ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET"

Transkriptio

1 Talvi 2015 ( ) ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET Matti Myrsky 1

2 A. Johdanto B. Verotettavan elinkeinotulon laskemisesta C. EVL:n tausta ja soveltamisala D. Eri omaisuuslajit sekä hankintamenon määräytyminen E. Veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset erät F. Jaksottaminen ja varaukset G. Yritysjärjestelyt H. Tappiontasaus I. Yrityksen omistajien verotus ja veron määrän laskeminen J. Tulevaisuudennäkymiä 2

3 A. Johdanto - miksi yrityksiä verotetaan? - mitkä ovat (yritys)verotuksen tavoitteet? - fiskaaliset/kasvupoliittiset/aluepoliittiset/elinkeinopoliittiset/ympäristöpoliittiset/ suhdannepoliittiset tavoitteet - mitkä ovat elinkeinoverotuksen oikeuslähteet? - EU-oikeuslähteet/kotimaiset oikeuslähteet - informaatiolähteistä ks. esim. Osuuskuntien verotuksesta , Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen , Pokeritulojen verotuksesta, , Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista , Työpanokseen perustuvan osingon verotus , Yhtiöosuuden luovutus tuloverotuksessa, Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa, ja lahjaverotuksessa , Verotusohje yliopistoille , Vaaliavustusten ja vaalimenojen käsittely verotuksessa , Lahjus ja eräät muut menot yritysten verotuksessa , Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen , Uudistettu tonnistoverolaki , Yhteisön osakkeiden luovutusten verokohtelu , Perustajaurakointiliiketoiminta verotuksessa , Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2012 toimitettavaa verotusta varten, Tonnistoverotus Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys, Osinkotulojen verotus, Virtuaalivaluuttojen tuloverotus ja Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa (ks. vero.fi). - miten elinkeinoverotusta koskevat säädökset ovat kehittyneet? - EVL:n synty ja kehittyminen - vuosien verouudistus - vuosien verouudistus - uusimmat muutokset - yritysverotuksen harmonisointi EU:ssa - keskeiset säädökset elinkeinotulon verotuksessa B. Verotettavan elinkeinotulon laskemisesta - millainen on tuloverojärjestelmän systematiikka? Tuloa lasketaan kolmen tulolähteen puitteissa, joita ovat elinkeinotoiminta, maatalous ja muu toiminta (henkilökohtaisen tulon tulolähde). Tämä vastaa EVL:n, MVL:n ja TVL:n soveltamisalojen rajoja. Jos tulot eivät ole elinkeinotuloa tai maatalouden tuloa, ne kuuluvat muun toiminnan tulolähteeseen. 3

4 Tulolähteen kvalifioiminen on ratkaisevaa, koska eri tuloverolain mukaan verotettava nettotulo lasketaan osittain eri tavoin (esim. jaksottamisen osalta suoriteperiaate vs. kassaperiaate; tulojen veronalaisuus/verovapaus sekä menojen vähennyskelpoisuus/-vähennyskelvottomuus jne.). Tulolähdejaolla on merkitystä myös tappioiden vähentämisessä (ks. TVL 30.4 vrt. TVL 59 ). TVL tuloverojärjestelmän perustuslaki : sisältää säännökset mm. henkilökohtaisen verotettavan tulon laskemisesta, verovelvollisuudesta, verovapauksista verokannasta, veron määrän laskemisesta jne. Kiinteistöstä saatava tulo verotetaan sen tulolähteen tulona, johon kiinteistö kuuluu. Esimerkkinä voidaan mainita elinkeinotoiminnan tulolähde (ks. EVL 53.1 ). Luonnollisten henkilöiden (ja kuolinpesien) tulot jaetaan kahteen ryhmään: ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Nämä ovat tulolajeja (ks. TVL 29 ). Pääomatulot + elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus + maatalouden pääomatulo-osuus + yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus + korkotulot + vuokratulot + osinkotulot + myyntivoitot + yms. luonnolliset vähennykset Puhdas pääomatulo korot elinkeinotoiminnan/maatalouden tappio (TVL 59 ) Verovuoden pääomatulo/alijäämä edellisten vuosien pääomatulolajin tappio Verotettava pääomatulo (ylijäämä)(josta vero) Pääomatulojen alijäämän perusteella ansiotulojen veroista tehdään alijäämähyvitys (ks. TVL 131 ). Ansiotulojen veroista hyvittämättä jäänyt alijäämä siirtyy pääomatuloista vähennettäväksi seuraavina vuosina (pääomatulolajin tappio, ks. TVL 60 ). Ansiotulot + elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus + maatalouden ansiotulo-osuus + yhtymän osakkaan tulo-osuuden ansiotulo-osuus + palkkatulo + luontoisedut + eläkkeet + yms. luonnolliset vähennykset Puhdas ansiotulo Valtionverotus Puhdas ansiotulo valtionverotuksen vähennykset Verovuoden ansiotulo edellisten vuosien tappiot Verotettava ansiotulo Vero edellisestä (progressiivinen asteikko) verosta tehtävät vähennykset alijäämähyvitys Kunnallisverotus 4

5 Puhdas ansiotulo kunnallisverotuksen vähennykset Verovuoden tulo edellisten vuosien tappiot Verotettava tulo Vero edellisestä alijäämähyvitys Luonnollisten henkilöiden (ja kuolinpesien osalta) lasketaan verotuksessa näin kolmea tuloa: verotettavaa pääomatuloa, valtionverotuksen verotettavaa tuloa sekä kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa. Kunnallisverotus kohdistuu vain ansiotuloon. Kuka on verovelvollinen? Mitkä ovat keskeiset määritelmät? Keskeinen verovelvollisuutta koskeva säännös on TVL 9. Tuloverolaissa on myös eräitä keskeisiä määritelmiä, joilla on merkitystä myös muiden tuloverolakien kannalta. Tällaisena voidaan mainita esim. yhteisön käsite, joka esiintyy useissa elinkeinotuloverolain pykälissä (ks. EVL 51 d, 52 ja 52 a ). Yhteisöllä tarkoitetaan mm. osakeyhtiötä ja osuuskuntaa, (ks. TVL 3 ). Yhtymällä tarkoitetaan muun muassa (ks. TVL 4 ) avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä (elinkeinoyhtymä) ja kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely ja hallinta (verotusyhtymä). Näillä käsitteillä merkitystä eri puolilla tuloverolainsäädäntöä (ks. esim. TVL ). Kiinteistön käsitettä laajennetaan siitä, mitä se siviilioikeudellisten säännösten mukaan olisi (ks. TVL 6 ). Puolisoilla tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka ennen verovuoden päättymistä ovat solmineet avioliiton (ks. TVL 7.1 ). Siviilisääty määräytyy näin vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Aviopuolisot, jotka ovat yhteiselämänsä lopettaakseen joko asuneet koko verovuoden erillään tai muuttaneet verovuoden aikana pysyvästi erilleen, taikka jotka eivät ole molemmat yleisesti verovelvollisia, ei sovelleta TVL:n puolisoita koskevia säännöksiä (ks. TVL 7.2 ). Puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henkilöihin (ns. avopuolisot), jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi (ks. TVL 7.3. ). Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta (ks. TVL 8 ). Tuloksenlaskenta elinkeinotulolähteessä - EVL määrää muiden lakien ohella elinkeinotoiminnan verotettavan nettotulon - verovelvollisen harjoittama liiketoimintaa tai ammattitoimintaa muodostavat elinkeinotoiminnan tulolähteen (ks. EVL 2 ) - EVL = elinkeinotoiminnan tuloksen määrittämistä verotuksessa koskeva peruslaki - muissa elinkeinotulolähteen laskemista koskevissa säädöksissä voi olla säännöksiä tulojen veronalaisuudesta, vähennyskelpoisuudesta, jaksottamisesta, jotka voivat myös poiketa EVL:ssa ilmaistuista pääsäännöistä - tulo = luovutetun suoritteen rahana ilmaistu vastike - tulo syntyy, kun sitä vastaava hyödyke luovutetaan (ks. esim. EVL 13 ) - tällöin se myös lakkaa olemasta vaihto-omaisuutta.; luovutushetki ratkaisee yleensä myös muiden omaisuuslajien osalta tulon syntymishetken (poikkeus esim. osatuloutusmenettelyn osalta) - meno = vastaanotetun tuotannontekijän rahana ilmaistu vastike - meno syntyy, kun hyödyke otetaan vastaan - laajuusongelma = mitkä erät ovat veronalaisia/verovapaita ja toisaalta vähennyskelpoisia/vähennyskelvottomia? 5

6 - jaksotusongelma: kuinka veronalaiset tulot jaksotetaan verovuosien tuotoiksi ja vähennyskelpoiset menot verovuosien kuluiksi? - keskeinen tilinpäätöksen ongelma on menojen jakaminen kuluiksi (jota vastaavat tulot on jo saatu) ja aktiivoiksi (tulonodotus); tämä ratkaistaan mm. inventoimalla varastot ja arvioimalla pitkävaikutteisten menojen käyttöikä (poistojärjestelmä) - kohdistamisongelma : kenen verovelvollisen tulosta/menosta on kysymys tai siitä, minkä tulolähteen tulona/menona tietty erä huomioidaan? - pääasiallinen jaksotusperuste EVL:ssa suoriteperuste: menon kirjausperusteena = tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjausperusteena suoritteen luovuttaminen (ks. myös KPL 2:5 ) - maksuperuste: menot otetaan kirjanpitoon silloin, kun ne maksetaan ja tulot silloin, kun niistä saadaan maksu - verotusta toimitettaessa veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot sekä muut jäljempänä säädetyt vähennyskelpoiset erät jaksotetaan asianomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluiksi (ks. EVL 3.1 ) - tulo -käsitettä käytetään jaksottamattomasta ja tuotto -käsitettä jaksotetusta erästä ja vastaavasti meno -käsitettä käytetään jaksottamattomasta ja kulukäsitettä jaksotetusta erästä - muihin vähennyskelpoisiin eriin kuuluvat mm. korot, jotka eivät käsitteellisesti menoa - elinkeinotoiminnan tulos = verovuoden tuottojen ja kulujen erotus (ks. EVL 3.1 ) - tuloksen laskemista voidaan havainnollistaa seuraavalla kaaviolla: vv1 vv2.. vvn tulo tuotto tuotto tuotto meno kulu kulu kulu tulos tulos tulos - verovelvollisen elinkeinotoiminnan tulos otetaan huomioon verovuoden tuloa laskettaessa TVL:ssa säädetyllä tavalla (EVL 3.2 ) Millaiset ovat kirjanpidon ja verotettavan elinkeinotulon suhteet? - lähtökohtana se, että elinkeinonharjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia; verotus tapahtuu yrityksen pitämän kirjanpidon pohjalta = käytännössä kirjanpidon tulos on verotettavan elinkeinotulon laskemisen perusta -tilinpäätös osoittaa voiton tai tappion - verotettavaa tuloa laskettaessa ei enää selvitetä yksityiskohtaisesti verovuoden tuottoja ja kuluja vaan lähdetään liikkeelle tuloslaskelman osoittamasta tuloksesta (tilikauden voitosta tai tappiosta) - tätä oikaistaan niillä erillä, joita ei käsitellä verotuksessa samalla tavoin kuin tilinpäätöstä laadittaessa - verotettavan tulon laskemisessa kysymys on eräänlaisesta kirjanpidon korjauslaskelmasta - koska KPL:ssa laajuus- ja jaksotusongelmat ratkaistu osittain eri tavoin kuin veronsaajan tuloslaskentaa koskevissa säädöksissä (EVL yms.), kirjanpidon osoittama tulos ei voi olla suoraan veron määräämisen perusteena - ero johtuu verolainsäädännön ja kirjanpitolainsäädännön erilaisista tavoitteista; KPL sääntelee rahoittajien tuloslaskentaa 6

7 - vuosituloksen lisäys- ja vähennyserät ovat pääpiirteittäin seuraavat: +/- tuloslaskelman mukainen voitto/tappio + välittömät verot + kuluihin kirjatut vähennyskelvottomat menot + /- jaksotuksesta johtuvat erot +/- muut oikaisut = verovuoden verotettava tulo - kun lähtökohtana on tuloslaskelman mukainen tulos, verotettavaan tuloon mahdollista päätyä yksityiskohtaisemmin seuraavalla tavalla: Kirjanpidon tulos + va tulot, jotka eivät ole kirjanpidon tuotoissa - verovapaat tulot, jotka ovat kirjanpidon tuotoissa + vähennyskelvottomat menot, jotka ovat kirjanpidon kuluissa - vähennyskelpoiset erät, jotka eivät ole kirjanpidon kuluissa nämä erät käsittävät laajuusongelman ratkaisun. seuraavat erät käsittävät jaksotusongelman ratkaisun: + tämän vuoden tulot, jotka eivät ole tuotoissa - eri vuoden tulot, jotka ovat tuotoissa + eri vuoden menot, jotka ovat kuluissa - tämän vuoden menot, jotka eivät ole kuluissa - kirjanpidon ja verotuksen lainsäädännöllinen sidonnaisuus määritelty pääsääntöisesti niin, että verovelvollisella on oikeus jakaa saamansa tuloerä usealle verovuodelle sekä vähentää vaihto-omaisuuden hankintameno ja varaukset kuluina vain, mikäli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa. - ks. myös KonsavL 5 ja Kehitysalueiden veronhuojennuslain 7 EVL 54 luo kirjanpidon ja verotuksen välille sidonnaisuuden erityisesti tulon ja menon jaksottamisessa. Kirjanpidon ja verotuksen lainsäädännöllinen sidonnaisuus on määritelty niin, että verovelvollisella on oikeus jakaa saamansa tuloerä usealle verovuodelle sekä vähentää vaihto-omaisuuden hankintameno ja varaukset kuluina vain, mikäli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa (ks. EVL 54.1 ). Poistoina sekä EVL 25 (tutkimustoiminnan menot) että EVL 26 :ssä (indeksi- ja kurssitappiot) tarkoitettuina kuluina verovelvollinen ei voi vähentää suurempaa määrää, mitä hän on verovuonna ja aikaisemmin kirjanpidossaan vähentänyt (ks. EVL 54.2 ). EVL 54.1 estää yleensä sen, että kirjanpidossa näytetään jaettavissa olevaa voittoa näyttämättä sitä samalla myös veroilmoituksessa tulona veronsaajille. Tavoitteena on myös estää kulukirjauksen tekeminen verotuksessa aikaisemmin kuin kirjanpidossa. Vastaavalla varauksella tarkoitettaneen sitä, että varausten vähentäminen verotuksessa edellyttää samannimisten varausten tekemistä kirjanpidossa. Nimikkeiden vastaavuuden lisäksi on olemassa myös varausten yhtäsuuruuden vaatimus. EVL 54.2 asettaa poistojen, tutkimusmenojen sekä indeksi- ja kurssitappioiden osalta vaatimuksen, ettei verotuksessa hyväksytä suurempia kuluvähennyksiä kuin verovelvollinen on verovuonna ja aikaisemmin kirjanpidossaan tehnyt. EVL 54.2 :n säännös merkitsee mm. sitä, että verovelvollinen voi vähentää verotettavaa tuloa laskiessaan (esim. käyttöomaisuuden poistona) pienemmän määrän kuin tilinpäätöksessään. Tällöin voi syntyä ns. hyllypoistoja, joilla tarkoitetaan verotuksessa käyttämättä olevia kirjanpidossa tehtyjä poistoja. Nämä hyllypoistot verovelvollinen voi vähentää verotuksessa myöhemmin edellyttäen, ettei verotuspoiston enimmäismäärä ylity verovuonna. EVL 54 sitoo kirjanpitoon vain verotuksessa tehtävien poistojen enimmäismäärän, ei niiden minimimäärää. Kirjanpidon poistoilla tarkoitetaan tuloslaskelman mukaisia poistoja. Kirjanpitosidonnaisuus edellyttää, että poisto tehdään tulosvaikutteisesti tuloslaskelmassa. Suunnitelman mukaisen poiston ylittävää verotuspoistoa ei hyväksytä verotuksessa sillä perusteella, että se on merkitty tuloslaskelman liitetietoihin (ks. KHO 1995 T 1457). EVL 54 :n sanamuodon perusteella on johdettavissa kirjanpitosidonnaisuus mm. seuraaville erille: 7

8 - ennakkoon saadut korot, vuokrat ja muut tuloerät (EVL 20 ) - liiketoiminnan kehittämisen tähtäävän tutkimustoiminnan menot (EVL 25 ) - elinkeinotoiminnasta johtuneiden velkojen indeksi- ja kurssitappiot (EVL 26 ) - vaihto-omaisuuden hankintamenosta tehdyt kulukirjaukset (EVL 28 ) - käyttöomaisuuden poistot - toimintavaraus (EVL 46a ) - hinnanlaskuvaraus (EVL 49 ) EVL 54 voidaan nähdä myös kirjanpitosidonnaisuutta koskevaksi yleissäännöksi, josta poikkeamiseen täytyy olla erityisiä perusteita. Niiden erien osalta, joita säännöksessä ei nimenomaisesti mainita, oikeustila on kuitenkin epäselvä. Kirjanpitosidonnaisuutta ei ole liitetty menon jaksottamista koskevaan yleissäännökseen (EVL 22 ) eikä koron, vuokran ja muuhun ajan kulumisen perusteella suoritettavaan menoon (EVL 23 ). Kirjanpidon ja verotuksen sidonnaisuutta koskevia säännöksiä löytyy verolainsäädännöstä myös muualta (ks. esim. EVL 14.1, 19.2, 27e ja 43.3, KonsavL 5 ). Kirjanpidolla voi olla myös monenlaista muuta merkitystä verotuksessa. Ks. esim. KHO 1989 T 3637, jonka mukaan osakeyhtiön vuokraama henkilöauto oli annettu veloituksetta sen osakastoimitusjohtajan käyttöön. Osakkaan yksityisajojen kulut rasittivat myös yhtiön tulosta. Koska osakkaan saamaa autoetua ei ollut käsitelty yhtiön kirjanpidossa palkkana eikä siitä ollut toimitettu ennakonpidätystä, saatu etu oli peiteltyä osinkoa eikä palkkaa. Eräissä KHO:n ratkaisuissa on hyväksytty näiden menojen vähentäminen verotuksessa kuluna, vaikka vastaavaa kirjausta ei ollutkaan tehty kirjanpidossa (ks. KHO 1983 T 1391 ja 1994 T 5894). Ensimmäisessä tapauksessa vuosilomapalkkojen ja lomaltapaluurahojen vähentämisen edellytyksenä ei näin ollut vastaavien kirjausten teko kirjanpidossa. Jälkimmäisessä tapauksessa oikean vuoden jälkiverotettavasta tulosta vähennettiin liikevaihtovero, vaikka se oli kirjanpidossa vähennetty yhtiön noudattaman jaksottamismenettelyn mukaisesti vasta seuraavana vuonna. Ratkaisussa KHO 1981 II 521 ei tulon vähennykseksi hyväksytty kirjanpidon ulkopuolella tehtyä jälleenhankintavarausta. - tilikauden tulosta ja verotettavaa tuloa (myös omistajien osalta) mahdollista suunnitella - strateginen/taktinen/operatiivinen verosuunnittelu - kirjanpidolla merkitystä myös muissa verolajeissa (AVL; EPL) C. EVL:n tausta ja soveltamisala Tausta? - EVL:n päätavoitteet : - yritysten rahoitusrakenteen parantaminen - taloudellisen kasvun edistäminen - EVL pohjautuu pitkälti kirjanpidon meno-tuloteoriaan, jolle tyypillistä mm. seuraavat seikat: - tuloslaskennassa yrittäjä laskee, paljonko hän on saanut voittoa yrityksestään - kirjanpito on rahaprosessin kuvaamista - jaksottamisessa vallitsee meno tulon kohdalle -periaate, ts. tilikauden tuloista vähennetään ne menot, jotka on tarvittu näiden tulojen aikaansaamiseen; menot ovat näin tulojen ostohintoja Mihin toimintoihin EVL:ia sovelletaan? 8

9 - elinkeinotoiminnan tulos vahvistetaan tuloverotusta toimitettaessa EVL:n mukaisesti (EVL 1 ). - elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan (ks. EVL 1 ) - liiketoimintaa tai - ammattitoimintaa - nämä muodostavat elinkeinotoiminnan tulolähteen (ks. EVL 2 ) - liiketoiminnan ja ammattitoiminnan välisellä rajanvedolla ei niin suurta merkitystä kuin joskus aikaisemmin - eroavaisuutena voidaan mainita mm. se, että ammatinharjoittajat saavat tietyin edellytyksin pitää kirjanpitoansa kassaperusteisesti (ks. EVL 27 a ); takuuvaraukseen (ks. EVL 47 ) ovat oikeutetut vain liiketoimintaa harjoittavat - liiketoiminnalle tyypillistä mm : - voiton tavoittelu, - itsenäisyys, - suunnitelmallisuus, - jatkuvuus, - taloudellisen riskin olemassaolo, - suuntautuminen ulospäin rajoittamattomaan tai laajahkoon henkilöjoukkoon - ammattitoimintaa harjoitetaan suppeammissa puitteissa ja ammatinharjoittajan henkilökohtainen ammattitaito on ratkaisevassa asemassa, riski on pienempi kuin liiketoiminnassa - verovelvollisen elinkeinotoiminta muodostaa vain yhden tulolähteen (ks. EVL 2 ) - jos verovelvollisella on liiketoimintaa ja ammattitoimintaa, ne kuuluvat näin samaan tulolähteeseen - kun tulon verottamista koskevien lakien soveltamisalueiden rajat määräytyvät tulonhankkimistoiminnan luonteen eikä verovelvollisen juridisen muodon mukaan, esim. osakeyhtiöiden verotettava tulo saatetaan laskea myös MVL:n tai TVL:n säännösten nojalla - rajanvetoa EVL/TVL - rajanvetoa EVL/MVL - vaikka nettotulo laskettaisiinkin muutoin EVL:n säännösten mukaisesti, voi käydä esim. niin, että osa tulosta katsotaankin henkilökohtaiseksi tuloksi ja verotetaan TVL:n mukaan (ks. esim. EVL 53 ) D. Eri omaisuuslajit ja hankintamenon määräytyminen Mitä ovat omaisuuslajit ja mikä on niiden merkitys? - rahoitusomaisuutta ovat raha, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit ja muut sellaiset rahoitusvarat (ks. EVL 10 ) - vaihto-omaisuutta ovat (ks. EVL 12 ): 1) elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet sekä 2) elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet sekä muut tarvikkeet - tyypillistä vaihto-omaisuutta ovat mm. tukku- ja vähittäiskaupan kauppatavarat, teollisuuslaitosten raaka- ja tarveaineet, keskeneräiset ja valmiit työt 9

10 - käyttöomaisuutta ovat elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitetut (ks. EVL 12 ): 1) maa-alueet, arvopaperit, 2) rakennukset, koneet, kalustot muut esineet patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet 3) sekä soran ja hiekanottopaikat, kaivokset kivilouhokset, turvesuot ja muut sellaiset hyödykkeet - maa-alue, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta (myös mm. taide-esineet) - jos kysymys on kulumattomasta käyttöomaisuudesta tämä merkitsee sitä, ettei näistä hyödykkeistä voi tehdä säännönmukaisia (vuosittaisia) poistoja - vrt. EVL 42.1 (kulumattoman käyttöomaisuuden hankintameno voidaan vähentää vain tietyin edellytyksin) - sijoitusomaisuus (ks. EVL 11 ); vain tietyntyyppisten yritysten tietyntyyppinen omaisuus - omaisuuslajeihin jaottelulla suurta merkitystä, koska niiden hankintamenot jaksotetaan eri tavalla - merkitystä myös omaisuuslajisiirroissa (ks. EVL 51 ) ja luovutustilanteissa (ks. esim. EVL 42.2 ); myös pääomatulo-osuuden laskemisessa omaisuuslajeilla on merkitystä (ks. TVL 38 ) - olennaista tarkoitus, mitä varten hyödyke on hankittu - esim. arvopaperit voivat olla vaihto-omaisuutta (arvopaperikauppiaat), käyttöomaisuutta (emoyhtiön taseessa olevat tytäryhtiön osakkeet) tai rahoitusomaisuutta (väliaikainen kassavarojen sijoitus) Mistä alkaen ja mihin asti omaisuus luetaan yrityksen omaisuudeksi? - hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen siitä alkaen, kun se on lähetetty, toimitettu tai muuten luovutettu verovelvolliselle, siihen saakka, kun verovelvollinen on sen luovuttanut taikka se on kulutettu, tuhoutunut tai muuten menetetty (ks. EVL 13 ) - luovutettua vaihto-omaisuutta vastaava tulo syntyy siis hyödykkeen luovutushetkellä; tuhoutunutta vaihtoomaisuutta vastaava tulo (kuten vakuutuskorvaus) syntyy sinä hetkenä, jona hyödyke menetetään - myös muuta omaisuutta vastaava tulo syntyy luovutushetkellä - omistajanvaihdoksella ja hyödykkeen luovutuksesta saatavan vastikkeen suoritusajankohdalla ei merkitystä. - pääsääntöisesti ratkaisevaa aikarajojen määrittämisessä suoriteperiaatteen mukainen tosiasiallinen, fyysinen luovuttaminen (hallinnan tosiasiallinen siirto) - vaihto-omaisuuden molemmat aikarajat määräytyvät periaatteessa samoin; hyödyke ei voi kuulua samanaikaisesti kahden verovelvollisen vaihto-omaisuuteen - edellä esiteltyyn pääsääntöön on olemassa kolme poikkeusta: - ulkomaalta ostettu hyödyke katsotaan luovutetuksi ja siten verovelvollisen vaihto-omaisuudeksi välittömästi sen jälkeen, kun se on tuotu laivaan tai muulle rahdinkuljettajalle, tai milloin hyödyke on varastoitu ulkomaille, se on sen mukaan, kuin VM tarkemmin määrää, verovelvolliselle luovutettu; ts. kauppatavalla (fob, cif tms.) ei siis ole asiassa merkitystä - VM:n päätöksen (347/77) mukaan verovelvollisen ulkomaalta ostama hyödyke katsotaan 13 :ssä tarkoitetulla tavalla verovelvolliselle muutoin luovutetuksi, kun hyödyke on siirtynyt myyjän määräämisvallasta verovelvollisen ulkomaalla pitämään erilliseen varastoon, liikkeeseen tai kiinteään toimipaikkaan. 10

11 - metsäkauppasopimuksella määrätyltä alueelta kiinteään euromääräisen hintaan laadultaan määritellyt puut luetaan ostajan vaihto-omaisuuteen - rakennus, rakennelma, kone tai muu sellainen luovuttajan valmistama hyödyke, jonka tilaaja sopimuksen mukaan ottaa vastaan erityisen tarkastuksen toimitettuaan, luetaan luovuttajan vaihto-omaisuuteen siihen saakka, kun se on tarkastuksen jälkeen vastaanotettu - pääsääntöisesti ennen luovutusta saadut maksuerät eivät näin ole vielä tuloa vaan ennakkomaksuja; nämä kypsyvät tuloksi ja tuotoksi vasta luovutuksen tapahduttua - tarkastukseen asti luovuttajan vaihto-omaisuutta; luovutuksen jälkeen ostaja lukee hyödykkeen vaihto- tai käyttöomaisuuteen - projektin osatuloutus (ks. EVL 19.2 ) muodostaa poikkeuksen em. poikkeuksesta Miten hankintameno määräytyy? - vaihto- ja käyttöomaisuuden hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneitten muuttuvien menojen määrä (ks. EVL 14 ); muuttuvat menot aktivoitava hankintamenoon eikä niitä saa vähentää vuosikuluna - volyymistä riippuvia kustannuksia nimitetään muuttuviksi, kun taas kiinteitä kustannuksia ovat ne, joiden määrä kapasiteetin puitteissa pysyy samana riippumatta siitä, mikä toiminta-aste yrityksellä kulloinkin on - muuttuvia menoja ovat esim. rahdit, kuljetusvakuutukset, raaka-aineet, valmistuksen vaatima energia, ja huolintamenot - kiinteitä menoja ovat mm. muusta kuin suorittavasta työstä maksetut palkat ja tuotantovälineistöstä aiheutuvat menot - jos kysymys on verovelvollisen itsensä valmistaman hyödykkeen hankintamenon määräämisestä, hankintameno koostuu arvonlisäverottomasta raaka-aineiden ostohinnoista, valmistuspalkoista ja niistä johtuvista sosiaalimenoista, koneiden käyttöenergiasta, tietyn tuotteen tai tuoteryhmän valmistukseen käytetyistä kaavoista yms. - hyödykkeen hankintahintaan sisältyvä alv, joka menonsiirtona valtiolle vähennetään tilitettävä veroa maksettaessa, ei kuulu hankintamenoon; jos esim. käyttöomaisuuden hankintahintaan sisältyvää alv:a ei saa vähentää tilitettävä veroa maksettaessa, se voidaan silloin sisällyttää hankintamenoon - jos ostetaan valmiina hyödykkeitä, tällöin hankintamenoon luetaan hyödykkeen ostohinta oikaisuerillä (mm. käteisalennukset, alv ) oikaistuina, ostorahdit, huolinta-palkkiot ym. muut sellaiset hyödykkeeseen välittömästi kohdistuvat menot - hankintamenoon luetaan eräin edellytyksin muuttuvien menojen lisäksi KPL 4 luvun 5 : n tai mainitun lain 7a luvun 1 :ssä tarkoitettujen tilinpäätösstandardien nojalla hyödykkeen hankintamenoon kirjanpidossa luetut kiinteät menot ja korkomenot (ks. EVL 14.1 ) - mahdollista aktivoida hyödykkeen hankintamenoon eräin edellytyksin muuttuvien menojen lisäksi siihen kohdistuva osuus hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista (ed. että niiden määrä on olennainen) - KPL:n mukaan hankintamenoon voidaan lukea lisäksi siihen kohdistuva osuus hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista (tällöin myös verotuksessa kiinteät menot luetaan vaihto-omaisuuden hankintamenoon) - muutoin verotuksessa vuosikuluina vähennettävät kiinteät kulut tulevat vähennyskelvottomiksi tilikauden tuloksesta, jos ne kirjanpidossa sisällytetään hankintamenoon - käyttöomaisuuden osalta hankintamenoon luetaan myös perusparannusmenot ja - verovelvollisen vaatiessa - suurehkot korjausmenot (ks. EVL 35 ) - edellyttää vaatimusta 11

12 - perusparannus = omaisuuteen kohdistuvat työt, jotka olennaisesti muuttavat esinettä siitä, mitä se hankittaessa oli - korjausmenot= pyritään säilyttämään omaisuuden kunto entisellään - ero on siinä, että jos esim. rakennuksen loppuun kulunut huopakatto muutetaan kuparikatoksi, vuosikorjausmenoa on se osa menosta, jolla huopakatto olisi voitu uusia, loppu on perusparannusmenoa - perusparannusmenot tulee aktivoida - suurehkoissa korjauksissa verovelvollisella valinnanvaraa: valinta tehdään kirjanpidossa joko aktivoimalla korjausmenot tai kirjaamalla kuluksi - jos suurehkot korjausmenot aktivoidaan, ne poistetaan hankintamenon kanssa - jos käyttöomaisuushyödykkeen hankkimiseen saatu avustusta jne., ei verotuksessa vähennyskelpoiseen osaan lueta avustusta vastaavaa osaa hankintamenosta (ks. EVL 8 ) - verovelvollisella verovuoden päättyessä olevan vaihto-omaisuuden hankintamenon suuruus määritetään (ks. EVL 14.2 ), ellei verovelvollinen muuta näytä, olettaen, että samanlaiset hyödykkeet on luovutettu tai kulutettu siinä järjestyksessä, missä ne on hankittu - tässä on kysymys ns. FIFO-periaatteen mukaisesta menettelystä - asialla merkitystä, jos sisään ostettavien tavaroiden hinta muuttuu; tilinpäätöspäivänä saattaa varastossa olla tavaroita, joiden hinta on tilikauden aikana useampaan kertaan muuttunut; jäljellä olevien tavaroiden hankintamenoa voi olla vaikea selvittää - vaihto-omaisuuden arvo määritetään siihen kuuluvien hyödykkeiden todellisten hankintamenojen perusteella, mikäli verovelvollinen esittää niistä riittävän selvityksen (esim. valmistuskirjanpitoon perustuvien kustannuslaskelmien avulla) - varaston arvo voidaan selvittää laskemalla varastosta, kuinka paljon hyödykkeitä on jäljellä, ts. laaditaan inventaari - jäljellä olevat hyödykkeet muodostavat varaston (aktiiva, joka siirretään taseeseen) - se osa menoista, joita vastaavaa hyödykettä ei enää ole varastossa, katsotaan kulutetuksi, ja merkitään kuluina tilinpäätökseen - omaisuus on mahdollista saada myös vastikkeetta ja tällöin nousee esille kysymys hankintamenon määräytymisestä - perintönä, lahjana tai muulla niihin verrattavalla saannolla vastikkeetta saadun rahoitus-, vaihto- ja käyttöomaisuuden vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi katsotaan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta saannon hetkellä tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta sinä ajankohtana, jona hyödyke otetaan elinkeino-toiminnan käyttöön (ks. EVL 15 ) - jos sen sijaan verovelvollinen on saanut koko liikkeen tai ammatin vastikkeetta, vähennetään saadun rahoitus- vaihto ja käyttöomaisuuden hankintameno kuitenkin samalla tavalla kuin se olisi vähennetty saantomiehen tulosta (ks. EVL 15 ) - tämä hankintamenon määräytyminen koskee tilannetta, jossa kysymys on yksityisestä elinkeinonharjoittajasta; kun verovelvollinen sijoittaa elinkeinotoimintaansa vastikkeetta saamansa hyödykkeen, on lopputulos sama, kuin jos hän olisi myynyt hyödykkeen, sijoittanut näin saamansa varat elinkeinotoimintaan ja ostanut niillä samanlaisen hyödykkeen E. Veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset erät 12

13 - veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot (EVL 4 ); vastikkeeksi katsotaan myös vahingon-, vakuutus- tai muu sellainen korvaus (ks. EVL 50 ) - veronalaisen tulon käsite laaja; lähtökohtaisesti kaikki tulot ovat veronalaisia - tulon täytyy olla realisoitunut (vrt. esim. EVL 19.2 ); tulon on täytynyt syntyä lopullisesti ja peruuttamattomasti siten, ettei verovelvollisen tarvitse suorittaa luovutus- tms. toimia sen aikaansaamiseksi - veronalaisista tuloista voidaan esimerkkeinä mainita seuraavat erät (ks. EVL 5 ), jotka käytännössä muodostavat tärkeimmät veronalaisten tulojen ryhmät: - vaihto- ja käyttöomaisuudesta saadut sekä muista elinkeinossa käytetyistä aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet (1 k.) - elinkeinotoiminnassa harjoitetusta vuokraamisesta, työn tai palveluksen suorittamisesta ynnä muusta sellaisesta saadut korvaukset (2 k.) - liikkeen tai ammatin taikka siihen kuuluvan omaisuuden, oikeuden tai etuuden vuokraamisesta saadut korvaukset (4 k.) - rahoitusomaisuudesta saadut voitot (5 k.) - puutavaran sekä runkopuun hakkuuoikeuden luovutuksesta saatu tulo (7 k.) - rahoitus- ja vaihto-omaisuuden arvonalennusten sekä kulumattomasta käyttöomaisuudesta tehdyt poistot voivat palautua siinä tapauksessa, että mainittujen vähennysten perusteet ovat myöhemmin poistuneet (ks. EVL 5 a ); veronalaisiksi luetaan kyseisen säännöksen perusteella eräät oikaisuerät - kyse realisoitumattomista arvonmuutoksista; pääsääntö on se, että hyödykkeiden arvonnousua ei voi pitää realisoituneena tulona - veronalaista tuloa eivät ole yhteisön osake- tai osuuspääomana ja muuna pääomansijoituksena saamat erät mukaan lukien osakeyhtiön omien osakkeiden luovutuksesta saadut vastikkeet (ks. EVL k.) - tulon ja pääomansijoituksen keskeinen ero on siinä, ettei tuloon liity palautusvelvollisuutta, kun taas pääomalla tämä ominaisuus on - verovapaita tai osittain veronalaisia ovat myös eräät muut erät (ks. EVL k., 6.2-5, 6a ) - kun esim. yhtymien verotus ei ole kahdenkertaista, veronalaista tuloa ei ole yhtymän osakkaan hänen veronalaisen tulo-osuutensa lisäksi saamat voitto-osuudet (ks. EVL k.) - yhteisöjen saamien osinkojen osalta pääsääntönä on osinkojen verovapaus (ks. EVL 6a.1 1 virke) - myös muun toiminnan tulolähteeseen kuuluvia osinkoja verotetaan lähtökohtaisesti EVL 6a :n mukaisesti (ks. TVL 33d.4 ) - osinkojen osittainen tai täydellinen veronalaisuus (ks. EVL 6a kohdat) - yhteisön saamien pörssiosinkojen verotuksesta ks. EVL 6a.1. 3 kohta - pääsääntönä pörssiosinkojen osittainen veronalaisuus, josta kolme poikkeusta: - suorasijoitusosingot - pörssiyhtiön saamat pörssiosingot - osuuspankkien saamat osingot 13

14 - yhteisön saman peitellyn osingon verotuksesta ks. EVL 6a.6 (yksityishenkilön osalta ks. TVL 33d ) - elinkeinoyhtymän saamien elinkeinotulolähteeseen kuuluvien osinkojen verotuksesta ks. TVL 16.3 ja henkilökohtaisen tulolähteeseen kuuluvista ks. TVL elinkeinonharjoittajan elinkeinon tulolähteeseen kuuluvan osingon verotuksesta ks. EVL 6a.5 - yhteisön käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutusvoiton verovapaudesta ks. EVL 6b - ks. EVL 6b.4 - tappio voidaan vähentää vain käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutuksesta saaduista voitoista - tulon veronalaisuutta/verovapautta koskevia elinkeinotulon säännöksiä myös muualla (ks. esim. KonsavL 3 ). Vähennyskelpoiset ja vähennyskelvottomat menot sekä menetysten ja muiden vähennyskelpoisten erien kuten korkojen vähennyskelpoisuus - vähennyskelpoisia ovat lähtökohtaisesti kaikki elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä (esim. vakuutusmaksut) johtuneet menot ja menetykset (ks. EVL 7 ); pyrkimys on siis nettotulon verottamiseen elinkeinotulolähteessä - menojen vähennyskelpoisuutta arvioitaessa lähtökohtana on ns. subjektiivinen arvioimistapa: verovelvollisella on oikeus pyrkiä taloudelliseen tulokseen parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä menon vähennyskelpoisuuteen vaikuta esim. se, onko meno (esim. investointi) tuottanut tuloa; riittävää on vakaa tulonhankkimis- tai säilyttämistarkoitus; tämä ratkaisee sen, onko kysymyksessä luonnollinen vähennys vai ei - tulon tavoittelu voi olla joko välitöntä tai välillistä (esim. työntekijöiden virkistysmatkasta aiheutuneet kulut) - yleensä vähennyskelpoisia ovat vain verovelvollisen omat menot (esim. emoyhtiö ei saa vähentää tytäryhtiön menoa tai tytäryhtiö saa vähentää emoyhtiön menoa) - periaatteena menon kohdistamisessa on se, ettei verovelvollinen saa vähentää sellaisia menoja, jotka synnyttävät tuloa verovelvollisen asemesta toisessa talousyksikössä - menon yleensä oltava todellinen (reaalinen) eikä fiktiivinen (laskelmallinen) (vrt. esim. EVL 15 ) - ts. vain ulkopuoliselle rahana tai rahanarvoisena etuutena suoritettu tai suoritettava meno on vähennyskelpoinen, ellei muuta ole säädetty (meno = ulkopuoliselle tuotannontekijästä maksettu korvaus) - tärkeimmät vähennyskelpoiset menot ovat yleensä vaihto-omaisuuden, käyttöomaisuuden hankintamenot, palkat sivukuluineen ja vuokrat (ks. EVL 8 ): - esimerkkejä vähennyskelpoisista menoista: - vaihto-omaisuuden hankintamenot - elinkeinotoiminnassa käytetyn maa- ja vesialueen sekä huonetilan vuokrat - elinkeinotoiminnassa työskennelleiden henkilöiden palkat, eläkkeet yms. ja vakuutusmaksut eräin poikkeuksin - ilmoittelusta, asiakaslehdistä ja - julkaisuista, tavanomaisista mainoslahjoista, mainostilaisuuksista ynnä muusta sellaisesta johtuneet menot - tutkimusmenot - perustamis- ja järjestelymenot 14

15 - 50 prosenttia edustusmenojen määrästä - tavanomaisia edustamisen muotoja ovat kestitys, lahjojen antaminen ja edustusmatkat - vain liikkeestä ulospäin suuntautuvasta toiminnasta aiheutuvat menot (ei esim. yhtiön henkilökunnasta, tilintarkastajista, hallintoelinten kokouksista aiheutuvat menot; ei myöskään suurelle yleisölle järjestettävät esittely- ja markkinointitilaisuudet, joiden menot kokonaan vähennyskelpoisia; asiakkailla vapaa pääsy) - edustustilaisuus= tietylle henkilöpiirille järjestetty suljettu tilaisuus - työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut 55 Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saa sen lisäksi, mitä 7 :ssä säädetään, vähentää: 1) Verohallinnon tuloverolain 73 :n 2 momentin nojalla vahvistaman työmatkasta saadun verovapaan päivärahan enimmäismäärän ja työmatkasta aiheutuneiden lisääntyneiden elantokustannusten erotuksen; ja 2) Verohallinnon edellä mainitun päätöksen mukaan lasketun verosta vapaan kilometrikorvauksen määrän ja liikkeenja ammatinharjoittajan yksityisiin varoihinsa kuuluvalla autolla tekemästä elinkeinotoimintaan liittyvästä matkasta aiheutuneiden menojen erotuksen. Työmatkalla 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetaan matkaa, jonka liikkeen- ja ammatinharjoittaja tilapäisesti tekee elinkeinotoimintaan liittyvänä tavanmukaisen toiminta-alueensa ulkopuolelle. Vähennyksen tekemisessä noudatetaan soveltuvin osin Verohallinnon tuloverolain 73 :n 2 momentin nojalla antaman päätöksen perusteita. ( /506) Edellä 1 momentin 2 kohdassa säädetyn vähennyksen myöntäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä auton käytöstä ja elinkeinotoimintaan liittyvistä matkoista. Vähennyksen määrää laskettaessa on otettava huomioon tuloverolain 73 :ssä perusteella maksettu verovapaa kilometrikorvaus ja maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 10 e :ssä tarkoitettu vähennys. ( /789) - vähennyskelpoisia ovat myös: - käyttöomaisuuden hankintamenot; jos verovelvollinen on saanut hyödykkeen hankkimiseen avustusta julkiselta yhdyskunnalta, vähennyskelpoiseen hankintamenoon ei kuitenkaan lueta avustusta - vaikka menoa ei olisikaan mainittu EVL 8 :ssä, vähennyskelpoisuus voi perustua EVL 7 :n pääsääntöön - menot ovat yleensä täysimääräisesti vähennyskelpoisia (vrt. edustusmenot ja mainoslahjat) - vähennyskelpoisia eivät ole mm. (ks. EVL 16 ): - verovelvollisen puolison sekä sellaisen lapsen tai muun perheenjäsenen, joka ennen verovuotta ei ole täyttänyt 14 vuotta, palkat, eläkkeet tai muut etuudet - tämä rajoitus koskee vain yksityistä elinkeinonharjoittajaa, ts. sillä ei ole merkitystä toimittaessa esim. yhtymämuodossa tai osakeyhtiönä - sakot eivätkä seuraamusmaksut tai muut vastaavat sanktionluonteiset maksuseuraamukset - verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot - jos kuitenkin menojen määrä > verovapaa tulo, tämä ylimenevä osa vähennyskelpoinen (eli jos verovapaa tulo jää menoa pienemmäksi, erotus voidaan kuitenkin vähentää) 15

16 - lahjoitukset eivätkä lahjusten luonteiset edut - osakeyhtiön omista osakkeista suorittama määrä, ellei EVL 18.3 :ssä toisin säädetä (9 k). - välittömät verot eivät ole vähennyskelpoisia (alv sen sijaan on); kyse ei ole EVL 7 :n tarkoittamista menoista; KiVL:n nojalla suoritettava kiinteistövero vähennyskelpoinen siltä osin kuin se kohdistuu elinkeinotoiminnan käytössä olevaan kiinteistöön - vähennyskelvoton konsernituki - myös eräät muut erät ovat vähennyskelvottomia (esim. omistajien yksityismenot); kyse ei ole EVL 7 :n tarkoittamista menoista - vähennyskelpoisia menetyksiä ovat mm. (ks. EVL 17 ) : 1) rahoitusomaisuuteen kohdistuvasta kavalluksesta, varkaudesta tai muusta rikoksesta johtuneet menetykset, ja 2) myyntisaamisten arvonalenemiset sekä muun rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset - menon suorittamisen tarkoituksena on tulon hankkiminen, mutta menetys kohtaa verovelvollisen vastoin hänen tahtoaan - menetykset kohdistuvat yleensä rahoihin, saamisiin ja muihin rahoitusvaroihin - myyntisaamisten luottotappiokirjaukset hyväksytään verotuksessa sellaisinaan, kunhan ne ovat tehty hyvän kirjanpitotavan mukaisesti -rahoitusomaisuuteen kuuluvista lainasaamisista yms. hyväksytään vähennyskelpoisuus vasta, kun menetys on lopullisesti todettu (näyttönä esim. velallisen konkurssi) - jos lainasaamiset eivät liity liiketoimintaan, vaan ovat esim. omistajille annettuja muita kuin liiketoimintaan liittyviä lainoja, tällöin näistä johtuva luottotappiota ei voi vähentää elinkeinotoiminnan tulosta - jos myöhemmin saadaan suoritus poistetusta saamisesta tai jos arvopaperin arvo nousee (ks. EVL 5 a ) - vaihto- ja käyttöomaisuuden menetysten vähennyskelpoisuudesta (ks. EVL 7, 28, 32, 40 ja 41 ) - eräät erät erikseen säädetty vähennyskelpoisiksi (= muut vähennyskelpoiset erät); näitä ovat (ks. EVL 18.1 ) mm: 1) vuosialennukset, osto- ja myyntihyvitykset 2) elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko, myös silloin, kun korko riippuu liikkeen tuloksesta 3) elinkeinotoiminnasta johtuneesta velasta tai saamisesta aiheutuneet indeksi- ja kurssitappiot sekä velkaa tai saamista valuuttakurssimuutoksilta suojaavan termiinisopimuksen tai vastaavan suojausinstrumentin arvonlasku. - elinkeinotoiminnasta johtuneena ei kuitenkaan pidetä sitä osaa korosta, joka vastaa (ks. EVL 18.2 ) 1) yksityisestä liikkeestä tai ammatista taikka 2) elinkeinoyhtymästä eri vuosina nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivista oman pääoman jäännöstä kerrottuna tietyllä tavalla lasketulla korkoprosentilla - jos yksityisessä liikkeessä tai ammatissa tai henkilöyhtiöissä oma pääoma on yksityisottojen johdosta negatiivinen, korot eivät ole täysimääräisesti vähennyskelpoisia (osa veloista katsotaan yksityisottojen kautta käytetyn omistajien yksityistalouden rahoittamiseen eikä elinkeinotoimintaan) 16

17 - yrityksen oman pääoman muodostuminen yksityisottojen seurauksena negatiiviseksi on katsottu merkitsevän, että yksityisottoja ei ole voitu kattaa yrityksen tulorahoituksella vaan yksityistalouden rahoitukseen on käytetty yrityksen ottamaa velkaa - negatiivinen jäännös lasketaan siten, että verovuoden taseen osoittamasta negatiivisen oman pääoman määrästä vähennetään syntyneet tappiot, joiden kattamiseen ei ole kertynyt voittovaroja, ja siihen lisätään tehdyt arvonkorotukset sekä kommandiittiyhtiöissä äänettömien yhtiö-miesten pääomapanokset - negatiivisen oman pääoman laskenta: - neg oma po vv:n taseesta + tappiot, joiden kattamiseen ei kertynyt voittovaroja - arvonkorotukset - äänettömien yhtiömiesten panokset Ky:ssä laskentaperusteena käytettävä negatiivinen oma pääoma -yksityisen elinkeinonharjoittajan ja elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan kuluiksi kirjatuista koroista jätetään hyväksymättä määrä, joka saadaan kaavamaisesti kertomalla yksityisotoista johtuva negatiivisen oman pääoman lisäys tietynsuuruisella korkoprosentilla ; kun käytännössä yleensä mahdotonta osoittaa, mikä osa veloista ja niistä maksetuista koroista kohdistuu yksityistalouden rahoitukseen eikä elinkeinotoimintaan, vähennyskelvottomien korkojen laskentatapa siksi kaavamainen - vähennyskelpoista on 16 :n 9 kohdasta poiketen osakeyhtiön työsuhteen perusteella luovuttamista omista osakkeista suorittama määrä, kuitenkin enintään osakkeiden antamis- tai merkintähetken käypä arvo, vähennettynä osakkeen saajan suorittamalla merkintähinnalla, jos osakeyhtiö on hankkinut osakkeet kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla. ( /776) 18 a ( /983) Yhteisön, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön 18 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut korot ovat vähennyskelpoisia tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Korkomenot ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ovat korkotulojen suuruiset. Korkotuloja suuremmat korkomenot (nettokorkomenot) ovat vähennyskelpoisia, jos ne ovat verovuonna enintään euroa. Nettokorkomenojen ylittäessä verovuonna edellä mainitun määrän nettokorkomenot eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin kuin: 1) ne ylittävät 30 prosenttia 3 :ssä tarkoitetusta elinkeinotoiminnan tuloksesta, johon on lisätty korkomenot, verotuksessa vähennettävät poistot sekä rahoitusomaisuuden menetykset ja arvonmuutokset sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitettu saatu konserniavustus ja josta on vähennetty annettu konserniavustus; ja 2) 30 prosentin rajan ylittävien nettokorkomenojen määrä on enintään yhtä suuri kuin etuyhteydessä olevien velkasuhteen osapuolten väliset nettokorkomenot. Jos verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa, 2 momentin säännöksiä korkomenojen vähennysoikeuden rajoituksesta ei sovelleta. Tase on laadittava Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueella olevassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on voimassa oleva kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Taseella tarkoitetaan kirjanpitolain 7 a luvun 1 :ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta. Jos kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta ei ole laadittu, käytetään tasetta, joka on Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kirjanpitolainsäädännön ja näiden puuttuessa vastaavien säännösten mukainen. Mitä 2 momentissa säädetään korkovähennysoikeuden rajoittamisesta, ei sovelleta luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuun luottolaitokseen, sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvaan yritykseen, 17

18 vakuutuslaitokseen, sen omistusyhteisöön, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisöön eikä eläkelaitokseen. Velkasuhteen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta velkasuhteen molemmissa osapuolissa verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Velkasuhteen osapuolilla tarkoitetaan koron maksajaa ja korkomenoa vastaavan tulon tosiasiallista edunsaajaa. Jos koron perusteena oleva velka on otettu muulta kuin etuyhteydessä olevalta osapuolelta, velkaa pidetään etuyhteydessä olevalta osapuolelta otettuna velkana siltä osin kuin: 1) etuyhteydessä olevalla osapuolella on saatava muulta kuin etuyhteydessä olevalta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan; tai 2) velan vakuutena on etuyhteysosapuolen saatava. Nettokorkomenot, jotka ovat 2 momentin mukaan vähennyskelvottomia (vähennyskelvottomat nettokorkomenot), voidaan vähentää seuraavien vuosien tuloista kunkin verovuoden vähennyskelpoisten korkomenojen määrään saakka. Verovelvollisen on vaadittava vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähentämistä ja selvitettävä vähennyksen perusteet. Yhteisön sulauduttua sulautuvan yhteisön aikaisemmilta vuosilta siirtyvä vähennyskelvoton nettokorkomeno siirtyy vastaanottavalle yhteisölle. Yhteisön jakauduttua jakautuvan yhteisön aikaisemmilta vuosilta siirtyvä vähennyskelvoton nettokorkomeno siirtyy vastaanottavalle yhteisölle siltä osin kuin on ilmeistä, että vähennyskelvoton nettokorkomeno on syntynyt vastaanottavalle yhteisölle siirtyneessä toiminnassa. Muilta osin vähennyskelvoton nettokorkomeno siirtyy samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 2 luvussa tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottavalle yhteisölle. L:lla 983/2012 lisätty 18 a tuli voimaan a sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Konserniavustus Konserniavustuslain 2 :n mukaan konserniavustuksella tarkoitetaan liiketoimintaa harjoittavan kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan toiselle kotimaiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle sen harjoittamaa liiketoimintaa varten muuna kuin pääomansijoituksena suorittamaa avustusta, jota ei EVL:n mukaan saa vähentää tulosta. Laissa säädetyin edellytyksin konserniavustuksen antaja saa vähentää verotuksessa suorittamansa avustuksen ja se luetaan saajan veronalaiseksi tuloksi. Konserniavustus voidaan antaa joko emoyhteisöltä tytäryhteisölle, tytäryhteisöltä emoyhteisölle tai tytäryhteisöltä toiselle tytäryhteisölle (KonsavL 3.3 ). KonsavL 3.1 :n mukaan konserniavustus vähennetään veronalaisesta elinkeinotulosta. Konserniavustus ei saa ylittää elinkeinotoiminnan tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä (6 ). Konsernisuhteessa sekä avustuksen antajan että saajan tulee olla liiketoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä tai osuuskuntia Konserniavustuksen antaja ja saaja eivät saa olla raha-, vakuutus- tai eläkelaitoksia (KonsavL 7.1 :n 3 kohta) KonsavL 2 :n sanamuodon mukaan konserniavustus tulee suorittaa saajan liiketoimintaa varten. Konserniavustuslaissa säädetty konsernisuhde poikkeaa osakeyhtiölain mukaisesta konsernimääritelmästä olennaisesti. Konserniavustuslaki edellyttää vähintään 90 prosentin omistusosuutta, ja konserniavustuslaissa määräävänä on osakepääomaosuus. Konserniavustuslain 3.1 :ssä määritellään laissa tarkoitettu konsernisuhde. Lainkohdan mukaan kotimainen osakeyhtiö tai osuuskunta (emoyhteisö), joka omistaa vähintään 9/10 toisen kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan (tytäryhteisö) osakepääomasta tai osuuksista, saa vähentää tytäryhteisölleen suorittamansa konserniavustuksen veronalaisesta liiketulostaan. Vähennyskelpoinen on myös sellainen konserniavustus, jonka tytäryhteisö on suorittanut emoyhteisölleen tai emoyhteisö toiselle tytäryhteisölle (3.3 ). Konserniavustuksen antaminen edellyttää konsernisuhdetta, jossa emoyhteisö omistaa vähintään 9/10 tytäryhteisön osakepääomasta tai osuuksista. Lain sanamuodon mukaan kysymykseen voi tulla myös sellainen konsernisuhde, jossa osuuskunta omistaa vähintään 90 prosenttia osakeyhtiön osakepääomasta tai osakeyhtiö vastaavan osuuden osuuskunnan osuuksista. Lain 3.2 :n mukaan tytäryhteisönä pidetään myös sellaista osakeyhtiötä tai osuuskuntaa, jonka osakepääomasta tai osuuksista emoyhteisö yhden tai useamman tytäryhteisönsä kanssa omistaa vähintään 9/10. 18

19 Konsernisuhteen antajan ja saajan kesken tulee olla kestänyt koko verovuoden ajan (KonsavL 7 :n 1 kohta). Konserniavustuksen antajan ja saajan tilikausien on päätyttävä samanaikaisesti, ellei KiLa ole myöntänyt poikkeusta (7 :n 2 kohta). Jaksotusongelma: Konserniavustus luetaan antajan verotuksessa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona se on suoritettu (4 ). Lain 5 :ssä edellytetään, että konserniavustus on kirjattu molemmissa yhtiöissä tulosvaikutteisesti. Verovelvollisella on oikeus vähentää antamansa konserniavustus vain, mikäli vastaavat meno- ja tulokirjaukset on tehty antajan ja saajan kirjanpidossa. F. Jaksottaminen ja varaukset Miten tulot jaksotetaan? - pääsäännön mukaan tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena; merkitykseltään vähäiset tuloerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden tuotoksi, jona niiden maksu on saatu (EVL 19 ) - tuloutus tapahtuu, kun suorite luovutettu tai esim. menetetty; hyödykkeen luovutushetki siis määrää, kummalle tilikaudelle myyntitulo on kirjattava ; myös vakuutus- ja muu korvaus syntyy tulona silloin, kun hyödyke menetetään - jotta tuotoksi lukemisesta voisi olla kysymys, tulon täytynyt realisoitua ja tämä tapahtuu silloin, kun suorite luovutetaan; tällöin se samalla lakkaa olemasta vaihto-omaisuutta; esim. tavaroiden myyntitulot kuuluvat sille tilikaudelle, kun tuotteet on luovutettu; jos ostaja suorittanut maksun ennen luovutusta, kysymys velasta ostajalle - suoriteperiaate on yleisperiaate ja sitä sovelletaan kaikkien omaisuuslajien osalta - laskun saapuminen tai lähettäminen taikka maksun saaminen tai suorittaminen eivät suoriteperusteisessa elinkeinotulon verotuksessa vaikuta asiaan, vaan hyödykkeen vastaanotto ja suoritteen luovutus ovat ratkaisevia tulon ja menon jaksotuksessa - poikkeuksista ks. esim. EVL 27 a tai EVL 13, jolloin vastaanottotarkastus ratkaisee luovutus- ja tuloutusajankohdan - merkitykseltään vähäisten tuloerien osalta mahdollista kassaperiaate (ks. EVL 19.1 ) - näitä ovat poikkeukselliset ja yrityksen liikevaihtoon nähden vähäiset tulot; tällaista tuloa ei ole vaihto-omaisuuden tai palvelusta myyntitulo, vaikka se olisi vähäistä - jos verovelvollinen on tilinpäätöksessään merkinnyt pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta syntyvän tulon tuotoksi kirjanpitolain 5 luvun 4 :n tai kirjanpitolain 7 a luvun 1 :ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti valmistusasteen perusteella, edellä tarkoitettu tulo luetaan verovuoden tuotoksi (ks. EVL 19.2 ); tämä valinnainen osatuloutusmenettely on poikkeus realisointiperiaatteen mukaisesta pääsäännöstä. - osatuloutusmenettely hyväksytään näin verotuksessa edellyttäen, että se on tehty KPL:ssa edellytetyllä tavalla - jos projektin tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen mukaan, on saman perusteen mukaan myös projektin aiheuttamat menot kirjattava tilinpäätöksessä kuluiksi - ennakkoon saadut (ks. EVL 20 ) -korot, -vuokrat ja -muu sellainen tuloerä, jonka suuruus määräytyy ajan kulumisen perusteella ja jonka voidaan katsoa osittain tai kokonaan kohdistuvan vähintään kahteen sen verovuoden jälkeiseen verovuoteen, jonka aikana se on saatu jaksotetaan, verovelvollisen vaatiessa, yhtä suurina vuotuisina erinä niiden verovuosien tuotoiksi, joilta ne on saatu 19

20 - muut tuloerät kuin korot jaksotetaan kuitenkin enintään 10 vuodelle (korkojen osalta voi siis pitempikin aika kuin 10 vuotta tulla kysymykseen) - tämä poikkeuksellinen jaksotus edellyttää verovelvollisen vaatimusta, joka käytännössä toteutetaan tilinpäätöksessä ja sitä kautta veroilmoituksessa (ks. EVL 54 ) - jos tulo kohdistuu eri vuosiin eripituisena ajanjaksona, tämä otetaan vastaavasti huomioon - jollei verovelvollinen vaadi jaksottamista, luetaan EVL 20 :n mukaiset suoritukset sen verovuoden tuotoiksi, jonka aikana vuokrakausi, lainakausi tms. on alkanut - käyttöomaisuudesta saatu luovutushinta tai muu vastike jaksotetaan 30, 33 :n 2 momentissa, 41 :ssä ja 43 :ssä säädetyllä tavalla (EVL 21 ) - nämä säännökset johtavat käyttöomaisuudesta saadun luovutushinnan epäsuoraan tulouttamiseen. - ammatinharjoittaja voi eräin edellytyksin jaksottaa tulojansa ja menojansa maksuperusteisesti (ks. EVL 27a ) Miten menot ja menetykset jaksotetaan? - meno jaksotetaan lähtökohtaisesti sen verovuoden kuluna, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt (ks. EVL 22.1 ); menon suorittamisvelvollisuuden täytyy näin syntyä viimeistään verovuoden päättyessä - suorittamisvelvollisuus syntyy, kun menoa vastaava suorite on otettu vastaan; esim. pelkkä tilaus ei synnytä menoa - samoin kuin tulojen jaksottamisessa myös menoja kuluksi luettaessa noudatetaan pääsääntöisesti suoriteperiaatetta - jotta jaksottaminen tulisi kysymykseen, täytyy kysymys olla menosta: esim. pääomansijoitusluonteisten menojen osalta vähentäminen ei tule kysymykseen - jollei menon tarkkaa määrää tunneta, se on arvioitava - vähäiset menoerät saadaan vähentää maksuperusteen mukaan (ks. EVL 22.1 ) - liikevaihdon ja tuloksen kannalta vähäiset menoerät, jotka toistuvat vuosittain, saadaan lukea sen verovuoden kuluksi, jonka aikana ne on maksettu ; esim. posti-, puhelin- ja lomakemenot - menetys on lähtökohtaisesti sen verovuoden kulua, jonka aikana se todettu (ks. EVL 22.2 ) - esim. tulipalon aikainen vahinko vähennetään sinä verovuonna, jonka aikana tulipalo on tapahtunut - samoin vähennetään myyntisaamisista johtuneet luottotappiot sinä verovuonna, kun asiakkaan maksukyvyttömyys käy ilmeiseksi - muut rahoitusomaisuuden menetykset vähennetään sinä verovuonna, jona ne on todettu lopullisiksi - korot, vuokrat ja muu sellainen meno, jonka suuruus määräytyy ajan kulumisen perusteella, on sen verovuoden kulua, jolta se suoritetaan (ks. EVL 23 ) - jos jaksotettavana on kuitenkin uuden voimalaitoksen, kaivoksen ja muun teollisuuslaitoksen rakentamisen rahoittamisesta johtuneet rakennusaikaiset korot, ne voidaan vähentää verovelvollisen vaatiessa enintään 10 prosentin poistoin; vuotuisten poistojen ei tarvitse olla yhtä suuria - kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai säilyttävä meno vähennetään lähtökohtaisesti yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan, tai jos menon todennäköinen vaikutusaika on 10 vuotta pitempi, 10 verovuotena (ks. EVL 24 ) (pitkävaikutteiset menot) - soveltuu menoihin, joiden suuruus ei määräydy ajan kulumisen perusteella; esim. vuokrahuoneistojen ja - kiinteistöjen perusparannusmenot tai esim. vuokratontin asfaltointimeno 20

ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET

ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET Kevät 2013 ELINKEINOVEROTUKSEN PERUSTEET Matti Myrsky 1 A. Johdanto B. Verotettavan elinkeinotulon laskemisesta C. EVL:n tausta ja soveltamisala D. Eri omaisuuslajit sekä hankintamenon määräytyminen E.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

EV 171/2008 vp HE 176/2008 vp

EV 171/2008 vp HE 176/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2008 vp Hallituksen esitys laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä tuloverolain 45 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotettava tulo ja kirjanpito Kirjanpitolaki (KPL) International

Lisätiedot

TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6)

TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6) TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6) MUISTILISTA OSTAJALLE TAI VASTAANOTTAJALLE TOIMII SUUNTAA ANTAVANA OHJEISTUKSENA. MUISTA KESKUSTELLA OMASTA TILANTEESTASI AINA ASIANTUNTIJAN KANSSA. YRITYSKAUPPA JA YRITYSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Mitä tilinpäätös kertoo?

Mitä tilinpäätös kertoo? Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan

Lisätiedot

Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto

Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia 2020 Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä 23.5.2019 Lauri Tuomarla, Verohallinto Tulolähdejaon poistaminen tietyiltä yhteisöiltä Tulolähdejaon poistaminen

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus tuloksenlaskenta menon vähennyskelpoisuus ja jaksottaminen. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus tuloksenlaskenta menon vähennyskelpoisuus ja jaksottaminen. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus tuloksenlaskenta menon vähennyskelpoisuus ja jaksottaminen Apulaisprofessori Tomi Viitala Menon vähennyskelpoisuus EVL 7 :n mukaan vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa

Lisätiedot

Matti Myrsky Esko Linnakangas

Matti Myrsky Esko Linnakangas Matti Myrsky Esko Linnakangas TALENTUM Helsinki 2010 Kolmas, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Esko Linnakangas Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1402-2 Kariston

Lisätiedot

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen.

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Luento 8 Arvonmuutokset: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Suoriteperuste Valmistusasteen mukainen tulouttaminen. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 8a: Arvonmuutokset:

Lisätiedot

1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään

1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään 1994 vp -- IIE 256 flallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

1984 vp. - HE n:o 132

1984 vp. - HE n:o 132 1984 vp. - HE n:o 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen MENOJEN JAKSOTTAMINEN Kuinka menot jaksotetaan kuluiksi eri tilikausille? Meno jaksotetaan

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö 1981 vp. n:o 141 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n, maatilatalouden tuloverolain 6 :n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 : n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö TULOLÄHDEJAON POISTAMINEN OSAKEYHTIÖILTÄ

Valtiovarainministeriö TULOLÄHDEJAON POISTAMINEN OSAKEYHTIÖILTÄ Valtiovarainministeriö 30.1.2017 TULOLÄHDEJAON POISTAMINEN OSAKEYHTIÖILTÄ Ongelmia Kysymys yhtiön verotuksellisesta statuksesta EVL- vai TVL-yhtiö Mahdollisuus konserniavustukseen, käyttöomaisuusosakkaiden

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat KIRJANPITO 22C00100 Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat Luento 5 Maksuperusteen oikaiseminen suoriteperusteeksi: Siirtosaamiset ja velat Henkilöstömenot: Palkat Henkilösivukulut 2 MENON JA TULON SYNTYMINEN,

Lisätiedot

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet Hanna Silander Lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry 15.3.2017 Oman asunnon ostaminen ja verotus Rahoitus Säästöt Laina Lahja Asunnon ostaminen Varainsiirtovero / ensiasunnon

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Laki. tuloverolain muuttamisesta

Laki. tuloverolain muuttamisesta EV 179/1996 vp- HE 105/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 105/1996 vp

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi pääomatulojen (lähes) tasavero? Teoreettisia näkökulmia Ylimääräisiä tuloja, ei liity veronmaksukykyyn

Lisätiedot

KONSERNITULOSLASKELMA

KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

Lisätiedot

Elinkeinoverotus - Konserniverotus 1. Apulaisprof. Tomi Viitala

Elinkeinoverotus - Konserniverotus 1. Apulaisprof. Tomi Viitala Elinkeinoverotus - Konserniverotus 1 Apulaisprof. Tomi Viitala Konsernit verotuksessa Kansainväliset suuryritykset toimivat aina useaportaisissa konsernimuodoissa Myös pk-yritykset toimivat usein konsernimuodossa

Lisätiedot

Lausunto Valtiovarainministeriön muistiosta yhteisöjen tulolähdejaon poistamisesta

Lausunto Valtiovarainministeriön muistiosta yhteisöjen tulolähdejaon poistamisesta Lausunto 1 (5) SAK 12806 / 2017 Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Snellmaninkatu 1 A, PL 28 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 30.6.2017 VM123:00/2016 VM/2034/00.01.00.01/2016 Lausunto

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot

KIRJANPITO 22C00100. Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot KIRJANPITO 22C00100 Luento 9: Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot Luento 9 Tilinpäätössiirrot: Poistoero Verotusperusteiset varaukset Vastaiset menot ja menetykset: Vastaiset menot Pakolliset varaukset

Lisätiedot

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero Liite 2 Esimerkki jälleenhankintavarauksen tekemisestä ja sen käyttämisestä hankintamenon kattamiseen Kirjanpitovelvollisen tuotantokone tuhoutuu. Koneen tuhoutumisesta saadulla vakuutuskorvauksella katetaan

Lisätiedot

Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta

Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta Reima Linnanvirta Partner Mika Sipilä Associate Alder & Sound Oy Vuorikatu 6 B 23 00100 Helsinki etunimi.sukunimi@aldersound.fi

Lisätiedot

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl...

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl... Page 1 of 6 Tätä lomaketta käyttävät m.m. osakeyhtiö ja osuuskunta. Nimi BrroBustle Oy Katuosoite tai postilokero PL 39 Asiainhoitaja raimo ruohola Tilikausi, max 18 kk 01.07.2009-30.06.2010 6B ELINKEINOTOIMINNAN

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus, tuloksenlaskenta. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus, tuloksenlaskenta. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus, tuloksenlaskenta Apulaisprofessori Tomi Viitala ELINKEINOVEROLAKI (EVL), KIRJANPITOSIDONNAISUUS 2 Elinkeinotoiminnan (EVL-) tulolähde Toiminta ratkaisee tulolähteen

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto

Lisätiedot

Vuokranantajan vähennykset Hoitovastike, pääomavastike, remontit ja muut kulut. Merja-Liisa Huolman-Lakari lakimies

Vuokranantajan vähennykset Hoitovastike, pääomavastike, remontit ja muut kulut. Merja-Liisa Huolman-Lakari lakimies Vuokranantajan vähennykset Hoitovastike, pääomavastike, remontit ja muut kulut Merja-Liisa Huolman-Lakari lakimies Vuokratulojen verotus Vuokratulot verotetaan pääomatuloina. Verovelvollisella on oikeus

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös NIVOS ENERGIA OY Tilinpäätös 1.1.2017-31.12.2017 Sepäntie 3 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2 4 7 7 1 TULOSLASKELMA 1.1.2017 31.12.2017 1.1.2016

Lisätiedot

TULOVEROTUS. Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände

TULOVEROTUS. Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände TULOVEROTUS Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2296-6

Lisätiedot

Laki. tuloverolain muuttamisesta

Laki. tuloverolain muuttamisesta Laki tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 54 d :n 2 momentti, 80 :n 9 kohta, 92 :n 26 kohta, 95 :n 1 momentin 1 kohta, 96 a :n 1 momentti, 100 :n

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006 1***** VASTAAVAA 1***** 10**** KÄYTTÖOMAISUUS 1***** 101*** AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 10**** 1010** PERUSTAMISMENOT 101*** VA120 1010 Perustamismenot 1010** D 1011 Perustamismenojen aktivointi 1011 D 22 30

Lisätiedot

Tilinpäätös ja verosuunnittelu

Tilinpäätös ja verosuunnittelu Tilinpäätös ja verosuunnittelu Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2017 1.6.2017 / Tampere Risto Walden, kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 IFRS EU KPL / FAS EVL / TVL OYL Elinkeinoverolain

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 8b: Valmistusasteen mukainen tulouttaminen TULOJEN KIRJAAMINEN Tulojen ja menojen kirjaamisperusteena sekä tilikauden tilinpäätöksen laatimisperiaatteena on lähtökohtaisesti

Lisätiedot

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa?

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa? Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 15.12.2016 osakkeenomistajat tekevät sijoitukset SVOP-rahastoon muussa kuin osakeomistuksen Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Uudenmaan verotoimisto/lr 1 Verotuslakeja TVL tuloverolaki MVL maatilatalouden tuloverolaki EVL laki elinkeinotulon

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Lakimuutoksia yhteisöjen 2019 tuloverotuksessa. Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto

Lakimuutoksia yhteisöjen 2019 tuloverotuksessa. Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto Lakimuutoksia yhteisöjen 2019 tuloverotuksessa Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä 18.5.2018 Lauri Tuomarla, Verohallinto Lakimuutos tulolähdejaossa, yleistä Yhteisöjen verotettava tulo laskettaisiin

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI YHTEISÖJEN TULOLÄHDEJAON MUUTOKSISTA VEROLAKEIHIN

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI YHTEISÖJEN TULOLÄHDEJAON MUUTOKSISTA VEROLAKEIHIN VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI 4.5.2018 Valtiovarainministeriö Vero-osasto E-mail Viite valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö 22.3.2018 VM017:00/2018 LAUSUNTO

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2017-31.12.2017 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös NIVOS ENERGIA OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Sepäntie 3 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2-3 4-6 7 7 1 TULOSLASKELMA 1 000 eur 1.1.2018 31.12.2018

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

1989 vp. - HE n:o 20 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1989 vp. - HE n:o 20 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1989 vp. - HE n:o 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteän omaisuuden yhteydessä luovutetun irtaimen

Lisätiedot

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ Liitelaskelman avulla selvitetään hakijan tukikelpoisuus väliaikaiseen kansalliseen tukeen ja sen korotukseen

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan?

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan? Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan työperäisellä osingolla ja miten sitä käsitellään osingon maksavan osakeyhtiön ja osingonsaajan verotuksessa? 2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10a: Tilikauden verot ja voitonjaon verottaminen

KIRJANPITO 22C Luento 10a: Tilikauden verot ja voitonjaon verottaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 10a: Tilikauden verot ja voitonjaon verottaminen Luento 10 Verot tilinpäätöksessä: Tilikauden verot Laskennalliset verot Voitonjaon verottaminen: Osakkeen matemaattinen arvo

Lisätiedot

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös NIVOS ENERGIA OY Tilinpäätös 1.1.2016-31.12.2016 Sepäntie 3 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä 7 sivu 1 2-3 4-6 7 1 TULOSLASKELMA 1.1.2016 31.12.2016 1.1.2015

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma

Lisätiedot