Eduskunnan puhemiehelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan puhemiehelle"

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 247/2012 vp Äidinkielen ylioppilaskokeen ja lukiokoulutuksen uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisen taustalla on hallitusohjelmakirjaus: Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Hallitusohjelman mukaisesti tarkoituksena on myös valmistella tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ylioppilaskirjoituksissa sekä vahvistaa sen käyttöä lukiokoulutuksessa. Äidinkielen ylioppilaskoe uudistui hiljattain. Vuonna 2007 käyttöön otettu koe koostuu tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta. Nyt yksi näistä ollaan muuttamassa kokeeksi, jonka on tarkoitus mitata nykyistä paremmin opiskelijan yleissivistystä, tiedon käsittelytaitoa ja kykyä arvioida tiedon pätevyyttä. Kansanedustajat ovat saaneet paljon viestejä koulutusalan asiantuntijoilta siitä, että on epäselvää, mikä ylipäätään uudistetun äidinkielen ylioppilaskokeen sisältö olisi. Tuoreessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ei asiaa avata tarkasti. Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisen aikataulu on herättänyt kysymyksiä useilla tahoilla. Uusi äidinkielen koe on aiempien saatujen tietojen mukaan tavoitteena tulla käyttöön jo vuonna Näin ollen valmistelutyön olisi oltava valmis jo ensi syksyyn mennessä, jotta silloin lukionsa aloittavat opiskelijat tietävät, millainen päättötutkinto heitä odottaa. Julkisuudessa on arvioitu uudistuksen aikataulua ja tapaa. Esille on noussut huoli siitä, tehdäänkö uudistus hätäisesti. Äidinkieli on merkittävässä asemassa nykyisessä tutkinnossa, sillä se on ainoa kaikille kokelaille pakollinen koe. Tämän kokoluokan muutos on tehtävä huolellisesti. Mm. Suomen Lukiolaisten liitto, Äidinkielen opettajain liitto, Suomen Rehtorit, Ylioppilastutkintolautakunta ja monet muut opetusalan ammattilaiset ovat esittäneet huolensa uudistuksen aikataulusta ja sisällöstä. Julkisuuteen tulleiden uusimpien tietojen mukaan ministeri Gustafsson onkin arvioinut, että todennäköisesti vuoden 2015 sijaan tähtäimessä olisi vuosi Lukion tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistuksen on tarkoitus käynnistyä ensi syksynä ja tulla voimaan syksyllä Kuluvana vuonna aloitetaan myös ylioppilastutkinnon sähköistämisen valmistelut. Muutaman vuoden kuluttua joudutaan siis kaikki ylioppilaskokeet tarkistamaan koulutuksen uusittujen sisältöjen ja tutkinnossa käyttöön otettavan tietotekniikan mukaisiksi. Mikäli äidinkielen ylioppilaskoe uudistetaan nyt kiireellä, on vaarana, että koe on jo syntyessään vanhentunut. Suunniteltu koetyyppi edellyttäisi toimiakseen nimenomaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Tällä vaalikaudella on lukion kehittämisen aika. Lukiokoulutuksen uudistaminen on aloitettava viipymättä perustamalla laajapohjainen asiantuntijaryhmä pohtimaan lukion yleisiä tavoitteita Versio 2.0

2 ja tuntijakoa. Näin päätökset voitaisiin tehdä jo vuoden kuluttua, ja lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen pääsisi käyntiin. Järkevintä olisi sitoa uusiutuvan ylioppilastutkinnon käyttöönotto uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon. Todellista muutosta sekä lukio-opiskeluun että tutkinnon suorittamiseen toisi tietoja viestintätekniikan laajempi hyödyntäminen. Samalla kun TVT:n käyttöönottoa tutkinnossa valmistellaan asteittain, on sen tultava osaksi normaalia opetusta ja koetilanteita. Hyvä tavoite olisi, että uuden opetussuunnitelman puitteissa syksyllä 2016 aloittavat opiskelijat pääsisivät suorittamaan koko ylioppilastutkinnon sähköisesti. Tämä edellyttää panostuksia koulujen välineistöön ja opettajien koulutukseen. Ilman uutta teknologiaa on vaikeaa opetella ja mitata modernin yleissivistyksen taitoja eli tiedon käsittelytaitoa ja kriittistä arviointia, joita uudelta ylioppilaalta edellytetään niin jatkoopinnoissa kuin työelämässä. TVT on toisin sanoen nähtävä yleissivistävässä lukiokoulutuksessa yhtä välttämättömänä välineenä kuin esim. autonosturi autoalan koulutusohjelmassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko tarkoituksenmukaisempaa uudistaa äidinkielen ylioppilaskoe vasta sitten, kun lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistus on toteutettu sekä valmistelutyö ylioppilastutkinnon sähköistämiseksi edennyt, mikäli äidinkielen ylioppilaskoe uudistetaan ennen kokonaisuudistusta, minkälaisella aikataululla uudistus toteutetaan, mikä on valmistelussa olevan uuden äidinkielen ylioppilaskokeen sisältö ja mitkä ovat keskeiset muutokset nykyiseen kokeeseen verrattuna, milloin lukiokoulutuksen uudistuksen valmistelutyö käynnistyy ja mihin toimiin uudistamistyössä ryhdytään, miten hallitus aikoo vahvistaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä yleissivistävässä lukiokoulutuksessa ja miten ja minkälaisella aikataululla tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvan itse ylioppilastutkinnossa? Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2012 Sari Sarkomaa /kok Raija Vahasalo /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 247/2012 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 247/2012 vp: Onko tarkoituksenmukaisempaa uudistaa äidinkielen ylioppilaskoe vasta sitten, kun lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistus on toteutettu sekä valmistelutyö ylioppilastutkinnon sähköistämiseksi edennyt, mikäli äidinkielen ylioppilaskoe uudistetaan ennen kokonaisuudistusta, minkälaisella aikataululla uudistus toteutetaan, mikä on valmistelussa olevan uuden äidinkielen ylioppilaskokeen sisältö ja mitkä ovat keskeiset muutokset nykyiseen kokeeseen verrattuna, milloin lukiokoulutuksen uudistuksen valmistelutyö käynnistyy ja mihin toimiin uudistamistyössä ryhdytään, miten hallitus aikoo vahvistaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä yleissivistävässä lukiokoulutuksessa ja miten ja minkälaisella aikataululla tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvan itse ylioppilastutkinnossa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lukiolain (629/1998) 18 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkintoon sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä kokeita. Lain 18 b :n mukaan opetusministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lautakunnasta ja sen tehtävistä. Ylioppilastutkintolautakunta antaa määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta. Valtioneuvoston asetuksen ylioppilastutkinnosta (915/2005) 10 :n 3 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä opetushallituksen kanssa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Samoin valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Valtioneuvoston hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti uusi koe tulee käyttöön kevään 2015 ylioppilaskirjoituksissa. Käytyjen keskustelujen ja saadun palautteen perusteella ministe- 3

4 Ministerin vastaus riö pitää perusteltuna kyseisen kokeen käyttöönoton ajankohdan pidentämistä, siten että koe tulisi käyttöön vasta kevään 2016 ylioppilaskirjoituksissa. Säädösten mukaan ylioppilastutkinnon ja siihen sisältyvä kokeiden kehittäminen on ylioppilastutkintolautakunnan tehtävä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee vuosittain tulossopimuksen tutkintolautakunnan kanssa, jossa kokeiden kehittämisestä ja aikatauluista päätetään tarkemmin. Sen mukaisesti ministeriö tukee tutkintolautakunnan kokeiden kehittämistyötä. Ministeriö ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisesti ohjeistanut yksittäisten kokeiden sisällöllistä kehittämistä ja siten rajoittanut kokeiden kehittämisessä tutkintolautakunnalle säädettyä toimivaltaa. Tutkintolautakunnan työn tukemiseksi ministeriö järjestää tutkintolautakunnan kanssa yhteisiä tilaisuuksia kokeen kehittämisestä, kun niitä pidetään uudistuksen toteuttamisen kannalta hyödyllisinä sekä tutkintolautakunnan että ministeriön puolella. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Helsingin yliopiston ylioppilastutkinnon arvosanojen vertailtavuutta koskevassa tutkimushankkeessa on todettu, että arvosanojen vaativuustaso vaihtelee aineittain ja kirjoituskerroittain, että osa kirjoittajista valitsee helppojen aineiden yhdistelmiä ja osa joutuu opintosuunnitelmiensa vuoksi kirjoittamaan useita vaikeita sekä, että kirjoitettavissa aineissa ja niiden kombinaatioissa on merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Tutkijoiden mukaan näistä seuraa, että yliopistojen opiskelijavalinnoissa on ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella mahdotonta missään aineessa validisti asettaa hakijat järjestykseen osaamisen tai oppimispotentiaalin tms. suhteen ja siksi arvosanojen huomioiminen on kaikissa aineissa hakijoiden oikeusturvaa loukkaavaa. Tutkijoiden ministeriölle esittämän näkemyksen mukaan tyttöjen ja poikien tyypillisesti kirjoittamien aineiden ja ainekombinaatioiden arvosanatasojen erot ovat selkeästi tasa-arvolain vastaisia, sillä ne tuottavat merkittävän ja hallitsemattoman sukupuoleen linkittyvän edun tai haitan jatkokoulutukseen hakeuduttaessa. Jo nykyiset lukion opetussuunnitelman perusteet edellyttävät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Ylioppilastutkinto ei vastaa tältä osin opetussuunnitelman perusteita. Uudistus on varsin haasteellinen ja sen osalta hallitusohjelmassa ja koulutuksen kehittämissuunnitelmassa ei ole määritelty yksityiskohtaista toteutuksen aikataulua vaan se tarkentuu valmistelun edetessä. Parhaillaan tutkintolautakunta valmistelee uudistuksen pohjaksi edellytettävää esiselvitystä, joka valmistuu kuluvan vuoden aikana. Esiselvityksen ja sitä seuraavan määrittelyvaiheen pohjalta voidaan arvioida tarkemmin uudistuksen aikataulua ja kustannuksia sekä toteuttaa tulevan järjestelmän kilpailutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut valtionavustuksilla oppimisympäristöjen kehittämistä ja kansainvälistymistä. Rahoitusta on suunnattu vuosina tähän tarkoitukseen yleissivistävässä koulutuksessa runsaat 15 miljoonaa euroa, josta pääosa oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppimisympäristöjen kehittämisessä pääpaino on ollut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämisessä. Kuluvalle vuodelle valtionavustuksia on varattu tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa neljä miljoonaa euroa. Ylioppilastutkinnon kehittämisessä ei voida, ei tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen eikä opiskelijan oikeusturvan parantamisen osalta, odottaa tulevia lukion opetussuunnitelman perusteita, jotka tulisivat voimaan aikaisintaan vasta 2016 ja niiden pohjalta tutkinto järjestettäisiin ensimmäisen kerran vasta keväällä Uusien opetussuunnitelman perusteiden mahdolliset vaikutukset tutkintoon tulevat arvioitavaksi perusteiden valmistuttua.ylioppilastutkintolautakunta on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti tutkinnon kehittämisen. 4

5 Ministerin vastaus KK 247/2012 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 247/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml m.fl.: Är det ändamålsenligt att senarelägga reformeringen av studentexamensprovet i modersmålet till den tidpunkt då man på ett riksomfattande plan har sett över dels gymnasieutbildningens mål, timfördelning och läroplan, dels har gjort framsteg vad gäller elektrifieringen av studentexamen, om studentprovet i modersmålet förnyas före totalreformen vilken tidtabell har man för reformen, vad är innehållet i det studentexamensprov som modersmålet omfattar och som är föremål för en översyn och vilka är de centrala ändringarna jämfört med provet i sin nuvarande form, när inleds förberedelserna med sikte på att reformera gymnasieutbildningen och vilka åtgärder omfattar reformeringsarbetet, hur avser regeringen stärka användningen av informations- och kommunikationsteknologi i den allmänbildande gymnasieutbildningen och på vilket sätt och med vilken tidtabell har man planerat att ta i bruk informations- och kommunikationsteknik i själva studentexamen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 18 1 mom. i gymnasielagen (629/1998) avslutas gymnasieutbildningen med en studentexamen. Med hjälp av studentexamen klarläggs om de studerande har tillägnat sig de kunskaper och färdigheter som anges i gymnasiets läroplan samt uppnått tillräcklig mognad enligt målen för gymnasieutbildningen. I examen ingår prov i modersmål och litteratur, det andra inhemska språket, främmande språk, matematik och realämnena. Enligt lagens 18 b tillsätter undervisningsministeriet för tre år i sänder en studentexamensnämnd med uppgift att leda, ordna och genomföra studentexamen. Närmare bestämmelser om nämnden och dess uppgifter utfärdas genom förordning av statsrådet. Studentexamensnämnden utfärdar bestämmelser om provens innehåll, provarrangemangen och bedömningen av proven. Enligt 10 3 mom. i Statsrådets förordning om studentexamen (915/2005) utvecklar studentexamensnämnden studentexamen i samarbete med Utbildningsstyrelsen. Enligt statminister Jyrki Katainens regeringsprogram utvecklas studentexamen så att den stöder utbildningens allmänbildande mål så att det blir möjligt att på ett bredare plan utnyttja studentexamen i högskolornas studerandeurval. Fokus läggs på att förbättra examensvitsordens jämförbarhet. Vidare är avsikten att utveckla det andra modersmålsprovet i studentexamen så att det blir ett prov som avspeglar examinandernas allmänbildning och hans eller hennes kunskaper i informationshantering och i bedömningen av information. Samtidigt förbereder man det stegvisa ibruktagandet av informations- och kommunikationsteknologi i studentexamen. 6

7 Ministerns svar KK 247/2012 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning, som Statsrådet godkände , ska det nya provet tas i bruk i studentskrivningarna våren Utgående från diskussioner och respons anser ministeriet det motiverat att inte införa provet förrän våren Enligt bestämmelserna ankommer det på studentexamensnämnden att utveckla studentexamen och de prov som den omfattar. På årlig basis ingår undervisnings- och kulturministeriet ett resultatavtal med studentexamensnämnden med noggrannare uppgifter om hur proven ska utvecklas och om tidtabellerna. Enligt avtalet understöder ministeriet studentexamensnämndens arbete med att utveckla proven. Ministeriet har dock inte på ett detaljplan utfärdat rekommendationer för hur de enskilda proven ska utvecklas till sitt innehåll. Ministeriet begränsar således inte studentexamensnämndens befogenheter. I syfte att stödja nämndens arbete ordnar ministeriet i samråd med nämnden gemensamma överläggningar om hur proven ska utvecklas i situationer då både nämnden och ministeriet anser att överläggningar behövs med tanke på genomförandet av reformen. I ett forskningsprojekt som omfattar jämförbarheten hos vitsorden i studentexamen, som Helsingfors universitet har hand om och som undervisnings- och kulturministeriet finansierar, har man konstaterat att vitsordens kravnivå varierar ämnesvis och beroende på om examinanden skriver provet för första gången eller t.ex. för andra gången. Vidare har det konstaterats att en del examinander väljer kombinationer av enkla ämnen och att somliga examinanders fortsatta studieplaner gör att de går upp i flera svåra prov. Det finns märkbara skillnader mellan de prov som manliga respektive kvinnliga examinander väljer att gå upp i liksom i provkombinationerna. Forskarna anser att det är omöjligt att i universitetens studerandeurval på ett tillförlitligt sätt rangordna de sökande på basis av studentexamensvitsorden i ett specifikt prov; resultaten vad gäller kunskaper eller t.ex. inlärningspotential är inte tillförlitliga. Slutsatsen blir att det strider mot de sökandes rättsskydd att beakta vitsorden i proven. Enligt den syn som forskarna har lagt fram för ministeriet står skillnaderna i vitsordsnivån i de ämnen och i de ämneskombinationer som flickor respektive pojkar i de flesta fall väljer oavvisligen i strid med jämställdhetslagen: de resulterar i en anmärkningsvärd och okontrollerbar könsspecifik fördel eller skada när examinanderna söker sig till fortsatt utbildning. Redan de nuvarande grunderna i gymnasiets läroplan förutsätter att man i undervisningen utnyttjar informations- och kommunikationsteknik. Studentexamen motsvarar inte till denna del läroplansgrunder. Reformen är tämligen ambitiöst upplagd: i regeringsprogrammet och i utvecklingsplanen för utbildning definieras inte en noggrann tidtabell för reformens genomförande utan detta preciseras i takt med att arbetet framskrider. Som bäst arbetar studentexamensnämnden med en preliminär undersökning, som ska ligga som grund för reformen. Undersökningen blir färdig inom loppet av det här året. Utgående från den och från det därpå följande definitionsstadiet kommer man att bättre kunna bedöma tidtabellen och kostnaderna för reformen. Då blir det också möjligt att konkurrensutsätta det kommande arrangemanget. Undervisnings- och kulturministeriet har riktat in statsunderstöd i syfte att utveckla inlärningsmiljöerna. Samma gäller ökad internationalisering har drygt 15 miljoner euro utbetalats i nämnda syften inom den allmänbildande utbildningen; fokus har speciellt legat på att utveckla inlärningsmiljöerna. Betoningen har legat på ökad användning av informations- och kommunikationsteknik i undervisningen. Innevarande år har fyra miljoner euro reserverats i statsunderstöd för att gynna användningen av informations- och kommunikationsteknik inom utbildning på grundläggande nivå och på gymnasienivå. Vad gäller kommunikations- och informationsteknikens utnyttjande och förbättrandet av studerandenas rättsskydd går det inte att i utvecklandet av studentexamen invänta grunderna för gymnasiets läroplan, vilka är under arbete och vilka tidigast träder i kraft år Det går inte att vänta till år 2019 då man för första gången utgående från de nya läroplansgrunderna i gymna- 7

8 Ministerns svar sierna planenligt kan genomföra den förnyade studentexamen. Den inverkan som de nya läroplansgrunderna eventuellt har på studentexamen ska bedömas när läroplansgrunderna har färdigställts. Studentexamensnämnden har inlett arbetet med att utveckla examen i enlighet med regeringsprogrammet. Helsingfors den 17 april 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 8

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2012 vp Maahanmuuttajaoppilaiden asema äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisessa Eduskunnan puhemiehelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistamassa äidinkielen ylioppilaskoetta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 380/2013 vp Ylioppilastutkinnon uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallitus valmistelee ohjelmansa mukaisesti ylioppilastutkinnon uudistamista. Tavoitteena on tehdä ylioppilastutkinnosta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 207/2006 vp IB-lukiolaisten tasavertainen asema haettaessa yliopistoon Eduskunnan puhemiehelle Suomessa toimii 14 IB-lukiota. Diploma Programme ("IB-lukio") on kaksivuotinen opetusohjelma,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2013 vp Suomi tieteen kielenä Eduskunnan puhemiehelle Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2005 vp Näyttökokeiden resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatilliset näyttötutkinnot ovat saaneet pysyvän jalansijan suomalaisessa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 38/2008 vp Hälytysajoneuvon kuljettajien koulutus Eduskunnan puhemiehelle Pelastusopiston vuoden 2008 budjetista on karsittu kokonaan pois määräraha ambulanssikokoluokan ajoneuvoja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 810/2006 vp Hammaslääkäripula Itä-Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Hammaslääkäripula on akuutti tällä hetkellä Itä- Suomessa. Itä-Suomen lääninhallituksen seurannan mukaan hammaslääkäreiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 750/2006 vp Digitaalisten ohjelmien lähettäminen yhteisten digisovittimien kautta Eduskunnan puhemiehelle Suomen television lähetykset muuttuvat kokonaan digitaalisiksi 31.8.2007. Jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1173/2006 vp Vastasyntyneiden neonataaliseulonta Eduskunnan puhemiehelle Vastasyntyneiden seulonta on ehkäisevä terveydellinen toimenpide, jossa etsitään näennäisesti terveistä lapsista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 219/2013 vp Rakennuslain muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallituksella on suunnitteilla rakennuslain muutos, jossa mm. rakentamisen suunnittelua, rakennustyön johtoa ja rakentamisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 552/2010 vp kohtuullista- Liikennerikkomusrangaistusten minen Eduskunnan puhemiehelle Tieliikennelaissa säädetään, että vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa saaneelle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 448/2007 vp Rahtikirjavelvoitteen säätäminen kabotaasiliikenteen valvomiseksi kotimaan kuljetuksissa Eduskunnan puhemiehelle Kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan tavaraliikennettä, jota

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 726/2010 vp Valtion virkasääntöjen noudattaminen Eduskunnan puhemiehelle Yleisradion TV 1:n A-studio-ohjelma kertoi kesäkuun alussa kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan, oikeustieteiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 513/2009 vp Maahanmuuttajalasten kotikielen huomioiminen äidinkielen ylioppilaskokeessa Eduskunnan puhemiehelle Maahanmuuttajalasten määrä kouluissa ja lukioissa kasvaa jatkuvasti.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 459/2010 vp Elokuvan ja television koulutusohjelman saaminen Lahden ammattikorkeakouluun Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoululaki määrää ammattikorkeakoulun tehtäväksi ammatillisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot