SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova

Transkriptio

1 SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova Moskovan suurlähetystön Venäjä-uutiskatsaus ( ) Venäjällä riemuittiin Donald Trumpin vaalivoitosta. Peskov: Trumpilla ja Putinilla samanlainen näkemys ulkopolitiikasta. Venäjä jatkoi ilmapommituksia Syyriassa. Putinin Valdai-puheen pääaiheet olivat lännen kritiikki, terrorisminvastainen sota ja Lähi-idän rauhoittaminen. Venäjä vetäytyi kansainvälisestä rikostuomioistuimesta. Oppositiopoliitikko Navalnyi pääsee jatkamaan poliittista uraansa. Talouskehitysministeri Uljukajev pidätettiin epäiltynä korruptiosta. Oikeusistuin kielsi LinkedIn-median toiminnan Venäjällä. Pääoman nettovienti Venäjältä laskenut huomattavasti. 1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Venäjällä riemuittiin Donald Trumpin vaalivoitosta. Venäjän mediassa Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa otettiin vastaan innostuneesti. Valintaa pidettiin tuomiona Washingtonin polittiselle järjestelmälle sekä presidentti Obaman globalisaatiota ja liberalismia edistäneelle politiikalle. Vaalitulosta pidettiin iskuna Washingtonin talutusnuorassa kulkeneelle Euroopalle ja etenkin Ukrainalle, jonka hallitus pelkää nyt menettävänsä Yhdysvaltain tuen. Valtiolliset mediat totesivat "eurooppalaisen establishmentin" saaneen tyrmäysiskun ja näkivät samankaltaisuuksia Trumpin vaalivoitossa ja kesäkuun brexit-äänestyksessä. Presidentti Vladimir Putinin kerrottiin olleen ensimmäisten valtionpäämiesten joukossa, jotka onnittelivat Trumpia vaalivoitosta. Alun riehakkuuden jälkeen tahot ovat varoittaneet, ettei hyvästä yhteistyöstä Trumpin kanssa ole olemassa mitään takeita. (kaikki mediat) Presidentti Putin keskusteli puhelimitse Donald Trumpin kanssa. Presidentti Putin onnitteli puhelimitse Donald Trumpia vaalivoitosta ja totesi olevansa valmis edistämään tasavertaisuuteen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvaa maidenvälistä dialogia. Molemmat osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että maidenväliset suhteet ovat täysin tyydyttämättömällä tasolla sekä siitä, että suhteet tulee normalisoida laaja-alaisen yhteistyön kautta. Osapuolet sopivat pitävänsä säännöllisesti yhteyttä ja keskustelivat mahdollisuudesta tavata myös henkilökohtaisesti. Presidentinhallinnon tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan osapuolet eivät keskustelleet Krimin tai Ukrainan kriisin ratkaisusta. Hän totesi osapuolten mahdollisesti pitävän yhteyttä ennen Donald Trumpin virkaanastumista. (Kreml, Interfax, Gazeta.ru, Lenta.ru, KP, MK, Vedomosti; Rossiya 1) Peskov: Trumpilla ja Putinilla on samanlainen näkemys ulkopolitiikasta. Peskov totesi presidentti Putinin ja Trumpin jakavan hyvin samantapaisen näkemyksen ulkopolitiikasta. Hän totesi kuitenkin, ettei tule elätellä harhakuvia maidenvälisten suhteiden pikaisesta noususta korkealle tasolle. Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov puolestaan totesi, ettei Moskovassa ole minkäänlaista euforiaa Trumpin voiton johdosta. (Gazeta.ru, Interfax, Kommersant, Vedomosti)

2 Venäjä jatkoi ilmapommituksia Syyriassa. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti Venäjän käynnistäneen uudelleen mittavat ilmapommitukset Idlibin ja Homsin alueella Syyriassa. Venäjän merivoimien lippulaiva, lentokoneita kuljettava raskas risteilijä Admiral Kuznetsov sekä fregatti Admiral Grigorovitš osallistuvat operaatioon mm. ampumalla Kalibrristeilyohjuksia. Sanomalehti Vedomostin haastatteleman asiantuntijan Aleksei Malašenkon mukaan nämäkään ilmaiskut tuskin tuovat käännekohtaa Syyrian sotaan, mutta Putinin ja Trumpin yhteistyö voi muuttaa tilanteen. Gazeta.ru:n huomauttaa, että Venäjän uusin ilmaiskukampanja alkoi vain tunteja Putinin ja Trumpin välisen puhelinsoiton jälkeen. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on syyttänyt Venäjää siviileihin ja siviilirakennuksia vastaan kohdistuneista ilmaiskuista Idlibissä, mikä johti 28 siviilin kuolemaan. Venäjä on kiistänyt iskeneensä sairaaloihin tai kouluihin ja syyttää länsimaita Venäjän vastaisesta informaatiokampanjasta. Puolustusministeriön tiedottajan mukaan Venäjä pidättäytyi iskuista neljän viikon ajan ennen viimeisintä operaatiota. (Gazeta.ru, Izvestia, Kommersant, MK, NG, RBK, RG, RIAN, TASS, Vedomosti) Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ilmoitti pidättäneensä "ukrainalaisia sabotöörejä". Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ilmoitti pidättäneensä ukrainalaisen terroristiryhmän Sevastopolissa Krimillä. FSB:n mukaan ryhmä suunnitteli sotilaskohteisiin ja huoltoinfrastruktuuria vastaan tehtäviä sabotaasitoimia. Pidätetyiltä löytyi aseita, ampumatarvikkeita, viestintävälineitä sekä operaation kohteina olleiden alueiden karttoja. FSB toteaa, että kaikki kolme pidätettyä henkilöä ovat Ukrainan kansalaisia ja he ovat kuulusteluissa tunnustaneet tekonsa. Ukrainan puolustusministeriö on tuominnut FSB:n ilmoituksen valheeksi ja pitää sitä osoituksena Ukrainan vastaisesta hybridisodankäynnistä. (FSB, Gazeta.ru, Kommersant, MK, TASS; Rossiya 1, Perviy Kanal) Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev tapasi kiinalaisen virkaveljensä Li Keqiangin Pietarissa keskustellen mm. kaupan kehittämisestä, energiasta ja sotilasteollisesta yhteistyöstä. Medvedev kommentoi Kiinan televisiolle antamassaan haastattelussa mahdollisuuksia hyödyntää Kiinan ja Euraasian talousliiton välisiä kauppareittejä nykyistä tehokkaammin. Li Keqiang puolestaan alleviivasi Tassille antamassaan haastattelussa kahdenvälisten suhteiden merkitystä. Lehtitietojen mukaan Venäjä on kiinalaisturistien kolmanneksi suosituin kohdemaa. (MK, NG, RG, TASS) Putinin Valdai-puheen pääaiheet olivat lännen kritiikki, terrorisminvastainen sota ja Lähiidän rauhoittaminen. Viime vuoden puheeseen verrattuna uusi teema oli globalisaatiokritiikki. Puheessaan Putin totesi oikeudenmukaisen globalisaation rakentuvan YK:n peruskirjan pohjalle ja ehdotti, että Lähi-idälle on luotava uusi Marshall-apu-ohjelma. Ukrainaa Putin ei puheessaan maininnut lainkaan. Keskusteluosuudessa Putin totesi Normandia-formaatin olevan tarpeellinen, kommentoi Porošenkon suklaatehdasinvestointia Venäjällä ja lupasi myydä Ukrainalle kaasua hintaa 180 USD/100 m3. Kommentoidessaan Suomen presidentti Halosen puheenvuoroa Putin kehotti kysymään Niinistön lentoturvallisuusaloitteen tilanteesta Natolta Brysselistä. Venäjä on tehnyt voitavansa. Putinin kanssa samassa paneelissa puhuivat Suomen entinen presidentti Tarja Halonen, Itävallan entinen presidentti Heinz Fischer ja Etelä-Afrikan entisen presidentti Tabo Mbeki. Paneelikeskustelu jatkui kolme tuntia. Tilaisuus oli Putin-show, jossa entiset presidentit jäivät sivustaseuraajiksi. Paneelin loppupuolella Putin jopa ohitti puheenjohtajan ja alkoi itse jakaa kysymysvuoroja yleisölle. (Kreml) Matvienko: Kuriilit ovat osa Venäjää. Duuman ylähuoneen puhemiehen Valentina Matvijenkon mukaan Venäjän omistusoikeus Kuriilien saariin on kiistämätön. Matvijenko totesi marras-

3 kuun alussa Japanin-vierailullaan Kuriilien statuksen olevan kenties Japanissa keskusteluaihe, mutta Venäjälle asia on yksiselitteinen. Venäjä on Matvijenkon mukaan valmis edistämään Kuriilien saarten talouskehitystä yhdessä Japanin kanssa, mutta tämänkaltainen yhteistyö "on mahdollista vain Venäjän lainsäädännön perustalta". Lehtitietojen mukaan Japani on aiemmin ehdottanut Venäjälle Kuriilien saarten "yhteishallintaa" Kuriilien statuksen ratkaisun edistämiseksi, minkä Japanin ulkoministeriö kuitenkin kiistää. Puhemies Matvijenkon vierailu pohjustaa joulukuuksi suunniteltua presidentti Putinin vierailua Japaniin. (Kommersant, RG, TASS, Gazeta.ru, Vedomosti) Peskov kiisti Venäjän osallistuneen laittoman toiminnan organisointiin Montenegrossa. Montenegron pääsyyttäjä Katnic syytti aiemmin "venäläisiä nationalisteja" terrori-iskun suunnittelemisesta Montenegron parlamenttivaalien yhteydessä Katnicin mukaan todisteita Venäjän valtiota vastaan ei kuitenkaan ole. Sanomalehti Kommersantin mukaan Montenegrossa tutkitaan myös pääministeri Djukanovicin vastaista vallankaappaushanketta, mihin epäillään osallistuneen myös joitakin venäläisiä. Serbian media kertoi samaan aikaan Serbian karkottaneen noin kaksikymmentä Venäjän kansalaista epäiltynä terroristisen toiminnan organisoinnista Montenegrossa. Kommersant huomautti karkotuksen osuneen samaan ajankohtaan Venäjän turvallisuusneuvoston sihteerin Nikolai Patruševin Serbian-vierailun kanssa Montenegron länsimielinen hallitus päätti aiemmin tänä vuonna, että maa hakee jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. (Interfax, NG, RIAN, Kommersant, RG) Medvedev tapasi Israelin pääministeri Netanjahun ja palestiinalaisten johtajan Mahmud Abbasin. Medvedev ja Netanjahu keskustelivat Israelin ja Euraasian talousliiton välisen vapaakauppa-alueen luomisesta. Medvedev ja Abbas keskustelivat Venäjän, Israelin ja palestiinalaisalueiden välisten keskustelujen aloittamisesta osana Lähi-idän rauhanprosessia. (Kommersant, RG) 1. Sisäpolitiikka ja ihmisoikeudet Venäjä vetäytyi kansainvälisestä rikostuomioistuimesta. Presidentti Putin antoi asetuksen Venäjän vetäytymisestä. Venäjä oli allekirjoittanut liittymissopimuksen vuonna 2000, mutta ei kuitenkaan ole ratifioinut sopimusta, joten käytännön tasolla vetäytymisen merkitys jää vähäiseksi. Venäjä perusteli päätöstään tuomioistuimen mielestään puolueellisella Georgian sodan käsittelyllä. Lisäksi tuomioistuin on ollut kriittinen Krimin valtauksen suhteen. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista myöskään Yhdysvallat tai Kiina eivät ole allekirjoittaneet sopimusta tai ovat siitä myöhemmin irtautuneet. (Kaikki mediat) Presidentti Putin ilmaisi tukensa kansallisuusidentiteettiä ja etnisten ryhmien välisiä suhteita määrittävälle lakihankkeelle. Kansallisuuksien välisten suhteiden neuvoston kokouksessa Astrahanissa puhunut Putin korosti kansallisen, henkisen yhtenäisyyden tärkeyttä aikana, jolloin perinteiset arvot murenevat. Lakihankkeen yksityiskohdista ei ole vielä tietoa, mutta ilmeisesti tarkoituksena on vahvistaa kaikki Venäjän eri etniset ja uskonnolliset ryhmät yhdistävää "venäjäläistä" (ven.rossiskij) kansalaisuuden määritelmää etnistä venäläisyyttä painottavan venäläisen (ven. russkii) -käsitteen sijasta. Putin ilmaisi tyytyväisyytensä eri kansallisuusryhmien välisten suhteiden kehitykseen. Tuoreessa kyselyssä 80 prosenttia vastanneista oli tyytyväisiä eri ryhmien välisiin suhteisiin, kun tyytyväisten osuus oli 55 prosenttia kaksi vuotta sitten. (Kaikki mediat)

4 Venäjän viime vuosien näkyvin ja suosituin oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi pääsee jatkamaan poliittista uraansa korkeimman oikeuden vapauttavan päätöksen myötä. Korruptionvastaisella aktivismillaan profiloitunut ja Moskovan pormestariksi pyrkinyt Navalnyi on ollut sivussa politiikasta vuodesta 2013 lähtien, jolloin hän sai vankeustuomion syytettynä kavalluksesta ja kiellon asettua ehdolle vaaleissa. Navalnyi, joka on suorittanut tuomiotaan kotiarestissa, valitti päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tuomioistuin linjasi päätöksessään helmikuussa 2016, että Navalnyin oikeudenkäynti ei ollut reilu ja vapaa. Venäjän korkein oikeus otti tapauksen uudelleen käsittelyynsä ja linjasi päätöksessään , että Navalnyin oikeudenkäynti uusitaan. Navalnyi on siis täten toistaiseksi vapaa asettumaan ehdolle vaaleissa. (Kaikki mediat) Moskovan viranomaiset eivät antaneet lupaa Syyrian sodan vastaiselle mielenosoitukselle. Viranomaiset eivät perustelleet päätöstään evätä lupa oppositiopuolue Parnasin ja ihmisoikeusjärjestöjen suunnittelemalta rauhanmarssilta, joka oli tarkoitus järjestää Levadan kyselytutkimuksen mukaan noin puolet venäläisistä (52 %) tukee maansa sotilasoperaatiota Syyriassa. Osuus on käytännössä sama kuin viime vuonna (54 %). Saman tutkimuksen mukaan 48 % pelkää konfliktin eskaloituvan kolmanneksi maailmansodaksi (heinäkuussa 29 %). Kyselytutkimus tehtiin ennen Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltojen presidentiksi. (Interfax, Tass, Moscow Times) Amnesty International-järjestön Moskovan toimipiste joutui viranomaisten häirinnän kohteeksi. Marraskuun 2. päivän aamuna kansainvälisen ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin toimiston sähköt oli katkaistu ja sisäänkäynti sinetöity tekstillä, joka ilmoitti toimiston siirtyneen Moskovan kaupungin hallintaan. Viranomaisten mukaan järjestön vuokranmaksuissa oli ollut epäselvyyksiä. Amnestyn mukaan he eivät kuitenkaan saaneet viranomaisilta mitään ennakkoilmoitusta sulkemisesta. Viranomaiset ovat ilmoittaneet päästävänsä Amnestyn työntekijät takaisin toimistoonsa lähipäivinä. (Kaikki mediat) Kiistellyt patsashankkeet jakavat mielipiteitä. Lokakuussa Lounais-Venäjällä sijaitsevassa Orjolin kaupungissa paljastettiin ensimmäinen virallinen Iivana Julman patsas. Kremlin kylkeen puolestaan pystytettiin keskiaikaisen Kiovan Rusin hallitsija Vladimir ensimmäisen patsas. Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä katsovat maidensa historian alkaneen Kiovan Rusista, jonka hallitsijana toiminut Vladimir käännätti alamaisensa kristinuskoon vuonna 988. Ukraina naljaili virallisella Twitter-tilillään, että Vladimirin oikea, alkuperäinen 1800-luvulla pystytetty patsas löytyy Kiovasta eikä suinkaan Moskovasta. (Kaikki mediat)

5 3. Talous Pääoman nettovienti Venäjältä on laskenut huomattavasti. Talouskehitysministeri Aleksei Uljukajev pidätettiin lahjuksen vastaanottamisesta. Maailmanpankki: progressiivinen verotus vähentäisi eriarvoisuutta. Moskovalainen tuomioistuin kielsi kansainvälisen verkostoitumispalvelu LinkedIn:in toiminnan. Venäjä voi hyötyä Trumpin protektionistisesta talouspolitiikasta. Lukoil voisi ostaa osuuden Rosneftista? IEA: Venäjän öljytuotanto laskee jyrkästi vuoteen 2040 mennessä. Venäjä saattaa rajoittaa koivutukin vientiä. Venäjän talouskasvu 2015 IH2016 Ennuste 2017 BKT:n kasvu % -3,7 % -0,9 % 0,2 % Reaalipalkka % -8,9 % 0,0 % 0,4 % Inflaatio % 12,9 % 7,2 % 4,0 % Vähittäiskauppa, % -10,1 % -5,7 % 0,6 % Teollisuustuotanto % -3,4 % 0,4 % 0,1 % Investoinnit % -8,4 % -4,4 % -0,5 % Vienti % -33,0 % -28,7 % 2,0 % Tuonti % -37,0 % -8,9 % 3,7 % Brentin keskihinta 51$/bll 38$/bll 40$/bll Budjetin yli/alijäämä -2,6 % -3,3 % 3,1 % Lähteet: Rosstat ja talouskehitysministeriön perusskenaario Vararahastot mrd. USD Vararahasto 31,7 Hyvinvointirahasto 72,2 Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 391,0 Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi EUR/RUB 69,24 USD/RUB 64,54 Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta Brent USD/bll 47,40 Urals USD/bll 45,10 Lähde: Neste Oil Pääoman nettovienti laskenut huomattavasti. Pääoman nettovienti oli tammi lokakuussa 10,4 miljardia dollaria, mikä oli 80 prosenttia pienempi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Parin viime vuoden aikana tärkein tekijä nettopääoman ulosvirtauksessa on ollut yritysten

6 ja pankkien ulkoisen velan maksu. Vuonna 2014 pääomapako oli ennätykselliset 154 miljardia dollaria. Kuluvan vuoden aikana ulkomaisten institutionaalisten sijoittajien varoja on virrannut talouden eri sektoreille. Keskuspankki laski syyskuussa arviotaan vuoden 2016 pääoman nettoviennistä 25 miljardista dollarista 14 miljardiin. (gazeta.ru) Talouskehitysministeri Aleksei Uljukajev pidätettiin lahjuksen vastaanottamisesta. Hallinnon ns. talousliberaaliin siipeen kuuluvan Uljukajevin pidätys on ensimmäinen kerta vuoden 1991 jälkeen, kun virassa oleva ministeri on pidätetty. FSB pidätti Uljukajevin tämän kotona syytettynä noin kahden miljoonan euron lahjuksen vastaanottamisesta. Uljukajevin epäillään vaatineen lahjusta vastineeksi siitä, että hän antoi positiivisen lausunnon koskien kauppaa, jossa valtion öljy-yhtiö Rosneft osti valtionosuuden kilpailijastaan Bašneftista. Alun perin Uljukajev arvosteli kauppaa ja vaati yksityisten sijoittajien mukaan ottamista, mutta antoi lopulta hyväksyvän lausunnon. Rosneftin johtajana toimii presidentti Putinin lähipiiriin kuuluva Igor Setšin. Viranomaisten mukaan Rosneftin toiminnassa ei ole ollut epäselvyyksiä eikä toteutuneen kaupan laillisuutta kyseenalaisteta. (Vedomosti, Kommersant, RBK) Osakemarkkinat eivät reagoineet Uljukajevin pidätykseen. Talouskehitysministeri Aleksei Uljukajevin öisen pidätyksen jälkeen Moskovan markkinat avautuivat rauhallisesti. Rosneftin kurssi laski Moskovan pörssissä vajaan prosentin ja nousi päivän mittaan edellisen päivän tasolle. Bašneftin kurssi nousi lievän laskun jälkeen vajaan prosentin. Ruplamääräinen MICEX-indeksi pysytteli edellisen päivän tasolla ja dollarimääräinen RTS-indeksi nousi 1,5 prosenttia. Markkinakommenttien mukaan keskuspankkiin tai finanssiministeriöön kohdistuvat negatiiviset uutiset heilauttaisivat pörssikursseja enemmän. Uljukajevin pidätyksen ei arvioida myöskään vaikuttavan investointi-ilmapiiriin, joka on valmiiksi huono. (Vedomosti) Maailmanpankki: progressiivinen verotus vähentäisi eriarvoisuutta. Väestön tulojen kasvu on viime vuosina määräytynyt yhä enemmän tulonsiirroista kuin palkkatuloista. Tulonsiirtojen, erityisesti eläkkeiden, osuus köyhyyden vähentämisessä on ollut viime vuosina merkittävä. Vuosien budjettiluonnos perustuu öljyn konservatiiviseen 40 dollarin tynnyrihintaan. Budjetin vakauttaminen vaatii menoleikkauksia, jotka vaikuttavat kahteen kolmasosaan alueista. Niiden federaation budjetista saamat siirrot muodostavat prosenttia tuloista. Venäjän verosysteemi on tehoton eriarvoisuuden poistamisessa. Nykyinen 13 prosentin tulovero ei vähennä eriarvoisuutta ja epäsuorat verot (ALV, valmisteverot) ovat regressiivisiä. Köyhyysaste on hieman laskenut vuonna 2016, mutta se johtuu ruoan inflaation alenemisesta. Pienituloiset käyttävät yhä suuremman osan käytettävissä olevista tuloistaan ruokaan. Maailmanpankki esittää progressiivista tuloveroa keinona vähentää eriarvoisuutta. (Maailmanpankki) Valtionomaisuutta hallinnoiva Rosimuštšestvo kritisoi valtionomaisuuden yksityistämistä. Rosimuštšestvo toteaa Venäjän liittoneuvostolle laatimassaan raportissa, että viime vuosien yksityistämissuunnitelmista edes viidesosa ei ole toteutunut. Lisäksi raportin mukaan yksityistäminen käy valtiolle kalliiksi eikä ratkaise taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia. Raportin mukaan yksityistämisen pitäisi olla äärimmäinen vaihtoehto. Rosimuštšestvo aikoo kuitenkin jatkaa työtä yksityistämishankkeiden tehostamiseksi. (Vedomosti) Kesko myy Venäjän päivittäistavarakauppansa venäläiselle kauppaketju Lentalle 150 miljoonalla eurolla. Kauppa on Lentan historian suurin. Keskon päivittäistavarakaupan liikevaihto Venäjällä oli viime vuonna 106 miljoonaa euroa ja liiketappio noin 15 miljoonaa euroa. Kesko ilmoitti toukokuussa harkitsevansa päivittäistavarakauppatoimintojensa myyntiä. (Vedomosti)

7 Stockmann harkitsee Pietarin keskustassa sijaitsevan kauppakeskuksena myyntiä. Pietarin pääkadulla Nevski Prospektilla sijaitseva kauppakeskus avattiin 2010 ja rakennukseen on investoitu noin 170 miljoonaa euroa. Stockmann harkitsi keskuksen myyntiä ensimmäisen kerran jo Stockmann on kirjannut viime vuosina kymmenien miljoonien eurojen tappiot Venäjän liiketoiminnan karsimisen yhteydessä. (Vedomosti) Venäjän rautatiet on tehostustoimilla saavuttanut 1,4 miljardin euron säästöt. Rautatieyhtiön johtaja Oleg Belozerov tapasi presidentti Putinin virallisessa tapaamisessa ja raportoi myös matkustajaliikenteen kasvaneen 4,3 prosenttia viimeisten kymmenen kuukauden aikana. (RBK) Sääntely Moskovalainen tuomioistuin kielsi kansainvälisen verkostoitumispalvelu LinkedIn:in toiminnan. Syyskuussa 2015 voimaan astunut laki vaatii yrityksiä säilyttämään venäläisten asiakkaidensa henkilötiedot Venäjällä sijaitsevilla palvelimilla. Päätös on tärkeä ennakkotapaus, jonka perusteella myös esimerkiksi Facebook ja Whatsapp tai käytännössä minkä tahansa kansainvälisen yrityksen sivut (esimerkiksi verkkokaupat) voidaan sulkea, mikäli nämä eivät perusta palvelinkeskuksia Venäjälle. Tuomioistuimen päätöstä ei ole toistaiseksi pantu toimeen ja LinkedIn-sivustolle pääsee esteittä. (Vedomosti, Kommersant) Venäjän antimonopolivirasto FAS:in mukaan 95 % valtiollisten yritysten hankintaostoista ei ole kunnolla kilpailutettuja. Virastoa johtavan Igor Artemjevin mukaan lainsäädäntöä on uudistettava perusteellisesti, jotta porsaanreiät ja velvollisuuksien välttely saadaan loppumaan. Tällä hetkellä tarjouskilpailuja ei joko järjestetä tai sitten kilpailun voittaa jo ennalta valittu yritys, joka tekee epärealistisen matalan tarjouksen, jolloin todellinen hinta siirtyy nouseviin kuluihin toteutusvaiheessa. (Interfax, Vedomosti) Venäjä rajoittaa ulkomaisten lääkkeiden myyntiä. Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on esittämässä asetusta, joka kieltäisi julkisilta toimijoilta ulkomaisten lääkkeiden ostamisen. Julkiset toimijat voisivat ostaa ainoastaan venäläisistä raaka-aineista tai Venäjällä valmistettuja lääkkeitä. (Kommersant) Taloudelliset ulkosuhteet Venäjän ja Kiinan pääministerit tapasivat Pietarissa ja vannoivat tiivistävänsä maiden välistä talousyhteistyötä. Marraskuun alussa järjestetyssä tapaamisessa pääministeri Dmitri Medvedev ja Li Keqiang allekirjoittivat 23 pääasiassa aiesopimusta, joilla maiden on tarkoitus luoda vapaakauppa-alue ja kasvattaa maidenvälisen kaupan arvo nykyisestä noin 100 miljardista dollarista 200 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Maat tiivistävät myös energiayhteistyötään: kiinalainen Beijing Gas ostaa 20 prosentin osuuden Rosneftin tytäryhtiö Verkhnechomskneftegazista. Asiantuntijoiden mukaan kauppa avaa Rosneftille pääsyn Kiinan kaasumarkkinoille. Lisäksi Kiinan silkkitierahasto ostaa 10 prosentin osuuden venäläisestä petrokemianyhtiö Siburista. Venäjälle sopimukset ovat erittäin tärkeitä, koska ne auttavat korvaamaan lännestä tulevien investointien tyrehtymistä. (RG, Interfax, Vedomosti, Kommersant) Japani ja Venäjä tiivistävät talousyhteistyötään. Japanin talousministeri Hiroshige Seko vieraili Venäjällä marraskuun alussa. Maat valmistelevat noin 100 kahdenvälistä taloushanketta, joista noin 70 on Venäjän ehdottamia. Sake totesi, että hankkeiden yhtenä tarkoituksena on myös helpottaa maiden Kuriilien saaria koskevien aluekiistojen ratkaisua. Japanin pääministeri

8 Shinz Abe on vakuuttanut, että Japani on yhä sitoutunut Venäjän vastaisiin pakotteisiin, mutta aikoo samanaikaisesti kehittää maiden välistä talousyhteistyötä. (Nezavisimaja gazeta) Venäjä voi hyötyä Trumpin protektionistisesta talouspolitiikasta. Donald Trumpin valinta presidentiksi on syönyt sijoittajien luottamusta kehittyviin markkinoihin. Kehittyvien markkinoiden talouskehitystä seuraava MSCI Emerging Markets -indeksi on laskenut Trumpin valinnan jälkeen 2,5 prosenttia sijoittajien huolestuttua Trumpin aikeista rajoittaa vapaakauppaa. MSCI Russia on kuitenkin kasvanut 1,9 prosenttia joidenkin sijoittajien nähdessä Venäjän maailmanmarkkinoista suhteellisen eristäytyneenä turvasatamana, jolla on vain vähän valtionvelkaa. (Nezavisimaja gazeta, Vedomosti) Energia Lukoil voisi ostaa osuuden Rosneftista? Mediatietojen mukaan presidentti Putin olisi pyytänyt Lukoilin pääjohtajaa Vagit Alekperovia osallistumiaan kauppaan, jossa on tarkoitus yksityistää 19.5 prosentin osuus valtion öljy-yhtiö Rosneftista. Muita mahdollisia ostajia ovat Kiinan Sinopec, Kazakstanin Kazmunaigaz ja venäläinen Surgutneftgaz. Osuus myytäneen hajautetusti usealle sijoittajalle. Vielä vähän aikaa sitten Rosneftin suunniteltiin "yksityistävän itsensä" eli ostavan omia osakkeitaan valtiolta. Ilmeisesti tämä olisi kuitenkin muuttanut omistusrakennetta niin, että muun muassa BP:n päätäntävalta yhtiössä olisi kasvanut ei-toivotusti. (Vedomosti) Kirijenko nimitettäneen Rosatomin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Presidentinhallintoon siirtynyt Rosatomin ex-johtaja odottaa lehtitietojen mukaan presidentin nimitystä yhtiötä valvovan hallintoneuvoston johtoon Boris Grizlovn tilalle. Media-arvioiden mukaan Kirijenko vaikuttaa muutenkin edelleen vahvasti kulisseissa Rosatomin ja ydisektorin asioihin. Rosatomin uusi pääjohtaja, entinen varatalouskehitysministeri, Aleksei Lihatšov tuntee Kirijenkon vuosikymmenten takaa ja oletettavasti kuuntelee tämän mielipiteitä. (Vedomosti) Komissio sallii Gazpromin käyttää jopa 90 prosenttia OPAL:n kapasiteetista. Euroopan komission päätöksen mukaan Gazpromille kuuluu 50 prosenttia kiistellyn Nord Stream 1:n yhdysputken, OPAL:n, kapasiteetista ja lisäksi se voi ostaa käyttöoikeuden 40 prosenttiin. Yhteensä yhtiö voi käyttää jopa 90 prosenttia yhdysputken kapasiteetista. Päätöstä voidaan harkita uudelleen, mikäli itsenäiset kaasuyhtiöt toivovat pääsyä OPAL:iin. Komission päätös vuoti lehdistöön ennen sen virallista julkistamista ja Puolan valtion omistama öljy- ja kaasuyhtiö PGNiG ilmoitti olevansa valmis vetämään komission EU:n tuomioistuimeen jos se sallii venäläisyhtiölle yhä helpomman pääsyn eurooppalaiseen kaasuverkkoon. Myös Ukraina on kritisoinut päätöstä siitä, että se vähentää venäläiskaasun kulkua Ukrainan kautta ja seurauksena Ukrainan kauttakulkutuloja. (TASS, Vedomosti) IEA: Venäjän öljytuotanto laskee jyrkästi vuoteen 2040 mennessä. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan Venäjän tuotanto voisi laskea 1,5 2 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja vuoteen 2040 mennessä romahtaa jopa 23 prosentilla, noin 8,5 miljoonaan barreliin päivässä, vaikka uusia kenttiä otettaisiin käyttöön perinteisillä tuotantoalueilla ja Arktisella. Kaasuntuotannon IEA ennustaa kasvavan jopa 20 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. (Vedomosti) Gazprom uskoo Turkish Streamin valmistuvan Yhtiön pääjohtajan Aleksei Millerin mukaan venäjänpuoleinen putki-infrastruktuuri on jo valmis ja molemmat putkilinjat rakennetaan aikataulussa. Hankkeeseen hyödynnetään osin jo South Streamia varten rakennettuja putkia. (Interfax)

9 Rosneft julistautui Venäjän toiseksi suurimmaksi kaasun tuottajaksi. Yhtiön raportin mukaan se on syyskuusta lähtien tuottanut enemmän kaasua kuin Novatek, joka tähän saakka on ollut kakkonen Gazpromin jälkeen. (Interfax) Maatalous ja elintarvikkeet Venäjä saattaa rajoittaa koivutukin vientiä. Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö esittää koivutukin viemistä sisämarkkinoiden kannalta olennaisen tärkeiden tavaroiden listaan. Listalla olevien nimikkeiden vientiä voidaan poikkeustapauksissa väliaikaisesti rajoittaa. Asetusluonnoksen mukaan mahdolliset vientirajoitukset voisivat koskea halkaisijaltaan ja yli 24 senttimetrisiä, vähintään metrin pituisia koivutukkeja. Ministeriö perustelee vientirajoitusten tarvetta kotimaisten vanerinvalmistajien raaka-ainepulalla ja raaka-aineen hinnannousulla. Samaan aikaan Venäjän hallitus on antanut lausunnon, jonka mukaan se ei puolla lakiesitystä pyöreän havupuun vientikiellosta. (Vedomosti, Venäjän federaation lakiportaali) Maatilojen määrä pudonnut puoleen 10 vuodessa. Tilakoko kasvaa ja maatilojen määrä supistuu nopeasti, kertovat Venäjällä käynnissä olevan maatalouslaskennan alustavat tulokset. Sekä suurtilojen että yksityisten ns. fermeritilojen määrä on pudonnut lähes puoleen 10 vuoden takaisesta. Maatalousmarkkinainstituutti IKARin johtaja Dmitri Rylkon mukaan merkittävin yksittäinen syy tilojen määrän supistumiseen on suurten agroholdingien kasvu. Maatalouden tuotantorakenne onkin jakautumassa yhä selvemmin jättimäisiin, vertikaalisesti integroituneisiin holdingeihin ja toisaalta verrattain pieniin yksityistiloihin. Tällä hetkellä maatalousyrityksillä on maatalousmaata keskimäärin 6000 hehtaaria ja yksityistiloilla noin 240 hehtaaria. (Nezavisimaja gazeta, Venäjän tilastokeskus) Kiinasta venäläiselintarvikkeiden tärkein vientimarkkina. Kiina on ohittanut Turkin venäläisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tärkeimpänä vientimarkkinana. Vuoden 2016 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana vienti Kiinaan kasvoi 22 prosenttia, ja Kiinan osuus Venäjän elintarvikeviennistä nousi 10,8 prosenttiin. Kiinan-viennin arvo vuoden alusta on ollut 1,13 miljardia dollaria. Analyytikot uskovat Kiinan roolin venäläiselintarvikkeiden ostajana vain vahvistuvan. Venäjän Kiinan-viennistä yli 60 prosenttia on pakastekalaa. Seuraavaksi merkittävimpiä tuoteryhmiä ovat soija ja kasviöljyt. Uusia, nopeasti osuuttaan kasvattaneita vientituotteita ovat mm. suklaa, jäätelö, mehut ja viinit. (RBK)