Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka

Transkriptio

1 VIHERSEMINAARI Kuva: Maria Lehikoinen / Keski-Suomen sarjakuvaseura Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki

2 MITKÄ OVAT VIHERALUEITA? mm. julkisten rakennusten pihat, rakennetut puistot, ulkoliikunta-alueet, metsät, niityt, pellot ja suojelualueet viheralueilla kulkeva reitistö ei pelkästään kaavan viheralueet tai pelkästään kaupungin omistamat alueet viheralueet tuottavat ns. ekosysteemipalveluja

3 VIHERALUEIDEN MERKITYS viheralueet yksi kaupungin vetovoimatekijöistä asukkaat kokevat ne asuinviihtyvyytensä kannalta tärkeiksi viheralueet ja niillä kulkevat reitit edistävät ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia viheralueet tarjoavat ulkoilumahdollisuuksia ja luontokokemuksia viheralueilla on kulttuurisia sekä luontoon ja maisemaan liittyviä arvoja viheralueiden läheisyys nostaa kiinteistöjen arvoa viheralueet tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kasvillisuuden merkitys tuulisuuden haittojen lieventämisessä hulevesien luonnonmukainen hallinta virkistysreitistö ja kevyen liikenteen edistäminen

4 Minna-Helena Malin Vuonna 2010 toteutetun Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyn (SULKA II) mukaan suosituimmat ulkoilulajit ovat kävelylenkkeily, hiihto, juoksulenkkeily, koiran ulkoiluttaminen sekä pyöräily. Nick Cavill / pyöräilyn olosuhteisiin panostaminen, Englanti - 1 pyöräilyolojen kohentamiseen sijoitettu euro toi 3 euroa vastaavat terveyshyödyt mm. kuolleisuuden alentumisen vuoksi Tarkkaavuushäiriöisillä lapsilla on havaittu sitä lievempiä oireita mitä luontomaisemmassa ympäristössä he ovat leikkineet. Kuo FE, Faber Taylor A (2004)

5 TAUSTAA kaupunkistrategian toimenpide v julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen viheralueita koskeva strateginen ohjelma, joka palvelee eritasoista kaavoitusta ja muuta suunnittelua viheralueiden uudis- ja korjausrakentamista rakennettujen ja luonnonmukaisten /- tilaisten viheralueiden ylläpitoa viherpolitiikka antaa suuntaviivat kaupungin eri yksiköissä tapahtuvalle toiminnalle kaupunkirakennepalvelut Jyväskylän Tilapalvelu liikuntapalvelut viherpolitiikan tarkoitus on vaikuttaa yhteistyön myötä myös muiden tahojen toimintaan valtio kolmas sektori yritykset yksityiset jne

6 PROJEKTIN ORGANISTOINTI projektiryhmä, kokoontui 10 kertaa kaupunkirakennepalveluista (kaavoitus, yhdyskuntatekniikka, metsätoimi, ympäristötoimi) liikuntapalveluista Jyväskylän Tilapalvelusta opetustoimesta vanhuspalveluista päivähoidosta nuorisopalveluista maaseutupalveluista innovaatiopalveluista kaupunkirakennelautakunnan edustaja ohjausryhmä, kokoontui 2 kertaa samat tahot kuin edellä, johtoporras lisäksi matkailupalvelu Jyväskylän Elävä kaupunkikeskusta ry

7 LAADINTA projekti alkoi 01/2011 (viherryhmän perustaminen) kevät 2011; miniseminaareja, työpajoja syksy 2011; yksikkökohtaisia työkokouksia sidosryhmä- ja luottamushenkilöesittelyjä ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen liitto Nuorisovaltuusto, liikuntajaosto, Lasten Parlamentti, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, Korpilahden aluelautakunta, maaseutulautakunta nähtävilläolo saakka kaupunkirakennelautakunta hyväksyi nähtäville lausuntopyynnöt: kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta, Tilapalvelun johtokunta, perusturvalautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta, sivistyslautakunta, tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta muita lausuntoja ja kommentteja lisäksi 14 kpl viherpolitiikka hyväksytty Jyväskylän kaupunginvaltuustossa

8 SISÄLTÖ viherpolitiikka nostaa esiin jo käynnissä olevia tärkeitä hankkeita (osana periaatteita) nykyisiä hyviä toimintatapoja uusia kehittämis- ja kärkihankkeita seitsemän periaatetta 26 kärkihanketta 22 jatkuvaa toimenpidettä toteutus v joitakin isoja hankkeita, joiden kesto riippuu investoinnin resursseista vuosittain

9 LÄPIKULKEVAT TEEMAT H yvinvointi ja terveys E steettömyys L uonnon monimuotoisuus Y lläpito Y mpäristötietoisuus T apahtumat ja matkailu H E L Y Y T Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki Kaavoitus

10 VIHERASIAT OVAT YHTEISIÄ yhteistyö asukkaiden ja yhdistysten kanssa, yhteisöllisyyden edistäminen talkoot ja niiden avustaminen, viherhoitosopimus, nimikkopuistotoiminta, osallistavat suunnittelu- ja ideointiprojektit, erityisryhmille suunnattu yhteistyö yritysyhteystyö esim. uudenlaisen kaupunkivihreän edistäminen, tempaukset, uudet toimintatavat? muut sidosryhmät viherseminaarit, tiedotus, koulutus kaupungin sisäinen yhteistyö viherryhmä uudet toimintamallit palveluiden ohjelmointi, Kymppi R, laatukartta -työ (priorisoinnin avuksi) T T APAHTUMAT JA MATKAILU: Kaupunki tukee toiminnallaan tapahtumia puistoissa ja viheralueilla

11 LIIKKEELLE LÄHIYMPÄRISTÖÖN lähiliikuntakohteiden ohjelmointi ja yhteishankkeet lähiliikuntaohjelman laatiminen ja toteutuksen aloitus mukana tasapuolisesti keskusta, taajamat, asuinalueet ja kylät yhtenä kärkihankkeena: Pohjanlampi, Kuokkalassa Pihalla-ryhmän toiminta/ lähiliikuntatoimintamallin kehittäminen kyläympäristöjen kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa H YVINVOINTI JA TERVEYS: edistää erityisesti lasten ja ikääntyneiden hyvinvointia H

12 LIIKKEELLE LÄHIYMPÄRISTÖÖN ikääntyneiden lähiympäristöt palvelutalojen ja niiden lähiympäristöjen toimenpideselvitys palvelutalo-pilotti kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja rakentajien kehitystyö Green Care - luontoavusteiset menetelmät hoiva- ja hoitopalveluissa? virkistysreittien toteutusohjelma reittien toteutuksen 10v-ohjelmointi eri vastuutahoiden yhteistyönä yhtenä osana mm. Helpot Ladut - projekti lähimetsien hoito - helppokulkuisuus Y Y LLÄPITO: tärkeimmät lähireitit ja virkistysyhteydet ovat myös talvella laadukkaasti ylläpidettyjä ja valaistuja

13 PÄIJÄNTEELLE Päijänteen kehittäminen yhteistyössä alueellisten viranomaisten, yritysten ym kanssa näkökulmana: asukkaat, yritykset, retkeilijät ja matkailijat läheltä ja kaukaa kaupunki kehittää ja ylläpitää mm. palveluita (reitit, rantautumispaikat, opastus, satamat, näköalapaikat) sekä tiedottaa näistä Päijänteen virkistys-, maisema- ja luontoarvojen säilyttäminen mm. kaavoituksen keinoin erityiskohteita: Naissaari, Jääskelä Y E E STEETTÖMYYS: Naissaaren esteetön reitti Y MPÄRISTÖ- TIETOISUUS: kohteista ja niiden ympäristöarvoista kertova mobiilipalvelusovellus

14 KEHÄ VIHREÄ kehittämissuunnitelma yhtenäinen reitistö, opastus, valaistus tapahtumat, kaupunkitaide Tourujoki vanhan uoman palautus Kankaalla, reitit, hoidon suunnittelu Kankaan alue uudenlaista kaupunkivihreää alueellinen ylläpidon toimintamalli Harjun ja Hippoksen kunnostuksen aloitus T APAHTUMAT JA MATKAILU: Kehä Vihreä tärkein vihermatkailukohde L T L UONNON MONIMUOTOISUUS: Tourujoki keskustan ekologinen hotspot

15 KIERRETÄÄN KEHÄ SINISIÄ yleiskaavan raamilause: Kehä Siniset virkistyskäyttöön Tuomiojärven rantaraitin toteutuksen aloitus Haukanniemen kehittäminen Palokkajärven rantaraitin suunnittelu opastuksen kehittäminen mobiilisovellus Jyväsjärvellä kokeilu asuntomessuvuonna? E STEETTÖMYYS: Haukanniemen esteetön nuotiopaikka E H H YVINVOINTI JA TERVEYS: erinomaisesti ulkoilua ja liikuntaa palvelevia reittejä

16 UUDENLAISTA KAUPUNKIVIHREÄÄ viherkatot, viherseinät, luonnonmukainen hulevesien hallinta, lähiviljely, uudet toiminnot, kaupunki/ympäristötaide Kankaan alue maisema-arkkitehtikilpailu alueellinen ylläpidon toimintamalli rajaton vihreä vihertehokkuus (Green Factor) -pilotti asuntomessut v yksityinen ja julkinen sektori asukkaiden yhteisöllisyys, osallistuminen ja idea-aloitteet tapahtumat, kampanjat esim. kaupunkiviljely viheralueiden väliaikainen käyttö 0,6 H YVINVOINTI JA TERVEYS: lähiviljely tukee ihmisten hyvinvointia L UONNON MONIMUOTOISUUS: vihertehokkuus lisää rakennetun ympäristön monimuotoisuutta 0,2 L 0,2 0,7 1,0 0,7 H 1,0 0,3

17 MAISEMAN MUISTI arvokkaiden, avoimien maisemien määrittely ja säilyttäminen sekä taajamissa että maaseudulla kaupungin ylläpito rakennetun ja luonnonmukaisten alueiden välille lisää vaihtoehtoja? edullista hoitopinta-alaa uusia toimintatapoja? kaavoituksen luomat edellytykset maisemien säilymiselle yhteistyö asukkaiden ja maanomistajien kanssa L UONNON MONIMUOTOISUUS: perinnemaisemien säilyminen T APAHTUMAT JA MATKAILU: talkoot ja tempaukset asukkaiden kanssa yhteistyössä L T H

18 TOTEUTUS

19 RESURSSIT suunnittelu- ja ohjelmatyyppiset toimenpiteet nykyisten resurssien puitteissa lähi -viherpalvelujen turvaaminen esim. yhdyskuntatekniikassa nykyinen taso turvaa leikkipuistojen tarvittavat kunnostukset ylläpidon resursseja tulisi kasvattaa uusien alueiden rakentamisen tahdissa lisäksi lisäresursseja tarvittaisiin: Kehä Vihreälle (mm. Harju, Kangas, Tourujoen palauttaminen ja virkistyskäyttö) Kehä Sinisille (rantaraitit ja niiden varren palvelut)

20 RESURSSIT toiminta-avustukset esim. yhdistyksille palautettaisiin sivistyspalveluiden budjettiin alkaen v luonnonmukaiset viheralueet (metsät, laidunalueet, suojelualueet) lähellä ja kaukana edullisinta ylläpidettävää merkittävä virkistys- ja liikuntapalvelu resurssien uudelleen suuntausta esim. reitteihin ja taukopaikkoihin? julkisten rakennusten pihat lisää asiantuntemusta suunnitteluvaiheessa palvelutalo-pilotti lähiliikuntahankkeet (mm. Pohjanlampi), avustukset valtiolta

21 SEURANTA JA KAUPUNGIN VIHERRYHMÄN TOIMINTA viherpolitiikan toteutumista seurataan kaupungin viherryhmässä kärkihankkeiden ja toimenpiteiden vastuut jakautuvat eri yksiköille osa yhteishankkeita, jotka vaativat uudenlaistenkin yhteistyökuvioiden muodostumista viherpolitiikan päivitys v alkavalla valtuustokaudella kaupungin viherryhmälle voi esittää muitakin aloitteita ja kysymyksiä parhaillaan käynnistymässä mm. Jyväskylän sisääntulomaisemien kehittämisprojekti