Psykoosien hoito terveyskeskuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykoosien hoito terveyskeskuksessa"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Kaisa Saari LT, psykiatrian erikoislääkäri Kempeleen terveyskeskus/ mielenterveysneuvola Tero Raiskila LL, työterveyshuollon ja psykiatrian erikoislääkäri Oulun yliopisto, OYS Kristiina Moilanen LT Oulun yliopisto, OYS Erika Jääskeläinen dosentti Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos ja Oulun Työterveys Solja Niemelä professori (ma.), ylilääkäri Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri Psykoosien hoito terveyskeskuksessa Psykoosia ennakoivien oireiden tunnistaminen terveyskeskuksessa on tärkeää. Ennakko-oireilevat potilaat tulee lähettää erikoissairaanhoidon arvioon. Ensimmäistä kertaa psykoosiin sairastunut potilas tulee lähettää erikoissairaanhoidon arvioon, kunhan psykoosin somaattiset syyt on ensin suljettu pois. Uusiutumisvaiheessa tulee arvioida siihen johtaneita syitä ja tehostaa hoitoa esimerkiksi huolehtimalla lääkityksen toteutumisesta ja tarvittaessa annoksen nostosta tai lääkityksen vaihdosta sekä arvioida avohoidon riittävyyttä. Psykoosipotilaiden seurannassa tärkeitä ovat säännölliset, vakaassa vaiheessa vähintään vuosittaiset, kontrollikäynnit. Fyysisten sairauksien tunnistamiseen ja hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Terveyskeskuslääkäri kohtaa usein psykoositasoista mielenterveyden häiriötä sairastavan potilaan. Psykooseja sairastaa noin 3,5 % väestöstä (1). Psykoosien tunnistaminen perusterveydenhuollossa on tärkeää, sillä hoitamattomalla psykoosilla voi olla vahingollisia vaikutuksia keskushermostoon ja se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Lisäksi pitkä viive hoidon alkamiseen on yhteydessä huonompaan ennusteeseen (2). ICD-10-tautiluokituksessa psykoosit sijoittuvat pääosin luokkiin F20 29 (skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriö) sekä F30 39 (mielialahäi riöt), pieni osa myös luokkiin F00 09 (elimelliset aivo-oireyhtymät) ja F10 19 (lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt). Skitsofrenian, depression ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -suositukset on päivitetty viime vuosina. Tämä katsaus perustuu keskeisiltä osin näihin suosituksiin. Mitä psykoottisuus on? Psykoottisuus on tila, jossa todellisuudentaju pettää jollain aisti- tai ajatustoiminnon alueella. Myös muihin kuin varsinaisiin psykoosisairauksiin voi kuulua hetkittäisiä, ohimeneviä psykoosioireita. Varsinaisissa psykoosisairauksissa psykoottiset oireet ovat usein vakavampia, toistuvia ja pidempikestoisia. Psykoosi oireen taustalla voi olla psykiatrinen tai somaattinen sairaus, lääkitys tai vieroitusoireet (3). Psykoottisia oireita ovat positiiviset oireet eli aistiharhat ja harhaluulot, ajattelun tai puheen hajanaisuus, outo käyttäytyminen sekä negatiiviset oireet, kuten tunne-elämän latistuminen, puheen köyhtyminen ja aloitekyvyn heikkeneminen. Psykoosipotilaalla saattaa lisäksi ilmetä epäspesifisiä oireita, esimerkiksi ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, unettomuutta tai päihteiden käyttöä, jotka voivat peittää alleen psykoosin spesifisemmät oireet (3,4,5). Psykoosin ennakkovaihe Psykoositasoisen sairauden puhkeamista edeltää yleensä ei-psykoottisten ja lievien psykoottisten oireiden ennakko- eli prodromaalivaihe. Perusterveydenhuoltoonkin sopiva psykoosin riskioireita kartoittava kysely on PROD5-seula (4). PROD5-seula on vapaasti käytettävissä, eikä siihen liity tekijänoikeuksia. Terveysportista löytyy video PROD-seulan käytöstä hakusanalla prod. Perusterveydenhuollolla ja erityisesti koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollolla on keskeinen rooli prodromaalioireiden tunnistamisessa (6). Jos potilaalla on oireita tai toiminta kyvyn laskua, jotka voivat viitata mahdolliseen psykoosisairauden puhkeamiseen, tulee hänet somaattisen tutkimuksen jälkeen ohjata erikoissairaanhoitoon tarkempaan psykoosi riskin arvioon ja hoitoon. Lähetteen kiireellisyys riippuu potilaan oireiden vakavuudesta ja hänen toimintakyvystään. On tärkeä muistaa, että suurin osa ennakko oireista kärsivistä ei seurannassa sairastu psykoosiin ja tällaiset oireet voivat 867

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Suvisaari J, Perälä J, Viertiö S ym. Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa. Suom Lääkäril 2012;67: Penttilä M, Lauronen E, Isohanni M. Hoitamattoman psykoosin kesto ja sen yhteys skitsofrenian ennusteeseen. Suom Lääkäril 2007;62: Mantere O. Akuutti psykoosi. Lääkärin käsikirja (päivitetty ). 4 Salokangas R ym. Psykoosille altis potilas. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 91, Kelan tutkimusosasto, Helsinki Moilanen K. Psykoosin arviointi. Duodecim 2013;129: Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus (päivitetty ). 7 Fusar-Poli P, Yung A, McGorry P, van Os J. Lessons learned from the psychosis high-risk state: towards a general staging model of prodromal intervention. Psychol Med 2014;44, Heikkilä J. Mitä tehdä, kun terveyskeskukseen tulee uusi psykoosipotilas? Suom Lääkäril 2006;61: Lönnqvist J. Potilaan tutkiminen. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria, 11. painos. Keuruu: Kustannus Oy Duodecim 2014; Mielenterveyslaki / Taulukko 1. edeltää myös mielialahäiriöitä ja muita psyykkisiä sairauksia (7). Psykoosioireiden somaattisia syitä ja ohjeita somatiikan tutkimiseksi. Syy Infektiot Verenkiertoelimistön sairaudet Neurologiset sairaudet Endokrinologiset ja aineenvaihduntasairaudet Lääkkeet Suositeltavia laboratoriotutkimuksia (6) Kliininen tutkimus Esimerkkejä Keuhkokuume, virtsatieinfektio, meningiittti, enkefaliitti, SSPE (subakuutti sklerosoiva panenkefa liitti), sepsis, myyräkuume, AIDS Sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta, hypoksia Dementiat, aivoverenkierron häiriöt, aivotraumat, hematooma, kasvain, epilepsia Hypotyreoosi, hypertyreoosi, hypoglykemia, ketoasidoosi, elektrolyyttihäiriö Lääkemyrkytys, voimakas antikolinerginen vaikutus, glukokortikoidit, levodopa, mikrobilääkkeet Päivystyksellisesti akuutissa psykoosissa perusverenkuva ja trombosyytit, glukoosikoe, tyreotropiini (TSH), vapaa seerumin tyroksiini (T 4 V), natrium, kalium, kreatiniini, C-reaktiivinen proteiini, virtsan huume- ja lääkeseula, sydänsähkökäyrä (EKG) Sydämen ja keuhkojen auskultaatio, verenpaine, karkea neurologinen status; oireiden mukaan tarvittaessa muu kliininen tutkimus Akuutisti psykoottinen potilas perusterveydenhuollossa Psykoosin arvioinnissa tarvitaan mahdollisimman hyvää kontaktia potilaaseen ja hänen läheisiinsä. Mikäli akuutissa tilanteessa ei ole potilaan läheisiä paikalla, on hyvä olla heihin puhelimitse yhteydessä tai kutsua heidät seuraavalle käynnille, kunhan asiasta on ensin neuvoteltu potilaan kanssa. Usein levoton potilas rauhoittuu asiallisessa kontaktissa huomattavasti ja tilanteen kärjistymiseltä voidaan välttyä (8). Kliinisessä psykiatrisessa tutkimuksessa arvioidaan mm. ulkonäköä ja olemusta, asenteita tutkimusta ja hoitoa kohtaan, motoriikkaa ja eleitä, mielialaa ja tunnereaktioita, ajatustoimintaa ja puhetta, aistitoimintoja, orientaatioita aikaan ja paikkaan, muistia, keskittymiskykyä, sairaudentunnetta ja hoitomotivaatiota. Harhoista tulee kysyä suoraan, mutta asiallisesti (9). Itsemurhariski tulee selvittää, samoin huomioida alaikäisten lasten tilanne kotona. Vastaanottotilanteen järjestäminen myös henkilö kunnalle turvalliseksi auttaa henkilökuntaa pysymään rauhallisena. Psykoottisen potilaan tutkimukseen kuuluu esitietojen ja oireiden perusteella myös somaattisen tilanteen selvittäminen. Jos potilas on levoton ja somatiikan tutkiminen on haasteellista, voi päivystävä terveyskeskuslääkäri konsultoida päivystävää psykiatria toiminta ohjeiden saamiseksi. Jos päivystävällä terveyskeskuslääkärillä herää epäily somaattisesta syystä, mutta tarvittavia laboratoriotutkimuksia ei ole saatavilla, tulee potilas lähettää yksikköön, jossa tarkemmat somaattiset tutkimukset ovat mahdollisia. Tavallisimpia somaattisia tekijöitä psykoosin taustalla ja suositeltuja laboratoriokokeita on esitetty taulukossa 1. Ensipsykoosiin sairastuneen psykiatrinen diagnostiikka ja hoidon käynnistäminen kuuluvat erikoissairaanhoitoon (6). Useilla paikkakunnilla on ensipsykoosin hoitoon erikoistuneita työryhmiä, joten ennen lähetteen tekemistä kannattaa konsultoida paikallista psy kiatrista toimintayksikköä. Akuutisti psykoottisen potilaan kohdalla tulee arvioida voidaanko häntä hoitaa avohoidossa vai tarvitaanko sairaalahoitoa. Mielenterveyslain mukaiset hoitoon määräämisen edellytykset esitetään taulukossa 2. Tarkkailulähetteeseen tulee sisältyä perusteltu kannanotto tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytysten täyttymisestä (10). Lähetteen laatimista varten riittää, että diagnoosi on todennäköinen. Diagnoosin varmistus tehdään sairaalassa tarkkailuaikana. Mielenterveyslaki ei myöskään edellytä, että kaikkia avohoidon vaihtoehtoja tulisi kokeilla ennen lähetteen laatimista. Kliinisen kokemuksen perusteella tulee kuitenkin arvioida, riittäisivätkö avohoidon palvelut. Mielenterveyslain muutoksen (10) tultua voimaan on tullut muutoksia siihen, kuka saa tehdä tarkkailulähetteen (taulukko 2). M1-lähetteen laativan lääkärin tulisi merkitä lähetteeseen toimintayksikkönsä, asemansa sekä palvelusuhteensa muoto, jotta vastaanottava sairaalayksikkö ja tarvittaessa muutkin tahot voivat varmistua lähetteen laillisuudesta. Virkasuhteessa julkisessa terveydenhuollossa toimiva lääkäri voi tarvittaessa pyytää poliisin virka-apua todennäköisesti tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset täyttävän henkilön toimittamiseksi terveyskeskukseen, sairaalaan tai muuhun sairaanhoidon toimintayksikköön (10). Psykoosin uusiutuminen eli relapsi Psykoosin uusiutumisen riski suurenee, jos potilaalla ilmenee muutoksia somaattisessa 868

3 tieteessä 11 Tiihonen J, Haukka J, Taylor M, Haddad PM, Patel MX, Korhonen P. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168: Isohanni M, Suvisaari J, Koponen H, Kieseppä T, Lönnqvist J. Skitsofrenia. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria, 9. painos. Keuruu: Kustannus Oy Duodecim 2011; Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito (päivitetty ) Nietola M, Korkeila J. Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2013;68: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus (päivitetty ) Lönnqvist J, Suvisaari J. Muut psykoosit. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria, 9. painos. Keuruu: Kustannus Oy Duodecim 2011; Perheentupa A. Synnytyksen jälkeiset psyykkiset häiriöt. Lääkärin käsikirja (päivitetty ) Päihtyneen potilaan akuuttihoito. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet (siteerattu ). Sosiaalija terveysministeriö, Helsinki _julkaisu/ Niemi-Pynttäri JA, Sund R, Putkonen H, Vorma H, Wahlbck K, Pirkola SP. Substanceinduced psychoses converting into schizophrenia: a registerbased study of 18,478 Finnish inpatient cases. J Clin Psychiatry. 2013;74:e94 9. doi: / JCP. 12m PubMed PMID: Sara GE, Burgess PM, Malhi GS, Whiteford HA, Hall WC. The impact of cannabis and stimulant disorders on diagnostic stability in psychosis. J Clin Psychiatry 2014;75: Marwaha S, Johnson S. Schizophrenia and employment a review. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2004;39: Salkever DS, Karakus MC, Slade EP ym. Measures and predictors of community-based employment and earnings of persons with schizophrenia in a multisite study. Psychiatr Serv 2007;58: Perälä J, Saarni SI, Ostamo A ym. Geographic variation and sociodemographic characteristics of psychotic disorders in Finland. Schizophr Res 2008;106: Jääskeläinen E, Karhu M, Alaräisänen A, Isohanni M, Miettunen J. Skitsofrenian ennuste Suomessa. Suom Lääkäril 2010;65: Taulukko 2. Tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset (10) ja ohjeita tarkkailulähetteen harkintaan ja tekoon. TARKKAILULÄHETTEEN TEKEMISEKSI KAIKKIEN ALLA ESITETTYJEN EDELLYTYSTEN (1 3) ON TÄYTYTTÄVÄ SAMANAIKAISESTI (10) 1) Psykoottisuus Potilaan todetaan olevan psykoottinen. Alaikäisen kohdalla riittää vakava mielenterveyshäiriö. 2) Hoidon tarve Hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi olennaisesti hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta 3) Muun hoidon riittämättömyys Muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä VINKKEJÄ POHDINTAAN TARKKAILULÄHETTEEN TARPEESTA Psykoottisten oireiden vaikeusaste ja potilaan sairaudentunto vaikuttavat jatkohoitopäätökseen Mitkä ovat avohoidon mahdollisuudet? Jos sairaalahoito on tarpeen terveyden tilassa, sosiaalisissa suhteissa tai muussa elämäntilanteessa (6). Huoli psykoositasoista sairautta potevan henkilön terveydentilasta välittyy terveyskeskukseen usein potilaan läheisen kautta. Terveyskeskuslääkärille huoli potilaasta voi välittyä myös mielenterveyspalveluista hoitavan henkilön taholta. Pitkät hoitosuhteet auttavatkin havainnoimaan muutokset potilaan käyttäytymisessä ja näin ollen reagoimaan mahdollisimman nopeasti psykoosia ennakoiviin oireisiin. Noin % avohoitopotilaista jättää ainakin ajoittain noudattamatta lääkitysohjeita (11). E-reseptien käyttö ja lääketietojen haku reseptikeskuksesta auttavat arvioimaan potilaan todellista lääkkeiden käyttöä. Jos uusiutuvan psykoosin syyksi osoittautuu puutteellinen lääkkeiden käyttö, on hyvä harkita esim. kotisairaanhoidon Ymmärtääkö potilas psykoottisten oireiden olevan epätodellisia vai toimiiko hän niiden mukaan? Liittyykö psykoottisiin oireisiin itsetuhoajatuksia tai väkivallan uhkaa toisia kohtaan? Mikä on potilaan sairaudentunto ja motivaatio hoitoon? Haluaako hän apua ja pystyykö sitoutumaan hoitoon? Riittääkö avohoito, vai onko ilmeistä, että muut kuin sairaalapalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä? Suostuuko potilas siihen vapaaehtoisesti vai tarvitaanko tarkkkailu- eli M1-lähete? MIELENTERVEYSLAIN PERUSTEELLA TARKKAILULÄHETTEEN SAA LAATIA (10) Terveyskeskuksessa työskentelevä virkasuhteinen lääkäri, myös lääketieteen opiskelija, joka toimii viransijaisena. Sairaanhoitopiirin palveluksessa oleva päivystyksessä toimiva virkasuhteinen lääkäri tai myös virkasuhteessa tilapäisesti toimiva lääketieteen opiskelija silloin, kun sairaanhoitopiiri hoitaa terveyskeskuksen päivystyspalveluja Yllä mainituilla lääkäreillä on myös mielenterveyslain mukainen. toiminta velvollisuus jonka mukaan lääkärin on laadittava potilaasta tarkkailulähete ja lähetettävä potilas tutkittavaksi sairaalaan, jos hän suorittamansa tutkimuksen perusteella toteaa, että tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat todennäköisesti olemassa. Tarkkailulähetteen saa laatia myös muu julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa toimiva laillistettu lääkäri. kautta lääkejakelua; toisinaan läheiset voivat olla mukana seuraamassa lääkehoidon toteutumista. Mikäli lääkkeen puutteellisen käytön syyksi osoittautuvat haittavaikutukset, kannattaa harkita lääkityksen vaihtoa psykiatrin konsultaation avulla. Relapsin akuuttivaiheessa voi olla tarpeen lääke annoksen nosto. Terveyskeskus lääkärin kannattaakin konsultoida psykiatria ja hänen ohjeidensa mukaisesti joko muuttaa lääkitystä tai ohjata potilas psykiatriseen hoitoon. Akuuttivaiheen jälkeen hoidon jatkuessa terveyskeskuksessa tulee terveyskeskuslääkärin tehtäväksi hoidon tehon seuranta. Myös relapsivaiheessa tulee huomioida somaattinen terveys. Joskus skitsofreniapotilaan somaattiset oireet voivat kuvastua psykoottisina oireina. Esim. somaattisesta syystä johtu 869

4 Katsaus 25 Bora E, Yucel M, Pantelis C. Cognitive functioning in schizophrenia, schizoaffective disorder and affective psychoses: meta-analytic study. Br J Psychiatry 2009;195: Tuulio-Henriksson A. Kognitiiviset toiminnot vaikeissa psykoottisissa häiriöissä. Duodecim 2014;130: Viertiö S, Perälä J, Saarni SI ym. Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset. Suom Lääkäril 2012;67: Sailas E, Selkama S, Grigori J. Työ tekijäänsä kiittää tuettu työllistyminen osana skitsofreniapotilaiden kuntoutumista. Duodecim 2007;123: va hengenahdistus voi synnyttää harhaluulon siitä, että joku tukehduttaa potilasta. Toisaalta myös skitsofreniaa sairastavan vanhuksen sekavuus voi johtua somaattisesta syystä, kuten polyfarmasiasta, infektiosta tai alkavasta muistisairaudesta (ks. Koponen ym. tässä numerossa). Osastohoito voi olla tarpeen jos potilas vaarantaa itsensä tai muiden turvallisuuden, ei kykene huolehtimaan itsestään tai hänellä ei ole siihen riittävää tukea. Näissä tilanteissa tulee aina tehdä M1-arvio. Rauhallisessa tilanteessa voidaan harkita terveyskeskuksen vuodeosaston hoitoa, jossa turvallinen ympäristö ja lääkkeen säännöllinen käyttö usein riittävät tilanteen rauhoittamiseksi. Tuolloinkin on kotiutusvaiheessa hyvä varmistaa potilaan tarvitsemat tukimuodot: esimerkiksi kotisairaalan kotikäynnit ja lääkkeen jako kotisairaanhoidosta käsin. Skitsofrenian hoidon seuranta vakaassa vaiheessa Ei-elimellisten psykoosisairauksien akuuttivaiheiden hoito ja myöhempi seuranta on pääosin samankaltaista riippumatta diagnoosista. Taulukossa 3 on ICD-10:n mukaisten psykoottisten häiriöiden keskeisiä ominaisuuksia. Skitso freniasta on paljon tutkimustietoa ja näin ollen jatkossa käsittelemme enimmäkseen skitsofrenian hoitoa. Skitsofreniapotilaita hoidetaan ensisijaisesti avohoidossa. Hyvässä hoitotasapainossa olevan potilaan hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa tarvittaessa psykiatria konsultoiden. Terveyskeskuksessa toteutetaan yleensä myös pitkäaikaispotilaiden elimellisten sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito (6). Sydänja verisuonitaudeista johtuvat kuolemat ovat skitsofreniapotilailla kaksi kertaa yleisempiä kuin normaaliväestössä. Useat psykoosilääkkeet suurentavat myös metabolisen oireyhtymän riskiä ja saattavat aiheuttaa EKG-muutoksia, esim. pidentää QTc-aikaa (6). Somaattisten sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen ja hoitoon tulisikin kiinnittää erityistä huo miota (Penttilä ym. tässä numerossa). Myös klotsapiinia käyttävien potilaiden seuranta onnistuu terveyskeskuksissa, kunhan muistetaan kuukausittainen leukosyytti- ja neutrofiilitason seuranta, reseptien uusinta vain verikoekontrollien väliseksi ajaksi sekä potilaan tarkka ohjeistus. Skitsofrenian vakaassa vaiheessa on tavoitteena lääkehoidon ja kuntoutuksen avulla varmistaa oireiden pysyminen poissa tai mahdollisimman lievinä ja kohentaa potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua (12). Skitsofrenia on pitkä aikainen sairaus ja jokaisen potilaan kohdalla tulee muodostaa hoitokokonaisuus yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Hoidon perustana on psykiatrin ja moniammatillisen työryhmän tekemään tutkimukseen perustuva yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka laaditaan potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Myös perheen lasten tilanne tulee selvittää (6). Käytännössä osa hoitotasapainossa olevista potilaista jää terveyskeskuslääkäreiden hoidon piiriin, etenkin ikääntyessään. Iän myötä skitsofreniapotilaiden psykoottiset oireet yleensä lievittyvät, toisaalta somaattiset sairaudet korostuvat. Terveyskeskuslääkärillä on usein paremmat mahdollisuudet kuin psy kiatrian erikoislääkärillä vastata kokonaisvaltaisesti potilaiden hoidosta. Tuolloinkin hoitosuunnitelma on hyvä tarkistaa vähintään vuosittain. Taulukossa 4 esitetään vuosikontrollissa perusterveydenhuollossa huomioitavia seikkoja. Mielenterveyspalveluita tuottavien hoitopaikkojen hoitohenkilökunta tekee arvokasta pitkäjänteistä työtä pitkäaikaispotilaiden kanssa. Kotikäynnit antavat usein tärkeää informaatiota arjen sujumisesta ja käytännön tuen tarpeesta. Kaaottinen ympäristö ei tue psyykkistä tasapainoa ja tämänkaltaisiin asioihin puuttuminen ehkäisee sairaalajaksoja. Tukea antavat supportiiviset, toiminnalliset ryhmät edistävät sosiaalisten sekä arjen taitojen yllä pitoa. Myös potilaan psyykkisen terveyden tilan seuranta helpottuu huomattavasti kun hänelle tuttu hoitaja tapaa häntä säännöllisesti. Osa skitsofreniapotilaista tarvitsee tukea asumiseen ja arjen toimintojen sujumiseen. Pääosin asumiskuntoutus on kuntien sosiaalitoimen vastuulla ja kunnat järjestävät itse tai ostavat yksityisiltä palveluntarjoajilta asumispalveluita. Palvelusuunnitelma räätälöidään potilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Hoidossa korostuu useiden toimijoiden terveyden huollon, sosiaalitoimen ja yksityisten palveluntuottajien välinen yhteistyö, muistaen pitää potilaan tavoitteet hoidon keskiössä. Muut psykoosisairaudet perusterveydenhuollossa Kaikkien psykoosisairauksien tunnistaminen ja hoitoon ohjaus kuuluvat perusterveydenhuol 870

5 tieteessä Taulukko 3. Psykoottiset häiriöt ICD-10:ssä. Sairaus F20 Skitsofrenia F21 Skitsotyyppinen häiriö F22 Harhaluuloisuushäiriö F23 Akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt F24 Indusoitunut harhaluuloisuus F25 Skitsoaffektiiviset häiriöt Keskeisiä oireita ja ominaisuuksia Psykoottisen sairausjakson kesto yli 1 kk. Luonteenomaista perustavanlaatuiset ajattelun ja havaitsemisen vääristymät sekä tunteiden asiaankuulumattomuus tai latistuminen. Eriskummallinen käytös ja ajattelun ja tunteiden poikkeavuudet, sosiaalinen eristäytyminen. Tätä diagnoosia ei suositella yleiseen käyttöön. Harhaluuloja, jotka eivät ole täysin mahdottomia tai kulttuuriin sopimattomia vähintään 3 kk:n ajan. Äkillisesti (kahdessa viikossa) alkaneet psykoottiset oireet, tilanteen normalisoituminen kolmessa kuukaudessa. Harvinainen kahden tai useamman henkilön jakama harha luuloisuushäiriö. Merkittäviä mieliala- ja skitsofrenia-oireita saman sairaus jakson aikana. F28 Muu ei-elimellinen psykoottinen häiriö F29 Määrittämätön ei-elimellinen psykoottinen häiriö Psykoottiset häiriöt, jotka eivät täytä skitsofrenian, mielialahäiriöiden psykoottisten muotojen tai pitkäaikaisten harha luuloisuushäiriöiden diagnostisia kriteerejä. Tarkemmin määrittämätön ei-elimellinen psykoosi, käytetään myös kun syy tuntematon. F30.2 Mania psykoottisin oirein Mania ja mielialan mukaisia (esim. suuruusharhaluuloja tai yli-ihmiseksi kohottavia kuulo hallusinaatioita) tai mielialan vastaisia (vainoamisajatukset, neutraalin puheen kuuleminen) aistiharhoja tai harhaluuloja. F31.2 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottinen maaninen jakso F31.5 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea psykoottinen masennusjakso F32.3 Vaikea asteinen psykoottinen masennus F33.3 Toistuvan masennuksen vaikea, psykoottinen masennusjakso F00 19 Elimellisiin aivo-oireyhtymiin liittyvät ja lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat psykoosit Mania psykoottisin oirein ja aikaisemmin ainakin yksi mielialahäiriöjakso, joka täyttää hypomanian tai manian, masennusjakson tai sekamuotoisen mielialahäiriön kriteerit. Vaikea asteinen psykoottinen masennus ja aiemmin ainakin yksi mielialahäiriöjakso, joka täyttää manian tai hypomanian tai sekamuotoisen mielialahäiriön kriteerit. Vaikea-asteinen masennus ja aistiharhoja tai harhaluuloja jotka eivät ole skitsofrenialle tyypillisiä. Epärealistinen syyllisyydentunto, hidastuneisuus, toivottomuus ovat yleisiä. Vaikea-asteinen psykoottinen masennus ja aiemmin elämässä masennusjakso. Heterogeeninen ryhmä. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kaisa Saari: ei sidonnaisuuksia. Tero Raiskila: apuraha (Suomen Psykiatriyhdistys), luentopalkkio ( Duodecim). Kristiina Moilanen: korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Duodecim). Erika Jääskeläinen: apurahat (Sigrid Juseliuksen säätiö, Suomen Akatemia, Brain & Behaviour Research Foundation, Pohjois-Suomen terveydehuollon tukisäätiö, Euroopan unioni). Solja Niemelä: konsultointipalkkiot (Lundbeck, Janssen), luentopalkkiot (Lundbeck, Janssen, Orion Pharma, Professio Finland, Evopro), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Lundbeck, Janssen). toon, diagnostiikka ja hoito erikoissairaanhoitoon. Vakaassa vaiheessa ja hoitotasapainossa olevat potilaat voidaan siirtää seurantaan perusterveydenhuoltoon, jossa suositellaan säännöllisiä kontrolleja (taulukko 4). Psykoottisen masennuksen oireiden (taulukko 3) esiintymistä tulee kysyä etenkin silloin, kun depressio pitkittyy tai syvenee. Itsemurhavaaran arviointi M1-arvioineen sekä somaattinen erotus diagnostiikka ovat perusterveydenhuollossa keskeisiä seikkoja hoidon suunnittelussa. Psykoottisen masennuksen hoito kuuluu erikoissairaanhoitoon, jossa akuuttivaiheen tehokkain hoitomuoto on sähköhoito. Lääkehoitona käytetään tyypillisesti masennuslääkkeen ja psykoosilääkkeen yhdistelmää (13,14). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kohdalla erityisesti maanisten ja sekamuotoisten jaksojen tunnistaminen voi olla haastavaa. Pitkit tyessään maniajaksot voivat aiheuttaa potilaalle ja heidän läheisilleen merkittävää haittaa. Seurantatapaamisilla on suositeltavaa arvioida hoidon tehoa käyttämällä sekä masennusoireita (esim. Beckin 21-kohtainen masennuskysely) että maanisia oireita (esim. Young mania rating scale, YMRS) määrittäviä oiremittareita ja mielialapäiväkirjaa (15). Mielialaa tasaava lääkehoito on kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeisin hoitomuoto, johon yhdistetään lääkkeettömiä hoitoja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lääkehoidon seurannassa huomioitavia seikkoja on mainittu taulukossa 4. Yli 50-vuotiaina sairastuneilta on 871

6 Katsaus Taulukko 4. Vuosittaisessa hoitosuunnitelman tarkistuksessa huomioitavat seikat. Asia Nykyoireet Lääkitys Somaattinen terveydentila (6,15) Psykososiaaliset hoitomuodot Ihmissuhde-, opiskelu-, työ- ja muu sosiaalinen tilanne Arjen toimintakyky Päihteiden käyttö Jatkohoidon suunnittelu Seuranta Huomioitavaa Psykoosi-, mieliala-, ahdistuneisuusoireet Vastaako käytössä oleva lääkehoito suositeltua? Mahdolliset haittavaikutukset. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää verenkiertoelimistöön kohdistuviin, neurologisiin ja metabolisiin haittavaikutuksiin. Huomioi kohonnut riski metabolisiin häiriöihin. Mittaa vyötärön ympärys ja paino. Plasman kolesteroli-, triglyseridi- ja glukoosi pitoisuudet sekä EKG. Jos käytössä litium: vuosittain myös litiumpitoisuus, TSH, natrium, kalium ja kreatiniini (egfr) ja kalsium. Jos käytössä valproaatti, 6 kuukauden välein myös veren kuva, maksaentsyymit ja kreatiniini. Jos käytössä karbamatsepiini: 6 kuukauden välein myös verenkuva, maksaentsyymit, kreatiniini, natrium ja kalium; pitoisuus määritykset tarvittaessa. Somaattisten oireiden kysyminen ja oireiden mukaan kliininen tutkimus. Käykö potilas kuntouttavassa ryhmätoiminnassa, työtoiminnassa yms.? Perheen, puolison ja lasten tuen tarve. Työkyky? Toimeentulo? Kykeneekö huolehtimaan perustarpeista, esim riittävästä ravitsemuksesta ja hygieniasta? Ajankohtainen runsas päihteidenkäyttö on riski psykoosin uusiutumiselle. Lääkehoito, annokset. Psykososiaaliset hoidot. Somaattisten sairauksien hoidot. Kuka/ketkä vastaavat voinnin seurannasta? Milloin ja kenen toimesta hoitosuunnitelman toteutusta arvioidaan seuraavan kerran? Perusterveydenhuollon tehtäviin kuuluu psykoosin ennakko-oireiden tunnistaminen. syytä huomioida somaattiset syyt ja niiden tutkiminen, sillä erityisesti tässä potilasryhmässä kaksisuuntainen mielialahäiriö voi johtua somaattisesta sairaudesta tai lääkehoidosta. Vakava itse tuhoisuus, psykoottisuus, kyvyttömyys huolehtia itsestä ja toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen ovat usein sairaalahoidon aiheita (15). Harhaluuloisuushäiriötä sairastavan potilaan haastattelussa perusohje on, ettei harhaluulojen todenperäisyydestä kannata kiistellä, mutta niitä ei tulisi myöskään vahvistaa. Kliinisen tilan arvioinnissa on tärkeää kartoittaa potilaan sairaudentunto sekä uhkaako harhaisuus siirtyä toiminnan tasolle, jolloin vaarana voi olla itsetuhoisuus tai väkivaltaisuus. Potilasta voi myös tukea viestittämällä, että ymmärtää hänen tunne reaktionsa, esimerkiksi pelon tunteen. Psykoosilääkkeet ovat ensisijainen lääke harhaluuloisuushäiriön hoidossa (16). Kliinisen kokemuksen mukaan harhaluulot eivät aina lääkityksellä poistu ja toisinaan voidaankin tyytyä hoitotulokseen jossa harhaluulot eivät enää häiritse potilasta yhtä paljon, eivätkä vaikuta hänen toimintaansa kuten ennen lääkityksen aloittamista. Akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt kehittyvät tyypillisesti merkittävien stressitekijöiden kuten erojen ja menetysten yhteydessä. Ahdistusta ja unettomuutta voidaan lievittää bentsodiatsepiineilla parin ensimmäisen viikon ajan. Akuutissa tilanteessa käytetään myös psykoosilääkkeitä (16). Synnytyksen jälkeisiä psykooseja (puerperaalipsykooseja) esiintyy 1 2 tuhatta synnytystä kohden. Potilas sairastuu yleisimmin 3 14 vuorokautta synnytyksen jälkeen. Oireena on aluksi levottomuutta, unettomuutta, agitaatiota ja mieli alan vaihtelua, joka etenee sekavuudeksi ja yleensä maaniseksi psykoosiksi. Puerperaalipsykoosi on psykiatrinen hätätilanne ja vaatii sairaalahoitoa. Itsemurhavaara on huomattava, mutta myös lapsi on vaarassa. Psykooseilla on voimakas taipumus uusiutua synnytysten yhteydessä, joten aiemmin synnytyksen jälkeisen psykoosin sairastanut raskaana oleva nainen kannattaa jo raskausaikana lähettää psykiatrin arvioon (17). 872

7 tieteessä Terveyskeskusten rooli tulee todennäköisesti kasvamaan. Päihdepsykoosit Päihtymys vaikeuttaa potilaan psyykkisen voinnin arviointia, mutta päihtymys ei saa olla esteenä arviolle eikä hoitoon toimittamiselle (18). Psykoosioireiluun tulee aina suhtautua vakavasti ja potilaan kokonaistilanne tulee tutkia huolellisesti, vaikka päihteiden käyttöä olisi säännöllisesti, erityisesti jos päihdepsykoosijaksoja on toistuvasti. Huumepsykoosien osalta on huomioitava, että kannabiksen ja mahdollisesti myös stimulanttien käyttö lisää skitsofreniaan sairastumisen riskiä (19,20). Esimerkiksi amfetamiinipsykoosin yhteydessä on yleensä perusteltua laatia tarkkailulähete psykiatriseen sairaalahoitoon. Tarkkailulähetteen (M1) voi laatia päihtyneestä potilaasta samoin edellytyksin kuin muulloinkin. Psykoosipotilaiden työkyky Skitsofreniaa sairastavista henkilöistä vain noin % on jollakin tavalla mukana työelämässä (21,22,23). Suomessa % skitsofreniaa sairastavista on työkyvyttömyyseläkkeellä (24). Arvioitaessa psykoosipotilaiden työkykyä terveyskeskuksessa tulee huomioida psykoosisairauksiin liittyvä kognitiivisen toimintakyvyn alenema (25,26) sekä muuta väestöä yleisemmät työ- ja toimintakykyä alentavat somaattiset sairaudet (27). Osan psykoosipotilaista kohdalla tulee harkita ammatillisia kuntoutustoimenpiteitä esim. ammatillisen kuntoutusselvityksen kautta. Tuetun työllistämisen toimenpitein on voitu ohjata skitso fre niaan sairastuneita takaisin työelämään yhteistyössä TE-toimiston tai kunnan kuntouttavan työnohjaajan kanssa. Useissa kunnissa on perustettu eri toimijoiden yhteistyöllä työvoiman palvelukeskuksia, jotka tukevat vajaakuntoisten työllistymistä. Työvoiman palvelukeskuksessa kaupunki sekä sosiaali-, terveys- ja työvoimatoimi auttavat yhteis työssä vaikeasti työllistyviä (28). Onnistumisen edellytys on hoitavien tahojen ja työjärjestelmän tiivis yhteistyö. Merkityksellistä on potilaille soveltu vien kilpailukykyisten työpaikkojen olemassaolo toimintaympäristössä. Yhteenveto ja pohdinta Terveyskeskuksien ja yleislääkäreiden asema psykoosipotilaiden hoidossa ja seurannassa todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Perusterveydenhuollon tehtäviin kuuluu psykoosin ennakko-oireiden tunnistaminen ja niistä kärsivien potilaiden ohjaus erikoissairaanhoitoon. Ensi kertaa psykoosiin sairastuneet henkilöt tulee lähettää erikoissairaanhoidon ar vioon kunhan ensin on varmistettu, etteivät oireet liity somaattiseen sairauteen. Akuutin psykoosin kohdalla tulee arvioida riittävätkö avohoidon keinot vai tarvitaanko sairaalajaksoa joko terveyskeskuksen vuodeosastolla tai erikoissairaanhoidossa. Rauhallisissa relapsivaiheissa terveyskeskuslääkärin tulee arvioida siihen johtaneita syitä, konsultoida psykiatria ja mikäli hoito jatkuu perusterveydenhuollossa, seurata hoidon vastetta. Hoidon vakaassa vaiheessa osa psykoosipotilaista on terveyskeskuslääkäreiden hoidossa ja tuolloin hoitosuunnitelma tulee tarkistaa vähintäänkin vuosittain. Psykoositasoista sairautta potevien potilaiden somaattisen terveydentilan seuranta ja hoito toteutuvat pääosin perusterveydenhuollossa. Jotta tehokkaaksi osoitetut hoitomuodot saadaan osaksi hoitojärjestelmää, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilökunnalle on järjestettävä koulutusta. Psykoosien hyvä avohoitopainotteinen hoito edellyttää riittäviä henkilöstö- ja osaamisresursseja. n English summary > in english Treatment of psychosis in primary health care 873

8 english summary Kaisa Saari M.D., Specialist in Psychiatry Kempele Health Care Centre, Clinic of Mental Health Tero Raiskila Kristiina Moilanen Erika Jääskeläinen Solja Niemelä Language checked by: Peter Lee, Semantix Treatment of psychosis in primary health care The prevalence of all psychotic disorders is about 3.5%. Primary health care plays an important role in detecting prodromal symptoms. Once somatic causes have been excluded, all patients with prodromal symptoms or the first episode of psychosis must be referred for further examination to a psychiatric clinic. Patients with psychotic disorder generally suffer more than the general population from medical problems, and special attention must be paid to detecting and treating physical illnesses. In the stable phase of psychotic disorder a patient can be treated in primary care, where good treatment includes annual examination of the mental and physical health of the patient. In the case of acute psychosis, an evaluation must be made of whether the patient should be treated as an outpatient or sent to hospital. Some relapses of psychoses can be treated by a general practitioner with the help of a consulting psychiatrist, coupled with intensive monitoring of the patient s response to treatment. The somatic health care of patients with psychotic disorders is mostly implemented in primary health care. Increasing the extent of outpatient treatment of patients with psychotic disorder will demand greater resources and knowledge of psychosis on the part of nursing staff. Education is therefore crucial if primary health care is to provide effective treatment. 873a

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Psykoosin arviointi. sairastu koskaan varsinaiseen psykoosisairauteen.

Psykoosin arviointi. sairastu koskaan varsinaiseen psykoosisairauteen. TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA Kristiina Moilanen 886 Psykoottisia oireita ovat aistiharhat, harhaluulot, ajatuksen ja puheen hajanaisuus sekä korostuneen outo käytös. Tällaisia oireita esiintyy useissa mielenterveyshäiriöissä,

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa

Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa tieteessä Matti Penttilä LT Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, matti.penttila@oulu.fi Pauliina Juola LL Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos Jussi

Lisätiedot

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus

Lisätiedot

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (8) 191 Lausunto luonnoksesta mielenterveyslain väliaikaiseksi muuttamiseksi Pöydälle HEL 2013-000105 T 03 00 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET

SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET KATSAUS ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET Johdanto Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, joka on väestössä suhteellisen yleinen. Noin

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Muokkaa opas omaksesi

Muokkaa opas omaksesi Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (7) 238 Lausunto luonnoksesta mielenterveyslain väliaikaiseksi muuttamiseksi HEL 2013-000105 T 03 00 00 Päätös päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää Skitsofreniapotilaan somaattiseen hoitoon pääseminen ja hoitosuunnitelmat vrt. muut somaattiset pitkäaikaissairaudet Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis) 4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot