TERVEYS- JA PELASTUSALAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA SIMULAATIO-OPETUKSESTA KUOPIOSSA

Transkriptio

1 TERVEYS- JA PELASTUSALAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA SIMULAATIO-OPETUKSESTA KUOPIOSSA Hanna Peltoniemi Pro gradu -tutkielma Hoitotiede Terveystieteiden opettajakoulutus Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos Toukokuu 2016

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO SIMULAATIO-OPETUS JA -OPPIMINEN TERVEYSALALLA Kirjallisuushaun toteuttaminen Terveysalan moniammatillinen opetusyhteistyö Moniammatillisen yhteistyön perusta Moniammatillinen opetus eli Interprofessional education (IPE) ja oppiminen Terveysalan simulaatio opetusmenetelmänä Moniammatillisen oppimisen sekä terveysalan simulaation taustalla olevat oppimisnäkemykset Tutkimustietoa moniammatillisesta simulaatio-opetuksesta ja -oppimisesta Terveysalanorganisaatioiden toteuttama pilottihanke Kuopiossa Terveys- ja pelastusalan opiskelijat pilottiprojektissa TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Tieteenfilosofiset menetelmälliset lähtökohdat Mittari Aineisto ja aineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Opiskelijoiden taustatiedot Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteista ja sisällöstä Opiskelijoiden kokemukset moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkityksestä oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä Opiskelijoiden taustatekijöiden yhteys heidän arviointeihinsa moniammatillisista simulaatioharjoituksista Moniammatillisen simulaatioperusteisen opetusyhteistyön tulevaisuuden kehittämiskohteet Moniammatillisten simulaatio-opetusten organisoinnin kehittämiskohteet Moniammatillisten simulaatio-opetustapahtumien kehittämiskohteet Yhteenveto tutkimustuloksista POHDINTA Tulosten tarkastelu... 50

3 6.2 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tiedonhaku tietokannoista. Liite 2. Keskeisimmät moniammatilliset simulaatio-opetusta kuvaavat tutkimukset. Liite 3. Muuttujaluettelo. Liite 4. Kyselylomake opiskelijoille. Liite 5. Terveys- ja pelastusalanopiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta simulaatioharjoituksesta mittaavien summamuuttujien rakenne, sisäinen johdonmukaisuus ja jakaumien muoto. Liite 6. Terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisista simulaatioharjoituksista kuvaavien summamuuttujien jakaumien minimit, maksimit ja keskiluvut.

4 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos Hoitotiede Terveystieteiden opettajakoulutus TIIVISTELMÄ Peltoniemi Hanna Terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Pro gradu -tutkielma, 72 sivua, 6 liitettä (22 sivua) Ohjaajat: Dosentti, yliopistonlehtori, TtT Terhi Saaranen, tutkijatohtori, TtT Marjorita Sormunen ja kouluttajalääkäri, LL Kirsimarja Metsävainio Toukokuu 2016 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan hoitotieteen ja lääketieteen laitosten, Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikön, Savon ammatti- ja aikuisopiston sosiaali-, terveys ja liikunta-alan yksikön ja Pelastusopiston ensihoito- ja pelastustoimintakoulutusyksikön yhteistyönä toteutettiin keväällä 2015 moniammatillisen simulaatio-opetuksen pilottihanke Kuopiossa. Hankkeen tavoitteena oli pilotoida uutta simulaatioperusteista moniammatillista yhteistyötoimintaa edellä mainittujen koulutusorganisaatioiden kesken ja tämä tutkimus on osa tätä hanketta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisista simulaatioharjoituksista sekä niiden merkitystä tulevalle toiminnalle työelämässä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää moniammatillisen simulaatio-opetuksen ja koulutusyhteistyön edelleen kehittämisessä. Tutkimukseen osallistui opiskelijoita sairaanhoitajista, pelastajista, ensihoitajista, lähihoitajista, lääkäreistä, terveydenhoitajista ja fysioterapeuteista (n=123). Määrällinen poikkileikkaustutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka laadittiin pilottihanketta varten. Mittari jakautui viiteen osa-alueeseen:1) opiskelijoiden taustatiedot, 2) moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteet ja sisältö, 3) moniammatillisten simulaatioharjoitusten toteutuminen, 4) moniammatillisen simulaatioharjoittelun merkitys oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä sekä 5) moniammatillisten simulaatio-perusteisten yhteistyöopetusten tulevaisuuden kehittämiskohteet. Opiskelijat vastasivat kysymyksiin käyttäen 5-portaista Likert-asteikkoa. Määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevilla ja monimuuttujamenetelmillä ja avoin kysymys induktiivisella sisällönanalyysillä. Opiskelijoiden kokemukset olivat myönteisiä ja rohkaisevat moniammatillisten simulaatioharjoitusten toteuttamiseen myös jatkossa. Opiskelijoista suurin osa koki moniammatillisten simulaatioharjoitusten olleen hyödyllisiä ja kehittäneen heidän ammattitaitoaan sekä lisänneen tietoa toisten ammattiryhmien toiminnasta ja arvostusta toista ammattiryhmää kohtaan. Moniammatillinen simulaatioharjoitus tarjoaa tuleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille hyvät mahdollisuudet harjoitella työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja todellisuutta vastaavissa tilanteissa. Jatkotutkimushaasteina nähdään moniammatillisen simulaatiokoulutuksen vaikuttavuuden todentaminen. Asiasanat: Moniammatillinen koulutus, terveysalan simulaatio, koulutusyhteistyö ja terveysalan opiskelijat.

5 UNIVERSITY OF EASTER FINLAND Faculty of Health Sciences Department of Nursing Science Nursing Science Nurse Teacher Education ABSTRACT Peltoniemi Hanna Experiences of health care and rescue service students on interprofessional simulation-based education in Kuopio Master s thesis, 72 pages, 6 appendices (22 pages) Supervisors: Docent, University Lecturer Terhi Saaranen, PhD, Postdoctoral researcher Marjorita Sormunen, PhD, and Medical Instructor, Physician, Kirsimarja Metsävainio, MD May 2016 An interprofessional simulation-based education pilot project was conducted in Kuopio at the spring of 2015 in cooperation between the university, polytechnic and vocational institutions. The project aimed to pilot new interprofessional cooperation activities among the participating education organizations, and this study is part of the project. The purpose of this master s thesis was to describe health and rescue service students' experiences of interprofessional simulation-based education, as well as its significance for future activities in the workplace. The aim was to produce information that can be utilized in the further development of interprofessional simulation-based education and training cooperation. The participants of this study comprised of nurse, rescuer, paramedic, practical nurse, medical, public health nurse and physiotherapist students (n=123). This quantitative cross-sectional study was conducted with a questionnaire, which was prepared for a pilot project. The questionnaire was divided into five themes: 1) The background information on the participants, 2) The objectives and content of the interprofessional simulation-based exercises,3) The implementation of the interprofessional simulation-based exercises, 4) The importance of interprofessional simulationbased practicing for learning and future activities in the workplace, and 5) Future development targets for interprofessional simulation-based education on cooperation. The participants responded to questions on a 5-point Likert scale (5=strongly agree). The quantitative data were analyzed with descriptive and multivariate methods and an open-ended question with inductive content analysis. The results indicate that the students' experiences of interprofessional simulation were mainly positive and also encourage the implementation of interprofessional simulationbased exercises in the future. The majority of the students considered the simulationbased exercises as very useful, allowing them to develop their skills as well as increase their knowledge about and appreciation of the activities of the other professional groups. Interprofessional simulation-based education provides future health care professionals with a good opportunity to practice the knowledge and skills needed at work under conditions similar to reality. Verifying the effectiveness of interprofessional simulation-based education is a challenge for further research. Keywords: Interprofessional education (IPE), simulation in the field of health, cooperation in education and training and students in health care

6 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveyshuollon työntekijöiltä odotetaan entistä tiiviimpää, eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä asiakas- ja potilastyössä (Cahill ym. 2013), koska asiakkaiden ja potilaiden terveysongelmat ovat yhä monimutkaisempia ja ammattilaiset ovat toisistaan riippuvaisia niiden ratkaisemiseksi (Wager ym. 2011). Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille asetetaan vaativat odotukset (STM 2009, Kirkman 2013): heidän täytyy osata työskennellä moniammatillisissa tiimeissä koordinoiden potilaan hoitoa ja ehkäisten haittatapahtumien syntymistä (Zhang ym. 2011, Gough ym. 2012, Deckler ym. 2015). Tarvitaan rajojen ylittämistä, rajapinnoilla toimimista, sekä moniammatillisuutta. (Zhang ym. 2011, Gough ym. 2012, Deckler ym. 2015). Suomessa väestö ikääntyy ja työvoiman tarve sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvaa (STM 2012). Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee (Tilastokeskus 2012). WHOn (2013) mukaan terveydenhuollon henkilöstöpula on maailmanlaajuinen. Tämän vuoksi kilpailu vähistä ammattitaitoisista työntekijöistä on kovaa. Näiden kaikkien edellä mainittujen asioiden vuoksi moniammatilliseen simulaatioon perustuva opetus on tullut maailmanlaajuisesti suosituksi opetusstrategiaksi terveysalan koulutuksessa ja opetussuunnitelmissa (Fung ym. 2011, Paige 2015). Nykyaikaisessa terveysalan simulaatioharjoittelemisessa perusperiaatteena on: Ei ensimmäistä kertaa elävillä potilailla. Rall ym. (2010, viitattu teoksessa Miller ym. 2010) ja Dicter ym. (2014) mukaan potilasvahingoilta voidaan välttyä lähes kokonaan, mikäli opetuksessa, työharjoittelussa tai kliinisten käytänteiden harjoittelemisessa, käytetään simulaatio-opetusmenetelmää, silloin kun osallistujat ovat kokemattomia tai käytännöt puuttuvat. Näin tilanteista voidaan oppia ennen kuin simulaatioharjoitukseen osallistujat joutuvat aitoihin tilanteisiin, jossa ei ole varaa tehdä vääriä toimintoja tai päätöksiä, joilla voi olla hyvinkin vakavia seurauksia (Rall ym. 2010, viitattu teoksessa Miller ym. 2010, Dicter ym. 2014). Esimerkiksi ilmailualan lento-simulaatiot (Zhang ym. 2011) tai lääketieteen kirurgiset toimenpidesimulaatiot (Paige ym. 2015) ovat hyvä esimerkki tilanteista, joita ei voida harjoitella aidoissa tilanteissa, koska virheillä saattaisi olla peruuttamattomat seuraukset.

7 2 Kaikkeen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus) tulee sisällyttää potilasturvallisuus (STM 2009). Kuitenkin yhä tiukkenevassa taloustilanteessa koulutukselta vaaditaan yhä tehokkaampia uudistuksia ja seurantaa toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Korkeakoulutuksen laadun ja tehokkuuden lisäämiseksi vaaditaan myös rajoja ylittäviä tilojen, tukipalveluiden ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. (Opetus-ja kulttuuriministeriö 2011.) Simulaatio-opetus ja moniammatillinen yhteistyö tarjoavat keinoja uusien käytänteiden ja toiminnan kehittämiseksi (McClelland 2012, Rosenberg ym. 2013), mikä vahvistaa eettiseen ja potilasturvallisuuden periaatteen potilailla ei pidä harjoitella -toteutumista. Kuitenkin kirjallisuuden mukaan moniammatillisen simulaation käytöstä on raportoitu vielä varsin vähän (Patient Safty Education Group 2009, Gough ym. 2011). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmät ovat saaneet koulutuksensa pääasiassa ilman muiden ammattiryhmien kanssa järjestettyjä koulutusohjelmia. Tästä huolimatta koulutuksen päätyttyä työelämässä edellytetään, että eri sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmät pystyisivät työskentelemään yhdessä potilasturvallisuutta vaarantamatta. Moniammatillisuus voi kuitenkin olla haastavaa, koska välttämättä ei tunnisteta toisten ammattiryhmien toimintatapoja. Tämän vuoksi eri alojen asiantuntijoilla voi olla täysin erilainen käsitys potilaan tilasta. (Reeves ym ) Scherer ym. (2013) ovat todenneet kommunikaatio- ja yhteistyötaidoissa olevan puutteita, koska opiskelijoita koulutetaan eri opetusstrategioilla (Reeves ym. 2013, Rosenberg ym. 2013). Selvää on, että hyvin toimiva yhteistyö eri ammattiryhmien välillä vaatii kommunikointia, yhteistyöja tiimityötaitoja (Poore ym. 2014) sekä tietoa toisten ammattiryhmien kompetensseista. Titzeri ym. (2012) mukaan merkitystä on myös samanlaisilla arvoilla ja asenteilla, jotta voidaan tehdä tehokasta yhteistyötä potilaiden ja heidän omaisten hyväksi. Terveysalan ammattilaisen taitojen kehitys on yhdistetty juuri kommunikoimiseen ja yhteistyötaitoihin (Poore ym. 2014). Myers ym. (2013) toteavat, että eri ammateissa vuorovaikutusosaamiselle kohdistuvat erilaiset odotukset ja kommunikointia toteutetaan varsin monimuotoisilla tavoilla eri professioissa ja työympäristöissä (Myers ym. 2013). Mikäli terveysalan opiskelijat opiskelevat yhdessä koulutuksen aikana, heille annetaan paremmat valmiudet toimia moniammatillisen tiimin jäsenenä työelämässä (Paff 2014). Yksi tapa oppia toimimaan yhdessä perusopetusvaiheessa on hyödyntää ammatillista yhteisoppimismenetelmää (Interprofessional education=ipe) (WHO

8 3 2010), johon simulaatio on yksi soveltuva työkalu. WHO (2010, 2013) on linjannut, että terveysalan kouluttajien tulisi käyttää simulaatio-opetusta kouluttaessaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Terveydenhuollon koulutus ja opetus ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti. Tähän ovat vaikuttaneet informaatio- ja viestintäteknologian nopeasti kehittyvät innovaatiot. (Rosenberg ym ) Simulaatiokeskuksia on alettu rakentaa yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja sairaaloihin (Hoppu ym. 2014, Metropolia 2014, Pelastusopisto 2014, Silvennonen 2014, Savonia 2015, Thomas Jefferson University 2015). Simulaatio-opetus on Suomessa varsin uutta, joka on tuo mukanaan kehittämistarpeita kohdistuen opettamiseen ja oppimiseen (Rosenberg ym. 2013). Kuopiossa on terveysalan moniammatillinen yhteistyöverkosto, jonka muodostavat Itä- Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta hoitotieteen ja lääketieteen laitokset, Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikkö, Savon ammatti- ja aikuisopiston sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yksikkö ja Pelastusopiston ensihoito- ja pelastustoimintakoulutusyksikkö. Kaikissa näissä yksiköissä annetaan simulaatio-opetusta. Kyseisten organisaatioiden yhteistyössä kehittämä ja toteuttama pilottihake moniammatillisesta simulaatiokoulutuksesta pyrkii osaltaan vastaamaan kehittämistarpeisiin ja muutokseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden (N=145) kokemuksia moniammatillisista simulaatioharjoituksista. Tarkoituksena on myös kuvata opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkityksestä tulevalle toiminnalle työelämässä. Moniammatilliset simulaatioharjoitukset toteutettiin pilottihankkeessa terveys- ja pelastusalan oppilaitosten yhteistyönä Kuopiossa ja tutkimus on osa tätä pilottihanketta. Tavoitteena on saada opiskelijoilta palautetta moniammatillisen simulaatio-opetuksen ja koulutusyhteistyön kehittämiseksi tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa terveysalan opiskelijalla tarkoitetaan 1) terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavaa opiskelijaa, jonka pääaine on hoitotyö, terveydenhoitotyö, ensihoito tai fysioterapia, 2) yliopistotutkintoa suorittavaa lääketieteen opiskelijaa, 3) toiseen asteen sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa ja 4) pelastusalan opiskelijaa, joka suorittaa valtakunnallista turvallisuusalan koulutuskeskuksen pelastajatutkintoa.

9 4 2 SIMULAATIO-OPETUS JA -OPPIMINEN TERVEYSALALLA 2.1 Kirjallisuushaun toteuttaminen Moniammatillisesta simulaatio-opetusmenetelmän käytöstä terveysalalla on varsin vähän tutkimuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Erityisesti kansallisesti moniammatillisen simulaatio-opetusmenetelmän vaikuttavuudesta käsittelevää tutkimustietoa on niukasti. Tähän pro gradu -tutkielmaan haettiin tutkimuksia kansallisista ja kansainvälisistä tietokannoista vuosilta (liite 1). Kirjallisuuskatsauksen haut tehtiin elektronisista tietokannoista Cinahl, Scopus, PubMed ja Medic, jotka ovat päteviä hoitotieteellisen tiedonhankinnan kanavia (Kääriäinen & Lahtinen 2006, Pölkki ym. 2012). Hakusanoina käytettiin simulat* AND interprofessional OR interdiscplinary OR multidiscplinary OR multiprofessional AND Education; simulat* AND interprofessional OR interdiscplinary OR multidiscplinary OR multiprofessional AND student* AND experience*. Hakuprosessissa käytettiin informaatikon asiantuntemusta. Ensin hakutuloksista valittiin artikkelit otsikon perusteella. Tämän jälkeen valituista artikkeleista luettiin tiivistelmät, joiden perusteella tehtiin valinta joko artikkelin mukaan ottamisesta tai sen pois jättämisestä. Tähän kirjallisuuskatsaukseen mukaanottokriteereitä olivat: artikkeli käsitteli ammatillista yhteisoppimismenetelmää (Interprofessional education eli IPE), simulaatiota, terveysalan koulutusta ja terveysalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta simulaatio-opetusmenetelmästä. Tekstin tuli olla tieteellinen vertaisarvioitu artikkeli, koska monilla aloilla vain vertaisarvioinnin läpikäyneitä julkaisuja pidetään tieteellisesti varteenotettavina (Tuomi 2007). Haku rajattiin vuosiin ja aineiston tuli olla kirjoitettu englanniksi tai suomeksi. Aineiston tuli vastata tutkimuskysymyksiin ja sen tuli olla kerättynä henkilöiltä, jotka olivat osallistuneet moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin. Tietokantojen hakua täydennettiin manuaalisella haulla. Manuaaliseen hakuun käytiin läpi jo löydettyjen julkaisujen lähdeluetteloita tai niihin viitanneita julkaisuja sekä aiheen kannalta tärkeiden lehtien sisällysluettelot. (Tuomi 2007, Salminen 2011, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.) Keskeisimmät moniammatilliset simulaatio-opetusta kuvaavat tutkimusartikkelit on koottu liitteeseen 2.

10 5 2.2 Terveysalan moniammatillinen opetusyhteistyö Moniammatillisen yhteistyön perusta Sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden ongelmat ovat nykyään yhä moninaisempia ja kietoutuvat toisiinsa yhä tiiviimmin (Wagner ym. 2011), joten terveysalan asiantuntijalta edellytetään tiivistä yhteistyötä sekä tietämystä, joka ei välttämättä sijoitu omalle perinteiselle tieteenalakohtaiselle osaamisalueelle (Eloranta & Kuusela 2011, Cahill ym. 2013). Myös tiedon määrä ja ammatilliset osaamisvaatimukset ovat kasvaneet niin paljon, että yksi asiantuntija ei voi enää yksin hallita koko kokonaisuutta. Terveydenhuollon asiakkaat haluavat valinnanvapautta ja osaavat vaatia mahdollisuutta osallistua hoitoonsa liittyvään päätöksentekoon (Tingle 2012, van Weert ym. 2016). Tässä yhteydessä moniammatillinen yhteistyö ajatellaan olevan ratkaisukeino, jossa asiakaskeskisesti kootaan yhteen eri asiantuntijoiden tieto ja taito sekä asetetaan yhteinen tavoite. Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikassa keskiössä ovat asiakaslähtöisesti tuotetut palvelut ja hoito eri ammattiryhmien välisenä yhteistyönä (STM 2015). Tämä on myös globaali ilmiö (Tingle 2012, van Weert ym. 2016). Jo 1980-luvun jälkipuoliskolla moniammatillisen yhteistyön käsite alkoi esiintyä eri ammattiryhmien ja asiantuntijoiden kuvauksissa. Moniammatillisuuden käsite vakiintui Suomeen 1990-luvulla. Kuitenkaan moniammatilliselle yhteistyölle ei ole olemassa vakiintunutta määritelmää ja sitä käytetäänkin varsin monimerkityksellisesti. Moniammatillisuutta on tutkittu ja kehitetty useissa eri teoreettisissa viitekehyksissä. Näitä ovat organisaatioteoriat, sosiaalisen vaihdon teoriat, tiimien ja ryhmien kehitykseen liittyvät teoriat ja Schönin (1991) reflektiivisen toiminnan käsite (Isoherranen 2012). Moniammatillisuuden käsite on siis sateenvarjokäsite pitäen sisällään erilaisia määritelmiä ja viitekehyksiä riippuen tutkijan teoreettisesta taustasta ja tutkimusorientaatiosta (D Amour ym. 2005, Katajamäki 2010, Isoherranen 2012). Moniammatilliseksi yhteistyöksi kutsutaan sosiaali- ja terveysalalla asiakaslähtöistä, tiimiperusteista ja yhteisöllistä asiantuntijatyötä ja sitä voidaan toteuttaa usealla eri tasolla. Moniammatillista yhteistyötä toteuttaessa, yhteisen kielen, käsitteiden ja vuorovaikutukseen liittyvien sääntöjen merkitys kasvavat, mitä haasteellisempia asioita joudutaan käsittelemään. (Isoherranen 2012.)

11 6 Suomen kielessä moniammatillisesta yhteistyöstä käytetään termejä monialainen yhteistyö, asiantuntijuus, moniasiantuntijuus, moniammatilliset tiimit ja verkostot sekä tiimityö. Käytännössä moniammatillisuudella viitataan eri ammattiryhmiin kuuluvien ammattilaisten yhteistyöhön ja monialaisuudella taas eri koulutustaustaltaan olevien ammattilaisten yhteistyöhön. (Nummenmaa 2004, Katajamäki 2010.) Yhteistyötä on tutkittu useilla eri tieteenaloilla ja monenlaisista näkökulmista. Yhteistyö on käsitteenä ja ilmiönä vaativa ja usealla eri tavalla ymmärretty. Lewisin (2006) mukaan yhteistyöllä voidaan tarkoittaa tiedon tai materiaalien jakamista, yhteisten tavoitteiden toteuttamista, yhdessä työskentelyä, konfliktin- tai ongelmanratkaisutapaa tai pitempään jatkuvaa vuorovaikutusta. Yhteistyötä on siis prosessi, joka tapahtuu yksilöiden välillä. Yhteistyössä kunnioitetaan eri ammattiryhmien yksilöllisiä kykyjä ja taitoja ja se katsotaan olevan tehokkaan tiimin toimintatapa. Tiimityöllä tarkoitetaan työntekijöiden työskentelyä yhteisen päämäärän eteen. (Aira 2012.) Katzenbach ja Smith (1993) ovat määritelleet tiimin pieneksi joukoksi yksilöitä, jotka omaavat toisiaan täydentäviä taitoja. Heillä on sitoumus yhteiseen tavoitteeseen, toimintamalliin ja yhteisvastuulliseen suorittamiseen (Kazenbach & Smith 1993). Englanninkielisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa käytetään useita termejä, joilla kuvataan moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisesta yhteistyöstä puhuttaessa, puhutaan yhteistyön tasosta, joka on englannin kielellä interprofessional. Muita termejä joita käytetään, ovat multi-, trans- ja crossprofessional. Moninaisuudesta käytetään termiä multifield, kun taas multidisciplinary ja interdisciplinary tarkoittavat monitieteisyyttä. (Isoherranen 2012, OPH 2014.) Termi professional viittaa siis pätevään tietyn ammattiryhmän edustajaan, kun taas disciplinary yhdistetään tieteenalaan. (Oandasan & Reeves 2005). Etuliite multi viittaa kahden tai useamman eri koulutusalan tai ammattiryhmän asiantuntijan työskentelyyn pyrkien samaan päämäärää rinnakkain itsenäisin tavoittein ja menettelytavoin. Inter-etuliite merkitsee taas tilannetta, jossa kahden tai useamman eri koulutusalan tai ammattiryhmän asiantuntijat työskentelevät kohti samaa päämäärää yhteisin tavoittein ja menettelytavoin. Tällöin yksilöt jakavat tietojaan, taitojaan ja ideoitaan keskenään. (Margalit ym ) Trans- tai cross-etuliitteet taas merkitsevät yhteistyötä, jossa rikotaan ammatillisia rajoja. Termi voidaan suomentaa sanalla poikki- eli poikkiammatillinen ja poikkitieteinen yhteistyö. Toisin sanoen englannin kielessä multi-, inter-, trans- ja cross-etuliitteet kuvaavat yhteistyön

12 7 voimakkuutta. Suomen kielen käsitettä moniammatillinen yhteistyö lähimpänä ovat englanninkieliset käsitteet interprofessional tai interdisciplinary collaboration. Collaboration-sanan tilalla voi myös esiintyä sanat co-operation, team tai teamwork. (Isoherranen 2012.) Moniammatillisuus tunnetaan laajalti eri ammattiryhmien asiantuntijoiden järjestelmällisenä tavoitteellisena yhteistoimintana, jossa sovitetaan yhteen toisiaan täydentävät tiedot ja taidot. Yhteisessä toiminnassa päätöksistä keskustellaan yhdessä niihin sitoutuen ja pyritään tavoitteelliseen järjestelmälliseen yhteistoimintaan. Luottamus toiseen osapuoleen, yhteiset tavoitteet, toisiaan täydentävät taidot ja tiedot, yhteinen toiminta sekä kokemukset yhteisvastuusta liittyvät keskeisesti moniammatillisen yhteistyön käsitteeseen. (Pärnä 2012, Failla & Macauley 2014.) Monialaisuudella voidaan tarkoittaa myös koulutusalojen ylittämistä ja erilaisten osaamisten nivoutumista yhteen, jotta voidaan saavuttaa yhteinen päämäärä. Monialaisuus sisältää myös yksilöiden pätevyyden. (OPH 2014.) Näitä edellisiä englanninkielisiä termejä on käytetty kirjallisuushaun toteutuksessa teoreettista viitekehystä varten (Liite 1). D Amour ja Ondansat (2005) ovat kehittäneet käsitteellis-teoreettisen moniammatillisen yhteistyön rakennemallin (Structuration Model of In terprofessional Collaboration). Heidän rakennemallissa havainnollistetaan moniammatillista yhteistyötä erilaisina tasoina, jotka kohdistuvat prosessiin, systeemiin ja organisaatioiden rakenteisiin. Paikallinen toiminta syntyy eri toimijoiden käyttämistä toimintalinjauksista, jotka virallistetaan käytännöksi. Yhteistyön rakentuminen on eteenpäin pyrkivä ja aktiivisesti kehittyvä prosessimainen kokonaisuus. Se etenee eri vaiheiden kautta. (D Amour & Ondansat 2005.) Kyseistä prosessia on havainnollistettu kuviossa 1.

13 8 1. Toiminnan sisällöstä ja menettelytavoista sopiminen 4. Hallinnointi 2. Toiminnan ja tavotteiden sisäistäminen 3. Toiminnan virallistaminen Kuvio 1. Yhteistyöprosessin rakennemalli ja vaiheittainen eteneminen (D Amour & Ondansat 2005). D Amour ja Ondansat (2005) identifioivat käsitteen moniammatillisuus sijoittaen sen prosessiin, jossa terveysalan ammattilaiset reflektoivat ja kehittävät toimintatapoja, jolla voidaan harjoitella ja tarvittaessa muuttaa käytänteitä yhteneväisiksi, joilla voidaan taata asiakkaiden, potilaiden, omaisten ja ihmisjoukon tarpeita vastaava hoito ja huolenpito. D Amour ja Ondansatin (2005) rakennemallissa yhteistyö nähdään kokonaisuutena. Se nähdään yhteisenä toimintana, joka koostuu konkreettisista asioista. Näitä konkreettisia asioita voivat olla yhdessä suunnittelu, päätöksenteko ja toteutus. Mallissa nähdään myös mahdollisuus ammattirajojen ylittämiseen. Moniammatillisuudesta puhutaan paljon sosiaali- ja terveysalalla, koska sen avulla ajatellaan voitavan edistää yhä haastavampien sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä terveyspalveluita eri ammattialojen yhteistyönä. Moniammatillisuutta on siis eri ammattialojen yhteistyö potilaan hoidon laadun parantamiseksi. (Berridge ym. 2010, Reeves ym. 2010, Suter ym ) Tässä Pro gradu - tutkielmassa käytän suomen kielen vakiintunutta termiä moniammatillinen yhteistyö, joka sisältää kaikki yhteistyön intensiteetin muodot. Käyttäessäni termiä moniammatillinen yhteistyö, tarkoitan sillä sekä interprofessional (ammattien välistä) että trans- ja crossprofessional (poikkiammatillista) yhteistyötä.

14 Moniammatillinen opetus eli Interprofessional education (IPE) ja oppiminen Moniammatillisen opetuksen pääkäsite on Interprofessional education (IPE). Sillä on useita rinnakkaiskäsitteitä: interprofessional learning, multiprofessional learning, transprofessional learning, shared learning, combined learning, interprofessional teamwork ja interprofessional practice (Olenick ym. 2010, Aase ym. 2013). Moniammatillisuutta koulutuksessa kuvataan myös englanninkielisillä käsitteillä interprofessional collaboration, interprofessional training, multiprofessional co-operation, multiprofessional collaboration ja multiprofessional education (Pecukonis ym. 2008, Aase ym. 2013). Moniammatillista koulutusta parhaiten vastaa englannin kielen käsite interprofessional education (Olenick ym. 2010). Kuitenkaan englannin kielessä ei ole vakiintunutta määritelmää moniammatilliselle koulutukselle (interprofessiona education eli IPE). Se liitetään potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun liittyviin kysymyksiin. (Olenick ym ) Maailman terveysjärjestö (WHO) alkoi puhua moniammatillisesta koulutuksesta jo luvulla. Vuonna 1988 WHO identifioi moniammatillisen terveysalankoulutuksen, koska näki sen olevan olennainen osa tehokasta ja turvallista terveydenhuoltoa. Viime vuosina WHO on arvioinut moniammatillisen koulutuksen kehitystä, pyrkinyt tunnistamaan moniammatillisen koulutuksen haasteita, moniammatillisen koulutuksen organisaatioita ja kartoittanut moniammatilliseen koulutukseen kohdistunutta tutkimusta. Tämän perusteella vuonna 2007 WHO julkaisi moniammatillisen koulutuksen käytäntöä koskevat suositukset, koska tutkimusten mukaan moniammatillisella koulutuksella annetaan parhaimmat valmiudet moniammatilliseen yhteistyöhön (WHO 2010, Zhang ym. 2011, Paige ym. 2015). WHO (2008, 2010) antoi lausunnon, jossa IPEllä tarkoitetaan sellaisia oppimistilanteita, joissa osallistujat kahdesta tai useammasta ammattiryhmästä oppivat yhdessä ja toisiltaan. Tarkoituksena on, että osallistujat perehtyvät toisten ammattiryhmien edustajien työhön voidakseen parantaa yhteistyötä, potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Tärkeänä päämääränä on potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantaminen antamalla valmiuksia ja oikeita asenteita ryhmälle, joka tekee tai tulee tekemään yhteistyötä potilaiden hoidossa. (WHO 2010, Reeves ym. 2013, Scherer ym. 2013, Paige ym )

15 10 The Center for Advancement of IPE (CAIPE) (2002, 2013) määrittelee IPEn olevan opetus- ja oppimisprosessi, johon osallistuu vähintään kahden tai useamman ammattialan edustajaa tavoitteena edistää yhteistyötä ja parantaa hoidon laatua. IPE toteutuu, kun opiskelijat oppivat yhdessä, toisiltaan ja toistensa kanssa. Sana yhdessä edellyttää opiskelijoiden aktiivista sitoutumista, vuorovaikutusta ja yhdenvertaista arvostusta. Sana toisiltaan edellyttää opiskelijoilta luottamusta, kunnioitusta ja toisen osaamisen identifioimista. Sana toisistaan viittaa opiskelijoiden tietämykseen ja ymmärrykseen toisen ammatillisesta roolista ja vastuista. Canadian Interprofessionel Health Collaborative (CIHC) on myös ottanut tämän määritelmän käyttöönsä ja se näyttää olevan laajimmin hyväksytty (Paige ym. 2015) IPEn määritelmä. CIHC lisää kuitenkin, että IPE ilmenee, kun terveydenhuollon ammattilaiset oppivat yhteisöllisesti ja poikkiammatillisesti rajoja rikkoen saadakseen tarvittavia tietoja, taitoja ja kokemusta toimia moniammatillisessa tiimissä (CICH 2008). Poikkiammatillinen yhteistyö tarkoittaa ammatillista rajoja rikkovaa yhteistyötä (Isoherranen 2012). The interprofessional Education for Collaborative Patient-Centered Practice (IECPCP) määrittelee IPEn olevan yhdessä oppimista, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä ja täsmentää IPEen kuuluvia osatekijöitä, jotka ovat 1) sosiaalistaa terveysalan ammattilaiset työskentelemään yhdessä, 2) lisätä keskinäistä ymmärtämystä ja kunnioitusta eri tieteenalojen edustajien välillä ja 3) lisätä tietoutta käytännössä tarvittavista kompetensseista. (The Interprofessional Education Collaborative 2011, Paige ym ) Vuonna 2011 The interprofessional Education Collaborative Expert Panel määritteli raportissaan moniammatillisen yhteistyön osaamisalueet, joilla voidaan toteuttaa käytännössä tehokasta moniammatillista toimintaa. Nämä osaamisalueet ovat: 1) arvot ja keskinäinen kunnioitus, 2) ammattialojen roolit ja vastuu, 3) moniammatillinen kommunikaatio sekä 4) tiimi ja tiimitoiminta. Kuvioon 2 on koottu moniammatillisen yhteistyön ydinosaamiseen yleisesti tarvittavat käytännöntaidot.

16 11 1.Osatekijä Moniammatillisen harjoittelun keskinäinen kunnioitus ja arvostus 2. Osatekijä Roolit ja vastuu Työskennellään toisen profession edustajan kanssa säilyttäen keskinäinen kunnioitus ja arvostus Käytetään kaikkien professioiden tietoa, taitoa sekä asiantuntemusta terveyden huollon vaatimusten mukaan. Pyritään löytämään tasapaino erilaisten osaamisalueiden välillä. 4. Osatekijä Tiimit ja tiimityö Rakennetaan tiimin yhteistyö sellaisille arvoille ja periaatteille, joissa sitoudutaan yhteiseen päämäärään. Jokaisen tiimin jäsenen roolia tarvitaan, jotta voidaan toteuttaa tehokasta tiimityötä ja potilaan parasta hoitoa. Kommunikoidaan kaikkien tiimin jäsenten kanssa ymmärrettävästi ja vastuullisesti toteutettaessa hoitoa 3. osatekijä Moniammatillinen kommunikaatio Kuvio 2. Moniammatillisen yhteistyön ydinosaamisen yleiset käytännöntaidot (Interprofessional Education Collaborative 2011). Moniammatilliseen koulutukseen liittyy myös haasteita. Tutkimusten mukaan nämä haasteet liittyvät logistiikkaan ja resursseihin (Wanger ym. 2011, Decker ym.2015, Paige ym. 2015) opetussuunnitelmiin (Gough ym. 2012, Sigalet ym ym, Bolesta & Chimil ym. 2014, Paige ym. 2015), aikatauluihin (Luctkar-Fludee ym. 2010, Wagner ym. 2011, Gough ym. 2012, Reeves ym. 2013, Bolesta & Chimil ym. 2014, Paige ym. 2015), koulutuskumppanuuteen (Sigalet ym. 2012, Paige ym. 2015), asenteisiin ja stereotypioihin (Sigalet ym. 2012, Paige ym. 2015), IPE konseptiin (Paige ym. 2015) ja opettamiseen (Gough ym. 2012, Paige ym. 2015). Esimerkiksi opiskelijoita usealta eri tieteenalalta on vaikea saada aikataulullisesti yhteen. Harjoituspaikkojen etäisyys tai infrastruktuuri voivat olla moniammatillisen koulutuksen haasteena. Toista tieteenalaa tai opiskelijoita kohtaan voi esiintyä negatiivisia asenteita, jotka voivat rajoittaa moniammatillisen koulutuksen onnistumista.

17 12 Pro gradu -tutkielmassa käytän suomen kielen termiä moniammatillinen koulutus. Määrittelyn taustalla on CAIPEN määritelmä moniammatillisesta koulutuksesta. Määritellessäni moniammatillista koulutusta viittaan yleisesti terveydenhuollon eri ammattiryhmien väliseen moniammatilliseen yhteistyöhön ja koulutukseen. Moniammatillinen oppiminen on ilmiönä sekä yhteisöllistä että yksilöllistä. Siinä on kyse ammatillisesta kasvusta, työidentiteetin muutoksesta, erilaisten yhteisöllisten taitojen oppimisesta ja niissä kehittymisestä sekä jatkuvasta oppimisesta ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi. Sen taustalla vaikuttavat useat erilaiset teoriat. Moniammatillinen oppiminen rakentuu motivaatiolle, yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuksille, erilaisuuden kunnioittamiselle, moniammatillisen pätevyyden oppimiselle sekä ohjaukselle ja arvioinnille. (Katajamäki 2010, Reeves ym ) 2.3 Terveysalan simulaatio opetusmenetelmänä Simulaatioita käytetään monin tavoin tieteessä, koulutuksessa ja työssä. Niiden avulla pyritään jäljentämään ja mallintamaan monimutkaisia systeemejä ja ilmiöitä. Simulaatiosta on varsin runsaasti olemassa erilaisia määrittelyitä. Käytän tässä pro gradu - tutkielmassa yhden merkittävimmistä simulaatiokoulutuksen uranuurtajasta, Stanfordin yliopiston professori David Gaban määrittelyä simulaatiosta. Gaba kumppaneineen (2010) määrittelee simulaation olevan riittävä jäljitelmä todellisuudesta tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Se mahdollistaa käytännön taitojen harjoittelun ja oppimisen aidon tuntuisessa ympäristössä ilman, että virheistä koituu fyysistä tai taloudellista haittaa (Rall ym. 2010, viitattu teoksessa Miller ym. 2010). Päämääränä voi olla esimerkiksi jonkin asian parempi ymmärtäminen, työntekijöiden harjoittelu toiminnan hallitsemiseksi tai heidän työkykynsä testaaminen (Rall ym. 2010, viitattu teoksessa Miller ym. 2010). Salakarin (2010) mukaan käytännön toimintaa ja työntekoa tulee oppia aitoa työympäristöä muistuttavissa ympäristöissä. Tällöin oppimisprosessissa taidot ovat helpommin siirrettävissä varsinaiseen työympäristöön ja hyödynnettävissä tehokkaammin (Salakari 2010). Aina kuitenkaan ei ole mahdollisuutta harjoitella aidoissa ympäristöissä, jolloin teknologian avulla voidaan luoda mahdollisimman aidontuntuisia ja työelämää lähellä olevia tilanteita. Tämä mahdollistaa sekä tyypillisten ja jokapäiväisten, että tuntemattomien ja harvinaisten odotettavissa

18 13 olevien tilanteiden ja vaikeimpien tapausten harjoittelemisen systemaattisesti ja rutiininomaisesti. (Rosenberg ym ) Simulaatio-opetus kehittyy terveysalalla useasta eri syystä. Tärkein niistä on potilasturvallisuus. Muita syitä ovat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkojen vähäisyys ja työelämässä olevien ohjaajien puute opiskelijoiden käytännön harjoittelun aikana. Simulaatio-opetusta on integroitu systemaattisesti terveysalan koulutukseen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja osaltaan se korvaa työpaikalla tapahtuvaa käytännön harjoittelua. (Reeves ym. 2013, Schatz ym. 2013, Joyal 2015.) Simulaatiolla voidaan opetella useita erilaisia taitoja. Näitä ovat tekniset ja ei-tekniset taidot. Teknisiksi taidoiksi kuuluvat esimerkiksi kliininen osaaminen ja käden taidot. Eiteknisiin taitoihin kuululuvat esimerkiksi ajanhallinta-, vuorovaikutus-, kommunikaatio, päätöksenteko-, johtamis-, havainnointi- ja ongelmanratkaisu- sekä sosiaaliset taidot. (Soeren ym. 2011, Meurling 2013) Simulaatioharjoituksessa osallistujan on mahdollista testata omia toimintamallejaan ja reaktioitaan aidontuntuisissa tilanteissa sekä ympäristöissä täysin turvallisesti (Salakari 2010, Meurling 2013, Rosenberg ym. 2013). 2.4 Moniammatillisen oppimisen sekä terveysalan simulaation taustalla olevat oppimisnäkemykset Oppimisen luonne vaihtelee paitsi oppijan kehitystason myös oppimisen kohteen mukaan. Oppimisen monitahoisesta luonteesta johtuen, sitä kuvaavat teoriat ja mallit ovat monimuotoisia sekä osin myös kiistanalaisia. Yksimielisyys vallitsee siitä, että oppimisen ymmärtämiseksi ei ole yhtä ja ainoaa teoriaa tai mallia, jonka mukainen oppiminen tuottaisi aina kaikille oppijoille hyviä tuloksia. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että simulaatio-ohjaajat ja opettajat tuntevat erilaisia oppimisteorioita, joiden pohjalta voivat rakentaa itselleen parhaan mahdollisen mallin ohjaamaan omaa toimintaansa. (Eteläpelto ym. 2013, viitattu lähteessä Rosenberg ym ) Oppimismallit ovat siis simulaatio-ohjaajan työvälineitä. Kuitenkin ne toimivat myös simulaatiotutkimuksen ja simulaatioissa tapahtuvan oppimisen kompleksisuuden havainnollistajina ja tiedollisina välineinä. (Knuutila 2011.)

19 14 Simulaatio-opetuksen taustalla olevien mallien teoreettinen tausta on laaja ja niihin vaikuttavat erilaiset oppimiskäsitykset (Teräs ym. 2013). Oppimiskäsityksiä käytetään luovasti simulaatiosta ja sen tarkoituksesta riippuen. Simulaatio ei siis ole minkään tietyn oppimiskäsityksen mukaisesti rakennettu, koska siihen kuuluu useita erilaisia oppimisteorioita. (Poore ym ) Mukana on sekä kognitiivisia että konstruktivistisia lähestymistapoja (Teräs ym. 2013). Simulaatio- ja moniammatilliseen oppimiseen on vahvasti yhdistetty Kolbin (1984) kokemuksellisen oppimisen teoria (Experiential learning) (Kolb 1984, Poore ym. 2014), jonka keskeisiä periaatteita ovat aikaisempaan tietoon ja kokemukseen pohjautuva aktiivinen oppiminen, omatoimisuus ja itsenäinen päätöksenteko, palaute, opiskelijan ja opettajan vuorovaikutus sekä yhdessä oppiminen (Salakari 2010, Poore ym. 2014). Barrowsin ja Tamblyn (1980) kehittämää ongelmaperusteista oppimista (Problem based learning= PBL), on käytetty yhtenä simulaation taustateoriana. Se edustaa tutkivaa oppimista. Ongelmaperusteisessa oppimisessa oppiminen lähtee ongelmasta ja sen ratkaisemisesta. Muita taustalla vaikuttavia oppimisteorioita ovat Bennerin (1984) teoria noviisista asiantuntijaksi. Benner (1984) on kehittänyt viisiportaisen mallin yksilön ammatillisesta kasvusta. Teoria keskittyy työelämässä kertyvään kokemukseen ja ammatillisuuden kehittymiseen. Kokemuksen ja tekemisen kautta yksilön ammattitaito kehittyy (Titzer ym. 2012). Moniammatilliseen oppimiseen kuuluvat yksilön ammatillinen kehittyminen ja kasvu, jossa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää yksilöiden työidentiteetin muuttumista sekä jatkuvaa yhteisöllisten tietojen ja taitojen oppimista. (Katajamäki 2010). Moniammatillista oppimista voidaan tarkastella sosiaalisen konstruktivismin viitekehyksestä, jolloin oppija nähdään itsenäisenä, rationaalisena yksilönä, joka on aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa (Piaget 1985, Tynjälä 1999). Moniammatilliseen simulaatioharjoitteluun peilaten se tarkoittaa jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, prosessiin ja arviointiin (Judd ym. 2010). Näin ryhmätyöskentelyn avulla voidaan päästä lopputulokseen, joka ryhmän yksittäisen jäsenen toimesta jäisi saavuttamatta (Judd ym. 2010). Sosiaalisessa konstruktivismissa tieto rakentuu sosiaalisessa kontekstissa ja yhteistoiminnassa on päämääränä yhteisesti jaetut merkitykset (Tynjälä 1999). Yhteisöllinen oppiminen tarkoittaakin prosessia, jossa aktiivinen tiedonrakentaminen tapahtuu ryhmässä. Kyseisessä prosessissa

20 15 oppijoiden tiedonrakentamiskyvylle on opettajan luottamuksella merkitystä. (Scardamalia & Bereiter 2006.) 2.5 Tutkimustietoa moniammatillisesta simulaatio-opetuksesta ja -oppimisesta Moniammatillinen simulaatio on ehdottomasti haastavaa ja monisäikeistä. Moniammatillinen simulaatio-opetus on todettu olevan hyvä opetusmenetelmä ja sillä on saatu positiivisia oppimistuloksia aikaiseksi (Gough ym. 2012, Decker ym. 2015, Piage ym. 2015, Aase ym. 2016, Furseth ym. 2016). Ne tarjoavat terveysalan opiskelijoille arvokkaita oppimiskokemuksia (Buckley ym. 2012). Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että terveysalan opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin (Liaw ym. 2014a, Liaw ym. 2014b). Shin ym. (2014) tekemässä meta-analyysissä johtopäätöksenä oli, että simulaatio-oppiminen on mahdollisesti tehokkaampaa, kuin tavanomaiset opetusmetodit. Titzer ym. (2012) ja Fung ym. (2015) osoittivat, että simulaatio on tehokas opetusmenetelmä opettaa yhteistyö- sekä ongelmanratkaisutaitoja. Se antaa mahdollisuuden harjoitella moniammatillista yhteistyötä ja sen avulla voidaan jakaa tietoperustaa osallistujien kesken (Joyal ym. 2015). Garrido ym. (2014) totesivat, että moniammatillinen simulaatio on myös oiva väline arvioida opiskelijoita ennen oikeaan työelämään siirtymistä ja opiskelijat arvostivat moniammatillista simulaatiokokemusta ennen työelämään siirtymistä (Joyal ym. 2015). Opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin, koska ne lisäävät opiskelijoiden tietoutta tehokkaan tiimin toiminnasta ja lisäävät luottamusta muita ammattiryhmiä kohtaan (Buckley ym. 2012). Reeves ym ja Joyal ym totesivat, että simulaatioharjoituksilla on useita myönteisiä vaikutuksia terveysalan työntekijöiden ammattitaitoon sekä tiimin toimintaan. Tutkimusten mukaan opiskelijat kokivat moniammatillisten simulaatioharjoitusten antavan paremman käsityksen toisen ammattialan roolista ja työnkuvasta (Titzer ym. 2012, Reeves ym. 2013, Liaw ym. 2014b, Joyal ym. 2015). Ne auttavat ymmärtämään ammattien välisen kommunikaation merkitystä (Joyal ym. 2015). Kuitenkin Luctkar-Fludee ym. (2010) tekemässä tutkimuksessa 1/3 opiskelijoista raportoivat tunteneensa olonsa epämiellyttäväksi ilmaistessaan omia mielipiteitä tai ottaessaan johtovastuuta moniammatillisissa

21 16 tiimeissä. Kuitenkin King ym. (2014) mukaan jo yksi moniammatillinen simulaatiokokemus voi parantaa merkittävästi opiskelijoiden kommunikaatio- ja tiimityötaitoja. Moniammatillisella tiimi- ja yhteistyöllä voidaan edistää turvallisempaa hoitoa ja päästä parempiin hoitotuloksiin (Titzer ym. 2012, Reeves ym. 2013, Decker ym. 2015). Moniammatilliset simulaatioharjoitukset muuttavat opiskelijoiden asenteita toista ammattiryhmää kohtaan (Bolesta & Cahmil ym. 2014), lisäävät opiskelijoiden itseluottamusta (Scherer ym. 2013, Liaw ym. 2014a, Liaw ym. 2014b) sekä vahvistavat ei teknisiä (Brock ym. 2013, Bolesta & Chimil 2014, Liaw ym. 2014a, Fung ym. 2015) ja teknisiä taitoja (Murphy & Nimmagadda 2015, Furseth ym 2016). Kuitenkin Lapkin ym. (2013) mukaan positiivisista tutkimustuloksista huolimatta, ei ole vahvaa näyttöä, että moniammatillisella koulutuksella voidaan ansiokkaasti opettaa kommunikaatio- ja kliinisiä taitoja. Zhang ym. (2011) ja Reeves ym raportoivat katsauksissaan, että tutkimusten kurinalaisuuden puutteet kohdistuivat niiden suunnitteluun. Tutkimusten otoskoot olivat pieniä ja tutkimusasetelmana oli käytetty vain ennen-asetelmaa (Zhang ym. 2011, Reeves ym. 2013). Käytetyistä mittareista oli puuttunut psykometrinen arvioinnin ja kehittämisen mittaaminen kokonaan (Zhang ym. 2011). Lisäksi käytetyt moniammatillisen simulaatio-opetuksen menetelmät olivat monitahoisia. (Zhang ym ) Monessa tutkimuksessa todettiin, että moniammatillisesta simulaatio-opetuksesta ja sen tehokkuudesta sekä vaikuttavuudesta oppimiseen ja oppimiskäsityksiin, tarvitaan lisää korkealaatuisia tutkimuksia erityisesti suurilla otoksilla, jotta saadaan selville moniammatillisen simulaation todellinen teho ja hyöty verrattuna perinteisempiin opetusmenetelmiin. Vaikka simulaatio opetusmenetelmä on todettu hyväksi, sen tehokkuudesta ei ole riittävän vahvaa näyttöä. (Zhang ym. 2011, Lapkin ym. 2013, Reeves ym. 2013, Shin ym. 2014, Fung ym. 2015, Furseth ym. 2016). 2.6 Terveysalanorganisaatioiden toteuttama pilottihanke Kuopiossa Kuopiossa on erinomainen terveysalan moniammatillinen yhteistyöverkosto, jonka muodostavat Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan hoitotieteen ja lääketieteen laitokset, Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikkö, Savon ammattija aikuisopiston sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yksikkö ja Pelastusopiston ensihoito-

22 17 ja pelastustoimintakoulutusyksikkö. Jokaisessa yksikössä järjestetään simulaatio-opetusta. Edellä mainittujen yksiköiden yhteistyönä aloitettiin syksyllä 2014 moniammatillisen simulaatio-opetuksen pilottihanke. Hankkeen päätavoitteena oli pilotoida uutta moniammatillista toimintaa, jossa simulaatiopedagogiikkaa hyödyntämällä luodaan pohjaa uudenlaiselle yhteistyötoiminnalle eri projektiorganisaatioiden toimijoiden kesken. Osatavoitteina oli kehittää ja oppia moniammatillista simulaatiopedagogiikkaa, luoda asiantuntijaverkostoa terveydenhuollon organisaatioiden välillä Itä-Suomessa, kehittää ja vahvistaa eri ammattialojen tiimityötaitoja sekä kommunikaatiotaitoja ja parantaa potilasturvallisuutta. Koulutusyksiköiden johtajat hyväksyivät syksyllä 2014 koulutushankkeen. Tämän jälkeen jokaisesta yksiköstä nimettiin henkilö moniammatilliseen työryhmään. Työryhmä analysoi koulutusorganisaatioiden opetussuunnitelmat sekä etsi moniammatillisen simulaatio-opetuksen mahdollisuudet. Tämä moniammatillinen työryhmä valitsi myös simulaatio-opeuksen aiheet ja suunnittelivat alustavasti käytännön järjestelyt. Harjoitusten suunnittelu tapahtui pienryhmissä, jotka muodostuivat projektissa mukana olevien organisaatioiden opettajista syksyllä 2014 ja keväällä Moniammatillisten simulaatioharjoitusten aiheiksi valittiin kotisairaanhoito, lasten ensihoito, akuuttitilanteen hoito ja moniviranomaistilanne ensihoidossa. Jokaiselle harjoitukselle määriteltiin erilliset harjoituskohtaiset tavoitteet. Harjoitukset toteutettiin keväällä Jokaisen harjoituksen jälkeen osallistujilta kerättiin palaute kyselylomakkeella (liite 4). 2.7 Terveys- ja pelastusalan opiskelijat pilottiprojektissa Tässä tutkimuksessa käsitteellä terveysalan opiskelijalla tarkoitetaan terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavaa opiskelijaa, jonka pääaine on hoitotyö, terveydenhoitotyö, ensihoito tai fysioterapia sekä yliopistotutkintoa suorittavaa lääketieteen opiskelijaa, että toiseen asteen sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Käsitteellä pelastusalan opiskelija tarkoitetaan valtakunnallisen turvallisuusalan koulutuskeskuksen pelastajatutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Nämä

23 18 eri terveys- ja pelastusalan opiskelijat tulivat eri ammattiryhmistä simulaatioharjoituksiin ja heillä jokaisella oli oma asiantuntijuutensa. Sairaanhoitajaopiskelijat opiskelivat Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikössä. Heidän tutkinto-ohjelmastaan valmistuu ammattitaitoisia hoitotyön asiantuntijoita, joilla on laaja-alainen hoitotyön tuntemus omaten hoitotyön käsitteet sekä menetelmät ja tiedot, joiden avulla pystyy kriittisesti arvioimaan ja tekemään päätöksiä muuttuvissa ja ennakoimattomissa hoitotyön tilanteissa. Tutkintonimike on sairaanhoitaja (AMK). Koulutus kestää 3,5 vuotta ja laajuudeltaan se on 210 opintopistettä. (Savonia 2016a.) Ensihoitajaopiskelijat opiskelivat Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikössä. Heidän tutkinto-ohjelmastaan valmistuu ammattitaitoisia ensihoidon ja hoitotyön asiantuntijoita, joilla on laaja alainen ensihoidon ja hoitotyön tuntemus. Tutkintonimike on ensihoitaja (AMK). Ensihoitajat omaavat ammatissa tarvittavat tiedot ja taidot, joiden avulla pystyy arvioimaan ja tekemään päätöksiä muuttuvissa ja ennakoimattomissa ensihoitotyön tilanteissa. Koulutus kestää 4 vuotta ja laajuudeltaan se on 240 opintopistettä. (Savonia 2016b.) Terveydenhoitajaopiskelijat opiskelivat Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikössä. Heidän tutkinto-ohjelmastaan valmistuu ammattitaitoisia terveydenhoitotyön asiantuntijoita, joilla on terveydenhoitotyön ja hoitotyön asiantuntemus. Koulutus sisältää sairaanhoitajatutkinnon. Tutkintonimike on terveydenhoitaja (AMK). Terveydenhoitajat toimivat itsenäisesti asiantuntijana. He omaavat laaja-alaiset tiedot ja taidot terveydenhoitotyön/hoitotyön asiantuntijatehtävissä toimimisesta. Koulutus kestää 4 vuotta ja laajuudeltaan se on 240 opintopistettä. (Savonia 2016c) Fysioterapiaopiskelijat opiskelivat Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikössä. Heidän tutkinto-ohjelmastaan valmistuu ammattitaitoisia fysioterapian asiantuntijoita. Tutkintonimike on fysioterapeutti (AMK). Fysioterapian lähtökohtana on keskittyä laaja-alaiseen kuntoutumiseen ja varhaiseen puuttumiseen terveyttä edistäen. Koulutus kestää 3,5 vuotta ja laajuudeltaan se on 210 opintopistettä. (Savonia 2016d)

24 19 Lähihoitajaopiskelijat opiskelivat Savon ammatti- ja aikuisopiston sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yksikössä. Tutkintonimike on lähihoitaja. Kyseinen tutkinto kuuluu toisen asteen perustutkintoihin. Lähihoitajien tutkinto-ohjelmasta valmistuu ammattitaitoisia perushoitotyön asiantuntijoita. Heidän pätevyyksiinsä kuuluu eri elämänvaiheissa olevien asiakkaiden ja potilaiden yksilöllinen kohtaaminen. Toiminnallaan he pyrkivät edistämään asiakkaisen ja potilaiden terveyttään ja hyvinvointiaan. Lähihoitajat voivat työskennellä sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. (OPH 2010.) Koulutus kestää 2 vuotta ja laajuudeltaan se on 180 osaamispistettä (OPH 2010, Savon koulutusyhtymä 2015b). Pelastajaopiskelijat opiskelevat Pelastusopiston ensihoito- ja pelastustoiminta koulutusyksikössä. Pelastaja tutkinto-ohjelmasta valmistuu ammattitaitoisia pelastusalan asiantuntijoita, joilla on tutkinnon suorittamisen jälkeen palomiehen tai palomies-sairaankuljettajan kelpoisuus. Pelastajaksi opiskellaan 3 lukukautta. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa monitaitopelastajia, jotka omaavat vahvat tiedolliset ja taidolliset valmiudet pelastuslaitoksen strategisten linjausten mukaisiin tehtäviin. Koulutus kestää 1,5 vuotta ja laajuudeltaan se on 90 opintopistettä. (Pelastusopisto 2016.) Lääketieteen opiskelijat opiskelevat Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Lääketieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuu ammattitaitoisia terveydenhuollon asiantuntijoita vaativiin terveydenhuollon tehtäviin. Lääketieteen peruskoulutuksesta valmistuu lääketieteen lisensiaatin tutkintoon (LL). Koulutus kestää noin 6 vuotta ja laajuudeltaan se on 360 opintopistettä. (Itä-Suomen yliopisto 2015.)

25 20 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisista simulaatioharjoituksista sekä tuodaan esille heidän kokemuksia moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkityksestä tulevalle toiminnalle työelämässä. Moniammatilliset simulaatioharjoitukset toteutettiin pilottihankkeessa terveysja pelastusalan koulutusorganisaatioiden yhteistyönä Kuopiossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää moniammatillisen simulaatio-opetuksen ja koulutusyhteistyön kehittämisessä tulevaisuudessa terveysalalla. Tutkimuskysymykset: 1. Millaisena terveys- ja pelastusalan opiskelijat kokevat moniammatillisten simulaatioharjoitusten sisällön ja tavoitteet? 2. Millaisena terveys- ja pelastusalan opiskelijat kokevat moniammatillisten simulaatioharjoitusten toteutumisen? 3. Millaisena terveys- ja pelastusalan opiskelijat kokevat moniammatillisen simulaationharjoittelun merkityksen toiminnalle tulevassa työelämässä? 4. Mitkä opiskelijoiden taustatekijät (ikä, sukupuoli, opiskeltava ala, opiskelijan vuosikurssi, työkokemus ja aikaisempi kokemus simulaatioharjoituksista) ovat yhteydessä heidän kokemuksiinsa moniammatillisista simulaatioharjoituksista? 5. Mitkä ovat moniammatillisten simulaatio-opetustapahtumien tulevaisuuden kehittämiskohteet terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kuvaamina?

26 21 4 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Tieteenfilosofiset menetelmälliset lähtökohdat Tämä tutkimus on määrällinen poikkileikkauksena toteutettu kyselytutkimus, jossa filosofisen tausta-ajattelun mukaan tarkoituksena on kuvata ja selvittää objektiivisesti ihmisten näkemyksiä ja käsityksiä tilastotieteellisiä menetelmiä apuna käyttäen (Tuomi 2007, Grove ym. 2013, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Määrällisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa käytettiin myös laadullista menetelmää tavoitteena lisätä ja saada yksityiskohtaisempaa tietoa moniammatillisten simulaatio-opetustapahtumien tulevaisuuden kehittämiskohteista opiskelijoiden kuvaamina (Sormunen ym. 2013). Moniammatillisesta simulaatio-opettamisesta ja -oppimisesta on olemassa varsin vähän aiempaa tutkimustietoa. Määrällisen poikkileikkaustutkimuksen avulla, jota täydennetty laadullisella tutkimusmenetelmällä (Sormunen ym. 2013), saadaan kattavaa tietoa selvitettäessä ihmisryhmiin kohdentuvia tutkimuskysymyksiä, ei siis kattavaa tietoa yksittäisistä henkilöistä (Grove ym. 2013). Otoksena käytettiin kokonaisotantaa (Kankkunen ym. 2013) eli tutkimukseen osallistujiksi valittiin tietoisesti kaikki ne opiskelijat, jotka osallistuivat pilottihankkeen moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin (N=145). 4.2 Mittari Tässä tutkimuksessa käytetty kyselylomake laadittiin yhteistyönä Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan pilottihankkeessa olleiden yhteyshenkilöiden kanssa (liite 4). Mittari kehitettiin tätä tutkimusta varten kirjallisuushaun ja aikaisempien tutkimusten perusteella (liitteet 2-3). Ennen kyselyn toteutumista, asiantuntijapaneeli arvioi kyselylomakkeen sisältö- ja näennäisvaliditeettia. Varsinaista kyselylomakkeen esitestaamista ei toteutettu. Huolellisella kyselylomakkeen laatimisella pyrittiin siihen, että se pystyy keskustelemaan vastaajansa kanssa (Tuomi 2010). Oikein muotoillut kysymykset loivat perustan tutkimuksen onnistumiselle, koska kysymysten muoto voi aiheuttaa virheitä tutkimustuloksiin. Tutkimuskysymyksiä rakennettiin tutkimuksen tavoitteiden ja tutkimusongelmia mukaillen. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.)

27 22 Kyselylomake jakautui tutkimuskysymyksiä mukaillen viiteen osa-alueeseen, sisältäen 45 kysymystä. Osa-alueet olivat 1) osallistujien taustatiedot (8 kysymystä), 2) moniammatillisen simulaatioharjoituksien tavoitteet ja sisältö (16 kysymystä), 3) moniammatillisen simulaatioharjoituksien toteutuminen (14 kysymystä), 4) moniammatillisen simulaatioharjoittelun merkitys oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä (6 kysymystä) sekä 5) moniammatillisten simulaatio-perusteisten yhteistyöopetusten tulevaisuuden kehittämiskohteet (1 avoin kysymys). Kysymyksistä 34 oli viisiportaisia Likertasteikollisia kysymyksiä, kahdeksan avoimia kysymyksiä, kaksi valintakysymystä ja yksi monivalintakysymys. Likert-asteikollisten kysymysten osalta kyselylomakkeeseen vastaajat esittivät kokemuksensa valiten yhden sopivan vaihtoehdon 1=täysin erimieltä, 2=osittain eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=osittain samaa mieltä ja 5=täysin samaa mieltä. 4.3 Aineisto ja aineiston keruu Tämän pro gradu -tutkielman tutkimuskohteena ovat Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan lääketieteen laitoksen, Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikön, Savon ammatti- ja aikuisopiston sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yksikön ja Pelastusopiston ensihoito- ja pelastustoimintakoulutusyksikön opiskelijoiden kokemukset moniammatillisista simulaatioharjoituksista. Kohdejoukkona on 145 terveys- ja pelastusalan opiskelijaa (N=145). Terveysalan opiskelijalla tarkoitetaan 1) terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavaa opiskelijaa, jonka pääaine on hoitotyö, terveydenhoitotyö, ensihoito tai fysioterapia, 2) yliopistotutkintoa suorittavaa lääketieteen opiskelijaa, 3) toiseen asteen sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa ja 4) pelastusalan opiskelijaa, joka suorittaa valtakunnallista turvallisuusalan koulutuskeskuksen pelastajatutkintoa. Kyselyyn vastasi 123 opiskelijaa. Tutkimusluvat hankittiin keväällä 2015 hankkeessa mukana olevilta pelastus- ja terveysalan oppilaitoksilta. Kaikki hankkeessa mukana olevat pelastus- ja terveysalan oppilaitokset myönsivät luvan tutkimuksen toteuttamiselle. Aineiston keruu tapahtui alkuvuodesta 2015 terveys- ja pelastusalan oppilaitosten yhteistyönä toteutetussa pilottihankkeessa Kuopiossa kokonaisotantana. Kyselyyn vastaajilta kysyttiin kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumisesta.

28 23 Aineiston keruumenetelmäksi valittiin strukturoitu paperinen kyselylomake (liite 4). Näin pyrittiin saamaan tavoitettua mahdollisimman moni moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin osallistunut terveys- ja pelastusalan opiskelija. Simulaatioharjoitusten jälkeen moniammatillisten simulaatioharjoitusten ohjaajat pyysivät täyttämään paperisen kyselylomakkeen ja ne palautettiin myös ohjaajille. Useimmiten tutkija kerää oman tutkimusaineistonsa (Tuomi 2007), kuitenkin tässä tutkimuksessa tutkija sai aineiston valmiina. Valmista tutkimusaineistoa käytettäessä olennaista on arvioida aineiston syntymisen asiayhteys ja sen soveltuvuus omaan tutkimukseen (Hirsjärvi 2004). Kerätty aineisto todettiin hyvin soveltuvaksi tämän tutkimuksen tutkimusintresseihin. 4.4 Aineiston analyysi Tilastollinen analyysi tehtiin SPSS (The Statistical Package for the Social Sciences) ohjelmalla. Aineiston luokittelu- ja järjestysasteikolliset muuttujat analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä eli suoritettiin deskriptiivinen analyysi. Näin tehtiin ensimmäinen katsaus aineistoon tilastollisilla tunnusluvuilla. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan pyritty tekemään tutkittavasta aiheesta vielä mitään vaativia päätelmiä. Aineistoon käytettiin sellaista menetelmäjoukkoa, jonka avulla aineisto kuvattiin numeerisessa muodossa. (Nummenmaa 2010, Metsämuuronen 2011a.) Tutkimuksessa kuvailevina tilastollisina tunnuslukuina käytetään frekvenssejä, prosentteja, keskiarvoa ja keskihajontaa. Tulosten tulkinnan vuoksi aineiston kuvailussa on viisiportainen Likert -asteikko muutettu kolmiportaiseksi asteikoksi, koska määrällisen aineiston tarkoituksena on antaa tiivistettyä tietoa perusjoukon jakaumasta (Heikkilä 2010). Viisiportaisen Likert -asteikon vastaukset täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä sekä täysin eri mieltä ja osittain eri mieltä ovat yhdistetty. Saatuja tuloksia kuvataan taulukoin. Yhden yksittäisen muuttujan analysointi ei usein ole yhtä hedelmällistä kuin summamuuttujien analysointi, jossa saman aihealueen muuttujia on yhdistetty. Summamuuttujien muodostamisen pohjana voidaan käyttää pääkomponentti- tai faktorianalyysiä

29 24 (Valli 2015). Pääkomponenttianalyysin taustaoletukset eivät ole yhtä tiukat kuin faktorianalyysin (Metsämuuronen 2011a, Grove ym. 2013). Ennen faktorianalyysin suorittamista, muuttujien välisiä yhteyksiä voidaan tarkastella ristiintaulukoinnin, varianssianalyysin tai korrelaatiokertoimen avulla. Tässä tutkimuksessa käytettiin korrelaatiokertoimen tarkastelua. Faktorianalyysi kertoo, mitkä muuttujat ovat saman sisältöisiä ja kannattaisi sen vuoksi yhdistää (Nummenmaa 2010, Metsämuuronen 2011a, Valli 2015). Faktorianalyysillä on mahdollista tiivistää useiden järjestysasteikollisten muuttujien, kuten Likert-asteikko, mitattujen muuttujien informaatio muutamaan keskeiseen pääkomponenttiin (Nummenmaa 2010, Metsämuuronen 2011a). Tässä tutkimuksessa käytettiin summamuuttujien muodostamiseksi faktorianalyysiä, jonka pohjalta muodostui 9 summamuuttujaa, jotka nimettiin sisältönsä mukaan. Faktorianalyysiä suoritettaessa rotaatiomenetelmän vaihtoehtoina ovat suorakulmatai vinokulmarotaatio. Tähän tutkimukseen valittiin rotaatiomenetelmäksi vinokulmarotaatio, koska se sallii korrelaation faktoreiden välille, joka monesti käytännössä on kaikkein realistisin vaihtoehto ja antaa yleensä myös tulkinnallisesti mielekkäimmät faktorit. SPSS-ohjelmassa on valittavana kaksi eri vinokulmarotaatiomenetelmää: Direct Oblimin ja Promax. (Jokivuori & Hietala 2007, Nummenmaa 2010, Metsämuuronen 2011a.) Tässä tutkimuksessa käytetiin Promax-rotaatiota, jonka latausrakenteen pohjalta muodostetiin summamuuttujat. Näille summamuuttujille faktorianalyysi laskee pistemäärän, joka kuvaa sitä, miten kukin vastaaja edustaa kutakin komponenttia tai faktoria. (Nummenmaa 2010, Metsämuuronen 2011a.) Tutkimuksen tavoitteena on analysoida aineiston erityispiirteet, joten pistemääräkertoimille muodostetut summamuuttujat ovat oikea ratkaisu. Summamuuttujiin hyväksyttiin muuttujat joiden faktorilataus >0,30 (Nummenmaa 2010, Metsämuuronen 2011a). Summamuuttujille laskettiin Cronbachin alpha arvot ja näin varmistettiin mittarin sisäinen johdonmukaisuus. Jokaisen summamuuttujan Cronbachin alpha on >0,6, joka osoittaa hyvää reliabiliteettia. Summamuuttujien jakaumia tarkasteltaessa, todettiin niiden olevan vasemmalle vinoja. Liitetaulukossa 4 on kuvattu terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta simulaatioharjoituksesta mittaavien summamuuttujien rakenne, sisäinen johdonmukaisuus ja jakaumien muoto (liite 5).

30 25 Summamuuttujien vinouden vuoksi päädyttiin tilastollisessa analyysissä käyttämään Mann-Whitney U -testiä, jonka kohdalla ei tarvitse olettaa aineiston normaalijakautuneisuutta. Mann-Whitney U -testillä selvitetään kahden riippumattoman otoksen välisen eron merkitsevyyttä ja se soveltuu hyvin mielipideasteikoille. (Nummenmaa 2010, Metsämuuronen 2011a.) Tuloksissa raportoidaan ryhmittäiset keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (sd). Summamuuttujien minimit, maksimit, mediaanit (md) ja kvartiilit (Q1-Q3) löytyvät liitetaulukosta 5 (liite 6). Tilastolliseksi merkitsevyystasoksi asetettiin p< 0,05. Jatkuvien taustamuuttujien yhteyttä (ikä, työkokemusvuodet ja aikaisempi kokemus simulaatiosta) yhteyttä summamuuttujiin tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella, jota tulkittiin seuraavasti: > 0,5 = voimakas korrelaatio, 0,3-0,5 = kohtalainen korrelaatio, < 0,3 = heikko korrelaatio ja < 0,1 = ei korrelaatiota (Nummenmaa 2010, Grove ym. 2013). Määrällisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa käytettiin myös laadullista menetelmää tavoitteena lisätä ja saada yksityiskohtaisempaa tietoa moniammatillisten simulaatio-opetustapahtumien tulevaisuuden kehittämiskohteista opiskelijoiden kuvaamina (Sormunen ym. 2013). Laadullisella tutkimuksella tavoitellaan tutkittavan ilmiön ymmärtämistä, selittämistä, tulkintaa ja soveltamista. Tarkoituksena on saada ilmiöstä tietoa kuvaamisen, jäsentämisen, tulkinnan, ymmärtämisen ja merkityksellistämisen keinoin. Tutkijan tehtävänä on tuottaa tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä sen ymmärtämistä ja tulkintaa koskettavia tuloksia samalla kuitenkin säilyttäen kohteen ainutkertaisuus ja yksittäisyys. (Kylmä & Juvakka 2007, Metsämuuronen 2011b, Grove ym ) Tutkimuksen laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Kaikkea kerättyä laadullista aineistoa ei aina voi käyttää tutkimuksessa. Tutkijan tuleekin perustella, miksi juuri tietty osa laadullisesta aineistosta on analysoitu. (Metsämuuronen 2011b.) Kyselylomake sisälsi kahdeksan avointa kysymystä. Neljä avointa kysymystä analysoitiin määrällisiä menetelmiä käyttäen, kolmen avoimen kysymyksen vastaukset olivat niukkoja, jonka vuoksi vain yksi avoin kysymys (kysymys nro 45) analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Sisällön analyysillä luodaan laadulliseen aineistoon selkeyttä ja siten tuottaa uutta tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Analyysillä pyritään tiivistämään aineisto säilyttäen kuitenkin keskeinen informaatio. (Eskola & Suoranta 1998, Kylmä & Juvakka 2007, Grove ym. 2013, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen

31 ) Analyysiprosessi etenee tiettyjä vaiheita mukaillen, alkaen aineiston reflektiivisellä lukemisella edeten aineiston pelkistämiseen ja ryhmittelyyn sekä abstrahointiin (Grove ym. 2013). Tutkimuksen laadullinen aineisto koottiin Excel ohjelmaan ja lukemalla muodostettiin siitä kokonaiskäsitys. Ensin kyselylomakkeet numeroitiin. Tämän jälkeen numeroitiin tekstirivit ja vastaukset pelkistettiin ja koodattiin rivinumeron perusteella. Vastaukset olivat tyyliltään lyhyitä ja selkeitä, pelkistäminen oli vähäistä. Aineistoa pilkottiin asiasisällön mukaisiin osiin. Pelkistyksiä kertyi aineistosta yhteensä 130 ja ne ryhmiteltiin samanlaisuuden ja erilaisuuden perusteella alaluokkiin. Alaluokkia syntyi yhteensä 28. Esimerkiksi opiskelijan antama kirjallinen vastaus Ottakaa opiskelijoita HANKE-opintoja suorittamaan moniammatillisen simulaation pariin! Ennakkotiedotus pitää hoitaa paremmin, samoin sairaanhoitajaopiskelijoiden rekrytointi. Tehkää esittelyvideo, pilkottiin kolmeksi pelkistykseksi: moniammatillisen simulaatio-opetuksen integroiminen opintoihin, simulaatioharjoituksista tiedottaminen ja opiskelijoiden rekrytointi. Ryhmittelyn jälkeen alaluokat nimettiin sisältöä kuvaaviksi siten, että nimi oli abstraktimmalla tasolla ja kattoi kaikki pelkistykset. Tämän jälkeen abstrahointia jatkettiin siten, että etsittiin tekijöitä, jotka yhdistivät alaluokkia sisällön perusteella toisiinsa. Näin saatiin 8 yläluokkaa, jotka nimettiin kaikki alaluokat kattavilla abstrakteilla käsitteillä. Yläluokista muodostettiin vielä kaksi pääluokkaa, jotka kuvaavat opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisten simulaatioharjoitusten kehittämisestä tulevaisuudessa.

32 27 5 TUTKIMUSTULOKSET 5.1 Opiskelijoiden taustatiedot Tutkimuksen vastausprosentti oli 85 %. Moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin osallistuneiden terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden taustamuuttujia tarkasteltaessa suurin osa kyselyyn vastanneista oli miehiä (63 %) (taulukko 1). Vastaajien iän keskiarvo (ka) oli 23,3 vuotta ja keskihajonta (kh) 5,5 vuotta. Vastanneista 27 % oli vuotiaita ja 29 % oli vuotiaita. Opiskelijoista 42 % opiskeli pelastajaksi, 34% lähihoitajaksi, 9 % sairaanhoitajaksi, 6 % ensihoitajaksi, 6 % lääkäriksi, 2 % fysioterapeutiksi ja 1 % terveydenhoitajaksi. Kolmannen vuosikurssin oppilaita oli 41 % kyselyyn vastanneista. Aikaisempaa työkokemusta sosiaali- ja terveysalalta oli vajaalla puolella (46 %) opiskelijoista. Sosiaali- ja terveysalan työkokemuksen pituus vaihteli alle puolesta vuodesta melkein seitsemään vuoteen (ka = 0,6). Opiskelijoista 31 % oli osallistunut simulaatioharjoitukseen 5-9 kertaa ja 23 % alle viisi kertaa. Opiskelijoista lähes kaikki (98 %) olivat osallistuneet moniammatilliseen simulaatioharjoitukseen alle viisi kertaa.

33 28 Taulukko 1. Moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin osallistuneiden terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden taustamuuttujat (n=123). Taustamuuttujat n % Sukupuoli (n=123) Mies Nainen Ikä (n=122) Opiskeltava ala (n=123) Sairaanhoitaja 11 9 Terveydenhoitaja 1 1 Pelastaja Ensihoitaja 8 6 Lähihoitaja Lääkäri 7 6 Fysioterapeutti 2 2 Opiskelijan vuosikurssi (n=122) Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs 8 7 Viides 6 5 Työkokemus (n=115) Ei työkokemusta alle vuosi vuotta Enemmän kuin 2 vuotta 6 5 Osallistumiskerrat simulaatioharjoitukseen (tämä kerta mukaan lukien) (n=116) Alle 5 kertaa kertaa kertaa kertaa 9 8 yli 20 kertaa Osallistumiskerrat moniammatilliseen simulaatioharjoitukseen (tämä kerta mukaan lukien) (n=115) Alle 5 kertaa Yli 5 kertaa 2 2

34 Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteista ja sisällöstä Keskiarvojen perusteella terveys- ja pelastusalanopiskelijoiden kokemukset moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteista ja sisällöistä olivat hyviä (taulukko 2). Suurin osa opiskelijoista toi esille, että simulaatioharjoitusten tavoitteet oli selkeästi määritelty ennen harjoitusta (85 %). Myös potilaan kokonaisvaltaisen hoidon ymmärtäminen kehittyi harjoitusten myötä (88 %). Opiskelijat kokivat, että moniammatilliset simulaatioharjoitukset selkeyttivät, sekä tehtävänjakoa moniammatillisessa hoitotilanteessa (80 %), että eri ammattiryhmien tehtävänkuvia (89 %). Opiskelijoiden mielestä simulaatioharjoitus lisäsi tietoa toisen ammattiryhmän toiminnasta (83 %) sekä arvostusta toista ammattiryhmää kohtaan (87 %). Opiskelijoiden mielestä moniammatillisten simulaatioharjoitusten myötä heidän kommunikaatiotaitonsa kehittyivät (85 %). Niiden todettiin vahvistavan päätöksenteko- (75 %) ja ryhmätyötaitoja (89 %), mutta ne lisäsivät vähemmän kliinistä osaamista ja kädentaitoja (55 %). Opiskelijoista suurin osa koki, että simulaatioharjoituksessa kehittynyt yhteinen moniammatillinen osaaminen vaikutti myönteisesti potilaan hoitoon (86 %). Opiskelijat totesivat simulaatioharjoitusten vahvistaneen potilaan kuuntelemista paremmin (58 %), toisaalta hieman yli neljäsosa heistä ei ollut samaa mieltä eikä eri mieltä (27 %) asiasta. Simulaatioharjoitusten todettiin vahvistaneen opiskelijoiden kommunikaatiota potilaan kanssa (59 %), mutta neljäsosa opiskelijoista ei ollut samaa mieltä eikä eri mieltä (25 %) asiasta. Opiskelijoiden mielestä, heidän ymmärrys potilaan havainnoinnista (73 %) lisääntyi, toisaalta pieni osa heistä oli eri mieltä (11 %). Opiskelijat kokivat moniammatillisten simulaatioharjoitusten vaikuttaneen potilaan näkökulman ymmärtämiseen (67 %), mutta noin neljäsosa opiskelijoista ei ollut samaa mieltä eikä eri mieltä (26 %) asiasta.

35 30 Taulukko 2. Terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteista ja sisällöistä (n=123). Moniammatillisen simulaatioharjoituksen tavoitteet ja sisältö Eri mieltä % Ei samaa eikä eri mieltä % Samaa mieltä % Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa tavoitteet oli selkeästi määritetty ennen harjoitusta (n=123) ,77,570 Ka SD Potilaan kokonaisvaltaisen hoidon ymmärtäminen kehittyi moniammatillisen simulaatioharjoituksen myötä (n=123) ,85,418 Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa työnjako potilaan hoidossa selkeytyi (n=123) ,78,453 Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa eri ammattiryhmien tehtävänkuvat selkiytyivät (n=123) ,85,462 Moniammatillinen simulaatioharjoitus lisäsi tietoa toisten ammattiryhmien toiminnasta (n=123) ,80,478 Moniammatillinen simulaatioharjoitus lisäsi toisten ammattiryhmien arvostusta (n=123) ,85,425 Kommunikaatiotaidot kehittyivät moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa (n=123) ,80,507 Moniammatillinen simulaatioharjoitus lisäsi kliinistä osaamista ja kädentaitoja (n=123) ,38,752 Moniammatillinen simulaatioharjoitus vahvisti ryhmätyötaitoja (n=123) ,85,438 Moniammatillinen simulaatioharjoitus vahvisti päätöksentekotaitoja (n=123) ,71,539 Moniammatillinen simulaatioharjoitus auttoi ymmärtämään potilaan näkökulmaa paremmin (n=123) ,59,625 Moniammatillinen simulaatioharjoitus auttoi kuuntelemaan potilasta paremmin (n=121) ,45,719 Moniammatillinen simulaatioharjoitus lisäsi ymmärrystäni potilaan havainnoinnista (n=122) ,63,671 Moniammatillinen simulaatioharjoitus vahvisti kommunikaatiota potilaan kanssa (n=123) ,43,758 Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa kehittynyt yhteinen moniammatillinen osaaminen vaikutti myönteisesti potilaan hoitoon (n=123) ,82,462 Ka= Keskiarvo (asteikko: 1=Eri mieltä 3= Samaa mieltä), SD= Keskihajonta

36 Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisen simulaatioharjoitusten toteutumisesta Keskiarvojen perusteella terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden mielestä moniammatilliset simulaatioharjoitukset oli hyvin toteutettu (taulukko 3). Niiden todettiin olevan hyödyllisiä (92 %). Opiskelijat toivat esille, että simulaatioharjoitukset olivat hyvin suunniteltu (85 %), simulaatioympäristö oli riittävän realistinen (88 %) ja simuloidut potilastapaukset olivat riittävän opettavaisia (94 %). Opiskelijat kokivat ammattitaitonsa kehittyneen simulaatioharjoituksien myötä (84 %) ja niiden todettiin olleen myönteisesti haastavia (87 %). Opiskelijoiden mielestä simulaatioharjoituksessa syntyneet vuorovaikutustilanteet olivat riittävän todentuntuisia (86 %). Opiskelijoista hieman yli puolet toi esille, ettei moniammatillinen simulaatioharjoitus ollut stressaava (69 %). Toisaalta stressaavaksi simulaatioharjoituksen kokivat noin kymmenesosa opiskelijoista (9 %). Opiskelijoista 81 % oli sitä mieltä, että simulaatioharjoitukseen osallistuminen ja purkukeskustelu eivät nostaneet esiin tunteita tai pelkoja omasta suoriutumisesta moniammatillisessa ryhmässä. Vastaavasti 11 % opiskelijoista oli eri mieltä. Opiskelijoiden mielestä he toteuttivat potilaan hoitoa riittävästi yhdessä (85 %). Heidän yhdessä laatimansa hoitosuunnitelma oli edistänyt potilaan hyvää kokonaisvaltaista hoitoa (74 %), mutta melkein neljäsosa opiskelijoista ei ollut samaa mieltä eikä eri mieltä (22 %). Opiskelijat kokivat heidän yhteistyönsä lisänneen potilasturvallisuutta (81 %), mutta vähän alta viidesosa opiskelijoista ei ollut samaa mieltä eikä eri mieltä (16 %).

37 32 Taulukko 3. Terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisen simulaatioharjoitusten toteutumisesta (n=123). Moniammatillisen simulaatioharjoituksen toteutuminen Eri mieltä % Ei samaa eikä eri mieltä % Samaa mieltä % Ka SD Simulaatioympäristö oli riittävän realistinen (n=121) ,83,506 Simuloitu potilastapaus oli riittävän opettavainen (n=121) ,91,387 Simulaatioharjoitus oli hyvin suunniteltu (n=121) ,79,551 Mielestäni vuorovaikutustilanteet olivat riittävän todentuntuisia (n=121) ,82,483 Moniammatillinen simulaatioharjoitus oli mielestäni myönteisesti haastava (n=121) ,85,401 Moniammatillinen simulaatioharjoitus ei ollut mielestäni stressaava (n=121) ,60,652 Simulaatioon osallistuminen ja purkukeskustelu eivät nostaneet esiin tunteita tai pelkoja omasta suoriutumisesta moniammatillisessa ryhmässä (n=121) ,70,654 Ammattitaitoni kehittyi moniammatillisen simulaatio-harjoituksen myötä (n=120) ,81,473 Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa opiskelijat toteuttivat potilaan hoitoa riittävästi yhdessä (n=121) ,81,488 Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa opiskelijoiden yhdessä laadittu hoitosuunnitelma edisti potilaan hyvää kokonaisvaltaista hoitoa (n=121) ,71,507 Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa opiskelijoiden yhteistyö lisäsi potilasturvallisuutta (n=121) ,78,491 Moniammatillinen simulaatio-harjoitus oli hyvä opetus- ja oppimismenetelmä saada ymmärrystä potilaan hoitamista koskettavista arvoista (n=121) ,84,408 Tästä simulaatioharjoituksesta oli minulle hyötyä (n=121) ,91,316 Ka= Keskiarvo (asteikko: 1=Eri mieltä 3= Samaa mieltä), SD= Keskihajonta

38 Opiskelijoiden kokemukset moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkityksestä oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä Keskiarvojen perusteella terveys- ja pelastusalanopiskelijoiden kokemukset moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkityksestä oppiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä olivat hyviä (taulukko 4). Niiden todettiin lisäävän arvostusta toista ammattiryhmää kohtaan (90 %). Opiskelijat toivat esille, että simulaatioharjoituksia kehittämällä voidaan ehkäistä ennakkoluuloja toista ammattiryhmää kohtaan (89 %). Opiskelijat arvioivat, että simulaatioharjoittelulla lisätään tietoa toisen ammattiryhmän tiedoista ja taidoista (92 %) sekä ymmärrystä työelämän todellisista tilanteista (90 %). Opiskelijoista suurimman osan mielestä simulaatioharjoittelu lisää potilasturvallisuutta (87 %). Lähes kaikki (93%) totesivat, että moniammatillinen simulaatioharjoittelu kannustaa eri ammattialojen opiskelijoita toimimaan yhdessä myös koulutuksen jälkeen työelämässä. Taulukko 4. Terveysalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisen simulaatioharjoitusten merkityksestä oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä (N=123). Moniammatillisen simulaatioharjoittelun merkitys oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämälle Eri mieltä % Ei samaa eikä eri mieltä % Samaa mieltä % Moniammatillinen simulaatioharjoittelu lisää arvostusta toisia ammattiryhmiä kohtaan (n=122) ,89,368 Moniammatillisia simulaatioharjoituksia kehittämällä ehkäistään ennakkoluuloja toisia ammattiryhmiä kohtaan (n=122) Ka SD ,87,406 Moniammatillisen simulaatioharjoittelun avulla lisätään tietoa toisen ammattiryhmän tiedoista ja taidoista (n=122) ,91,315 Moniammatillinen simulaatio lisäsi ymmärrystäni työelämän todellisista tilanteista (n=122) ,89,368 Moniammatillinen simulaatioharjoittelu kehittää potilasturvallisuutta (n=122) ,86,371 Moniammatillinen simulaatioharjoittelu kannustaa eri ammattialojen opiskelijoita toimimaan yhdessä myös koulutuksen jälkeen työelämässä (n=122) ,93,249 Ka= Keskiarvo (asteikko: 1=Eri mieltä 3= Samaa mieltä), SD= Keskihajonta)

39 Opiskelijoiden taustatekijöiden yhteys heidän arviointeihinsa moniammatillisista simulaatioharjoituksista Taulukossa 5 on kuvattu terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisista simulaatioharjoituksista kuvaavat summamuuttujat, niiden keskiarvot ja keskihajonnat. Summamuuttujien muodostuminen on kuvattu tarkemmin liitteessä 5. Opiskelijat arvoivat moniammatillisilla simulaatioharjoituksilla olevan eniten merkitystä oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä (ka 4,43, SD 0,57) ja toiseksi eniten merkitystä oli simulaatioharjoituksen vaikutuksella kokonaisvaltaisen yhteistoiminnan (ryhmätyön osatekijöiden) ymmärtämiseen (ka 4,30, SD 0,56). Opiskelijat toivat esille, että vähiten merkitystä oli simulaatioharjoituksen vaikutuksella potilaan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteeseen (ka 3,69, SD 0,79) sekä ammattien väliselle toiminnan kehittymiselle ja kommunikaatiolle (ka 3,98, SD 0,69). Taulukko 5. Terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisista simulaatioharjoituksista kuvaavat summamuuttujat, niiden keskiarvot ja keskihajonnat. (n=123). Muuttujat Ka SD Moniammatillisten simulaatioharjoitusten suunnittelu (Summa 1) 4,24,642 Moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkitys oppimiselle ja toiminnalle työelämässä (Summa 2) 4,43,568 Moniammatillisten simulaatioharjoituksien vaikutus potilaan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteeseen (Summa 3) 3,69,792 Moniammatillisen simulaatioharjoituksen vaikutus kokonaisvaltaisen yhteistoiminnan (ryhmätyön osatekijöiden) ymmärtämiseen (Summa 4) 4,30,563 Ammattien välisen toiminnan kehittyminen ja kommunikaatio (Summa 5) 3,98,688 Potilaan hyvän kokonaisvaltaisen hoidon ja potilasturvallisuuden edistäminen (moniammatillisilla simulaatioharjoituksilla) (Summa 6) 4,13,644 Toisen ammattiryhmän arvostuksen lisääntyminen ja myönteinen vaikutus potilaan hoitoon (Summa 7) 4,28,643 Yhteistoiminnan ja tehtäväkuvien selkiytyminen moniammatillisilla simulaatioharjoituksilla (Summa 8) 4,16,620 Moniammatillisen jälkipuinnin vaikutus psyykelle (Summa 9) 4,12,926 Ka= Keskiarvo (asteikko: 1= Täysin erimieltä 5=Täysin samaa mieltä), SD= Keskihajonta

40 35 Taulukoissa 6, 7 ja 8 on tarkasteltu taustamuuttujien yhteyttä edellä esitettyihin summamuuttujiin siten, että taulukossa 6 ovat moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteisiin ja sisältöön liittyvät summamuuttujat, taulukossa 7 ovat moniammatillisten simulaatioharjoitusten toteutumiseen liittyvät summamuuttujat ja taulukossa 8 ovat moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkitys oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä liittyvät summamuuttujat. Kun tarkastellaan moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteisiin ja sisältöön liittyviä summamuuttujien yhteyksiä taustamuuttujiin (taulukko 6), voidaan todeta, että ammattien välisen toiminnan kehittymisellä ja kommunikaatiolla (summa 5) sekä terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden iällä on tilastollisesti merkitsevä yhteys (p=0,006). Opiskelijoista vuotiaat (ka 4,88, SD 0,77) sekä yli 46 -vuotiaat (ka 4,25, SD 0,35) olivat tyytyväisempiä ammatillisen toiminnan ja kommunikaation kehittymiseen. Vaikutuksella potilaan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteeseen (summa 3) (p=0,009) ja ammattien välisen toiminnan kehittymisellä ja kommunikaatiolla (summa 5) (p=0,047) on tilastollisesti merkitsevä yhteys opiskelijoiden sukupuoleen. Naiset olivat tyytyväisempiä potilaan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteeseen (ka 3,87, SD 0,73) sekä ammatillisen toiminnan ja kommunikaation kehittymiseen (ka 4,18, SD 0,66). Vaikutuksella potilaan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteeseen (summa 3) (p=0,009) ja ammattien välisen toiminnan kehittymisellä ja kommunikaatiolla (summa 5) (p=0,045) on tilastollisesti merkitsevä yhteys terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden opiskeltavaan alaan. Fysioterapeutiksi (ka 4,25, SD 0,35) ja lähihoitajaksi (ka 3,98, SD 0,73) opiskelevat olivat tyytyväisempiä potilaan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteeseen. Sairaanhoitajaksi (ka 4,36, SD 0,52) opiskelevat olivat tyytyväisempiä ammatillisen toiminnan ja kommunikaation kehittymiseen. Vaikutuksella potilaan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteeseen (summa 3) (p=0,000) ja yhteistoiminnan ja tehtävänkuvien selkiytymisellä (summa 8) (p=0,014) on tilastollisesti merkitsevä yhteys terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden vuosikurssiin. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat (ka 4,27, SD 0,59) olivat tyytyväisempiä potilaan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteeseen. Ensimmäisen (ka 4,38, SD 0,43) ja toisen vuosikurssin

41 36 opiskelijat (ka 4,38, SD 0,47) olivat tyytyväisempiä yhteistoiminnan ja tehtävänkuvien selkiytymiseen.

42 37 Taulukko 6. Moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteisiin ja sisältöön liittyvien summamuuttujien yhteys taustamuuttujiin. Moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteisiin liittyvät summamuuttujat Taustamuuttujat Vaikutus potilaan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteeseen (Summa 3) Ammattienvälisen toiminnan kehittyminen ja kommunikaatio (Summa 5) Toisen ammattiryhmän arvostuksen lisääntyminen ja myönteinen vaikutus potilaan hoitoon (Summa 7) Yhteistoiminnan ja tehtäväkuvien selkiytyminen (Summa 8) Ka SD Ka SD Ka SD Ka SD Ikä ,16 0,632 4,12 0,616 4,49 0,494 4,27 0, ,59 0,812 3,96 0,619 4,06 0,747 4,01 0, ,43 0,927 3,96 0,731 4,32 0,798 4,20 0, ,45 0,690 3,76 0,831 4,29 0,539 4,09 0, ,60 0,675 3,85 0,720 4,33 0,471 4,20 0, ,50 0,707 4,88 0,770 4,50 0,707 4,50 0, ,25 0,354 4,17 0, p-arvo 0,65 0,006* 0,097 0,917 Sukupuoli Mies 3,60 0,825 3,86 0,687 4,20 0,723 4,13 0,689 Nainen 3,87 0,730 4,18 0,664 4,44 0,448 4,05 0,489 p-arvo 0,009* 0,047* 0,077 0,711 Opiskeltava ala Sairaanhoitaja 3,95 0,631 4,36 0,522 4,48 0,431 4,21 0,373 Terveydenhoitaja Pelastaja 3,44 0,821 3,76 0,713 4,06 0,796 4,04 0,776 Ensihoitaja 3,66 0,972 4,16 0,582 4,38 0,486 4,13 0,533 Lähihoitaja 3,98 0,733 4,16 0,604 4,49 0,442 4,23 0,447 Lääkäri 3,35 0,508 3,71 0,973 4,43 0,460 3,90 0,630 Fysioterapeutti 4,25 0,354 4,13 0,530 3,83 0,236 4,33 0,471 p-arvo 0,009* 0,047* 0,077 0,711 Opiskelijan vuosikurssi Ensimmäinen 4,27 0,594 4,17 0,574 4,58 0,384 4,38 0,432 Toinen 3,40 0,837 3,89 0,491 4,17 0,693 4,38 0,469 Kolmas 3,77 0,747 4,00 0,802 4,22 0,715 3,99 0,721 Neljäs 3,15 0,671 4,00 0,641 4,33 0,436 4,00 0,398 Viides 3,29 0,534 3,75 1,061 4,39 0,491 3,89 0,689 p-arvo 0,000* 0,347 0,101 0,014* Sosiaali- ja terveysalan työkokemus vuodet Ei työkokemusta 3,73 0,773 4,03 0,659 4,31 0,667 4,21 0,641 alle vuosi 3,76 0,654 3,90 0,698 4,40 0,425 4,12 0,581 2 vuotta 3,67 1,104 4,05 0,792 4,07 0,928 4,22 0,411 Enemmän kuin 2 vuotta 3,50 0,632 4,00 0,975 4,33 0,471 3,78 0,720 p-arvo 0,848 0,664 0,797 0,215 Osallistumiskerrat simulaatioharjoitukseen Alle 5 kertaa 3,76 0,708 4,18 0,552 4,39 0,497 4,21 0, kertaa 3,74 0,882 3,95 0,769 4,25 0,856 4,20 0, kertaa 3,77 0,814 4,08 0,747 4,31 0,547 4,25 0, kertaa 3,64 0,397 3,83 0,661 4,19 0,444 3,96 0,754 yli 20 kertaa 3,45 0,916 3,88 0,651 4,30 0,561 3,98 0,783 p-arvo 0,659 0,483 0,798 0,544 Osallistumiskerrat moniammatilliseen simulaatioharjoitukseen Alle 5 kertaa 3,70 0,814 4,02 0,671 4,31 0,641 4,18 0,600 Yli 5 kertaa 3,25 0,354 2,88 0,884 4,00 0,471 3,33 1,414 p-arvo 0,349 0,056 0,349 0,329 Ka=keskiarvo (asteikko: 1= Täysin erimieltä 5=Täysin samaa mieltä), SD=Keskihajonta, Mann-Whitney U -testi, Kruskal-Wallis -testi (p-arvo), *=Tilastollisesti merkitsevä, p-arvo alle 0,05

43 38 Kun tarkastellaan moniammatillisten simulaatioharjoitusten toteuttamiseen liittyviä summamuuttujien yhteyksiä taustamuuttujiin (taulukko 7), voidaan todeta, että moniammatillisten simulaatioharjoitusten suunnittelulla (summa 1) sekä terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden vuosikurssilla on tilastollisesti merkitsevä yhteys (p=0,010). Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kokivat moniammatillisten simulaatioharjoitusten suunnittelulla olleen eniten merkitystä (ka 4,53, SD 0,41) oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä. Tilastollisesti merkitsevä yhteys oli myös moniammatillisten simulaatioharjoitusten suunnittelulla (summa 1) ja osallistumiskerroilla moniammatilliseen simulaatioharjoitukseen (p=0,012). Opiskelijat, joilla oli kokemusta moniammatillisista simulaatioharjoituksista alle viisi kertaa, kokivat suunnittelulla olleen eniten merkitystä oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä (ka 4,25, SD 0,63).

44 39 Taulukko 7. Moniammatillisten simulaatioharjoitusten toteutumiseen liittyvien summamuuttujien yhteys taustamuuttujiin. Taustamuuttujat Moniammatillisten simulaatioharjoitusten toteutumiseen liittyvät summamuuttujat Suunnittelu (Summa 1) Vaikutus kokonaisvaltaisen yhteistoiminnan (ryhmätyön osatekijöiden) ymmärtämiseen (Summa 4) Potilaan hyvän kokonaisvaltaisen hoidon ja potilasturvallisuuden edistäminen (Summa 6) Jälkipuinnin vaikutus psyykelle (Summa 9) Ka SD Ka SD Ka SD Ka SD Ikä -20 4,50 0,407 4,39 0,544 4,30 0,342 4,13 0, ,18 0,531 4,22 0,619 4,02 0,593 4,14 0, ,16 0,824 4,40 0,498 4,20 0,781 3,80 1, ,20 0,753 4,32 0,594 4,03 0,693 4,20 0, ,50 0,771 4,04 0,574 3,85 0,224 3,50 0, ,00 0,354 4,20 0,566 3,50 0,707 4,00 0, ,10 0,424 4,13 0, p-arvo 0,843 0,210 0,113 0,320 Sukupuoli Mies 4,21 0,696 4,26 0,597 4,40 0,682 4,28 0,774 Nainen 4,29 0,547 4,40 4,97 4,26 0,554 3,50 1,088 p-arvo 0,091 0,538 0,313 0,698 Opiskeltava ala Sairaanhoitaja 4,09 0,718 4,36 0,543 4,11 0,585 3,91 1,114 Terveydenhoitaja Pelastaja 4,08 0,755 4,19 0,615 3,95 0,713 4,24 0,803 Ensihoitaja 4,34 0,442 4,40 0,385 4,09 0,399 3,88 1,026 Lähihoitaja 4,49 0,449 4,40 0,544 4,31 0,607 4,12 0,934 Lääkäri 4,11 0,556 4,34 0,538 4,32 0,554 3,71 1,350 Fysioterapeutti 4,25 0,354 4,40 0,283 4,13 0,177 4,50 0,707 p-arvo 0,091 0,538 0,313 0,698 Opiskelijan vuosikurssi Ensimmäinen 4,53 0,413 4,46 0,480 4,41 0,504 4,25 0,766 Toinen 3,90 0,800 4,19 0,529 3,91 0,676 4,31 0,654 Kolmas 4,36 0,530 4,32 0,609 4,11 0,693 4,05 1,026 Neljäs 3,97 0,737 4,40 0,545 4,06 0,259 3,75 1,134 Viides 4,21 0,534 4,30 0,576 4,33 0,606 3,58 1,429 p-arvo 0,010* 0,392 0,101 0,611 Sosiaali- ja terveysalan työkokemus vuodet Ei työkokemusta 4,24 0,608 4,33 0,552 4,17 0,627 4,18 0,813 alle vuosi 4,32 0,606 4,31 0,553 4,21 0,609 3,89 1,153 2 vuotta 4,22 0,834 4,36 0,479 3,88 0,778 4,07 0,889 Enemmän kuin 2 vuotta 3,71 0,741 4,17 0,731 3,88 0,411 4,17 0,931 p-arvo 0,322 0,948 0,351 0,886 Osallistumiskerrat simulaatioharjoitukseen Alle 5 kertaa 4,37 0,630 4,42 0,547 4,30 0,77 4,06 1, kertaa 4,15 0,580 4,18 0,610 4,08 0,768 4,07 0, kertaa 4,28 0,468 4,45 0,405 4,18 0,564 4,15 0, kertaa 4,00 0,760 4,18 0,724 3,83 0,515 4,33 0,750 yli 20 kertaa 4,26 0,510 3,45 0,916 4,00 0,602 4,05 1,063 p-arvo 0,628 0,659 0,194 0,963 Osallistumiskerrat moniammatilliseen simulaatioharjoitukseen Alle 5 kertaa 4,25 0,633 4,33 0,556 4,13 0,645 4,00 0,925 Yli 5 kertaa 3,00 0,354 3,70 0,990 3,63 0,530 4,75 0,354 p-arvo 0,012* 0,265 0,265 0,351 Ka=keskiarvo (asteikko: 1= Täysin erimieltä 5=Täysin samaa mieltä), SD=Keskihajonta, Mann-Whitney U -testi, Kruskal-Wallis -testi (p-arvo), *=Tilastollisesti merkitsevä, p-arvo alle 0,05

45 40 Tarkasteltaessa moniammatillisten simulaatioharjoitteluiden merkitystä oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä liittyvän summamuuttujan (summa 2) yhteyttä taustamuuttujiin voidaan todeta (taulukko 8), että tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei esiintynyt.

46 41 Taulukko 8. Moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkitys oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä liittyvän summamuuttujan yhteys taustamuuttujiin. Moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkitys oppimiselle ja tulevalle Taustamuuttujat toiminnalle työelämässä liittyvä summamuuttuja Merkitys oppimiselle ja toiminnalle työelämässä (Summa 2) Ka SD Ikä ,51 0, ,36 0, ,47 0, ,42 0, ,32 0, ,90 0, ,50 0,707 p-arvo 0,409 Sukupuoli Mies 4,41 0,590 Nainen 4,49 0,528 p-arvo 0,230 Opiskeltava ala Sairaanhoitaja 4,44 0,543 Terveydenhoitaja - - Pelastaja 4,28 0,623 Ensihoitaja 4,58 0,392 Lähihoitaja 4,59 0,522 Lääkäri 4,51 0,501 Fysioterapeutti - - p-arvo 0,230 Opiskelijan vuosikurssi Ensimmäinen 4,63 0,469 Toinen 4,34 0,580 Kolmas 4,43 0,611 Neljäs 4,45 0,542 Viides 4,43 0,497 p-arvo 0,306 Sosiaali- ja terveysalan työkokemus vuodet Ei työkokemusta 4,48 0,545 alle vuosi 4,46 0,533 2 vuotta 4,41 0,682 Enemmän kuin 2 vuotta 4,33 0,653 p-arvo 0,959 Osallistumiskerrat simulaatioharjoitukseen Alle 5 kertaa 4,65 0, kertaa 4,42 0, kertaa 4,36 0, kertaa 4,27 0,663 yli 20 kertaa 4,44 0,475 p-arvo 0,313 Osallistumiskerrat moniammatilliseen simulaatioharjoitukseen Alle 5 kertaa 4,46 0,555 Yli 5 kertaa 4,00 0,849 p-arvo 0,297 Ka=keskiarvo (asteikko: 1= Täysin erimieltä 5=Täysin samaa mieltä), SD=Keskihajonta, Mann-Whitney U -testi, Kruskal-Wallis -testi (p-arvo), *=Tilastollisesti merkitsevä, p-arvo alle 0,05

47 Moniammatillisen simulaatioperusteisen opetusyhteistyön tulevaisuuden kehittämiskohteet Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisen simulaatioperusteisen opetusyhteistyön tulevaisuuden kehittämiskohteita selvitettiin yhdellä avoimella kysymyksellä. Opiskelijoista 58 % (n=71) vastasi avoimeen kysymykseen Kerro vapaamuotoisesti, miten moniammatillista simulaatioharjoittelua tulisi kehittää tulevaisuudessa? Terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kuvaamat kehittämiskohteet sijoittuvat kahden pääluokan alle, jotka ovat: 1) moniammatillisen simulaatio-opetuksen organisoinnin kehittämiskohteet ja 2) moniammatillisen simulaatio-opetustapahtuman kehittämiskohteet. Kuviossa 3 on esitetty moniammatillisen simulaatio-opetuksen organisoinnin kehittämiskohteiden osalta muodostuneet ylä- ja alaluokat ja kuviossa 4 on esitetty moniammatillisen simulaatio-opetustapahtuman kehittämiskohteiden osalta muodostuneet ylä- ja alaluokat Moniammatillisten simulaatio-opetusten organisoinnin kehittämiskohteet Terveys- ja pelastusalan opiskelijat kuvasivat moniammatillisten simulaatioiden organisoinnin kehittämiskohteet liittyvän simulaatioympäristön realistisuuteen, aikatauluihin ja ajankäyttöön sekä potilassimulaattoriin ja videolaitteiston käyttöön (kuvio 3).

48 43 Mahdollisimman aito toimintaympäristö Hoitotoimenpiteiden toteuttaminen realistisesti Simulaatioympäristön realistisuus Roolissa oikea ihminen Parametrien mittaaminen Tehokas ajankäyttö Sujuva ja nopea aikataulu Aikataulutus ja ajankäyttö Moniammatillisen simulaatio-opetuksen organisoinnin kehittämiskohteet Enemmän aikaa harjoituksten toteuttamiselle Laitteiston toimiminen Videoinnin onnistuminen Potilassimulaattorit ja videolaitteiston käyttö Äänentoiston onnistuminen Kuvio 3. Moniammatillisen simulaatio-opetuksen organisoinnin kehittämiskohteet. Opiskelijat toivat esille, että simulaatioharjoitusten oppimisympäristön tuli olla mahdollisimman aito. Heidän mielestään simulaatioharjoituksessa potilaan rooliin voisi laittaa oikean ihmisen, ja erilaisten hoitotoimenpiteiden toteuttaminen, kuten esimerkiksi kanyloiminen ja erilaisten parametrien otto, tapahtuisi realistisesti.

49 44 Tehdään keikat kuin oikeassa tilanteessa eli avataan oikeasti suoniyhteys, tehdään mittaukset oikeasti yms. Opiskelijoiden mielestä moniammatillisten simulaatioharjoitusten ajankäyttöä pitäisi tehostaa ja aikataulun toteuttamiseen saada sujuvuutta. Kuitenkin osa heistä totesi, että aikaa tarvittaisiin enemmän simulaatioiden toteuttamiseen. He kuvasivat, että simulaatioharjoitusten toteuttamiseen tarvittaisiin enemmän kokonaisia päiviä, näin simulaatioharjoituksia saataisiin toteutettua enemmän ja oppiminen olisi parempaa. Hieman nopeampi aikataulu ja turhat odottelut pois. Voisi olla pitempiä päiviä tai katkaista päivä kahteen eri päivään, ettei ole niin kiire. Kaksi keikkaa päivässä. Yksi aamupäivällä ja toinen iltapäivällä, niin keretään tekemään kunnolla ja palautteen anto kunnolla. Opiskelijat toivat esille, että potilassimulaattoriin ja videolaitteiston toimintaan liittyvät ongelmat synnyttävät negatiivisia tunteita ja asettavat haasteita oppimiselle. Tärkeänä nähtiin potilassimulaattoriin ja videolaitteiston toimiminen. Tällä kertaa ei valitettavasti toiminut videokuvaus, kun casen jälkeen olisi katsottu tilanne uudelleen. Äänen toistossa oli myös ongelmaa. Tämä jäi vähän harmittamaan. Onneksi toisessa casessa kaikki toimi. Kamerat ja laitteet kuntoon! Moniammatillisten simulaatio-opetustapahtumien kehittämiskohteet Terveys- ja pelastusalan opiskelijat kuvasivat moniammatillisten simulaatio-opetustapahtumien kehittämiskohteiden liittyvän moniammatillisten simulaatioharjoitusten suunnitteluun, opiskelijoiden taustoihin ja rooleihin, moniammatillisten simulaatioharjoitusten sekä jälkipuinnin toteutukseen ja opetussuunnitelmaan (kuvio 4).

50 45 Opiskelijoiden rekrytointi Tavotteiden asettelu Potilastapausten monipuolisuus Potilastapausten riittävä haasteellisuus Moniammatillisen simulaatioharjoituksen suunnittelu Tasapuolisesti tekemistä harjoituksessa Kokemuksen määrä simulaatiosta Opiskeluvaiheen huomioon ottaminen Terveys- ja pelastulan opiskelijoiden taustat ja roolit Sopivasti toimijoiden määrä harjoituksessa Eri ammattialojen tehtävänkuvien avaaminen ennen harjoitusta Selkeä ohjeistus Selkeä työnjako Moniammatillisen simulaatioharjoituksen toteutus Moniammatillisen simulaatioopetustapahtuman kehittämiskohteet Hyvät alkuvalmistelut Jälkipuinnin kesto Simulaatiotilanteen vaikutus jälkipuintiin Jälkipuintiohjaajan taidot ja tapa toimia Merkittävä oppimistilanne Moniammatillisen jälkipuinnin toteutus Moniammatillinen opetus myös muihin opintoihin Opetuksen määrän lisääminen Opetussuunnitelma Kuvio 4. Moniammatillisen simulaatio-opetustapahtuman kehittämiskohteet.

51 46 Opiskelijat kokivat, että simulaatioharjoitusten suunnittelussa etukäteissuunnittelu on tärkeää, esimerkiksi aikataulussa pysymisen kannalta. Alkuvalmistelut varmemmat, jotta ajan käyttö menee oikein Moniammatillisten simulaatioharjoitusten tulee sisältää yksinkertaiset, realistiset ja opiskelijoiden tavoitetasoon suhteutetut mitattavissa olevat tavoitteet, jotka käydään läpi ennen harjoitusta selkeästi. Hyvät haastavat harjoitukset, paljon moniammatillista yhteistyön harjoitusta. ja tarvittaessa harjoitusta vaativien tilanteiden saman tien uudelleen läpikäyminen. Tilanteen voisi suunnitella niin, että jokaiselle ammattikunnalle on paljon tekemistä Voisi tulla selkeämmin esille, mikä harjoituksen tavoitteena on potilaan kannalta. Opiskelijat toivat esille, että potilastapausten monipuolisuus on tärkeää ja niiden tulee olla riittävän haasteellisia. Lisäksi simulaatioharjoituksessa tulee sisältää riittävästi sekä ei teknistä, että teknistä harjoittelemista kaikille ammattiryhmille. Osa mielestä, moniammatilliset simulaatioharjoitukset olivat painottuneet vain tietylle ammattiryhmälle....myös tapaukset saisivat olla haastavia, jotta niitä pitäisi tosissaan pohdiskella simulaation aikana moniammatillisesti Tuntui siltä, että harjoitus oli suunnattu enemmän ensihoitajille/hoitotasolle kuin pelastajille, joiden tehtävät olivat hyvin yksinkertaisia ja rajallisia. Opiskelijat ehdottivat, että jatkossa moniammatillisia simulaatioharjoituksia suunniteltaessa, tulee huomioon ottaa opiskelijoiden kokemus simulaatiosta sekä opiskeluiden vaihe. Simulaatioharjoituksiin ei myöskään saisi laittaa liikaa toimijoita yhdellä kerralla. Kaikkien osapuolten tasapuolinen tietotaito. Kaikkien osapuolten kokemus simulaatio-oppimista olisi hyödyllistä, jotta homman juju on kaikilla selvä. Harjoitukseen olisi hyvä osallistua ns. saman tasoisia opiskelijoita esim. kaikki valmistuvia tms.

52 47 Moniammatillista simulaatioharjoitusta toteutettaessa, opiskelijat ehdottivat, että kaikkien ammattiryhmien edustajien tehtävänkuvat tulisi avata ennen harjoitusta. He kokivat, että moniammatilliset simulaatioharjoitukset tulee valmistella hyvin ennen harjoituksen alkua. Selkeää ohjeistusta ja työnjakoa pidettiin tärkeänä. Aluksi voisi käydä läpi jokaisen ammattiryhmän toimenkuva kyseisessä tilanteessa esim. kotikäynti fysioterapeutti kertoo kodin apuvälineiden tarpeen, sairaanhoitaja tehtävän kuvaan kuuluu...jne. Selkeä tieto etukäteen siitä, mitä odotetaan (esim. työnjako). Opiskelijoiden mielestä jälkipuintiin liittyvissä asioissa on kehitettävää. Heistä osa totesi jälkipuintitilanteiden olleen liian pitkiä. Kuitenkin simulaatiotilanne, ohjaajan taidot ja tapa toimia vaikuttavat oleellisesti jälkipuinnin toteuttamiseen. Palautetilaisuuksia tulisi kehittää, palautteet kestivät liian pitkään, että mielenkiinto olisi säilynyt, vaikka palautekeskustelut ovat tärkeitä. Opiskelijoiden mielestä moniammatillinen simulaatioharjoitus on hyvä opetusmenetelmä ja jatkossa he ehdottivat, että moniammatillista opetusta tulee lisätä myös muihin opintoihin resurssien mukaan. Suurin osa vastanneista toivoi jatkossa lisää moniammatillisia harjoituksia. Mielestäni moniammatillista simulaatiota pitäisi tuoda enemmän esille opiskeluaikana ja hyödyntää sitä. Tätä mahdollisuutta tulisi mainostaa enemmän. Varmasti olisi mielenkiintoa. Itseäni ajatellen simulaatio opetusmenetelmänä on oikea tapa oppia asioita. Opin hyvin virheistäni. Minusta harjoitus oli hyvä ja haluaisin niitä lisää myös muihin opintoihin.

53 Yhteenveto tutkimustuloksista Terveys- ja pelastusalanopiskelijoiden kokemukset moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteista ja sisällöistä olivat hyviä. Opiskelijoiden mielestä simulaatioharjoitusten tavoitteet oli selkeästi määritelty ennen harjoituksia ja potilaan kokonaisvaltaisen hoidon ymmärtäminen kehittyi. He totesivat simulaatioharjoitusten selkeyttäneen tehtävänjakoa moniammatillisessa hoitotilanteessa ja eri ammattiryhmien tehtävänkuvia. Toisaalta simulaatioharjoitukset lisäsivät vähemmän kliinistä osaamista ja kädenaitoja. Opiskelijoiden mielestä moniammatilliset simulaatioharjoitukset olivat hyvin suunniteltu ja toteutettu. Ne koettiin hyödyllisiksi ja heidän ammattitaitonsa oli kehittynyt simulaatioharjoituksen myötä. Simulaatioympäristö oli riittävän realistinen ja simuloidut potilastapaukset olivat olleet riittävän opettavaisia. Opiskelijoista suurin osa toi esille, että simulaatioharjoituksessa syntyneet vuorovaikutustilanteet olivat olleet riittävän todentuntuisia ja harjoitus oli ollut myönteisesti haastava. Pieni osa opiskelijoista koki simulaatiotilanteen olleen stressaavia ja purkukeskustelut nostaneen esiin tunteita tai pelkoja omasta suoritumisesta moniammatillisessa ryhmässä. Neljäsosa opiskelijoista ei ollut samaa eikä eri mieltä, että heidän yhdessä laatimansa hoitosuunnitelma oli edistänyt potilaan hyvää kokonaisvaltaista hoitoa. Kokemukset moniammatillisten merkityksestä oppiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä ovat hyviä. Opiskelijoista suurin osa toi esille, että simulaatioharjoitukset lisäsivät arvostusta toista ammattiryhmää kohtaan. Heidän mielestä simulaatioharjoittelun avulla lisätään tietoa toisen ammattiryhmän tiedoista ja taidoista sekä ymmärrystä työelämän todellisista tilanteista. Opiskelijoista suurin osa totesi, että simulaatioharjoituksia kehittämällä ehkäistään ennakkoluuloja toista ammattiryhmää kohtaan ja simulaatioharjoittelulla voidaan lisätä potilasturvallisuutta. Opiskelijoiden taustatekijöillä (ikä, sukupuoli, opiskeltava ala, opiskelijan vuosikurssi, työkokemus ja aikaisempi kokemus simulaatioharjoituksista) on vain vähän tilastollisesti merkitsevää yhteyttä heidän arviointeihinsa moniammatillisista simulaatioharjoituksista. Tarkasteltaessa simulaatioharjoituksen tavoitteisiin ja sisältöön liittyviä summamuuttujien yhteyttä taustamuuttujiin, voidaan todeta, että vaikutuksella potilaan ja

54 49 opiskelijan vuorovaikutussuhteeseen on tilastollisesti merkitsevä yhteys sukupuolen, opiskeltavaan alan sekä opiskelijan vuosikurssin kanssa. Ammattien välisen toiminnan kehittymisellä ja kommunikaatiolla on tilastollisesti merkitsevä yhteys iän, sukupuolen, opiskeltavan alan kanssa. Tarkasteltaessa moniammatillisten simulaatioharjoitusten toteutumiseen liittyviä summamuuttujien yhteyttä taustamuuttujiin, voidaan todeta, että moniammatillisten simulaatioharjoitusten suunnittelulla ja opiskelijoiden vuosikurssilla sekä osallistumiskerroilla moniammatilliseen simulaatioharjoitukseen on tilastollisesti merkitsevä yhteys. Tarkasteltaessa moniammatillisen simulaatioharjoittelun merkitystä oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä liittyvän summamuuttujan yhteyttä taustamuuttujiin, voidaan todeta, että tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei ole. Kehittämiskohteet sijoittuvat kahden pääluokan alle, jotka ovat moniammatillisen simulaatio-opetuksen organisoinnin ja moniammatillisen simulaatio-opetustapahtuman kehittämiskohteet. Opiskelijat näkivät kehittämiskohteina simulaatioympäristön autenttisuuden, aikataulut ja ajankäyttöön, potilassimulaattorin ja videolaitteiston toiminnan, moniammatillisen simulaatioharjoituksen suunnittelun, opiskelijoiden taustojen huomioon ottamisen sekä roolit, moniammatillisen simulaatioharjoituksen toteutukseen liittyvät käytännön asiat, jälkipuintiin kohdistuvat tekijät ja yleisesti moniammatillisen opetuksen ja harjoitusten määrän lisäämisen opetussuunnitelmiin.

55 50 6 POHDINTA 6.1 Tulosten tarkastelu Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisista simulaatioharjoituksista sekä tuoda esille heidän kokemuksia moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkityksestä tulevalle toiminnalle työelämässä. Moniammatilliset simulaatioharjoitukset toteutettiin pilottihankkeessa terveysja pelastusalan koulutusorganisaatioiden yhteistyönä Kuopiossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää moniammatillisen simulaatio-opetuksen ja koulutusyhteistyön kehittämisessä tulevaisuudessa terveysalalla. Tässä tutkimuksessa terveys- ja pelastusalanopiskelijoiden kokemukset moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteista ja sisällöistä olivat positiivisia. Opiskelijat arvioivat, että simulaatioharjoitusten tavoitteet oli määritelty selkeästi ennen harjoituksia ja ymmärrys potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta kehittyi. Opiskelijat kokivat simulaatioharjoitusten selkeyttäneen tehtävänjakoa moniammatillisessa hoitotilanteessa sekä eri ammattiryhmien tehtävänkuvia. Tutkimustulokset moniammatillisista simulaatioharjoitusten tavoitteista ja sisällöstä ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, joissa on tutkittu moniammatillista simulaatio-oppimista ja opettamista. (Wager ym. 2011, Zhang ym. 2011, Bucley ym. 2012, Scherere ym. 2013, Bolesta & Cahmil ym. 2014, Failla & Mcauley 2014, Liaw ym.2014a, Paige ym. 2015, Aasa ym ) Toisaalta moniammatilliseen simulaatioon pohjautuva opetusyhteistyö tarvitsee heti alussa selkeästi määritellyt tavoitteet sekä toimintakäytänteiden suunnittelua (Failla & Mcauley 2014, Liaw ym. 2014a, Decker ym. 2015, Paige ym. 2015). D Amourin ja Ondansatin (2005) rakennemallissa yhteistyö nähdään kokonaisuutena. Se nähdään yhteisenä toimintana, joka koostuu konkreettisista asioista. Näitä konkreettisia asioita voivat olla esimerkiksi koulutusorganisaatioiden yhdessä suunnittelu, päätöksenteko ja toteutus. Mallissa nähdään mahdollisuus ammattirajojen ylittämiseen (D Amour & Ondansatin 2005), joka tukee yhdessä tämän tutkimuksen tulosten kanssa pilottihankkeen moniammatillisen opetusyhteistyön ajatusta. Moniammatilliselle simulaatioon pe-

56 51 rustuvalle opetusyhteistyölle tulee laatia suunnitelma, jota opettajat yhdessä oppilaiden kanssa noudattavat sitoutuneesti, jotta päästään onnistuneeseen lopputulokseen ja tuetaan opiskelijoiden ammatillista kasvua. Opiskelijat toivat esille, että moniammatilliset simulaatioharjoitukset olivat hyvin suunniteltuja ja aikaisemmat tutkimukset tukevat tulosta (van Soeren ym. 2011, Bucley ym 2012, Brock ym. 2013). Simulaatioharjoitusten huolellinen suunnitteleminen on tärkeää, koska sisällön pitäisi tukea oppimiselle asetettuja tavoitteita (Scherere ym. 2013, Decker ym. 2015, Paige ym. 2015) Simulaatioharjoituksista saadaan paras hyöty, kun kiinnitetään huomiota sekä yksittäisiin ammattialakohtaisiin oppimistavoitteisiin, koko moniammatillisen ryhmän oppimistavoitteisiin ja huolelliseen jälkipuintiin (Buckley ym. 2012, Luctkar-Fludee ym. 2014, Paige ym. 2015). Van Soeren ja kumppaneiden (2011) mukaan moniammatillisen simulaatio-opetuksen viisi avaintekijää ovat 1) innostus ja motivaatio, 2) toimijoiden eläytyminen ammatilliseen rooliin, 3) skenaarioiden todenmukaisuus, 4) ohjaajan tyyli ja ammatillinen tausta ja 5) simulaatioharjoituksen ohjaaminen. Toisaalta Reeves kumppaneineen (2013) toteavat kirjallisuuskatsauksessaan, että moniammatillisen simulaatio-opettamisen avaintekijöistä ei voida tehdä yleistettäviä päätelmiä, johtuen tutkimustulosten ja interventioiden heterogeenisyydestä sekä tutkimusten pienestä määrästä. Simulaatioharjoituksen tulee aina perustua opiskelijoiden aikaisempiin tietoihin ja taitoihin (Decker ym. 2015), joita hyödyntämällä he selviytyvät tulevasta moniammatillisesta harjoituksesta. Tähän tutkimukseen osallistuvien joukko oli heterogeeninen, jolla on vaikutusta tutkimustuloksiin (Reeves ym. 2013). Heterogeenisyyden vuoksi on haastavaa luoda simulaatiotilanne, joka on täysin relevantti kaikille harjoitukseen osallistuville (van Soeren ym. 2011). Tämän tulee koulutusorganisaatioiden huomioida simulaatioharjoituksia suunniteltaessa. Myös opettajan tulee suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijat oppivat tekemällä, eivät pelkästään tarkkailemalla. Ohjaajan tulee huolehtia siitä, että kaikki osallistujat saavat ottaa sekä havainnoijan että toimijan roolin. Tämän tutkimuksen tuloksia yhdistettynä aikaisempaan tutkimustietoon (Luctkar-Fludee ym. 2010, van Soeren ym. 2011, Scherer ym. 2013, Paige ym. 2015) voidaan hyödyntää moniammatillisten simulaatioharjoitusten suunnittelemisessa jatkossa.

57 52 Tutkimus osoittaa, että moniammatilliset simulaatioharjoitukset olivat hyödyllisiä terveys- ja pelastusalan opiskelijoille. Simulaatioharjoitukset olivat hyvin toteutettu ja opiskelijoiden ammattitaito kehittyi simulaatioharjoitusten myötä. Opiskelijat totesivat simuloitujen potilastapausten olleen riittävän opettavaisia. Simulaatioharjoituksessa syntyneet vuorovaikutustilanteet arvioitiin riittävän todentuntuisiksi ja harjoitukset olivat myönteisesti ja sopivassa määrin haasteellisia. Tärkeä havainto oli, että opiskelijat kokivat heidän ammattitaitonsa kehittyneen simulaatioharjoituksen myötä. Tutkimustulokset ovat yhteneväisiä aikaisemman tutkimuksen kanssa (van Soeren ym. 2011, Wager ym. 2011, Zhang ym. 2011, Titzer ym. 2012, Bucley ym 2012, Bolesta & Chimil 2014, Failla & Macauley 2014, Liaw 2014b, Luctkar-Fludee ym. 2014, Aasa ym. 2016). Moniammatillisen simulaatio-oppimismenetelmän arvioidaan parantavan terveydenhuollon osaamista laajoilla osaamisalueilla. Tämä tukee ajatusta moniammatillisten simulaatiokoulutuksien opetusyhteistyön jatkamisesta resurssien puitteissa (Zhang ym. 2011, Buckley ym. 2012). Toisaalta moniammatillisen koulutuksen vaikutuksesta potilaiden hoitotuloksiin on edelleen niukasti tutkimustietoa (Reeves ym. 2010). Määrällisen tutkimusaineiston perusteella suurin osa terveys- ja pelastusalan opiskelijoista oli sitä mieltä, että moniammatilliset simulaatioharjoitukset olivat riittävän realistisia. Kuitenkin laadullisen aineiston perusteella he näkivät myös, että simulaatioympäristöä tulee kehittää vielä autenttisempaan suuntaan tulevaisuudessa. Van Soeren ja kumppanit (2011) totesivat skenaarion todenmukaisuuden olevan yksi onnistuneen simulaation avaintekijöistä. Simulaatio-oppimisessa perusajatuksena on oppia sosiaali- ja terveysalalla tarvittavia taitoja aidoissa ympäristöissä (Gaba ym. 2010, Failla & Macauley 2014, Decker ym. 2015, Paige ym. 2015). Kuitenkin simulaatioympäristön autenttisuus riippuu moniammatillisille simulaatioharjoituksille laadituista tavoitteista eli mitä harjoitusten aikana halutaan oppia (Decker ym. 2015). Tämän vuoksi huomiota tulee kiinnittää siihen, että opintojen alkuvaiheessa olevien oppilaiden kohdalla simulaatioympäristön yksinkertaisuus voi lisätä oppimista. Simulaatio-opetuksen tavoitteista riippuvat hyvin pitkälle tarvittavat välineet, varusteet ja tilat. Moniammatilliset simulaatioharjoitukset lisäsivät opiskelijoiden kliinistä osaamista ja kädentaitoja sekä vahvistivat päätöksenteko- ja ryhmätyötaitoja. Opiskelijoiden mielestä moniammatillisten simulaatioharjoitusten myötä heidän kommunikaatiotaitonsa kehittyivät. Tutkimustulokset tukevat aikaisempia tutkimustuloksia, joissa todettiin, että

58 53 moniammatilliset simulaatioharjoitukset vahvistavat ei teknisiä (Brock ym. 2013, Bolesta & Chimil 2014, Liaw ym. 2014a, Fung ym. 2015) ja teknisiä taitoja (Murphy & Nimmagadda 2015, Furseth ym 2016). Näin ollen on tärkeä tarjota opiskelijoille mahdollisuutta harjoitella näitä molempia taitoja. Toisaalta tässä tutkimuksessa kommunikaatiotaitojen kehittymisestä neljäsosa opiskelijoista ei ollut samaa eikä eri mieltä ja pieni osa oli täysin erimieltä. Syinä voivat olla ammattialojen erilaiset näkökulmat ja kommunikointityylit (Aasa ym. 2016). Aasa ym toteaa tutkimuksessaan, että toimiva kommunikaatio vaatii selkeitä ohjeita ja niihin reagoimista, moniammatillista kommunikaatiota tukevaa reflektiota ja synergiaa sekä yhteistä kieltä. Opiskelijoiden kokemukset moniammatillisten simulaatioharjoitusten merkityksestä oppiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä ovat hyviä. He totesivat simulaatioharjoitusten lisänneen arvostusta toista ammattiryhmää kohtaan ja tietoa toisen ammattiryhmän tiedoista ja taidoista sekä ymmärrystä työelämän todellisista tilanteista. Opiskelijoiden mielestä simulaatioharjoituksia kehittämällä ehkäistään ennakkoluuloja toista ammattiryhmää kohtaan ja lisätään potilasturvallisuutta. Tulokset opiskelijoiden kokemuksista simulaationharjoittelun merkityksestä toiminnalle tulevassa työelämässä ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa (van Soeren ym. 2011, Wager ym. 2011, Zhang ym. 2011, Gough ym. 2012, Sigalet ym. 2012, Titzer ym. 2012, Scherere ym. 2013, Luctkar-Fludee ym. 2014, Joyal ym. 2015, Paige ym. 2015). Kuitenkin terveydenhuolto on tiimityötä. Tämä asettaa haastetta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle, koska yksittäisen työntekijän asiantuntemus harvoin riittää vastaamaan potilaan tai asiakkaan hoitoon tai tuen tarpeeseen sekä takamaan potilasturvallisuuden. Tarvitaan rajojen ylittämistä, rajapinnoilla toimimista, sekä moniammatillisuutta. (Zhang ym. 2011, Gough ym. 2012, Deckler ym ) Siksi moniammatilliseen simulaatioon perustuva opetus on tullut maailmanlaajuisesti suosituksi opetusstrategiaksi terveysalan koulutuksessa ja opetussuunnitelmissa (Fung ym. 2011, Paige 2015). Tämän tutkimuksen tulosten perusteella tulee koulutusorganisaatioiden jatkaa opetusyhteistyötä sekä kehittää moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin perustuvaa opetusstrategiaa Kuopion alueella.

59 54 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työympäristöissä näkyy vielä varsin voimakkaana professioiden välinen hierarkia. Eri ammattiryhmien keskinäinen kanssakäyminen ja luonteva mielipiteenvaihto voi olla vähäistä. Kuitenkin moniammatillinen toiminta edellyttää eri ammattialojen edustajilta uudenlaista asennoitumista yhdessä työskentelyyn. Vaikka yhteistyö on moniammatillisessa työskentelyssä keskeinen osatekijä (Lewis 2006, Isoherranen 2012), moniammatillinen osaaminen ei synny itsekseen saattamalla työntekijöitä yhteen, vaan sen eteen joutuu näkemään vaivaa. Moniammatillinen yhteistyö on monisäikeistä ja haastavaa. Se edellyttää osallistujiltaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ratkaista ongelmia yhdessä (Paige ym. 2015). Tämän vuoksi yhteistyöhön osallistuvien työntekijöiden tulee saada koulutusta moniammatilliseen työtapaan, ja moniammatillinen simulaatio on yksi keino sen toteuttamiseen (Decker ym. 2015, Paige ym. 2015). Moniammatillisessa yhteistyössä tiimin jäsenten on mahdollista oppia rinnakkain, yhdessä ja toinen toisiltaan. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa huomattiin, että opiskelijoista vähän yli puolet koki, ettei moniammatillinen simulaatioharjoitus aiheuttanut stressiä, mutta kuitenkin neljäsosa ei ollut samaa eikä eri mieltä ja kymmenesosa opiskelijoista oli kokenut moniammatillisen simulaatiotilanteen stressaavaksi. Suurin osa opiskelijoista toi esille, ettei simulaatioharjoitukseen osallistuminen ja purkukeskustelu nostanut esiin tunteita tai pelkoja omasta suoriutumisesta moniammatillisessa ryhmässä. Toisaalta kymmenesosa opiskelijoista tunsi pelkoa ja ahdistusta omasta suoriutumisestaan moniammatillisessa ryhmässä. Bucleyn ym. (2012) tekemässä tutkimuksessa lääketieteen opiskelijat arvioivat, että videoinnin käyttö jälkipuintitilanteessa aiheutti vähemmän positiivisia tunteita. Luctkar-Fludee kumppaneineen (2014) myös raportoi opiskelijoiden kokeneen stressiä, jonka aiheutti uusi simulaatiomuoto eli moniammatillinen simulaatio. Aikaisemmat tutkimustulokset tukevat tämän tutkimuksen tulosta siitä, että moniammatillinen simulaatio saattaa aiheuttaa stressiä opiskelijoille. Toisaalta Demaria ym. (2010) toteuttivat kohorttitutkimuksen, jossa he vertailivat stressiä aiheuttavan simulaatioskenaarion, johon kuului perusteellinen jälkipuinti ja ei stressiä aiheuttavan simulaatioskenaarion pitkäaikaisvaikutuksia lääketieteen opiskelijoiden tietojen säilymiseen ja heidän taitoihinsa. Kuuden kuukauden kuluttua simulaatioharjoitusten toteuttamisesta, ryhmiä vertaillessa saatiin tulokseksi, että ryhmä, joka osallistui stressiä aiheuttavaan simulaatioharjoitukseen, osoitti parempaa suorituskykyä, tietojen ja taitojen säilymistä ja ryhmän jäsenet toimivat rauhallisemmin verrattuna kollegoihinsa. (Demaria ym.

60 ) Samansuuntaisia tuloksia sai myös Litmanen (2015) tutkimuksessaan. Hyvä simulaatioharjoitus ei aina ole hauskaa, mutta se voi olla hyvä oppimiskokemus (Demaria ym. 2010, Murphy & Nimmagadda 2015). Kun simulaatio toimii opetusmenetelmänä, opiskelijat saattavat olla hiljaisia ja reflektiivisessä tilassa, jolloin heille esitetään perusteltuja haasteita (Murphy & Nimmagadda 2015). Simulaatiotilanteessa osallistuja saattaa harkita omia toimintatapojaan uudelleen, joita hän on voinut toteuttaa jo vuosia. Reflektion kautta syntyy oivallus (Aasa ym. 2016), että omassa toimintatavassa onkin ollut kehitettävää. Ei ole ihme, että tällaisessa tilanteessa saattaa esiintyä stressaavien tunteita. Stressin kokeminen on tärkeää ja tietorakenteiden konstruktio liittyy olennaisesti muistin muodostumiseen, jonka olisi asianmukaista myös simulaatiokouluttajien muistaa (Sandi ym. 2007). Tämän tutkimuksen tulosten mukaan terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kuvaamat kehittämiskohteet sijoittuvat kahden pääluokan alle: 1) moniammatillisen simulaatioopetuksen organisointi ja 2) moniammatillisen simulaatio-opetustapahtuman kehittämiskohteet. Opiskelijat näkivät kehittämiskohteina simulaatioympäristön autenttisuuden, aikataulut ja ajankäytön, potilassimulaattorin sekä videolaitteiston toiminnan, moniammatillisen simulaatioharjoituksen suunnittelun, opiskelijoiden taustojen huomioon ottamisen sekä roolit, moniammatillisen simulaatioharjoituksen toteutukseen liittyvät käytännön asiat, jälkipuintiin kohdistuvat tekijät sekä yleisesti moniammatillisen opetuksen ja harjoitusten määrän lisäämisen opetussuunnitelmiin. Tulos on samansuuntainen aikaisempien tutkimusten mukaan (Luctkar-Fludee ym. 2010, Wager ym. 2011, Bucley ym 2012, Titzer ym. 2012, Brock ym. 2013, Scherere ym. 2013, Bolesta & Chimil 2014, Joyal ym. 2015, Paige ym. 2015, Aasa ym. 2016). Moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin liittyy edellä mainittuja haasteita, joiden huomioon ottaminen jo suunnitteluvaiheessa auttaa opiskelijoita saamaan paremman oppimiskokemuksen. Murphyn ja Nimmagaddan (2015) mukaan koko päivän kestävät moniammatilliset simulaatioharjoitukset edistävät valmiutta oppia moniammatillisesti vaikuttaen positiivisesti oppijoiden moniammatilliseen yhteistyöhön, kommunikoimiseen toisen ammattiryhmän kanssa sekä yksilön ammatti-identiteettiin. Moniammatillisella simulaatiokoulutuksella on valtava potentiaali mentoroida terveysalan uuden sukupolven työntekijöitä, joilla on selkeä käsitys toisen ammattiryhmän toimenkuvista ja jotka arvostavat toisen ammattiryhmän rooleja.

61 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimusetiikka on tieteellisen toiminnan keskiössä. Se on hyvää tieteen harjoittamista (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013), joka tarkoittaa hyviä tieteellisiä käytäntöjä ja tiedeyhteisön sisäistä itseohjausta (Turunen ym. 2011). Tässä tutkimuksessa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä, joka käsittää kaikki eettiset periaatteet, normit, säännöt sekä arvot ja hyveet. Raportoitavat tutkimuseettiset kysymykset liittyvät koko tutkimusprosessiin. Ne liittyvät tutkittavan ilmiön tunnistamiseen ja selkeään nimeämiseen, tutkimusaiheen valintaan, tiedon hankintaan ja sen käsittelyyn, tutkittavien kohteluun. Koko tutkimusprosessin ajan tutkija pyrki säilyttämään eettisen sidonnaisuutensa pyrkien olemaan huolellinen kaikissa tutkimusprosessin vaiheissa, toimimalla rehellisesti kunnioittaen ihmisarvoa ja olemalla aidosti kiinnostunut uuden informaation hankkimisesta, jota hyvä tutkimusetiikka edellyttää (TENK 2012). Tutkijan on tärkeä perustella tutkimusaiheensa tieteellistä, yhteiskunnallista ja terveydellistä soveltuvuutta eettisestä näkökulmasta (Kylmä & Juvakka 2007, Grove ym. 2013, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013) eli on osoitettava tutkimuksen tekeminen oikeutetuksi ja uuden näkökulman tarve aikaisempien tutkimustulosten perusteella. Tämän tutkimuksen tarve on perusteltu sisällöllisesti, menetelmällisesti ja eettisesti aikaisemmalla tutkimustiedolla (liite 2). Tutkija uskoo, että tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää moniammatillista simulaatiokoulutusta jatkossa ja näin sillä on myös yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys. Tieteellisellä tiedolla pyritään kehittämään yhteiskunnasta ja yksilöiden elämästä parempaa (Kylmä & Juvakka 2007), eli moniammatillista koulutusta kehittämällä koulutusorganisaatioiden yhteistyönä voidaan saavuttaa terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden parempia oppimistuloksia ja ammattitaitoisempia eri ammattiryhmien työntekijöitä työelämän tarpeisiin sekä antamaan parempaa hoitoa asiakkaille ja potilaille. Tätä tutkimusta varten tutkimusluvat pyydettiin moniammatillisessa simulaatiohankkeessa mukana olevilta koulutusorganisaatioilta. Tutkimuksessa tiedonantajina toimivat terveys- ja pelastusalan opiskelijat. Tutkimuseettisen toimikunnan lupaa ei tarvittu, koska tiedonantajina eivät olleet potilaat. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009.)

62 57 Tutkimukseen osallistuneille kerrottiin tutkimuksesta ennen kyselyyn vastaamista, sen tarkoituksesta, toteutuksesta, vastaajien roolista sekä tutkimuksen käyttötarkoituksesta. Heille myös ohjattiin kyselylomakkeen täyttöä. (Grove ym. 2013, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.) Tutkimukseen osallistujilta kysyttiin suostumus kyselylomakkeessa (liite 4). Tutkimuksen osallistuminen oli vapaaehtoista ja sen saattoi keskeyttää ihan missä vaiheessa tahansa tutkimusprosessia. Haastateltaville koitui tutkimukseen osallistumisesta noin minuutin ajan menetys. Tietoisen suostumuksen avulla pyrittiin välttämään tutkimukseen osallistuneihin kohdistuvaa haittaa (Grove ym. 2013, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Tutkimuksessa tutkimusaineistosta pyrittiin saamaan mahdollisimman laadukasta tutkimustietoa, sillä eettisesti korkeatasoisesti tehty tutkimus edistää tutkimustulosten käyttöönottoa ja jatkotarkastelua (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Tämän tutkimuksen kyselylomake sekä kyselylomakkeen kysymysten ymmärrettävyyttä pohtivat yhteisesti kaikki pilottihankkeessa mukana olleet koulutusorganisaatioiden yhteyshenkilöt. Tutkimusaineistoa käsittelivät vain tutkija ja tutkijan ohjaajat. Analysoitu aineisto raportoitiin tarkasti, koska se on keskeinen osa tutkimusprosessia ja tutkijan yksi keskeinen velvollisuus (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Tutkimustuloksia raportoitaessa huomioitiin tutkimukseen vastaajien anonymiteetti. Raportoinnin avulla tulokset saadaan julkiseen keskusteluun (Polit & Beck 2012, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Tutkimusprosessin aikana tutkija säilytti tutkimusaineistoa lukitussa tilassa. Tutkimuksen valmistumisen jälkeen aineisto siirretään jatkosäilytykseen Itä-Suomen yliopistoon lukolliseen tilaan mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Tutkija hävittää elektroniset aineistot, kuten esimerkiksi Excel-tiedostot, tutkimuksen valmistumisen jälkeen asianmukaisesti. Tällä tavalla pyrittiin varmistamaan kaikissa tutkimusprosessin vaiheissa tutkimukseen osallistujien luottamuksellisuus, yksityisyys, vapaaehtoisuus ja negatiivisten jälkivaikutusten välttäminen, mikä on oleellista tutkimuksen eettisyyden kannalta (Grove ym. 2013). Tieteellisen tutkimuksen keskeinen osa on luotettavuuden arviointi, sillä tutkimukselle on asetettu tiettyjä normeja ja arvoja, joihin sen tulisi pyrkiä. Se on välttämätöntä tutkimustoiminnan, tieteellisen tiedon ja sen hyödyntämisen kannalta (Kylmä & Juvakka

63 ). Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti ovat luotettavuuskysymyksissä keskeisiä käsitteitä, kun arvioidaan määrällisen tutkimuksen mittauksen luotettavuutta. (Grove ym. 2013, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.) Nämä muodostavat yhdessä mittarin kokonaisluotettavuuden (Tuomi 2007). Tutkimuksen luotettavuutta tulee arvioida sekä mittaamisen, että tulosten luotettavuuden kannalta (Grove ym. 2013, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Tämän tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa käytetään Kylmän ja Juvakan (2007) teoksessa esiteltyjä tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin kriteereitä tutkimusprosessin eri vaiheita mukaillen. Tässä tutkimuksessa tieto pyrittiin hankkimaan mahdollisimman objektiivisesti ja sitä tehdessä pyrittiin tiukkaan tieteelliseen tutkimusprosessin etenemiseen. Tutkimusraportissa on pyritty kuvaamaan selkeästi ja systemaattisesti tutkimusprosessin kulku. Tutkimusta varten on määritelty näkökulma, josta käsin moniammatillista simulaation opettamista ja oppimista ensisijaisesti katsotaan. Tutkija on tunnistanut tutkittavan ilmiön ja pyrkinyt selkeästi nimeämään sen ajankohtaisen kirjallisuuskatsauksen perusteella. Tutkijalla on myös jonkin verran henkilökohtaista kokemusta simulaatio-opettamisesta, joka ehdottomasti auttoi ymmärtämään moniammatillista simulaatio-opettamista ilmiönä paremmin. Tieteellisen tiedon hakuun tarvitaan systemaattista ja kattavaa tiedonhakua tutkimusten luotettavuuden lisäämiseksi. Systemaattista ja kattavaa tiedonhakua tarvitaan teoreettisen viitekehyksen rakentamiseen, jolla tutkija luo perustan tutkimuksen ongelman asettelulle. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Tässä tutkimuksessa luotettavuutta lisää systemaattinen ja kattava ajankohtainen tiedonhaku, jota on käytetty teoreettisen viitekehyksen rakentamiseen sekä ongelman asetteluun. Tämän tutkimuksen taustalle on tarkoituksella valittu ajankohtaisia kansainvälisiä tutkimuksia. Näiden tutkimusten kautta vertaillaan tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia moniammatillisesta oppimisesta ja opettamisesta. Mukaan ei otettu vielä julkaisemattomia tutkimuksia. Tätä tutkimusta varten on tarkasti kuvattu tutkimuksen tarkoitus ja tavoite sekä viisi tutkimuskysymystä. Tutkimuskysymykset ovat täsmentyneet tutkimusprosessin aikana. Määrällisen tutkimusmenetelmän käyttö on perusteltu.

64 59 Validiteetilla tarkoitetaan sitä, onko tutkimuksessa mitattu juuri sitä, mitä oli tarkoitus mitata. Validiteetti kertoo siitä, onko tutkittava ilmiö pystytty operationalisoimaan muuttujiksi. Validi mittari on tulos onnistuneesta operationalisoinnista. (Grove ym. 2013, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.) Tässä tutkimuksessa aineiston keräämiseen on käytetty mittaria, joka luotiin tätä moniammatillista simulaatiohanketta varten olemassa olevan kirjallisuuden perusteella. Mittari kuitenkin vaatii vielä jatkossa kehittämistä ja sitä tulee muokata uuden tutkimustiedon avulla. Varsinaista mittarin esitestaamista ei toteutettu, joka on luotettavuutta heikentävä tekijä. Ennen kyselyn toteutumista asiantuntijapaneeli arvioi kyselylomakkeen sisältö- ja näennäisvaliditeettia, joka osaltaan taas nostaa mittarin luotettavuutta. Tutkimuksen mittariston sisältövaliditeetti perustuu siis aikaisempaan kirjallisuuteen sekä kokeneista asiantuntijoista sekä tutkijoista koostuvaan asiantuntijaryhmän arviointeihin. Mittarin luotettavuutta lisää se, että sen rakentamisessa on käytetty muuttujaluetteloa. Terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemusten tutkimiseen kehitetty paperinen kyselylomake on perusteltu, koska sillä voidaan tavoittaa tutkittavat helposti. Lisäksi sen avulla saadaan kerättyä tietoa isolta määrältä tutkittavia. Cronbachin alfaa (α) käytetään reliabiliteetin mittaamiseen. Sen avulla selvitetään mittarin yhtenäisyyttä eli mittarin kykyä tuottaa ei sattumanvaraisia tuloksia. Cronbachin alfa lasketaan muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien lukumäärän perusteella. Tutkimuksen reliabiliteetin tarkastelussa käytetiin Cronbachin alfakerrointa, otoksen ollessa riittävä tilastolliseen tarkasteluun (Grove ym. 2013, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Cronbachin alfakerroin mittaa mittarin yhtenäisyyttä. Mitä suurempi alfan arvo on välillä 0 1, sitä yhtenäisempänä voidaan mittausta pitää. (Metsämuuronen 2011.) Tässä tutkimuksessa kaikkien yhdeksän summamuuttujan Cronbachin alfa oli > 0,6 (liite 5), joka tukee hyvää reabiliteettiä eli mittarin kykyä tuottaa ei sattumanvaraisia tuloksia. Aineiston keruuprosessi on kuvattu selkeästi ja tarkasti. Tutkimukseen osallistujien määrä pyrittiin saamaan mahdollisimman korkeaksi ja otantamenetelmänä käytettiin kokonaisotantaa, jotta päästiin kattaviin yleistettäviin johtopäätöksiin tässä aineistossa. Kuitenkaan tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä laajemmin, koska aineisto on kerätty harkinnanvaraisesti sopivuuteen perustuvalta kohdejoukolta. Tutkimustuloksia voidaan toki soveltaa jatkossa.

65 60 Tutkimustulosten analyysiä varten tutkija tallensi itse koko määrällisen tutkimusaineiston SPSS -ohjelmaan sekä laadullisen aineiston Excel-taulukkolaskentaohjelmaan. Tallentamisen jälkeen tallennettu aineisto vielä tarkistettiin. Jokainen kyselylomake oli numeroitu, jotta myöhemmin voitiin tarvittaessa palata alkuperäiseen kyselylomakkeeseen. Määrällisessä aineistossa puuttuvat havainnot jätettiin tyhjäksi, koska vastausten kato oli vähäinen. Laadullisen aineiston kato oli suurempaa. Laadullisessa aineistossa kolme tutkimuskysymystä jätettiin analysoimatta niukkojen vastausten vuoksi. Laadullisen aineiston puuttuville vastauksille ei löytynyt selkeää selitystä kaavakkeen ulkoasusta. Avoimet kysymykset sijaitsivat kyselykaavakkeen teemojen loppupuolella, joten vastauksista voitiin päätellä vastausväsymistä. Kyselyyn vastaaminen tapahtui moniammatillisten simulaatioharjoituspäivien jälkeen, joten osallistujien vastaamiseen voi mahdollisesti vaikuttaa harjoituspäivien aiheuttaman rasitus. Tutkimuksen vastausprosentti oli korkea (85 %), joka on tutkimustulosten luotettavuutta lisäävä tekijä. Kyselyyn vastaamatta jättämisen syyt ovat voineet johtua opiskelijoiden kiireestä, paperisesta kyselystä tai tutkimuksen aiheesta. Tutkimukseen osallistuneet saattavat olla osittain myös valikoituneet kiinnostuksensa perusteella mukaan moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin. Tutkimukseen osallistuneet muodostivat taustamuuttujien perusteella heterogeenisen joukon, joka vaikuttaa tutkimustuloksiin. Tutkimustuloksia varten faktorianalyysillä muodostettiin kaikista muuttujista yhdeksän summamuuttujaa, jotka selittivät 63 % koko aineiston varianssista. Tämän perusteella voidaan todeta selitysosuuden olevan hyvä. Moniammatillisten simulaatioharjoitusten suunnittelu - summamuuttuja selitti noin 33 % varianssista, kun yhteistoiminnan ja tehtäväkuvien selkiytyminen moniammatillisilla simulaatioharjoituksilla -summamuuttuja selitti vain 2,3 %. (Metsämuuronen 2011.) Uskottavuus tarkoittaa tutkimuksen ja sen tulosten uskottavuutta ja sen osoittamista tutkimuksessa (Kylmä & Juvakka 2007). Tutkimustulokset on esitetty tutkimuskysymyksiä mukaillen tarkasti. Tutkimustulokset eivät ole sattuman aiheuttamia. Koko tutkimusprosessin ajan tutkija arvioi suunnittelua, arviointia sekä tutkimuksessa saatujen

66 61 tulosten pätevyyttä. Tulosten pysyvyyttä ja luotettavuutta tarkasteltaessa voidaan todeta tutkimustulosten kuvaavan tämänhetkistä moniammatillisen simulaatio-opettamisen ja oppimisen tilannetta. 6.3 Tutkimuksen johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset Tutkimustulosten perusteella tutkittavasta ilmiöstä saatiin runsaasti terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksiin perustuvaa tietoa. Opiskelijoiden kokemukset moniammatillisten simulaatioharjoitusten tavoitteista ja sisällöstä, toteutumisesta sekä merkityksestä oppimiselle ja tulevaisuuden kehittämiskohteista olivat melko samansuuntaisia tämän tutkimuksen ja kansainvälisen tutkimuksen kanssa. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että eri opiskelualojen tiimityön simulaatioharjoittelu on arvokasta. Moniammatillinen simulaatioon pohjautuva opetusyhteistyö tarvitsee jo heti alussa selkeästi määritellyt tavoitteet sekä toimintakäytänteiden suunnittelua. Moniammatilliselle simulaatioon perustuvalle opetusyhteistyölle tulee laatia suunnitelma, jota sekä opettajat yhdessä oppilaiden kanssa noudattavat sitoutuneesti, jotta päästään onnistuneeseen lopputulokseen ja tuetaan opiskelijoiden ammatillista kasvua. Tutkimustuloksia voidaan käyttää perusteltaessa moniammatillista simulaatio-opetusta terveys- ja pelastusalan opetukseen. Moniammatillisen opetusyhteistyön toteuttaminen, kehittäminen ja jatkaminen ovat tärkeitä, koska jo opiskeluaikana nähty ammattialoja ylittävä yhteistyö antaa hyvää esimerkkiä ja mallia oppilaille, jotta heillä olisi helpompi kohdata tutkinnon valmistumisen jälkeen työelämän odotukset moniammatillista yhteistyöosaamista kohtaan. Koulutusorganisaatioiden tulee jatkossa miettiä, miten moniammatillinen koulutus voidaan integroida entistä paremmin opetussuunnitelmiin. Moniammatillinen simulaatioharjoittelu on hyvä opetusmenetelmä sekä ammatillisen oppimisen väline. Tutkimustulosten mukaan hyvin suunnitellulla sekä toteutetuilla moniammatillisilla simulaatioharjoituksilla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia opiskelijoiden oppimisessa kuten tiimityö-, kommunikaatio-, päätöksenteko- sekä kliinisten taitojen kehittymisessä. Moniammatillinen simulaatioharjoittelu tukee opiskelijoiden kasvua kohti oman ammattialansa asiantuntijuutta.

67 62 Moniammatilliset simulaatioharjoitukset olivat onnistuneesti suunniteltu. Suunnittelutyö tulee tehdä huolella, koska opetettavan asian sisältö pitäisi tukea oppimiselle asetettuja tavoitteita. Simulaatioharjoituksen tavoitteet tulee määritellä selkeästi ennen harjoitusta ja kohdentaa kyseessä olevan ryhmän mukaan, jotta opiskelijat tietävät, mitä kyseisellä harjoituksella tavoitellaan oppimisen näkökulmasta. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat opiskelijoiden tietotaitotaso, opiskeluiden vaihe sekä motivaatio. Hyvin suunniteltu koulutus voidaan pitää useita kertoja ja pitkällä aikavälillä: se maksaa itsensä takaisin. Terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden mielestä moniammatilliset simulaatioharjoitukset olivat hyvin toteutettu. Kuitenkin simulaatioharjoituksiin tulee opiskelijoita saada mukaan tasapuolisemmin eri ammattialoilta, jotta simulaatioharjoitukset voidaan toteuttaa mahdollisimman realistisesti, ammattialojen tehtävän kuvia voidaan selkeyttää opiskelijoille, voidaan lisätä eri ammattialojen arvostusta, lisätä potilaan kokonaisvaltaisen hoidon ymmärtämistä sekä saadaan parannettua potilasturvallisuutta, joka on sosiaali- ja terveysalan perusta. Koulutusorganisaatioiden tuleekin jatkossa kiinnittää huomiota opiskelijoiden rekrytointiin. Terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden mielestä moniammatillinen simulaatioympäristö oli riittävän realistinen, simuloidut potilastapaukset olivat riittävän opettavaisia sekä moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa syntyneet vuorovaikutustilanteet olivat olleet riittävän todentuntuisia ja harjoitus oli myönteisesti haastava. Moniammatillisen simulaatioharjoituksen toteuttamisessa tulee huomioida simulaatioympäristön todenmukaisuus ja potilastapausten riittävä haasteellisuus, jotta riittävän todenmukaisia vuorovaikutustilanteita pääsee syntymään. Vuorovaikutustaidot ovat tärkein osa yhteistyötä terveysalalla. Palautteen kerääminen moniammatillisista simulaatioharjoituksista on tarpeen ja sitä tulee jatkossa myös kerätä harjoitusten puitteissa. Palautteen kerääminen on tärkeää, koska sen kautta voidaan kehittää moniammatillista koulutusta tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa laadullinen aineisto toi esiin opiskelijoiden kuvaamia kehittämiskohteita, jotka olivat simulaatioympäristön autenttisuus, aikataulut ja ajankäyttö, potilassimulaattori sekä videolaitteiston toiminta, moniammatillisen simulaatioharjoituksen suunnittelu, opiskelijoiden taustojen huomioon ottaminen sekä roolit, moniammatillisen

68 63 simulaatioharjoituksen toteutukseen liittyvät käytännön asiat, jälkipuintiin kohdistuvat tekijät sekä yleisesti moniammatillisen opetuksen ja harjoitusten määrän lisääminen opetussuunnitelmiin. Simulaatio-oppimista ja -opettamista on tutkittu kansainvälisesti paljon, mutta kansallista tutkimusta on vielä niukasti. Eteenkin moniammatillisen simulaatio-oppimisen ja - opettamisen tehokkuudesta ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä. Tämän perusteella tarvitaan lisää tutkimusta moniammatillisesta simulaatio-oppimisesta sekä -opettamisesta niin perusopintovaiheesta kuin myös terveydenhuollon täydennyskoulutuksesta. Jatkossa on syytä tehdä tutkimusta, jolla pystytään todentamaan moniammatillisen simulaatiokoulutuksen vaikuttavuutta. Jatkotutkimusaiheet: 1. Tutkia pitkittäisasetelmalla moniammatillisen opetusyhteistyön arviointia ja sen vaikutusta terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden oppimiseen 2. Selvittää opettajien kokemuksia moniammatillisen simulaatiokoulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista 3. Selvittää, kuinka moniammatillinen simulaatioharjoittelu voidaan tehokkaasti integroida opetussuunnitelmiin 4. Tutkia, kuinka moniammatillista simulaatioharjoittelua voidaan käyttää moniammatillisten kompetenssien kehittämiseen ja arvioimiseen 5. Selvittää moniammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta jo työelämässä olevien ammattilaisten näkökulmasta 6. Kuvata työelämän näkökulmasta moniammatillisen koulutuksen kehittämistarpeita 7. Kehittää moniammatillisten simulaatioharjoitusten arviointimittari 8. Kehittää moniammatillisten simulaatioharjoitusten psykomotorisia ominaisuuksia mittaava mittaristo tai mittariston osa 9. Selvittää moniammatillisen simulaatiokoulutuksen kustannustehokkuutta

69 64 LÄHTEET Aase I, Hansen B, Aase K & Reeves S Interprofessionaltraining for nursing and medical students in Norway: Exploring different professionalperspectives. Journal of Interprofessional Care 30(1), Aase I, Aase K & Dieckmann P Teaching interprofessional teamwork in medical and nursing education in Norway: A content analysis. Journal of Interprofessional Care 27, Aira A Toimiva yhteistyö - työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Väitöskirja. Luettu Barrows H & Tamblyn R Problem-based Learning: An approach to medical education. Springer Publishing Company, New York. Benner P From novice to expert, excellence and power in clinical nursing practice. Addison-Wesley Publishing Company, Menlo Park, CA. Berridge EJ, Mackintosh N & Freeth D Supporting patient safety: Examining communication within delivery suite teams through contrasting approaches to research observation. Midwifery 2, Bolesta S & Chmil J Interprofessional education among student health professionals using human patient simulaton. Article 94. American Journal of Pharmaceutical Education 78(5),1 9. Buckley S, Hensman M, Thomas S, Dudley R, Nevin G & Coleman J Developing interprofessional simulation in the undergraduate setting: Experience with five different professional groups. Journal of Interprofessional Care 26, Brock D, Abu-Rish E, Chiu C-R, Hammer D, Wilson S, Vorvick L, Blondon K, Schaad D, Liner D & Zierler B Interprofessional education in team communication: Working together to improve patient safety. BMJQual and Safety 22(5), Cahill M, O Donell M, Warren A, Taylor A & Gowan O Enchancing interprofessional student practice through a case-based model. Journal of Interprofessional Care 27, Centre for the Advancement of Interprofessional Education (CAIPE) Centre for the Advancement of Interprofessional Edcation. Interprofessional education A definition. CAIPE: London. Luettu Centre for the Advancement of Interprofessional Education (CAIPE) Introducing interprofessional education. Luettu

70 65 D Amour D & Oandasan I Interprofessionality as the field of interprofessional practice and interprofessional education: An emerging concept. Journal of Interprofessional Care Supplement 1, Decker S, Anderson M, Epps C, Motola C & Perry C Standars of best practice: Simulation standard VIII: Simulation Enhanced interprofessional education (Sim- IPE). Clinical simulation in Nursing 11, Dicter D, Stielstra S & Linneberry M Interrater realibility of sandardized actors versus nonactors in a simulation based assesment of interprofessional collaborations. The Society for Simulation in Healthcare 10(4), Demaria S, Bryson E, Mooney T, Silverstein J, Reich D, Bodian C. & Levine A Adding emotional stressors to training in simulated cardiopulmonary arrest enhances participant performance. Medical Education 44(10), Eloranta S & Kuusela M Moniammatillinen yhteistyökatsaus suomalaisiin hoitotieteellisiin opinnäytetöihin. Tutkiva hoitotyö 9(3), Eteläpelto A, Collin A & Silvennoinen M Simulaatiokoulutuksen pedagogiikka. Teoksessa Rosenberg P, Silvennoinen M, Mattila M-M, Jokela J & Ranta I. (toim.) Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Fioca, Otavan kirjapaino, Helsinki, Failla K & Macauley K Interprofessional simulation: A concept analysis. Clinical simulation in Nursing 10, Fung L, Boet S, Bould D, Qosa H, Perrier L, Tricco A, Tavares W & Reeves S Impact of crisis resource management simulation-based training for interprofessional and interdisciplinary teams: A systematic review. Journal of Interprofessional Care 29(5), Furseth P, Taylor B & Kim SC Impact of interprofessional education among nursing and paramedic students. Nurse Educator 41(2), Garrido M, Dugasch L & Garber P Integration of interprofessional education and culture into advanced practice simulations. Clinical Simulation in Nursing 10, Gilbert J.H, Yan J & Hoffman S.J A WHO report: Framework for action on interprofessional education and collaborative practice. Journal of Allied Health, 39(1), Luettu Gough S, Hellaby M, Jones N & MacKinnon R A review of undergraduate interprofessional simulation-based education (IPSE). Collegian 19, Grove S, Burns N, Gray J The practice of nursing research. Appraisal, synthesis, and generation of evidence. Elsevier Saunders, Missouri. Heikkilä T Tilastollinen tutkimus. Edita Publishing Oy. Helsinki.

71 66 Hoppu S, Niemi-Murola L & Handolin L Simulaatiokoulutus potilasturvallisuuden parantajana oppia tiimityöstä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 130(17), Interprofessional Education Collaborative Expert Panel Core competencies for interprofessional collaborative practice: Report of an expert panel. Interprofessional Education Collaborative, Washington, D.C. Isoherranen K Uhka vai mahdollisuus Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:18. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta. Opinto-opas Lääketiede. Luettu Joyal K, Katz C, Harder N & Dean H Interprofessional education using simulation of an overnight inpatient ward shift. Journal of Interprofessional Care 29(3), Judd T, Kennedy G & Cropper S Using wikis for collaborative learning: Assessing collaboration through contribution. Australasian Journal of Educational Technology 26(3), Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K Tutkimus hoitotieteessä. 3. uudistettu painos. Helsinki, Sanoma Pro Oy. Katzenbach J & Smith D The wisdom of teams creating the high Performance organization. Harvard Business School Press, Boston, Massachusetts. Katajamäki E Moniammatillisuus ja sen oppiminen. Tapaustutkimus ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Luettu King S, Carbonaro M, Greidanus E, Ansell D, Foisy-Doll C & Magnus S Dynamic and routine interprofessional simulation: Expanding the use of simulation to enhance interprofessional competencies. Journal of Allied Health 43(3), Kirkman T High fidelity simulation effectiveness in nursing students transfer of learning. International Journal of Nursing Education Scholarship 10(1), 1 6. Knuuttila T Modelling and representing: An artefactual approach to modelbased representation. Studies in History and Philosophy of Science Part A, 42(2), Kolb D Experiental learning experience as asource of learning and development. Prentice Hall, New Jersey. Kylmä J & Juvakka T Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy, Helsinki.

72 67 Kääriäinen M & Lahtinen M Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18(1), Lapkin S, Levett-Jones T & Gilligan C A systematic review of the effectiveness of interprofessional education in health professional programs. Nurse Education Today 33, Lauri S Näyttöön perustuva hoitotyö. WSOY, Helsinki. Lewis L Collaborative interaction: Review of communication scholarship and a research agenda. Communication Yearbook 30, Liaw SY, Zhou WT, Lau TC, Siau C & Wai-chi Chan S. 2014a. An interprofessional communication training using simulation to enhance safe carefor a deteriorating patient. Nurse Education Today 34, Liaw SY, Siau C, Zhou WT &Lau TC. 2014b. Interprofessional simulation-based education program: A promising approach for changing stereotypes and improving attitudes toward nurse physician collaboration. Applied Nursing Research 27, Litmanen T Stressful, important and rewarding: How higher education students experience learning in different environments. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Luettu Luctkar-Flude M, Baker C, Pulling C, Mcgraw R, Dagnone D, Medves J, Turner-Kelly C Evaluating an undergraduate interprofessional simulation-based educational module: communication, teamwork, and confidence performing cardiac resuscitation skills. Advances in Medical Education and Practice 1, Luctkar-Flude M, Baker C, Hopkins-Rosseel D, Pulling C, McGraw R, Medves J, Krause A, Brown C.A Development and evaluation of an interprofessional simulation-based learning module on infection control skills for prelicensure health professional students. Clinical Simulation in Nursing 10, McClelland H The future of nursing for emergency care. International Emergency Nursing 20, Metropolia Simulaatioympäristö. Luettu Meurling L Teamwork training using patient simulation. Karolinska institutet. Deparment of Clinical Science. Väitöskirja. Luettu Metsämuuronen J. 2011a. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. e-kirja. Tutkijalaitos. International Methhelpo Oy.

73 68 Metsämuuronen J. 2011b. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. e-kirja. Tutkijalaitos. International Methhelpo Oy. Murphy J & Nimmagadda J Partnering to provide simulated learning to address interprofessional education collaborative core competencies. Journal of Interprofessional Care 29(3), Nummenmaa A Moniammatillisen ohjauskulttuurin kehittäminen. Teoksessa Kasurinen H. (toim.) Ohjausta opintoihin ja elämään opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Opetushallitus. Nummenmaa L Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. 2.painos. Kariston kirjapaino, Tammi, Helsinki. Oandasan I & Reeves S Key elements for interprofessional education. Part 1: The learner, the educator and the learning context. Journal of Interprofessional Care Supplement 1, Olenick M, Allen L, Semego R Interprofessional education: a concept analysis. Advances in Medical Education and Practice 25(1), Opetus-ja kulttuuriministeriö Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. Luettu Opetushallitus (OPH) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Ammatillisen tutkinnon perusteet. Määräys 17/011/ Luettu Opetushallitus (OPH) Moniammatillinen ja monialainen osaaminen sosiaali-, terveys-, kuntoutus-, ja liikunta-alojen koulutuksessa. Malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2014:2. Suomen yliopistopaino oy, Tampere. Paff M Learning together: The image gently interprofessional simulation for nursing and allied health students. Teahing and Learning in Nursing 9, Paige J, Garbee D, Brown K & Rojas J Using simulation in interprofessional education. Surgical Clinics of North America 95(4), Pelastusopisto Pelastusopiston yleisesite. Luettu Pelastusopisto Pelastajatutkinto (90 op). Luettu Pecukonis E, Doyle O & Bliss D Reducing barriers to interprofessional training: Promoting interprofessional cultural competence. Journal of Interprofessional Care 22(4),

74 69 Piaget J The equilibration of cognitive structures. The central problem of intellectual development. The University of Chicago Press, Chicago. Poore J, Deporah L & Schaar G Simulation-Based Interprofessional Education Guilded by Kolb s Experiential Learning Theory. Clinical Simulation in Nursing 10, Polit DF & Beck CT Nursing research. Generating and assessing evidence for nursing practice. Ninth edition. Wolters Kluwer Health / Lippincot Williams & Wilkins, China. Pärnä K Kehittävä moniammatillinen yhteistyön prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Pölkki T, Kanste O, Elo S, Kääriäinen M & Kyngäs H Järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten metodologinen laatu: Katsaus kansainvälisiin ja kansallisiin hoitotieteen julkaisuihin. Hoitotiede 24(4), Rall M, Gaba D, Dieckman P & Eich C Patient simulation. Teoksessa Miller R, Eriksson L, Fleisher L, Wiener-Kronish J & Young W. (toim.) Miller s Anesthesia. 7. painos. Churchill, Livingstone. Reeves S, Zwarenstein M, Goldman J, Barr H, Freeth D, Koppel I & Hammick M The effectiveness of interprofessional education: Key findings from a new systematic review. Journal of Interprofessional Care 24(3), Reeves S, Lewin S, Espin S & Zwarenstein M Interprofessional teamwork for health and social care. Blackwell-Wiley, London. Reeves S, Perrier L, Goldman J, Freeth D & Zwarenstein M Interprofessional education: Effects on professional practice and healthcare outcomes (update)(review). The Cochrane Collabration. The Cochrane Libyry 3,1 47. Rosenberg P, Silvennoinen M, Mattila M-M, Jokela J & Ranta I Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Fioca, Otavan kirjapaino, Helsinki. Scandi C & Pinelo-Nava M Stress and memory: Behavioral effects and neurobiological mechanisms. Neural Plasticity 2007: Salakari H Pedagogical Guidelines for Simulator Training. Eduskills Consulting. Verkkokirja. Salminen A Mikä kirjallisuuskatsaus? Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja 2, julkisjohtaminen 4. Vaasa. Savonia-ammattikorkeakoulu Savonian simulaatiokeskus. Luettu

75 70 Savonia-ammattikorkeakoulu. 2016a. Sairaanhoitaja (AMK), päivätoteutus. Luettu Savonia-ammattikorkeakoulu. 2016b. Ensihoitaja (AMK), päivätoteutus. Luettu Savonia-ammattikorkeakoulu. 2016c. Terveydenhoitotyön tutkinto-ohjelma. Luettu Savonia-ammattikorkeakoulu. 2016d. Terveydenhoitotyön tutkinto-ohjelma. Luettu Scardmalia M & Bereiter C Knowledge buildind: theory, pedagogy and technology. www. Luettu Scherer Y, Myers J, O Connor T & Haskins M Interprofessional simulation to foster collaboration between nursing and medical students. Clinical Simulation in Nursing 9, e497 e505. Schatz S, Marraffino A, Allen C & Tanaka A Human-systems integration, simulation, and nursing shortage. Proceedings of the International Symposium of Human Factors and Ergonomics in Healthcare, 2(1), Sigalet E, Donnon T & Grant Vincent Undergraduate students perceptions of and attitudes toward a simulation-based interprofessional curriculum The KidSIM ATTITUDES Questionare. Simulation in Healthcare 7(6), Silvennoinen M Training surgical skills in a simulated and authentic environment: Expertise challenges in development of surgical laparoscopy practicing. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunta. Väitöskirja. Luettu Sormunen M, Saaranen T, Tossavainen K & Turunen H Monimenetelmätutkimus terveystieteissä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 50, STM Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Yliopistopaino, Helsinki. STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Helsinki. Luettu

76 71 STM Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellista elinvoimaista yhteiskuntaa. Luettu Suter E, Deutschlander S, Mickelson G, Nurani Z, Lait J, Harrison L Can interprofessional collaboration provide health human resources solutions? A knowledge synthesis. Journal of Interprofessional Care 26(4), TENK. Tutkimuseettinen neuvottelukunta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkaus-epäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje Helsinki Teräs M, Poikela P & Lahtela M Avattaren avulla ammattilaiseksi? Simulaatiovälitteinen oppiminen terveysalalla. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. 11(3), Thomas Jefferson University Dr. Robert & Dorothy Rector Clinical Skills & Simulation Center. Luettu Tingle J Perspectives on shared decision making in health care. British journal of nursing 21(17), Titzer J, Swenty C & Hoehn W. An interprofessional simulation promoting collaboration and problem solving among nursing and allied health professional students. Clinical Simulation in Nursing 8, e325 e333. Tuomi J Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Gummerus kirjapaino oy, Tammi, Jyväskylä. Turunen H, Tossavainen K, Pietilä A-M & Vehviläinen-Julkunen K Hoitotieteellinen tutkimus Suomen yliopistoissa Forskning i vårdvetenskap vid universitet i Finland. Hoitotieteellinen tutkimus Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella. Hoitotiede 23(4), Tynjälä P Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kirjayhtymä Oy. Tampere. Valli R Johdatus tilastolliseen tutkimiseen. 2. uudistettu painos. PS-kustannus, Jyväskylä. van Weert JC, van Munster BC, Sanders R, Spijker R, Hooft L & Jansen J Decision aids to help older people make health decisions: A systematic review and meta-analysis. BMC medical informatics and decision making 16(1), van Soeren M, Devlin-Cop S, MacMillan K, Baker L, Egan-Lee E & Reeves S Simulated interprofessional education: An analysis of teaching and learning processes. Journal of Interprofessional Care 25(6),

77 72 Wager J, Liston B & Miller J Developing interprofessional communication skills. Teaching and Learning in Nursing 6, World Health Organization (WHO) Learning together to work together for health. Report of a WHO study group on multiprofessional education for health personnel: The team approach. Technical report series. Vol World Health Organization, Geneva, Switzerland. World Health Organization (WHO) Framework for action on interprofessional education & collaborative practice. Luettu World Health Organization (WHO) Transforming and scaling up health professionals education and training. WHO Guidelines Luettu Zhang C, Thopson S & Miller C A review of simulation-based interprofessional education. Clinical Simulation in Nursing 7, e117 e126. Yan J, Gilbert JHV, Hoffman SJ WHO study group on interprofessional education and collaborative practice. World Health Organization, Geneva, Switzerland.

78 Liite 1. (1/2). Liitetaulukko 1. Tiedonhaku tietokannoista. Tietokanta Hakusanat Rajaukset Hakutulos (*, **) Valitut Cinahl simulat* AND interprofessional OR interdiscplinary OR multidiscplinary OR multiprofessional AND student* AND experience* year Peer reviewed research article Scopus simulat* AND interprofessional OR interdiscplinary OR multidiscplinary OR multiprofessional AND student* AND experience* simulat* AND interprofessional student* year Peer reviewed year Peer reviewed PubMed simulat* AND interprofessional OR interdiscplinary OR multidiscplinary OR multiprofessional AND student* AND experience* year Peer reviewed Medic simulaa* vuosiväli simula* AND moniammatil* vuosiväli Manuaalinen haku year Peer reviewed 4 Yhteensä 25

79 Liite 1. (2/2). (*) Tutkimussuunnitelman tiedonhakua varten määriteltiin seuraavat kriteerit Teksti oli tieteellinen vertaisarvioitu artikkeli, koska monilla aloilla vain vertaisarvioinnin läpikäyneitä julkaisuja pidetään tieteellisesti varteenotettavina. Haku rajattiin vuosiin kansainvälisissä tietokannoissa ja vuosiin kansallisissa tietokannoissa vähäisen tutkimustiedon vuoksi. Aineiston tuli olla kirjoitettu englanniksi tai suomeksi Aineiston tuli vasta tutkimuskysymyksiin. Aineiston tuli olla kerätty henkilöiltä, jotka olivat osallistuneet moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin. (**) Tutkimussuunnitelmaan tehty tiedonhaku on toistettavissa oleva prosessi. Tiedonhakuun vaikuttavat valitut kattavat hakusanat, tietokannat ja asetetut rajoitukset moniammatillisista simulaatioharjoituksista. Tietokantojen hakua on pyritty täydentämään manuaalisella haulla, käymällä läpi jo löydettyjen julkaisujen lähdeluetteloita tai niihin viitanneita julkaisuja sekä aiheen kannalta tärkeiden lehtien sisällysluettelot. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, Tuomi 2007, Salminen 2011.)

80 Liite 2. (1/11). Liitetaulukko 2. Keskeisimmät moniammatilliset simulaatio-opetusta kuvaavat tutkimukset. Tekijä (t), lähde ja maa Aase ym., 2016, Norja Buckley ym., 2012, Englanti Tutkimuksen tarkoitus Tutkii relevanttien sidosryhmien näkökulmia ammatillisesta yhteisoppimisesta (IPE) ja koulutuksesta Norjassa. Tutkia opiskelijoiden käsityksiä moniammatillisesta simulaatiosta oppimismenetelmänä. Kartoittaa heidän asenteistaan moniammatillisesta oppimisesta ja tekijöitä, jotka muodostavat hyvän hoitoon. Tarkoituksena kuvata terveysalan opiskelijoiden kokemuksia pilotoiduista moniammatillisista harjoituksista sekä simulaation kehittämis- ja pilotointiprosessia. Aineisto/Otos & Menetelmä Laadullinen eksploratiivinen tapaustutkimus. Haastattelu- ja havaintoaineistot. Laadullinen sisällön analyysi. Tutkimukseen osallistujat olivat sairaanhoidon ja lääketieteen opiskelijoita (n=22) sekä yliopiston ja sairaalan henkilökuntaa (n=16). Määrällinen survey-tutkimus. Tutkimukseen osallistujat olivat lääketieteen, sairaanhoidon ja fysioterapian ja radiologian opiskelijoita. (N=191) Käytetty kyselylomaketta, jossa portaista Likert-asteikon kysymystä, VAS-asteikko ja avoimia kysymyksiä. Päätulokset Tutkimus paljastaa positiivisen asenteen IPEtä kohtaan. Esille nousi huolenaihe, siitä miten kommunikaatio-, yhteistyötaidot, työnkulku ja ammattien roolit tulee sisällyttää moniammatilliseen koulutukseen. Lääketieteen ja sairaanhoitajaopiskelijoiden onnistuneessa moniammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa huomioon kolme teemaa: kliininen ammattitaito, ryhmän toimintakyky ja potilaskeskeinen näkökulma. Koulutusta suunniteltaessa teemojen tulee olla tasapainossa opiskelijoiden taustojen ja oppimistavoitteiden kanssa. Tulosten mukaan mahdollisimman todenmukaiset moniammatilliset simulaatioskenaariot tarjoavat terveysalan opiskelijoille arvokkaita oppimiskokemuksia. Ne lisäsivät opiskelijoiden tietoisuutta tehokkaan tiimin toiminnasta ja luottamusta muita ammattiryhmiä kohtaan. Moniammatillisista simulaatioharjoituksista saadaan paras hyöty, kun huomiota kiinnitetään sekä yksittäisten ammattien oppimistavoitteisiin, että myös koko ryhmän oppimistavoitteisiin sekä huolelliseen jälkipuintiin.

81 Liite 2. (2/11). Tekijä (t), lähde ja maa Bolesta & Chmil, 2014, USA Brock ym., 2013, USA Decker ym., 2015, USA Tutkimuksen tarkoitus Kuvata moniammatillisen koulutuksen simuloitujen kliinisten harjoitusten suunnittelua, toteutusta ja tuloksia. Moniammatilliseen kliiniseen simulaatioon kehitettiin realistinen skenaario potilaasta, joka kärsii akuutista sydämen vajaatoiminnasta. Skenaario toteutettiin potilassimulaattorilla. Farmasian sekä hoitotyön opiskelijoille annettiin roolit skenaariota varten. Potilaan diagnosointi ja hoitaminen toteutettiin yhteistyössä. Pyrki osoittamaan, että terveysalan opiskelijat (lääkärit, sairaanhoitajat, farmaseutit, fysioterapeutit), jotka ovat osallistuneet TeamSTEPPSkoulutusohjelmaan, ovat saaneet valmiuksia toimia moniammatillisessa tiimissä, heidän motivaationsa on lisääntynyt, asenteissa ja käytännöissä on tapahtunut positiivisia muutoksia. Parhaat näyttöön perustuvat toimintaohjeet ja suositukset: simulaation standartit. Sisältää 4 suositusta. Aineisto/Otos & Menetelmä Määrällinen kyselytutkimus. Ennen-jälkeen asetelma. Käytetty Readiness fof interprofessional learning scale (RIPLS) -mittaria, sisälsi 19 muuttujaa, 5- portainen Likert-asteikko. N=120, farmasianopiskelija (n=69), hoitotyön opiskelija (n=51) Määrällinen seurantatutkimus. Näennäiskokeellinen asetelma ilman vertailuryhmää. TeamSTEPP-koulutusohjelman vaikutusta oppilaiden kokemuksiin, asenteisiin, motivaatioon, tietoihin ja taitoihin, ymmärtämiseen mitattu viidellä eri mittarilla ennen ja jälkeen koulutusohjelmaan osallistumista. Terveysalan opiskelijat neljältä koulutusalalta (lääkärit, sairaanhoitajat, farmaseutit ja fysioterapeutit) (N=306) Suositukset perustuvat sekä määrälliseen että laadulliseen tutkimusaineistoon. Päätulokset Opiskelijoiden asenteet ja valmiudet osallistua jatkossa moniammatilliseen simulaatiokoulutukseen paranivat koulutuksen myöstä. Opiskelijat toivat esille, että suurin hyöty simulaatiosta oli heidän viestintätaidoilleen. On perusteltua arvioida tulevaisuudessa moniammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta opiskelijoiden oppistuloksiin ja muutoksiin. TeamSTEPPS koulutusmalli, joka perustuu moniammatilliseen simulaatiokouluttamiseen, on tehokas menetelmä, joka vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden asenteisiin, tietoihin ja taitoihin, ammatillisiin tiimityötaitoihin ja ymmärtämiseen. Opiskelijat arvostivat kokemusta moniammatillisesta koulutuksesta. 1) Osallistuminen moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin parantaa osallistujien ryhmätyötaitoja. 2) Jotta moniammatillisella simulaatiolla saavutetaan positiivisia oppimistuloksia, toiminta vaatii tuekseen parhaita käytännön suosituksia ja ohjeistusta, joka tukeutuu tutkimusnäyttöön. 3) Moniammatillisen simulaation tehokuutta arvioitaessa tarvitaan arviointisuunnitelma.

82 Liite 2. (3/11). Tekijä (t), lähde ja maa Failla & Macauley, 2014, USA Fung ym., 2015, Englanti Tutkimuksen tarkoitus Toiminnallisesti määritellä moniammatillinen simulaation käsite, sen ominaisuuksia ja ominaispiirteitä. Parantaa terveydenhuollon ammattilaisten käsitystä ja ymmärrystä toisten ammattialojen rooleista, näkökulmista ja edistää yhteistä tavoitteiden asettelua. Tarkoituksena arvioida:1) moniammatillisen simulaation tehokkuutta harjoiteltaessa potilasturvallisuutta edistäviä eiteknisiä tai CRM-taitoja (CRM = Crisis resource management) verrattuna muihin koulutusinterventioihin, 2) ja johtaako moniammatillinen CRMtaitojen simulaatioharjoittelu muutoksiin yksilön asenteissa, taidoissa ja käyttäytymisessä sekä potilaan hoitotuloksissa. Aineisto/Otos & Menetelmä Käsiteanalyysi, käsitteestä moniammatillinen simulaatio Kirjallisuuskatsaus. Mukana 12:sta tutkimusta (n=12) vuosilta Päätulokset Terveysalan moniammatillinen simulaatio voi edistää yhtenäisyyttä ja yhteistä tavoitteiden asettamista. Sillä voidaan mahdollisesti vasta haasteeseen parantaa tiimitoimintaa sekä potilasturvallisuutta. Ammattilaiset, jotka ovat harjoitelleet moniammatillisen simulaation avulla taitojaan, omaavat paremmat valmiuden työskennellä tehokkaana tiiminä. Heillä on kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, jonka avulla voidaan päästä parempiin hoitotuloksiin. Potilasturvallisuutta edistäviä ei-teknisten tai CRM-taitojen harjoitteleminen moniammatillisen simulaatio-koulutuksella, lisäsi merkittävästi ammatillista osaamista verrattuna muihin opetusmenetelmiin kaikissa muissa paitsi kahdessa kirjallisuuskatsaukseen valitussa tutkimuksessa. Yksi tutkimus ei osittanut tilastollisesti merkittäviä muutoksia oppimistuloksissa. Kyseisen tutkimuksen otoskoko oli pieni (n=4). CRM-taitojen harjoitteleminen moniammatillisella simulaatiolla on lupaava opetusmetodi verrattuna tavanomaisiin opetusmetodeihin. Tarvitaan enemmän tutkimusta, jolla osoitetaan implementointia työpaikoilla sekä vaikutuksia potilaan hoitotuloksiin.

83 Liite 2. (4/11). Tekijä (t), lähde ja maa Furseth ym., 2016, USA Gough ym., 2012, Englanti Tutkimuksen tarkoitus Tavoitteena verrata kahden eri tyyppisen simulaation vaikutuksia sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijoiden asenteisiin IPE ja tiimityön näkökulmasta tarkasteltuna. Tavoitteena myös kuvata opiskelijoiden tyytyväisyyttä ja itseluottamusta. Tutkia ja selvittää terveysalan moniammatillista simulaatiokoulutusta (Interprofessional simulation-based education, IPSE). Aineisto/Otos & Menetelmä Määrällinen kyselytutkimus. Ennen- jälkeen mittaus. Terveysalan opiskelijoita kahdesta ammattialasta (N=189). Sairaanhoitajaopiskelijoita (n=131), ensihoitajaopiskelijoita (n=58) Integroitu kirjallisuuskatsaus. Mukana 18 tutkimusartikkelia. Simulaatiot vaihtelivat pituuden, sisällön ja osallistuvien ammattialojen mukaan. Käytetyt mittarit olivat suunniteltu kyseisiä tutkimuksia varten. Mukana ei ollut psykometrisiä mittareita. Päätulokset Moniammatillinen simulaatio on hyödyllinen opetusmenetelmä, mutta ei ole selvää onko se tehokas opetusmenetelmä. Sairaanhoitajaopiskelijoilla oli parempi suhtautuminen moniammatilliseen simulaatiokoulutukseen. He olivat tyytyväisempiä ja ammatillinen itseluottamus kasvoi enemmän verrattuna lääketieteenopiskelijoihin. Sairaanhoitajaopiskelijoille näyttää olevan suurempi myönteinen vaikutus oppimiseen, kun he osallistuvat moniammatillisiin simulaatioharjoituksiin, jossa harjoitellaan käytännössä tarvittavia taitoja verrattaessa simulaatioharjoituksiin, jossa opetellaan vain ei teknisinä taitoja. Suurimmalla osalla artikkeleista oli yhteneväisiä tutkimustuloksia moniammatillisesta simulaatiosta liittyen lisääntyneeseen luottamukseen, parantuneisiin tietoihin, johtamis-, tiimityö- ja kommunikaatiotaitoihin.

84 Liite 2. (5/11). Tekijä (t), lähde ja maa Joyal ym., 2015, Kanada King ym., 2014, Kanada Tutkimuksen tarkoitus Tutkia miten opiskelijat ymmärtävät IPEn (Interprofessional education) eli moniammatillisen yhteisoppimismenetelmän, miten 12 tuntisen moniammatillisen yövuoron simuloiminen vaikuttaa käsityksiin toisesta ammattialasta ja miten opiskelijat työskentelivät yhdessä. 1)Kehittää ja antaa tutkittua relevanttia moniammatillista simulaatiokoulutusta terveysalan opiskelijoille, 2) kuvata opiskelijoiden kokemia muutoksista kommunikaatiossa, tiimityössä, toimijoiden välisissä suhteissa sekä tutkia opiskelijoiden kuvaamaa moniammatillista oppimista tutkimuksessa mukana olleissa koulutusohjelmissa, 3) määrittää psykometrisia ominaisuuksia käytetylle mittarille. Aineisto/Otos & Menetelmä Määrällinen ei-kokeellinen seurantatutkimus. Toteutettu elektronisena kyselynä. Kyselyjen väli noin 1kk. Sairaanhoidon, lääketieteen ja farmakologian opiskelijat. Opiskelijoista 995 (n=995) sai kutsun tutkimukseen sähköpostitse ja 45 opiskelijoista vastasi tutkimuksen ensimmäiseen osioon. 11 opiskelijaa vastasi toiseen tutkimukseen. Määrällinen kvasikokeellinen tutkimus. Terveysalan opiskelijat (n=78). Käytetty The university of the west of England interprofessional questionare (UWE) -mittaristoa. Päätulokset Opiskelijat ovat innokkaita ja halukkaita oppimaan toisen ammattialan edustajalta, simulaatioympäristössä (eli muussa kuin tavallisessa luokkahuoneympäristössä) ja arvostavat kokemusta olla potilas. Moniammatillinen yhteisoppimismenetelmää (IPE) käyttämällä voidaan vaikuttaa oppilaiden tietoperustaan, asenteisiin ja taitoihin. IPEllä voidaan parantaa tiimin yhteisymmärrystä ja viestintää ammattialojen välillä. IPE tapahtumat ovat mahdollisuus oppia toisten ammattialojen roolista. Simulaatioharjoitusta edeltävä info on tärkeää, jotta perinteiset käsitykset eri ammattialojen stereotypioista muuttuisivat. UWE-mittari testaa luotettavasti psykometrisia ominaisuuksia ja on validi mittari. Jo yksi moniammatillinen simulaatiokokemus parantaa merkittävästi opiskelijan kommunikaatio- ja tiimityötaitoja. Simulaatioon osallistuva opiskelijaryhmä, joka on muodostettu kliinisen käytännön näkökulmasta, antaa opiskelijoille merkittävimmän positiivisen oppimiskokemuksen. Moniammatillinen simulaatio on tehokas opettamisen muoto, kun opetusta tarjoavat laitokset tekevät yhteistyötä, jakavat resursseja ja asiantuntemuksensa.

85 Liite 2. (6/11). Tekijä (t), lähde ja maa Lapkin ym., 2013, Austraalia Liaw ym., 2014a, Singapore Liaw ym., 2014b, Singapore Tutkimuksen tarkoitus Arvioida ja yhdistää paras käytettävissä oleva näyttö terveysalan opiskelijoille annetun moniammatillisen koulutuksen tehokkuudesta. Tutkia paranevatko lääketieteen ja sairaanhoitajaopiskelijoiden moniammatillisen kommunikaatiotaidot simulaatioharjoituksilla. Tarkoituksena selvittää muuttuvatko moniammatilliset simulaatioharjoitukset lääketieteen opiskelijoiden ja sairaanhoitajaopiskelijoiden asenteita moniammatillista yhteistyötä ja toista ammattiryhmää kohtaan. Aineisto/Otos & Menetelmä Systemaattinen kirjallisuuskatsaus (n=9). Kolmessa tutkimuksessa oli satunnaistettu ennen-jälkeen asetelma, viidessä oli kontrolloitu ennen-jälkeen asetelmaa ja yhdessä pitkittäistutkimusasetelma. Prospektiivinen kvasikokeellinen seurantatutkimus. Ennen-jälkeen mittaus. Lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijat (N=127) Prospektiivinen kvasikokeellinen seurantatutkimus. Ennen-jälkeen mittaus. Lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijat (N=96) Päätulokset Moniammatillisella koulutuksella voi mahdollisesti parantaa opiskelijoiden asenteita ja käsityksiä moniammatillisesta yhteistyöstä ja kliinisestä päätöksenteosta. Kuitenkin ei ole vahvaa näyttöä siitä, että moniammatillisella koulutuksella voidaan opettaa ansiokkaasti kommunikaatio ja kliinisiä taitoja. Tämä vaatii lisää tutkimusta. Tutkimukseen osallistujat olivat tyytyväisiä simulaatioharjoituksen oppimistuloksiin. Molempien opiskelijaryhmien taidot paranivat selvästi. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Simulaatioharjoituksessa käytetty avoin kommunikaatio, jaettu tiedonkulku ja päätöksenteko sekä keskinäinen kunnioitus ja luottamus saivat aikaan myönteisen kuvan syntymisen toisesta professiosta. Ne paransivat asenteita moniammatillista yhteistyötä kohtaan.

86 Aineisto/Otos & Menetelmä Tekijä (t), lähde ja maa Luctkar-Fludee ym., 2010, Kanada Yleinen puute oli, että tilastollisesti merkitseviä havaintoja ei ollut. Kommunikaatioon ja tiimityöhön kohdistuvat tutkimukset osoittivat sairaanhoidon- ja lääketieteen opiskelijoiden tunteneen olonsa mukavaksi kommunikoida ja toimia yhteistyössä potilassimulaattorilla toteutetussa moniammatillisissa simulaatioissa. Kuitenkin 1/3 opiskelijoista raportoineen tunteneensa olonsa epämiellyttäväksi ilmaista omia mielipiteitään tai ottaa johtovastuuta moniammatillisessa tiimissä. Tämä viittaa tarpeeseen, että simulaatiolla voidaan harjoitella moniammatillisessa tiimissä tarvittavia tietoja ja taitoja. Skenaarioiden suunnittelussa tulee tämä huomioida. Aikataulut ja resurssit asettavat haasteita moniammatillisten simulaation toteuttamiselle. Luctkar- Flude ym., 2014, Kanada Tutkimuksen tarkoitus Arvioida innovatiivista simulointiin pohjautuvaa moniammatillista koulutusmoduulia Osatutkimus laajempaa multimetodologista-tutkimusta: kyselytutkimus tutkimusprojektiin osallistumisesta. Käytetty kolmea mittaria: 1) Viestintä ja ryhmätyötä arvioitiin käyttämällä kyselylomaketta, joka perustuu aiemmin validoituun mittariin (West of England, Bristol entry level IP - kyselylomake) (Cronbachin alfa = 0,793) 2) Elvytyksen luottavuuden arvioitiin kehitetty kyselylomake (Cronbachin alfa = 0,763) 3) Projektiryhmän suunnittelemaa laadullinen kyselylomake, joka mittaa moniammatillista oppimista. 4. vuosikurssin hoitotyön opiskelijat ja lääketieteen opiskelijat, (n=104). Tutkimuksessa arvioitiin simulaatioperusteista moniammatillista infektiokoulutusta. Kyseinen infektiokoulutus on osa laajempaa tutkimushanketta. Monimenetelmätutkimus. Terveysalan opiskelijat kolmelta koulutusalalta (lääkärit, sairaanhoitajat ja fysioterapeutit), (N=24) Päätulokset Liite 2. (7/11). Opiskelijat arvioivat moniammatilliset simulaatioharjoitukset hyödyllisiksi. Tarkkailijoiden mukaan kaikissa tilanteissa ei noudatettu hyviä hoitokäytänteitä, mutta tiimin välinen toiminta oli vahvaa ja yhteistyö sujui hyvin. Tulokset osoittavat moniammatillisten simulaatioharjoitusten vahvistavan infektioiden hallintataitoja ja edistävän ammattien välistä viestintää ja tiimityötä. On olemassa tarve moniammatillisille simulaatioharjoituksille, jossa harjoitellaan infektioiden hallintataitoja.

87 Liite 2. (8/11). Tekijä (t), lähde ja maa Murphy & Nimmagadda, 2015, USA Paige ym., 2015, USA Reeves ym., 2013, Cochrane Tutkimuksen tarkoitus Kuvata, hoito- ja sosiaalityön opiskelijoiden käsityksiä sekä valmiuksia moniammatillisesta koulutuksesta, joka toteutettu simulaatioympäristössä. Kuvata mitä moniammatillinen simulaatio on ja miten sitä voidaan käyttää kirurgisten toimenpiteiden harjoittamiseen. Tutkia moniammatillisten koulutusinterventioiden vaikuttavuutta potilaiden hoitoon ja terveydenhuollon prosesseihin verrattuna koulutuksiin, joissa on vain yhden ammattiryhmän opiskelijoita tai tilanteisiin, jossa ammattiryhmä(t) ei(vät) saa lainkaan moniammatillista koulutusta. Aineisto/Otos & Menetelmä Kvasikokeellinen pilottitutkimus, ennen-jälkeen asetelma. Käytetty The interprofessional learning scale (RIPS) -mittaristoa sekä avoimia kysymyksiä. Sairaanhoitajaopiskelijat (n=43) ja sosiaalityön opiskelijat (n=45). Tutkimusartikkeli Systemaattinen kirjallisuuskatsaus (n=15). Tutkimukset vuosilta Kaikki tutkimukset vertasivat moniammatillista interventioita tilanteeseen, jossa ei ollut moniammatillista koulutusta. Päätulokset Tutkimus osoittaa, että moniammatillinen simulointi voi olla tehokas opetusmetodi integroida moniammatillista koulutusta opetussuunnitelmaan. Neljä tärkeintä moniammatillista kompetenssia ovat:1) moniammatillisen harjoittelun arvo ja etiikka, 2) roolit ja vastuu, 3) ammattien välinen kommunikaatio ja 4) tiimi ja tiimityö. Moniammatillisella koulutuksella on positiivisia vaikutuksia kliiniseen käytäntöön ja se antaa osallistujille kirurgista tietoa ja taitoa sekä asennetta toimia yhteistyökykyisesti. Haasteita, jota moniammatilliseen simulaatioon liittyy ovat: logistiikka, opetussuunnitelmat, opettaminen, mutta ne ovat voitettavissa, joka johtaa menestykselliseen implementointiin. Seitsemässä tutkimuksessa tuli esille myönteisiä vaikutuksia, neljässä tutkimuksessa tuli esille myönteisiä sekä neutraaleja vaikutuksia ja neljässä tutkimuksessa interventioilla ei ollut vaikutusta. Tutkimustuloksia ei voida yleistää, koska asetelmat ja mittarit olivat erilaisia ja otoskoot pieniä.

88 Liite 2. (9/11). Tekijä (t), lähde ja maa Scherer ym., 2013, USA Sigalet ym., 2012, Kanada Tutkimuksen tarkoitus Vertailla moniammatillisen simulaation ja yhdellä ammattiryhmällä toteutettuun simulaation vaikutusta tietoon, luottamukseen, asenteisiin, IPEhen, tiimityöhön ja yhteistyöhön. Toisessa ryhmässä osallisena lääketieteen ja sairaanhoitajaopiskelijat. Toisessa ryhmässä osallisena vain sairaanhoitajaopiskelijat. Tarkoituksena testa The Kid- SIM ATTITUDES -mittarin kykyä mitata psykomotorisia ominaisuuksia moniammatillisen simulaation kontekstissa. Kyselylomake on kehitetty mittaamaan käsityksiä ja asenteita moniammatillisesta oppimisesta ja tiimityöstä, sekä simulaatiota opetusmuotona. Aineisto/Otos & Menetelmä Määrällinen kvasikokeellinen pilottitutkimus. Koe- ja kontrolliryhmä. Mukana 84 sairaanhoidon opiskelijoiden ja 23 lääketieteen opiskelijaa (N= 107). Käytetty neljää mittaria. Määrällinen kvasikokeellinen tutkimus. Ennen-jälkeen-asetelma. Käytetty The KidSIM ATTITUDES - mittaria. Terveysalan opiskelijoita (lääkärit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit) (n=196) Päätulokset Moniammatilliseen simulaatioharjoitukseen osallistuneilla opiskelijoilla oli merkittävästi korkeammat pisteet simulaation vaikutuksesta tietoon verrattuna yhden ammattiryhmän simulaatiossa olleiden vastauksiin. Moniammatillinen simulaatioharjoituksella oli enemmän vaikutusta tiimityötaitoihin, yhteistyöhön, ammatti-identiteetin kehittymiseen, rooleihin ja vastuuseen verrattuna kontrolliryhmään. The KidSIM ATTITUDES -kyselylomake tarjoaa luotettavan ja rakenteeltaan asianmukaisen mittariston mitata opiskelijan käsityksiä ja asenteita moniammatillisesta oppimisesta ja tiimityöstä, sekä simulaatiota opetusmuotona. Analyysi osoitti kaikissa muuttujissa tilastollisesti merkitseviä muutoksia kyselyjen välillä. Opiskelijat kuvasivat asenteidensa parantuneen simulaatioperusteista moniammatillista koulutusta kohtaan.

89 Liite 2. (10/11). Tekijä (t), lähde ja maa Titzer ym., 2012, USA van Soeren ym., 2011, Kanada Tutkimuksen tarkoitus Kuvata toimialakohtaisten moniammatillisten simulaatio harjoitusten toteutumista neljässä eri koulutusohjelmassa. Tutkimuksessa arvioitiin a) opiskelijoiden käsityksiä simulaation käyttämisestä osana ammatillista yhteisoppimismenetelmää, jonka opetusstrategia keskittyy yhteistyöhön ja ongelmanratkaisuun ja b) opiskelijan käsityksiä simulointiopetuksen merkityksestä yhteistyöhön ja ongelmanratkaisuun c) opiskelijan käsityksiä kunkin tieteenalan roolista terveydenhuollossa. Kuvata moniammatillisen simulaation opetus- ja oppimisprosessin luonnetta terveysalan ammattilaisten, terveysalan opiskelijoiden ja simulaatio-ohjaajien näkökulmista. Aineisto/Otos & Menetelmä Määrällinen kyselytutkimus. Käytetty Educational practices simulation scale (EPSS)- ja Providers Priority survey (HPPS)-mittareita. Kyselyyn vastattu simulaatioharjoitusten jälkeen. Neljän eri tieteenalan opiskelijoita, (n=131) Laadullinen, kollektiivinen tapaustutkimus, Tutkimukseen osallistujia 262 (n=262), joista terveysalan ammattilaisia 152, terveysalan opiskelijoita 101 ja simulaatio-ohjaajia 9. Päätulokset Tutkimustulos tukee sitä, että simulaatio on tehokas opetusmenetelmä opettaa yhteistyö- ja ongelmaratkaisutaitoja terveysalan opiskelijoiden koulutuksessa. Simulointi tarjotaan opiskelijoille mahdollisuuden ymmärtää muiden terveydenhuollon ammattilaisten roolia paremmin. Kerätyt tiedot osoittivat, että opiskelijat kokivat simulaatioympäristön tukeneen tiimityötä, yhteistyötä ja ongelmanratkaisua. Kuitenkin opiskelijat kokivat, että he eivät saaneet riittävästi informaatiota simulaatioharjoitusten aluksi, joka nähdään kehittämiskohteena. Myös ongelman kaikki ratkaisuvaihtoehdot ja kriittinen ajattelu tulisi ottaa huomioon. Moniammatillisen simulaation viisi avaintekijää ovat: innostus ja motivaatio, toimijan eläytyminen ammatilliseen rooliin, skenaarion todenmukaisuus, ohjaajan tyyli ja ammatillinen tausta sekä simulaation ohjaaminen. Opettajan tai ohjaajan täytyy olla tietoinen näistä avaintekijöistä, kun käytetään moniammatillista simulaatiota, jotta mahdollisesti päästään haluttuun oppimistulokseen.

90 Liite 2. (11/11). Tekijä (t), lähde ja maa Wager ym., 2011, USA Zhang ym., 2011, USA Tutkimuksen tarkoitus Tutkia simulaatioperusteista moniammatillista koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Tutkimuksia valittaessa on kiinnitetty huomiota tutkimuksen suunnitteluun ja strategioiden arviointiin. Aineisto/Otos & Menetelmä Kehittää ja toteuttaa moniammatillinen pilotoitu simulaatioharjoitus lääketieteen sekä hoitotyön opiskelijoille, jolla pyritään edistämään tiimi- ja yhteistyötä. Monimenetelmätutkimus. Terveysalan opiskelijoita, 10 tiimiä, johon satunnaisesti valittu 10 lääketieteen opiskelijaa ja 10 hoitotyön opiskelijaa (n=20) 1) Hoitotyön opiskelijoille 5-portainen Likert-asteikollinen arviointikysely. 2) Kaikilta kysyttiin laadullinen palaute moniammatillisesta simulaatioharjoituksesta heti harjoituksen jälkeen. Jokaista opiskelijaa pyydettiin katsomaan video, reflektoimaan sitä ja antamaan palautetta kokemuksestaan. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ajankohtaisiin, määrällisiä tutkimusmenetelmiä käyttäneisiin, tutkimuksiin vuosilta (n=25) Päätulokset Positiivinen kokemus kaikille opiskelijoille. Opiskelijat raportoivat suosittelevansa harjoitusta tuleville opiskelijoille. Opiskelijat arvioivat kommunikaatio- sekä tiimityötaitojen taitojen lisääntyneen moniammatillisten simulaatioharjoitusten myöstä. Heillä on paremmat valmiudet toimia moniammatillisessa tiimissä tulevaisuudessa. Haasteita moniammatilliselle simulaation toteuttamiselle asettivat: 1) Yhteinen aikataulutus, 2) Simulaatioiden kustannukset, 3) Simulaatio tilan kustannukset, 4) Opiskelijan ammatillista asenteet ja ennakkoluulot. Vaikka positiivisia vaikutuksia simulaatioperusteisesta moniammatillisesta koulutuksesta paljastui, kuitenkin tutkimuksissa käytettyjen mittareiden psykometrisissa ominaisuuksissa oli puutteita. Näiden mittareiden psykometrisia ominaisuuksilla tarkoitetaan tietoja mittarin pätevyydestä, toistettavuudesta ja muutosherkkyydestä. Ottaen huomioon nämä havainnot, kirjoittajat ehdottivat, että tutkittaessa simulaatioperusteista moniammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, interventioiden testaaminen edellyttää tieteellistä pohjaa, kurinalaista tutkimuksen suunnittelua ja arviointikehikon käyttöä.

91 Liitetaulukko 3. Kyselylomakkeen muuttujaluettelo. Liite 3. (1/2). Tutkimuskysymykset Millaisena terveys- ja pelastusalan opiskelijat kokevat moniammatillisten simulaatioharjoitusten sisällön ja tavoitteet? Millaisena terveys- ja pelastusalan opiskelijat kokevat moniammatillisten simulaatioharjoitusten toteutumisen? Millaisena terveys- ja pelastusalan opiskelijat kokevat moniammatillisen simulaationharjoittelun merkityksen toiminnalle tulevassa työelämässä? Kyselylomakkeen kysymykset 9,10,11,12,13,14,15, 16,17,18,19,20,21,22,23 25,26,27,28,29,30,31, 32,33,34,35,36,37 Kohdistuvat tutkimuksiin Aasa ym. 2016, Bucley ym 2012, Bolesta & Chimil 2014, Brock ym. 2013, Fung ym. 2015, Furseth ym. 2016, Gough ym. 2012, Joyal ym. 2015, Lapkin ym. 2013, Liaw ym 2014a, Luctkar-Fludee ym. 2010, Luctkar-Fludee ym. 2014, Murphy & Mimmagadda 2015, Paige ym. 2015, Wager ym. 2011, Zhang ym Aasa ym. 2016, Bucley ym 2012, Bolesta & Chimil 2014, Failla & Macauley 2014, Furseth ym. 2016, Joyal ym. 2015, King ym. 2014, Liaw 2014b, Luctkar-Fludee ym. 2014, Titzer ym. 2012, van Soeren ym. 2011, Wager ym. 2011, Zhang ym ,40,41,42,43,44 Gough ym. 2012, Joyal ym. 2015, Luctkar-Fludee ym. 2014, Paige ym. 2015, Scherere ym. 2013, Sigalet ym. 2012, Titzer ym. 2012, van Soeren ym. 2011, Wager ym. 2011, Zhang ym. 2011

92 Liite 3. (2/2). Mitkä opiskelijoiden taustatekijät (ikä, sukupuoli, opiskeltava ala, työkokemus ja aikaisempi kokemus simulaatioharjoituksista) ovat yhteydessä heidän arviointeihinsa moniammatillisista simulaatioharjoituksista? Mitkä ovat moniammatillisten simulaatioperusteisten yhteistyöopetusten tulevaisuuden kehittämiskohteet terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kuvaamana? Taustamuuttujat: 1,2,3,4,5,6,7,8 Summamuuttujat muodostettu: 9,10,11,12,13,14,15, 16,17,18,19,20,21,22,23, 25,26,27,28,29,30,31, 32,33,34,35,36,37, 39,40,41,42,43,44 Aasa ym. 2016, Bucley ym 2012, Bolesta & Chimil 2014, Brock ym. 2013, Failla & Macauley 2014, Fung ym. 2015, Furseth ym. 2016, Gough ym. 2012, Joyal ym. 2015, King ym. 2014, Lapkin ym. 2013, Liaw ym 2014a, Luctkar-Fludee ym. 2010, Luctkar-Fludee ym. 2014, Murphy & Mimmagadda 2015, Paige ym. 2015, Scherere ym. 2013, Sigalet ym. 2012, Titzer ym. 2012, van Soeren ym. 2011, Wager ym. 2011, Zhang ym avoin kysymys Aasa ym. 2016, Bucley ym 2012, Bolesta & Chimil 2014, Brock ym. 2013, Joyal ym. 2015, Paige ym. 2015, Luctkar- Fludee ym. 2010, Scherere ym. 2013, Titzer ym. 2012, Wager ym Kyselylomakkeen laatimisessa on mukailtu seuraavia vaiheita (Heikkilä 2010): 1. tutkittavien asioiden nimeäminen 2. lomakkeen rakenteen suunnittelu 3. kysymysten muotoilu 4. asiantuntijaryhmän arvio 5. lomakkeen rakenteen ja kysymysten korjaaminen 6. lopullinen lomake

93 Liite 4. Kyselylomake terveys- ja pelastusalan opiskelijoille. Liite 4. (1/4). KYSELYLOMAKE MONIAMMATILLISESTA SIMULAATIOHARJOITUKSESTA Suostun, että vastaustani käytetään tutkimusaineistona En suostu, että vastauksiani käytetään tutkimusaineistona Taustatiedot 1. Sukupuoli: Mies Nainen 2. Ikä: vuotta 3. Minkä alan opiskelija olet? Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Pelastaja Ensihoitaja (AMK) Kätilö (AMK) Lähihoitaja Lääketiede Jokin muu ala, mikä 4. Missä vaiheessa opintoja olet (vuosikurssi)? 5. Työkokemuksesi sosiaali- ja terveysalalta? vuotta kuukautta 6. Oliko sinulla riittävästi tietoa mitä simulaatioharjoituksessa tehdään? Kyllä Ei Perustele vastauksesi, esim. mistä sait tietoa harjoituksesta, millaisia etukäteisvalmisteluja sinua kehotettiin itsenäisesti tekemään ja miten sinua opastettiin harjoitukseen? 7. Kuinka monta kertaa olet osallistunut simulaatio-harjoitukseen (tämä kerta mukaan lukien)? kertaa 8. Kuinka monta kertaa olet osallistunut moniammatilliseen simulaatio-harjoitukseen (tämä kerta mukaan lukien)? kertaa AINA IHMINEN

94 Liite 4. (2/4). Seuraavaksi esitetään väittämiä moniammatillisen simulaatioharjoituksen tavoitteista ja sisällöstä koskevia väittämiä. Rastita mielestäsi sopivin vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten mielipidettäsi. MIELIPIDE Moniammatillisen simulaatioharjoituksen tavoitteet ja sisältö Täysin eri mieltä (=1) Osittain eri mieltä (=2) Ei samaa eikä eri mieltä (=3) Osittain samaa mieltä (=4) Täysin samaa mieltä (=5) 9. Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa tavoitteet oli selkeästi määritetty ennen harjoitusta 10. Potilaan kokonaisvaltaisen hoidon ymmärtäminen kehittyi moniammatillisen simulaatioharjoituksen myötä 11. Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa työnjako potilaan hoidossa selkeytyi 12. Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa eri ammattiryhmien tehtävänkuvat selkiytyivät 13. Moniammatillinen simulaatioharjoitus lisäsi tietoa toisten ammattiryhmien toiminnasta 14. Moniammatillinen simulaatioharjoitus lisäsi toisten ammattiryhmien arvostusta 15. Kommunikaatiotaidot kehittyivät moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa 16. Moniammatillinen simulaatioharjoitus lisäsi kliinistä osaamista ja kädentaitoja 17. Moniammatillinen simulaatioharjoitus vahvisti ryhmätyötaitoja 18. Moniammatillinen simulaatioharjoitus vahvisti päätöksentekotaitoja 19. Moniammatillinen simulaatioharjoitus auttoi ymmärtämään potilaan näkökulmaa paremmin 20. Moniammatillinen simulaatioharjoitus auttoi kuuntelemaan potilasta paremmin 21. Moniammatillinen simulaatioharjoitus lisäsi ymmärrystäni potilaan havainnoinista 22. Moniammatillinen simulaatioharjoitus vahvisti kommunikaatiota potilaan kanssa 23. Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa kehittynyt yhteinen moniammatillinen osaaminen vaikutti myönteisesti potilaan hoitoon 24. Pohdi, mitä muita tavoitteita moniammatillisella simulaatioharjoituksella voisi olla? AINA IHMINEN

95 Liite 4. (3/4). Seuraavaksi esitetään väittämiä moniammatillisen simulaatioharjoituksen toteutumisesta. Rastita mielestäsi sopivin vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten mielipidettäsi. MIELIPIDE Moniammatillisen simulaatioharjoituksen toteutuminen Täysin eri mieltä (=1) Osittain eri mieltä (=2) Ei samaa eikä eri mieltä (=3) Osittain samaa mieltä (=4) Täysin samaa mieltä (=5) 25. Simulaatioympäristö oli riittävän realistinen 26. Simuloitu potilastapaus oli riittävän opettavainen 27. Simulaatioharjoitus oli hyvin suunniteltu 28. Mielestäni vuorovaikutustilanteet olivat riittävän todentuntuisia 29. Moniammatillinen simulaatioharjoitus oli mielestäni myönteisesti haastava 30. Moniammatillinen simulaatioharjoitus ei ollut mielestäni stressaava 31. Simulaatioon osallistuminen ja purkukeskustelu eivät nostaneet esiin tunteita tai pelkoja omasta suoriutumisesta moniammatillisessa ryhmässä 32. Ammattitaitoni kehittyi moniammatillisen simulaatio-harjoituksen myötä 33. Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa opiskelijat toteuttivat potilaan hoitoa riittävästi yhdessä 34. Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa opiskelijoiden yhdessä laadittu hoitosuunnitelma edisti potilaan hyvää kokonaisvaltaista hoitoa 35. Moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa opiskelijoiden yhteistyö lisäsi potilasturvallisuutta 36. Moniammatillinen simulaatio-harjoitus oli hyvä opetus- ja oppimismenetelmä saada ymmärrystä potilaan hoitamista koskettavista arvoista 37. Tästä simulaatioharjoituksesta oli minulle hyötyä 38. Pohdi miten onnistuit omassa roolissasi moniammatillisessa simulaatioharjoituksessa? AINA IHMINEN

96 Liite 4. (4/4). Seuraavaksi esitetään väittämiä moniammatillisen simulaatioharjoittelun merkityksestä opiskelijan oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämässä. Rastita mielestäsi sopivin vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten mielipidettäsi. Moniammatillisen simulaatioharjoittelun merkitys oppimiselle ja tulevalle toiminnalle työelämälle Täysin eri mieltä (=1) Osittain eri mieltä (=2) MIELIPIDE Ei samaa eikä eri mieltä (=3) Osittain samaa mieltä (=4) Täysin samaa mieltä (=5) 39. Moniammatillinen simulaatioharjoittelu lisää arvostusta toisia ammattiryhmiä kohtaan 40. Moniammatillisia simulaatioharjoituksia kehittämällä ehkäistään ennakkoluuloja toisia ammattiryhmiä kohtaan 41. Moniammatillisen simulaatioharjoittelun avulla lisätään tietoa toisen ammattiryhmän tiedoista ja taidoista 42. Moniammatillinen simulaatio lisäsi ymmärrystäni työelämän todellisista tilanteista 43. Moniammatillinen simulaatioharjoittelu kehittää potilasturvallisuutta 44. Moniammatillinen simulaatioharjoittelu kannustaa eri ammattialojen opiskelijoita toimimaan yhdessä myös koulutuksen jälkeen työelämässä 45. Kerro vapaamuotoisesti, miten moniammatillista simulaatioharjoittelua tulisi kehittää tulevaisuudessa? KIITOS VASTAUKSESTASI! AINA IHMINEN