ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET"

Transkriptio

1 Kevät 2013 ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET Matti Myrsky 1

2 A. Johdanto B. Verotettavan elinkeinotulon laskemisesta C. EVL:n tausta ja soveltamisala D. Eri omaisuuslajit sekä hankintamenon määräytyminen E. Veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset erät F. Jaksottaminen ja varaukset G. Yritysjärjestelyt H. Tappiontasaus I. Yrityksen omistajien verotus ja veron määrän laskeminen J. Tulevaisuudennäkymiä 2

3 A. Johdanto - miksi yrityksiä verotetaan? - mitkä ovat (yritys)verotuksen tavoitteet? - fiskaaliset/kasvupoliittiset/aluepoliittiset/elinkeinopoliittiset/ympäristöpoliittiset/ suhdannepoliittiset tavoitteet - mitkä ovat elinkeinoverotuksen oikeuslähteet? - EY-oikeuslähteet/kotimaiset oikeuslähteet - informaatiolähteistä ks. esim. Osuuskuntien verotuksesta , Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen , Pokeritulojen verotuksesta, , Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista , Työpanokseen perustuvan osingon verotus , Yhtiöosuuden luovutus tuloverotuksessa, Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa, ja lahjaverotuksessa , Verotusohje yliopistoille , Vaaliavustusten ja vaalimenojen käsittely verotuksessa , Lahjus ja eräät muut menot yritysten verotuksessa , Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa , Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2011 toimitettavaa verotusta varten, Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen , Osinkotulojen verotus , Uudistettu tonnistoverolaki , Yhteisön osakkeiden luovutusten verokohtelu , Perustajaurakointiliiketoiminta verotuksessa (ks. vero.fi). - miten elinkeinoverotusta koskevat säädökset ovat kehittyneet? - EVL:n synty ja kehittyminen - vuosien verouudistus - vuosien verouudistus - uusimmat muutokset - yritysverotuksen harmonisointi EU:ssa - keskeiset säädökset elinkeinotulon verotuksessa 3

4 B. Verotettavan elinkeinotulon laskemisesta - millainen on tuloverojärjestelmän systematiikka? Tuloa lasketaan kolmen tulolähteen puitteissa, joita ovat elinkeinotoiminta, maatalous ja muu toiminta (henkilökohtaisen tulon tulolähde). Tämä vastaa EVL:n, MVL:n ja TVL:n soveltamisalojen rajoja. Jos tulot eivät ole elinkeinotuloa tai maatalouden tuloa, ne kuuluvat muun toiminnan tulolähteeseen. Tulolähteen kvalifioiminen on ratkaisevaa, koska eri tuloverolain mukaan verotettava nettotulo lasketaan osittain eri tavoin (esim. jaksottamisen osalta suoriteperiaate vs. kassaperiaate; tulojen veronalaisuus/verovapaus sekä menojen vähennyskelpoisuus/-vähennyskelvottomuus jne.). Tulolähdejaolla on merkitystä myös tappioiden vähentämisessä (ks. TVL 30.4 vrt. TVL 59 ). TVL tuloverojärjestelmän perustuslaki : sisältää säännökset mm. henkilökohtaisen verotettavan tulon laskemisesta, verovelvollisuudesta, verovapauksista verokannasta, veron määrän laskemisesta jne. Kiinteistöstä saatava tulo verotetaan sen tulolähteen tulona, johon kiinteistö kuuluu. Esimerkkinä voidaan mainita elinkeinotoiminnan tulolähde (ks. EVL 53.1 ). Luonnollisten henkilöiden (ja kuolinpesien) tulot jaetaan kahteen ryhmään: ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Nämä ovat tulolajeja (ks. TVL 29 ). Pääomatulot + elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus + maatalouden pääomatulo-osuus + yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus + korkotulot + vuokratulot + osinkotulot + myyntivoitot + yms. luonnolliset vähennykset Puhdas pääomatulo korot elinkeinotoiminnan/maatalouden tappio (TVL 59 ) Verovuoden pääomatulo/alijäämä edellisten vuosien pääomatulolajin tappio Verotettava pääomatulo (ylijäämä)(josta vero 28 %) Pääomatulojen alijäämän perusteella ansiotulojen veroista tehdään alijäämähyvitys (ks. TVL 131 ). Ansiotulojen veroista hyvittämättä jäänyt alijäämä siirtyy pääomatuloista vähennettäväksi seuraavina vuosina (pääomatulolajin tappio, ks. TVL 60 ). Ansiotulot + elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus + maatalouden ansiotulo-osuus + yhtymän osakkaan tulo-osuuden ansiotulo-osuus + palkkatulo + luontoisedut + eläkkeet + yms. luonnolliset vähennykset Puhdas ansiotulo Valtionverotus Puhdas ansiotulo 4

5 valtionverotuksen vähennykset Verovuoden ansiotulo edellisten vuosien tappiot Verotettava ansiotulo Vero edellisestä (progressiivinen asteikko) verosta tehtävät vähennykset alijäämähyvitys Kunnallisverotus Puhdas ansiotulo kunnallisverotuksen vähennykset Verovuoden tulo edellisten vuosien tappiot Verotettava tulo Vero edellisestä alijäämähyvitys Luonnollisten henkilöiden (ja kuolinpesien osalta) lasketaan verotuksessa näin kolmea tuloa: verotettavaa pääomatuloa, valtionverotuksen verotettavaa tuloa sekä kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa. Kunnallisverotus kohdistuu vain ansiotuloon. Kuka on verovelvollinen? Mitkä ovat keskeiset määritelmät? Keskeinen verovelvollisuutta koskeva säännös on TVL 9. Tuloverolaissa on myös eräitä keskeisiä määritelmiä, joilla on merkitystä myös muiden tuloverolakien kannalta. Tällaisena voidaan mainita esim. yhteisön käsite, joka esiintyy useissa elinkeinotuloverolain pykälissä (ks. EVL 51 d, 52 ja 52 a ). Yhteisöllä tarkoitetaan mm. osakeyhtiötä ja osuuskuntaa, (ks. TVL 3 ). Yhtymällä tarkoitetaan muun muassa (ks. TVL 4 ) avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä (elinkeinoyhtymä) ja kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely ja hallinta (verotusyhtymä). Näillä käsitteillä merkitystä eri puolilla tuloverolainsäädäntöä (ks. esim. TVL ). Kiinteistön käsitettä laajennetaan siitä, mitä se siviilioikeudellisten säännösten mukaan olisi (ks. TVL 6 ). Puolisoilla tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka ennen verovuoden päättymistä ovat solmineet avioliiton (ks. TVL 7.1 ). Siviilisääty määräytyy näin vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Aviopuolisot, jotka ovat yhteiselämänsä lopettaakseen joko asuneet koko verovuoden erillään tai muuttaneet verovuoden aikana pysyvästi erilleen, taikka jotka eivät ole molemmat yleisesti verovelvollisia, ei sovelleta TVL:n puolisoita koskevia säännöksiä (ks. TVL 7.2 ). Puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henkilöihin (ns. avopuolisot), jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi (ks. TVL 7.3. ). Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta (ks. TVL 8 ). Tuloksenlaskenta elinkeinotulolähteessä - EVL määrää muiden lakien ohella elinkeinotoiminnan verotettavan nettotulon - verovelvollisen harjoittama liiketoimintaa tai ammattitoimintaa muodostavat elinkeinotoiminnan tulolähteen (ks. EVL 2 ) - EVL = elinkeinotoiminnan tuloksen määrittämistä verotuksessa koskeva peruslaki - muissa elinkeinotulolähteen laskemista koskevissa säädöksissä voi olla säännöksiä tulojen veronalaisuudesta, vähennyskelpoisuudesta, jaksottamisesta, jotka voivat myös poiketa EVL:ssa ilmaistuista pääsäännöistä - tulo = luovutetun suoritteen rahana ilmaistu vastike - tulo syntyy, kun sitä vastaava hyödyke luovutetaan (ks. esim. EVL 13 ) - tällöin se myös lakkaa olemasta vaihto-omaisuutta.; luovutushetki ratkaisee yleensä myös muiden omaisuuslajien osalta tulon syntymishetken (poikkeus esim. osatuloutusmenettelyn osalta) 5

6 - meno = vastaanotetun tuotannontekijän rahana ilmaistu vastike - meno syntyy, kun hyödyke otetaan vastaan - laajuusongelma = mitkä erät ovat veronalaisia/verovapaita ja toisaalta vähennyskelpoisia/vähennyskelvottomia? - jaksotusongelma: kuinka veronalaiset tulot jaksotetaan verovuosien tuotoiksi ja vähennyskelpoiset menot verovuosien kuluiksi? - keskeinen tilinpäätöksen ongelma on menojen jakaminen kuluiksi (jota vastaavat tulot on jo saatu) ja aktiivoiksi (tulonodotus); tämä ratkaistaan mm. inventoimalla varastot ja arvioimalla pitkävaikutteisten menojen käyttöikä (poistojärjestelmä) - kohdistamisongelma : kenen verovelvollisen tulosta/menosta on kysymys tai siitä, minkä tulolähteen tulona/menona tietty erä huomioidaan? - pääasiallinen jaksotusperuste EVL:ssa suoriteperuste: menon kirjausperusteena = tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjausperusteena suoritteen luovuttaminen (ks. myös KPL 2:5 ) - maksuperuste: menot otetaan kirjanpitoon silloin, kun ne maksetaan ja tulot silloin, kun niistä saadaan maksu - verotusta toimitettaessa veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot sekä muut jäljempänä säädetyt vähennyskelpoiset erät jaksotetaan asianomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluiksi (ks. EVL 3.1 ) - tulo -käsitettä käytetään jaksottamattomasta ja tuotto -käsitettä jaksotetusta erästä ja vastaavasti meno -käsitettä käytetään jaksottamattomasta ja kulukäsitettä jaksotetusta erästä - muihin vähennyskelpoisiin eriin kuuluvat mm. korot, jotka eivät käsitteellisesti menoa - elinkeinotoiminnan tulos = verovuoden tuottojen ja kulujen erotus (ks. EVL 3.1 ) - tuloksen laskemista voidaan havainnollistaa seuraavalla kaaviolla: vv1 vv2.. vvn tulo tuotto tuotto tuotto meno kulu kulu kulu tulos tulos tulos - verovelvollisen elinkeinotoiminnan tulos otetaan huomioon verovuoden tuloa laskettaessa TVL:ssa säädetyllä tavalla (EVL 3.2 ) Millaiset ovat kirjanpidon ja verotettavan elinkeinotulon suhteet? - lähtökohtana se, että elinkeinonharjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia; verotus tapahtuu yrityksen pitämän kirjanpidon pohjalta = käytännössä kirjanpidon tulos on verotettavan elinkeinotulon laskemisen perusta -tilinpäätös osoittaa voiton tai tappion - verotettavaa tuloa laskettaessa ei enää selvitetä yksityiskohtaisesti verovuoden tuottoja ja kuluja vaan lähdetään liikkeelle tuloslaskelman osoittamasta tuloksesta (tilikauden voitosta tai tappiosta) - tätä oikaistaan niillä erillä, joita ei käsitellä verotuksessa samalla tavoin kuin tilinpäätöstä laadittaessa 6

7 - verotettavan tulon laskemisessa kysymys on eräänlaisesta kirjanpidon korjauslaskelmasta - koska KPL:ssa laajuus- ja jaksotusongelmat ratkaistu osittain eri tavoin kuin veronsaajan tuloslaskentaa koskevissa säädöksissä (EVL yms.), kirjanpidon osoittama tulos ei voi olla suoraan veron määräämisen perusteena - ero johtuu verolainsäädännön ja kirjanpitolainsäädännön erilaisista tavoitteista; KPL sääntelee rahoittajien tuloslaskentaa - vuosituloksen lisäys- ja vähennyserät ovat pääpiirteittäin seuraavat: +/- tuloslaskelman mukainen voitto/tappio + välittömät verot + kuluihin kirjatut vähennyskelvottomat menot + /- jaksotuksesta johtuvat erot +/- muut oikaisut = verovuoden verotettava tulo - kun lähtökohtana on tuloslaskelman mukainen tulos, verotettavaan tuloon mahdollista päätyä yksityiskohtaisemmin seuraavalla tavalla: Kirjanpidon tulos + va tulot, jotka eivät ole kirjanpidon tuotoissa - verovapaat tulot, jotka ovat kirjanpidon tuotoissa + vähennyskelvottomat menot, jotka ovat kirjanpidon kuluissa - vähennyskelpoiset erät, jotka eivät ole kirjanpidon kuluissa nämä erät käsittävät laajuusongelman ratkaisun. seuraavat erät käsittävät jaksotusongelman ratkaisun: + tämän vuoden tulot, jotka eivät ole tuotoissa - eri vuoden tulot, jotka ovat tuotoissa + eri vuoden menot, jotka ovat kuluissa - tämän vuoden menot, jotka eivät ole kuluissa - kirjanpidon ja verotuksen lainsäädännöllinen sidonnaisuus määritelty pääsääntöisesti niin, että verovelvollisella on oikeus jakaa saamansa tuloerä usealle verovuodelle sekä vähentää vaihto-omaisuuden hankintameno ja varaukset kuluina vain, mikäli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa. - ks. myös KonsavL 5 ja Kehitysalueiden veronhuojennuslain 7 EVL 54 luo kirjanpidon ja verotuksen välille sidonnaisuuden erityisesti tulon ja menon jaksottamisessa. Kirjanpidon ja verotuksen lainsäädännöllinen sidonnaisuus on määritelty niin, että verovelvollisella on oikeus jakaa saamansa tuloerä usealle verovuodelle sekä vähentää vaihto-omaisuuden hankintameno ja varaukset kuluina vain, mikäli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa (ks. EVL 54.1 ). Poistoina sekä EVL 25 (tutkimustoiminnan menot) että EVL 26 :ssä (indeksi- ja kurssitappiot) tarkoitettuina kuluina verovelvollinen ei voi vähentää suurempaa määrää, mitä hän on verovuonna ja aikaisemmin kirjanpidossaan vähentänyt (ks. EVL 54.2 ). EVL 54.1 estää yleensä sen, että kirjanpidossa näytetään jaettavissa olevaa voittoa näyttämättä sitä samalla myös veroilmoituksessa tulona veronsaajille. Tavoitteena on myös estää kulukirjauksen tekeminen verotuksessa aikaisemmin kuin kirjanpidossa. Vastaavalla varauksella tarkoitettaneen sitä, että varausten vähentäminen verotuksessa edellyttää samannimisten varausten tekemistä kirjanpidossa. Nimikkeiden vastaavuuden lisäksi on olemassa myös varausten yhtäsuuruuden vaatimus. EVL 54.2 asettaa poistojen, tutkimusmenojen sekä indeksi- ja kurssitappioiden osalta vaatimuksen, ettei verotuksessa hyväksytä suurempia kuluvähennyksiä kuin verovelvollinen on verovuonna ja aikaisemmin kirjanpidossaan tehnyt. EVL 54.2 :n säännös merkitsee mm. sitä, että verovelvollinen voi vähentää verotettavaa tuloa laskiessaan (esim. käyttöomaisuuden poistona) pienemmän määrän kuin tilinpäätöksessään. Tällöin voi syntyä ns. hyllypoistoja, joilla 7

8 tarkoitetaan verotuksessa käyttämättä olevia kirjanpidossa tehtyjä poistoja. Nämä hyllypoistot verovelvollinen voi vähentää verotuksessa myöhemmin edellyttäen, ettei verotuspoiston enimmäismäärä ylity verovuonna. EVL 54 sitoo kirjanpitoon vain verotuksessa tehtävien poistojen enimmäismäärän, ei niiden minimimäärää. Kirjanpidon poistoilla tarkoitetaan tuloslaskelman mukaisia poistoja. Kirjanpitosidonnaisuus edellyttää, että poisto tehdään tulosvaikutteisesti tuloslaskelmassa. Suunnitelman mukaisen poiston ylittävää verotuspoistoa ei hyväksytä verotuksessa sillä perusteella, että se on merkitty tuloslaskelman liitetietoihin (ks. KHO 1995 T 1457). EVL 54 :n sanamuodon perusteella on johdettavissa kirjanpitosidonnaisuus mm. seuraaville erille: - ennakkoon saadut korot, vuokrat ja muut tuloerät (EVL 20 ) - liiketoiminnan kehittämisen tähtäävän tutkimustoiminnan menot (EVL 25 ) - elinkeinotoiminnasta johtuneiden velkojen indeksi- ja kurssitappiot (EVL 26 ) - vaihto-omaisuuden hankintamenosta tehdyt kulukirjaukset (EVL 28 ) - käyttöomaisuuden poistot - toimintavaraus (EVL 46a ) - hinnanlaskuvaraus (EVL 49 ) EVL 54 voidaan nähdä myös kirjanpitosidonnaisuutta koskevaksi yleissäännöksi, josta poikkeamiseen täytyy olla erityisiä perusteita. Niiden erien osalta, joita säännöksessä ei nimenomaisesti mainita, oikeustila on kuitenkin epäselvä. Kirjanpitosidonnaisuutta ei ole liitetty menon jaksottamista koskevaan yleissäännökseen (EVL 22 ) eikä koron, vuokran ja muuhun ajan kulumisen perusteella suoritettavaan menoon (EVL 23 ). Kirjanpidon ja verotuksen sidonnaisuutta koskevia säännöksiä löytyy verolainsäädännöstä myös muualta (ks. esim. EVL 14.1, 19.2, 27e ja 43.3, KonsavL 5 ). Kirjanpidolla voi olla myös monenlaista muuta merkitystä verotuksessa. Ks. esim. KHO 1989 T 3637, jonka mukaan osakeyhtiön vuokraama henkilöauto oli annettu veloituksetta sen osakastoimitusjohtajan käyttöön. Osakkaan yksityisajojen kulut rasittivat myös yhtiön tulosta. Koska osakkaan saamaa autoetua ei ollut käsitelty yhtiön kirjanpidossa palkkana eikä siitä ollut toimitettu ennakonpidätystä, saatu etu oli peiteltyä osinkoa eikä palkkaa. Eräissä KHO:n ratkaisuissa on hyväksytty näiden menojen vähentäminen verotuksessa kuluna, vaikka vastaavaa kirjausta ei ollutkaan tehty kirjanpidossa (ks. KHO 1983 T 1391 ja 1994 T 5894). Ensimmäisessä tapauksessa vuosilomapalkkojen ja lomaltapaluurahojen vähentämisen edellytyksenä ei näin ollut vastaavien kirjausten teko kirjanpidossa. Jälkimmäisessä tapauksessa oikean vuoden jälkiverotettavasta tulosta vähennettiin liikevaihtovero, vaikka se oli kirjanpidossa vähennetty yhtiön noudattaman jaksottamismenettelyn mukaisesti vasta seuraavana vuonna. Ratkaisussa KHO 1981 II 521 ei tulon vähennykseksi hyväksytty kirjanpidon ulkopuolella tehtyä jälleenhankintavarausta. - tilikauden tulosta ja verotettavaa tuloa (myös omistajien osalta) mahdollista suunnitella - strateginen/taktinen/operatiivinen verosuunnittelu - kirjanpidolla merkitystä myös muissa verolajeissa (AVL; EPL) C. EVL:n tausta ja soveltamisala Tausta? - EVL:n päätavoitteet : - yritysten rahoitusrakenteen parantaminen - taloudellisen kasvun edistäminen 8

9 - EVL pohjautuu pitkälti kirjanpidon meno-tuloteoriaan, jolle tyypillistä mm. seuraavat seikat: - tuloslaskennassa yrittäjä laskee, paljonko hän on saanut voittoa yrityksestään - kirjanpito on rahaprosessin kuvaamista - jaksottamisessa vallitsee meno tulon kohdalle -periaate, ts. tilikauden tuloista vähennetään ne menot, jotka on tarvittu näiden tulojen aikaansaamiseen; menot ovat näin tulojen ostohintoja Mihin toimintoihin EVL:ia sovelletaan? - elinkeinotoiminnan tulos vahvistetaan tuloverotusta toimitettaessa EVL:n mukaisesti (EVL 1 ). - elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan (ks. EVL 1 ) - liiketoimintaa tai - ammattitoimintaa - nämä muodostavat elinkeinotoiminnan tulolähteen (ks. EVL 2 ) - liiketoiminnan ja ammattitoiminnan välisellä rajanvedolla ei niin suurta merkitystä kuin joskus aikaisemmin - eroavaisuutena voidaan mainita mm. se, että ammatinharjoittajat saavat tietyin edellytyksin pitää kirjanpitoansa kassaperusteisesti (ks. EVL 27 a ); takuuvaraukseen (ks. EVL 47 ) ovat oikeutetut vain liiketoimintaa harjoittavat - liiketoiminnalle tyypillistä mm : - voiton tavoittelu, - itsenäisyys, - suunnitelmallisuus, - jatkuvuus, - taloudellisen riskin olemassaolo, - suuntautuminen ulospäin rajoittamattomaan tai laajahkoon henkilöjoukkoon - ammattitoimintaa harjoitetaan suppeammissa puitteissa ja ammatinharjoittajan henkilökohtainen ammattitaito on ratkaisevassa asemassa, riski on pienempi kuin liiketoiminnassa - verovelvollisen elinkeinotoiminta muodostaa vain yhden tulolähteen (ks. EVL 2 ) - jos verovelvollisella on liiketoimintaa ja ammattitoimintaa, ne kuuluvat näin samaan tulolähteeseen - kun tulon verottamista koskevien lakien soveltamisalueiden rajat määräytyvät tulonhankkimistoiminnan luonteen eikä verovelvollisen juridisen muodon mukaan, esim. osakeyhtiöiden verotettava tulo saatetaan laskea myös MVL:n tai TVL:n säännösten nojalla - rajanvetoa EVL/TVL - rajanvetoa EVL/MVL - vaikka nettotulo laskettaisiinkin muutoin EVL:n säännösten mukaisesti, voi käydä esim. niin, että osa tulosta katsotaankin henkilökohtaiseksi tuloksi ja verotetaan TVL:n mukaan (ks. esim. EVL 53 ) D. Eri omaisuuslajit ja hankintamenon määräytyminen 9

10 Mitä ovat omaisuuslajit ja mikä on niiden merkitys? - rahoitusomaisuutta ovat raha, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit ja muut sellaiset rahoitusvarat (ks. EVL 10 ) - vaihto-omaisuutta ovat (ks. EVL 12 ): 1) elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet sekä 2) elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet sekä muut tarvikkeet - tyypillistä vaihto-omaisuutta ovat mm. tukku- ja vähittäiskaupan kauppatavarat, teollisuuslaitosten raaka- ja tarveaineet, keskeneräiset ja valmiit työt - käyttöomaisuutta ovat elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitetut (ks. EVL 12 ): 1) maa-alueet, arvopaperit, 2) rakennukset, koneet, kalustot muut esineet patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet 3) sekä soran ja hiekanottopaikat, kaivokset kivilouhokset, turvesuot ja muut sellaiset hyödykkeet - maa-alue, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta (myös mm. taide-esineet) - jos kysymys on kulumattomasta käyttöomaisuudesta tämä merkitsee sitä, ettei näistä hyödykkeistä voi tehdä säännönmukaisia (vuosittaisia) poistoja - vrt. EVL 42.1 (kulumattoman käyttöomaisuuden hankintameno voidaan vähentää vain tietyin edellytyksin) - sijoitusomaisuus (ks. EVL 11 ); vain tietyntyyppisten yritysten tietyntyyppinen omaisuus - omaisuuslajeihin jaottelulla suurta merkitystä, koska niiden hankintamenot jaksotetaan eri tavalla - merkitystä myös omaisuuslajisiirroissa (ks. EVL 51 ) ja luovutustilanteissa (ks. esim. EVL 42.2 ); myös pääomatulo-osuuden laskemisessa omaisuuslajeilla on merkitystä (ks. TVL 38 ) - olennaista tarkoitus, mitä varten hyödyke on hankittu - esim. arvopaperit voivat olla vaihto-omaisuutta (arvopaperikauppiaat), käyttöomaisuutta (emoyhtiön taseessa olevat tytäryhtiön osakkeet) tai rahoitusomaisuutta (väliaikainen kassavarojen sijoitus) Mistä alkaen ja mihin asti omaisuus luetaan yrityksen omaisuudeksi? - hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen siitä alkaen, kun se on lähetetty, toimitettu tai muuten luovutettu verovelvolliselle, siihen saakka, kun verovelvollinen on sen luovuttanut taikka se on kulutettu, tuhoutunut tai muuten menetetty (ks. EVL 13 ) - luovutettua vaihto-omaisuutta vastaava tulo syntyy siis hyödykkeen luovutushetkellä; tuhoutunutta vaihtoomaisuutta vastaava tulo (kuten vakuutuskorvaus) syntyy sinä hetkenä, jona hyödyke menetetään - myös muuta omaisuutta vastaava tulo syntyy luovutushetkellä - omistajanvaihdoksella ja hyödykkeen luovutuksesta saatavan vastikkeen suoritusajankohdalla ei merkitystä. - pääsääntöisesti ratkaisevaa aikarajojen määrittämisessä suoriteperiaatteen mukainen tosiasiallinen, fyysinen luovuttaminen (hallinnan tosiasiallinen siirto) 10

11 - vaihto-omaisuuden molemmat aikarajat määräytyvät periaatteessa samoin; hyödyke ei voi kuulua samanaikaisesti kahden verovelvollisen vaihto-omaisuuteen - edellä esiteltyyn pääsääntöön on olemassa kolme poikkeusta: - ulkomaalta ostettu hyödyke katsotaan luovutetuksi ja siten verovelvollisen vaihto-omaisuudeksi välittömästi sen jälkeen, kun se on tuotu laivaan tai muulle rahdinkuljettajalle, tai milloin hyödyke on varastoitu ulkomaille, se on sen mukaan, kuin VM tarkemmin määrää, verovelvolliselle luovutettu; ts. kauppatavalla (fob, cif tms.) ei siis ole asiassa merkitystä - VM:n päätöksen (347/77) mukaan verovelvollisen ulkomaalta ostama hyödyke katsotaan 13 :ssä tarkoitetulla tavalla verovelvolliselle muutoin luovutetuksi, kun hyödyke on siirtynyt myyjän määräämisvallasta verovelvollisen ulkomaalla pitämään erilliseen varastoon, liikkeeseen tai kiinteään toimipaikkaan. - metsäkauppasopimuksella määrätyltä alueelta kiinteään euromääräisen hintaan laadultaan määritellyt puut luetaan ostajan vaihto-omaisuuteen - rakennus, rakennelma, kone tai muu sellainen luovuttajan valmistama hyödyke, jonka tilaaja sopimuksen mukaan ottaa vastaan erityisen tarkastuksen toimitettuaan, luetaan luovuttajan vaihto-omaisuuteen siihen saakka, kun se on tarkastuksen jälkeen vastaanotettu - pääsääntöisesti ennen luovutusta saadut maksuerät eivät näin ole vielä tuloa vaan ennakkomaksuja; nämä kypsyvät tuloksi ja tuotoksi vasta luovutuksen tapahduttua - tarkastukseen asti luovuttajan vaihto-omaisuutta; luovutuksen jälkeen ostaja lukee hyödykkeen vaihto- tai käyttöomaisuuteen - projektin osatuloutus (ks. EVL 19.2 ) muodostaa poikkeuksen em. poikkeuksesta Miten hankintameno määräytyy? - vaihto- ja käyttöomaisuuden hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneitten muuttuvien menojen määrä (ks. EVL 14 ); muuttuvat menot aktivoitava hankintamenoon eikä niitä saa vähentää vuosikuluna - volyymistä riippuvia kustannuksia nimitetään muuttuviksi, kun taas kiinteitä kustannuksia ovat ne, joiden määrä kapasiteetin puitteissa pysyy samana riippumatta siitä, mikä toiminta-aste yrityksellä kulloinkin on - muuttuvia menoja ovat esim. rahdit, kuljetusvakuutukset, raaka-aineet, valmistuksen vaatima energia, ja huolintamenot - kiinteitä menoja ovat mm. muusta kuin suorittavasta työstä maksetut palkat ja tuotantovälineistöstä aiheutuvat menot - jos kysymys on verovelvollisen itsensä valmistaman hyödykkeen hankintamenon määräämisestä, hankintameno koostuu arvonlisäverottomasta raaka-aineiden ostohinnoista, valmistuspalkoista ja niistä johtuvista sosiaalimenoista, koneiden käyttöenergiasta, tietyn tuotteen tai tuoteryhmän valmistukseen käytetyistä kaavoista yms. - hyödykkeen hankintahintaan sisältyvä alv, joka menonsiirtona valtiolle vähennetään tilitettävä veroa maksettaessa, ei kuulu hankintamenoon; jos esim. käyttöomaisuuden hankintahintaan sisältyvää alv:a ei saa vähentää tilitettävä veroa maksettaessa, se voidaan silloin sisällyttää hankintamenoon - jos ostetaan valmiina hyödykkeitä, tällöin hankintamenoon luetaan hyödykkeen ostohinta oikaisuerillä (mm. käteisalennukset, alv ) oikaistuina, ostorahdit, huolinta-palkkiot ym. muut sellaiset hyödykkeeseen välittömästi kohdistuvat menot - hankintamenoon luetaan eräin edellytyksin muuttuvien menojen lisäksi KPL 4 luvun 5 : n tai mainitun lain 7a luvun 1 :ssä tarkoitettujen tilinpäätösstandardien nojalla hyödykkeen hankintamenoon kirjanpidossa luetut kiinteät menot ja korkomenot (ks. EVL 14.1 ) 11

12 - mahdollista aktivoida hyödykkeen hankintamenoon eräin edellytyksin muuttuvien menojen lisäksi siihen kohdistuva osuus hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista (ed. että niiden määrä on olennainen) - KPL:n mukaan hankintamenoon voidaan lukea lisäksi siihen kohdistuva osuus hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista (tällöin myös verotuksessa kiinteät menot luetaan vaihto-omaisuuden hankintamenoon) - muutoin verotuksessa vuosikuluina vähennettävät kiinteät kulut tulevat vähennyskelvottomiksi tilikauden tuloksesta, jos ne kirjanpidossa sisällytetään hankintamenoon - käyttöomaisuuden osalta hankintamenoon luetaan myös perusparannusmenot ja - verovelvollisen vaatiessa - suurehkot korjausmenot (ks. EVL 35 ) - edellyttää vaatimusta - perusparannus = omaisuuteen kohdistuvat työt, jotka olennaisesti muuttavat esinettä siitä, mitä se hankittaessa oli - korjausmenot= pyritään säilyttämään omaisuuden kunto entisellään - ero on siinä, että jos esim. rakennuksen loppuun kulunut huopakatto muutetaan kuparikatoksi, vuosikorjausmenoa on se osa menosta, jolla huopakatto olisi voitu uusia, loppu on perusparannusmenoa - perusparannusmenot tulee aktivoida - suurehkoissa korjauksissa verovelvollisella valinnanvaraa: valinta tehdään kirjanpidossa joko aktivoimalla korjausmenot tai kirjaamalla kuluksi - jos suurehkot korjausmenot aktivoidaan, ne poistetaan hankintamenon kanssa - jos käyttöomaisuushyödykkeen hankkimiseen saatu avustusta jne., ei verotuksessa vähennyskelpoiseen osaan lueta avustusta vastaavaa osaa hankintamenosta (ks. EVL 8 ) - verovelvollisella verovuoden päättyessä olevan vaihto-omaisuuden hankintamenon suuruus määritetään (ks. EVL 14.2 ), ellei verovelvollinen muuta näytä, olettaen, että samanlaiset hyödykkeet on luovutettu tai kulutettu siinä järjestyksessä, missä ne on hankittu - tässä on kysymys ns. FIFO-periaatteen mukaisesta menettelystä - asialla merkitystä, jos sisään ostettavien tavaroiden hinta muuttuu; tilinpäätöspäivänä saattaa varastossa olla tavaroita, joiden hinta on tilikauden aikana useampaan kertaan muuttunut; jäljellä olevien tavaroiden hankintamenoa voi olla vaikea selvittää - vaihto-omaisuuden arvo määritetään siihen kuuluvien hyödykkeiden todellisten hankintamenojen perusteella, mikäli verovelvollinen esittää niistä riittävän selvityksen (esim. valmistuskirjanpitoon perustuvien kustannuslaskelmien avulla) - varaston arvo voidaan selvittää laskemalla varastosta, kuinka paljon hyödykkeitä on jäljellä, ts. laaditaan inventaari - jäljellä olevat hyödykkeet muodostavat varaston (aktiiva, joka siirretään taseeseen) - se osa menoista, joita vastaavaa hyödykettä ei enää ole varastossa, katsotaan kulutetuksi, ja merkitään kuluina tilinpäätökseen - omaisuus on mahdollista saada myös vastikkeetta ja tällöin nousee esille kysymys hankintamenon määräytymisestä - perintönä, lahjana tai muulla niihin verrattavalla saannolla vastikkeetta saadun rahoitus-, vaihto- ja käyttöomaisuuden vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi katsotaan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta saannon hetkellä tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta sinä ajankohtana, jona hyödyke otetaan elinkeino-toiminnan käyttöön (ks. EVL 15 ) 12

13 - jos sen sijaan verovelvollinen on saanut koko liikkeen tai ammatin vastikkeetta, vähennetään saadun rahoitus- vaihto ja käyttöomaisuuden hankintameno kuitenkin samalla tavalla kuin se olisi vähennetty saantomiehen tulosta (ks. EVL 15 ) - tämä hankintamenon määräytyminen koskee tilannetta, jossa kysymys on yksityisestä elinkeinonharjoittajasta; kun verovelvollinen sijoittaa elinkeinotoimintaansa vastikkeetta saamansa hyödykkeen, on lopputulos sama, kuin jos hän olisi myynyt hyödykkeen, sijoittanut näin saamansa varat elinkeinotoimintaan ja ostanut niillä samanlaisen hyödykkeen E. Veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset erät - veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot (EVL 4 ); vastikkeeksi katsotaan myös vahingon-, vakuutus- tai muu sellainen korvaus (ks. EVL 50 ) - veronalaisen tulon käsite laaja; lähtökohtaisesti kaikki tulot ovat veronalaisia - tulon täytyy olla realisoitunut (vrt. esim. EVL 19.2 ); tulon on täytynyt syntyä lopullisesti ja peruuttamattomasti siten, ettei verovelvollisen tarvitse suorittaa luovutus- tms. toimia sen aikaansaamiseksi - veronalaisista tuloista voidaan esimerkkeinä mainita seuraavat erät (ks. EVL 5 ), jotka käytännössä muodostavat tärkeimmät veronalaisten tulojen ryhmät: - vaihto- ja käyttöomaisuudesta saadut sekä muista elinkeinossa käytetyistä aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet (1 k.) - elinkeinotoiminnassa harjoitetusta vuokraamisesta, työn tai palveluksen suorittamisesta ynnä muusta sellaisesta saadut korvaukset (2 k.) - liikkeen tai ammatin taikka siihen kuuluvan omaisuuden, oikeuden tai etuuden vuokraamisesta saadut korvaukset (4 k.) - rahoitusomaisuudesta saadut voitot (5 k.) - puutavaran sekä runkopuun hakkuuoikeuden luovutuksesta saatu tulo (7 k.) - rahoitus- ja vaihto-omaisuuden arvonalennusten sekä kulumattomasta käyttöomaisuudesta tehdyt poistot voivat palautua siinä tapauksessa, että mainittujen vähennysten perusteet ovat myöhemmin poistuneet (ks. EVL 5 a ); veronalaisiksi luetaan kyseisen säännöksen perusteella eräät oikaisuerät - kyse realisoitumattomista arvonmuutoksista; pääsääntö on se, että hyödykkeiden arvonnousua ei voi pitää realisoituneena tulona - veronalaista tuloa eivät ole yhteisön osake- tai osuuspääomana ja muuna pääomansijoituksena saamat erät mukaan lukien osakeyhtiön omien osakkeiden luovutuksesta saadut vastikkeet (ks. EVL k.) - tulon ja pääomansijoituksen keskeinen ero on siinä, ettei tuloon liity palautusvelvollisuutta, kun taas pääomalla tämä ominaisuus on - verovapaita tai osittain veronalaisia ovat myös eräät muut erät (ks. EVL k., 6.2-5, 6a ) - kun esim. yhtymien verotus ei ole kahdenkertaista, veronalaista tuloa ei ole yhtymän osakkaan hänen veronalaisen tulo-osuutensa lisäksi saamat voitto-osuudet (ks. EVL k.) - yhteisöjen saamien osinkojen osalta pääsääntönä on osinkojen verovapaus (ks. EVL 6a.1 1 virke) 13

14 - myös muun toiminnan tulolähteeseen kuuluvia osinkoja verotetaan lähtökohtaisesti EVL 6a :n mukaisesti (ks. TVL 33d.4 ) - osinkojen osittainen tai täydellinen veronalaisuus (ks. EVL 6a kohdat) - yhteisön saamien pörssiosinkojen verotuksesta ks. EVL 6a.1. 3 kohta - pääsääntönä pörssiosinkojen osittainen veronalaisuus, josta kolme poikkeusta: - suorasijoitusosingot - pörssiyhtiön saamat pörssiosingot - osuuspankkien saamat osingot - yhteisön saman peitellyn osingon verotuksesta ks. EVL 6a.6 (yksityishenkilön osalta ks. TVL 33d ) - elinkeinoyhtymän saamien elinkeinotulolähteeseen kuuluvien osinkojen verotuksesta ks. TVL 16.3 ja henkilökohtaisen tulolähteeseen kuuluvista ks. TVL elinkeinonharjoittajan elinkeinon tulolähteeseen kuuluvan osingon verotuksesta ks. EVL 6a.5 - yhteisön käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutusvoiton verovapaudesta ks. EVL 6b - ks. EVL 6b.4 - tappio voidaan vähentää vain käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutuksesta saaduista voitoista - tulon veronalaisuutta/verovapautta koskevia elinkeinotulon säännöksiä myös muualla (ks. esim. KonsavL 3 ). Vähennyskelpoiset ja vähennyskelvottomat menot sekä menetysten ja muiden vähennyskelpoisten erien kuten korkojen vähennyskelpoisuus - vähennyskelpoisia ovat lähtökohtaisesti kaikki elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä (esim. vakuutusmaksut) johtuneet menot ja menetykset (ks. EVL 7 ); pyrkimys on siis nettotulon verottamiseen elinkeinotulolähteessä - menojen vähennyskelpoisuutta arvioitaessa lähtökohtana on ns. subjektiivinen arvioimistapa: verovelvollisella on oikeus pyrkiä taloudelliseen tulokseen parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä menon vähennyskelpoisuuteen vaikuta esim. se, onko meno (esim. investointi) tuottanut tuloa; riittävää on vakaa tulonhankkimis- tai säilyttämistarkoitus; tämä ratkaisee sen, onko kysymyksessä luonnollinen vähennys vai ei - tulon tavoittelu voi olla joko välitöntä tai välillistä (esim. työntekijöiden virkistysmatkasta aiheutuneet kulut) - yleensä vähennyskelpoisia ovat vain verovelvollisen omat menot (esim. emoyhtiö ei saa vähentää tytäryhtiön menoa tai tytäryhtiö saa vähentää emoyhtiön menoa) - periaatteena menon kohdistamisessa on se, ettei verovelvollinen saa vähentää sellaisia menoja, jotka synnyttävät tuloa verovelvollisen asemesta toisessa talousyksikössä - menon yleensä oltava todellinen (reaalinen) eikä fiktiivinen (laskelmallinen) (vrt. esim. EVL 15 ) - ts. vain ulkopuoliselle rahana tai rahanarvoisena etuutena suoritettu tai suoritettava meno on vähennyskelpoinen, ellei muuta ole säädetty (meno = ulkopuoliselle tuotannontekijästä maksettu korvaus) - tärkeimmät vähennyskelpoiset menot ovat yleensä vaihto-omaisuuden, käyttöomaisuuden hankintamenot, palkat sivukuluineen ja vuokrat (ks. EVL 8 ): 14

15 - esimerkkejä vähennyskelpoisista menoista: - vaihto-omaisuuden hankintamenot - elinkeinotoiminnassa käytetyn maa- ja vesialueen sekä huonetilan vuokrat - elinkeinotoiminnassa työskennelleiden henkilöiden palkat, eläkkeet yms. ja vakuutusmaksut eräin poikkeuksin - ilmoittelusta, asiakaslehdistä ja - julkaisuista, tavanomaisista mainoslahjoista, mainostilaisuuksista ynnä muusta sellaisesta johtuneet menot - tutkimusmenot - perustamis- ja järjestelymenot - 50 prosenttia edustusmenojen määrästä - tavanomaisia edustamisen muotoja ovat kestitys, lahjojen antaminen ja edustusmatkat - vain liikkeestä ulospäin suuntautuvasta toiminnasta aiheutuvat menot (ei esim. yhtiön henkilökunnasta, tilintarkastajista, hallintoelinten kokouksista aiheutuvat menot; ei myöskään suurelle yleisölle järjestettävät esittely- ja markkinointitilaisuudet, joiden menot kokonaan vähennyskelpoisia; asiakkailla vapaa pääsy) - edustustilaisuus= tietylle henkilöpiirille järjestetty suljettu tilaisuus - työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut - verovelvollisen ja hänen puolisonsa elinkeinotoimintaan liittyvästä työmatkasta aiheutunut elantokustannusten lisäys sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää - liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maatilatalouden harjoittajien matkakustannusten vähentäminen ks. Verohallinnon ohje 55 Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saa sen lisäksi, mitä 7 :ssä säädetään, vähentää: 1) Verohallinnon tuloverolain 73 :n 2 momentin nojalla vahvistaman työmatkasta saadun verovapaan päivärahan enimmäismäärän ja työmatkasta aiheutuneiden lisääntyneiden elantokustannusten erotuksen; ja 2) Verohallinnon edellä mainitun päätöksen mukaan lasketun verosta vapaan kilometrikorvauksen määrän ja liikkeenja ammatinharjoittajan yksityisiin varoihinsa kuuluvalla autolla tekemästä elinkeinotoimintaan liittyvästä matkasta aiheutuneiden menojen erotuksen. ( /789) L:lla 789/2012 muutettu 1 momentti tulee voimaan Aiempi sanamuoto kuuluu: Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saa sen lisäksi, mitä 7 :ssä säädetään, vähentää: 1) Verohallinnon tuloverolain 73 :n 2 momentin nojalla vahvistaman työmatkasta saadun verovapaan päivärahan enimmäismäärän ja työmatkasta aiheutuneiden lisääntyneiden elantokustannuksen erotuksen; ja 2) Verohallinnon edellä mainitussa päätöksessä vahvistaman verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän ja liikkeen- ja ammatinharjoittajan yksityisiin varoihinsa kuuluvalla autolla tekemästä elinkeinotoimintaan liittyvästä matkasta aiheutuneiden menojen erotuksen 15

16 Vähennyksen määrää laskettaessa on otettava huomioon tuloverolain 73 :ssä perusteella maksettu verovapaa kilometrikorvaus ja maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 10 e :ssä tarkoitettu vähennys. ( /789) L:lla 789/2012 lisätty 4 momentti tulee voimaan vähennyskelpoisia ovat myös: - käyttöomaisuuden hankintamenot; jos verovelvollinen on saanut hyödykkeen hankkimiseen avustusta julkiselta yhdyskunnalta, vähennyskelpoiseen hankintamenoon ei kuitenkaan lueta avustusta - vaikka menoa ei olisikaan mainittu EVL 8 :ssä, vähennyskelpoisuus voi perustua EVL 7 :n pääsääntöön - menot ovat yleensä täysimääräisesti vähennyskelpoisia (vrt. edustusmenot ja mainoslahjat) - vähennyskelpoisia eivät ole mm. (ks. EVL 16 ): - verovelvollisen puolison sekä sellaisen lapsen tai muun perheenjäsenen, joka ennen verovuotta ei ole täyttänyt 14 vuotta, palkat, eläkkeet tai muut etuudet - tämä rajoitus koskee vain yksityistä elinkeinonharjoittajaa, ts. sillä ei ole merkitystä toimittaessa esim. yhtymämuodossa tai osakeyhtiönä - sakot eivätkä seuraamusmaksut tai muut vastaavat sanktionluonteiset maksuseuraamukset - verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot - jos kuitenkin menojen määrä > verovapaa tulo, tämä ylimenevä osa vähennyskelpoinen (eli jos verovapaa tulo jää menoa pienemmäksi, erotus voidaan kuitenkin vähentää) - lahjoitukset eivätkä lahjusten luonteiset edut - osakeyhtiön omista osakkeista suorittama määrä, ellei EVL 18.3 :ssä toisin säädetä (9 k). - välittömät verot eivät ole vähennyskelpoisia (alv sen sijaan on); kyse ei ole EVL 7 :n tarkoittamista menoista; KiVL:n nojalla suoritettava kiinteistövero vähennyskelpoinen siltä osin kuin se kohdistuu elinkeinotoiminnan käytössä olevaan kiinteistöön - vähennyskelvoton konsernituki - myös eräät muut erät ovat vähennyskelvottomia (esim. omistajien yksityismenot); kyse ei ole EVL 7 :n tarkoittamista menoista - vähennyskelpoisia menetyksiä ovat mm. (ks. EVL 17 ) : 1) rahoitusomaisuuteen kohdistuvasta kavalluksesta, varkaudesta tai muusta rikoksesta johtuneet menetykset, ja 2) myyntisaamisten arvonalenemiset sekä muun rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset - menon suorittamisen tarkoituksena on tulon hankkiminen, mutta menetys kohtaa verovelvollisen vastoin hänen tahtoaan - menetykset kohdistuvat yleensä rahoihin, saamisiin ja muihin rahoitusvaroihin - myyntisaamisten luottotappiokirjaukset hyväksytään verotuksessa sellaisinaan, kunhan ne ovat tehty hyvän kirjanpitotavan mukaisesti -rahoitusomaisuuteen kuuluvista lainasaamisista yms. hyväksytään vähennyskelpoisuus vasta, kun menetys on lopullisesti todettu (näyttönä esim. velallisen konkurssi) 16

17 - jos lainasaamiset eivät liity liiketoimintaan, vaan ovat esim. omistajille annettuja muita kuin liiketoimintaan liittyviä lainoja, tällöin näistä johtuva luottotappiota ei voi vähentää elinkeinotoiminnan tulosta - jos myöhemmin saadaan suoritus poistetusta saamisesta tai jos arvopaperin arvo nousee (ks. EVL 5 a ) - vaihto- ja käyttöomaisuuden menetysten vähennyskelpoisuudesta (ks. EVL 7, 28, 32, 40 ja 41 ) - eräät erät erikseen säädetty vähennyskelpoisiksi (= muut vähennyskelpoiset erät); näitä ovat (ks. EVL 18.1 ) mm: 1) vuosialennukset, osto- ja myyntihyvitykset 2) elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko, myös silloin, kun korko riippuu liikkeen tuloksesta 3) elinkeinotoiminnasta johtuneesta velasta tai saamisesta aiheutuneet indeksi- ja kurssitappiot sekä velkaa tai saamista valuuttakurssimuutoksilta suojaavan termiinisopimuksen tai vastaavan suojausinstrumentin arvonlasku. - elinkeinotoiminnasta johtuneena ei kuitenkaan pidetä sitä osaa korosta, joka vastaa (ks. EVL 18.2 ) 1) yksityisestä liikkeestä tai ammatista taikka 2) elinkeinoyhtymästä eri vuosina nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivista oman pääoman jäännöstä kerrottuna tietyllä tavalla lasketulla korkoprosentilla - jos yksityisessä liikkeessä tai ammatissa tai henkilöyhtiöissä oma pääoma on yksityisottojen johdosta negatiivinen, korot eivät ole täysimääräisesti vähennyskelpoisia (osa veloista katsotaan yksityisottojen kautta käytetyn omistajien yksityistalouden rahoittamiseen eikä elinkeinotoimintaan) - yrityksen oman pääoman muodostuminen yksityisottojen seurauksena negatiiviseksi on katsottu merkitsevän, että yksityisottoja ei ole voitu kattaa yrityksen tulorahoituksella vaan yksityistalouden rahoitukseen on käytetty yrityksen ottamaa velkaa - negatiivinen jäännös lasketaan siten, että verovuoden taseen osoittamasta negatiivisen oman pääoman määrästä vähennetään syntyneet tappiot, joiden kattamiseen ei ole kertynyt voittovaroja, ja siihen lisätään tehdyt arvonkorotukset sekä kommandiittiyhtiöissä äänettömien yhtiö-miesten pääomapanokset - negatiivisen oman pääoman laskenta: - neg oma po vv:n taseesta + tappiot, joiden kattamiseen ei kertynyt voittovaroja - arvonkorotukset - äänettömien yhtiömiesten panokset Ky:ssä laskentaperusteena käytettävä negatiivinen oma pääoma -yksityisen elinkeinonharjoittajan ja elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan kuluiksi kirjatuista koroista jätetään hyväksymättä määrä, joka saadaan kaavamaisesti kertomalla yksityisotoista johtuva negatiivisen oman pääoman lisäys tietynsuuruisella korkoprosentilla ; kun käytännössä yleensä mahdotonta osoittaa, mikä osa veloista ja niistä maksetuista koroista kohdistuu yksityistalouden rahoitukseen eikä elinkeinotoimintaan, vähennyskelvottomien korkojen laskentatapa siksi kaavamainen - vähennyskelpoista on 16 :n 9 kohdasta poiketen osakeyhtiön työsuhteen perusteella luovuttamista omista osakkeista suorittama määrä, kuitenkin enintään osakkeiden antamis- tai merkintähetken käypä arvo, vähennettynä osakkeen saajan suorittamalla merkintähinnalla, jos osakeyhtiö on hankkinut osakkeet kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla. ( /776) L:lla 776/2012 muutettu 3 momentti tulee voimaan

18 Konserniavustus Konserniavustuslain 2 :n mukaan konserniavustuksella tarkoitetaan liiketoimintaa harjoittavan kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan toiselle kotimaiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle sen harjoittamaa liiketoimintaa varten muuna kuin pääomansijoituksena suorittamaa avustusta, jota ei EVL:n mukaan saa vähentää tulosta. Laissa säädetyin edellytyksin konserniavustuksen antaja saa vähentää verotuksessa suorittamansa avustuksen ja se luetaan saajan veronalaiseksi tuloksi. Konserniavustus voidaan antaa joko emoyhteisöltä tytäryhteisölle, tytäryhteisöltä emoyhteisölle tai tytäryhteisöltä toiselle tytäryhteisölle (KonsavL 3.3 ). KonsavL 3.1 :n mukaan konserniavustus vähennetään veronalaisesta elinkeinotulosta. Konserniavustus ei saa ylittää elinkeinotoiminnan tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä (6 ). Konsernisuhteessa sekä avustuksen antajan että saajan tulee olla liiketoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä tai osuuskuntia Konserniavustuksen antaja ja saaja eivät saa olla raha-, vakuutus- tai eläkelaitoksia (KonsavL 7.1 :n 3 kohta) KonsavL 2 :n sanamuodon mukaan konserniavustus tulee suorittaa saajan liiketoimintaa varten. Konserniavustuslaissa säädetty konsernisuhde poikkeaa osakeyhtiölain mukaisesta konsernimääritelmästä olennaisesti. Konserniavustuslaki edellyttää vähintään 90 prosentin omistusosuutta, ja konserniavustuslaissa määräävänä on osakepääomaosuus. Konserniavustuslain 3.1 :ssä määritellään laissa tarkoitettu konsernisuhde. Lainkohdan mukaan kotimainen osakeyhtiö tai osuuskunta (emoyhteisö), joka omistaa vähintään 9/10 toisen kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan (tytäryhteisö) osakepääomasta tai osuuksista, saa vähentää tytäryhteisölleen suorittamansa konserniavustuksen veronalaisesta liiketulostaan. Vähennyskelpoinen on myös sellainen konserniavustus, jonka tytäryhteisö on suorittanut emoyhteisölleen tai emoyhteisö toiselle tytäryhteisölle (3.3 ). Konserniavustuksen antaminen edellyttää konsernisuhdetta, jossa emoyhteisö omistaa vähintään 9/10 tytäryhteisön osakepääomasta tai osuuksista. Lain sanamuodon mukaan kysymykseen voi tulla myös sellainen konsernisuhde, jossa osuuskunta omistaa vähintään 90 prosenttia osakeyhtiön osakepääomasta tai osakeyhtiö vastaavan osuuden osuuskunnan osuuksista. Lain 3.2 :n mukaan tytäryhteisönä pidetään myös sellaista osakeyhtiötä tai osuuskuntaa, jonka osakepääomasta tai osuuksista emoyhteisö yhden tai useamman tytäryhteisönsä kanssa omistaa vähintään 9/10. Konsernisuhteen antajan ja saajan kesken tulee olla kestänyt koko verovuoden ajan (KonsavL 7 :n 1 kohta). Konserniavustuksen antajan ja saajan tilikausien on päätyttävä samanaikaisesti, ellei KiLa ole myöntänyt poikkeusta (7 :n 2 kohta). Jaksotusongelma: Konserniavustus luetaan antajan verotuksessa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona se on suoritettu (4 ). Lain 5 :ssä edellytetään, että konserniavustus on kirjattu molemmissa yhtiöissä tulosvaikutteisesti. Verovelvollisella on oikeus vähentää antamansa konserniavustus vain, mikäli vastaavat meno- ja tulokirjaukset on tehty antajan ja saajan kirjanpidossa. F. Jaksottaminen ja varaukset Miten tulot jaksotetaan? - pääsäännön mukaan tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena; merkitykseltään vähäiset tuloerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden tuotoksi, jona niiden maksu on saatu (EVL 19 ) - tuloutus tapahtuu, kun suorite luovutettu tai esim. menetetty; hyödykkeen luovutushetki siis määrää, kummalle tilikaudelle myyntitulo on kirjattava ; myös vakuutus- ja muu korvaus syntyy tulona silloin, kun hyödyke menetetään - jotta tuotoksi lukemisesta voisi olla kysymys, tulon täytynyt realisoitua ja tämä tapahtuu silloin, kun suorite luovutetaan; tällöin se samalla lakkaa olemasta vaihto-omaisuutta; esim. tavaroiden myyntitulot kuuluvat sille tilikaudelle, kun tuotteet on luovutettu; jos ostaja suorittanut maksun ennen luovutusta, kysymys velasta ostajalle - suoriteperiaate on yleisperiaate ja sitä sovelletaan kaikkien omaisuuslajien osalta - laskun saapuminen tai lähettäminen taikka maksun saaminen tai suorittaminen eivät suoriteperusteisessa elinkeinotulon verotuksessa vaikuta asiaan, vaan hyödykkeen vastaanotto ja suoritteen luovutus ovat ratkaisevia tulon ja menon jaksotuksessa 18

19 - poikkeuksista ks. esim. EVL 27 a tai EVL 13, jolloin vastaanottotarkastus ratkaisee luovutus- ja tuloutusajankohdan - merkitykseltään vähäisten tuloerien osalta mahdollista kassaperiaate (ks. EVL 19.1 ) - näitä ovat poikkeukselliset ja yrityksen liikevaihtoon nähden vähäiset tulot; tällaista tuloa ei ole vaihto-omaisuuden tai palvelusta myyntitulo, vaikka se olisi vähäistä - jos verovelvollinen on tilinpäätöksessään merkinnyt pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta syntyvän tulon tuotoksi kirjanpitolain 5 luvun 4 :n tai kirjanpitolain 7 a luvun 1 :ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti valmistusasteen perusteella, edellä tarkoitettu tulo luetaan verovuoden tuotoksi (ks. EVL 19.2 ); tämä valinnainen osatuloutusmenettely on poikkeus realisointiperiaatteen mukaisesta pääsäännöstä. - osatuloutusmenettely hyväksytään näin verotuksessa edellyttäen, että se on tehty KPL:ssa edellytetyllä tavalla - jos projektin tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen mukaan, on saman perusteen mukaan myös projektin aiheuttamat menot kirjattava tilinpäätöksessä kuluiksi - ennakkoon saadut (ks. EVL 20 ) -korot, -vuokrat ja -muu sellainen tuloerä, jonka suuruus määräytyy ajan kulumisen perusteella ja jonka voidaan katsoa osittain tai kokonaan kohdistuvan vähintään kahteen sen verovuoden jälkeiseen verovuoteen, jonka aikana se on saatu jaksotetaan, verovelvollisen vaatiessa, yhtä suurina vuotuisina erinä niiden verovuosien tuotoiksi, joilta ne on saatu - muut tuloerät kuin korot jaksotetaan kuitenkin enintään 10 vuodelle (korkojen osalta voi siis pitempikin aika kuin 10 vuotta tulla kysymykseen) - tämä poikkeuksellinen jaksotus edellyttää verovelvollisen vaatimusta, joka käytännössä toteutetaan tilinpäätöksessä ja sitä kautta veroilmoituksessa (ks. EVL 54 ) - jos tulo kohdistuu eri vuosiin eripituisena ajanjaksona, tämä otetaan vastaavasti huomioon - jollei verovelvollinen vaadi jaksottamista, luetaan EVL 20 :n mukaiset suoritukset sen verovuoden tuotoiksi, jonka aikana vuokrakausi, lainakausi tms. on alkanut - käyttöomaisuudesta saatu luovutushinta tai muu vastike jaksotetaan 30, 33 :n 2 momentissa, 41 :ssä ja 43 :ssä säädetyllä tavalla (EVL 21 ) - nämä säännökset johtavat käyttöomaisuudesta saadun luovutushinnan epäsuoraan tulouttamiseen. - ammatinharjoittaja voi eräin edellytyksin jaksottaa tulojansa ja menojansa maksuperusteisesti (ks. EVL 27a ) Miten menot ja menetykset jaksotetaan? - meno jaksotetaan lähtökohtaisesti sen verovuoden kuluna, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt (ks. EVL 22.1 ); menon suorittamisvelvollisuuden täytyy näin syntyä viimeistään verovuoden päättyessä - suorittamisvelvollisuus syntyy, kun menoa vastaava suorite on otettu vastaan; esim. pelkkä tilaus ei synnytä menoa - samoin kuin tulojen jaksottamisessa myös menoja kuluksi luettaessa noudatetaan pääsääntöisesti suoriteperiaatetta - jotta jaksottaminen tulisi kysymykseen, täytyy kysymys olla menosta: esim. pääomansijoitusluonteisten menojen osalta vähentäminen ei tule kysymykseen - jollei menon tarkkaa määrää tunneta, se on arvioitava 19

20 - vähäiset menoerät saadaan vähentää maksuperusteen mukaan (ks. EVL 22.1 ) - liikevaihdon ja tuloksen kannalta vähäiset menoerät, jotka toistuvat vuosittain, saadaan lukea sen verovuoden kuluksi, jonka aikana ne on maksettu ; esim. posti-, puhelin- ja lomakemenot - menetys on lähtökohtaisesti sen verovuoden kulua, jonka aikana se todettu (ks. EVL 22.2 ) - esim. tulipalon aikainen vahinko vähennetään sinä verovuonna, jonka aikana tulipalo on tapahtunut - samoin vähennetään myyntisaamisista johtuneet luottotappiot sinä verovuonna, kun asiakkaan maksukyvyttömyys käy ilmeiseksi - muut rahoitusomaisuuden menetykset vähennetään sinä verovuonna, jona ne on todettu lopullisiksi - korot, vuokrat ja muu sellainen meno, jonka suuruus määräytyy ajan kulumisen perusteella, on sen verovuoden kulua, jolta se suoritetaan (ks. EVL 23 ) - jos jaksotettavana on kuitenkin uuden voimalaitoksen, kaivoksen ja muun teollisuuslaitoksen rakentamisen rahoittamisesta johtuneet rakennusaikaiset korot, ne voidaan vähentää verovelvollisen vaatiessa enintään 10 prosentin poistoin; vuotuisten poistojen ei tarvitse olla yhtä suuria - kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai säilyttävä meno vähennetään lähtökohtaisesti yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan, tai jos menon todennäköinen vaikutusaika on 10 vuotta pitempi, 10 verovuotena (ks. EVL 24 ) (pitkävaikutteiset menot) - soveltuu menoihin, joiden suuruus ei määräydy ajan kulumisen perusteella; esim. vuokrahuoneistojen ja - kiinteistöjen perusparannusmenot tai esim. vuokratontin asfaltointimeno - aina kun menon vaikutusaika > kolme vuotta, se on jaksotettava ; toisaalta sellaista menoa, jonka vaikutusaika korkeintaan kolme vuotta, ei voida aktivoida; alle 3 vuotta tuloa kerryttävä meno poistetaan kerralla - pitkävaikutteisten menojen jaksottamista koskeva säännös ei koske mm. vaihto- eikä käyttöomaisuuden hankintamenoja - EVL 24 :ää sovelletaan niihin aineellisiin oikeuksiin, jota ei voida erikseen luovuttaa; EVL 37 :ää taas niihin, jotka voidaan erikseen luovuttaa - liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot, lukuun ottamatta pysyvään käyttöön tarkoitetun rakennuksen tai rakennelman taikka rakennuksen taikka rakennelman osan hankintamenoja, ovat sen verovuoden kulua, jonka aikana niiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt, kuitenkin niin, että verovelvollisen vaatiessa nämä menot voidaan vähentää kahden tai useamman verovuoden aikana poistoina (ks. EVL 25 ) - verovelvolliselle annetaan näin jaksottamista koskeva valinnan mahdollisuus muiden tutkimustoiminnan menojen kuin rakennusten hankintamenojen osalta; verovelvollinen voi valita, vähentääkö hän nämä menot kokonaan heti syntymisvuonna vai useamman vuoden aikana poistoina - ed. että kirjanpidossa kuluksi kirjataan vähintään sen määrä, joka verotuksessa halutaan ko. vuonna vähentää - elinkeinotoiminnasta johtuneiden velkojen ja saamisten, lukuun ottamatta tämän lain 5 :n 8 10 ja 13 kohdassa tarkoitettuja käypään arvoon arvostettavia rahoitusvälineitä, tuloslaskelmaan tuotoksi merkityt kurssivoitot ovat sen verovuoden tuottoa ja kurssitappiot sen verovuoden kulua, jonka aikana ulkomaanrahan kurssi on muuttunut. Jos edellä tarkoitettua velkaa tai saamista suojaa valuuttakurssimuutoksilta termiinisopimus tai muu vastaava suojausinstrumentti, suojausinstrumentin realisoitumaton arvonnousu on sen verovuoden tuottoa ja arvonlasku sen verovuoden kulua, jonka aikana se on merkitty tuloslaskelmaan tuotoksi tai kuluksi. Elinkeinotoiminnasta johtuneiden velkojen ja saamisten tuloslaskelmaan tuotoksi merkityt indeksivoitot ovat sen verovuoden tuottoa ja indeksitappiot sen verovuoden kulua, jonka aikana hinta- tai kustannusindeksi taikka muu vertailuperuste on muuttunut (ks. EVL 26 ). 20

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET

ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET Talvi 2015 (10.12.2014) ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET Matti Myrsky 1 A. Johdanto B. Verotettavan elinkeinotulon laskemisesta C. EVL:n tausta ja soveltamisala D. Eri omaisuuslajit sekä hankintamenon määräytyminen

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen MENOJEN JAKSOTTAMINEN Kuinka menot jaksotetaan kuluiksi eri tilikausille? Meno jaksotetaan

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot

KIRJANPITO 22C00100. Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot KIRJANPITO 22C00100 Luento 9: Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot Luento 9 Tilinpäätössiirrot: Poistoero Verotusperusteiset varaukset Vastaiset menot ja menetykset: Vastaiset menot Pakolliset varaukset

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl...

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl... Page 1 of 6 Tätä lomaketta käyttävät m.m. osakeyhtiö ja osuuskunta. Nimi BrroBustle Oy Katuosoite tai postilokero PL 39 Asiainhoitaja raimo ruohola Tilikausi, max 18 kk 01.07.2009-30.06.2010 6B ELINKEINOTOIMINNAN

Lisätiedot

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero Liite 2 Esimerkki jälleenhankintavarauksen tekemisestä ja sen käyttämisestä hankintamenon kattamiseen Kirjanpitovelvollisen tuotantokone tuhoutuu. Koneen tuhoutumisesta saadulla vakuutuskorvauksella katetaan

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006 1***** VASTAAVAA 1***** 10**** KÄYTTÖOMAISUUS 1***** 101*** AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 10**** 1010** PERUSTAMISMENOT 101*** VA120 1010 Perustamismenot 1010** D 1011 Perustamismenojen aktivointi 1011 D 22 30

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ Liitelaskelman avulla selvitetään hakijan tukikelpoisuus väliaikaiseen kansalliseen tukeen ja sen korotukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

LAUSUNTO 64 1(5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.2.2004

LAUSUNTO 64 1(5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.2.2004 LAUSUNTO 64 1(5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.2.2004 1111(5 1(5) LAUSUNTO SUORITEPERUSTEEN TUNNUSMERKEISTÄ JA INVESTOINTIMENON KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUSSA 1. Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

TULOVEROTUS. Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände

TULOVEROTUS. Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände TULOVEROTUS Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2296-6

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Jaksot: 17.10.2011 Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa 17.11.2011 Käyttöomaisuus kirjanpidossa

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

YRITYSVEROTUS TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU

YRITYSVEROTUS TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU YRITYSVEROTUS JA TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU Päivityspaketti 2012 Tämä päivityspaketti sisältää muutoksia kirjan 23. ja 23. 24. painoksiin (painovuodet 2009 ja 2010),. Muutokset koskevat seuraavia asioita:

Lisätiedot

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 LAUSUNTO KUNTAKOHTAISTEN SAIRAANSIJOJEN POISTAMISESTA JOHTUVIEN LAINAERIEN KÄSITTELYSTÄ KUNNISSA JA KUNTAYHTYMISSÄ 1.1.1997 ALKAEN Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 MAATILAN VEROTUS ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 Aihealueet verotuksen perusteet muutokset 2013 ja 2014 yhtenäistämisohjeet 2013 metsäverotus 2013 arvonlisäverotus kotitalousvähennys verotuksen

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan HE 47/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Uusi yritys Tuloverotus

Uusi yritys Tuloverotus Uusi yritys Tuloverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Esityksen rakenne Yleistä tuloverotuksesta Eri yritysmuotojen verotuksen pääpiirteet Veroilmoitus, verotusmenettely ja muutoksenhaku Sähköinen

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2)

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETO LUETTELO... 3 5 TARKISTUKSET... 8 6 HUOMAUTUKSET... 12 Muutoshistoria

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

Yritystoiminnan myynti ja verotus

Yritystoiminnan myynti ja verotus Yritystoiminnan myynti ja verotus Henri Pelkonen 9.6.2014 KPMG Suomessa KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 155

Lisätiedot

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet.

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet. KOKKOLAN KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTO- JA LASKENTAOHJEET 1 POISTO- JA LASKENTAOHJEIDEN TARKOITUS 1 Pysyvien vastaavien laskentaohjeen tarkoituksena on antaa tarkentavat ohjeet kirjanpitolainsäädännön

Lisätiedot

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %.

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %. Tilinpäätössuunnittelu luentoharjoitukset 2015 1 (11) Luentoharjoitus 1 Lumi Oy:n tase 31.12.200X Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteiset menot 1 000 Maa-alueet 60 000 Rakennus 200 000 Kalusto 50 000 Osakkeet

Lisätiedot

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Uudenmaan verotoimisto/lr 1 Verotuslakeja TVL tuloverolaki MVL maatilatalouden tuloverolaki EVL laki elinkeinotulon

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus Veroinfo isännöitsijöille Seija Pyrhönen, Verohallinto Sisältö Verolomake 4 uudistukset Verolomakkeen 4 täyttäminen, sivu 1 Verolomakkeen 4 täyttäminen,

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Heikki Niskakangas 3., uudistettu painos Toimitus: Minna Karlsson Taitto: Sirpa Puntti Kansi:

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa 17.3.2014 Raija Isotupa Verohallinto, Pääkaupunkiseudun verotoimisto Apurahat verotuksessa Apurahat voivat vaikuttaa verotukseen kahta eri kautta: 1. Voidaanko

Lisätiedot

Sijoittajan verotuksen perusteet

Sijoittajan verotuksen perusteet Sijoittajan verotuksen perusteet Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun yksityiskohtaisempaan dokumentaatioon.

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma 4038 N:o 1413 TULOSLASKELMA Liite 1 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden jäsenmaksut Vastuun siirrot Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Timo Sipilä 19.3.2015 Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja Kauppa Lahjanluonteinen kauppa Lahja Toteuttamistapa vaikuttaa veroseuraamuksiin Keskeisiä

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin.

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Osinkotulojen verotus

Osinkotulojen verotus Osinkotulojen verotus Antopäivä: 7.2.2012 Diaarinumero: 843/345/2011 Voimassaolo: Toistaiseksi Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta 2 2 momentti Korvaa ohjeen: 570/345/2011, 25.8.2011 Tässä ohjeessa

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot