Jyväskylän kaupungin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupungin 2009 2012"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin ympäristöraportti

2 2 Tiedot koonnut: Mervi Saukko, Ympäristötoimi Kannen kuva: Päivö Laukkala Taitto: Pirjo Leirimaa

3 Sisältö Johdanto... 5 Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka... 6 Ympäristöjärjestelmän vastuut ja tehtävät... 7 Pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä... 8 Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään pitkällä tähtäyksellä Jätteiden syntyä ehkäistään ja jätteiden hyötykäyttöä edistetään Liikennemelulle altistumista ennaltaehkäistään ja vähennetään Keskitetyissä hankinnoissa, merkittävissä kaupungin kertahankinnoissa sekä palvelualueilla kilpailutettavissa vuosisopimuksissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ympäristönäkökohdat vaatimuksina tai valintakriteereissä Kaupunki- ja maankäytön suunnittelussa turvataan riittävästi rakentamatonta luontoa asukkaiden virkistyksen ja ekologian tarpeisiin Luonnonhoidossa ja -suojelussa varmistetaan, että luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla Luotaessa uutta kaupunkimiljöötä kaavoituksen ja rakentamisen keinoin, huolehditaan olemassa olevien esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymisestä Kaupunki harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta Ympäristöjärjestelmien ja -ohjelmien päivitystilanne Yhteiset ympäristönäkökohdat Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikan mittarit Ympäristösanastoa, käytettyjä käsitteitä ja määritelmiä

4 Jyväskylän kaupungin kokonaispinta-ala km 2 - maa-aluetta on km 2 - vettä noin 295 km 2 - rantaviivaa noin 1500 km - asukkaita yhteensä asukkaita 112 per km 2 - asemakaavoitetulla alueella asuvan väestön osuus 91 % Tiedot

5 Johdanto Ympäristöasioiden huomioon ottaminen ja hallinta ovat Jyväskylässä osa kaupungin johtamis- ja kehittämistoimintaa. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä kuuluu kaikille Jyväskylän kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöjärjestelmällä tarkoitetaan koko kaupunkiorganisaation laajuudessa ylläpidettävää järjestelmää. Jyväskylän kaupungin ympäristöjärjestelmän lähtökohtana ovat soveltuvin osin EMAS-asetus (EY) N:o 1221/2009 sekä standardin EN ISO 14001:2004 sisältö- ja muotovaatimukset. Palvelualueiden ja liikelaitosten ympäristökäsikirjoissa on tunnistettu palvelujen tai toimintojen merkittävät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset ja luotu ohjelmat arjen toimintaan ja ympäristövaikutusten vähentämiselle. Tämän raportin on tarkoitus tuottaa tietoa siitä kuinka kuluvalla valtuustokaudella on kaupungin toiminnassa vastattu kaupungin ympäristöpolitiikan sitoumuksiin. Kerätyn tiedon avulla voidaan asettaa uusia ympäristöpäämääriä tai tarkentavia tavoitteita, lisätä tarvittaessa tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä ja kehittää kaupungin toimintaa ympäristönäkökulmasta edelleen. Kokonaisnäkemys on tarkoitettu hyödynnettäväksi kaupunkistrategian ja ympäristöpolitiikan päivityksessä sekä yksiköiden johtamisessa. Ympäristöpolitiikka hyväksyttiin valtuustossa ja siihen liittyvät ympäristöpolitiikan mittarit vuoden valmistelun jälkeen Mittareiden tuoreudesta johtuu, että kaupungin omiin toimiin liittyvää mittaritietoa on kerätty ensimmäistä vuotta Halusimme kuitenkin antaa tässä raportissa jo mittareista maistiaiset. Kaupungin ympäristötilinpäätös tehdään vuosittain osana kaupungin tilinpäätöstä. Ympäristötilinpäätös osoittaa mihin rahaa ympäristöasioissa ohjataan. Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteisiin ja toimintatapoihin liittyvä henkilöstökysely toteutettiin syksyllä Kysely osoitti henkilöstön ympäristöasenteiden olevan edelleen kohdallaan, mutta ympäristömyönteisessä toiminnassa löytyi eroja kaupungin työyksiköiden välillä. Haasteita ja kehittämistarpeita toi esille myös Jyväskylän yliopistossa tehtyyn lopputyöhön liittynyt tutkimusraportti Jyväskylän kaupungin johtoryhmän sitoutumisesta ympäristöjärjestelmään ( ). Yhdeksi haasteeksi nousi johtoryhmän rooli järjestelmätyössä ja sitä kautta sitoutumisen välittyminen näkyvästi organisaation työntekijöille. Tutkimusraportti antaa hyviä ideoita ja ajatuksia kehittämisen pohjaksi. Haasteen asettaa myös ympäristötavoitteiden muuttaminen toiminnallisiksi tai kehittämistavoitteiksi talousarvioon. Päätöksenteon tueksi tarvitsemme yhteen koottua tietoa, ei vain yksiköiden ympäristöohjelmien toimenpiteiden toteutumisesta, vaan myös kaupungin energiatehokkuussopimuksen ja ilmasto-ohjelman toteutumisesta. Tarvitsemme ryhmän, joka vastaa seurannasta ja raportoinnista. Tämän raportin toivomme herättävän kysymyksiä ja ajatuksia. Kiitokset kaikille tietoja toimittaneille ja raportin valmisteluun osallistuneille. Kestävää taloutta ja kehitystä pitkällä tähtäyksellä visioiden Mervi Saukko ympäristöasiantuntija Päivi Pietarinen ympäristöjohtaja Jyväskylä

6 Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka Ympäristöasioiden huomioon ottaminen ja hallinta ovat Jyväskylässä osa kaupungin johtamis- ja kehittämistoimintaa. Kaupunki ylläpitää ja kehittää jatkuvasti ympäristöasioiden hallintajärjestelmää sekä henkilöstönsä tietotaitoa ympäristöasioissa. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset. Vähimmäisvaatimuksena on lakien, sopimusten ja yleisten suositusten edellyttämä taso. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä kuuluu kaikille Jyväskylän kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöpolitiikka ohjaa palvelualueiden, liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaa ympäristöasioissa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa valtuustokausittain kaupungin ympäristöpolitiikan. Kaupunki harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta odottaen myös kumppaneilta ja sidosryhmiltä ympäristövastuullista käyttäytymistä. Kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan seuraaviin päämääriin: pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään pitkällä tähtäimellä. jätteiden syntyä ehkäistään ja jätteiden hyötykäyttöä edistetään. liikennemelulle altistumista ennaltaehkäistään ja vähennetään. keskitetyissä hankinnoissa, merkittävissä kaupungin kertahankinnoissa sekä palvelualueilla kilpailutettavissa vuosisopimuksissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ympäristönäkökohdat vaatimuksina tai valintakriteereissä. kaupunki- ja maankäytön suunnittelussa turvataan riittävästi rakentamatonta luontoa asukkaiden virkistyksen ja ekologian tarpeisiin. luonnonhoidossa ja -suojelussa varmistetaan, että luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla. luotaessa uutta kaupunkimiljöötä kaavoituksen ja rakentamisen keinoin, huolehditaan olemassa olevien esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymisestä. 6

7 Ympäristöjärjestelmän vastuut ja tehtävät on kuvattu ympäristökäsikirjoissa Jyväskylän kaupunkiorganisaatio Kaupunginvaltuusto (75 jäsentä) Kaupunginhallitus (15 jäsentä) Kaupunginjohtaja Tulevaisuusja kaupunkisuunnittelulautakunta Hallintokeskus & Kaupunkistrategia - Kaupunginkanslia - Henkilöstöyksikkö - Kehittämisyksikkö - Talousyksikkö Hankinnat ympäristökriteereineen - Konsernipalveluyksikkö Tilapalvelun johtokunta Tilapalvelu & Energiatehokkuussopimus Viestintä, markkinointi ja kansainvälinen toiminta Korpilahden aluelautakunta Maaseutulautakunta Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyspalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Sivistyslautakunta & Opetuspalvelut & Sosiaali- ja terveyspalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Perusturvalautakunta Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta * Apulaiskaupunginjohtaja & Ympäristötoimi Ympäristöpolitiikka** Viherpolitiikka** Ympäristötilinpäätös** Ilmasto-ohjelma** Liikuntalautakunta & Liikuntapalvelut Kulttuurilautakunta Nuorisolautakunta & Kulttuuri- ja nuorisopalvelut Liikelaitosten johtokunnat & Altek Aluetekniikka & Kylän Kattaus Jyväskylän Seudun Työterveys Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunkirakennelautakunta Keski-Suomen pelastuslautakunta Keski-Suomen Pelastuslaitos & Ympäristökäsikirja * Toimintakäsikirja **Valmisteleva taho, valtuusto hyväksyy Kuva:Päivö Laukkala 7

8 Pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä Pinta- ja pohjavesien nykytila Jyväskylässä on yhteensä 24 pohjavesialuetta, joista 16 on kemialliselta tilaltaan hyvässä kunnossa. Jyväskylän alueella Keljonkangas, Seppälänkangas ja Kirri ovat Euroopan yhteisöllisesti riskinalaisia ja huonossa tilassa olevia pohjavesialueita. Vesangan ja Liinalammen pohjavesialueet ovat kemialliselta tilaltaan hyviä, mutta kansallisia riskipohjavesialueita. Liinalammen pohjavesialueella pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavia toimintoja ovat asutus, lentokenttä, teollisuus ja yritystoiminta, maatalous, muuntamot, tiet ja pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maaalueet (Lähde: Liinalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Marika Masalin-Weijo). Vesangan pohjavesialueella on ollut aikaisemmin laajamittaista soranottoa ja murskaustoimintaa, joka on paikoin ulottunut pohjavesipinnan alapuolelle. Alueella sijaitsee myös 1980-luvulla suljettu kaatopaikka (Lähde: Pohjaveden suojelusuunnitelma Vesangan pohjavesialueelle, Paula Seppälä). Asutuksen pistemäistä kuormitusta vesistöihin kuvaa yhdyskunnan jätevesikuormitus. Ohessa Päijänteeseen kohdistuva Jyväskylän Seudun Puhdistamon Oy:n, Nenäinniemen ja Korpilahden jätevedenpuhdistamojen jätevesikuormitus. Kummallakaan laitoksella ei ole kokonaistypenpoisto- eikä nitrifiointivaatimusta (Lähde: Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, Petri Tuominen 2012). Jätevesipumppaamojen ylivuodot kuormittavat vesistöjä. Vuonna 2011 pumppaamoilta pääsi vuotamaan vesistöihin puhdistamatonta jätevettä 2980 m 3. Valvotuilla jätevesipumppaamoilla valvonta on reaaliaikaista. Ylärajahälytys tulee valvomoon noin puoli tuntia ennen mahdollista ylivuotoa, tulvarajahälytys noin 10 minuuttia ennen mahdollista ylivuotoa. Samalla varajärjestelmä pakkokäynnistää pumput. I-luokan pohjavesialueiden jätevesipumppaamoista oli val-vomojärjestelmän piirissä 86.7 % ja II-luokan pohjavesialueilla 100 % (Lähde: Jyväskylän Energia Oy, Kari Ikonen 2012). Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Puhdistamoiden keskimääräiset kuormitukset Päijänteeseen vuosittain, kg/d Nenäinniemen puhdistamo BOD7 Fosfori Kiintoaines Kokonaistyppi , , , Korpilahden puhdistamo BOD7 Fosfori Kiintoaines Kokonaistyppi ,6 0,5 4, ,6 0,3 4, ,5 0,3 5,1 27 Luomme kuntalaisille edellytyksiä toimia ympäristötietoisesti ohjaus- ja neuvontaprojektein sekä toimintaa ohjaavin lupaehdoin Kaupungin ympäristötoimi on mukana valmistelemassa pintavesien kunnostushankkeita Tuomiojärven ja Tourujoen osalle. Alvajärven pohjoispuolisille asuinkiinteistöille on annettu jätevesineuvontaa 2011 ja Tourujoen valuma-alueen maatiloja on neuvottu ympäristöasioissa Vesangan, Kaivoveden, Keljonkankaan ja Liinalammen pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat valmistuneet raportointikaudella Vesien tilaan kaupunki vaikuttaa kaavoituksella ja maankäytöllä, myönnettävien rakennus- ja ympäristölupien ehdoilla sekä yrityksiin kohdentuvilla tarkastuksilla ja valvonnalla. Vuonna 2011 kaavoittamattomille I ja II-luokan pohjavesialueille ei kaavoitettu teollisuus- ja liiketontteja. Vuoden 2012 aikana tuli voimaan Palokärjen asemakaava, johon sisältyi kymmenen teollisuus- tai liiketonttia Seppälänkankaan pohjavesialueelle. Asemakaava-alueelle myönnettyihin uusiin teollisuus- ja liikerakennusten rakennuslupiin sisältyi kaikkiin hulevesien käsittelysuunnitelmat. Mitä maksoi jätevesien käsittely ja vesiensuojelu? Ympäristötilinpäätöksen luokka: Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, yhteensä Jätevesimaksut Vesialueiden öljyntorjunta Suunnitelmat, selvitykset, ohjaus ja neuvonta Vesihuoltoavustukset * Päijänteen virkistysalueyhdistyksen jäsenmaksu * *puuttuvia tietoja, ympäristötilinpäätösluokissa jäsenmaksut sisällytetty vesiensuojeluun, koska virkistystoiminta ei sisälly ympäristötilinpäätösluokitukseen. Kaupungin ympäristötilinpäätökseen ei sisälly Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n, eikä Jyväskylä Energia Oy:n euroja. 8

9 Pintavesien ekologisen laatuluokituksen mukainen tila ja riskinalaiset pohjavesialueet Liinalampi Pintavesien ekologinen laatuluokitus erinomainen hyvä tyydyttävä selvityskohdepohjavesialue riskinalainen pohjavesialue vesistöalueen raja Kirri Seppälänkangas Vesanka Keljonkangas Järvi tai joki Päijänne Leppävesi Tuomiojärvi Jyväsjärvi Palokkajärvi Luonetjärvi Alvajärvi Vesankajärvi Kortta-, Lehesja Vähäjärvi Tourujoki Ekologinen tila hyvä hyvä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä hyvä tyydyttävä hyvä tyydyttävä tyydyttävä Karttojen lähteet: Pohjavesialueet: K-S ELY-keskus 2011 Pintavesien ekologinen laatuluokitus: SYKE

10 Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään pitkällä tähtäyksellä Tavoitteena 34 % alemmat päästöt vuonna 2020 Ilmasto-ohjelman mukaisesti tavoitteena on vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 % vertailuvuodesta Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet 21,5 % vuodesta 2005 vuoteen Aikajaksoon sisältyy kolmen kunnan yhdistyminen nykyiseksi Jyväskyläksi (2009) ja Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönotto (2010). Tavoitteeseen pääsy edellyttää noin 34 % alempia päästöjä vuonna 2020 kuin vuonna Kaupunginvaltuuston 2011 hyväksymässä kaupungin ilmasto-ohjelmassa on noin 170 toimenpidettä, prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/ jyvaskylawwwstructure/47993_liite_1_toimenpidetaulukko_ pdf joilla pyritään alentamaan kaupunkikonsernin toiminnasta aiheutuvia päästöjä sekä lisäämään energiatehokkuutta. Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde kunnassa on kauko-, sähkö- ja erillislämmitys yhteensä 52 %. Tieliikenteen osuus on 26 % ja kuluttajien energiankulutus 18 %. Loput neljä prosenttia jakavat tasan maatalous ja jätehuolto (Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöt 2005, , ennakkotieto 2011) t CO 2 -ekv Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt t CO 2 -ekv/asukas Lähde: CO 2 -raportti , Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaraportti, 2011 Kaukolämmöntuotannon polttoainejakauma, Jyväskylän Energia 2 Vuonna 2011 uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian/sähkön/ kaukolämmön osuus Jyväskylän Energia Oy:llä oli 35 %. Tieliikenteen päästöt Jyväskylässä laskivat vuosina 244 kilotonnista 233 kton CO 2 -ekv, josta kääntyivät nousuun ja vuoden 2011 arvioituun 258 kton CO 2 -ekv:n. Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohden on ollut tasaisessa nousussa (2009: 470, 2010: 483, 2011: 494). Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöjä on voinut seurata vuoden 2009 alusta lähtien internetissä. CO 2 -raportin viikkoseuranta display_co2_data.php?province_id=2&area_ id=48h kertoo maatalouden, jätehuollon, kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten ja käyttöveden lämmityksen sekä tieliikenteen päästöt. CO2-raportin vuosiraporteissa prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/ jyvaskylawwwstructure/54244_co2-raportti_jyvaskyla_ pdf on lisäksi teollisuuden päästöt sekä päästöjen vertailutiedot lähes 80 kunnasta. 89 % kaupungin työntekijöistä on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista. Ympäristöasenteet ja -toiminta kuntaorganisaatiossa -kysely

11 Luomme kuntalaisille edellytyksiä toimia ympäristömyönteisesti täydennysrakentamisella ja energianeuvonnalla Vuodesta 2009 Jyväskylässä teollisuuden sähkönkulutus laski, mutta asumisen ja maatalouden sekä palvelujen ja rakentamisen sähkönkulutus kasvoi asukasta kohden (Lähde: Energiateollisuus, kunnittainen sähkönkäyttö, tilastot ). Kaavoituksessa tavoitteena on Jyväskylän seudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen keskustoja kehittämällä sekä tiivistämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. Tavoite konkretisoituu tekeillä olevassa koko kunnan yleiskaavassa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä keväällä Kaavatyössä painotetaan olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttämistä ja kaupunkirakenteen viisasta laajentumista. Kaavassa laaja ja ominaispiirteiltään vaihteleva kunta-alue on jaettu kolmeen kehään: olemassa olevaan kaupunkirakenteen kehään (OLLI), laajentuvaan kaupunkirakenteen kehään (LALLI) ja maaseutuelinkeinojen kehään (MASSU). Kehien yksi keskeinen suunnittelukysymys on kuinka edistetään nykyistä vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja. OLLI-kehällä (eli asemakaavoitetulla alueella) asuvan väestön osuus koko väestöstä vuonna 2011 oli 91 %. Liikenteellisesti yleiskaavassa on painotettu pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen merkitystä. Kaavassa pohditaan myös millaisia mahdollisuuksia Jyväskylässä on täydennysrakentamiselle, ja esitetään kaavakartalla uusia täydennysrakentamisen kohteita. Ehdotusvaiheen laadinnassa tehdään ilmastonmuutoksen vaikutuksen arviointia Ecocity- Evaluator -sovelluksella. Asuntomessut Jyväskylässä tapahtuman yhtenä teemana on puutarha. Äijälänrannan asuntomessualueella tulee painottumaan ekologinen asuminen, puurakentaminen, innovaatiot puun käytössä ja viherrakentaminen. Asemakaavamääräyksistä poiketen viherkatot sallitaan ja niiden käyttäminen etenkin piharakennuksissa on suositeltavaa. Hulevesien käsittelyä tontilla imeyttäen ja viivyttäen erilaisin luonnonmukaisin tai teknisin ratkaisuin pidetään erityisen suositeltavana. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöön ellei rakennuksen pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä ole uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Kortteli 222 on nimetty erityiseksi vihertehokkuus (Green Factor) -kortteliksi, jossa tavoitteena ovat erityisesti monimuotoiset ja luonnonmukaiset viherrakentamisratkaisut. Vihreä tuottaa eri tavoilla positiivisia vaikutuksia ympäristössä kuten ilmanlaadun ja pienilmastollisten olosuhteiden paraneminen, vesiolosuhteiden säilyttäminen, hulevesien luonnonmukainen käsittely, veden laadun paraneminen ja tulvien ehkäisy. Kankaan alueella ekologiset näkökulmat ovat keskeisenä painopisteenä alueen suunnittelussa. Kankaan kehittämisen teemat ovat muun muassa vahva kevyt liikenne ja mahdollisuudet elää autoriippumattomasti; JAL- KA kattavat kevyen liikenteen reitit, keskitetty, rakenteellinen pysäköinti ja KESTÄVÄn kehityksen periaatteet; tiivis kaupunkirakenne, ekologista elämäntapaa tukeva ympäristö ja rakentaminen sekä kohti hiilineutraaliutta. Maankäytön suunnittelua ja Kankaan erillisprojekteja viedään eteenpäin teemojen mukaisesti. Rakennusvalvonnassa pienrakentamisen ohjauksessa on asetettu tavoitteeksi, että 30 % uusista pientaloista olisi passiivi- tai matalaenergiaratkaisuja. Vuonna 2011 rakennetuista uusista omakotitaloista matalaenergiataloja oli 17 %. Energiatehokkuuskysymyksissä rakentajilla on käytettävissä energianeuvoja. Pientalojen lämmitystavan muutoksiin on mahdollista saada energia-avustusta. Kuva:Kirsti Pehkonen 11

12 Eniten päästöjä omassa toiminnassa aiheuttaa rakennusten lämmitys Jyväskylän kaupunkiorganisaation oma osuus koko kunnan kasvihuonekaasupäästöistä on noin 7 %. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on ohjeellinen 9 % energiansäästö jaksolla , kiinteänä kokonaistavoitteena on 19,83 GWh. Vuoteen 2011 mennessä laskennalliseksi säästöksi oli saatu 8,55 GWh. Alla olevassa taulukossa on esitetty energiatehokkuussopimuksen rajauksen mukaisesti kaupungin toimintojen kulutusperusteiset päästöt. Laskennassa on arvioitu rakennuksien lämmön- ja sähkönkulutusta. Lisäksi on arvioitu ajoneuvoissa ja koneissa käytetyn dieselin, polttoöljyn ja bensiinin määrää. Mukana ovat myös arviot liikunta-alueiden valaistuksen, ulkovalaistuksen ja liikennevalojen energiankulutuksesta (Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaraportti 2011). Tilapalvelu teettää kaupungin omissa kiinteistöissä vuosittain noin 20 kohteeseen energiakatselmukset. Edellisvuosien katselmuksien pohjalta valitaan korjausrakentamisen yhteydessä toteutettavat energiansäästötoimenpiteet, joiden määrä on sidoksissa myönnettyihin määrärahoihin. Keskitettyä seurantaa energiakatselmuksissa ehdotettujen säästötoimien lukumääräisistä toteutumisista ei ole. Peruskorjauskohteista raportointikaudella (2012) Keski-Palokan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen rakennustyöt valmistuivat kesällä Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin peruskorjaus etenee laaditun aikataulun mukaan ja peruskorjaustyöt valmistuvat marraskuussa Suunnitteluvaiheessa valittiin hyvät ja energiatehokkaat laitteet. Energiansäästöä haetaan allasvesien kierrätyksestä sekä kylpylälaitteiden ja valaistuksen ohjauksista. Kyllön terveysaseman peruskorjaustyön viimeinen vaihe on käynnissä ja työt valmistuvat lokakuussa Vuonna 2012 valmistuvien kohteiden tarkempi toteutuman analysointi on vielä kesken (uimahalli, kaupungintalo ja Kyllön terveysasema). Uusien julkisten rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehdyillä ratkaisuilla voidaan olennaisesti vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin. Vuonna 2011 valmistui kaksi uudisrakennusta energiatehokkuusluokkaan C, Vaajakosken koulu ja Keski-Palokan koulun liikuntahalli. Vaajakosken koulun uudisrakennuksessa tehdyillä ilmanvaihdon lämmöntalteenottoratkaisuilla voidaan säästää 300 MWh vuodessa, eli melkein kolmasosa Tilapalvelun vuosittaisesta säästötavoitteesta. Palokan koulukeskus, Jyväskylän Kukkulan koulu ja Mannilan päiväkoti valmistuivat alkuvuodesta Palokan koulukeskuksen energiatehokkuusluokka on D, Kukkulan koulun on C ja Mannilan päiväkodin C. Valmistuneiden kohteiden energiankulutusta tullaan seuraamaan ja verrataan laadittuihin laskelmiin. Kohteille tehdään energiankulutuksen osalta käyttöönottokatselmus, kun kohteen käyttö on vakiintunut. Tilapalvelu teettää käyttöönottokatselmuksen yli 1000 m 2 uudis- ja peruskorjauskohteisiin. Jyväskylän kaupungin omien toimintojen energian kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2010 kulutus, MWh päästökerroin, g/kwh KHK-päästöt (t CO 2 -ekv) muutos RAKENNUKSET Kaukolämpö Sähkö Kevyt polttoöljy Pelletti AJONEUVOT JA KONEET Diesel Polttoöljy (koneet) Bensiini Muu polttoaine MUU Liikunta-alueiden valaistus Ulkovalaistus Muu sähkö Yhteensä muutos % ,1 muutos % ,6 * Taustaselvitys ilmastostrategiaa varten (2002); luku sisältää Jkl ja Jkl mlk rakennukset, ajoneuvot ja koneet Lähde Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaraportti 2011) 12

13 Tilapalvelun suurin hanke, Huhtasuon koulun, erityiskoulun ja päiväkodin elinkaarihankeen ensimmäinen vaihe käynnistyi maaliskuussa Hankkeen investoinnin arvo on 35 M ja elinkaarihankinnan kokonaisarvo noin 55 M. Palvelutuottaja, YIT, ottaa vastuun tilojen suunnittelusta ja rakentamisesta, tilojen kunnossapidosta ja toimintaympäristöstä koko sopimuskauden ajan. Tavoitteena ovat kustannussäästöt koko kiinteistön elinkaarella huomioiden erityisesti energian ja materiaalien tehokas käyttö. Vuoden 2012 aikana suunniteltavien kohteiden suunnittelussa ja rakennuttamisessa on otettu käyttöön energiankulutuksen seuranta-järjestelmä, jonka avulla pyritään ohjaamaan hankintojen energiataloutta sekä huolehtimaan tavoitteiden toteutumisesta. Alkuvuodesta 2012 Tilapalveluihin palkattiin myös energia-asiantuntija. Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen osalta tavoitteena on vähentää eri auto- ja koneluokissa polttoaineen keskikulutusta. Yhdyskuntatekniikassa vuoden 2010 alusta alkaen kaikkiin uudisraken- Autojen ja koneiden keskikulutus luokittain autot l/100 km, koneet l/h nuskohteisiin on tehty erillinen valaistuslaskelma ja lampputehoja on pudotettu mahdollisuuksien mukaan. Uusi ohjausjärjestelmä hankittiin 2010 ja asennettiin kaikkiin ulkovalaistuskeskuksiin. Tavoitteena on valopisteiden pienempi energiankulutus vuoden 2016 lopussa. Ulkovalaistuksen käyttötunnit olivat vuoden 2011 aikana 3591 tuntia, joka on 309 tuntia vähemmän kuin lähtötilanteessa. Valaisimista uusittiin 2010 aikana 4554 valaisinta ja niillä saavutetaan vuosittain 1187 MWh säästö. Vuoden 2011 aikana uusittiin 2903 valaisinta ja niillä saavutetaan vuosittain 853,5 MWh säästö. Keskimääräinen energiankulutus/valaisin on laskenut 540 kilowattitunnista 378:aan. Mitä maksoi päästöjen säästäminen? Ympäristötilinpäätöksen luokka: Ulkoilman ja ilmastonsuojelu, yhteensä * Hiekotushiekan poisto Päästöjä vähentävien laitteiden hankinta Ilmapäästöjä koskevat mittaukset Erilaiset joukko- ja kevyen liikenteen edistämistoimet jotka tehdään ympäristösyistä (uutena 2011) Investoinnit *kaavoituksen Ecocity Evaluator ohjelma, Älykästä työmatkaa -hanke, Baltic Climate -hanke, valtakunnallinen pyöräilyviikko Kaupungin ympäristötilinpäätökseen ei sisälly Jyväskylän Energia Oy:n euroja. Ympäristöystävällinen ulkovalaistus Esco hankkeen kustannukset olivat : ja vuonna 2011:

14 Jätteiden syntyä ehkäistään ja jätteiden hyötykäyttöä edistetään Asukkaiden kuivajätteissä lähes puolet kierrätettävää tai hyödyntämiskelpoista jätettä Keski-Suomessa kiinteän yhdyskuntajätteen hyötykäyttö on 50 % tasolla. Tavoite on 80 % tarkennettuna seuraavasti: vuonna 2016 materiaalina kierrätetään 50 %, hyödynnetään energiana 30 % ja kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyisi vain loput 20 % yhdyskuntajätteestä. Vuoteen 2016 tavoitteena on vuoden 2000 tasosta yhdyskuntajätteen jätemäärän kääntäminen laskuun sekä biohajoavan jätteen (biojäte, paperi, kartonki, puu jne.) synnyn ehkäiseminen ja ohjaaminen pois kaatopaikoilta. Yhteisiä kehittämistoimia, koskien myös Jyväskylän kaupunkia, on kirjattu Keski- Suomen alueelliseen jätehuoltosuunnitelmaan download.asp?contentid=116743&lan=fi Mustankorkea Oy hoitaa Jyväskylän alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä, edistää osaltaan jätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä ja seuraa jätteenkäsittelykeskukselle vastaanotettavien jätteiden (poisluettuna maa-ainekset) hyötykäyttöastetta. Mukana ovat kaikki yhdyskuntajätteet, rakennusjätteet ja teollisuusjätteet. Hyötykäyttöaste oli 2009: 70 % 2010: 63 % 2011: 62 %. Aleneminen johtui vastaanotettujen voimalaitostuhkien määrän kasvusta, tuhkat menivät loppusijoitukseen ja näin ollen laskivat hyötykäyttöastetta. Taajama- ja haja-asutusalueiden jätteissä, kuivajätteen lajittelututkimuksen (2010) mukaan, oli noin 40 painoprosenttia sellaisia jäteaineksia, mitä olisi voinut lajittelemalla kierrättää tai hyödyntää uudelleen ja näin vähentää loppusijoitusta. (Lähde: Mustankorkea Oy, Maarit Walta) EkoCentereillä asukkaiden hylätty tavara käy kääntymässä takaisin käyttöön. Jyväskylän kaupunki ja Sovateksäätiön kierrätystoimiala ovat tehneet tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä jo parikymmentä vuotta. Keskisuomalaiset EkoCenterit kierrättävät rakennustarvikkeita, tekstiilejä, jalkineita, huonekaluja ja yleensäkin kodin tavaroita. Isoimmille kodin tavaroille on ilmainen noutopalvelu. Ketjun päätavoitteena on jatkaa tuotteiden elinkaarta ja näin edesauttaa ekologisesti kestävää kehitystä. Jyväskylän keskustan pyöräpysäköintialueille hylättyjen ja lunastamattomien pyörien omistusoikeus siirtyy kaupungille, joka luovuttaa korvauksetta (vuodesta 2012) pyörät sopimuksen mukaisesti edelleen Sovatek-säätiölle korjattavaksi ja kierrätettäväksi uudelleen käyttöön. EkoCentereillä valmistetaan ja myydään uusiotuotteita. Jyvässeudun EkoCenterin keltaisista tekstiilinkeräysastioista saadaan vuodessa asukkailta noin kg sellaisenaan myyntiin kelpaamattomia tekstiilejä. EkoCenter JykaTuote on Katulähetyksen kierrätysyksikkö, joka valmistaa kierrätystekstiileistä uusiovanua ja huopamaisia mattoja, pakkauspehmusteita, eristyshuopaa ja vanua. (Lähde: Sovatek säätiö, Hannu Hämäläinen). 14 Kuva:Kirsti Pehkonen

15 Luomme kuntalaisille edellytyksiä toimia ympäristövastuullisesti tarjoamalla jätehuoltoa, hyötykeräyspisteitä ja jäteneuvontaa Kaupungin jätehuolto kilpailuttaa jätteenkuljetukset, sopii kodin jätteiden ja vaarallisten jätteiden vastaanotosta ja käsittelystä sekä hyötyjätepalvelujen järjestämisestä asukkaille. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta kulkevan jätteen hyötykäyttöaste 2011 oli 34 %. Luku ei sisällä keräyspaperia, joka kerätään Paperinkeräys Oy:n toimesta. Määriä Paperinkeräyksen toimesta ei seurata alueellisesti. Jyväskylässä on siirrytty vaiheittain kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Vasta vuoden 2012 osalta saadaan ensimmäiset kattavat tilastot kuivajätteen määristä kokonaan kuntaurakoissa olevilta alueilta. (Lähde: yhdyskuntatekniikka, Hanna Saarikivi). Jyväskylän kaupungin asukkailta kompostoitavaksi toimitetun biojätteen määrä: 2009: 77,4 kg/asukas 2010: 68,2 kg/asukas 2011: 65,6 kg/asukas ja Työvalmennussäätiö Sovatekin toimipisteen EkoCenter Raksan (rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus) ja 2012 myös Mustakorkea Oy:n kanssa. Yhdistys on raportointivuosina luennoinut messuilla rakennus- ja remontointitarvikkeiden kierrätyksestä ja lajittelusta, kodinkoneiden energiamerkinnöistä ja jakanut informaatiota aiheesta messuosastollaan. Messuosasto on rakennettu vuosittain kierrätystavarasta ja osasto sisustettu kirpputoritavaroilla sekä kierrätysmateriaaleista valmistetuilla koristeilla. Messuilla on tarjottu myös kierrätysaiheista sisustusneuvontaa. Vuonna 2009 Japa ry koulutti jäteeksperttejä Korpilahdelle ja Vaajakoskelle, 2010 suunnitteli jäteneuvontamateriaalin maahanmuuttajille. Vuonna 2011 Japa järjesti viisi kompostointikurssia asukkaille eri puolilla Jyväskylää ja toteutti suurkeittiöille suunnatun jätekoulutuksen kaupungin ruokapalvelun, Kylän Kattauksen, henkilöstölle. Käyttäytymis- ja kulutustottumuksiin jätteiden synnyn ehkäisyssä Japa on pyrkinyt vaikuttamaan Älä osta mitään -päivän ja erilaisin joulun ajan kampanjoin. (Lähde: Japa ry, Anna Sarkkinen). Jyvässeudun päiväkotien ympäristökasvatus tapahtuu Anssu-peikon avulla. Japa ry, Anssu-peikon lajitteluneuvontatilaisuudet Jyväskylässä: 2009: : : 92 Kaupungin jätehuolto tarjosi vuonna 2011 asukkaille yhteensä 103 jätteen synnyn ehkäisyyn tähtäävää neuvontatilaisuutta, yhteistyökumppaninaan Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda, Japa ry. Kaupungin Japa ry:ltä ostama jäteneuvonnan palvelupaketti sisältää vuosittain koulujen siivouspäiväjärjestelyt, Sotkutonta päivää! -kampanjan vuositeemoittain ja kampanjan nettisivujen ylläpidon, jäteneuvontaa asukkaille koulutuksina, erilaisina tilaisuuksina ja tapahtumina sekä Rakennusjätteet kiertoon -kampanjan Rakentaminen ja Talotekniikka -messuilla. Kampanja on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Kuva: Japa ry:n arkisto 15

16 Jyväskylän kaupungin työntekijät ostavat harkiten, lajittelevat ja kierrättävät Jätteen syntyä pyritään ehkäisemään tehdyin hankintasopimuksin. Värikasettien uudelleen täytöstä on tehty sopimukset: kertakäyttökasetti muunnettuna kestokasetiksi voi kiertää viisi kertaa. Käsipyyheautomaatit korvaavat pehmopaperin käsien kuivauksessa. Kilpailutuksissa on yleensä huomioitu pakkausten minimointi, niiden määrän ja materiaalin vähentäminen, kierrätyskelpoisuus sekä mahdollisuuksien mukaan se, ettei tuote jätteenä olisi hankalasti käsiteltävää vaarallista jätettä (huomioitu ympäristömerkityissä tuotteissa). Ostetuissa palveluissa edellytetään lajittelua ja kierrätystä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Sähkö- ja elektroniikkaromua kerättiin kaupungin työyksiköistä Kuusakoski Oy:lle kaupungin eri toimijoiden yhteisellä tempauksella vuonna Keräys tuotti yhteensä kg SERromua. Kaupungin omissa kiinteistöissä syntyneen jätteen määrä jätelajeittain kg/työntekijä 95 % vastaajista lajittelee jätteensä. Ympäristöasenteet ja -toiminta kuntaorganisaatiossa -kysely 2011 Mitä maksoi jätehuolto, jätteiden ennaltaehkäisy ja hyötykäytön edistäminen? Ympäristötilinpäätöksen luokka: Jätehuolto, kaupungilla yhteensä Jätehuollon järjestämisen menot Jätehuollon järjestämisen tulot Jäteneuvonta, Anssu (Japa ry projektit) Yleisten alueiden puhtaanapito * * puuttuva tieto 16

17 Liikennemelulle altistumista ennaltaehkäistään ja vähennetään Kokonaismelun nykytilaa ei tunneta miten asettaa tavoitteita? Kokoavaa, koko kaupunkia kattavaa meluselvitystä ei ole, ei tietoa kaupungin meluvyöhykkeistä, eikä myöskään meluntorjuntaohjelmaa. Vuonna 2007 tehtyä selvitystä hiljaisista alueista ei ole päivitetty kattamaan uutta Jyväskylää. Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikan sitoumus koskee tämän vuoksi ainoastaan liikennemelua Jyväskylän alueen vilkkaimmin liikennöidyt maantiet ovat valtatiet 4 ja 9. Valtatien 4 ja Vaajakosken moottoritien liikenne muodostavat Jyväsjärven molemmille rannoille ulottuvat melualueet. Meluselvityksiä on tehty eri kohteista tarpeen mukaan mm. Mannilan kaavoituksessa, Vaajakoskella ja Valkeamäessä. Yleiskaavaa varten ollaan kokoamassa tietoutta eri yhteyksissä tehdyistä meluselvityksistä. Henkilöautojen lukumäärä asukasta kohden kasvoi seurantajaksolla 2009: : : Junaliikenteen melulle altistuvat sekä radan varressa että ratapihan läheisyydessä asuvat kaupunkilaiset. Lentoliikenteen melulle altistuvat Tikkakoskella lentokentän läheisyydessä asuvat asukkaat. Rakennettua ympäristöä selvästi hiljaisempia alueita tarvitaan, jotta virkistäytyminen ja luonnon äänistä nauttiminen olisi mahdollista. Suhteellisen hiljaisten ja meluttomien alueiden sijoittumiseen Jyväskylässä vaikuttaa erityisesti etäisyys vilkkaimmista liikenneväylistä. Alueiden käyttöä ja liikennettä suunniteltaessa huolehditaan siitä, että hiljaisia alueita säilyy luonnon virkistyskäytön ja matkailun tarpeisiin, ja että asutuksen lähellä on riittävän hiljaisia lähivirkistykseen sopivia alueita Valtatie 9 tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla. Nykytilanne Valtatie 9 tieliikenteen päivällä klo 7-22 aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla. > 35 Nykytilanne päivällä klo Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo > 65 > 40 on Melun Kuokkalan 55 db. > 70 päiväaikaisen keskiäänitason louhimon ohjearvo alueen on 55 melutarkastelu, db. ennuste 2040, > 45 kaavaluonn Lähde:Kaavoitus > 50 > 55 Tieliikent > 60 keskiään SAAKOSKEN MELUMALLINNUS > Nykytilanne 65 alueen k Jyväskylän kaupunki Kaavoitus > 70 Nykytilan Valtatie 9 tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla. Nykytilanne päivällä klo 7-22 Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db SAAKOSKEN MELUMALLINNUS Nykytilanne Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Tieliikenteen aiheuttaman melun keskiäänitasot Kuokkalan louhimon alueen kohdalla. Nykytilanne päivällä klo Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Lähde: Kaavoitus > 35 > 40 > 45 > 50 > > Melun pä keskiään on 55 db > > > > > > > > > Tieliikent keskiään alueen k Nykytilan Melun yö keskiään on 45 db

18 Luomme kuntalaisille edellytyksiä suojautumiseen mallintamalla melua Kaavoitukseen hankittiin 2011 Cadna A -melumallinnusohjelma, jolla on tehty jo useita liikenteen melumallinnuksia asemakaavoituksen lähtötiedoksi. Kaavamerkintäohjeiden yhtenä tavoitteena on ympäristöhaittojen estäminen ja meluntorjunta. Melumääräyksiä merkittiin neljään asumisen asemakaavaan vuonna 2011: Kortepohjan keskusta, Tikanranta II (meluselvitys), Pölkintie (meluselvitys) ja Asmalammentie 2. Näiden asuinkortteleiden/tonttien rakennusoikeus on yhteensä kem 2 ja melumääräyksiä sisältävien asuinkortteleiden/tonttien asukasmäärä yhteensä 518 asukasta (Lähde: kaavoitus, Mervi Vallinkoski). Tieliikenteestä, raideliikenteestä tai lentoliikenteestä aiheutuvalle yli 55 db meluvyöhykkeelle kaavoitettiin vuonna 2011 kuusitoista asuinkiinteistöä/ tonttia. Rakennuksen julkisivun ja sen rakenteiden ääneneristävyyttä koskevat vaatimukset esitetään yleis- ja asemakaavoissa tai rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Rakennusluvissa edellytetään tällöin erityinen äänieristys ympäristömelua vastaan. Liikenteen meluhaittoja ehkäistään tai vähennetään lisäksi muun muassa liikenneverkon jäsentelyn, raskaan liikenteen ohjauksen sekä nopeus- ja liikennerajoitusten avulla. Vuosina ei Jyväskylässä rakennutettu meluvalleja tai hiljaista asfalttia kaupungin toimesta. Vuonna 2012 aloitettiin 1,5 km pituisen meluvallin rakentaminen valtatien 9 varteen Kaijanlammen kohdalle, kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyönä. Joukkoliikenteeseen kohdennetulla määrärahalla, (joukkoliikennetuki) alennetaan bussilippujen hintoja kaupunki- ja seutuliikenteessä, järjestetään vanhuksille ja liikuntarajoitteisille suunnattua palveluliikennettä sekä ostetaan linjaliikennettä täydentäviä asiointi- ja kouluvuoroja. Lippujen hintatuen tarkoituksena on joukkoliikenteen edistäminen tarjoamalla edullisia lippuja varsinkin joukkoliikenteen säännöllisille käyttäjille sekä nuorille ja opiskelijoille. Kaupungin tukemien kaupunkilipputuotteiden myyntimäärä kasvoi vuonna 2011 noin 3 %. Kokonaisuudessaan paikallisliikenteen matkustajamäärät kasvoivat n. 0,5 %. Ero johtuu asiakkaiden siirtymisestä halvempien lipputuotteiden käyttöön. Yleiskaavan joukkoliikenneselvitys valmistui Jyväskylä, Laukaa ja Muurame allekirjoittivat kesällä 2011 yhteistoimintasopimuksen seudullisen joukkoliikenneviranomaisen perustamisesta ja toiminta alkoi vuoden 2012 alussa. Osana yhteistoimintaa tehdään seudullinen joukkoliikennesuunnitelma. Suunnitelmaan sisältyy joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen sekä sitä toteuttava linjastosuunnitelma. Työ valmistuu syksyn 2012 aikana (Lähde: yhdyskuntatekniikka, Ari Tuovinen). 18

19 Kaupunkiorganisaatiossa kannustetaan työntekijöitä liikkumaan lihasvoimin Kaupunki työnantajana on mukana erilaisilla valtakunnallisilla teemaviikoilla kuten Pyöräilyviikko ja Liikkujan viikko. Valtakunnallisessa kilometrikisassa kaupungin työntekijöistä pyöräilee sadan hengen joukkue mukana. Liikkujan viikolla järjestetään vuosittain Säästä päästöjä, päästä säästöjä -kisa, jossa kaupungin eri työpisteiden joukkueet kilpailevat lihasvoimin liikuttujen kilometrien säästämillä hiilidioksidipäästöillä. Kaupungin työyksiköihin on hankittu käyttöön yhteisiä leasing autoja, joiden toivotaan vähentävän tarvetta käyttää autoa kodin ja työpaikan välisiin työmatkoihin sekä vähentävän työpäivän aikaista ajoa omalla henkilöautolla. Työpäivän aikana tapahtuvaan liikkumiseen työntekijöiden käyttöön hankittiin vuoden 2010 aikana 14 virkapyörää Älykästä työmatkaa -hankkeen aikana. Työajot omalla autolla 2009: 360 km/työntekijä 2010: 384 km/työntekijä 2011: 380 km/työntekijä Työsuhdematkalippualennus tarjotaan kaupungin työntekijöiden bussimatkoihin, työsuhdematkalipputuotteet ovat Matkahuollon 30 päivän seutulippu ja Jyväskylän liikenne Oy:n 30 päivän näyttökortti. Työsuhdematkalipputuotteiden ostokerrat (Lähde: hallintokeskus, Ulla Lahtinen): 2009: 4 kpl 2010: 2441 kpl 2011: 3081 kpl Aloite työpäivän aikaisesta liikkumisesta lihasvoimin, alle 2 km matkalla, on jätetty syksyllä Mitä maksoi melun ja tärinän torjunta? Ympäristötilinpäätöksen luokka Melun ja tärinän torjunta, yhteensä Melua ja tärinää koskevat mittaukset Meluselvitykset ja ohjelmat **8478 ** CadnaA-ohjelman hankinta mukana 19

20 Keskitetyissä hankinnoissa, merkittävissä kaupungin kertahankinnoissa sekä palvelualueilla kilpailutettavissa vuosisopimuksissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ympäristönäkökohdat vaatimuksina tai valintakriteereissä Jyväskylän kaupungin hankintakeskus mukana valtakunnallisessa kehitystyössä Jyväskylän kaupungissa käytetään julkisiin hankintoihin keskimäärin noin 300 Me vuodessa. Hankintalain (348/2007) jonka uudistuksessa Jyväskylän kaupungin hankintakeskus toimi aktiivisesti mukana 2 :ssä todetaan: hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimensa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Näin edistetään ympäristöä säästävien tuotteiden kehittämistä ja markkinoita. Valtioneuvosto teki 2009 periaatepäätöksen, jolla kannustetaan kestäviin hankintoihin (uusiutuvaan energiaan, energia- ja ympäristömerkittyihin tuotteisiin ja palveluihin, vähäpäästöiseen liikkumiseen sekä ympäristöystävällisyyteen julkisissa keittiöissä) kaikkia julkisia toimijoita, myös kuntakenttää. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma (KULTU) uudistettiin 2010 ja työhön osallistui noin sata asiantuntijaa, Jyväskylän kaupungin edustaja mukana. Ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä laati uudistetun ehdotuksen. Ehdotuksessa paneudutaan mm. kulutuksen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin sekä vihreän talouden ja työpaikkojen mahdollisuuksiin. Suomessa keskimäärin 43 prosentissa julkisen sektorin tarjouspyynnöistä otetaan jollain tavoin ympäristönäkökulma huomioon. Hankintoja kaupungin palvelualueilla ja liikelaitoksissa Vuoden 2011 aikana kaavoitus osti melumallinnukseen Cadna A -ohjelman Ecocity Evaluator -sovelluksen, joka mahdollistaa kaavojen ilmasto- ja talousvaikutusten laskennan ja Keski- Suomen pelastuslaitos investoi öljynkeräysalukseen. Kaupunkirakennepalvelut hankki yhteiskäyttöautokseen Toyota Prius hybridiauton vuonna Kaupungin hankintakeskuksessa ympäristökriteerit sisältyvät % tarjouspyynnöistä Vuonna 2011 ympäristökriteerit on huomioitu 73 prosentissa hankintakeskuksen vuosisopimuksiin liittyvistä tarjouspyynnöistä, vuonna 2010 luku kävi 90 prosentissa. Eri vuosina kilpailutetaan eri vuosisopimukset, sopimuksia hankintakeskuksella on yhteensä noin 70. Vihreä tuote- ja palvelutarjonta tarkoittaa, muutamina esimerkkeinä, uusiopaperisia tai ympäristömerkin kriteerit täyttäviä kirjekuoria, kopiopapereita ja pehmopapereita, ympäristömerkin palveluihin liittyen taloudellisen ajotavan hallintaa, laitteissa ja koneissa A-B luokan energiatehokkuutta tai EnergyStar merkkiä, autoissa pienikulutuksellisuutta ja -päästöisyyttä, tarvikkeissa kierrätettävyyttä ja kierrätysvaatimusten täyttämistä ja niin edelleen. Ostettujen Energy Star, EU-kukka tai Joutsenmerkki merkittyjen tai em. vaatimukset täyttävien sopimustuotteiden osuutta kaikista sähköisen tilausjärjestelmän kautta ostetuista sopimustuotteista /%/ vuosi on tarkoitus seurata, kun tilausjärjestelmästä on mahdollista saada raportointi tästä. Ympäristömerkittyjä palveluita ostettiin kaupungille vuonna 2011 yhteensä eurolla (käsipyyherullajärjestelmä, ekokasettipalvelu). Jyväskylän kaupungin vuosisopimuksien kilpailutukset vuosilta 2010 ja 2011 Tarjouspyynnöt, keskitetyt hankinnat 2010 Elintarvikkeet: Leipomotuotteet Jätesäkit ja kompostipussit yms. Kodinkoneet Optikkopalvelut Pesu- ja puhdistusaineet, konetiskiaineet Sanomanvälitysoperaattori Toimistopaperit Tarjouspyynnöt, keskitetyt hankinnat 2011 Autopalvelu (henkilö- ja pakettiautot) Teollisuus- ja nestekaasu Optikkopalvelut (henkilökunnan työlasit) Pesulapalvelut (omat tekstiilit) Rautakauppatuotteet ja työkalut Sanoma-, ammatti- ja aikakauslehdet Sähköenergian hankinta Pehmopaperit Kaupunginjohtajan virka-asunnon tarjoilut Toimistotarvikkeet ja kalenterit Yhteystietopalvelut E= ehdottomana vaatimuksena, P= pisteytyksessä Ympäristökriteerit tarjouspyynnöissä E E E E+P P E E+P E E+P E E E 20

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka VIHERSEMINAARI 1.11.2012 Kuva: Maria Lehikoinen / Keski-Suomen sarjakuvaseura Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki MITKÄ OVAT VIHERALUEITA? mm. julkisten rakennusten pihat, rakennetut puistot, ulkoliikunta-alueet,

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Sisällysluettelo YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008...3 1.1. Ulkoiset ympäristömenot ja -tulot...3 1.2. Sisäiset ympäristömenot ja -tulot...5 1.3. Ympäristöinvestoinnit...5 1.4. Ympäristövastuut...5

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta

Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Ari Saarinen Lentomelun seudullinen seurantaryhmä 13.12.2012 Meluntorjunnan toimintaohjelma

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hanke: M1460_020005 Pvm: 1.10.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee osayleiskaavaa Hervantajärven ja Ruskontien väliselle alueelle. Tätä

Lisätiedot

Esimerkkejä Vihdissä jo toteutetuista ilmastotoimenpiteistä. Hanna Keinänen tammikuu 2016

Esimerkkejä Vihdissä jo toteutetuista ilmastotoimenpiteistä. Hanna Keinänen tammikuu 2016 Esimerkkejä Vihdissä jo toteutetuista ilmastotoimenpiteistä Hanna Keinänen tammikuu 2016 Kunnallistekniikka päästöjen huomioiminen maanrakennuskoneiden ja talvikunnossapitokaluston kilpailutuksessa elohopealamppujen

Lisätiedot

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Liite Yleiskaavoittajan päätös 21.10.2015 8 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet lausuntoihin Kaavoitus Luonnosvaiheen vastineet 1 (5)

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 23 Kulttuurilautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh. 050 301 9426 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus Jyväskylän seudun 20X0 sopimus sopimusluonnos 3.11.2010 Sopimuksen tavoitteet ja sisältö Sopimus koskee Jyväskylän seudun kuntia: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2017-2020 Ympäristöpäällikkö Hannu Friman 29.11.2016 Hannu Friman - KASELY/kuntapäivä 2016 KOUVOLAN YMPÄRISTÖOHJELMATYÖ - Eko-Kymenlaakso hanke 2010-2013 - KV 13.6.2011:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

T 7 Pähkinälehdon laajennuksen, osan A, asemakaava ja asemakaavan muutos

T 7 Pähkinälehdon laajennuksen, osan A, asemakaava ja asemakaavan muutos Valtuusto 36 15.06.2015 T 7 Pähkinälehdon laajennuksen, osan A, asemakaava ja asemakaavan muutos 652/10.02.03/2014 MAAJAOS 19 Maankäyttöjaosto 18.3.2015 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen,

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot