Rakennusliike Soimu Oy:n hakemus liittyen kiinteistöllä olevien yhdyskuntalaitteiden poistamiseksi

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennusliike Soimu Oy:n hakemus liittyen kiinteistöllä olevien yhdyskuntalaitteiden poistamiseksi 2834/ /2014 RAKYMPLK 26 Rakennusliike Soimu Oy on jättänyt hakemuksen, jossa se pyytää, että Fortum Es poo Distribution Oy:n sopimukseen perustuva mutta kiinteistörekisteriin merkit se mä tön oikeus muuntamon ja sitä palvelevien kaapeleiden, johtojen ym pi tämi seen tontilla poistetaan maankäyttö- ja rakennuslain 161 :n perus teel la. Asian tausta Soimu on ostanut Suomen valtiolta / Senaatti-kiinteistöt tehdyllä kaupal la perustettavien yhtiöiden lukuun tontin Kaupantekohetkellä ton til la on sijainnut vanha, kosteus- ja homevaurioiden johdosta nyt jo puretuksi tul lut Poliisi- ja oikeustalo. Lisäksi tontilla sijaitsi ja sijaitsee edelleen muun tamo ra ken nus, jonka tällä hetkellä omistaa Fortum Espoo Distribution Oy. Ase makaa va muu tok sen yhteydessä tontti 9 on jaettu tonteiksi 9 ja 13. Muuntamo sijait see nykyisen tontin nro 13 alueella. Tontin omistavat tällä hetkellä määräosin Soimu Oy:n perustamat viisi asun toyh tiö tä: Asunto Oy Jannenkulma, Asunto Oy Joensuun Iitankulma, Asunto Oy Joen suun Joonaksenkulma, Asunto Oy Joensuun Villenkulma ja Asunto Oy Joensuun Otonkulma (yhtiöt yhdessä myöhemmin Soimu). Asuntoyhtiöt ovat ja kaneet tontin hallinnan hallinnanjakosopimuksella. Soimu omistaa edellä mai nit tujen asuntoyhtiöiden osakekannan kokonaisuudessaan ja on ilmoittanut tässä asias sa edustavansa yhtiöitä. Hakemuksensa mukaan Soimu ei ole ollut tietoinen tontilla olevasta muun tamo ra ken nuk ses ta ennen tontin omistuksen siirtymistä. Soimu ei ole saanut sovittua Fortumin kanssa muuntamon poistamisesta tai siirtä mi ses tä. Soimun perustelut hakemukselleen Soimu katsoo, että muuntamon ja sitä palvelevien johtojen, kaapeleiden ym. pitä mi nen tontilla 13 estää asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden täy si määräi sen hyödyntämisen, mistä aiheutuu kohtuutonta haittaa Soimulle tontin omis ta ja na. Soimun hakemuksen mukaan muuntamo on suhteellisen helposti ja vähin kustan nuk sin sijoitettavissa jonkin toisen sen vaikutuspiirissä olevan kiinteistön alueel le. Soimun käsityksen mukaan lähes kaikki muuntamon vaikutusalueella olevat tontit on rakennettu suhteellisen väljästi ja muuntamo on helposti si joi tet tavis sa jonkin toisen tontin alueelle. Lisäksi muuntamo laitteisto on varsin vanhaa

2 ja uusimisen tarpeessa Ylimääräiset kustannukset siirrosta eivät Soimun kä si tyksen mukaan olisi kovin merkittäviä. Soimun käsityksen mukaan asemakaavamuutoksen mahdollistama tontin käyttö tar koi tuk sen muutos tarkoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 162 :n mukaista olo suh tei den muuttumista ja tapauksessa täyttyvät muutkin maankäyttö- ja raken nus lain 161 1:ssä ja kiinteistönmuodostamislain 161 :ssä mainitut edel ly tykset välttämättömänkin rasitteen poistamisen tai toisaalle siirtämisen edel ly tykset. Soimun mukaan muuntamo olisi mahdollista sijoittaa minkä tahansa tontille 13 tu le van rakennuksen kellaritiloihin. Todennäköistä on, että muuntamo voisi si jaita nykyisellä paikallaan siihen saakka, kunnes muuntamolle soveltuva kel la ri ti la jostain tontille rakennettavasta talosta on osoitettavissa. Soimun karkea arvio muun ta moa varten tarvittavien tilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden käyväs tä arvosta on noin euroa ja hoitovastikkeen määrä noin 25 eu roa kuukaudessa. Mikäli Fortum vuokraisi tarvittavan tilan, Soimu Oy:n arvion mu kaan vuokra olisi noin euroa kuukaudessa. Lisäksi Soimu perustelee vaatimustaan sillä, että muuntamon olemassa olo on pal jas tu nut sille vasta sen jälkeen, kun omistusoikeus oli siirtynyt sille edelliseltä omis ta jal ta eli Suomen valtiolta. Rasitteen olemassaolo ei käynyt ilmi kiin teis tötie to jär jes tel mäs tä. Soimu Oy:n ja Suomen valtion välillä on vireillä oi keu denkäyn ti, jossa Soimu vaatii Suomen valtiolta korvausta haitasta, joka aiheutuu mah dol li sis ta korvauksista, jotka Soimu joutuisi maksamaan Fortumille muun tamon siirrosta. Fortumin näkemys asiasta Fortumin ilmoituksen mukaan muuntamon omistaa Fortum Sähkönsiirto Oy:n si jas ta Fortum Espoo Distribution Oy. Fortum vastustaa hakemusta ja vaatii, että sähkönjakeluverkosto säilytetään täy sin samalla paikalla, jolla se nyt sijaitsee. Siltä varalta, että muuntamo ja sähkön ja ke lu ver kos to määrättäisiin siirrettäväksi, Fortum vaatii, että Soimu vel voite taan korvaamaan kaikki siirrosta aiheutuvat kustannukset. Fortum katsoo, että Soimun vaatimus on tehty vain sen johdosta, että Poh jois- Kar ja lan käräjäoikeus on Soimun ja Suomen valtion välisessä oi keu den käyn nis sä Suomen valtion tekemän väitteen johdosta, edellyttänyt, että Soimun on sel vitet tä vä, onko rasite poistettavissa maankäyttö- ja rakennuslain 162 :n mu kaises ti. Fortum perustelee vaatimustaan hakemuksen hylkäämisestä seuraavilla pe rusteil la: muuntamo ja siitä lähtevä jakeluverkosto on välttämätön kes kus ta kort telien häiriöttömän sähkönjakelun turvaamiseksi. Muuntamon koko on 800 kva, siitä lähtevien pienjännitejohtojen määrä on 9 kpl, muuntamoon liitet ty jen eri liittymien määrä on 14 kappaletta ja käyttöpaikkojen eli asiak-

3 kai den määrä on 357 kpl; kustannukset muuntamon siirrosta tulisivat olemaan suuruusluokaltaan noin euroa ja siirtoa haluavan, tässä tapauksessa Soimun, on vastat ta va siirtokustannuksista; oikeus muuntamon ja sitä palvelevien johtojen ja kaapeleiden si joit ta miseen kiinteistölle perustuu Joensuun kaupungin ja Joensuun Polii si- ja oikeustalo Oy:n väliseen kiinteistönkauppaan, jolla Joensuun kaupun ki on myynyt Joensuun Poliisi- ja oikeustalo Oy:lle nyt kysymyksessä ole van tontin ja josta kaupasta laaditun kauppakirjan kohdan 7 mukaan Kau pun gil la on oikeus sijoittaa tontille tarpeelliset johdot, laitteet ja kiinnik keet. Tontin omistajalle korvataan edellä mainitusta toimenpiteestä aiheu tu va vahinko. Joensuun kaupunki on harjoittanut tuolloin itse säh köverk ko lii ke toi min taa ja kaupunki on luovutuksen jälkeen rakentanut tontil le muuntamon ja sähköverkoston luovutuskirjassa sovitun oikeuden mu kai ses ti. Kaupunki on sittemmin yhtiöittänyt säh kö verk ko lii ke toi minnan Joensuun Energia Oy:ön. Joensuun Energia Oy ja sen oikeudet ovat eri yritysjärjestelyjen kautta siirtyneet Fortum-konserniin ja sen sisällä nimen omaan Fortum Espoo Distribution Oy:lle. Fortumin mukaan syntynyt ra si te on pysyvä ja rasitteen tarve on sijoitusajankohdastaan lukien en tises tään olennaisesti kasvanut lisääntyneen sähkönjakelun tarpeen vuoksi; sopimus yhdyskuntateknisten laitteiden ja rakennelmien sijoittamisesta si too myös kiinteistön uusia omistajia MRL 161 :n ( /132) mu kaises ti; olosuhteet eivät ole muuttuneet sillä tavoin, että maankäyttö- ja ra kennus lain 162 :n edellytykset yhdyskuntateknisten laitteiden poistamisesta oli si vat olemassa. Sähkönjakeluverkon ja muuntamon merkitys ky sei sessä paikassa on kasvanut sähkönjakelun häiriöttömän turvaamisen ja kasva neen sähköntarpeen johdosta. Muuntamo ja sähkönjakeluverkko ovat vält tä mät tö miä myös korttelin 35, 36, 43, 44, 45, 51 ja 52 sähkönjakelulle vi ka ja häiriötilanteissa. Lisäksi tontin 9 omat rakennussuunnitelmat te kevät ehdottoman välttämättömäksi, että tontilla on muuntamo myös tu levai suu des sa. Soimu Oy:n suunnittelemien 5 kerrostalon sähköntarve on noin kw ja suunnitelluista asuinkerrostaloista johtuen säh könku lu tuk sen keskipiste alueella tulee jatkossakin olemaan tontilla 9; muuntamon ja sähkönjakeluverkoston sijainti tontilla ei vaikeuta uuden ase ma kaa van toteuttamista, koska uudessa asemakaavassa on ni menomai ses ti mainittu, että Korttelialueille saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huol toa palvelevia tiloja ja laitteita, kuten muuntamon. muuntamosta ja sähkönjakeluverkosta ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Muun ta mo on sijoitettavissa tulevaisuudessa rakennettavan asuin ker rosta lon pohjakerrokseen, minkä Soimu Oy on huomioinut omissa suun ni telmis saan. Muuntamon tilantarve on noin 3 x 4 metriä eli yhden py sä köin tipai kan vaatima tila; rasitetta ei voida siirtää toiselle kiinteistölle. Muuntamo sijaitsee ase makaa voi te tul la tiheästi rakennetulla alueella, jolla vaihtoehtoisen paikan löy tä mi nen käytännössä mahdotonta. Muuntamon siirto kiinteistöltä vaaran taa koko alueen sähkönjakelun; Soimun hakemuksessa esitetyt väitteet siirtokustannuksista ja muun tamon käyttöiästä ovat virheellisiä. Kustannukset muuntamon siirtämisestä kiin teis tön alueella tulisivat olemaan lähes euroa.

4 Fortumin mukaan se valmis neuvottelemaan muuntamon siirrosta tontille myöhem min rakennettavan asuinrakennuksen kellaritiloihin, mutta edellytyksenä on, että Soimu vastaa siirrosta aiheutuvista kustannuksista. Suomen valtion / Senaatti-kiinteistöt näkemys asiasta Suomen valtio edustajanaan Senaatti-kiinteistöt on katsonut olevansa asiassa asian osai nen jäljempänä mainituilla perusteilla. Soimun hakemuksen osalta Senaatti-kiinteistöt katsoo, että rasitteen pois ta misel le on peruste, koska muuntamo nykyisellä paikallaan estää Soimun suun nit tele man rakentamisen. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt katsoo, että uusi rasite tulee pe rus taa lähtökohtaisesti kiinteistön omistajan ja Fortumin välisin sopimuksin. Alueen asemakaava Rasitetulla tontilla on voimassa Joensuun kaupunginvaltuuston vah vis ta ma asemakaava, kaavoitusohjelman työ nro Kaava on lain voi mainen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 13 on osoitettu kaavamerkinnällä AL asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Muuntamo sijoittuu ase ma kaa va kar tan mukaan kohtaan, joka on osoitettu osittain rakennusalaksi ja osit tain alueeksi, jolle voidaan sijoittaa maanalaisiin pysäköintitiloihin johtavan ajo luis ka. Asemakaavamääräysten mukaan Korttelialueille saa sijoittaa yh dyskun ta tek nis tä huoltoa palvelevia tiloja ja laitteita, kuten muuntamon. Muun tamon tarkempaa sijaintia ei ole määrätty asemakaavassa. Asemakaavan selostusosassa on sivulla 21 todettu, että teknisen verkoston osal ta muutostarpeena on korttelissa 44 sijaitsevan muuntamon ja siihen liit tyvän verkoston sijoittaminen uudelleen siten, että korttelin rakentaminen kaa varat kai sun mukaisesti on mahdollista. Kaavaselostuksen liitteenä olevan han kekor tin mukaan sähköverkkoon tehdään muutoksia ja kiinteistöön sijoitetaan muun ta mo. Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslaki 161 1, 2 ja 3 momentti Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä pal ve le van johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoit ta mis ta muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja hal ti jan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Si joit ta mises ta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle ai heu te ta

5 tarpeetonta haittaa. Sopimus 1 momentissa tarkoitettujen laitteiden sijoittamisesta sitoo myös kiin teistön uutta omistajaa ja haltijaa. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus 1 momentissa tar koi tetun johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Joll ei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja 2 momentti Yhdyskuntateknisten laitteiden muuttaminen ja poistaminen Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päättää 161 :ssä tarkoitettua johdon tai laitteen sijoittamista koskevasta muutoksesta noudattaen soveltuvin osin kiinteis tön muo dos ta mis lain 160 :ää. Mitä sanotussa pykälässä säädetään oi keu te tusta kiinteistöstä, koskee yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja laitteiden osalta kuntaa taikka johdon tai laitteen ylläpitäjää. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi myös olosuhteiden muuttuessa päättää johdon tai laitteen poistamisesta noudattaen soveltuvin osin kiin teis tön muodos ta mis lain 161 :n 1 momenttia, ottaen kuitenkin sanotun lain 156 ja 157 :n sijas ta huomioon tämän lain 161 :n säännökset. Kiinteistönmuodostamislaki momentti Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite voidaan asianosaisten sopimuksesta poistaa, jos rasitteen merkitys siihen oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle on vä hen tynyt. Muutoin rasite voidaan poistaa, jos olosuhteet ovat niin muuttuneet, ettei ra sitet ta enää 156 ja 157 :n säännökset huomioon ottaen voitaisi perustaa eikä rasite ole oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle välttämätön. Välttämätön rasite voidaan pois taa, jos rasitteesta aiheutuvan kohtuuttoman haitan poistaminen ei ole mahdol lis ta 160 :ssä tarkoitetuin toimenpitein ja jos poistetun rasitteen sijaan voidaan 156 ja 157 :ssä säädetyin edellytyksin perustaa vastaavanlainen rasite toiseen paik kaan. ( /914). Kiinteistönmuodostamislaki 160 ( /1159) Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetun re kis te ri yk si kön alueella tai antaa uusia rasitteen käyttämistä rajoittavia mää räyksiä taikka muuttaa rasitteen käyttämisestä aikaisemmin annettuja määräyksiä, jos asian osai set siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta asemakaavan toteuttamista. Toi men pi tee seen ei kuitenkaan tarvita asianosaisten sopimusta: 1. jos sillä voidaan poistaa rasitteesta olosuhteiden muuttumisen johdosta aiheu tu va haitta tai vähentää sitä; tai 2. jos se mahdollistaa rasitteen tarkoituksenmukaisemman käytön al ku pe räiseen käyttötarkoitukseen, jos käyttömahdollisuus olosuhteiden muut tu misen vuoksi on heikentynyt; ellei siitä aiheudu millekään rekisteriyksikölle huomattavaa haittaa.

6 Asian arviointi Suomen valtion asianosaisuus Senaatti-Kiinteistöt on ilmoittautunut asiassa asianosaiseksi seuraavilla pe rusteil la: Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa on vireillä Soimun ja Se naat ti-kiin teistö jen välinen riita-asia L 12/10025; Soimu Oy vaatii Senaatti-Kiinteistöiltä kaupanvastuun perusteella korvaus ta, jonka perusteena on Fortum Sähkönsiirto Oy:n rasiteoikeuden ole mas sa olo ja sisältö ja siitä Soimulle aiheutuva vahinko; oikeudenkäynnin aikana käräjäoikeus on halunnut esikysymyksenä sel vitet tä vän, onko oikeus muuntamon sijoittamiseen poistettavissa MRL 161 :n mukaisessa järjestyksessä. varsinaisilla asianosaisilla ei olettamansa Senaatti-Kiinteistöjen vii me kä tisen korvausvelvollisuuden johdosta ole aitoa intressiä toimia rasitteesta ai heu tu van haitan minimoimiseksi. Käräjäoikeus on lykännyt riita-asian käsittelyä tämän hakemuksen käsittelyn ajak si. Hallintolain 11 :n mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Normaalitilanteessa MRL 161 ja 162 :n mukaisissa asioissa asianosaisia ovat rasi te tun kiinteistön omistaja ja rasitteen haltija, joiden oikeuksiin, etuihin ja velvol li suuk siin annettava päätös välittömästi vaikuttaa ja jotka tahot nor maa li tilan tees sa pystyvät sopimaan rasitteen perustamisesta, muuttamisesta ja pois tami ses ta. Tässä tapauksessa hakemus on liittyy välittömästi käräjäoikeudessa vireillä olevaan asiaan, jossa Suomen valtio on vastaajana. Koska käräjäoikeus on ke hot tanut jutun kantajaa esikysymyksenä selvittämään, onko rasitteen siirtäminen mah dol lis ta maankäyttö- ja rakennuslain perusteella, asiassa annetavalla rat kaisul la on tai ainakin voi olla välitön vaikutus oikeudenkäyntiin ja sitä kautta Suomen valtion oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen. Edellä mainituilla perusteilla Senaatti-Kiinteistöt on katsottava asianosaiseksi täs sä asiassa. Mihin Fortumin oikeus muuntamon sijoittamiseen perustuu Hakemuksen perusteena on maankäyttö- ja rakennuslain 162. Aluksi on arvioitava, onko Fortumilla sellainen oikeus muuntamon ja sitä pal ve levien johtojen ja laitteiden sijoittamiseen, jota koskevat oikeutta koskevat muutok set on tehtävä maankäyttö- ja rakennuslain 161 ja 162 :ien mukaisessa järjes tyk ses sä. Mikäli tällaista oikeutta ei olisi, muuntamo ja sitä palvelevat johdot oli si poistettava kiinteistönomistajan näin vaatiessa.

7 Asiakirjoista ei käy ilmi muuntamon tarkka rakentamisajankohta mutta se on joka tapauksessa rakennettu ennen , jolloin maankäyttö- ja rakennuslaki on tullut voimaan. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantullessa kumotun ra kennus lain 133 :ssä oli maankäyttö- ja rakennuslain 161 :ää vastaavat sään nök set. Rasitetta ei ole merkitty kiinteistörekisteriin eikä ra ken nus val von ta vi ran omai nen ole tehnyt päätöstä sijoittamisesta. Hakija tai Fortum eivät ole myöskään esit täneet nimenomaista sopimusta, jolla muuntamon sijoittamisesta olisi ni menomai ses ti sovittu silloisen kiinteistönomistajan kanssa. Hakija ja Fortum ovat katsoneet kumpikin, että oikeus perustuu päivätyn kauppakirjan ehtoon, jonka mukaan kaupungilla on oikeus sijoittaa tontille tarpeelliset joh dot, laitteet ja kiinnikkeet ja että tontin omistajalle korvataan edellä mainitusta toimen pi tees tä aiheutuva vahinko. Kun sekä tontin omistaja että ra si te oi keu den haltija ovat yhtä mieltä siitä, että oikeus muuntamon sijoittamiseen pe rus tuu mainittuun päivättyyn sopimukseen, ei ra ken nus val von ta vi ran omaisel la ole tarvetta arvioida asiaa toisin. Hakemuksen käsittelyn lähtökohtana voidaan pitää, että muuntamon sijoittamisesta tontille on aikanaan sovittu asianmu kai ses ti ja nyt arvioitavana, onko hakemuksessa asiassa esitetty riittävät perus teet muuntamon poistamiselle tai sen sijainnin muuttamiselle. Perusteet yhdyskuntateknisten laitteiden poistamiselle tai siirtämiselle Asianosaisten varsinainen erimielisyys koskee muuntamon siirtämisestä ai heutu vien kustannusten korvaamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 161 ja 162 :n mu kai ses sa menettelyssä ei voida ratkaista yhdyskuntateknisten laitteiden sijoit ta mi seen, poistamiseen tai siirtämiseen liittyvää korvauskysymystä. Korvauk siin liittyvät kysymykset ratkaistaan lunastuslain mukaisessa menettelyssä. Ra ken nus val von ta vi ran omai sen toimivalta ulottuu ainoastaan yh dys kun ta tek nisen laitteen sijoittamista, poistamista ja muuttamista koskevan asian rat kai semi seen. Maankäyttö- ja rakennuslain 162 :n 2 momentin ja kiinteistön muodostamislain 161 :n 1 momentin mukaisesti rasite voidaan poistaa, jos olosuhteet ovat niin muut tu neet, että rasitetta ei voitaisi enää maankäyttö- ja rakennuslain 161 :n sään nök set huomioiden perustaa. Välttämätönkin rasite voidaan poistaa, jos rasit tees ta aiheutuvan kohtuuttoman haitan poistaminen ei ole mahdollista kiinteis tön muo dos ta mis lain 160 :ssä tarkoitetuin toimenpitein ja jos poistetun rasit teen sijaan voidaan perustaa vastaavanlainen rasite toiseen paikkaan. Asemakaavamuutoksen merkitystä arvioitaessa lähtökohtana voidaan pitää maan käyt tö- ja rakennuslain 161 :n 1 momenttia, jonka mukaan johtoa tai muu ta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Asemakaavan toteuttamisen voidaan katsoa vaikeutuvan sii nä vaiheessa, kun on tiedossa konkreettinen rakennushanke, jonka ase ma kaavan mukaisen toteuttamisen johto tai laite estää. Kiinteistönmuodostamislain 160 :n mukaisia toimenpiteitä rasitteesta ai heu tuvan haitan poistamiseksi ovat rasitteen siirtäminen toiseen paikkaan rasitetun kiin teis tön alueella, uusien rasitteen käyttämistä rajoittavien määräysten an ta-

8 mi nen tai rasitteen käyttämisestä aiemmin annettujen määräysten muut ta minen. Koska yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen perustuu ensisijaisesti kiinteis tön omistajan ja rasitteen haltijan väliseen sopimukseen ja vasta viime si jaises ti viranomaisen antamaan määräykseen, on johdon tai laitteen haltijan ensin sel vi tet tä vä, onko rasitteen haltijan mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain 161 :ssä sanotulla tavalla vapaaehtoisin toimin tyydyttävästi ja kohtuullisin kus tannuk sin löytää johdoille ja laitteille sijaintipaikka. On myös mahdollista, että asian osai set sopivat laitteen sijoittamisesta, poistamisesta ja muuttamisesta mut ta jättävät korvausta koskevan kysymyksen lunastuslain mukaisessa jär jestyk ses sä ratkaistavaksi ( mm KKO 2003:59 ). Mikäli yhdyskuntateknisten laitteiden omistajan ei ole mahdollista va paa eh toisin toimin sijoittaa johtoja ja laitteita toiseen paikkaan ja kysymys on ns, vält tämät tö mäs tä rasitteesta, on johtojen ja laitteiden sijoittaminen tai siirtäminen mah dol lis ta rakennusvalvontaviranomaisen päätöksellä. Samalla on esitettävä riit tä vä selvitys vaihtoehtoisista sijaintipaikoista. Yhteenveto Muuntamo nykyisellä paikallaan estää voimassaolevan asemakaavan täy si mittai sen toteuttamisen. Tarve muuntamon siirtämiseen on todettu myös ase makaa vas sa. Hakijalla ei ole tällä hetkellä vireillä konkreettista rakennushanketta, jon ka muuntamon nykyinen sijainti estäisi. Asian yhteydessä ei ole esitetty vaatimusta muuntamon siirtämisestä eikä sel vitys tä vaihtoehtoisista sijaintipaikoista. Edellä sanottua asemakaavan muutosta voidaan pitää sellaisena maankäyttö- ja ra ken nus lain 162 :ssä sekä kiinteistönmuodostamislain 161 :ssä tarkoitettuna olo suh tei den muutoksena, jonka perusteella rasite voidaan lähtökohtaisesti pois taa tai rasitetta voidaan siirtää rasitetun kiinteistön alueella. Poistaminen tai siir tä mi nen edellyttää lisäksi, että on olemassa konkreettinen asemakaavan mu kai nen rakennushanke, jonka toteuttamisen laite nykyisellä sijaintipaikallaan es tää. Vaihtoehtoista sijaintipaikkaa koskevan vaatimuksen osalta on huomattava, et tä rakennusvalvontaviranomainen ei voi maankäyttö- ja rakennuslain 161 ja 162 :ien perusteella määrätä yhdyskuntateknistä laitetta sijoitettavaksi ra ken nuk seen. Tässä tapauksessa hakijalla on oikeus vaatia muuntamon poistamista tai si joit tamis ta toiseen paikkaan siinä vaiheessa, kun muuntamo nykyisellä paikallaan estää tiedossa olevan asemakaavan mukaisen rakentamisen ja selvityksen siitä, ett ei poistamisesta tai siirtämisestä ole saatu sovittua muuntamon omistajan kans sa. Mikäli muuntamon omistaja tuolloin haluaa, että ra ken nus val von ta vi ran omainen määrää muuntamolle toisen sijaintipaikan, sen on hakemuksen yhteydessä esi tet tä vä selvitys vaihtoehtoisista sijaintipaikoista ja siitä, ettei muuntamon sijoit ta mi s ta tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin ole ollut mahdollista jär jes-

9 tää muilla tavoin, esimerkiksi sopimalla muuntamon sijoittamisesta tontille raken net ta vaan rakennukseen. Tässä vaiheessa tehtynä, kun muuntamo ei estä tiedossa olevaa rakentamista, vaih to eh tois ta sijaintipaikkaa ei ole esitetty eikä vaihtoehtoiseksi sijaintipaikaksi luon te vim min soveltuvia maanalaisia tiloja ole olemassa, ei ole vielä edellytyksiä mää rä tä muuntamoa poistettavaksi tai tehdä asiassa muutakaan sijaintipaikkaa kos ke vaa ratkaisua. Lisätietoja: yhdyskuntalakimies Juha Martikainen Sovelletut säännökset Maankäyttö- ja rakennuslaki 161, 162 Kiinteistönmuodostamislaki 160, 161 Hallintolaki 11 Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää hylätä hakemuksen ennenaikaisena. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti yksimielisesti ottaa asian ylimääräisenä kä si tel tä väk si. Pentti Kosonen esitti, että päätösehdotukseen lisätään, ettei muuntamo haittaa tämän hetken rakentamista. Kukaan ei kannattanut Pentti Kososen esitystä joten se raukesi. Merkittiin, että yhdyskuntalakimies Juha Martikainen selosti asiaa kokouksessa. Merkittiin, että yhdyskuntalakimies Juha Martikainen poistui kokouksesta ennen asian käsittelyä ja päätöksentekoa klo Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti hylätä hakemuksen ennenaikaisena.