SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi JUKOLA RY Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Yksityinen luvanvarainen toiminta / Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Mäntyharju Sijaintikunnan yhteystiedot Mäntyharjun kunta, Asematie 3, PL 76, Mäntyharju Puh. (015) Palvelujen tuottajan virallinen nimi Jukola ry Toimintayksikön nimi Jukola ry Toimintayksikön postiosoite Kuttulantie 22 Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Anne Huovinen Postiosoite Kuttulantie 22 Postinumero Sähköposti anne.huovinen@jukola.fi Postitoimipaikka Mäntyharju Postitoimipaikka Mäntyharju Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Jukolan perustehtävä on tarjota pitkäkestoista perheenomaista hoitoa huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Jukolassa hoidetaan sekä tyttöjä että poikia ja myös eri kulttuureista tulevia lapsia. Hoidon tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten elämänhallintaa niin, että itsenäistyttyään nuoret kykenevät säännölliseen koulussa tai työssäkäyntiin, pysyviin ihmissuhteisiin sekä pysymään irti rikoksista ja päihteiden ongelmakäytöstä. avi21u1 1/13

2 Arvot ja toimintaperiaatteet Jukola ry:n keskeisiä toimintaperiaatteita ovat: Hylkäämättömyys Keskeisenä periaatteena toiminnassamme on hylkäämättömyys. Hylkäämättömyyden periaate luo pohjaa koko kuntoutumisprosessille. Sijoitetun lapsen sekä hänen lähiverkostonsa on voitava luottaa siihen, että hoito ja kuntoutus tapahtuvat pitkäjänteisesti, kunnioittaen eri osapuolten välisiä, vähitellen kehittyviä kiintymyssuhteita. Sijoituspaikkana tarjoamme pitkäkestoista hoitoa, jonka tavoitteena on lapsen elämän kokonaisvaltainen eheyttäminen ja onnistunut yhteiskuntaan sopeuttaminen. Rajat Toimintamme perustuu vahvaan aikuisuuteen. Aikuisuus ja rajoista kiinni pitäminen luo turvalliset raamit lapsen kasvulle. Lapsen mielipidettä kuullaan, mutta aikuisen selkeä tehtävä on rajata lapsen arki kehitystasoon nähden sopivaksi ja turvalliseksi. Yksilöllisyys, perhekeskeisyys ja yhteisöllisyys Lapsen kuntoutus ja hoito suunnitellaan aina yksilöllisyyttä kunnioittaen ja lapsen tarpeet huomioiden. Perheen merkitys korostuu niin lapsen lähiverkostossa kuin myös kuntouttavana yksikkönä Jukolassa. Vuorovaikutuksen tukeminen ja parantaminen on kasvatustyön keskeinen tavoite. Yhteisöllisyys Jukolassa toteutuu yhteisen arjen (vapaa-aika, retket, juhlat, matkat ja muu yhteinen toiminta) kautta. Järjestettyyn toimintaan osallistuu koko yhteisö. Toiminnallisuus Yhdessä tekemällä oppii. Aikuisten ja lasten yhteinen toiminta luo vankan perustan arjessa oppimiselle ja käytännön taitojen omaksumiselle. Tästä johtuen kasvatus Jukolassa perustuu vahvasti toiminnallisuudelle. Sitoutuminen ja kiinnittyminen Kasvuprosessi edellyttää aikuisten syvää sitoutumista lapsen kanssa työskentelyyn. Jukolassa aikuisilla on vahva vertaistuki yhteisön sisällä ja vahvaa aikuisuutta tuetaan koulutuksella, työnohjauksella ja oman kasvun tukemisella. Päivittämissuunnitelma Omavalvontaan, itsearviointiin ja laadunhallintaan liittyviä asioita on käsitelty ja päivitetty koko yhteisön voimin viimeksi keväällä Päivitystarpeita seurataan johtoryhmässä, joka tekee esitykset tarvittavista toimenpiteistä. Toiminnan laatua ja toimintaperiaatteita koskevalle keskustelulle on järjestetty tilaa aina Jukolan avoimen foorumin, Mutun yhteydessä. Mutu pidetään 2-3 viikon välein, tarvittaessa useamminkin. Havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi ja toimintaohjeisiin tehdyt muutokset kirjataan omavalvontasuunnitelmaan. Laitoksen johtaja hyväksyy ja vahvistaa omavalvontasuunnitelman vuosittain. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Anne Huovinen, johtaja Juha Kylmä, hallintojohtaja avi21u1 2/13

3 Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Anne Huovinen, johtaja Puh Vastaa omavalvontasuunnitelman päivitykseen liittyvistä toimenpiteistä sekä tiedottamisesta. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Anne Huovinen, johtaja Jouko Keurulainen, perhekoti-isä Marjo Sappio, perhekoti-äiti Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvontasuunnitelmaa käsitellään ja kehitetään aluksi yksiköittäin pienryhmissä, sekä Mutupalavereissa. Yksiköissä tapahtuvien pienryhmätyöskentelyjen kokoonkutsujana omavalvonnasta vastaava henkilö. Koko henkilöstö osallistuu omavalvonta- ja laadunhallintaseminaareihin johtoryhmän kutsusta. Perehdyttämissuunnitelmaa työstetään.. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Olemme laatineet asiakaspalautelomakkeen lapsille ja nuorille, lasten vanhemmille ja sosiaalityöntekijöille. Keräämme kirjallista palautetta asiakkailtamme noin puolivuosittain. Työryhmä, jossa on mukana kasvatusjohtaja, perhetyöntekijä ja yksi edustaja jokaisesta yksiköstä käy läpi saadut kirjalliset palautteet ja tekee niistä yhteenvedon ja parannusehdotuksia tulosten perusteella. Muutettavista työtavoista tiedotetaan ja keskustellaan koko henkilökunnan kanssa. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Palautetyöryhmän kokoamaa palautetta ja parannusehdotuksia käsitellään tiimipalaverissa ja raportoidaan työryhmälle toimenpiteistä joihin palautteen perusteella on ryhdytty. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Palautetyöryhmän kokoamaa palautetta ja parannusehdotuksia käsitellään johtoryhmässä sekä Mutu-palavereissa. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Palautetyöryhmä analysoi asiakaspalautejärjestelmän toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja raportoi havainnoistaan johtoryhmälle. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Liitteenä olevassa turvallisuussuunnitelmassa on kuvattu palo- ja pelastussuunnitelma sekä eri kiinteistöjen, opetus-, koulutus- ja harrastustilojen käyttöön liittyviä mahdollisia riskitekijöitä ja toimenpideohjeita riskien ja tapaturmien varalta. Välittömästi asiakastyöhön liittyviä riskejä sekä niiden tunnistamiseen, ennakoimiseen, käsittelyyn ja tiedottamiseen liittyviä toimintaohjeita varten luodaan erillinen ohjeistus. avi21u1 3/13

4 Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Tällä hetkellä epäkohdista ilmoitetaan laitoksen johtajalle, ellei asia selvästi kuulu jonkun toisen vastuualueeseen. Johtaja tekee arvion tarvittavista toimenpiteistä ja huolehtii tehtävänjaosta. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Työntekijä tai työryhmä ryhtyy laitoksen johtajan esittämiin toimenpiteisiin välittömästi ja raportoi työn edistymisestä ohjeistuksen mukaisesti. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Mikäli kyseessä ei ole välitöntä tiedottamista vaativa asia, se esitellään mutu-palaverissa, jonka pöytäkirja lähetetään sähköpostilla koko henkilöstölle. Mikäli asiasta pitää tiedottaa välittömästi, johtaja tai hänen määräämänsä henkilö soittaa yksiköiden vastuuhenkilöille sekä mahdollisille muille tahoille. Yksiköiden vastuuhenkilöt tiedottavat omalle henkilökunnalleen niin ikään viipymättä. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Lastensuojelulaitoksen johtaja on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä (YTM). Lisäksi hänellä on perhetyön koulutus. Hallintojohtajalla on terveydenhuollon maisterin tutkinto. Niemelän pienryhmäkodissa on hoito- ja kasvatustyössä LsL:n 59 mukainen henkilöstö. Työntekijöitä on vähintään seitsemän, joista yli puolella on vähintään sosiaali- terveys- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto. Muilla hoito- ja kasvatustehtävissä olevilla on toimintaan soveltuva muu perustutkinto. Pienryhmäkodin työntekijöissä on sekä naisia että miehiä. Perhekotien vanhemmista toisella on sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa vastaava tutkinto. Perhetyötä tekee kaksi työntekijää, joista toinen on sosiaalityöntekijä (YTM). Lisäksi hänellä on perhetyön koulutus. Molemmilla perhetyöntekijöillä on pitkä kokemus lastensuojelusta. Koulun ruokahuollosta vastaa keittäjä. Autonkuljettaja/ laitosmies huolehtii mm. lasten koulukuljetuksista ja kiinteistöjen huollosta. Taloushallinnosta vastaa hallintojohtajan lisäksi osa-aikainen kirjanpitäjätalouspäällikkö. Perhekotien lomien aikana lapsista huolehtii lomittaja, tarvittaessa apuna on toinen ohjaaja. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Pääsääntöisesti kaikki avoimet uudet työpaikat laitetaan julkisesti haettaviksi työvoimatoimiston kautta. Sijaisten tai muiden lyhempiaikaiseksi tarkoitettujen työsuhteiden täyttämiseksi saatetaan käyttää jo olemassa olevia reservejä tai avoimen haun kautta tulleita työhakemuksia. Jukola ry:n verkkosivujen kautta voi lähettää jatkuvasti avoimia työhakemuksia, vaikka paikkoja ei juuri sillä hetkellä olisikaan avoinna. Haettavan työpaikan kelpoisuusehdot varmistetaan ennen hakuprosessin aloittamista ja hakijoiden koulutus ja työhistoria tarkistetaan haastattelutilaisuudessa. Tehtävään valitulta vaaditaan myös tuoreen rikosrekisteriotteen toimittaminen ennen työsuhteen alkua. avi21u1 4/13

5 Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Tietoa toiminnasta ja sen pääperiaatteista on käytettävissä runsaasti. Perehdyttäminen tapahtuu pääasiassa työssä oppimalla pidempään työtä tehneiden kanssa. Varsinaista perehdyttämissuunnitelmaa valmistellaan.. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Koulutussuunnitelma laaditaan aina vuodeksi eteenpäin. Koulutussuunnitelmassa pyritään tarjoamaan ja järjestämään henkilökunnalle ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi havaittuja täsmäkoulutuksia. Henkilökunnalle järjestetään ajoittain myös yhteisiä virkistystapahtumia ja illanviettoja. Koulutussuunnitelman tekemisen yhteydessä tarkistetaan myös päivitystarpeet hygienia-, ensiapu-, pelastuskoulutuksissa jne. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Kokonaisvaltaisempaa suunnitelmaa henkilöstöasioiden kehittämiseksi valmistellaan. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Jokaisella lapsella on käytössään oma, vähintään 12 neliön huone joka on asianmukaisesti kalustettu. Huoneissa on vähintään vaatekaappi, kirjahylly, kirjoituspöytä ja tuoli, sänky, valaisimia ja verhot. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Kaikkien yksiköiden yhteiset tilat on toteutettu kodinomaista oleskelua ja hoitoa varten. Yksiköissä on asiakasmäärään suhteutetut tilat ja laitteet ruuanlaittoon, ruokailuun, peseytymiseen ja vaatehuoltoon. Kaikissa yksiköissä on myös sauna. Niemelän tilalla myös savusauna, joka on koko yhteisön käytettävissä. Erilaisia harrastuspaikkoja on esimerkiksi koulun, lomitusyksikön ja Niemelän tilan yhteydessä (koripallo, skeittaus, 2 soittotilaa bändeille jne.) Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Yhteisöllisyys ja toiminnallisuus on huomioitu neliömääriltään riittävän suurilla tiloilla. Niemelän tilalla riittää kapasiteettia järjestää isommankin ryhmän yhteisiä aktiviteetteja sekä ruokailuita. Muutaman kerran vuodessa järjestetään isä-lapsi ja äiti-lapsi -leirejä, joissa osanottajamäärät saattavat nousta 30-40:een(henkilökunta+lapset+lasten biologiset vanhemmat). Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Kaikissa yksiköissä kodinhoitoon- ja huoltoon liittyvät asiat pyritään toteuttamaan yhdessä lasten kanssa tavanomaisen kotikasvatuksen hengessä. Erillisiä siivous tai pyykkipalveluja ei käytetä. Jätehuollosta vastaa Kymenlaakson Jäte Oy. avi21u1 5/13

6 Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Sisäilman laatua tarkkailaan ensisijaisesti aistinvaraisesti ja mikäli epäilyksiä esim. kosteusvauriosta syntyy, teetetään arvio asintuntijalla. Käyttöveden laatu tarkistetaan mittauksin joka toinen vuosi. Kiinteistönhuollosta ja mahdollisista korjauksista vastaa EL-RAKENNUS OY/Esa Hede. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Jukolassa ei ole käytössä tässä kohdassa tarkoitettuja terveydenhuollon laitteita. Vastuuhenkilön yhteystiedot Juha Kylmä puh Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Jukola ry:n omistamilla tiloilla tehdään vuosittain kiinteistökatselmus, jossa todetaan tilojen kunto ja korjaustarpeet. Tällä hetkellä suurin kiinteistöihin liittyvä hanke on Niemelän päärakennuksen eko-käymälöiden nykyaikaistaminen, joka on tarkoitus toteuttaa asteittain (käymälöitä yhteensä 7) keväästä 2013 alkaen. Luvat käymälöiden muutostöille on jo saatu. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Juha Kylmä puh Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Kaikissa yksiköissä pyritään kodinomaisuuteen ja tilat on varustettu tavanomaisilla perhekäyttöön soveltuvilla koneilla, laitteilla ja huonekaluilla. Varustelussa on kuitenkin pyritty panostamaan laatuun, kestävyyteen ja turvallisuuteen. Jukolan asiakkaina ei ole henkilöitä joiden onnettomuusalttiuden vuoksi tulisi turvautua erityisjärjestelyihin. Erityistä huomiota on kiinnitetty kuitenkin esimerkiksi lääkkeiden ja kaikkien kemikaalien turvalliseen säilytykseen. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Yksiköissä ei ole käytössä valvontalaitteita. avi21u1 6/13

7 Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Yksiköissä ei ole käytössä tässä tarkoitettuja turvalaitteita tai hälytysjärjestelmiä. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Asiakasturvallisuuden kehittämistyöhön tullaan nimeämään työryhmä kevään 2013 aikana. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Sijoitus laitoksessa perustuu huostaanottopäätökseen, joka päivitetään puolivuosittain asiakassuunnitelmapalaverissa. Asiakassuunnitelman päivittämiseen osallistuvat lapsen lisäksi sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijä, laitoksen edustaja, lapsen huoltaja (-t) sekä lapsi itse. Samalla lapsi tapaa sosiaalityöntekijänsä kahdenkeskisessä keskustelutilanteessa. Näissä neuvotteluissa lasta kuullaan hänen kehitystasonsa mukaisesti. Lapsella on koko sijoituksen ajan mahdollisuus olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä aina, kun hänellä on siihen tarve. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Lapset perheineen tutustuvat yksikköön yleensä ennen sijoituksen alkamista yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Lapselle lähetetään oma kappale asiakassuunnitelmapalaverin muistiosta. Lapset saavat oman kappaleensa myös kaikista heitä koskevista viranomaispäätöksistä. Asiakirjat annetaan lapselle tutustumista varten ja henkilökunta avustaa tarvittaessa asiakirjoihin perehtymisessä. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Laitoksessa on yhteisesti sovittu säännöstö, joka on julkisesti nähtävillä laitoksen ilmoitustaululla. Lasten mielipiteitä kuullaan ja tarvittaessa he voivat tehdä kirjallisia tai suullisia esityksiä yhdistyksen yleispalaveriin, "mutuun". Jokaisella lapsella on oma huone, joka on hänen yksityisaluettaan. Huone tarkastetaan vain, jos on perusteltua syytä epäillä siellä olevan asioita tai esineitä, jotka vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä. Näistä rajoitustoimista tehdään aina lastensuojelulain mukainen rajoituspäätös. Kaikista normaalia elämää rajaavista toimenpiteistä (liikkumisvapaus, yhteydenpito, kiinnipito tai henkilöön kohdistuva tarkastus) tehdään aina asianmukainen rajoituspäätös. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Käyttövarat ovat lasten itsensä käytössä. Tarvittaessa henkilökunta ohjaa varojen käyttöä lapsen tarpeen huomioiden. avi21u1 7/13

8 Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Laitoksessa on julkisesti nähtävänä yhdessä sovittu, perusteltu säännöstö. Sääntöjä käydään läpi lapsen kanssa ja asioita perustellaan ristiriitatilanteissa. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Rajoitteita käytetään lastensuojelulain mukaisesti äärikeinona, kun lapsi vaarantaa itseään tai ympäristöään. Rajoitepäätöksen tekee laitoksen johtaja, tai johtajan valtuuttama henkilö. Rajoituspäätökset kirjataan aina Nappula-ohjelmaan ja raportoidaan sosiaalityöntekijöille ja vanhemmille lain vaatimalla tavalla. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Asiat pyritään aina ensi avaamaan ja keskustelemaan tilanteeseen liittyvien henkilöiden kanssa. Keskusteluista vastaa kasvatusjohtaja. Tarvittaessa kutsutaan sosiaalityöntekijä ja lapsen lähiverkosto neuvotteluun ja sovitaan jatkotoimenpiteistä tai tilanteen seurannasta. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakassuhteen päättymistä ennakoidaan varhaisessa vaiheessa asiakassuunnitelmapalavereissa, joissa tehdään kattava suunnitelma lapsen siirrosta. Siirtoa tuetaan tarvittaessa laitoksesta tajottavalla perhetyöllä. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Mikäli lapsi tai hänen vanhempansa haluavat tehdä toimintaan liittyvän muistutuksen, se pyydetään osoittamaan sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijälle. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Taija Liukkonen Maaherrank. 9-11, Mikkeli Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Muistutukset käsitellään mahdollisimman nopeasti yhdistyksen johtoryhmässä tai tarvittaessa hallituksessa. Asianmukaiset korjaukset tehdään niin pian, kuin mahdollista. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Asiakassuunnitelmat päivitetään puolivuosittain tai tarvittaessa useammin. Yhteydenpito sijoittavaan sosiaalityöntekijään tarvittaessa asiakassuunnitelmien välillä. avi21u1 8/13

9 Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Asiakaspalautejärjestelmää kehitetään. Palautetta on kerätty palautelomakkeella ja keskusteluissa kuukausiraporttien yhteydessä. Lasten osallisuutta tuetaan ja lapsia rohkaistaan tekemään aloitteita toiminnan kehittämiseksi. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Laitos tarjoaa turvallisen ja lapsen ikätason huomioivan, kodinomaisen ympäristön. Sijoituksen tukena ylläpidetään ja vahvistetaan lapsen omaa verkostoa, vanhempia ja muita läheisiä. Lapset osallistuvat ikätasonsa mukaisesti kotitöihin. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Jokaisessa yksikössä syödään aamupala ennen kouluun lähtöä. Koulussa lapset syövät lounaan ja kotiin tultua toisen lämpimän ruuan. Iltapala syödään ennen nukkumaan menoa. Tarvittaessa lapset voivat syödä omatoimisesti välipalaa. Erityisruokavaliot huomioidaan tarppeen mukaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Mika Vuorio, Niemelän pienryhmäkoti Pirjo Keurulainen, Keurulaisten perhekoti Marjo Sappio, Sappion perhekoti Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Koulu täyttää suurimman osan lasten arkipäivän toiminnasta. Mäntyharjun yhtenäiskoulun Jukolan yksikkö toimii Valtolassa Jukolan tiloissa. Opetus tapahtuu luokkatason mukaisissa pienryhmissä, 1-5 oppilasta. Tarpeen mukaan ryhmiä yhdistetään mm. liikunnassa, kuvaamataidossa, englannissa, äidinkielessä, jotta erityisesti yksin opiskelevat saavat harjoitusta sosiaalisissa taidoissa isommassa ryhmässä. Koulun ja sijaiskotien yhteistyö on saumatonta. Perhekotien vanhemmat ja Niemelän pienryhmäkodin ohjaajat valvovat ja ohjaavat oppilaiden kotiläksyjä. Toisen asteen oppilaat käyvät koulua joko Mäntyharjun lukiossa, Mikkelin ammattikoulussa tai tarvittaessa räätälöidään oppilaalle joku muu koulumuoto. Jukolan eri yksiköt sijaitsevat luonnon keskellä, joten liikuntamahdollisuuksia on paljon. Nimelän yksikkö sijaitsee lisäksi järven rannalla. Kesäisin uidaan, pyöräillään, lenkkeillään, pelataan jalkapalloa. Talvisin luistellaan, hiihdetään, pelataan jääkiekkoa. Kerran viikossa on yhteinen sählypeli Mäntyharjulla, Niemelän judosalissa pidetään judoharjoituksia. Tytöt ja naiset jumppaavat Valtolan koululla. Uimassa käydään n.parin viikon välein. Jokaiselle lapselle pyritään järjetämään yksi harrastus Jukolan ulkopuolelta, esim. joku liikuntaryhmä, näytelmäkerho, partio, 4h-kerho. avi21u1 9/13

10 THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Eri yksiköissö lapset osallistuvat kodin siivoamiseen yhdessä aikuisten kanssa. Jokainen huolehtii kykyjensä mukaan oman huoneen päivittäisestä kunnossapidosta. Viikkosiivous tehdään yhdessä. Lapset huolehtivat itse ikätason mukaisesti omien vaatteittensa pesusta. Heille opetetaan pyykinkäsittelyä ja pesukoneen käyttö. Jätehuollosta vastaavat ohjaajat ja pehekotivanhemmat. Lapset osallistuvat tyhjentämällä jäteastioita asiaankuluviin keräysastioihin. Lapsi opetetaan huolehtimaan omasta hygieniasta. Hampaiden pesua valvotaan ja käsihygieniaa painotetaan erityisesti, kun ollaan vieraissa olosuhteissa, esim. ulkomailla. Epidemiaohjeistus saadaan paikallisesta terveyskeskuksesta. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Laitoksen toimintaa kehitetään jatkuvasti esille tulevien tarpeiden mukaan yhteistyössä eri toimijatahojen (sosiaalityö, terveydenhuolto) kanssa. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Sijoitukseen tuleville lapsille tehdään sijoituksen alkuvaiheesa lastensuojelulain mukainen tulotarkastus. Mäntyharjun kunnan kouluterveydenhoitaja tarkistaa Jukolan yksikön koululaiset muutaman kerran vuodessa. Muualla koulussa olevat tarkistetaan heidän omissa kouluissaan. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Jokaisen sijoitetun lapsen kotikunta antaa maksusitoumuksen Mäntyharjun terveyskeskuksen hammashoitoon ja lääkäripalveluihin. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiireellisessä sairaustapauksessa lapset viedään Mäntyharjun tai Mikkelin terveyskeskuksen päivystykseen hoidettavaksi. avi21u1 10/13

11 Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Jos lapsella on sijoitukseen tullessaan lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikan hoito meneillään, siirto tehdään Mikkelin tai Kouvolan vastaavaan yksikköön. Terapiapalveluja Jukola ostaa myös yksityisiltä palveluntuotajilta. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Laitoksen lääkehuollosta vastaa laitoksen johtaja. Kunkin yksikön vastuuhenkilö vastaa tämän suunnitelman jalkauttamisesta oman yksikkönsä toimintaan sekä siitä, että yksikössä on käytettävissä riittävä tieto ja asiantuntemus, ja että tietoja käsitellään ammatillisesti ja huolehditaan siitä, että tieto ei kulkeudu ulkopuolisille. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Juha Kylmä, Kuttulantie 22, Mäntyharju, Potilasasiamiehen yhteystiedot Taija Liukkonen Maaherrank. 9-11, Mikkeli Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Lasten erityispalvelujen (esim psyk.testaus) saatavuutta pyritään parantamaan yhteistyössä paikallisen terveydenhuollon kanssa. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Kaikki mahdollinen asiakastieto pyritään säilyttämään sähköisesti Necora Oy:n toimittamassa Nappula ohjelmassa. Käyttöoikeuksia ohjelmaan annetaan niin, että kyseisessä yksikössä hoito- ja kasvatustyössä työskentelevä henkilö voi nähdä vain omaan yksikköönsä sijoitettujen lasten tiedot. Kaikille työntekijöille annetaan käyttöoikeudet järjestelmään vain työsuhteen ajaksi. Hoitosuhteen päätyttyä aineisto toimitetaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja poistetaan järjestelmästä. Kaikki manuaalinen aineisto säilytetään lapsen mukaan nimetyissä kansioissa, lukitussa toimistossa. Hoitosuhteen päätyttyä aineisto toimitetaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Anne Huovinen, Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas avi21u1 11/13

12 Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Työsuhteen alkaessa työntekijä perehdytetään salassapitoon ja turvalliseen tietojenkäsittelyyn sekä käydään läpi tietojen luovuttamista koskevat säännökset. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Hoitosuhteen päätyttyä lapsen hoidosta vastannut yksikkö kerää kaiken lasta koskevan materiaalin ja toimittaa johtajalle. Johtaja sopii lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa tietojen toimituksesta ja arkistoinnista. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Mikäli on tarpeen luovuttaa tietoa joka kuuluu tässä tarkoitetun salassapidon piiriin, pyydetään ulkopuolista toimijaa olemaan yhteydessä lapsen sosiaalityöntekijään. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Asiakastietojen käsittelystä tullaan laatimaan kirjalliset ohjeet, jotka liitetään myös osaksi perehdyttämissuunnitelmaa. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Jukola ry ei käytä alihankkijoita tuottamiensa palvelujen toteuttamiseen. Hoidollisia tukipalveluja kuten neuropsykiatrista valmennusta tai terapiapalveluja ostetaan tunnetuilta ja luotetuilta yhteistyökumppaneilta, keskustellen asiasta lapsen sosiaalityöntekijän, lääkärin tai muun hoitoa ohjaavan tahon kanssa. Luettelo alihankkijoita Porstua ry, Mikkeli Kehittämissuunnitelma avi21u1 12/13

13 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Omavalvontaa kehitetään ja päivitetään kevään 2014 aikana. Omavalvonnan toteutumista seurataan johtoryhmässä. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Päivittämistarpeista keskustellaan Mutu-palavereissa ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään johtoryhmän esityksestä. Omavalvonnan tiedottamisesta vastaava huolehtii, että päivitykset tulevat kaikkien tietoon. Laitoksen johtaja vahvistaa omavalvontasuunnitelman vuosittain. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys Mäntyharju Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys Anne Huovinen avi21u1 13/13