Jyväskylän kaupungin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupungin 2009 2012"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin ympäristöraportti

2 2 Tiedot koonnut: Mervi Saukko, Ympäristötoimi Kannen kuva: Päivö Laukkala Taitto: Pirjo Leirimaa

3 Sisältö Johdanto... 5 Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka... 6 Ympäristöjärjestelmän vastuut ja tehtävät... 7 Pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä... 8 Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään pitkällä tähtäyksellä Jätteiden syntyä ehkäistään ja jätteiden hyötykäyttöä edistetään Liikennemelulle altistumista ennaltaehkäistään ja vähennetään Keskitetyissä hankinnoissa, merkittävissä kaupungin kertahankinnoissa sekä palvelualueilla kilpailutettavissa vuosisopimuksissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ympäristönäkökohdat vaatimuksina tai valintakriteereissä Kaupunki- ja maankäytön suunnittelussa turvataan riittävästi rakentamatonta luontoa asukkaiden virkistyksen ja ekologian tarpeisiin Luonnonhoidossa ja -suojelussa varmistetaan, että luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla Luotaessa uutta kaupunkimiljöötä kaavoituksen ja rakentamisen keinoin, huolehditaan olemassa olevien esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymisestä Kaupunki harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta Ympäristöjärjestelmien ja -ohjelmien päivitystilanne Yhteiset ympäristönäkökohdat Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikan mittarit Ympäristösanastoa, käytettyjä käsitteitä ja määritelmiä

4 Jyväskylän kaupungin kokonaispinta-ala km 2 - maa-aluetta on km 2 - vettä noin 295 km 2 - rantaviivaa noin 1500 km - asukkaita yhteensä asukkaita 112 per km 2 - asemakaavoitetulla alueella asuvan väestön osuus 91 % Tiedot

5 Johdanto Ympäristöasioiden huomioon ottaminen ja hallinta ovat Jyväskylässä osa kaupungin johtamis- ja kehittämistoimintaa. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä kuuluu kaikille Jyväskylän kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöjärjestelmällä tarkoitetaan koko kaupunkiorganisaation laajuudessa ylläpidettävää järjestelmää. Jyväskylän kaupungin ympäristöjärjestelmän lähtökohtana ovat soveltuvin osin EMAS-asetus (EY) N:o 1221/2009 sekä standardin EN ISO 14001:2004 sisältö- ja muotovaatimukset. Palvelualueiden ja liikelaitosten ympäristökäsikirjoissa on tunnistettu palvelujen tai toimintojen merkittävät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset ja luotu ohjelmat arjen toimintaan ja ympäristövaikutusten vähentämiselle. Tämän raportin on tarkoitus tuottaa tietoa siitä kuinka kuluvalla valtuustokaudella on kaupungin toiminnassa vastattu kaupungin ympäristöpolitiikan sitoumuksiin. Kerätyn tiedon avulla voidaan asettaa uusia ympäristöpäämääriä tai tarkentavia tavoitteita, lisätä tarvittaessa tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä ja kehittää kaupungin toimintaa ympäristönäkökulmasta edelleen. Kokonaisnäkemys on tarkoitettu hyödynnettäväksi kaupunkistrategian ja ympäristöpolitiikan päivityksessä sekä yksiköiden johtamisessa. Ympäristöpolitiikka hyväksyttiin valtuustossa ja siihen liittyvät ympäristöpolitiikan mittarit vuoden valmistelun jälkeen Mittareiden tuoreudesta johtuu, että kaupungin omiin toimiin liittyvää mittaritietoa on kerätty ensimmäistä vuotta Halusimme kuitenkin antaa tässä raportissa jo mittareista maistiaiset. Kaupungin ympäristötilinpäätös tehdään vuosittain osana kaupungin tilinpäätöstä. Ympäristötilinpäätös osoittaa mihin rahaa ympäristöasioissa ohjataan. Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteisiin ja toimintatapoihin liittyvä henkilöstökysely toteutettiin syksyllä Kysely osoitti henkilöstön ympäristöasenteiden olevan edelleen kohdallaan, mutta ympäristömyönteisessä toiminnassa löytyi eroja kaupungin työyksiköiden välillä. Haasteita ja kehittämistarpeita toi esille myös Jyväskylän yliopistossa tehtyyn lopputyöhön liittynyt tutkimusraportti Jyväskylän kaupungin johtoryhmän sitoutumisesta ympäristöjärjestelmään ( ). Yhdeksi haasteeksi nousi johtoryhmän rooli järjestelmätyössä ja sitä kautta sitoutumisen välittyminen näkyvästi organisaation työntekijöille. Tutkimusraportti antaa hyviä ideoita ja ajatuksia kehittämisen pohjaksi. Haasteen asettaa myös ympäristötavoitteiden muuttaminen toiminnallisiksi tai kehittämistavoitteiksi talousarvioon. Päätöksenteon tueksi tarvitsemme yhteen koottua tietoa, ei vain yksiköiden ympäristöohjelmien toimenpiteiden toteutumisesta, vaan myös kaupungin energiatehokkuussopimuksen ja ilmasto-ohjelman toteutumisesta. Tarvitsemme ryhmän, joka vastaa seurannasta ja raportoinnista. Tämän raportin toivomme herättävän kysymyksiä ja ajatuksia. Kiitokset kaikille tietoja toimittaneille ja raportin valmisteluun osallistuneille. Kestävää taloutta ja kehitystä pitkällä tähtäyksellä visioiden Mervi Saukko ympäristöasiantuntija Päivi Pietarinen ympäristöjohtaja Jyväskylä

6 Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka Ympäristöasioiden huomioon ottaminen ja hallinta ovat Jyväskylässä osa kaupungin johtamis- ja kehittämistoimintaa. Kaupunki ylläpitää ja kehittää jatkuvasti ympäristöasioiden hallintajärjestelmää sekä henkilöstönsä tietotaitoa ympäristöasioissa. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset. Vähimmäisvaatimuksena on lakien, sopimusten ja yleisten suositusten edellyttämä taso. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä kuuluu kaikille Jyväskylän kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöpolitiikka ohjaa palvelualueiden, liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaa ympäristöasioissa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa valtuustokausittain kaupungin ympäristöpolitiikan. Kaupunki harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta odottaen myös kumppaneilta ja sidosryhmiltä ympäristövastuullista käyttäytymistä. Kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan seuraaviin päämääriin: pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään pitkällä tähtäimellä. jätteiden syntyä ehkäistään ja jätteiden hyötykäyttöä edistetään. liikennemelulle altistumista ennaltaehkäistään ja vähennetään. keskitetyissä hankinnoissa, merkittävissä kaupungin kertahankinnoissa sekä palvelualueilla kilpailutettavissa vuosisopimuksissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ympäristönäkökohdat vaatimuksina tai valintakriteereissä. kaupunki- ja maankäytön suunnittelussa turvataan riittävästi rakentamatonta luontoa asukkaiden virkistyksen ja ekologian tarpeisiin. luonnonhoidossa ja -suojelussa varmistetaan, että luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla. luotaessa uutta kaupunkimiljöötä kaavoituksen ja rakentamisen keinoin, huolehditaan olemassa olevien esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymisestä. 6

7 Ympäristöjärjestelmän vastuut ja tehtävät on kuvattu ympäristökäsikirjoissa Jyväskylän kaupunkiorganisaatio Kaupunginvaltuusto (75 jäsentä) Kaupunginhallitus (15 jäsentä) Kaupunginjohtaja Tulevaisuusja kaupunkisuunnittelulautakunta Hallintokeskus & Kaupunkistrategia - Kaupunginkanslia - Henkilöstöyksikkö - Kehittämisyksikkö - Talousyksikkö Hankinnat ympäristökriteereineen - Konsernipalveluyksikkö Tilapalvelun johtokunta Tilapalvelu & Energiatehokkuussopimus Viestintä, markkinointi ja kansainvälinen toiminta Korpilahden aluelautakunta Maaseutulautakunta Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyspalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Sivistyslautakunta & Opetuspalvelut & Sosiaali- ja terveyspalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Perusturvalautakunta Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta * Apulaiskaupunginjohtaja & Ympäristötoimi Ympäristöpolitiikka** Viherpolitiikka** Ympäristötilinpäätös** Ilmasto-ohjelma** Liikuntalautakunta & Liikuntapalvelut Kulttuurilautakunta Nuorisolautakunta & Kulttuuri- ja nuorisopalvelut Liikelaitosten johtokunnat & Altek Aluetekniikka & Kylän Kattaus Jyväskylän Seudun Työterveys Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunkirakennelautakunta Keski-Suomen pelastuslautakunta Keski-Suomen Pelastuslaitos & Ympäristökäsikirja * Toimintakäsikirja **Valmisteleva taho, valtuusto hyväksyy Kuva:Päivö Laukkala 7

8 Pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä Pinta- ja pohjavesien nykytila Jyväskylässä on yhteensä 24 pohjavesialuetta, joista 16 on kemialliselta tilaltaan hyvässä kunnossa. Jyväskylän alueella Keljonkangas, Seppälänkangas ja Kirri ovat Euroopan yhteisöllisesti riskinalaisia ja huonossa tilassa olevia pohjavesialueita. Vesangan ja Liinalammen pohjavesialueet ovat kemialliselta tilaltaan hyviä, mutta kansallisia riskipohjavesialueita. Liinalammen pohjavesialueella pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavia toimintoja ovat asutus, lentokenttä, teollisuus ja yritystoiminta, maatalous, muuntamot, tiet ja pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maaalueet (Lähde: Liinalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Marika Masalin-Weijo). Vesangan pohjavesialueella on ollut aikaisemmin laajamittaista soranottoa ja murskaustoimintaa, joka on paikoin ulottunut pohjavesipinnan alapuolelle. Alueella sijaitsee myös 1980-luvulla suljettu kaatopaikka (Lähde: Pohjaveden suojelusuunnitelma Vesangan pohjavesialueelle, Paula Seppälä). Asutuksen pistemäistä kuormitusta vesistöihin kuvaa yhdyskunnan jätevesikuormitus. Ohessa Päijänteeseen kohdistuva Jyväskylän Seudun Puhdistamon Oy:n, Nenäinniemen ja Korpilahden jätevedenpuhdistamojen jätevesikuormitus. Kummallakaan laitoksella ei ole kokonaistypenpoisto- eikä nitrifiointivaatimusta (Lähde: Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, Petri Tuominen 2012). Jätevesipumppaamojen ylivuodot kuormittavat vesistöjä. Vuonna 2011 pumppaamoilta pääsi vuotamaan vesistöihin puhdistamatonta jätevettä 2980 m 3. Valvotuilla jätevesipumppaamoilla valvonta on reaaliaikaista. Ylärajahälytys tulee valvomoon noin puoli tuntia ennen mahdollista ylivuotoa, tulvarajahälytys noin 10 minuuttia ennen mahdollista ylivuotoa. Samalla varajärjestelmä pakkokäynnistää pumput. I-luokan pohjavesialueiden jätevesipumppaamoista oli val-vomojärjestelmän piirissä 86.7 % ja II-luokan pohjavesialueilla 100 % (Lähde: Jyväskylän Energia Oy, Kari Ikonen 2012). Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Puhdistamoiden keskimääräiset kuormitukset Päijänteeseen vuosittain, kg/d Nenäinniemen puhdistamo BOD7 Fosfori Kiintoaines Kokonaistyppi , , , Korpilahden puhdistamo BOD7 Fosfori Kiintoaines Kokonaistyppi ,6 0,5 4, ,6 0,3 4, ,5 0,3 5,1 27 Luomme kuntalaisille edellytyksiä toimia ympäristötietoisesti ohjaus- ja neuvontaprojektein sekä toimintaa ohjaavin lupaehdoin Kaupungin ympäristötoimi on mukana valmistelemassa pintavesien kunnostushankkeita Tuomiojärven ja Tourujoen osalle. Alvajärven pohjoispuolisille asuinkiinteistöille on annettu jätevesineuvontaa 2011 ja Tourujoen valuma-alueen maatiloja on neuvottu ympäristöasioissa Vesangan, Kaivoveden, Keljonkankaan ja Liinalammen pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat valmistuneet raportointikaudella Vesien tilaan kaupunki vaikuttaa kaavoituksella ja maankäytöllä, myönnettävien rakennus- ja ympäristölupien ehdoilla sekä yrityksiin kohdentuvilla tarkastuksilla ja valvonnalla. Vuonna 2011 kaavoittamattomille I ja II-luokan pohjavesialueille ei kaavoitettu teollisuus- ja liiketontteja. Vuoden 2012 aikana tuli voimaan Palokärjen asemakaava, johon sisältyi kymmenen teollisuus- tai liiketonttia Seppälänkankaan pohjavesialueelle. Asemakaava-alueelle myönnettyihin uusiin teollisuus- ja liikerakennusten rakennuslupiin sisältyi kaikkiin hulevesien käsittelysuunnitelmat. Mitä maksoi jätevesien käsittely ja vesiensuojelu? Ympäristötilinpäätöksen luokka: Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, yhteensä Jätevesimaksut Vesialueiden öljyntorjunta Suunnitelmat, selvitykset, ohjaus ja neuvonta Vesihuoltoavustukset * Päijänteen virkistysalueyhdistyksen jäsenmaksu * *puuttuvia tietoja, ympäristötilinpäätösluokissa jäsenmaksut sisällytetty vesiensuojeluun, koska virkistystoiminta ei sisälly ympäristötilinpäätösluokitukseen. Kaupungin ympäristötilinpäätökseen ei sisälly Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n, eikä Jyväskylä Energia Oy:n euroja. 8

9 Pintavesien ekologisen laatuluokituksen mukainen tila ja riskinalaiset pohjavesialueet Liinalampi Pintavesien ekologinen laatuluokitus erinomainen hyvä tyydyttävä selvityskohdepohjavesialue riskinalainen pohjavesialue vesistöalueen raja Kirri Seppälänkangas Vesanka Keljonkangas Järvi tai joki Päijänne Leppävesi Tuomiojärvi Jyväsjärvi Palokkajärvi Luonetjärvi Alvajärvi Vesankajärvi Kortta-, Lehesja Vähäjärvi Tourujoki Ekologinen tila hyvä hyvä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä hyvä tyydyttävä hyvä tyydyttävä tyydyttävä Karttojen lähteet: Pohjavesialueet: K-S ELY-keskus 2011 Pintavesien ekologinen laatuluokitus: SYKE

10 Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään pitkällä tähtäyksellä Tavoitteena 34 % alemmat päästöt vuonna 2020 Ilmasto-ohjelman mukaisesti tavoitteena on vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 % vertailuvuodesta Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet 21,5 % vuodesta 2005 vuoteen Aikajaksoon sisältyy kolmen kunnan yhdistyminen nykyiseksi Jyväskyläksi (2009) ja Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönotto (2010). Tavoitteeseen pääsy edellyttää noin 34 % alempia päästöjä vuonna 2020 kuin vuonna Kaupunginvaltuuston 2011 hyväksymässä kaupungin ilmasto-ohjelmassa on noin 170 toimenpidettä, prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/ jyvaskylawwwstructure/47993_liite_1_toimenpidetaulukko_ pdf joilla pyritään alentamaan kaupunkikonsernin toiminnasta aiheutuvia päästöjä sekä lisäämään energiatehokkuutta. Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde kunnassa on kauko-, sähkö- ja erillislämmitys yhteensä 52 %. Tieliikenteen osuus on 26 % ja kuluttajien energiankulutus 18 %. Loput neljä prosenttia jakavat tasan maatalous ja jätehuolto (Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöt 2005, , ennakkotieto 2011) t CO 2 -ekv Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt t CO 2 -ekv/asukas Lähde: CO 2 -raportti , Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaraportti, 2011 Kaukolämmöntuotannon polttoainejakauma, Jyväskylän Energia 2 Vuonna 2011 uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian/sähkön/ kaukolämmön osuus Jyväskylän Energia Oy:llä oli 35 %. Tieliikenteen päästöt Jyväskylässä laskivat vuosina 244 kilotonnista 233 kton CO 2 -ekv, josta kääntyivät nousuun ja vuoden 2011 arvioituun 258 kton CO 2 -ekv:n. Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohden on ollut tasaisessa nousussa (2009: 470, 2010: 483, 2011: 494). Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöjä on voinut seurata vuoden 2009 alusta lähtien internetissä. CO 2 -raportin viikkoseuranta display_co2_data.php?province_id=2&area_ id=48h kertoo maatalouden, jätehuollon, kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten ja käyttöveden lämmityksen sekä tieliikenteen päästöt. CO2-raportin vuosiraporteissa prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/ jyvaskylawwwstructure/54244_co2-raportti_jyvaskyla_ pdf on lisäksi teollisuuden päästöt sekä päästöjen vertailutiedot lähes 80 kunnasta. 89 % kaupungin työntekijöistä on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista. Ympäristöasenteet ja -toiminta kuntaorganisaatiossa -kysely

11 Luomme kuntalaisille edellytyksiä toimia ympäristömyönteisesti täydennysrakentamisella ja energianeuvonnalla Vuodesta 2009 Jyväskylässä teollisuuden sähkönkulutus laski, mutta asumisen ja maatalouden sekä palvelujen ja rakentamisen sähkönkulutus kasvoi asukasta kohden (Lähde: Energiateollisuus, kunnittainen sähkönkäyttö, tilastot ). Kaavoituksessa tavoitteena on Jyväskylän seudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen keskustoja kehittämällä sekä tiivistämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. Tavoite konkretisoituu tekeillä olevassa koko kunnan yleiskaavassa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä keväällä Kaavatyössä painotetaan olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttämistä ja kaupunkirakenteen viisasta laajentumista. Kaavassa laaja ja ominaispiirteiltään vaihteleva kunta-alue on jaettu kolmeen kehään: olemassa olevaan kaupunkirakenteen kehään (OLLI), laajentuvaan kaupunkirakenteen kehään (LALLI) ja maaseutuelinkeinojen kehään (MASSU). Kehien yksi keskeinen suunnittelukysymys on kuinka edistetään nykyistä vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja. OLLI-kehällä (eli asemakaavoitetulla alueella) asuvan väestön osuus koko väestöstä vuonna 2011 oli 91 %. Liikenteellisesti yleiskaavassa on painotettu pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen merkitystä. Kaavassa pohditaan myös millaisia mahdollisuuksia Jyväskylässä on täydennysrakentamiselle, ja esitetään kaavakartalla uusia täydennysrakentamisen kohteita. Ehdotusvaiheen laadinnassa tehdään ilmastonmuutoksen vaikutuksen arviointia Ecocity- Evaluator -sovelluksella. Asuntomessut Jyväskylässä tapahtuman yhtenä teemana on puutarha. Äijälänrannan asuntomessualueella tulee painottumaan ekologinen asuminen, puurakentaminen, innovaatiot puun käytössä ja viherrakentaminen. Asemakaavamääräyksistä poiketen viherkatot sallitaan ja niiden käyttäminen etenkin piharakennuksissa on suositeltavaa. Hulevesien käsittelyä tontilla imeyttäen ja viivyttäen erilaisin luonnonmukaisin tai teknisin ratkaisuin pidetään erityisen suositeltavana. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöön ellei rakennuksen pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä ole uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Kortteli 222 on nimetty erityiseksi vihertehokkuus (Green Factor) -kortteliksi, jossa tavoitteena ovat erityisesti monimuotoiset ja luonnonmukaiset viherrakentamisratkaisut. Vihreä tuottaa eri tavoilla positiivisia vaikutuksia ympäristössä kuten ilmanlaadun ja pienilmastollisten olosuhteiden paraneminen, vesiolosuhteiden säilyttäminen, hulevesien luonnonmukainen käsittely, veden laadun paraneminen ja tulvien ehkäisy. Kankaan alueella ekologiset näkökulmat ovat keskeisenä painopisteenä alueen suunnittelussa. Kankaan kehittämisen teemat ovat muun muassa vahva kevyt liikenne ja mahdollisuudet elää autoriippumattomasti; JAL- KA kattavat kevyen liikenteen reitit, keskitetty, rakenteellinen pysäköinti ja KESTÄVÄn kehityksen periaatteet; tiivis kaupunkirakenne, ekologista elämäntapaa tukeva ympäristö ja rakentaminen sekä kohti hiilineutraaliutta. Maankäytön suunnittelua ja Kankaan erillisprojekteja viedään eteenpäin teemojen mukaisesti. Rakennusvalvonnassa pienrakentamisen ohjauksessa on asetettu tavoitteeksi, että 30 % uusista pientaloista olisi passiivi- tai matalaenergiaratkaisuja. Vuonna 2011 rakennetuista uusista omakotitaloista matalaenergiataloja oli 17 %. Energiatehokkuuskysymyksissä rakentajilla on käytettävissä energianeuvoja. Pientalojen lämmitystavan muutoksiin on mahdollista saada energia-avustusta. Kuva:Kirsti Pehkonen 11

12 Eniten päästöjä omassa toiminnassa aiheuttaa rakennusten lämmitys Jyväskylän kaupunkiorganisaation oma osuus koko kunnan kasvihuonekaasupäästöistä on noin 7 %. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on ohjeellinen 9 % energiansäästö jaksolla , kiinteänä kokonaistavoitteena on 19,83 GWh. Vuoteen 2011 mennessä laskennalliseksi säästöksi oli saatu 8,55 GWh. Alla olevassa taulukossa on esitetty energiatehokkuussopimuksen rajauksen mukaisesti kaupungin toimintojen kulutusperusteiset päästöt. Laskennassa on arvioitu rakennuksien lämmön- ja sähkönkulutusta. Lisäksi on arvioitu ajoneuvoissa ja koneissa käytetyn dieselin, polttoöljyn ja bensiinin määrää. Mukana ovat myös arviot liikunta-alueiden valaistuksen, ulkovalaistuksen ja liikennevalojen energiankulutuksesta (Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaraportti 2011). Tilapalvelu teettää kaupungin omissa kiinteistöissä vuosittain noin 20 kohteeseen energiakatselmukset. Edellisvuosien katselmuksien pohjalta valitaan korjausrakentamisen yhteydessä toteutettavat energiansäästötoimenpiteet, joiden määrä on sidoksissa myönnettyihin määrärahoihin. Keskitettyä seurantaa energiakatselmuksissa ehdotettujen säästötoimien lukumääräisistä toteutumisista ei ole. Peruskorjauskohteista raportointikaudella (2012) Keski-Palokan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen rakennustyöt valmistuivat kesällä Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin peruskorjaus etenee laaditun aikataulun mukaan ja peruskorjaustyöt valmistuvat marraskuussa Suunnitteluvaiheessa valittiin hyvät ja energiatehokkaat laitteet. Energiansäästöä haetaan allasvesien kierrätyksestä sekä kylpylälaitteiden ja valaistuksen ohjauksista. Kyllön terveysaseman peruskorjaustyön viimeinen vaihe on käynnissä ja työt valmistuvat lokakuussa Vuonna 2012 valmistuvien kohteiden tarkempi toteutuman analysointi on vielä kesken (uimahalli, kaupungintalo ja Kyllön terveysasema). Uusien julkisten rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehdyillä ratkaisuilla voidaan olennaisesti vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin. Vuonna 2011 valmistui kaksi uudisrakennusta energiatehokkuusluokkaan C, Vaajakosken koulu ja Keski-Palokan koulun liikuntahalli. Vaajakosken koulun uudisrakennuksessa tehdyillä ilmanvaihdon lämmöntalteenottoratkaisuilla voidaan säästää 300 MWh vuodessa, eli melkein kolmasosa Tilapalvelun vuosittaisesta säästötavoitteesta. Palokan koulukeskus, Jyväskylän Kukkulan koulu ja Mannilan päiväkoti valmistuivat alkuvuodesta Palokan koulukeskuksen energiatehokkuusluokka on D, Kukkulan koulun on C ja Mannilan päiväkodin C. Valmistuneiden kohteiden energiankulutusta tullaan seuraamaan ja verrataan laadittuihin laskelmiin. Kohteille tehdään energiankulutuksen osalta käyttöönottokatselmus, kun kohteen käyttö on vakiintunut. Tilapalvelu teettää käyttöönottokatselmuksen yli 1000 m 2 uudis- ja peruskorjauskohteisiin. Jyväskylän kaupungin omien toimintojen energian kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2010 kulutus, MWh päästökerroin, g/kwh KHK-päästöt (t CO 2 -ekv) muutos RAKENNUKSET Kaukolämpö Sähkö Kevyt polttoöljy Pelletti AJONEUVOT JA KONEET Diesel Polttoöljy (koneet) Bensiini Muu polttoaine MUU Liikunta-alueiden valaistus Ulkovalaistus Muu sähkö Yhteensä muutos % ,1 muutos % ,6 * Taustaselvitys ilmastostrategiaa varten (2002); luku sisältää Jkl ja Jkl mlk rakennukset, ajoneuvot ja koneet Lähde Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaraportti 2011) 12

13 Tilapalvelun suurin hanke, Huhtasuon koulun, erityiskoulun ja päiväkodin elinkaarihankeen ensimmäinen vaihe käynnistyi maaliskuussa Hankkeen investoinnin arvo on 35 M ja elinkaarihankinnan kokonaisarvo noin 55 M. Palvelutuottaja, YIT, ottaa vastuun tilojen suunnittelusta ja rakentamisesta, tilojen kunnossapidosta ja toimintaympäristöstä koko sopimuskauden ajan. Tavoitteena ovat kustannussäästöt koko kiinteistön elinkaarella huomioiden erityisesti energian ja materiaalien tehokas käyttö. Vuoden 2012 aikana suunniteltavien kohteiden suunnittelussa ja rakennuttamisessa on otettu käyttöön energiankulutuksen seuranta-järjestelmä, jonka avulla pyritään ohjaamaan hankintojen energiataloutta sekä huolehtimaan tavoitteiden toteutumisesta. Alkuvuodesta 2012 Tilapalveluihin palkattiin myös energia-asiantuntija. Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen osalta tavoitteena on vähentää eri auto- ja koneluokissa polttoaineen keskikulutusta. Yhdyskuntatekniikassa vuoden 2010 alusta alkaen kaikkiin uudisraken- Autojen ja koneiden keskikulutus luokittain autot l/100 km, koneet l/h nuskohteisiin on tehty erillinen valaistuslaskelma ja lampputehoja on pudotettu mahdollisuuksien mukaan. Uusi ohjausjärjestelmä hankittiin 2010 ja asennettiin kaikkiin ulkovalaistuskeskuksiin. Tavoitteena on valopisteiden pienempi energiankulutus vuoden 2016 lopussa. Ulkovalaistuksen käyttötunnit olivat vuoden 2011 aikana 3591 tuntia, joka on 309 tuntia vähemmän kuin lähtötilanteessa. Valaisimista uusittiin 2010 aikana 4554 valaisinta ja niillä saavutetaan vuosittain 1187 MWh säästö. Vuoden 2011 aikana uusittiin 2903 valaisinta ja niillä saavutetaan vuosittain 853,5 MWh säästö. Keskimääräinen energiankulutus/valaisin on laskenut 540 kilowattitunnista 378:aan. Mitä maksoi päästöjen säästäminen? Ympäristötilinpäätöksen luokka: Ulkoilman ja ilmastonsuojelu, yhteensä * Hiekotushiekan poisto Päästöjä vähentävien laitteiden hankinta Ilmapäästöjä koskevat mittaukset Erilaiset joukko- ja kevyen liikenteen edistämistoimet jotka tehdään ympäristösyistä (uutena 2011) Investoinnit *kaavoituksen Ecocity Evaluator ohjelma, Älykästä työmatkaa -hanke, Baltic Climate -hanke, valtakunnallinen pyöräilyviikko Kaupungin ympäristötilinpäätökseen ei sisälly Jyväskylän Energia Oy:n euroja. Ympäristöystävällinen ulkovalaistus Esco hankkeen kustannukset olivat : ja vuonna 2011:

14 Jätteiden syntyä ehkäistään ja jätteiden hyötykäyttöä edistetään Asukkaiden kuivajätteissä lähes puolet kierrätettävää tai hyödyntämiskelpoista jätettä Keski-Suomessa kiinteän yhdyskuntajätteen hyötykäyttö on 50 % tasolla. Tavoite on 80 % tarkennettuna seuraavasti: vuonna 2016 materiaalina kierrätetään 50 %, hyödynnetään energiana 30 % ja kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyisi vain loput 20 % yhdyskuntajätteestä. Vuoteen 2016 tavoitteena on vuoden 2000 tasosta yhdyskuntajätteen jätemäärän kääntäminen laskuun sekä biohajoavan jätteen (biojäte, paperi, kartonki, puu jne.) synnyn ehkäiseminen ja ohjaaminen pois kaatopaikoilta. Yhteisiä kehittämistoimia, koskien myös Jyväskylän kaupunkia, on kirjattu Keski- Suomen alueelliseen jätehuoltosuunnitelmaan download.asp?contentid=116743&lan=fi Mustankorkea Oy hoitaa Jyväskylän alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä, edistää osaltaan jätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä ja seuraa jätteenkäsittelykeskukselle vastaanotettavien jätteiden (poisluettuna maa-ainekset) hyötykäyttöastetta. Mukana ovat kaikki yhdyskuntajätteet, rakennusjätteet ja teollisuusjätteet. Hyötykäyttöaste oli 2009: 70 % 2010: 63 % 2011: 62 %. Aleneminen johtui vastaanotettujen voimalaitostuhkien määrän kasvusta, tuhkat menivät loppusijoitukseen ja näin ollen laskivat hyötykäyttöastetta. Taajama- ja haja-asutusalueiden jätteissä, kuivajätteen lajittelututkimuksen (2010) mukaan, oli noin 40 painoprosenttia sellaisia jäteaineksia, mitä olisi voinut lajittelemalla kierrättää tai hyödyntää uudelleen ja näin vähentää loppusijoitusta. (Lähde: Mustankorkea Oy, Maarit Walta) EkoCentereillä asukkaiden hylätty tavara käy kääntymässä takaisin käyttöön. Jyväskylän kaupunki ja Sovateksäätiön kierrätystoimiala ovat tehneet tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä jo parikymmentä vuotta. Keskisuomalaiset EkoCenterit kierrättävät rakennustarvikkeita, tekstiilejä, jalkineita, huonekaluja ja yleensäkin kodin tavaroita. Isoimmille kodin tavaroille on ilmainen noutopalvelu. Ketjun päätavoitteena on jatkaa tuotteiden elinkaarta ja näin edesauttaa ekologisesti kestävää kehitystä. Jyväskylän keskustan pyöräpysäköintialueille hylättyjen ja lunastamattomien pyörien omistusoikeus siirtyy kaupungille, joka luovuttaa korvauksetta (vuodesta 2012) pyörät sopimuksen mukaisesti edelleen Sovatek-säätiölle korjattavaksi ja kierrätettäväksi uudelleen käyttöön. EkoCentereillä valmistetaan ja myydään uusiotuotteita. Jyvässeudun EkoCenterin keltaisista tekstiilinkeräysastioista saadaan vuodessa asukkailta noin kg sellaisenaan myyntiin kelpaamattomia tekstiilejä. EkoCenter JykaTuote on Katulähetyksen kierrätysyksikkö, joka valmistaa kierrätystekstiileistä uusiovanua ja huopamaisia mattoja, pakkauspehmusteita, eristyshuopaa ja vanua. (Lähde: Sovatek säätiö, Hannu Hämäläinen). 14 Kuva:Kirsti Pehkonen

15 Luomme kuntalaisille edellytyksiä toimia ympäristövastuullisesti tarjoamalla jätehuoltoa, hyötykeräyspisteitä ja jäteneuvontaa Kaupungin jätehuolto kilpailuttaa jätteenkuljetukset, sopii kodin jätteiden ja vaarallisten jätteiden vastaanotosta ja käsittelystä sekä hyötyjätepalvelujen järjestämisestä asukkaille. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta kulkevan jätteen hyötykäyttöaste 2011 oli 34 %. Luku ei sisällä keräyspaperia, joka kerätään Paperinkeräys Oy:n toimesta. Määriä Paperinkeräyksen toimesta ei seurata alueellisesti. Jyväskylässä on siirrytty vaiheittain kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Vasta vuoden 2012 osalta saadaan ensimmäiset kattavat tilastot kuivajätteen määristä kokonaan kuntaurakoissa olevilta alueilta. (Lähde: yhdyskuntatekniikka, Hanna Saarikivi). Jyväskylän kaupungin asukkailta kompostoitavaksi toimitetun biojätteen määrä: 2009: 77,4 kg/asukas 2010: 68,2 kg/asukas 2011: 65,6 kg/asukas ja Työvalmennussäätiö Sovatekin toimipisteen EkoCenter Raksan (rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus) ja 2012 myös Mustakorkea Oy:n kanssa. Yhdistys on raportointivuosina luennoinut messuilla rakennus- ja remontointitarvikkeiden kierrätyksestä ja lajittelusta, kodinkoneiden energiamerkinnöistä ja jakanut informaatiota aiheesta messuosastollaan. Messuosasto on rakennettu vuosittain kierrätystavarasta ja osasto sisustettu kirpputoritavaroilla sekä kierrätysmateriaaleista valmistetuilla koristeilla. Messuilla on tarjottu myös kierrätysaiheista sisustusneuvontaa. Vuonna 2009 Japa ry koulutti jäteeksperttejä Korpilahdelle ja Vaajakoskelle, 2010 suunnitteli jäteneuvontamateriaalin maahanmuuttajille. Vuonna 2011 Japa järjesti viisi kompostointikurssia asukkaille eri puolilla Jyväskylää ja toteutti suurkeittiöille suunnatun jätekoulutuksen kaupungin ruokapalvelun, Kylän Kattauksen, henkilöstölle. Käyttäytymis- ja kulutustottumuksiin jätteiden synnyn ehkäisyssä Japa on pyrkinyt vaikuttamaan Älä osta mitään -päivän ja erilaisin joulun ajan kampanjoin. (Lähde: Japa ry, Anna Sarkkinen). Jyvässeudun päiväkotien ympäristökasvatus tapahtuu Anssu-peikon avulla. Japa ry, Anssu-peikon lajitteluneuvontatilaisuudet Jyväskylässä: 2009: : : 92 Kaupungin jätehuolto tarjosi vuonna 2011 asukkaille yhteensä 103 jätteen synnyn ehkäisyyn tähtäävää neuvontatilaisuutta, yhteistyökumppaninaan Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda, Japa ry. Kaupungin Japa ry:ltä ostama jäteneuvonnan palvelupaketti sisältää vuosittain koulujen siivouspäiväjärjestelyt, Sotkutonta päivää! -kampanjan vuositeemoittain ja kampanjan nettisivujen ylläpidon, jäteneuvontaa asukkaille koulutuksina, erilaisina tilaisuuksina ja tapahtumina sekä Rakennusjätteet kiertoon -kampanjan Rakentaminen ja Talotekniikka -messuilla. Kampanja on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Kuva: Japa ry:n arkisto 15

16 Jyväskylän kaupungin työntekijät ostavat harkiten, lajittelevat ja kierrättävät Jätteen syntyä pyritään ehkäisemään tehdyin hankintasopimuksin. Värikasettien uudelleen täytöstä on tehty sopimukset: kertakäyttökasetti muunnettuna kestokasetiksi voi kiertää viisi kertaa. Käsipyyheautomaatit korvaavat pehmopaperin käsien kuivauksessa. Kilpailutuksissa on yleensä huomioitu pakkausten minimointi, niiden määrän ja materiaalin vähentäminen, kierrätyskelpoisuus sekä mahdollisuuksien mukaan se, ettei tuote jätteenä olisi hankalasti käsiteltävää vaarallista jätettä (huomioitu ympäristömerkityissä tuotteissa). Ostetuissa palveluissa edellytetään lajittelua ja kierrätystä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Sähkö- ja elektroniikkaromua kerättiin kaupungin työyksiköistä Kuusakoski Oy:lle kaupungin eri toimijoiden yhteisellä tempauksella vuonna Keräys tuotti yhteensä kg SERromua. Kaupungin omissa kiinteistöissä syntyneen jätteen määrä jätelajeittain kg/työntekijä 95 % vastaajista lajittelee jätteensä. Ympäristöasenteet ja -toiminta kuntaorganisaatiossa -kysely 2011 Mitä maksoi jätehuolto, jätteiden ennaltaehkäisy ja hyötykäytön edistäminen? Ympäristötilinpäätöksen luokka: Jätehuolto, kaupungilla yhteensä Jätehuollon järjestämisen menot Jätehuollon järjestämisen tulot Jäteneuvonta, Anssu (Japa ry projektit) Yleisten alueiden puhtaanapito * * puuttuva tieto 16

17 Liikennemelulle altistumista ennaltaehkäistään ja vähennetään Kokonaismelun nykytilaa ei tunneta miten asettaa tavoitteita? Kokoavaa, koko kaupunkia kattavaa meluselvitystä ei ole, ei tietoa kaupungin meluvyöhykkeistä, eikä myöskään meluntorjuntaohjelmaa. Vuonna 2007 tehtyä selvitystä hiljaisista alueista ei ole päivitetty kattamaan uutta Jyväskylää. Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikan sitoumus koskee tämän vuoksi ainoastaan liikennemelua Jyväskylän alueen vilkkaimmin liikennöidyt maantiet ovat valtatiet 4 ja 9. Valtatien 4 ja Vaajakosken moottoritien liikenne muodostavat Jyväsjärven molemmille rannoille ulottuvat melualueet. Meluselvityksiä on tehty eri kohteista tarpeen mukaan mm. Mannilan kaavoituksessa, Vaajakoskella ja Valkeamäessä. Yleiskaavaa varten ollaan kokoamassa tietoutta eri yhteyksissä tehdyistä meluselvityksistä. Henkilöautojen lukumäärä asukasta kohden kasvoi seurantajaksolla 2009: : : Junaliikenteen melulle altistuvat sekä radan varressa että ratapihan läheisyydessä asuvat kaupunkilaiset. Lentoliikenteen melulle altistuvat Tikkakoskella lentokentän läheisyydessä asuvat asukkaat. Rakennettua ympäristöä selvästi hiljaisempia alueita tarvitaan, jotta virkistäytyminen ja luonnon äänistä nauttiminen olisi mahdollista. Suhteellisen hiljaisten ja meluttomien alueiden sijoittumiseen Jyväskylässä vaikuttaa erityisesti etäisyys vilkkaimmista liikenneväylistä. Alueiden käyttöä ja liikennettä suunniteltaessa huolehditaan siitä, että hiljaisia alueita säilyy luonnon virkistyskäytön ja matkailun tarpeisiin, ja että asutuksen lähellä on riittävän hiljaisia lähivirkistykseen sopivia alueita Valtatie 9 tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla. Nykytilanne Valtatie 9 tieliikenteen päivällä klo 7-22 aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla. > 35 Nykytilanne päivällä klo Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo > 65 > 40 on Melun Kuokkalan 55 db. > 70 päiväaikaisen keskiäänitason louhimon ohjearvo alueen on 55 melutarkastelu, db. ennuste 2040, > 45 kaavaluonn Lähde:Kaavoitus > 50 > 55 Tieliikent > 60 keskiään SAAKOSKEN MELUMALLINNUS > Nykytilanne 65 alueen k Jyväskylän kaupunki Kaavoitus > 70 Nykytilan Valtatie 9 tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla. Nykytilanne päivällä klo 7-22 Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db SAAKOSKEN MELUMALLINNUS Nykytilanne Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Tieliikenteen aiheuttaman melun keskiäänitasot Kuokkalan louhimon alueen kohdalla. Nykytilanne päivällä klo Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Lähde: Kaavoitus > 35 > 40 > 45 > 50 > > Melun pä keskiään on 55 db > > > > > > > > > Tieliikent keskiään alueen k Nykytilan Melun yö keskiään on 45 db

18 Luomme kuntalaisille edellytyksiä suojautumiseen mallintamalla melua Kaavoitukseen hankittiin 2011 Cadna A -melumallinnusohjelma, jolla on tehty jo useita liikenteen melumallinnuksia asemakaavoituksen lähtötiedoksi. Kaavamerkintäohjeiden yhtenä tavoitteena on ympäristöhaittojen estäminen ja meluntorjunta. Melumääräyksiä merkittiin neljään asumisen asemakaavaan vuonna 2011: Kortepohjan keskusta, Tikanranta II (meluselvitys), Pölkintie (meluselvitys) ja Asmalammentie 2. Näiden asuinkortteleiden/tonttien rakennusoikeus on yhteensä kem 2 ja melumääräyksiä sisältävien asuinkortteleiden/tonttien asukasmäärä yhteensä 518 asukasta (Lähde: kaavoitus, Mervi Vallinkoski). Tieliikenteestä, raideliikenteestä tai lentoliikenteestä aiheutuvalle yli 55 db meluvyöhykkeelle kaavoitettiin vuonna 2011 kuusitoista asuinkiinteistöä/ tonttia. Rakennuksen julkisivun ja sen rakenteiden ääneneristävyyttä koskevat vaatimukset esitetään yleis- ja asemakaavoissa tai rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Rakennusluvissa edellytetään tällöin erityinen äänieristys ympäristömelua vastaan. Liikenteen meluhaittoja ehkäistään tai vähennetään lisäksi muun muassa liikenneverkon jäsentelyn, raskaan liikenteen ohjauksen sekä nopeus- ja liikennerajoitusten avulla. Vuosina ei Jyväskylässä rakennutettu meluvalleja tai hiljaista asfalttia kaupungin toimesta. Vuonna 2012 aloitettiin 1,5 km pituisen meluvallin rakentaminen valtatien 9 varteen Kaijanlammen kohdalle, kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyönä. Joukkoliikenteeseen kohdennetulla määrärahalla, (joukkoliikennetuki) alennetaan bussilippujen hintoja kaupunki- ja seutuliikenteessä, järjestetään vanhuksille ja liikuntarajoitteisille suunnattua palveluliikennettä sekä ostetaan linjaliikennettä täydentäviä asiointi- ja kouluvuoroja. Lippujen hintatuen tarkoituksena on joukkoliikenteen edistäminen tarjoamalla edullisia lippuja varsinkin joukkoliikenteen säännöllisille käyttäjille sekä nuorille ja opiskelijoille. Kaupungin tukemien kaupunkilipputuotteiden myyntimäärä kasvoi vuonna 2011 noin 3 %. Kokonaisuudessaan paikallisliikenteen matkustajamäärät kasvoivat n. 0,5 %. Ero johtuu asiakkaiden siirtymisestä halvempien lipputuotteiden käyttöön. Yleiskaavan joukkoliikenneselvitys valmistui Jyväskylä, Laukaa ja Muurame allekirjoittivat kesällä 2011 yhteistoimintasopimuksen seudullisen joukkoliikenneviranomaisen perustamisesta ja toiminta alkoi vuoden 2012 alussa. Osana yhteistoimintaa tehdään seudullinen joukkoliikennesuunnitelma. Suunnitelmaan sisältyy joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen sekä sitä toteuttava linjastosuunnitelma. Työ valmistuu syksyn 2012 aikana (Lähde: yhdyskuntatekniikka, Ari Tuovinen). 18

19 Kaupunkiorganisaatiossa kannustetaan työntekijöitä liikkumaan lihasvoimin Kaupunki työnantajana on mukana erilaisilla valtakunnallisilla teemaviikoilla kuten Pyöräilyviikko ja Liikkujan viikko. Valtakunnallisessa kilometrikisassa kaupungin työntekijöistä pyöräilee sadan hengen joukkue mukana. Liikkujan viikolla järjestetään vuosittain Säästä päästöjä, päästä säästöjä -kisa, jossa kaupungin eri työpisteiden joukkueet kilpailevat lihasvoimin liikuttujen kilometrien säästämillä hiilidioksidipäästöillä. Kaupungin työyksiköihin on hankittu käyttöön yhteisiä leasing autoja, joiden toivotaan vähentävän tarvetta käyttää autoa kodin ja työpaikan välisiin työmatkoihin sekä vähentävän työpäivän aikaista ajoa omalla henkilöautolla. Työpäivän aikana tapahtuvaan liikkumiseen työntekijöiden käyttöön hankittiin vuoden 2010 aikana 14 virkapyörää Älykästä työmatkaa -hankkeen aikana. Työajot omalla autolla 2009: 360 km/työntekijä 2010: 384 km/työntekijä 2011: 380 km/työntekijä Työsuhdematkalippualennus tarjotaan kaupungin työntekijöiden bussimatkoihin, työsuhdematkalipputuotteet ovat Matkahuollon 30 päivän seutulippu ja Jyväskylän liikenne Oy:n 30 päivän näyttökortti. Työsuhdematkalipputuotteiden ostokerrat (Lähde: hallintokeskus, Ulla Lahtinen): 2009: 4 kpl 2010: 2441 kpl 2011: 3081 kpl Aloite työpäivän aikaisesta liikkumisesta lihasvoimin, alle 2 km matkalla, on jätetty syksyllä Mitä maksoi melun ja tärinän torjunta? Ympäristötilinpäätöksen luokka Melun ja tärinän torjunta, yhteensä Melua ja tärinää koskevat mittaukset Meluselvitykset ja ohjelmat **8478 ** CadnaA-ohjelman hankinta mukana 19

20 Keskitetyissä hankinnoissa, merkittävissä kaupungin kertahankinnoissa sekä palvelualueilla kilpailutettavissa vuosisopimuksissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ympäristönäkökohdat vaatimuksina tai valintakriteereissä Jyväskylän kaupungin hankintakeskus mukana valtakunnallisessa kehitystyössä Jyväskylän kaupungissa käytetään julkisiin hankintoihin keskimäärin noin 300 Me vuodessa. Hankintalain (348/2007) jonka uudistuksessa Jyväskylän kaupungin hankintakeskus toimi aktiivisesti mukana 2 :ssä todetaan: hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimensa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Näin edistetään ympäristöä säästävien tuotteiden kehittämistä ja markkinoita. Valtioneuvosto teki 2009 periaatepäätöksen, jolla kannustetaan kestäviin hankintoihin (uusiutuvaan energiaan, energia- ja ympäristömerkittyihin tuotteisiin ja palveluihin, vähäpäästöiseen liikkumiseen sekä ympäristöystävällisyyteen julkisissa keittiöissä) kaikkia julkisia toimijoita, myös kuntakenttää. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma (KULTU) uudistettiin 2010 ja työhön osallistui noin sata asiantuntijaa, Jyväskylän kaupungin edustaja mukana. Ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä laati uudistetun ehdotuksen. Ehdotuksessa paneudutaan mm. kulutuksen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin sekä vihreän talouden ja työpaikkojen mahdollisuuksiin. Suomessa keskimäärin 43 prosentissa julkisen sektorin tarjouspyynnöistä otetaan jollain tavoin ympäristönäkökulma huomioon. Hankintoja kaupungin palvelualueilla ja liikelaitoksissa Vuoden 2011 aikana kaavoitus osti melumallinnukseen Cadna A -ohjelman Ecocity Evaluator -sovelluksen, joka mahdollistaa kaavojen ilmasto- ja talousvaikutusten laskennan ja Keski- Suomen pelastuslaitos investoi öljynkeräysalukseen. Kaupunkirakennepalvelut hankki yhteiskäyttöautokseen Toyota Prius hybridiauton vuonna Kaupungin hankintakeskuksessa ympäristökriteerit sisältyvät % tarjouspyynnöistä Vuonna 2011 ympäristökriteerit on huomioitu 73 prosentissa hankintakeskuksen vuosisopimuksiin liittyvistä tarjouspyynnöistä, vuonna 2010 luku kävi 90 prosentissa. Eri vuosina kilpailutetaan eri vuosisopimukset, sopimuksia hankintakeskuksella on yhteensä noin 70. Vihreä tuote- ja palvelutarjonta tarkoittaa, muutamina esimerkkeinä, uusiopaperisia tai ympäristömerkin kriteerit täyttäviä kirjekuoria, kopiopapereita ja pehmopapereita, ympäristömerkin palveluihin liittyen taloudellisen ajotavan hallintaa, laitteissa ja koneissa A-B luokan energiatehokkuutta tai EnergyStar merkkiä, autoissa pienikulutuksellisuutta ja -päästöisyyttä, tarvikkeissa kierrätettävyyttä ja kierrätysvaatimusten täyttämistä ja niin edelleen. Ostettujen Energy Star, EU-kukka tai Joutsenmerkki merkittyjen tai em. vaatimukset täyttävien sopimustuotteiden osuutta kaikista sähköisen tilausjärjestelmän kautta ostetuista sopimustuotteista /%/ vuosi on tarkoitus seurata, kun tilausjärjestelmästä on mahdollista saada raportointi tästä. Ympäristömerkittyjä palveluita ostettiin kaupungille vuonna 2011 yhteensä eurolla (käsipyyherullajärjestelmä, ekokasettipalvelu). Jyväskylän kaupungin vuosisopimuksien kilpailutukset vuosilta 2010 ja 2011 Tarjouspyynnöt, keskitetyt hankinnat 2010 Elintarvikkeet: Leipomotuotteet Jätesäkit ja kompostipussit yms. Kodinkoneet Optikkopalvelut Pesu- ja puhdistusaineet, konetiskiaineet Sanomanvälitysoperaattori Toimistopaperit Tarjouspyynnöt, keskitetyt hankinnat 2011 Autopalvelu (henkilö- ja pakettiautot) Teollisuus- ja nestekaasu Optikkopalvelut (henkilökunnan työlasit) Pesulapalvelut (omat tekstiilit) Rautakauppatuotteet ja työkalut Sanoma-, ammatti- ja aikakauslehdet Sähköenergian hankinta Pehmopaperit Kaupunginjohtajan virka-asunnon tarjoilut Toimistotarvikkeet ja kalenterit Yhteystietopalvelut E= ehdottomana vaatimuksena, P= pisteytyksessä Ympäristökriteerit tarjouspyynnöissä E E E E+P P E E+P E E+P E E E 20

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka VIHERSEMINAARI 1.11.2012 Kuva: Maria Lehikoinen / Keski-Suomen sarjakuvaseura Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki MITKÄ OVAT VIHERALUEITA? mm. julkisten rakennusten pihat, rakennetut puistot, ulkoliikunta-alueet,

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Työpaja-alustus / IV Viherympäristön merkitys täydennysrakentamisessa Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Laadukas kaupunki- ja viherympäristö houkuttelee liikkumaan. Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari 2012

Laadukas kaupunki- ja viherympäristö houkuttelee liikkumaan. Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari 2012 Laadukas kaupunki- ja viherympäristö houkuttelee liikkumaan Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari 2012 Jyväskylän kaupunki / Mervi Vallinkoski 15.11.2012 MISTÄ VIHER- JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ KOOSTUU?

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos LIITE 3 Nastolan kunta Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Ehdotusvaiheen vastineet

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Sisällysluettelo YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008...3 1.1. Ulkoiset ympäristömenot ja -tulot...3 1.2. Sisäiset ympäristömenot ja -tulot...5 1.3. Ympäristöinvestoinnit...5 1.4. Ympäristövastuut...5

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020

Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020 Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.6.2012 7 Sarja A 13 ISBN 978-952-443-410-2 Johdanto...2 Ympäristöjohtaminen Vantaalla...4 Ympäristöhaasteet Vantaalla...6 Vantaan

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020.

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Kestävän kehityksen toimenpideohjelma Arvo: Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Visio: Hämeenlinna säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Energiansäästöhankkeet ja energiatehokas valaistus kiinteistöissä. Esitys 8.8.2014 Tero Hirvelä Energia-asiantuntija

Energiansäästöhankkeet ja energiatehokas valaistus kiinteistöissä. Esitys 8.8.2014 Tero Hirvelä Energia-asiantuntija Energiansäästöhankkeet ja energiatehokas valaistus kiinteistöissä Esitys 8.8.2014 Tero Hirvelä Energia-asiantuntija 11.8.2014 11.8.2014 Design by Teija Venhola Tilapalvelu pähkinänkuoressa 2014 Henkilökunta:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot