Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

Transkriptio

1 Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

2 Taustaa: Energia ulkosuhteissa Onnistuneen energiapolitiikan keskeisimmät kriteerit ovat saatavuus (ulkosuhteet), hinta (talous) ja ympäristö Talouden näkökulmasta energian käytöllä on ulkoisvaikutuksia: Ilmastonmuutos Tuontiriippuvuus Kansainvälisen politiikan tämän hetken iskusanoja: geopolitiikan paluu moninapainen maailma geoekonominen kilpailu

3 Ilmastonmuutos (i) Tällä hetkellä ilmastopolitiikan ohjausvaikutus vähäinen/kohtalainen Päästöoikeuksien hinta; hiilen polton kasvu Euroopassa Lentoliikenteen päästökaupan vaikeudet Painopisteen siirtyminen EU-tasolta kansallisiin politiikkatoimiin? Saksan Energiewende Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä säätely tulee ainakin jossain määrin kiristymään: Pariisin kokous ja post-2020; useilla mailla 2050-tavoitteet 2 C asteen lämpenemistavoite on karkaamassa käsistä Ilmastonmuutoksen vaikutukset

4 Ilmastonmuutos (ii) The planet's two largest ice sheets in Greenland and Antarctica are now being depleted at an astonishing rate of 120 cubic miles each year. That is the discovery made by scientists using data from CryoSat-2, the European probe that has been measuring the thickness of Earth's ice sheets and glaciers since it was launched by the European Space Agency in Even more alarming, the rate of loss of ice from the two regions has more than doubled since 2009, revealing the dramatic impact that climate change is beginning to have on our world. - The Observer, 24 August 2014

5 Geoekonomian nousu? > globalisaatio, talouskasvu, kauppa ja keskinäisriippuvuus luovat uuden turvallisuusympäristön Ukraina 2014 näyttää viimeistään että Venäjän toimia ei ohjaa taloudellinen keskinäisriippuvuus Moninapainen maailma ja geoekonomia: kilpailu ja strategisten riippuvuuksien hallinta Nollasummapeli; kilpailu resursseista; kauppasopimukset; teollisuuspolitiikka Taloussuhteet vallankäytön keskiössä

6 Ukrainan tragedia luvun talouskasvu tapahtui poikkeuksellisen suosiollisissa oloissa Omassa energiapolitiikassaan Ukraina on tuhonnut asiansa perusteellisesti kotitaloudet maksaneet 19% kaasun tuontihinnasta (!) Tärkeintä olisi saada Ukrainasta toimiva valtio, mutta tämä on hyvin vaikeaa; EU:n rooli vähäinen; parhaimmillaankin tuloksena jäätynyt konflikti.

7 Ukraina ja Venäjä (i) Putinin sopimus Yanukovichin kanssa vuoden 2013 lopulla oli dollaria tcm Vuoden 2013 kulutuksella (28 bcm) Ukrainan vuotuinen kaasulasku on 7,5 miljardia Huhtikuussa 2014 Aleksei Miller ilmoitti uudeksi hinnaksi 385,5 dollaria tcm, neuvottelut yhä lukossa -> Ukraina ei selviä kaasulaskustaan, Venäjä voi vähentää kaasua ja Ukraina ottaa välistä -> toimitukset Eurooppaan vaarantuvat

8 Ukraina ja Venäjä (ii) Lyhyestä katkosta (viikkoja, pari kuukautta) Eurooppa selviää kuivin jaloin Pidempi katkos (useita kuukausia, vuosia) aiheuttaisi suuria vaikeuksia Tämä on epäilemättä yksi syy miksi Putin ei usko Euroopan ryhtyvän mittaviin vastatoimiin Krimin tai uusien alue- ja sopimusloukkauksien vuoksi Tuontiriippuvuuden vähentäminen on nostanut painoaan eurooppalaisessa energiapolitiikassa, mutta kuinka paljon?

9 Venäjä suuntaa Aasiaan? Venäjän öljynviennistä 67,5% ja kaasunviennistä 92,6% suuntautuu EU:hun, Itä-Eurooppaan ja Turkkiin Venäjän sanomalehdet toistavat pääasiassa valtaapitävien uhoa kääntää Venäjän vienti Euroopasta Aasiaan Kiina ostaa Turkmenistanista kaasua hintaan $260 tcm Gazpromin Eurooppa-myynnin keskihinta $380 tcm Öljy- ja kaasuputket Itä-Siperiasta Aasiaan tarvittavat investoinnit ~ $60 miljardia?

10 Lopuksi Euroopan energian hinta-, saatavuus-, ja ympäristöongelmiin ei ole yhtä nopeaa ratkaisua Maakaasun kulta-aika on Euroopassa vaikea; Venäjän ja EU:n välit ovat pysyvästi muuttuneet Geoekonomisessa ajattelussa riippuvuussuhdetta on hoidettava ja vähennettävä ajan myötä Geoekonomisesti Venäjä on pidemmällä tähtäimellä heikoilla - ja Ukraina on traaginen tapaus EU:n yhtenäisyys joutuu jälleen koetukselle energiasolidaarisuuden ja Gazpromin välillä

11 Kiitos!