tarkoitetuissa ensi- ja turvakodeissa tänä vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää vuoden 2011 talousarvion laskennallisiin valtionosuuksiin 3 miljoonaa euroa otsikolla "päihdeäitien vapaaehtoinen hoito". Esityksen perusteluissa mainitaan Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämät hoitolaitokset. Raha-automaattiyhdistyksen näille hoitolaitoksille antaman rahoituksen vähitellen loppuessa toiminta täytyy saada vakiinnutettua osaksi kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja. Jotta tämä toteutuisi, sosiaali- ja terveysministeriö oh- 2

3 Ministerin vastaus jeistaa kuntia valtionosuuden käytössä talousarvion vahvistamisen jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö vie turvakotitoiminnan jatkuvuuden turvaamista porrastetusti ja määrätietoisesti eteenpäin. Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 703/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kauppila /vänst: Ämnar regeringen utveckla skyddshemmens ekonomi och förbättra de tjänster som de tillhandahåller genom att tilldela kommunerna mera medel för att den viktiga skyddshemsverksamheten ska kunna fortgå i föreningsform? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Såsom spörsmålsställaren konstaterar bör det enligt Europarådets rekommendation finnas en familjplats på ett skyddshem per invånare. I proportion till folkmängden i Finland bör det i Finland således finnas 530 familjeplatser. I Finland finns 21 skyddshem i vilka det finns totalt 123 familjeplatser. Social- och hälsovårdsministeriet känner till problemen inom skyddshemsverksamheten. För att få en heltäckande bild av skyddshemstjänster som erbjuds offer för våld i närrelationer och inom familjen beställde social- och hälsovårdsministeriet en utredning om skyddshemmen av Diakonia-ammattikorkeakoulu i februari Utredningen blev klar i december 2009 och kan hämtas på social- och hälsovårdsministeriets webbplats "Skyddshemstjänster som erbjuds offer för våld i närrelationer och inom familjen" (Social- och hälsovårdsministeriets rapporter 2010:1). Med hjälp av utredningen ville man samla in information om lagstiftningen i relation till skyddshemmen, övriga behövliga bakgrundsuppgifter i fråga om skyddshemsverksamheten, internationella jämförelser om skyddshemsverksamheten, skyddshemsbegrepp, antalet skyddshem i Finland och hur de täcker in landet, privata och kommunala skyddshem, deras verksamhetsformer, klientantalet, klienternas köns- och åldersfördelning och det beräknade behovet av skyddshemstjänster. I utredningen framläggs tio förslag till ordnandet av skyddshemsverksamheten. Förslagen gäller bl.a. ett regionalt täckande nätverk och finansiering på så vis att man genom ramförhandlingarna för bör tilldela kommunerna statsandel för ordnandet av skyddshemsverksamheten. Statsandelen bör öka gradvis till utgången av Skyddshemsverksamheten kan utvecklas regionalt genom att kommunerna i samråd med de existerande skyddshemmen bär ansvar för ordnandet av verksamheten. Även i programmet för att minska våld mot kvinnor, vilket publicerades den 1 september 2010 (Social- och hälsovårdsministeriets rapporter 2010:15), har man fäst uppmärksamhet vid skyddshemsverksamheten. I programmet ingår som en åtgärd att skapa enhetliga kvalitetskriterier för skyddhemsverksamheten samt göra upp planer för tillsyn. Dessutom ingår som en åtgärd att i samband med revideringen av socialvårdslagstiftningen skriva in bl.a. skyldigheten att tillhandahålla skyddshemstjänster i lagen. Dessa framlades även som förslag i skyddshemsutredningen. Riksdagen lade i budgeten för 2010 till ett anslag på euro för att stärka vårdmöjligheterna för gravida med alkohol- och drogproblem att få vård uttryckligen i skydds- och mödrahem avsedda för kvinnor med alkohol- och drogproblem. Social- och hälsovårdsministeriet föreslår att i den kalkylmässiga statsandelen i budgeten för 2011 anvisas 3 miljoner euro under rubriken 4

5 Ministerns svar "frivillig vård av mödrar med alkohol- och drogproblem". I motiveringen till förslaget nämns de vårdinstitutioner som Förbundet för mödra- och skyddshem driver. Eftersom den finansiering som Penningautomatföreningen har anvisat för de här vårdinstitutionerna så småningom upphör måste verksamheten etableras som ett led i kommunens social- och hälsovårdstjänster. För att det här ska kunna realiseras utfärdar social- och hälsovårdsministeriet efter det att budgeten har fastställts anvisningar för kommunerna om användningen av statsandelen. Social- och hälsovårdsministeriet för stegvis och på ett målmedvetet sätt vidare säkerställandet av kontinuiteten i skyddshemsverksamheten. Helsingfors den 30 septermber 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 5