Peruspalvelujen tila 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi
|
|
- Ari-Matti Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Peruspalvelujen tila 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi 13/2012 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja
2 Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelujen tila 2011 Julkaisun tekijöiden nimet ISSN ISBN Mikkeli 2012 Yhteistyökumppanien tunnukset
3 Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja 13/2012 Tekijät Itä-Suomen aluehallintovirasto Arviointityöryhmä, puheenjohtaja, kouluneuvos Matti Hänninen Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Valtiovarainministeriö Julkaisun nimi Peruspalvelujen tila 2011, Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi Tiivistelmä Aluehallintovirasto edistää toiminta-ajatuksensa mukaisesti alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Viraston yhtenä tehtävänä on peruspalvelujen saatavuuden arviointi. Arviointikohteina olevilla peruspalveluilla tarkoitetaan niitä palveluja, jotka koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Vuotta 2011 koskevan arvioinnin kohteena olivat Tasa-arvoinen yhteiskunta: yhteispalvelun kattavuus, hyvinvoiva yhteiskunta; perusopetuksen alueellinen saavutettavuus, toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus, kuntien taloudelliset resurssit ja henkilöstö liikunnan palvelujen tuottamisessa, yleisten kirjastojen verkkoaineistojen hankinta ja käyttö, nuorisolain uudistuksen eteneminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen, ehkäisevän päihdetyön toteutuminen alueilla/kunnissa sekä joukkoliikenteen peruspalvelutaso; Turvallinen yhteiskunta: väkivallan ennaltaehkäisevä toiminta, nopean avun saanti (poliisi ja pelastustoimi), poliisin tutkintapalvelut, palotarkastusten toteutuminen, turvallisuusyhteistyö, tieverkon kunto, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto. Kirjastotoimen, nuorisotoimen, liikuntatoimen, liikennepalvelujen ja tiestön kunto -osuudet on valmisteltu Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Jyväskylän yliopiston KUULTO-hanke on valmistellut kuntien yleisen kulttuuritoiminnan ja valtionosuuslaitosten palvelujen arvioinnin. Arvioinnin teemoina olivat syrjäytymisen ehkäisyn kannalta keskeiset palvelut ja harvaan asuttujen alueiden kannalta keskeiset palvelut. Arviointi toteutettiin niin, että valtakunnallinen arviointiraportti laadittiin ennen alueellisia raportteja. Tällä tavoin arviointi pyritään sitomaan osaksi keskushallinnon suunnittelu- ja päätöksentekosykliä. Asiasanat Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, arviointi, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 206 Kieli Suomi Hinta Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto Kartat julkaistu Affecto Finland Oy:n luvalla Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisusarja 13/2012
4 Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja 13/2012 Toteutuuko tasa-arvoinen yhteiskunta? Peruspalvelujen arviointi on valtion aluehallinnossa lakisääteinen tehtävä. Itä- Suomen aluehallintovirasto kertoo tämän raportin avulla, mille hyvinvoinnin tila Itä-Suomessa näyttää. Arviointiin kuuluu myös eri tahoille annettavat toimenpide-ehdotukset. Nostan esille kaksi arviointikohdetta. Toinen koskee poliisin palvelujen saatavuutta ja toinen kirjastojen keinoja edistää aktiivista kansalaisuutta. Raportti totea, että Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella toimivien kolmen poliisilaitoksen palvelutaso on heikompi kuin maassa keskimäärin. Tämä liittyy mm. toimintavalmiuteen. Alueet, joilla on selvät väestökeskittymät, kykenevät lähelle valtakunnallista keskiarvoa eli 22 minuuttia. Mutta alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä ja asutus hajanaista, saattaa tuo keskiarvo kolminkertaistua. "Pienten ja syrjäisten kuntien keskimääräiset toimintavalmiusajat ovat tunnin luokkaa", raportissamme todetaan. Esimerkiksi Joensuun hyvä toimintavalmiusaika, 14,2 minuuttia, muuttuu Ilomantsissa 43,1 minuutiksi. Yli 50 minuutin toimintavalmiusaikoja on kahdeksassa Itä-Suomen kunnassa ja minuutin toimintavalmiusaikoja yli 10 kunnassa. Keskimääräinen hyvä poliisin toimintavalmius peittää heikosti alueen syrjäisten seutujen huonot luvut. Turvallisen Itä-Suomen yksi tärkeimpiä toimijoita on poliisi. Nopea avun saanti kiireellisissä ja viipymättä hoidettavissa hälytystehtävissä ovat tärkeimpiä asioita, kun kansalaiset arvioivat, onko kunta turvallinen. Poliisille annetut lisämäärärahat vuosille on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten turvallisuuden parantamiseen. Jotta poliisin resurssit riittävät, on sisäasianministeriö asettanut poliisin hallintorakenteen kehittämishankkeen Pora III:n. Pora III kohdistuu hallinnon keventämiseen. Johto-, tuki- ja hallintoresursseja karsitaan niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Peruspalvelujen raportista saa tälle työlle tärkeät kehittämisehdotukset. Maakunnittaiset poliisilaitokset tulee hallinnollisina rakenteina säilyttää. Aluehallintoviraston poliisin vastuualueen vähäiset nykyiset resurssit tulee edelleen kohdentaa poliisin turvallisuustyön arviointiin. Ja arviointia ei saa jatkossakaan tehdä isoilla keskiarvoluvuilla, joiden alle syrjäisten seutujen turvallisuuserot peittyisivät. Kirjastot estämään syrjäytymistä Usein ajatellaan, että eriarvoisuus syntyy heikon taloudellisen tilanteen, asunnottomuuden, alhaisen koulutustason, työttömyyden tai palvelujen vajeen pohjalta. Harvemmin ajatellaan, että tiedollinen syrjäytyminen on yksi syrjäytymisen muoto. Informaatioteknologia saattaa vahvistaa pärjääviä ihmisiä osallisuuteen ja tiedon saantiin, mutta osa väestöstä jää osattomaksi sähköisen viestinnän tarjoamista uusista mahdollisuuksista. Kirjastot ovat olleet Suomessa tiedon jakajia kansalaisen asemasta riippumatta. Informaatioteknologian mahdollisuudet eivät ole kuitenkaan kaikille kirjastoille Itä-Suomessa samat. Verkkoaineistojen ja e-kirjojen hankinta ja tarjonta vaihtelee maakunnittain ja kunnittain. E-kirjojen tarjonta on itse asiassa heikentynyt vuoden 2004 vastaavaan arviointiin verrattuna, vaikka tilanteen luulisi olevan päinvastoin.
5 Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja 13/2012 Mitä tehdä, jotta tiedon puute ei ole syrjäytymisen syy? Kirjastojen kannattaa tehdä enemmän yhteistyötä. Verkkosisältöjä voi hankkia yhdessä, samoin niiden markkinointia ja opastusta voi kokeilla yhdessä. Maakuntakirjastot voivat ottaa tässä asiassa johtajan roolin. Tämän peruspalveluraportin kehittämisehdotukset tältä osin ovat mieluisaa luettavaa. Itä-Suomessa käynnistetään "Avoimissa oppimisympäristöissä aktiivisiksi kansalaisiksi" -hanke. Sen tavoitteena on edistää Itä-Suomen yleisten kirjastojen verkkosisältöjä. Varkauden kaupunginkirjastossa alkoi viime syksynä Verkkopuikkari-hanke. Tässä hankkeessa opastetaan asiakkaita verkkokäyttöön ja jalkaudutaan tietokoneen kanssa erilaisten ryhmien luo. Hanke sisältää myös kirjastojen henkilöstön verkko-osaamisen koulutusta. Hyvä Varkaus!
6 Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja 13/2012 Sisällysluettelo ESIPUHE 1. TOIMEKSIANTO JA TYÖN ORGANISOINTI TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toiminta-alue Väestö Elinkeinot, työllisyys ja talous Asunnottomuus Koulutustaso, koulutukseen sijoittuminen ja syrjäytyminen ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET TASA-ARVOINEN YHTEISKUNTA Yhteispalvelun kattavuus HYVINVOIVA YHTEISKUNTA Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Kuntien taloudelliset resurssit ja henkilöstö liikunnan peruspalvelujen tuottamisessa Yleisten kirjastojen verkkoaineistojen hankinta ja käyttö Kuntien yleisen kulttuuritoiminnan ja valtionosuuslaitosten palvelut Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, työpajat ja etsivä nuorisotyö sosiaalisen vahvistamisen välineitä Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen kunnissa Joukkoliikenteen peruspalvelutaso TURVALLINEN YHTEISKUNTA Poliisitoimi Ennalta estävä toiminta Nopean avun saanti Tutkintapalvelut Pelastustoimi Ennalta ehkäisevä toiminta Nopean avun saanti Turvallisuusyhteistyö Tieverkon kunto Elintarvikevalvonta Eläinlääkintähuolto
7 1. TOIMEKSIANTO JA TYÖN ORGANISOINTI Toimeksianto ja arviointikohteet Aluehallintovirastot toteuttavat toiminta-ajatuksensa mukaisesti alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Tässä työssä virastojen yhtenä tehtävänä on peruspalvelujen saatavuuden arviointi. Arvioitavina ovat palvelut, joita käyttää suuri joukko ihmisiä ja joilla on vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen saattaa aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Arvioinnin avulla selvitetään kansalaisten asemaa suhteessa tuotettuihin palveluihin maan eri osissa. Asianomaiset ministeriöt ja keskushallinnon virastot ohjaavat arviointia omalla toimialallaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset osallistuvat liikenteen sekä kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointiin. Vuotta 2011 koskevan peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemana ovat syrjäytymisen ehkäisyn ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta keskeiset palvelut. Kuntien yleisen kulttuuritoiminnan ja valtionosuuslaitosten palveluja sekä maantieverkon kuntoa on nyt arvioitu ensimmäisen kerran. Aluehallintovirastojen tulosohjausryhmä on valinnut arviointikohteet. Aluehallintovirastojen suorittama valtakunnallinen arviointi tuottaa osaltaan tietoa muun muassa valtakunnalliseen Kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukunnan arviointijaoston tuottamaan peruspalvelujen tila-raporttiin. Aluehallintoviranomaisten yhdessä tuottama valtakunnallinen arviointiraportti on julkaistu ennen tätä alueellista raporttia. Toimeksi saatujen arviointien lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirasto on tämän raportin toimintaympäristö-osuudessa kuvannut keskeisiä alueen väestöön, hyvinvointiin ja talouteen liittyvää tilastoaineistoa. Vuoden 2011 alueellisen arvioinnin arviointikohteet: Tasa-arvoinen yhteiskunta Yhteispalvelun kattavuus Hyvinvoiva yhteiskunta Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Kuntien taloudelliset resurssit ja henkilöstö liikunnan palvelujen tuottamisessa Yleisten kirjastojen verkkoaineistojen hankinta ja käyttö Nuorisolain uudistuksen eteneminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen Kuntien yleisen kulttuuritoiminnan ja valtionosuuslaitosten palvelut Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen alueilla/kunnissa Joukkoliikenteen peruspalvelutaso Turvallinen yhteiskunta Väkivallan ennaltaehkäisevä toiminta Nopean avun saanti (poliisi ja pelastustoimi) Poliisin tutkintapalvelut Peruspalvelujen arviointi
8 Palotarkastusten toteutuminen Turvallisuusyhteistyö Tieverkon kunto Elintarvikevalvonta Eläinlääkintähuolto Arviointityön organisointi Arviointityö on tehty työryhmässä, johon Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valitsivat omista asiantuntijoistaan arviointikohdevastaavat ja karttavastaavat. Kuntien yleisen kulttuuritoiminnan arviointikohde tuotettiin Jyväskylän yliopiston KUULTO-hankkeen toimesta. Arvioinnin koordinoijana ja työryhmän puheenjohtajana oli kouluneuvos Matti Hänninen ja työryhmän sihteerinä osastosihteeri Pia Hakkarainen. Aluehallintoviraston johtoryhmä käsitteli arvioinnin tulokset ja toimenpide-ehdotukset. Arviointiryhmään kuuluivat ja raportin kirjoitus- ja koontityöstä vastasivat: o Työryhmän puheenjohtaja, arviointityön koordinointi, toimintaympäristön kuvaus: Matti Hänninen, kouluneuvos o Toimintaympäristö: Timo Tiainen, ylitarkastaja o Yleisten kirjastojen verkkoaineistojen hankinta ja käyttö: Eeva Hiltunen, sivistystoimentarkastaja, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus: Markku Huttunen, sivistystoimen ylitarkastaja o Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus: Matti Koskela, tarkastaja o Joukkoliikenteen peruspalvelutaso ja tieverkon kunto: Liisa Joenperä, joukkoliikenneasiantuntija, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Kuntien talous- ja henkilöstöresurssit liikunnan peruspalvelujen tuottamisessa: Maarit Viljakainen, nuoriso- ja liikuntatoimen tarkastaja, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Yhteispalvelun kattavuus: Tuula Kääriäinen, neuvotteleva virkamies o Yleinen kulttuuritoiminta; kulttuuritoiminnan palveluiden tuottaminen ja käyttö: Jutta Virolainen, Jyväskylän yliopisto, KUULTO-projekti o Nuorisolain uudistuksen eteneminen ja nuorten sosiaalinen vahvistaminen: Kirsi Kohonen, suunnittelija, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Ehkäisevä päihdetyö: Satu Syrjälä, sosiaalihuollon ylitarkastaja o Pelastustoimi: Seppo Pirskanen, pelastustarkastaja o Poliisitoimi: Petri Marjamaa, poliisitarkastaja, Poliisihallitus o Elintarvikevalvonta: Piritta Hirvonen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja o Eläinlääkintähuolto: Riitta Mustonen, läänineläinlääkäri o Karttasovelluksen asiantuntija: Harri Moilanen, suunnittelija o Työryhmän sihteeri: Pia Hakkarainen, osastosihteeri Yhteystiedot ovat liitteessä 1. Peruspalvelujen arviointi
9 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Toiminta-alue Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista. Alueen pinta-ala on km². Se on 12,2 prosenttia koko maan pinta-alasta. Neljäsosa alueesta on vesistöä. Itä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka on Mikkelissä ja muut toimipaikat ovat Kuopiossa ja Joensuussa. Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella toimii kolme maakunnan liittoa ja kolme elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jonka toimipaikka sijaitsee Kuopiossa, on kaikki kolme päävastuualuetta: elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Osa liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen henkilöstöstä työskentelee Joensuussa ja Mikkelissä. Joensuussa toimivassa Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa ja Mikkelissä toimivassa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualuetta lukuun ottamatta muut päävastuualueet. Vuonna 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli 52 kuntaa. Seutukuntia alueella on 11. Maavoimien Esikunta toimii Mikkelissä. Se johtaa muun muassa Kouvolassa sijaitsevaa Itä-Suomen Sotilasläänin Esikuntaa (ISSLE), jonka vastuualueelle Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue sijoittuu. ISSLE koordinoi muun muassa viranomaisyhteistyötä alueella. Helmikuussa 2012 julkaistun puolustusvoimauudistuksen mukaan nykyiset sotilasläänit lakkautettaisiin. Alueellisina organisaatioina toimivat tällä hetkellä Etelä-Savon Aluetoimisto, Pohjois-Savon Aluetoimisto ja Pohjois-Karjalan Aluetoimisto. Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä. Poliisin hallinnon muututtua vuonna 2010 perustetun Poliisihallituksen päätoimipaikka on Helsingissä ja muut toimipaikat Mikkelissä, Riihimäellä, Turussa ja Oulussa. Poliisin paikallishallintona toimii alueella edelleen kolme maakunnallista poliisilaitosta. Pelastustoimi on organisoitu alueella myös kolmeen maakunnalliseen pelastustoimen alueeseen. Myös hätäkeskukset ovat toistaiseksi toimineet alueella maakunnallisten hätäkeskusten turvin. Näin säännöllistä yhteistyötä tekevien poliisin, pelastustoimen ja hätäkeskusten toimialueet ovat olleet tähän saakka yhtenevät. Vuonna 2011 aloitetun hätäkeskusuudistuksen myötä Etelä-Savon ja Pohjois- Karjalan hätäkeskukset lakkautetaan vuoden 2012 loppuun mennessä ja niiden toiminnot keskitetään Kuopioon perustettavaan Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukseen. Vuoden 2012 alussa Itä-Suomen maistraatin toimialueeseen kuuluvat kaikki kolme maakuntaa. Yksiköitä on Iisalmessa, Joensuussa, Juuassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Varkaudessa. Peruspalvelujen arviointi
10 Itä-Suomen yliopiston kampukset sijaitsevat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Mikkelin yliopistokeskuksessa on Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintoja. Alueella toimii neljä ammattikorkeakoulua: Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun koulutusyksikkö Pieksämäellä. Aluehallintoviraston toimialueella on neljä erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiiriä: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Väestö Koko alueen väestö vähenee edelleen, mutta alueelliset vaihtelut ovat suuret Vuoden vaihteessa Itä-Suomen alueen asukasluku oli (taulukko 1) ja väestöntiheys 11,7 henkilöä/maakm 2. Väestöstä 71,7 prosenttia asui vuoden 2010 lopussa taajamissa. Koko maan taajama-aste oli 84,1 prosenttia. Peruspalvelujen arviointi
11 TAULUKKO 1. Itä-Suomen väkilukuja ETELÄ-SAVO Asukasluku Muutos vuonna 2011 POHJOIS-SAVO Asukasluku Muutos vuonna 2011 POHJOIS-KARJALA Mikkelin seutukunta Koillis-Savon seutukunta Joensuun seutukunta Hirvensalmi Juankoski Ilomantsi Kangasniemi Kaavi Joensuu Mikkeli Nilsiä Juuka Mäntyharju Rautavaara Kontiolahti Pertunmaa Tuusniemi Liperi Puumala Outokumpu Ristiina Kuopion seutukunta Polvijärvi Kuopio Pieksämäen seutukunta Maaninka Keski-Karjalan seutukunta Joroinen Siilinjärvi Kesälahti Juva Kitee Pieksämäki Sisä-Savon seutukunta Rääkkylä Savonlinnan seutukunta Suonenjoki Asukasluku Muutos vuonna 2011 Rautalampi Tohmajärvi Enonkoski Tervo Pielisen Karjalan seutukunta Heinävesi Vesanto Lieksa Kerimäki Nurmes Punkaharju Varkauden seutukunta Valtimo Rantasalmi Leppävirta Savonlinna Varkaus Sulkava Ylä-Savon seutukunta Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Asukastiheys (henkilöä/km 2 ) 11,00 14,80 9,34 Itä-Suomi Asukastiheys (henkilöä/km 2 ) 11,70 KOKO MAA Asukastiheys (henkilöä/km 2 ) 17,77 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) ja väestötiheys alueittain ( ) Itä-Suomen asukastiheyttä kuvaavasta kartasta (kuvio 1) käy hyvin ilmi se, miten asutus painottuu teiden varsille, ja se sijoittuu myös vesistöjen rannoille. Alueen vesistöisyys vaikuttaa siten, että etäisyydet ovat pitkiä kunta- ja maakuntakeskuksiin. Asutus on kohtuullisen tasaisesti sijoittunutta koko Itä-Suomeen, mutta se on harvaa. Täysin asumattomia alueita on vain Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan pohjois- ja koillisosissa. Itä-Suomen asutuksen ominaispiirre on myös se, että asutuskeskittymät ovat pieniä eivätkä kovin tiheästi asutettuja. Peruspalvelujen arviointi
12 KUVIO 1. Asukastiheys (henkilöä per km 2 ) Itä-Suomessa vuonna Lähde: Tilastokeskus. Väestö väheni vuonna 2011 Etelä-Savon maakunnassa. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa väestön määrä kasvoi. Koko Itä-Suomen väestön väheneminen oli noin 700 henkeä. Väestömäärän väheneminen jäi Itä-Suomessa vuonna 2011 alle neljännekseen siitä, mitä se on ollut 1990-luvun laman jälkeisenä aikana (1993-) keskimäärin (kuvio 2). Ensi kertaa sitten vuoden 1993 Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan väestömäärät kuitenkin kasvoivat. Koko Itä-Suomen alueella asui vuoden 2011 lopussa lähes henkilöä (7,3 %) vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön ennustetaan edelleen vähenevän tulevina vuosikymmeninä. Peruspalvelujen arviointi
13 henkeä Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo, ennuste Pohjois-Savo, ennuste Pohjois-Karjala, ennuste KUVIO 2. Väkiluvun kehitys vuosina ja väestöennuste vuosille maakunnittain Itä-Suomessa Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) ja väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) Suomen kuudesta väestöä menettäneestä maakunnasta Etelä-Savon väestömäärä pieneni vuonna 2011 määrällisesti eniten ja prosentuaalisesti toiseksi eniten (-0,6 %) Kainuun jälkeen. Vuonna 2011 väestön väheneminen jäi Etelä-Savossa noin 150 henkilöä pienemmäksi kuin mitä se on keskimäärin ollut 1990-luvun laman jälkeisenä aikana. Kuudessa alueen kunnassa väkiluku (taulukko 1) pieneni yli kaksi prosenttia ja Enonkoskella yli kolme prosenttia. Määrällisesti eniten vähenivät Varkauden asukkaat. Väkiluku kasvoi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksissa ja muutamissa niitä ympäröivissä kunnissa, eli Siilinjärvellä, Maaningalla, Kontiolahdella ja Liperissä. Etelä-Savossa väkiluku kasvoi ainoastaan Mikkelissä. Lisäksi väestön määrä kasvoi Iisalmessa, Kaavilla ja Rautalammilla. Seutukunnista vain Kuopion ja Joensuun seutukuntien väkiluvut kasvoivat. Suhteellisesti eniten väestö väheni Pielisen Karjalan seutukunnassa. Väkiluvun muutokset ovat kunnittain eriytyneet voimakkaasti 2000-luvulla (kuvio 3). Kun Itä-Suomen alueen väestö on 2000-luvun aikana vähentynyt yli neljällä ja puolella prosentilla, niin Rautavaaralla, Puumalassa, Valtimolla ja Rääkkylässä väestömäärät ovat pienentyneet yli viidenneksellä. Toisaalta koko maan väestön lisäyksen (4,4 %) ovat ylittäneet Kontiolahti (23,5 %), Siilinjärvi, Liperi ja Kuopio. Myös Joensuun väkimäärä on kasvanut 2000-luvulla. Peruspalvelujen arviointi
14 Mikkeli (-0,5 %) Savonlinna (-6,4 %) Ristiina (-6,7 %) Joroinen (-10,0 %) Kerimäki (-10,5 %) Hirvensalmi (-11,0 %) Mäntyharju (-11,2 %) Pertunmaa (-11,6 %) Juva (-11,8 %) Pieksämäki (-11,8 %) Kangasniemi (-12,9 %) Punkaharju (-14,7 %) Rantasalmi (-15,0 %) Enonkoski (-18,0 %) Heinävesi (-18,3 %) Sulkava (-18,4 %) Puumala (-21,2 %) Mikkelin seutukunta (-4,6 %) Savonlinnan seutukunta (-10,5 %) Pieksämäen seutukunta (-11,5 %) Siilinjärvi (8,8 %) Kuopio (5,7 %) Maaninka (-1,8 %) Iisalmi (-5,3 %) Nilsiä (-6,0 %) Lapinlahti (-6,9 %) Leppävirta (-7,2 %) Suonenjoki (-7,6 %) Varkaus (-9,9 %) Vieremä (-11,1 %) Rautalampi (-11,9 %) Kaavi (-12,4 %) Juankoski (-13,5 %) Tuusniemi (-13,5 %) Kiuruvesi (-13,7 %) Sonkajärvi (-14,8 %) Tervo (-15,4 %) Keitele (-16,0 %) Vesanto (-16,6 %) Pielavesi (-17,4 %) Rautavaara (-25,2 %) Kuopion seutukunta (6,0 %) Varkauden seutukunta (-9,1 %) Ylä-Savon seutukunta (-9,8 %) Sisä-Savon seutukunta (-11,1 %) Koillis-Savon seutukunta (-12,3 %) Kontiolahti (23,5 %) Liperi (7,0 %) Joensuu (4,1 %) Outokumpu (-11,6 %) Polvijärvi (-12,7 %) Kitee (-13,2 %) Nurmes (-15,7 %) Tohmajärvi (-16,4 %) Juuka (-18,3 %) Lieksa (-18,7 %) Kesälahti (-19,4 %) Ilomantsi (-19,8 %) Rääkkylä (-20,2 %) Valtimo (-21,1 %) Joensuun seutukunta (1,7 %) Keski-Karjalan seutukunta (-15,8 %) Pielisen Karjalan seutukunta (-17,9 %) POHJOIS-SAVO (-2,9 %) POHJOIS-KARJALA (-3,9 %) ETELÄ-SAVO (-8,0 %) ITÄ-SUOMI (-4,6 %) KOKO MAA (4,4 %) Luonnollinen väestönlisäys, % Kuntien välinen nettomuutto, % Nettosiirtolaisuus, % KUVIO 3. Väestönmuutokset (suluissa, %) eri tekijöittäin Itä-Suomen kunnissa maakunnittain vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, väestönmuutokset alueittain ( ) ja väestön ennakkotilasto, väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain 2011 ( ). Peruspalvelujen arviointi
15 Sekä muuttoliike että luonnollinen väestönmuutos ovat vähenemisen syinä Väestönmuutokset ovat johtuneet Itä-Suomen alueella pääsääntöisesti siitä, että luonnollinen väestönmuutos ja muuttoliike ovat olleet negatiivisia (kuvio 3). Nettosiirtolaisuus on vain hieman hidastanut väestön vähenemistä kaikissa Itä-Suomen kunnissa vuosina Hirvensalmea ja Rautavaaraa lukuun ottamatta. Muita peruskuvasta poikkeavia kuntia ovat olleet väestönkasvukunnat Kuopio, Siilinjärvi, Kontiolahti, Liperi ja Joensuu, joihin lisäys on tullut luonnollisesta väestönmuutoksesta, muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta. Väestötappiokunnista Hirvensalmella ja Maaningalla muuttoliike on ollut positiivista. Maaseutukunnissa erityisen suuri huoli on vähäinen syntyvyys. Maakuntatasolla (kuvio 4) havaitaan, että kaikissa maakunnissa kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa jo pitkään, ja syntyvien määrän trendi on ollut laskeva vuodesta 1983 lähtien. Vuonna 2011 syntyi noin (35 %) lasta vähemmän kuin vuonna Kuntien välinen nettomuutto on erityisesti aktiiviväestön osalta ollut negatiivista siitä lähtien kun koko maan talous kääntyi kasvuun 1990-luvun laman jälkeen. Pohjois-Karjalassa nettosiirtolaisuus on nostanut kokonaisnettomuuton positiiviseksi vuosina ja Pohjois-Savossa vuonna henkeä Etelä-Savo * henkeä Pohjois-Savo * Elävänä syntyneet Kuolleet Elävänä syntyneet Kuolleet Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus henkeä * Elävänä syntyneet Kuntien välinen nettomuutto Pohjois-Karjala Kuolleet Nettosiirtolaisuus henkeä Koko maa * Elävänä syntyneet Kuolleet Nettosiirtolaisuus KUVIO 4. Väestönmuutokset maakunnittain Itä-Suomessa vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, väestönmuutokset alueittain ( ) ja väestön ennakkotilasto, väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain 2011 ( ). Väestö on ikääntynyttä Väestökehityksen megatrendejä Itä-Suomessa ovat olleet suurimmalta osin kuntien välisestä muuttoliikkeestä aiheutunut väestön vähentyminen (kuviot 3 ja 4) sekä nuorimpien ikäluokkien pieneneminen ja ikääntyneemmän väestön määrän kasvaminen (kuvio 5). Työikäinen (15 64-vuotiaat) väestö on 2000-luvulla vähentynyt Itä-Suomessa kahdeksalla prosentilla. Peruspalvelujen arviointi
16 Mikkeli (-0,5 %) Savonlinna (-6,4 %) Ristiina (-6,7 %) Joroinen (-10,0 %) Kerimäki (-10,5 %) Hirvensalmi (-11,0 %) Mäntyharju (-11,2 %) Pertunmaa (-11,6 %) Pieksämäki (-11,8 %) Juva (-11,8 %) Kangasniemi (-12,9 %) Punkaharju (-14,7 %) Rantasalmi (-15,0 %) Enonkoski (-18,0 %) Heinävesi (-18,3 %) Sulkava (-18,4 %) Puumala (-21,2 %) Mikkelin seutukunta (-4,6 %) Savonlinnan seutukunta (-10,5 %) Pieksämäen seutukunta (-11,5 %) Siilinjärvi (8,8 %) Kuopio (5,7 %) Maaninka (-1,8 %) Iisalmi (-5,3 %) Nilsiä (-6,0 %) Lapinlahti (-6,9 %) Leppävirta (-7,2 %) Suonenjoki (-7,6 %) Varkaus (-9,9 %) Vieremä (-11,1 %) Rautalampi (-11,9 %) Kaavi (-12,4 %) Juankoski (-13,5 %) Tuusniemi (-13,5 %) Kiuruvesi (-13,7 %) Sonkajärvi (-14,8 %) Tervo (-15,4 %) Keitele (-16,0 %) Vesanto (-16,6 %) Pielavesi (-17,4 %) Rautavaara (-25,2 %) Kuopion seutukunta (6,0 %) Varkauden seutukunta (-9,1 %) Ylä-Savon seutukunta (-9,8 %) Sisä-Savon seutukunta (-11,1 %) Koillis-Savon seutukunta (-12,3 %) Kontiolahti (23,5 %) Liperi (7,0 %) Joensuu (4,1 %) Outokumpu (-11,6 %) Polvijärvi (-12,7 %) Kitee (-13,2 %) Nurmes (-15,7 %) Tohmajärvi (-16,4 %) Juuka (-18,3 %) Lieksa (-18,7 %) Kesälahti (-19,4 %) Ilomantsi (-19,8 %) Rääkkylä (-20,2 %) Valtimo (-21,1 %) Joensuun seutukunta (1,7 %) Keski-Karjalan seutukunta (-15,8 %) Pielisen Karjalan seutukunta (-17,9 %) POHJOIS-SAVO (-2,9 %) POHJOIS-KARJALA (-3,9 %) ETELÄ-SAVO (-8,0 %) ITÄ-SUOMI (-4,6 %) KOKO MAA (4,4 %) v v v. 75 v. - KUVIO 5. Väestönmuutokset (suluissa, %) eri ikäryhmien osalta Itä-Suomen kunnissa maakunnittain vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ). Peruspalvelujen arviointi
17 Poikkeuksia tämänkaltaiselle väestörakenteen muutokselle 2000-luvulla ovat olleet ainoastaan Siilinjärvi, Kuopio ja Joensuu, joissa vuotiaiden ikäluokka on suurentunut, sekä Liperi ja Kontiolahti, joissa ainoina Itä-Suomen kuntina kyseisen ikäluokan lisäksi myös alle 15-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut. Yli 65-vuotiaiden määrä on vähentynyt ainoastaan Pertunmaalla, Rantasalmella, Tervossa ja Rääkkylässä. Kyse on ollut Rääkkylää lukuun ottamatta vain muutamista henkilöistä. Itä-Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä vuonna 2011 oli 21,4 prosenttia (kuvio 6), kun koko maan luku oli 18,1 prosenttia. Koko maata edullisempi ikärakenne alle 65-vuotiaiden määrällä arvioituna oli Joensuussa, Liperissä, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Kontiolahdella. Eniten vuotiaita oli maakunnittain tarkasteltuna Mikkelissä (64,8 %), Joensuussa (67,7 %) ja Kuopiossa (68,0 %) sekä vähiten Pertunmaalla (56,8 %), Kesälahdella (57,3 %) ja Pielavedellä (56,8 %). Alle 15-vuotiaita oli suhteellisesti vähiten Puumalassa (9,3 %) ja eniten Kontiolahdella (23,0 %). Sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde ovat huonoja Tarkasteltaessa väestöllistä huoltosuhdetta, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhdetta vuotiaiden määrään, vuonna 2011 ainoastaan Kuopiossa ja Joensuussa oli vuotiaita suhteessa muun ikäisiin enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Koko maassa alle 15- ja yli 65- vuotiaita oli noin puolet vähemmän kuin työikäisiä (kuvio 7). Eräissä kunnissa (Pertunmaa, Vesanto ja Pielavesi) alle 15- ja yli 65-vuotiaita oli ainoastaan neljännes vähemmän kuin työikäisiä (kuvio 6). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä väestöllinen huoltosuhde koko maassa heikkenisi siten, että alle 15- ja yli 65-vuotiaita olisi enää noin kolmannes vähemmän kuin työikäisiä. Rautavaaralla, Pielavedellä, Valtimolla, Vesannolla, Puumalassa, Lieksassa ja Sulkavalla oltaisiin jo tilanteessa, jossa alle 15- ja yli 65-vuotiaita olisi työikäisiä enemmän. Vuonna 2030 koko maassa olisi alle 15- ja yli 65-vuotiaita enää neljännes vähemmän kuin työikäisiä. Suurimmassa osassa (36 kuntaa) Itä-Suomen kuntia olisi tuolloin nykykuntarakenteella enemmän muun ikäisiä kuin vuotiaita. Huoltosuhteen heikentymisen oletetaan tapahtuvan hyvin nopeasti (kuvio 7) jo 2010-luvulla, kuten esimerkiksi Lieksassa. Vuonna 2011 Lieksassa oli alle 15- ja yli 65- vuotiaita 37 prosenttia vähemmän kuin työikäisiä, mutta vuonna 2030 heitä olisi jo 37 prosenttia enemmän kuin työikäisiä. Peruspalvelujen arviointi
18 Mikkeli (0,54) Savonlinna (0,59) Pieksämäki (0,62) Joroinen (0,62) Ristiina (0,65) Rantasalmi (0,66) Mäntyharju (0,67) Kerimäki (0,68) Juva (0,68) Punkaharju (0,69) Puumala (0,70) Kangasniemi (0,70) Hirvensalmi (0,71) Sulkava (0,74) Enonkoski (0,74) Heinävesi (0,75) Pertunmaa (0,76) Mikkelin seutukunta (0,59) Pieksämäen seutukunta (0,63) Savonlinnan seutukunta (0,63) Kuopio (0,47) Iisalmi (0,55) Siilinjärvi (0,55) Varkaus (0,57) Juankoski (0,60) Vieremä (0,61) Lapinlahti (0,62) Sonkajärvi (0,62) Keitele (0,64) Tervo (0,64) Leppävirta (0,64) Maaninka (0,64) Nilsiä (0,66) Kiuruvesi (0,66) Tuusniemi (0,67) Suonenjoki (0,67) Rautalampi (0,72) Kaavi (0,73) Rautavaara (0,75) Vesanto (0,75) Pielavesi (0,76) Kuopion seutukunta (0,49) Varkauden seutukunta (0,59) Ylä-Savon seutukunta (0,61) Koillis-Savon seutukunta (0,66) Sisä-Savon seutukunta (0,69) Joensuu (0,48) Kontiolahti (0,55) Liperi (0,57) Polvijärvi (0,60) Kitee (0,61) Outokumpu (0,61) Tohmajärvi (0,63) Lieksa (0,63) Nurmes (0,65) Rääkkylä (0,65) Valtimo (0,66) Juuka (0,67) Ilomantsi (0,69) Kesälahti (0,75) Joensuun seutukunta (0,52) Keski-Karjalan seutukunta (0,63) Pielisen Karjalan seutukunta (0,64) POHJOIS-KARJALA (0,55) POHJOIS-SAVO (0,55) ETELÄ-SAVO (0,61) ITÄ-SUOMI (0,57) KOKO MAA (0,53) v v v. 75 v. - KUVIO 6. Väestön ikärakenne ikäryhmittäin (%-osuudet) Itä-Suomen kunnissa vuonna 2011, kuntien järjestys maakunnittain ikäluokan vuotiaat perusteella (suluissa väestöllinen huoltosuhde) Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ). Peruspalvelujen arviointi
19 Alle 15- ja yli 65-vuotiaita yhtä vuotiasta kohden 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi KUVIO 7. Väestöllisen huoltosuhteen (alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhde vuotiaisiin) toteutunut ( ) ja ennakoitu ( ) kehitys Itä-Suomen maakunnissa Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) ja väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ). Väestöllisen huoltosuhteen ennuste näyttäytyy vielä ongelmallisempana, kun otetaan huomioon viime vuosina vallinnut heikko taloustilanne ja maakuntien muuta maata heikommat taloudelliset huoltosuhteet (kuvio 8), jotka kuvaavat työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevien suhdetta työllisten määrään. Itä-Suomen maakunnissa oli vuonna 2010 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia prosenttia enemmän kuin työllisiä, kun koko maassa heitä oli 31 prosenttia enemmän. Peruspalvelujen arviointi
20 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohden 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1, KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi KUVIO 8. Taloudellinen huoltosuhde Itä-Suomen maakunnissa vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan ( ). Taloudellinen huoltosuhde parani vuosina kaikissa Itä-Suomen maakunnissa, mutta luvun lamasta toipuminen tälläkin indikaattorilla mitattuna jäi muuta maata heikommalle tasolle. Vuosina taloudelliset huoltosuhteet heikkenivät, mutta vuonna 2010 taloudelliset huoltosuhteet kääntyivät jälleen parempaan suuntaan työllisyyden parantuessa. Peruspalvelujen arviointi
21 Mikkeli (1,38) Juva (1,54) Pieksämäki (1,62) Punkaharju (1,62) Ristiina (1,63) Joroinen (1,66) Savonlinna (1,67) Mäntyharju (1,67) Kerimäki (1,68) Pertunmaa (1,75) Puumala (1,79) Rantasalmi (1,79) Kangasniemi (1,83) Enonkoski (1,84) Sulkava (1,87) Hirvensalmi (1,88) Heinävesi (1,97) Mikkelin seutukunta (1,49) Pieksämäen seutukunta (1,61) Savonlinnan seutukunta (1,71) Siilinjärvi (1,26) Kuopio (1,34) Iisalmi (1,46) Vieremä (1,49) Maaninka (1,53) Nilsiä (1,65) Leppävirta (1,67) Suonenjoki (1,70) Lapinlahti (1,71) Keitele (1,72) Juankoski (1,74) Varkaus (1,77) Tervo (1,81) Sonkajärvi (1,86) Kiuruvesi (1,86) Tuusniemi (1,92) Rautalampi (1,94) Vesanto (1,97) Pielavesi (2,10) Kaavi (2,15) Rautavaara (2,23) Kuopion seutukunta (1,33) Ylä-Savon seutukunta (1,66) Varkauden seutukunta (1,74) Sisä-Savon seutukunta (1,80) Koillis-Savon seutukunta (1,84) Kontiolahti (1,30) Liperi (1,43) Joensuu (1,50) Kitee (1,74) Polvijärvi (1,83) Tohmajärvi (1,84) Kesälahti (1,90) Nurmes (1,90) Outokumpu (1,92) Valtimo (1,98) Ilomantsi (2,00) Juuka (2,01) Rääkkylä (2,03) Lieksa (2,03) Joensuun seutukunta (1,54) Keski-Karjalan seutukunta (1,82) Pielisen Karjalan seutukunta (1,98) POHJOIS-SAVO (1,52) ETELÄ-SAVO (1,58) POHJOIS-KARJALA (1,63) ITÄ-SUOMI (1,57) KOKO MAA (1,31) Työlliset, % Työttömät, % Eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, % vuotiaat, % Opiskelijat, koululaiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet, % KUVIO 9. Taloudellinen huoltosuhde ja väestön pääasiallinen toiminta (%-osuudet) Itä-Suomen maakunnissa kunnittain vuonna 2010 (suluissa taloudellinen huoltosuhde) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan ( ). Peruspalvelujen arviointi
22 Kuntakohtaiset erot taloudellisissa huoltosuhteissa ovat suuret (kuvio 9). Siilinjärvellä oli 26 prosenttia enemmän työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevia kuin työllisiä, mutta Rautavaaralla heitä oli pitkälti yli kaksinkertaisesti (123 % enemmän) työllisten määrään nähden. Kuudessa Itä-Suomen kunnassa työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin työllisiä vuonna Tällaisten kuntien lukumäärä pieneni edellisvuodesta 2009 kuudella. Väestön ennustetaan vähenevän ja ikääntyvän Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Itä-Suomen väestön määrä tulisi edelleen pienenemään: vuonna 2009 laaditun väestöennusteen perusteella vuonna 2020 Etelä-Savossa olisi yli kolme ja puoli prosenttia, Pohjois-Karjalassa yli kaksi prosenttia ja Pohjois-Savossa reilun prosentin vähemmän asukkaita kuin vuonna Lukumääräisesti Pohjois-Savossa väestö vähenisi noin 2 900, Etelä- Savossa noin ja Pohjois-Karjalassa noin hengellä. Samana aikana koko Suomen väestömäärä kasvaisi noin hengellä. Erityisen voimakasta väestön väheneminen tulisi prosentuaalisesti olemaan Lieksassa, jossa olisi vuonna 2020 yli 17 prosenttia vähemmän asukkaita kuin vuonna Yli kymmenen prosentin väestön määrän väheneminen koettaisiin viidessä kunnassa (myös Tervo, Vesanto, Valtimo ja Ilomantsi). Ennusteen mukaan kunnista määrällisesti eniten väestöään tulisivat menettämään Ilomantsi, Savonlinna, Pieksämäki, Varkaus ja Lieksa (lähes henkeä). Lähes itäsuomalaisen ennustetusta vähenemisestä huolimatta vuosina yli 65-vuotiaiden määrä kasvaisi yli hengellä (28,0 %), mutta alle 15-vuotiaiden määrä pienenisi hengellä (-2,1 %). Edellä mainitusta yli 75-vuotiaiden määrän kasvu olisi yli henkeä (20,0 %). Edellisvuosikymmenellä väestömäärä pieneni lähes hengellä, josta alle 15-vuotiaiden vähenemä oli yli (-17,1 %). Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu oli vajaa henkeä (29,4 %). Sen sijaan vuotiaita työikäisiä olisi vuonna 2020 yli vähemmän kuin vuonna Väestöllisen huoltosuhteen voimakas heikkeneminen tullee Itä-Suomen maakunnissa jatkumaan miltei 2030-luvun puoliväliin saakka (kuvio 7). Erityisesti huomioitavaa on se, että kuntakohtaiset erot nykyisellä kuntarakenteella tulisivat olemaan suuria. Edellä esitetyt väestöluvut perustuvat aikaisemmasta kehityksestä osittain johdettuun Tilastokeskuksen trendiennusteeseen eikä niissä ole otettu huomioon ihmisten odotusten ja käyttäytymisen muutoksia. Mikäli työikäisten muuttoliike Itä-Suomeen tai syntyvyyden huomattava kasvu eivät pidemmällä aikavälillä kehity ennustettua suotuisammin, Itä-Suomen väestöllinen huoltosuhde heikkenee huomattavasti ja voimakkaammin kuin koko maassa 2030-luvulle saakka. Lisäksi on huomioitava samanaikainen väestömäärän ennustettu väheneminen ja lähtökohtaisesti huonompi taloudellinen huoltosuhde. 2.3 Elinkeinot, työllisyys ja talous Työllisyys kääntyi kasvuun vuonna 2010 Itä-Suomen työpaikkakehitys oli vuoteen 2007 asti myönteinen. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2001 vuoteen 2007 yli työpaikalla (taulukko 2). Peruspalvelujen arviointi
23 Suurimmat työpaikkalisäykset vuosina tapahtuivat yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen sekä rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminnan toimialoilla. Suhteellisesti eniten lisääntyivät kuitenkin rakentamisen työpaikat. Maa- ja metsätalouden, kaivostoiminnan ja louhinnan, sähkö-, kaasu- ja vesihuollon sekä kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen työpaikkojen määrät vähenivät samana aikana. Vuosien 2008 ja 2009 aikana työpaikat vähenivät lähes neljä prosenttia (8 698 työpaikkaa). Erityisesti vähenivät teollisuuden ja rakentamisen työpaikat. Alkutuotannon työpaikkojen määrän aleneminen jatkui myös edelleen, ja Itä-Suomi on koko maata alkutuotantovaltaisempi (kuvio 10). Lisäksi täällä on koko maata huomattavasti enemmän julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, pakollisen sosiaalivakuutuksen, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja. Suhteellisesti vähiten koko maahan verrattuna on tukku- ja vähittäiskaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkoja. Voimakkain työllisyyden heikentyminen tapahtui vuonna Työllisten määrä Itä-Suomessa väheni vuodesta 2007 lähes kymmenellä tuhannella. Kahdeksan vuoden myönteinen työllisten määrän kehitys pyyhkiytyi pois kahdessa vuodessa. Työllisten määrä väheni kahdessa vuodessa Etelä-Savossa lähes 3 100, Pohjois-Savossa lähes ja Pohjois-Karjalassa lähes hengellä. Vuonna 2010 työllisyys kuitenkin parani koko Itä-Suomessa lähes hengellä, josta Etelä-Savon osuus jäi reiluun neljään sataan, Pohjois-Savon osuus oli yli henkeä ja Pohjois-Karjalan noin henkeä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä väheni vuonna 2011 Itä-Suomessa noin tuhannella hengellä (taulukko 5). TAULUKKO 2. Työlliset ja työpaikat Itä-Suomessa maakunnittain vuosina Alueet Tunnusluku Etelä-Savo Työpaikkaomavaraisuus, % 97,83 97,14 96,71 96,80 96,74 97,02 97,57 Työllisten määrä Työpaikkojen määrä Pohjois-Savo Työpaikkaomavaraisuus, % 99,66 99,14 98,41 98,80 99,04 99,09 99,32 Työllisten määrä Työpaikkojen määrä Pohjois-Karjala Työpaikkaomavaraisuus, % 98,58 98,74 98,46 98,68 98,58 98,59 98,72 Työllisten määrä Työpaikkojen määrä ITÄ-SUOMI Työpaikkaomavaraisuus, % 98,83 98,46 97,94 98,21 98,28 98,38 98,67 Työllisten määrä Työpaikkojen määrä KOKO MAA Työpaikkojen määrä Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, työpaikat toimialan mukaan ( ) ja väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan ( ). Peruspalvelujen arviointi
24 KUVIO 10. Työpaikat (%-osuudet) Itä-Suomessa maakunnittain toimialan (TOL2008) mukaan vuonna Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, työpaikat toimialan mukaan ( ). Työttömien määrä aleni vuosina 2010 ja 2011 Vuonna 2011 Itä-Suomen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta laski 0,9 prosenttiyksiköllä keskimäärin 11,6 prosenttiin (taulukko 3). Työttömyys on edelleenkin iso ongelma monissa Itä- Suomen kunnissa, erityisesti Pohjois-Karjalassa (taulukko 4). Koko Itä-Suomessa vuonna 2010 työttömien työnhakijoiden lukumäärä väheni lähes hengellä ja vuonna 2011 yli hengellä. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon työttömien määrät alenivat kahdessa vuodessa noin hengellä, ja Etelä-Savossa vajaalla 800 hengellä. Koko maan työttömyysprosentti laski 0,6 prosenttiyksikköä ollen 9,4 prosenttia 1 vuonna Tässä peruspalvelujen arviointiraportissa esitetään työttömyysasteet Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoimien työttömien työnhakijoiden lukumäärien (vuosikeskiarvot) perusteella, jotta kuntakohtaiset työttömyyserot voidaan esittää. Työttömien työnhakijoiden lukumäärät ovat reaaliaikaisia tietoja, mutta jakajina eli työvoiman määrinä pidetään kuntatason työvoimia Tilastokeskuksen uusimman (ts. vuonna 2011 vuoden 2009) Työssäkäyntitilaston mukaan. Ikääntyvillä ja voimakkaan muuttoliikkeen omaavilla alueilla voi olla mahdollista, että työvoiman määrä yliarvioituu kaksi vuotta vanhoja tietoja käyttämällä, ja työttömyysasteet osoittavat todellista parempia lukuja. Siksi työttömyyden muutosta kuntatasolla on parempi tarkastella työttömien työnhakijoiden lukumäärän muutoksen perusteella. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus taas kerää tilastotietoja vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta satunnaisesti poimittuun otokseen. Aineistosta EU laatii jäsenmaita koskevat vertailukelpoiset tilastot. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan koko maan työttömyysaste oli 7,8 %, Etelä- Savon 7,7 %, Pohjois-Savon 10,3 % ja Pohjois-Karjalan 12,3 % vuonna Peruspalvelujen arviointi
25 TAULUKKO 3. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Itä-Suomessa vuosina Työttömien osuus työvoimasta % % % % % % % % Etelä-Savo 10,0 22,0 15,6 13,0 9,7 11,6 11,5 10,7 Pohjois-Savo 10,0 22,0 15,3 12,6 9,9 12,5 11,9 10,8 Pohjois-Karjala 11,0 24,0 18,4 16,3 13,6 15,9 14,3 13,4 Itä-Suomi 10,5 22,4 16,3 13,8 10,9 13,3 12,5 11,6 Koko maa 8,6 19,4 12,0 10,6 7,6 9,8 10,0 9,4 Ero Itä-Suomen ja %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. koko maan välillä -1,9-3,0-4,3-3,2-3,3-3,4-2,5-2,1 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työnvälitystilasto Työttömien työnhakijoiden lukumäärä kasvoi vuonna 2011 Itä-Suomessa vain Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Enonkoskella ja Valtimolla (taulukko 4). Peruspalvelujen arviointi
26 TAULUKKO 4. Työttömien työnhakijat ja heidän osuus työvoimasta Itä-Suomen kunnissa vuonna 2011 ETELÄ-SAVO Työttömyysaste, % Työttömien lukumäärä Muutos vuoden aikana, henkeä POHJOIS-SAVO Työttömyysaste, % Työttömien lukumäärä Muutos vuoden aikana, henkeä POHJOIS-KARJALA Mikkelin sk 10, Koillis-Savon sk 10, Joensuun sk 13, Hirvensalmi 8, Juankoski 11, Ilomantsi 13, Kangasniemi 10, Kaavi 12, Joensuu 14, Mikkeli 10, Nilsiä 9, Juuka 12, Mäntyharju 9, Rautavaara 11, Kontiolahti 9, Pertunmaa 9, Tuusniemi 10, Liperi 10, Puumala 10, Outokumpu 14, Ristiina 10, Kuopion sk 9, Polvijärvi 14, Kuopio 10, Pieksämäen sk 9, Maaninka 9, Keski-Karjalan sk 13, Joroinen 10, Siilinjärvi 7, Kesälahti 12, Juva 7, Kitee 12, Pieksämäki 8, Sisä-Savon sk 10, Rääkkylä 14, Savonlinnan sk 12, Suonenjoki 9, Työttömyysaste, % Työttömien lukumäärä Muutos vuoden aikana, henkeä Rautalampi 10, Tohmajärvi 14, Enonkoski 14, Tervo 9, Pielisen Karjalan sk 15, Heinävesi 10, Vesanto 10, Lieksa 16, Kerimäki 11, Nurmes 14, Punkaharju 10, Varkauden sk 14, Valtimo 14, Rantasalmi 13, Leppävirta 11, Savonlinna 13, Varkaus 15, Sulkava 11, Ylä-Savon sk 11, Iisalmi 11, Keitele 11, Kiuruvesi 11, Lapinlahti 11, Pielavesi 10, Sonkajärvi 13, Vieremä 9, Yhteensä 10, Yhteensä 10, Yhteensä 13, KOKO MAA 9,4-0,6 Lähde: TEM, tilastotiedote-vuosijulkaisut. Peruspalvelujen arviointi
27 Työllisyysaste parani Itä-Suomen työllisyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 63,6 prosenttia (taulukko 5). Se parani 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Eniten työllisyysaste parani Etelä-Savossa, koska työikäinen väestö väheni. Pohjois-Savon työllisyysaste heikkeni hieman. Itä-Suomessa jäädään kuitenkin edelleen selkeästi jälkeen koko Suomen työllisyysasteesta (68,6 %). Työikäisten työllisten määrä kasvoi koko maassa, mutta aleni noin tuhannella hengellä Itä-Suomessa. Työikäinen väestö sen sijaan väheni jopa lähes hengellä. TAULUKKO 5. Työikäinen (15 64 v.) väestö, työikäiset työlliset ja työllisyysaste (%) Itä-Suomessa vuosina Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi Koko maa Vuosi v. väestö, 1000 henkeä Työlliset v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % v. väestö, 1000 henkeä Työlliset v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % v. väestö, 1000 henkeä Työlliset v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % v. väestö, 1000 henkeä Työlliset v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % Työllisyysaste, % , , , ,5 67, , , , ,1 67, , , , ,8 67, , , , ,0 67, , , , ,2 68, , , , ,1 68, , , , ,3 69, , , , ,6 70, , , , ,3 68, , , , ,1 67, , , , ,6 68,6 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus väestö työmarkkina-aseman ja maakunnan mukaan ( ) ja väestötilastot, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ). Talouskasvu ja alueen väestön tulotaso on koko maata huonompi Koko maan tasoon suhteutettu asukasta kohden laskettu arvonlisäys (käyvin hinnoin) aleni voimakkaasti Itä-Suomen maakunnissa 1990-luvulla (kuvio 11). Kehitys 2000-luvulla on ollut noususuhteista, mikä selittyy ensisijaisesti Itä-Suomen väestön vähenemisellä sekä muusta maasta poikkeavilla hintamuutoskomponenteilla. Arvonlisäyksen volyymin kasvu on Itä-Suomessa jäänyt tälläkin ajanjaksolla muuta maata pienemmäksi. Ainoastaan vuonna 2003 kaikissa Itä-Suomen maakunnissa ja vuonna 2005 maakunnat yhteen summattuna Itä-Suomen reaalinen talouskasvu oli nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Taantumavuonna 2009 arvonlisäyksen kehitys jäi jälleen koko maata heikommaksi, ts. arvonlisäys pieneni Itä-Suomessa koko maata enemmän. Peruspalvelujen arviointi
Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä.
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Toiminta-alue Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnista. Alueen kokonaispinta-ala on 61 082 km². Se on 15,6
LisätiedotItä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Peruspalvelujen tila 2013
Peruspalvelujen tila 2013 Itä-Suometoimialueen peruspalvelujen arviointi aluehallintoviraston 20/2014 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotPeruspalvelujen tila 2010
Peruspalvelujen tila 2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi 7/2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotKyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 30.11.2017 Koulumatkakyselyn päätulokset Koulumatkojen pituudet ovat kasvaneet
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotPeruspalvelujen tila 2009
Peruspalvelujen tila 2009 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi PERUSPALVELUT, OIKEUSTURVA JA LUVAT VASTUUALUE 2/2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen
LisätiedotVäestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
LisätiedotItä-Suomen alueverkosto , Savonlinna
Itä-Suomen alueverkosto 9.5.2017, Savonlinna Alueverkostot Osa toimii useamman maakunnan alueella. Yhteystietolistalla 750 henkilöä. Osallistujat sote-alan järjestöammattilaisia (ammattilaisuus ei kuitenkaan
LisätiedotHallinnoijana Rajupusu Leader ry
Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotLiikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta
JOENSUUN LIIKENNEALUE Joensuu Paikallisliikenne 0-vyöhyke Paikallisliikenne 1-vyöhyke Joensuu-Ilomantsi 138 236 165 Joensuu-Juuka 138 254 178 Joensuu-Kitee 138 192 135 Joensuu-Lieksa 138 254 178 Joensuu-Polvijärvi
LisätiedotPohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010
Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
LisätiedotPeruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO HAUTAUSTOIMILAKI Luvat ja valvonta
LisätiedotSOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun
SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015
LisätiedotJoensuun selvitysalue yhdessä
Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot
LisätiedotVuonna 2014 päättyvät ostoliikenteet
Vuonna 2014 päättyvät ostoliikenteet Sopimus päättyy Ajopäivät Reitti 30.6.2014 L 08.25 Vesanto-Karttula-09.55 Kuopio 30.6.2014 L 14.15 Kuopio-Karttula-15.55 Vesanto 30.6.2014 SS 15.00 Vesanto-Karttula-16.45
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotNuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa
Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotPeruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet
Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 957. Valtioneuvoston asetus. ennakkoperintäasetuksen 15 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2004
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2004 N:o 957 960 SISÄLLYS N:o Sivu 957 Valtioneuvoston asetus ennakkoperintäasetuksen 15 :n muuttamisesta... 2639 958 Valtioneuvoston
LisätiedotEtelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Etelä- Savon valtuuskunta 13.2.2019 Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä- Savon valtuuskunta Perustettu 11.9.2011 Jäsenet tieteen, taiteen ja talouden edustajia Jäsenillä läheinen suhde Etelä-
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi
LisätiedotVarkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014
Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotHallinnoijana Piällysmies ry
Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotPRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat
PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi 2009-2013 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat 7.4.2014 Pelastuslaitoksen PRONTO-onnettomuustilasto Pelastustoimen resurssi-
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS
YHTEISTYÖSOPIMUS 14.8.2015 Tässä yhteistyösopimuksessa sovitaan Kansa-koulu, Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano -hankkeen toteuttamisesta 1. SOPIJAOSAPUOLET Sopijaosapuoli Y-tunnus Yhteystiedot
LisätiedotTalousraportti 10/ Väestö
1 (6) Väestö Syyskuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 391 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 378, Nurmeksessa 7 779 ja Valtimolla 2 234 asukasta. Juuassa asui 4 848 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan
LisätiedotKymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty
Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä
LisätiedotTaustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)
Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa
LisätiedotVÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA
Väkiluku vuodenvaihde 2018/2019 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 30.4.2019 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan
LisätiedotVÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA
Väkiluku vuodenvaihde 2018/2019 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 31.7.2019 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotV E RY I M P O RTA N T P E R S O N S
V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S = O P P I L A AT, J OT K A O P P I M I S E N S A J A KO U L U N K Ä Y N T I N S Ä T U E K S I TA RV I T S E VAT VA AT I VA A E R I T Y I S T Ä T U K E A. Terhi Ojala
LisätiedotVÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA
Väkiluku vuodenvaihde 2017/2018 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 31.12.2018 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan
LisätiedotVÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA
Väkiluku vuodenvaihde 2018/2019 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 31.8.2019 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Marraskuu 2018
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2016
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
Lisätiedot14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala
TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2
LisätiedotMAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen
MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan
LisätiedotSaate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin:
Saate Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: 16.6.2017 Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin: 044 770 0574 Asia: Väestönmuutosten ennakkotietoja Sivuja: 1 + 7 Etelä-Savossa 1.1. - 30.4.2017 Kiireellinen Tarkastettavaksi
LisätiedotSaate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin:
Saate Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: 22.9.2017 Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin: 044 770 0574 Asia: Väestönmuutosten ennakkotietoja Sivuja: 1 + 7 Etelä-Savossa 1.1. - 30.9.2017 Kiireellinen Tarkastettavaksi
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotYleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna Toimintatilastot
Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna 2010 Toimintatilastot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2011 Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna 2010 Toimintatilastot Pirkko
LisätiedotYLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash
YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen
LisätiedotYksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen
Päätös 1 (5) Saaristonkatu 22 90100 Oulu ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 1824918-9 HAKEMUS
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotTyöttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 27.5.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli huhtikuun
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2017
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotMiesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät
LisätiedotEtelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä Työllisyyskatsaus, lokakuu 2013 26.11.2013
LisätiedotTILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS
Hanke 4263007, Hanhikankaan pohjavesialueen rakennetutkimus Mikkelissä Tilaaja Jari Hyvärinen Työkohde Työmaa Hanhikangas Mikkeli Kunta Mikkeli Yksikön käsittely Päiväys 24.2.2015 Jari Hyvärinen, geologi
LisätiedotYleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009
Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Toimintatilastot 10/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Toimintatilastot
LisätiedotSosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet
Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Selvityshenkilö ad 19.3.2013 Jorma Penttinen, JYL, KYS Etunimi Sukunimi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotKausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän. Työllisyyskatsaus, maaliskuu klo 9.00
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Kausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2015 23.4.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli
LisätiedotEtelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9.
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän Työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 24.11.2015 klo 9.00 Työttömät
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi
LisätiedotTyöttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9.00
NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa Työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015 25.8.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli heinäkuun lopussa työttömänä
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotVäestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa. Jari Jääskeläinen
Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa Jari Jääskeläinen Väestötavoitteet vuoteen 2030 Väestötavoite nostettu 250.000:een Perusta: väestökehitys parantunut v:sta 2010 alkaen Kuopion kasvun kiihdyttyä
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotEtelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotPalkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta Työllisyyskatsaus, marraskuu 2015 22.12.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat
LisätiedotEtelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat
LisätiedotTE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 24.4.2014 klo
LisätiedotEtelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, syyskuu 2013 22.10.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotELY- Laajakaista- hankkeet
ELY- Laajakaista- hankkeet 15.5.2013 Antero Kauppinen, laajakaista-asiantuntija Pohjois-Savon ELY- keskus maaseutu 15.5.2013 Tavoite Laajakaistatukilain mukainen EU tuki n. 24,6 milj. euroa saatava myönnettyä
LisätiedotSeuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, työnhakijoiden lukumäärät sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin kuukausittain. Lisäksi seuraamme työmarkkinatukea isoihin kaupunkeihin
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotItä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella
Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA
LisätiedotKunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v Lähde: Kela, Kelasto
Kunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v. 2014-2016 Lähde: Kela, Kelasto 2.3.2017 Kun$en mahdollisuus vaiku1aa työmarkkinatuen sakkomaksuihin paranee Vuoden alusta on tullut voimaan lainmuutos, mikä mahdollistaa
LisätiedotMaakuntien suhdannekehitys Kuviot
Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,
LisätiedotVäestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi. Kunnanhallitus
Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi Kunnanhallitus 27.2.217 14 Tohmajärvi-Värtsilä väkiluku 188-215 12 1 8 6 4 2 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 1975 1985 1995 25 215 Tohmajärvi
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotTyöttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)
Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen
LisätiedotTerPS2-kysely kunnanvaltuutetuille ja hyvinvointiryhmien jäsenille maaliskuussa Kyselyn tuloksia TERVIS-hankealueelta koonnut Timo Renfors
Ter-kysely kunnanvaltuutetuille ja hyvinvointiryhmien jäsenille maaliskuussa 0 Kyselyn tuloksia -hankealueelta koonnut Timo Renfors Kyselyn toteuttaminen ja siihen vastaaminen Terps- hanke teki syyskuussa
LisätiedotHamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotPelastuslaitoksen PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi
Pelastuslaitoksen PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi 0.0.0 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat Pelastuslaitoksen PRONTO-onnettomuustilasto Pelastustoimen
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotEtelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää
Lisätiedot