Eduskunnan puhemiehelle
|
|
- Helinä Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIRJALLINEN KYSYMYS 380/2013 vp Ylioppilastutkinnon uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallitus valmistelee ohjelmansa mukaisesti ylioppilastutkinnon uudistamista. Tavoitteena on tehdä ylioppilastutkinnosta koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita tukeva sekä paremmin korkeakouluvalinnassa hyödynnettävissä oleva kokonaisuus. Konkreettisina keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi valmistelussa on tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ylioppilaskirjoituksissa sekä toisen äidinkielen kokeen muuttaminen yleissivistystä ja tiedon käsittelyä mittaavaksi kokeeksi. Hallituksen tavoitteet ovat monella tapaa perusteltuja ja järkeviä. Lukiokoulutuksen uudistaminen ja nykyaikaisten opetusvälineiden käyttö ovat lähtökohtaisesti tärkeitä päämääriä. Huolta aiheuttavat kuitenkin uudistuksen käytännön järjestelyt sekä sen aikataulu. Vaarana on, että hätiköity valmistelu vesittää esityksen tavoitteet. Ylioppilastutkintoa olisi järkevämpää uudistaa yhdessä lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisen yhteydessä. Uusimman tiedon mukaan sähköinen ylioppilaskoe otetaan tiettyjen oppiaineiden osalta ensimmäistä kertaa käyttöön syksyn 2016 kirjoituksissa. Käytännössä siis osa tulevana syksynä lukionsa aloittavista opiskelijoista voi joutua kirjoittamaan ylioppilaskokeensa sähköisesti. Opettajilla ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa siitä, miten heidän pitäisi ottaa kokeen sähköistäminen huomioon opetuksessaan. Monet opettajat ovat epätietoisia siitä, mitä ja miten heidän tulisi jatkossa opettaa. Lisäksi opiskelijoilla ja heidän vanhemmillaan ei ole tietoa, joutuvatko he ostamaan uuden tietokoneen lukio-opintoja varten. Opetusministeri Jukka Gustafsson on lupaillut eri yhteyksissä ilmaisia oppikirjoja toiselle asteelle. Tavoitteen toteutuminen ei ole edennyt, mutta samaan aikaan puuhaillaan uuden, melko kalliin tekniikan käyttöönottoa. Ylioppilaskirjoituksia on mahdotonta suorittaa sähköisesti, mikäli kyseiset menetelmät eivät ole olleet käytössä jo opetuksessa. On myös epäselvää, mitä tieto- ja viestintätekniikan käyttö konkreettisesti tarkoittaa. Onko internet jatkossa käytössä ylioppilaskirjoitusta tehtäessä, vai haetaanko kokeen sähköistämisellä rajoitetumpaa tiedonhaun käytön lisäämistä tai pelkkää kirjoitusteknistä ratkaisua. Yksi kriittinen näkökohta on myös äidinkielen tekstitaidon kokeen korvaaminen koko lukion oppimäärää ja tiedon soveltamista mittaavalla kokeella. Äidinkielen opettajien mielestä jo nykyinen kaksiosainen koe mittaa yleissivistystä ja tiedon soveltamista. Olisi tärkeää tietää, mitä tämä aiempaa laajempi yleissivistyksen mittaaminen tarkoittaa ja miten tämän laajemman yleissivistyksen tulisi näkyä lukio-opetuksessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä ja miten lukiokoulutuksessa tulee ensi syksystä lähtien opettaa uudenlaisen ylioppilastutkinnon näkökulmasta, Versio 2.0
2 miten lukion tuntijaon uudistaminen on yhteydessä ylioppilastutkinnon uudistamiseen, mitä hallitus tarkoittaa aiempaa laajemmalla yleissivistyksen käsitteellä, jota on tarkoitus mitata uudenlaisella kokeella, miten sähköisten opetusvälineiden käyttöönotto rahoitetaan eli osoittaako hallitus varoja tietokoneiden hankkimiseksi vai joutuvatko maksajiksi oppilaat ja heidän vanhempansa, kuten lukiokirjojen kohdalla ja mitä tieto- ja viestintätekniikan käyttö ylioppilaskokeessa konkreettisesti tarkoittaa? Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2013 Tuomo Puumala /kesk 2
3 Ministerin vastaus KK 380/2013 vp Tuomo Puumala /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuomo Puumalan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 380/2013 vp: Mitä ja miten lukiokoulutuksessa tulee ensi syksystä lähtien opettaa uudenlaisen ylioppilastutkinnon näkökulmasta, miten lukion tuntijaon uudistaminen on yhteydessä ylioppilastutkinnon uudistamiseen, mitä hallitus tarkoittaa aiempaa laajemmalla yleissivistyksen käsitteellä, jota on tarkoitus mitata uudenlaisella kokeella, miten sähköisten opetusvälineiden käyttöönotto rahoitetaan eli osoittaako hallitus varoja tietokoneiden hankkimiseksi vai joutuvatko maksajiksi oppilaat ja heidän vanhempansa, kuten lukiokirjojen kohdalla ja mitä tieto- ja viestintätekniikan käyttö ylioppilaskokeessa konkreettisesti tarkoittaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvoston asetuksen ylioppilastutkinnosta (915/2005) 10 :n 3 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Hallitusohjelman mukaisesti ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Kokeen uudistamisella pyritään parantamaan kokeen hyödynnettävyyttä tiedonkäsittely- ja pätevyydenarviointitaitojen mittaamisessa. Samassa yhteydessä äidinkielen ylioppilaskoetta kehittävä ryhmä pohtii myös rakenteellisia uudistuksia nykyiseen kokeeseen, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin lukio-opiskelijoiden tulevaisuuden taitoja ja niiden mittaamista. Kokeessa hyödynnetään tietotekniikan antamia mahdollisuuksia. Sen vuoksi äidinkielen kokeen uudistamisessa on otettu huomioon myös tutkinnon sähköistämisen aikataulu. Sen osalta ylioppilastutkintolautakunta on huomioinut mm. kirjoittajamäärät eri kouluissa ja aineissa, eri aineiden kirjoittajien sukupuolijakautuman, eri aineiden tarvitsemat erikoismerkit ja tutkintopäivät. Samoin valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Tutkintolautakunta on määritellyt uudistukset toteutettavan vaiheittain. Suunnitelman mukaan ensimmäiset kokeet voitaisiin toteuttaa sähköisesti vuonna 2016 ja tutkinto kokonaisuudessaan vuonna Ylioppilastutkintolautakunta on tiedottanut kouluja tutkinnon sähköistämisestä. Kokeen sähköisestä toteuttamisesta on saatavilla tietoa mm. aikatauluista, oppiaineista ja teknisistä periaatteista tutkintolautakunnan internetsivuilla. Sivuilla on mahdollisuus myös keskusteluun, kysymysten esittämiseen ja palautteen antamiseen asiasta. Selkeä koekohtainen aikataulutus ja siitä tiedottaminen selkeyttää ja ohjaa koulujen pedagogista uudistumista opetussuunnitelman perusteiden vaateiden mukaiseksi. 3
4 Ministerin vastaus Jo nykyiset lukien yleiset tavoitteet ja tuntijako sekä opetussuunnitelman perusteet edellyttävät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Opetussuunnitelman perusteissa opiskeluympäristöjen ja menetelmien osalta on todettu, että opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa tavoitteena on, että opiskelija osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa näiden oppiaineiden opiskelussa. Lukiolain 28 :n 1 momentin mukaan opetus on opiskelijalle maksutonta. Maksuttoman opetuksen piiriin eivät kuitenkaan sisälly opetuksessa käytettävät oppikirjat ja välineet kuten esimerkiksi laskimet ja kannettavat tietokoneet. Koulutuksen järjestäjille on myönnetty valtionavustuksia oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen vuosina pelkästään lukiokoulutukseen euroa. Lisäksi on myönnetty yhteisavustuksia, jotka ovat kohdentuneet sekä perusopetukseen että lukiokoulutukseen. Lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuksen käyttöön sekä laite- ja tietoverkkohankkeisiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 2011 alkaen euroa. Ylioppilastutkinnon sähköisten kokeiden suunnittelussa on lähdetty siitä, että opiskelijalla on mahdollisuus myös oman päätelaiteen käyttämiseen. Vastaavalla tavoin on menetelty jo aikaisemmin laskinten osalta. Oman päätelaitteen käyttö on jo monille opiskelijoille arkipäivää opinnoissa. Teknisen kehityksen myötä on ilmeistä, että perinteiset oppimateriaalikustannukset tulevat pienenemään sähköisen opiskelumateriaalin myötä. Esimerkiksi laskimet ovat jatkossa korvattavissa päätelaitteiden kautta saatavilla ilmaisohjelmilla. Tutkinnon sähköistäminen mahdollistaa tehtävien laadinnan, kokeeseen vastaamisen, tehtävien ja vastausten sähköisen siirron, vastausten arvioinnin ja tietojen välittämisen kouluille ja kokelaille tuloksista. Se mahdollistaa myös koetehtävien kehittämisen ottaen huomioon entistä laajemmat tausta-aineistot ja ilmaisumuodot. Tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa jatkossa esimerkiksi erillisen kielen kuullun ymmärtämisen koeosion liittämisen varsinaisen kokeen yhteyteen ja tulevaisuudessa tavoitteena on myös pystyä mittaamaan myös suullisen kielitaidon osaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamista. Työryhmän toimikausi päättyy Sen jälkeen kun valtioneuvosto on päättänyt yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta, opetushallitus tulee päättämään lukion opetussuunnitelman perusteista. Uudistukset valmistellaan siten, että tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laaditut opetussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön lukiokoulutuksessa lukien. Ylioppilastutkinnon kokeiden tulee perustua kulloinkin voimassa oleviin valtioneuvoston asetukseen ja opetussuunnitelman perusteisiin. Ylioppilastutkinnon uudistuksia toteutettaessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia opetussuunnitelmia ja niiden mukaisia oppisisältöjä. Nähtävissä ei ole tilannetta, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö olisi poistumassa opetussuunnitelmien perusteista, vaan sen merkitys on päinvastoin todennäköisesti lisääntymässä. Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 4
5 Ministerns svar KK 380/2013 vp Tuomo Puumala /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 380/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuomo Puumala /cent: I vad och på vilket sätt måste man från och med i höst undervisa ur den nya studentexamens synvinkel sett, på vilket sätt står reformen av timfördelningen i samband med reformen av studentexamen, vad avser regeringen med uttrycket bredare allmänbildning som man har för avsikt att mäta med det nya provet, på vilket sätt finansieras införandet av elektroniska undervisningsredskap, d.v.s. anvisar regeringen medel för att anskaffa datorer eller blir eleverna och deras föräldrar på samma sätt som i fråga om gymnasieböckerna tvungna att stå för kostnaderna och vad innebär bruket av informations- och kommunikationsteknologi i studentprovet konkret? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 10 3 mom. i statsrådets förordning om studentexamen (915/2005) utvecklar studentexamensnämnden studentexamen i samarbete med Utbildningsstyrelsen. Enligt regeringsprogrammet utvecklas studentexamen så att den stödjer utbildningens allmänbildande mål så att det blir möjligt att på ett bredare plan utnyttja studentexamen i högskolornas studerandeurval. Fokus läggs på att förbättra examensvitsordens jämförbarhet. Vidare är avsikten att utveckla det andra modersmålsprovet i studentexamen så att det blir ett prov som avspeglar examinandernas allmänbildning och hans eller hennes kunskaper i informationshantering och i bedömningen av information. Genom reformen av provet strävar man efter att förbättra möjligheterna att använda det för att mäta förmågan att behandla information och utvärdera kompetens. I anslutning till det här dryftar den grupp som har tillsatts för att utveckla modersmålsprovet i studentexamen också strukturella reformer av det nuvarande provet för att det så bra som möjligt ska kunna betjäna gymnasieelevernas framtida färdigheter och mätningen av dem. I provet drar man nytta av de möjligheter som informationstekniken ger. Man har vid reformen av modersmålsprovet i studentexamen därför också beaktat tidsplanen för digitaliseringen av examen. I fråga om det har studentexamensnämnden beaktat bl.a. antalet deltagare i studentskrivningarna i olika skolor och i olika läroämnen, könsfördelningen mellan dem som skriver olika läroämnen, de specialtecken som behövs i de olika läroämnena och examensdagarna. Samtidigt förbereder man det stegvisa ibruktagandet av informations- och kommunikationsteknik i studentexamen. Examensnämnden har bestämt att reformerna realiseras successivt. Enligt planen kan det första provet genomföras i elektronisk form 2016 och examen i sin helhet Studentexamensnämnden har informerat skolorna om digitaliseringen av examen. På studentexamensnämndens webbplats finns information om genomförandet av provet i elektronisk form, där hittas bl.a. tidtabeller, läroämnen och tekniska principer. På sidan finns också möjligheter att diskutera, ställa frågor och ge respons på refor- 5
6 Ministerns svar men. En klar och provspecifik tidsplan och information om reformen klarlägger och styr den pedagogiska reformen på skolorna så att de i sin undervisning följer de krav som ställs i grunderna för läroplanen. Redan de nuvarande allmänna målen och den nuvarande timfördelningen samt de nuvarande grunderna för gymnasiets läroplan förutsätter att man i undervisningen utnyttjar informations- och kommunikationsteknik. I grunderna för läroplanen har man i fråga om studiemiljöer och metoder konstaterat att studerande handleds i att använda sig av informations- och kommunikationsteknik och bruka de tjänster som tillhandahålls på bibliotek. Dessutom har som mål för undervisningen i de olika läroämnena satts att den studerande kan utnyttja informations- och kommunikationsteknik i sina läroämnesstudier. Enligt 28 1 mom. i gymnasielagen är undervisningen avgiftsfri för studerandena. I den avgiftsfria undervisningen ingår dock inte läroböcker och redskap, t.ex. kalkylatorer och bärbara datorer. Utbildningsanordnarna har beviljats statsunderstöd för att utveckla inlärningsmiljöerna och för att göra dem mångsidigare för Statsunderstödet som för detta ändamål anvisats för gymnasieutbildningen uppgår till euro. Dessutom har det beviljats gemensamma understöd avsedda för såväl den grundläggande utbildningen som gymnasieutbildningen. För att användas för undervisning i informations- och kommunikationsteknik och anordnings- och informationsnätverksprojekt har det sedan 2011 beviljats euro. Vid planeringen av digitala prov i studentexamen har man utgått från att den studerande har möjlighet att också använda en egen huvuddator. Man har gått tillväga på motsvarande sätt tidigare i fråga om kalkylatorer. Att använda en egen huvuddator hör redan för närvarande till många studerandes vardag. Tack vare den tekniska utvecklingen är det uppenbart att de traditionella läromaterialskostnaderna kommer att sjunka på grund av studiematerial i elektronisk form. Som exempel kan nämnas att kalkylatorerna framöver kan ersättas med de gratisprogram som fås via huvuddatorerna. Digitaliseringen av examen gör att man kan formulera uppgifter, besvara prov och överföra uppgifter och svar i elektronisk form och förmedla bedömning av svar och information om resultat till skolorna och abiturienterna. Digitaliseringen möjliggör också att vid utvecklingen av provuppgifterna fästa uppmärksamhet vid ett mer omfattande bakgrundsmaterial och olika uttrycksformer. Informations- och kommunikationstekniken möjliggör framöver exempelvis att foga hörförståelsen till det huvudsakliga provet och målet är att man i framtiden också ska kunna mäta de muntliga språkkunskaperna. Undervisnings- och kulturministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att bereda ett förslag till statsrådets förordning om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och timfördelningen i gymnasiet. Arbetsgruppen mandattid går ut den 2 december Efter att statsrådet har fattat beslut om de allmänna riksomfattande målen och timfördelningen i gymnasiet slår Utbildningsstyrelsen fast grunderna för läroplanen i gymnasiet. Reformerna bereds så att förordningen som gäller målen och timfördelningen och läroplanerna som har gjorts upp enligt grunderna för läroplanen kan tas i bruk inom gymnasieutbildningen från och med den 1 augusti Studentexamensproven måste vid respektive tidpunkt basera sig på statsrådets gällande förordning och de gällande grunderna för läroplanen. Vid genomförandet av reformerna av studentexamen iakttas de läroplaner och det lärostoff som följer dem. Det går inte att skönja en situation där användningen av informations- och kommunikationsteknik skulle hålla på att försvinna från undervisningen utan dess betydelse kommer tvärtom sannolikt att öka. Helsingfors den 27 maj Undervisningsminister Krista Kiuru
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2012 vp Maahanmuuttajaoppilaiden asema äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisessa Eduskunnan puhemiehelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistamassa äidinkielen ylioppilaskoetta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 247/2012 vp Äidinkielen ylioppilaskokeen ja lukiokoulutuksen uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisen taustalla on hallitusohjelmakirjaus: Ylioppilastutkintoa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien
LisätiedotTill riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 207/2006 vp IB-lukiolaisten tasavertainen asema haettaessa yliopistoon Eduskunnan puhemiehelle Suomessa toimii 14 IB-lukiota. Diploma Programme ("IB-lukio") on kaksivuotinen opetusohjelma,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2011 vp TV-kanavien tasapuolinen näkyvyys kaikkialla Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa television käytöstä peritään televisiolupamaksu, jonka varat käytetään pääasiassa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2013 vp Suomi tieteen kielenä Eduskunnan puhemiehelle Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 219/2013 vp Rakennuslain muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallituksella on suunnitteilla rakennuslain muutos, jossa mm. rakentamisen suunnittelua, rakennustyön johtoa ja rakentamisen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 750/2006 vp Digitaalisten ohjelmien lähettäminen yhteisten digisovittimien kautta Eduskunnan puhemiehelle Suomen television lähetykset muuttuvat kokonaan digitaalisiksi 31.8.2007. Jotta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 448/2007 vp Rahtikirjavelvoitteen säätäminen kabotaasiliikenteen valvomiseksi kotimaan kuljetuksissa Eduskunnan puhemiehelle Kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan tavaraliikennettä, jota
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 459/2010 vp Elokuvan ja television koulutusohjelman saaminen Lahden ammattikorkeakouluun Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoululaki määrää ammattikorkeakoulun tehtäväksi ammatillisten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 323/2005 vp Abiturientit ja jatko-opinnot Eduskunnan puhemiehelle Lukiolaiset ovat saaneet jälleen tämän kevään koulu-urakkansa suoritettua. Olo on toisaalta helpottunut, osin haikeakin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 541/2005 vp Rakennusten energiatehokkuustodistukset Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2002 hyväksytyssä direktiivissä rakennusten energiatehokkuudesta säädetään rakennusten energiatehokkuustodistuksen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 342/2007 vp Diabetesta sairastavien lasten hoito kouluissa Eduskunnan puhemiehelle Diabetesta sairastaa Suomessa yli 200 000 ihmistä. Vuosittain diagnosoidaan yli 15 000 uutta diabetestapausta.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 561/2009 vp Palomiesten eläkeiän vaikutukset kuntatalouteen ja kansalliseen turvallisuuteen Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen pelastustoimi on nykyisen hallitusohjelman alusta alkaen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä
Lisätiedot