ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10313 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi HOPE Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Opetushallitus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Projektin vastuuhenkilön nimi Joni Liukkonen Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Maria Käkelä Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET HOPE-hanke valmistaa opettajia kohtaamaan tutkinnon perusteiden mukanaan tuomia yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden oppimisen muutoksia ja haasteita valmentamalla heitä oppijakeskeisten ja yhteisöllisten pedagogisten ratkaisujen ja uusien oppimismenetelmien käyttöön. Alueellisten ja oppilaitoskohtaisen oppimisympäristöjen kehittäminen tukee uusia oppimisjärjestelyjä ja yrittäjyyden omaehtoista oppimista. Oppimisympäristö tukee yrittäjyyttä kehittämällä ja vahvistamalla - luovia pedagogisia menetelmiä - fyysisiä ympäristöjä oppijoita innostavaksi - sosiaalisia ympäristöjä, kuten ryhmäprosesseja ja yhteisöllisiä kohtaamisia - paikallisten toimijoiden verkostoja - konkreettisia esihautomomalleja ja oppimisympäristöjä kuten osuuskuntamuotoisia yrityksiä. EURA JÄRJESTELMÄ 1/21

2 HOPE-hankkeella on perusteet 1. valtion hallitusohjelmassa 2. tutkinnonperustemuutoksessa olevissa ammatillisissa oppilaitoksissa 3. muutosta tekevien opettajien tarpeissa ja 4. työelämämuutoksen kohtaavien opiskelijoiden tarpeissa. HOPE-hankkeen kohderyhmää ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajat. Seuraavassa on lueteltu hankkeen kumppanit (Huom. Osa nimistä on muuttunut hankehakemuksen teon jälkeen.): Pirkanmaan Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Kulttuuriala, Lempäälä Sastamalan koulutuskuntayhtymä Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun ammattiopisto / Rakentamisen ja kulttuurin yksikkö Loimaan koulutuskuntayhtymä Loimaan ammatti- ja aikuisopisto/ Kulttuuriala Sataedu Satakunnan ammattiopisto, Nakkila Satakunnan ammattiopisto, Kokemäki Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä KoulutuskeskusSedu Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Ammatti-instituutti Iisakki, Osaran yksikkö Aikuiskoulutus- ja oppisopimustoimisto Ikaalisten kauppaoppilaitos Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos HOPE-hankkeen tarkoituksena on sytyttää toisen asteen ammatillisissa perustutkinnoissa opettavien ja oppivien ihmisten yrittäjyyskipinä roihuun! Sytyttämisen välineinä ovat kokemuksellinen opettajien valmennus, joka tuo eri oppilaitosten opettajat yhteen sekä valmennuksen innoittamina syntyvät oppimisympäristöt. Hankkeen määrälliset tavoitteet ovat: 1. Opettajat ja koulujen johtajisto (60 kpl) osallistuvat yrittäjyyskasvatusvalmennukseen. EURA JÄRJESTELMÄ 2/21

3 2. Yrittäjyys nostetaan osaksi oppilaitosten strategioita (8 kpl). 3. Opettajat ja opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat esim. esihautomomalleja ja yrittäjyyden oppimisympäristöjä oppilaitoksiinsa (13 kpl). Esihautomoverkostot toimivat paikallisesti ja valtakunnallisessa verkostossa. 4. Opettajien valmiudet (60 kpl) laatia yrittäjyyspainotteisia opetussuunnitelmia kasvavat. 5. Opettajat käyttävät valmennuksessa oppimiaan oppimismenetelmiä oppilaitosten arjessa ja esihautomotoiminnassa opiskelijoita (300 kpl) ohjatessaan. 6. Oppilaitosten alueellinen sidosryhmäyhteistyö vahvistuu mm. TE-keskusten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. 7. Jo toimiviin yrittäjyyden oppimisympäristöihin liittyy uusia ihmisiä (20 kpl). 8. Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiudet kasvavat ja he perustavat yrityksiä (30kpl) opintojen aikana ja pian valmistumisen jälkeen yrittäjää osallistuu hankkeen järjestämiin kohtaamisiin ja oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittämiseen paikallisesti. 10. Toimijoiden välille syntyy verkostoja: - oppimisympäristöt (10 kpl) - amk-yht.työ (2 kpl) - valmentajat (4 kpl) - alakohtaiset valtakunnalliset (3 kpl) - tutkintojen väliset (5 kpl) ARVIOINTI 1. Lähtökohdan onnistuminen Hyvä, yhteinen suunnittelu on luonut pohjan toteutuksen ja yhteistyön onnistumiselle. Projektin lähtökohta on yrittäjyyskasvatuksesta ja yrittäjyyden oppimisesta innostunut verkosto. Hanke suunniteltiin yhdessä kumppaniverkoston kanssa, mistä syystä sen alkua odotettiin innokkaasti ja hankkeen toimiin sitouduttiin vahvasti. Toimet saatiin myös nopeasti käyntiin. Kumppanit ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeen toimiin 1) ohjausryhmätyöskentelyyn 2) opettajien valmennuksiin ja 3) oppilaitoskohtaiseen kehittämiseen. Kehittämistoimien suunnitteleminen kolmen vuoden päähän on haasteellista ja antoisaa. Toisaalta aikajänne on pitkä, mutta suurien muutosten totetuutamiseen kovin lyhyt. Lisäksi kehittämistoiminnan luonteeseen kuuluu innovatiivisuus, jonka ennakointi on mahdotonta. Tuloksien määrittäminen etukäteen sitoo ajattelua ja toimintaa. 2. Kohderyhmän valinnan onnistuminen Kohderyhmä on 13 oppilaitosta ja koulutuskuntayhtymää. Se on sopivan kokoinen. Kuntayhtymien ja koulujen väliset kokoerot ovat huimat. Se haastaa johdon ajattelemaan kehittämistä uudella tavalla. Vahva panostus muutoshaluiseen yksikköön tuottaa varmemmin pysyviä tuloksia kuin hajautettu, tasaisesti jaettu kehittäminen. Suurikin uudistuminen alkaa pienillä kokeiluilla. EURA JÄRJESTELMÄ 3/21

4 3. Tavoitteiden realistisuus Hankkeen määrällisten tavoitteiden totetutuminen on realistista. Erityisesti verkostoituminen kumppeneiden kesken sekä uusien oppimisympäristöjen synnyttäminen ovat innostaneet osallistujia. Opiskelijolta on saatu hyvää palautetta - toki myös kriittistä arviointia oppimismenetelmistä, joissa suurin vastuu oppimisprosessista ja oppijatiimillä ja yksilöllä itsellään. Strategiatason toimia on vaikea arvioida hankkeen tässä vaiheessa. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS HOPE-hankkeen toteutuksen ja yhteistyön onnistumisen perusta on ollut vahva verkoston rakentaminen, sen sitoutuminen yhtesesti synnytettyyn tavoitteeseen sekä oikeat ihmiset. Ajatus HOPE-hankkeen aikana syntyneiden toimien jatkuvuudesta ja juurtumisesta on noussut esiin monissa valmennuksissa ja keskusteluissa HOPE-opettajien ja johtajiston kanssa. Liittyminen ja kuuluminen valtakunnalliseen valmentajien verkostoon sekä sen kehittäminen edelleen hankkeen aikana on tärkeää sekä organisaatioille että sen yksittäisille jäsenille. HOPElaisten viesti on ollut vahvana vaikuttajana vielä järjestäytymättömän ja epävirallisen Partus Learning Networkin syntymiselle. Verkostoa on rakennettu pitkään yhteistyössä Tiimiakatemian, Partus Oy:n ja monien muiden yritysten ja organisaatioiden voimin. Verkoston nimeäminen ja sen toiminnan kiteytetty kuvaus ovat syntyneet HOPE-hankkeen aikana.partus Learning Network on kattonimike oppilaitosten, valmentajien ja yritysten muodostamalle verkostolle, joka jakaa samansuuntaisen arvopohjan, yrittäjyyskasvatukseen liittyvän oppimiskäsityksen sekä oppimiseen, yrittäjyyteen, johtamiseen ja valmentamiseen liittyvät oppimisen mallit ja käytänteet. Sille on ominaista muun muassa tiedon synnyttäminen, laajentaminen ja vaihtaminen. Perustehtävä on itseohjautuva jäsenyyden valitseminen ammattitaidon ja intohimon perusteella, epäselvät ja vapaamuotoisesti määritellyt rajat, jäsenten halu tulla tunnustetuksi yhteisön jäsenenä sekä orgaaninen kasvu ja kehittyminen. Hanke on tehnyt yhteistyötä monien muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa: 1.Inno-Omnia on verkostomainen osaamis- ja innovaatiokeskus. Inno-Omnia tarjoaa eri koulutusalojen yrittäjiksi opiskeleville kehittämis- ja koulutusmallin sekä oppimispolkuja. 2. Kädet hankkeessa luodaan Omniaan konsepti innovatiivisesta oppimisympäristöstä, joka yhdistää yrittäjätoiminnan, oppimisprosessin ja pedagogisen toiminnan. 3. Taitokatu - hanke, Pirko. Taitokatu-projekti kehittää koko Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän yrittäjyysopintojen toteuttamismallin. Toimintamallin kehittämisessä avainseikkoja ovat uudenlainen opettajuus ja työmenetelmät, tiimityöskentely, projektioppiminen ja yritysyhteistyö. 4. SeTREENI - laajennettu työssäoppimisen hanke, Sedu. SeTREENI on yhteistyössä HOPE-opettajien kanssa valmistelemassa osuuskunnan perustamista Seduun. 5. YES-keskus-hanke. HOPE-hankkeen verkoston toimia pyritään levittämään valtakunnallisen YESkeskusverkoston kautta. Myös ohjausryhmäyhteistyötä hankkeiden välillä tehdään. 6. Tampereen seudun osuustoimintakeskus. Yhteistyötä tehdään oppilaitososuuskuntien synnyttämisen neuvonnassa ja opettajien kouluttamisessa osuuskunta-asioihin. 7. TAMK ja Piramk. Johtajiston valmennusta on suunnittelu yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. 8. Zest Mark. Opiskelijoiden valmennusta on suunnittelu yhteistyössä yrityksen kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 4/21

5 9. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus. Liittymisestä HOPE-hankkeeseen on neuvoteltu. 10. HOPE part. 2 -hanke. Jatkoaikahanke HOPE part 2. (3-5/2009) nopeutti HOPE-hankkeen toimia ja kehittämisprosessia reippaasti. Se kasvatti toimijoiden rohkeutta ja innostusta alueellisten toimien totetuttamiseen. Hanke osoitti verkoston toimintakyvyn suunnittelun, totetutuksen ja raportoinnin suhteen. Se tiivisti rivejä ja näytti jättitiimin voiman. 11. Kartta kouraan ja menoksi - matka yrittäjyyteen - Salon seudun ammatillisen koulutuksen kehittämishanke 12. Kasvu yrittäjyyteen -hankkeessa opettajat kehittävät innostavia yrittäjyyden opetusmenetelmiä yläkoulusta ammattikorkeakouluun saakka. Jyväskylän ammatiopiston kanssa on tehty yhteistyötä tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden kehittämisessä. 13. AIKO-foorumissa on kehitetty Pirkanmaan aikuiskoulutuksen strategiaa yrittäjyyden osalta. Kumppanioppilaitosten HOPE-muutostiimien mentorointi on käynnistynyt voimallisesti vuoden 2009 syksyn lopussa, kun kolmas HOPE-Tiimimestarit -valmennus on käynnistynyt. Mentorointiin panostetaan jatkossa vahvasti. Sen merkitys alueellisten toimien ja tulosten saavuttamiselle on suuri. Projektipäällikkö Maria Käkelä on suorittanut Tiimimestarit -valmennuksen. Molemmat projektipäälliköt osallistuvat Valmentajien valmennus - jatkovalmennukseen. Henkilöstön jatkuva oppiminen ja uudistuminen ovat edellytys hankkeen toimien onnistumiselle ja kehittymiselle. Valmennus myös vahvistaa valmentajien verkostoa. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 1. Verkostoviestintä Viestintä on verkostohankkeessa jatkuvaa. Se toimii many-to-many -periaattella ollen monensuuntaista ja monikanavaista. Toimiva ja elävä verkosto perustuu aktiiviseen tiedottamiseen ja viestintään sekä verkoston sisällä että sen ulkopuolelle. Hankkeen tuloksista ja toiminnasta tiedotetaan verkostolle säännöllisesti. Hankkeen tiedottajana syksyllä aloittanut toimittaja Hanna Tuuri, toiminimi Tuuri Tiedotus, kerää ja kokoaa toimia ja tuloksia haastattelemalla HOPE-valmennuksissa olevia opettajia ja opiskelijoita. Tiedotuksella kannustetaan HOPE-verkoston toimijoita uusiin kokeiluihin. Onnistuneista kokeiluista ja myös tehdyistä virheistä voidaan oppia ja jakaa oppeja muille. Tiedottajan kokoama materiaali, artikkelit ja kuvat ovat raportin liitteenä. 2. Mediajulkisuus HOPE-hankkeen toimet, kuten perustetut osuuskunnat sekä HOPE-valmennuksessa mukana olevien opettajien opiskelijat, ovat päässeet paikallislehtien sivuille. Julkisuutta ovat saaneet muun muassa Taidostoosuuskunta, joka vei voiton Suomen Yrittäjien järjestämässä kilpailuissa yrittäjyyden oppimismenetelmistä. Palkinto luovutettiin Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen sekä Taidoston edustajille Taitaja kilpailujen yhteydessä. EURA JÄRJESTELMÄ 5/21

6 Opettaja TV teki Yle Teemalla nähdyn työssäoppimiseen liittyvän kuuden ohjelman sarjan. IKATAn TOY - malli (työssäoppiminen yritäjänä) Taidostossa oli yhden jakson aihe. Jakson nimi oli Joogamatolla miljonääriksi. 3. HOPEn nettisivut rakennettiin ja avattiin syksyllä Sivun tekninen toteutus ostettiin Solidi oy:ltä. Sivustolla julkaistaan kaikki HOPEn materiaalit sekä ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet. Hankkeen tiedottaja tekee artikkeleita yrittäjyyden oppimisesta ja ne julkaistaan sivustolla. Uusia artikkeleita julkaistaan viikoittain. Sivuston rakennetta ja toimivuutta kehitetään jatkuvasti uusien tarpeiden mukaan. Sivuston yhteyteen on avattu blogi verkoston kuulumisten raportointiin. Tulevaisuudessa blogia tullaan käyttämään vertailuoppimisen reflektoinnissa ja raportoinnissa. 4. Uutiskirjeet ja kumppanitiedotteet Verkostossa toimiminen vaatii jatkuvaa ja monensuuntaista viestintää toimijoiden aktivoimiseksi. Toiminta edellyttää jatkuvaa ja monipuolista viestintää. Verkostolle toimitetaan uutiskirjeitä, joissa kerrotaan verkoston ajankohtaisista asioista ja hyvistä toimivista käytänteistä. Kumppaneille toimitettavilla tiedotteilla viestitään hankkeen hallinnoinnista sekä toimista. Kumppanitiedotteita on julkaistu tarvittaessa noin kahden kuukauden välein. Hakkeen alussa kumppaneille oli tarvetta viestiä useimmin. 5. Graafinen ilme Graafinen suunnittelija Sanna Innilä suunnitteli HOPElle graafisen ilmeen logoineen, jota käytetään kaikessa viestinnässä. Graafinen aineisto on käytössä kaikilla hopelaisilla ja kumppaneilla vapaasti www-sivuilla ladattavissa. Tiedon keruuta varten HOPElle tehtiin lomakkeisto. Se on käytössä matkojen laskutuksessa sekä työajanseurannassa. Lomakkeisto tehtiin helpottamaan hanke-byrokratiaa. 6. Seminaarit, joissa HOPE on ollut mukana HOPEn tavoitteita ja opettajien saavutuksia on esitelty sidosryhmille. HOPEe on saanut useita kutsuja seminaareihin ja kohtaamisiin esittelemään toimintaa, uusia yrittäjyyden oppimismenetelmiä ja -malleja. HOPE-Tiimimestari -valmennuksissa mukana olevat opettajat ovat osallistuneet Tiimiakatemian ja Partusverkoston järjestämiin valtakunnallisiin ja osittain myös kansainvälisiin valmentajien kohtaamisiin, joissa jaetaan kokemuksia, oppeja ja hyviä käytäntöjä valmentajien kesken. EURA JÄRJESTELMÄ 6/21

7 OPH:n projektien käynnistystilaisuus OPH:n Mittarit projekteille -seminaari OPH:n projektien verkostoitumisseminaari Valmentajien kohtaaminen, Ikaalinen Valtakunnallinen valmentajien kohtaaminen tuotiin Ikaalisiin, HOPEn kotisijoille. Kohtaamisessa valmentajat myllyttivät uusia ajatuksia, jakoivat kokemuksia, kehittävät menetelmiä ja päivittävät omaa valmennusosaamistaan Yrittäjyyden kivijalka -seminaari Seinäjoella järjestettyyn yrittäjyyden kivijalka -konferenssiin osallistuivat Sedun sekä Ikatan HOPE-opet yhteistyössä ProAkatemian Voimala-hankkeen kanssa. Konferenssissa hopelaiset esittelivät Taidostoosuuskuntaa sekä uusia yhteisöllisiä oppimismenetelmiä Tiimimestarit areenalla -kohtaaminen HOPE-hankkeen toimijoita ja opettajia osallistui valtakunnalliseen valmentajien kohtaamiseen OPH:n taloushallintoseminaari Käsi- ja taideteollisuusalan opetussuunnitelmakoulutus, IKATA Hopelaisilla oma työpaja koulutuksen yhteydessä Tulimyrsky -asiantuntijakohtaaminen, Tapio Aaltonen Verkoston kohtaaminen, jossa keskiössä on yrittäjyyden oppiminen HOPE-myrsky HOPE part 2-jatkoaikahankeen järjestämä verkoston kohtaaminen, jossa keskityttiin opettajuuden muutokseen sekä yrittäjyyden oppimiseen Aiko foorumi: Hankesenssit, Tampere Kehittäjien verkostokohtaaminen Tiimimestarit Areenalla -valmentajaverkoston kohtaaminen Yrittäjyyskasvatuspäivät, Jyväskylän yliopisto Yrittäjyyskasvatuksen tutkijoiden ja toimijoiden tapaaminen OPM:n sadonkorjuuseminaari HOPE esittäytyi jatkoaikahankkeiden yhteisessä koontiseminaarissa Omnian Kädet 007 -hanke: Pilottimarkkinat Yhteistyökumppanin tapahtuma Tulimyrsky, Tampere Verkoston kohtaaminen, jossa keskiössä on yrittäjyyden oppiminen. Tampereen yliopiston kasvatustieteen päivät Irma Rantonen esitteli Tampereen yliopiston kasvatustieteen päivillä HOPEn toimintaa. Rantonen on haastatellut hopelaisia, käsitellyt haastatteluaineiston ja koonnut sen yhteen. Hän tekee Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitokselle pro gradu työtään, joka käsittelee HOPEssa tehtyjä toimia. 7. Tiedotustilaisuudet Kumppanioppilaitosten henkilöstölle on järjestetty tiedotustilaisuuksia, joissa on kerrottu HOPE-hankkeesta, sen tavoitteista, toiminnasta ja mahdollisuuksista. EURA JÄRJESTELMÄ 7/21

8 LPKKY:n henkilöstö IKATA:n henkilöstö ja Iisakki Omnia Kokemäenjokilaakson ammattiopisto HOPE-infot IKATA Pirkanmaan ammattiopisto HOPE ja TOY-info IKATAlla Omnia aikuiskoulutuksen johtoryhmä OPM:n yrittäjyyden ohjausryhmä Opetusministeriö, yrittäjyysalan koulutustoimikunta Verkostoyhteistyöt Aiko-foorumi Taitokatu -hanke, yhteistyöpalaverit ja Heli Potinkara, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Piramk, hanketyöpaja, Ikaalinen Partus Learning Network, Partus-valmentajien tapaaminen Yes-keskukset, Satu Ahlman & co yhteistyöpalaveri , Tampereen Osuustoimintakeskus, Kirsi Niskala, Niina Immonen Partus Learning Network, yhteistyöneuvotteluita useiden verkoston yrittäjien ja organisaatioiden edustajien kanssa Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus, Seija Katajisto, Zest Mark, Anu Manner TAMK, ProAkatemia ja Piramk, neuvottelu johtajiston valmennuksesta Projektin mahdollinen internet-osoite 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 1. Rahoituspäätöksen ja maksatuspäätösten viipyminen, EURA järjestelmä Virallinen rahoituspäätös saapui Hanke oli aloitettu hallinnoijan ja kumppaneiden riskillä. Päätöksen viipyminen aiheutti hankaluuksia kumppaneiden sitoutumisessa. Joidenkin koulujen oli vaikea osallistua hankkeen toimiin ilman virallista rahoituspäätöstä. Maksatuspäätösten viivästyminen ei hankaloita kumppaneiden toimintaa, mutta haastaa hallinnoijan kassan. EURA JÄRJESTELMÄ 8/21

9 Vaikka maksatuspäätökset viipyvät, on toiminnan jatkuttava. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa oppiminen kustannusten syntymisestä tai raportoinnista on mahdotonta. Sama virhe saattaa toistua maksatuksesta toiseen. Lisäksi se kasvattaa riskikerrointa ja luo epävarmuutta. EURA järjestelmän monumentaaliset ongelmat ovat kaataneet kaikki raportoinnin aikataulut. Järjestelmä palvelee jäykästi rahoittajien toiveita, muttei ota huomioon hakijoiden erilaisia tarpeita. Kaiken rahoitukseen ja raportointiin liittyvän pitäisi palvella paitsi rahoittajaa myös hankkeen hallinnoijaa ja varmistaa kehittämishankkeen toiminnan edellytykset. 2. Opettajien palkkausjärjestelmä Oppilaitosten ja opettajien itsensä kokonaisvaltainen kehittäminen törmää usein opettajien palkkausjärjestelmään. Siinä palkanmaksun perusteena ovat pidetyt opetustunnit. Työnkuvan muuttumisen opettamisesta valmentamiseksi ja yrittäjyyden oppimisen näkökulmasta järjestelmä on monien opettajien mielestä epäreilu, vanhanaikainen eikä vastaa todellisuutta. Järjestelmä myös ohjaa ajattelua opettajakeskeiseen toimintatapaan eikä kannusta oman työn, yhteisöllisen valmentajuuden ja oppimisen tai oppilaitoksen kulttuurin kehittämiseen. Kehittämisnäkökulmasta opettajien palkkauksen perusteena tulisi olla kokonaistyöaika. Miten opettajille järjestetään aikaa kehittää uudistuksia? Mistä tulisi luopua, jotta aikaa jäisi siihen, mikä on tärkeää? 3. Hankkeen kehittämistoimiin sitoutuminen Oppilaitokset sitoutuvat HOPEn toimiin ensisijaisesti valmennuksiin osallistuvien opettajien kautta. Tämän takia oikeiden, avainpelaajina ja muutosagentteina toimivien ihmisten löytäminen ja sitouttaminen on tärkeää. Heidän kauttaan oppilaitosten yrittäjyyden oppimisen kulttuuri kehittyy. HOPE-valmennusten tarkoitus on kehittää opettajien henkilökohtaista valmennusosaamista yrittäjyyden oppimisen tueksi - ei niinkään jakaa tietoa yrittäjyydestä. Myös yhteisölliset oppimismenetelmät ja haaste omasta ja ryhmän oppimisesta yllättivät jotkut opettajat. Näitä asioita emme osanneet riittävästi viestinnässä painottaa, minkä vuoksi valmennuksen aloitti pieni joukko opettajia, joiden ennakko-odotukset eivät kohdanneet valmennuksen sisältöä. Ensimmäisestä valmennusryhmästä valmennuksen keskeytti kolme opettajaa. Ryhmän kokoamiseen on kiinnitettävä huomiota ja pyrittävä orientoimaan opettajat hyvin ennen valmennuksen alkua. Toisen valmennusryhmän kokoamisessa pyrittiin korjaamaan ensimmäisellä kerralla tehdyt virheet. Oppilaitoksien johtajat ja ensimmäiseen valmennukseen osallistuvat opettajat tekivät opettajien rekrytoinnin. HOPE-valmentajina johdimme rekrytointia arvojemme mukaisesti. Pidämme arvokkaana 1) henkilön itsensä innostunutta asennetta valmennusta kohtaan (yksilön oppiminen), 2) vapaaehtoista osallistumista, 3) vahvaa kytköstä HOPE I -ryhmän jäseniin (tiimin oppiminen) ja 4) mahdollisuutta soveltaa opittua suoraan opetuksen arkeen (oppilaitoksen kulttuurin muuttaminen). Joissakin oppilaitoksissa toisen ryhmän osallistujien rekrytoinnissa ei täysin onnistuttu. Oppilaitoksissa on usein "tehottoman tasa-arvon" -periaate. Demokraattinen tasa-arvon ajatus on kaunis, mutta se ei EURA JÄRJESTELMÄ 9/21

10 kehittämistyössä synnytä tuloksia. Demokraattisuus johti opettajavalinnoissa siihen, että valmennukseen valikoitiin ihmisiä, jotka eivät luontevasti pysty tekemään tiivistä yhteistyötä (esim. maantieteellinen etäisyys 100 km). Suosittelemme valintaperusteeksi ns. "vilkkusilmä-indeksiä", joka kuvaa ihmisen kiinnostusta, sitoutumista sekä valmiutta oppimiseen itsensä ja yhteisönsä vuoksi. Toinen suositeltava, tuloksia tuottava valintaperuste on työpari-työskentelyn mahdollisuus. Keskeyttämisten varalta ryhmien vähäinen ylibuukkaus on myös hyvä varotoimi. 4. Oppilaitoksen yhteydessä toimivan osuuskunnan jäsenten yrittäjyyskoulutus valmistumisen jälkeen Ammattiin valmistuvat opiskelijat saavat koulussa innostuksen yrittäjyyteen ja pääsevät harjoittamaan yrittäjän taitoja yrittäjyyden oppimisympäristössä, osuuskunnassa. Monet oppilaitososuuskunnat antavat valmistuneille ammattilaisille mahdollisuuden toimia osuuskunnassa valmistumisen jälkeen. Moni heistä olisi valmis ottamaan seuraavan askeleen kohti yrittäjyyttä ja jatkamaan yrittäjyyden opintoja esim. yrittäjän ammattitutkintoon. Useimmilla ei kuitenkaan vielä tuossa vaiheessa ole riittävästi kokemusta ammattialasta oman yrityksen perustamiseen. Osa-aikaisina osuuskuntayrittäjinä heillä on mahdollisuus säilyttää yhteiskunnan turvaverkosto ja samalla kehittää omaa yritystoimintaa. Osuuskuntayrittäjillä ei kuitenkaan ole oikeutta oppisopimusrahoitukseen, jota kautta Yrittäjän ammattitutkinto useimmiten rahoitetaan. Se pysäyttää innostuneen nosteen synnyttämän rohkeuden ja vie valmistuneet ammattilaiset muihin töihin tai osa-aikaiseksi yrittäjäksi ilman verkostoa ja yrittäjän valmiuksia antavaa koulutusta. Ammatillinen koulutus pystyy parhaimmillaan sytyttämään innostuksen yrittäjyyteen, uskon omaan ammatilliseen osaamiseen ja kyvyn ajatella omaa tulevaisuutta yrittäjänä. Yrittämisen valmiudet on hankittava yrittäjyyskoulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen ja pitkän yrittäjyyskoulutuksen tulisi olla saumaton jatkumo. Myös osuuskuntayrittäjien tulisi olla mahdollista osallistua oppisopimusrahoitteiseen yrittäjyyskoulutukseen. 5. Johtajiston sitoutuminen muutokseen ja muutoksen johtaminen HOPEn tavoitteena on yrittäjyyspositiivisen ilmapiirin luominen oppilaitoksiin. Se vaatii paitsi uudenlaista ajattelua myös rohkeita rakenteellisten esteiden purkamista ja käytännön vapauksien antamista opettajille. Se vaatii opettajien henkilökohtaisten valmennustaitojen kehittymistä sekä oppijakeskeisten menetelmien käyttöönottoa. Kaikkiin muutoksiin tarvitaan sekä tekijä että lupa tehdä. Näissä oppilaitoksissa, joisa yrittäjyyden oppimisen vallankumousta voidaan alkaa toteuttaa, on myös oppilaitoksen johdon oltava hyväksymässä ja kannustamassa innovaattoreita ja muutoksen pilotoijia. Miten johto sitoutuu/uskaltautuu uudistumiseen, kun kaikkea ei voi varmistaa ennakkoon? Miten käsittelemme kulttuurin muutoksen synnyttämät kriisit? Mikä on meidän koulun tehtävä, merkitys ja tavoite? Mikä on tärkeää ja miksi? 6. Kilpailutukset ja kumppanuudet Elämme EU:n kilpailutussäädösten mukaan kaikissa kehittämishankkeiden hankinnoissa. Samaan aikaan tavoittelemme pysyviä kumppanuuksia ja luottamukseen perustuvia verkostoja sekä yrittäjyyden kehittymistä. Kehittämistoimijoiden verkosto on maassamme pieni, innovatiivisimmat ja tuloksekkaimmat toimijat usein tuntevat toinen toisensa ja ovat toimineet yhteistyössä. Kilpailutus asettaa samassa verksotossa EURA JÄRJESTELMÄ 10/21

11 yhtesen päämäärän eteen työtä tekevät ihmiset ja yritykset keskinäiseen kilpailuasetelmaan ja vaikeuttaa laajan ja pitkäaikaisen verkostoyhteistyön kehittymisen. Toinen kilpailutuksen haaste on sisällöllinen. Miten erotamme eri toimijoiden tarjooman toisistaan, kun tarjouspyynnössä tulee määritellä ostettava tuote tai palvelu tiukasti? Miten varmistamme ostopalvelua tarjoavan yrityksen arvopohjan ja sen toteuttamisen käytännössä? Miten varmistamme hyvän fiiliksen tai dialogin taidot? Nämä asiat vaativat haastattelun eli henkilökohtaisen kohtaamisen. 7. Yrittäjsyyskasvatusta vai elämänhallintataitoja? Yrittäjyyskasvatus on painottunut yrittäjyyden oppimiseen. Tällä perusteella monet opettajat ovat evänneet sen "heikoimmalta oppilasainekselta". Kasvatuksen näkökulmasta taas suurimmat voitot ovat saavuttaneet nämä tekemällä oppijat, "takapenkkien pojat ja tuhmat tytöt". He ovat saaneet otaa vastuun omasta oppimisestaan ja määritellä itse oppimisensa tahtia ja tavoitteita. Innostavan ja kannustavan ilmapiirin luominen kasvattaa sekä itsetuntoa että toimintakykyä. Opettajan oppimis- ja ihmiskäsitys on keskeisessä osassa yrittäjyyskasvatuksen onnistumisessa ja tuloksellisuudessa. 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 1. Valmennukset HOPE-hankkeen toimet lähtevät yksilön oppimisen kautta ja etenevät yhteisön ja organisaation oppimiseen. Yksilön oppiminen käynnistyy valmennuksissa. HOPE-hankkeessa valmennetaan opettajia käyttämään yrittäjyyskasvatuksessa yhteisöllisiä menetelmiä. Puolitoista vuotta kestävässä HOPE-Tiimimestarit - valmennusprosessissa on kuusi lähijaksoa. Valmennusprosessin aikana opettaja kokeilevat ja soveltavat opittuja menetelmiä ja työkaluja omassa työssään. Valmennukseen liittyy henkilökohtainen lukuohjelman sekä kilvoittelutehtävä. Valmennusryhmiä on hankkeen aikana kolme ja jokaisessa valmennuksessa on mukana 20 opettajaa HOPEkouluista. Valmennusten tavoitteena on kehittää yrittäjyyden oppimista HOPE-kouluissa. Opettajien rekrytoinnissa on ollut periaatteena, että kukaan ei lähde valmennukseen yksin. Jokaisesta koulusta on pyritty saamaan vähintään kaksi opettajaa, jotta kehittämistyötä ei kenenkään tarvitse tehdä yksin. Kaikki kolme valmennusryhmää on käynnistynyt ja ensimmäinen valmennusryhmä on valmistunut. Koulujen HOPE-tiimit ovat päässeet kehittämistyössä vauhtiin ja toiminnan tukemiseksi on käynnistetty mentorointi. HOPE I -Tiimimestari -valmennukset , Oppiminen , Johtaminen , Asiakkuudet , Innovointi EURA JÄRJESTELMÄ 11/21

12 , Strategia ja brändi , Valmentajan karaktäärin synnyttäminen HOPE II -Tiimimestari -valmennukset , Orientaatiopäivä , Oppiminen , Johtaminen , Asiakkuudet , Innovointi HOPE III -Tiimimestari -valmennukset , Orientaatiopäivä , Oppiminen , Johtaminen 2. Osuuskunta yrittäjyyden oppimisympäristönä HOPEn tavoitteena on synnyttää oppilaitosten yhteydessä toimivia osuuskuntia yrittäjyyden oppimisympäristöiksi. Osuuskunta itsessään ei kuitenkaan ole ratkaisu yrittäjyyden oppimiseen ellei osuuskunnassa tehtävä yritystoiminta ole osa oppilaitoksen oppimisprosessia ja liity tiukasti kiinni oppimisen rakenteisiin. Tämä on olennaista. Oppijoiden on voitava suorittaa opintoja tehden osuuskunnan kautta asiakastöitä. Osuuskuntamalliin on rakennettava myös yrittäjyyden oppimista tukeva valmennus. Vasta valmennuksen kautta oppijat voivat saada osuuskunnassa toimimisesta tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden hyödyt suhteessa ammatin ja yrittäjyyden oppimiseen. Tästä syystä TOY mallin (kuvattu kohdassa 12 hyvät käytännöt) soveltaminen ja edelleen kehittäminen on olennaista yrittäjyyden oppimisen kulttuurin juurtumiselle oppilaitokseen. Osuuskunta on alusta yrittäjyyden oppimiselle. Osuuskuntamalleja on monia. Tässä esitellään lyhyesti kolme: I Tiimiakatemiassa kehitetty malli Tiimiakatemia on ammattikorkeakoulu ja sieltä oppijat valmistuvat tradenomeiksi. Heidän pääaineensa on yrittäjyys. Opiskelijat perustavat noin 20 hengen osuuskuntia heti opinpolun alussa ja suorittavat kaikki opintonsa omassa osuuskunnassaan työskennellen eri projekteissa. Tiimiakatemian vahvuus on tiimiyrittäjyyden kulttuuri, joka on kehitetty vuosien saatossa. Ristikkäiset tiimit luovat vahvan yhteistyön kulttuurin, joka synnyttää innovaatiota ja turbulenssia. Malli synnyttää (tiimi)yrittäjyyttä ylivoimaisesti tehokkaimmin verrattuna mihinkään muuhun koulutukseen Suomessa. II IKATAssa kehitetty malli Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa on kehitetty Taidosto osuuskunta eli yhden ison osuuskunnan toimintamalli. Malli on kuvattu luvussa 12 hyvät käytännöt. Malli eroaa Tiimiakatemian mallista paljon. Keskeisin ero on oppijoiden intressi, ammatillisessa koulutuksessa oppija valmistuu EURA JÄRJESTELMÄ 12/21

13 ammattiin, ei siis ensisijaisesti yrittäjäksi kuten Tiimiakatemialla. Ammatillisessa koulutuksessa oppijoiden intohimo kohdentuu ammatin oppimiseen ja yrittäjyys on tapa ansaita elanto ammatissa. Tällöin yrityksen perustamistyöhön ei ole kiinnostusta vaan valmiiseen osuuskuntaan liittyminen koetaan helpoksi ja innostavaksi tavaksi kokeilla oikeaa yrittäjyyttä. Mallissa painottuu yrittäjämäisen toiminnan ja elämänhallintataitojen oppiminen suhteessa oman ajattelun kehittymiseen ja ammatillisen identiteetin rakentumiseen. Taidosto on kiinnitetty IKATAan monin siten. Sen jäsenistössä ja hallituksessa toimii monia opettajia ja kehittäjiä. Taidoston arvoissa on vahva side oppimiseen. Taidostosta myös kannustetaan eroamaan, kun jäsen on valmis yrittäjäksi. III Muut osuuskuntapilotit Muut HOPE-hankkeen aikana aloitetut osuuskunta-pilotit ovat tiensä alussa eikä niiden onnistumisesta voida arvioida. Niille yhteistä on, että oppijat ovat itse pääroolissa osuuskunnan synnyttämisessä. Pilottien riskinä on osuuskunnan siirtyminen pois koulusta, kun opiskelijat valmistuvat, jolloin yrittäjyyden oppimisen kulttuuria ei pääse syntymään. Kriittinen kysymys on, miten osuuskuntatoiminta sidotaan koulun toimintaan? Miten yrittäjyyttä tuetaan koulun jälkeen? Oppilaitosten yhteydessä toimii koulusta valmistuneiden ammattilaisten omia osuuskuntamuotoisia yrityksiä. Ne hyötyvät koulun tiloista, laitteista ja verkostoista ja antavat vastapalvelukseksi esim. opiskelijoille työssäoppimispaikkoja. Koulun ja yrityksen välillä on win-win -tilanne, mikä luo hyvän mahdollisuuden yhteistyön kehittämiselle. Toisaalta yksityisenä yrityksenä osuuskunta on vapaa toimimaan missä vain ja keiden kanssa vain. Siksi oppilaitoksen näkökulmasta katsottuna malli on epävarma. Mitä tapahtuu, kun osuuskunnan jäsenet päättävät lopettaa toiminnan tai siirtyä toimimaan muualle? Osuuskuntia on syntynyt seuraavasti: 1. Pirkanmaan koulutuskonserni Pirko, Lempäälän yksikkö Osuuskunta Arteklaani (17 hlöä) 2. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Osuuskunta PuuPakkA, (10 hlöä) 3. Sataedu (ent. Kokemäenjokilaakson ammattiopisto), Villilä Korporaatio Osuuskunta, (8 hlöä) Suunnitteilla olevat osuuskunnat: - LPKKY/ Ammatti-instituutti Iisakki, Osaran yksikkö - Koulutuskeskus Sedu - Sasky, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 3. Muita toimia - NY-yritystoiminta on käynnistynyt vahvasti Salossa, Sataedussa, Pirkossa ja Sedussa. - Useita virtuaalisia oppimisympäristöjä on otettu käyttöön mm. Keikkailu-blogi Salossa ja Lavasterakennusblogi Sastamalassa. Pilotteja ja kokeiluja eri kouluissa ja ammattialoilla on toteutettu yhteisöllisen oppimisen, projektioppimisen ja oppijakeskeisen oppimisen menetelmin. Pienten askeleiden merkittävyys on suurempi toimijoille ja toimijoiden yhteisölle kuin ulkopuolisille. EURA JÄRJESTELMÄ 13/21

14 4. Mentorointi Mentorointi on aloitettu jo heti valmennusten käynnistyttyä. Sen rooli on muuttunut ja vahvistunut hankkeen edettyä. HOPE-mentorointi on ryhmämentorointia ja sillä pyritään vahvistamaan muutostiimin yhteistyötä, yhteistä visiota ja toimintaa. Mentoroinnin avulla siirretään, jäsennetään ja synnytetään kokemustietoa ja - osaamista (hiljaista tietoa) opettajien välillä. Mentorisuhde perustuu opettajien ja mentorin väliseen avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Ryhmämentoroinnilla pyritään jalkauttamaan yrittäjyyttä lisääviä käytänteitä oppilaitoksiin sekä kehittämään niitä eteenpäin erilaisten mallien muodossa. Mentori katsoo kehittymistä paitsi opettajaryhmän myös organisaation ja sen johtamisen näkökulmasta. Mentorin tukemana oppilaitoksen HOPE-tiimi - soveltaa valmennuksessa oppimiaan oppimisen menetelmiä ja työkaluja opetustyöhönsä - kehittää yrittäjyyskasvatuksen malleja, kokeilee ja raportoi niistä - synnyttää oppijoita innostavia oppimisympäristöjä esim. osuuskuntia - levittää yrittäjyyspositiivista kulttuuria oppilaitoksessa - kehittää dokumentaatiota ja tietoperustaa - tukee oppijoita rakentamaan työelämäsuhteita. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 1. Yrittäjyys, oppiminen, ympäristöt ja menetelmät Yrittäjyyden oppiminen ammatillisella toisella asteella liitetään HOPE-hankkeen toimien vaikutuksella osaksi ammattitaidon oppimista. Tätä varten rakennetaan yrittäjyyden oppimisympäristöjä koulujen yhteyteen. Käyttöön otetaan uusia yhteisöllisiä oppimismenetelmiä. Kokeiluja on tehty Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, jossa on perustettu yrittäjyyden oppimisympäristö Taidosto-osuuskunta. Se perustettiin vuonna 2004 ja nykyään sen toiminta on vakiintunut laajaksi yritystoiminnaksi ja osaksi yrittäjyyden oppimista IKATAlla. TOY-malli (työssäoppiminen yrittäjänä) on kehitetty IKATAlla, ja malli on liitetty osaksi koulun normaalia toimintaa. HOPEn innovaatio on yhdistää nämä kaksi mallia. TOY-mallissa yrittäjyyttä opitaan työssäoppimisjaksolla tekemällä asiakastöitä ja osallistumalla TOYryhmän valmennukseen. Valmennusprosessi toteutetaan yhteisöllisillä oppimisen menetelmillä (Partusmenetelmät). TOY-valmentajana toimii Tiimimestarit valmennuksen suorittanut opettaja/valmentaja, joka hallitseen Partus-menetelmät. Kokeilut ovat onnistuneet ja Taidosto-osuuskuntaa sekä TOY-mallia kehitetään edelleen. Yrittäjyyden oppimisen uusi innovaatio vaatii toimiakseen seuraavat elementit käyttöön yhdessä: EURA JÄRJESTELMÄ 14/21

15 I Yrittäjyyden oppimisympäristö (IKATAlla Taidosto) II Yrittäjyyden oppiminen osana opetussuunnitelmaa (IKATAlla TOY-malli työssäoppimisjaksolla) III Yrittäjyyden oppimisen menetelmät (IKATALLA TOY-valmennus Partus-menetelmillä) HOPE auttaa kokeilemaan uusia innovaatioita ja ottamaan niitä käyttöön: III HOPE-opettajat osallistuvat Partus-menetelmillä toteutettuun HOPE-Tiimimestarit valmennukseen, josta he saavat valmiudet ja rohkeuden toimia valmentajina (mm. TOY-valmentajina). II HOPE-opettajia ja HOPE-kouluja kannustetaan kokeilemaan uusia malleja, kuten TOY ja soveltamaan niitä omaan ympäristöönsä. I Auttamaan oppijoita perustamaan yrittäjyyden oppimisympäristöjä. Hyvää mallia saa Taidostoosuuskunnasta. Tulevaisuuden tavoitteena on saada yhä suurempia opintokokonaisuuksia liitettyä yrittäjyyden oppimiseen. Tavoitteena on yrittäjäpainotteinen ammatillinen perustutkinto, jossa ammattiosaamista ja yrittäjyyttä opitaan yhdessä koko opintojen ajan. 2. Partus-verkosto - PARTUS LEARNING NETWORK Partus Learning Network on kattonimike eri sektorien ja toimialojen toimijoiden muodostamalle verkostolle, joka jakaa samansuuntaisen arvopohjan, yrittäjyyskasvatukseen liittyvän oppimiskäsityksen sekä oppimiseen, yrittäjyyteen, johtamiseen ja valmentamiseen liittyvät oppimisen mallit ja käytänteet. Oppimisen malleista ja käytänteistä käytetään niin englanninkielistä käsitettä Partus Methods kuin suomenkielistä käsitettä Partus menetelmät tai Partus työkalut. Kuuluminen Partus Learning Networkkiin ja siinä toimiminen on vapaaehtoista eikä verkoston jäsenyyttä määritellä virallisesti, esimerkiksi käyttämällä jäsenanomuksia tai -maksuja. Jokainen toimija valitsee itse oman aktiivisuustasonsa verkoston suhteen ja identifioi jäsenyytensä oman näkemyksensä mukaisesti. Kyse on vapaamuotoisesta verkostosta. Partus Learning Network ei ole itsessään kaupallinen tai voittoa tavoitteleva verkosto, joskin osa sen toimijoista on voittoa tavoittelevia yksityisen sektorin toimijoita. Partus Learning Network ei ole juridinen henkilö, kuten esimerkiksi yhdistykset tai osakeyhtiöt ovat. Verkoston sisäinen määräysvalta määrittyy aktiivisuuden ja ansioiden mukaan dynaamisesti vaihdellen. Valta on luonteeltaan asiantuntija- ja positiivista karismavaltaa ja tästä johtuen perinteistä resursseihin tai auktoriteettiin perustuvaa valtaa ei voida käyttää verkoston sisällä kuin erittäin vähäisessä määrin esimerkiksi yksittäisten toimijoiden välisissä suhteissa. Partus Learning Network on käytäntöyhteisö. Sille on ominaista muun muassa tiedon synnyttäminen, laajentaminen ja vaihtaminen perustehtävänä; itseohjautuva jäsenyyden valitseminen ammattitaidon ja intohimon perusteella; epäselvät ja vapaamuotoisesti määritellyt rajat; jäsenten halu tulla tunnustetuksi yhteisön jäsenenä; sekä orgaaninen kasvu ja kehittyminen. Lisäksi Partus Learning Network omaa myös epävirallisen verkoston piirteitä, jolle on keskeistä ihmissuhteet niin ammatillisesti kuin työroolin ulkopuolella. EURA JÄRJESTELMÄ 15/21

16 Tällä hetkellä Partus Learning Networkkiin kuuluu arviolta 1600 ihmistä kuudesta EU-maasta, Suomi mukaan lukien. Se voidaan jakaa karkeasti neljään alaheimoon: pienyrittäjiin (600 jäsentä), valmentajiin (opetus- ja koulutusalan ammattilaiset niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta, 300 jäsentä), toisen palveluksessa toimiviin johtajiin ja työntekijöihin (muun muassa keskisuuret ja suuret yritykset, 150 jäsentä) sekä tiimiyrittäjiin (pääasiassa toisen ja korkeakouluasteen opiskelijoita, 550 jäsentä). Lisäksi verkostoon kuuluu pienempiä heimoja, joita ovat muun muassa kansainvälinen Society for Organizational Learning - yhteisön jäsenet sekä EU-kentässä toimivat valmentajat (30 jäsentä kuudessa EU-maassa). Jokainen Partus Learning Networkin toimijataho toimii omasta organisaatiostaan ja kontekstistaan käsin. Näin ollen verkoston tuomaa hyötyä tai eri toimijoiden motivaatioperustaa verkostoon kuulumiseen ei voida yksiselitteisesti määritellä, joskin edellä mainituilla alaheimoilla on tiettyjä yleisluontoisia piirteitä. Alaheimojen heterogeenisuudesta johtuen Partus Learning Network on monikulttuurinen niin kansallisten, sektorien, alojen kuin organisaatiokulttuurien suhteen. Kantavana ideana on saada aikaan ristipölytystä. Tällä tarkoitetaan sosiaalista vuorovaikutusta (esim. yhteiset seminaarit ja koulutustilaisuudet) sekä yhteistoimintaa (esim. yhteiset projektit ja hankkeet), jossa eri kulttuuripiirien toimijat vaihtavat tietämystä ja yhdistelevät eri tyyppisiä ideoita ja käytänteitä yli kulttuurirajojen. Ristipölytyksen tarkoituksena on saada aikaan niin sanottuja välimaaston innovaatioita, joille on ominaista muun muassa uutuusarvoiset ideayhdistelmät, syntypaikan välimaastoluonteisuus sekä arvaamaton syntytapa. Esimerkiksi opetusalalla toimivat opettajat saavat verkostosta näkemyksellisyyttä ja käytänteitä yrittäjyys- ja johtamiskasvatukseen kun taas liike-elämän toimijat pystyvät poimimaan verkostosta opetuskäytänteitä, joita voidaan käyttää henkilöstön kouluttamisessa tai oppivien organisaatioiden rakentamisessa. Ristipölytystä toteutetaan erilaisten kohtaamisten avulla. Ne ovat vuorovaikutteisia seminaareja, jossa verkoston jäseniä saatetaan yhteen keskustelemaan ja vaihtamaan ideoita. Kohtaamiset perustuvat japanilaiseen ideaan "ba:sta" jolla tarkoitetaan kontekstia, jonka sisällä käsitellään jotakin tarkoituksellista. Ba voidaan ajatella jaettuna tilana, joka voi olla fyysinen (esim. toimisto), virtuaalinen (esim. sähköposti), henkinen (esim. jaetut kokemukset ja ideat) tai mikä hyvänsä niiden yhdistelmä. Se on alusta yksilön ja yhteisön tiedon synnyttämiselle. Partus Learning Networkin kohtaamisia ovat muun muassa yrittäjille suunnattu Tulimyrsky -kohtaaminen, nuoryrittäjille suunnattu Aivomyrsky -kohtaaminen sekä opetus- ja koulutusalan ammattilaisille suunnattu Tiimimestarit Areenalla -kohtaaminen. Lisäksi pienempiä kohtaamisia järjestetään aina tilanteiden ja tarpeiden mukaisesti. Tietämyksen vaihtamisen ja synnyttämisen lisäksi kohtaamiset toimivat verkoston rytmin luojina. Verkoston jäsenet pystyvät kohtaamisten avulla havainnoimaan verkoston toimintaa ja pysyvät ajan tasalla verkoston tapahtumista, uutisista, kehityssuunnista ja muista yhteisölle tärkeistä asioista. Rytmin ylläpitäminen on tapa johtaa verkostoa, sillä johtamista ei voida toteuttaa perinteistä resurssi- ja auktoriteettivaltaa käyttämällä. EURA JÄRJESTELMÄ 16/21

17 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektilla ei ole tasa-arvovaikutuksia. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 1. Taidosto osuuskunta Taidosto on kädentaitajien yhteisyritys, joka toimii liiketaloudellisin tavoittein ja perustein. HOPE-hankkeen aikana Taidostoa on kehitetty palvelemaan yhä paremmin yrittäjyyden oppimisessa. Yrittäjyyden oppimisympäristö Taidostossa yrittäjyyttä ja sen käytäntöjä opitaan tekemällä. Taidosto antaa valmiuksia oppia yrittäjämäistä asennetta ja konkreettisia yrittäjän taitoja ilman taloudellista riskiä. Arvokkaimmat kokemukset syntyvät yhdessä muiden taitajien kanssa. Osuuskunta Osuuskunta on joustava yritysmuoto, joka perustuu jäsenten sopimusvapauteen. Jokainen osuuskunnan jäsen omistaa osuuden yrityksestä, mutta ei ole henkilökohtaisesti taloudellisessa vastuussa sen toiminnasta. Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä taloudenpitoa tai elinkeinon harjoittamista. Verkosto Taidosto muodostaa tekijöiden ja osaajien verkoston, joka laajenee, kun uusia jäseniä liittyy osuuskuntaan. Verkosto ulottuu myös jäsenistön ulkopuolelle. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit kuuluvat myös verkostoon. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Ikata on Taidoston luonnollinen kumppani ja toimintaympäristö. Suurella osalla jäsenistä on jokin sidos kouluun. Taidoston toiminta näkyy Ikatan arjessa monella tavalla. Taidoston jäsenet tekevät asiakasprojekteja koulussa ja työssäoppimisjaksoilla. Yrittäjyys näkyy myös opinnäytetöissä ja opetuksen sisällöissä. Taidoston tehtävä Taidoston tehtävänä on valaa ihmisiin yrittäjyyden, yhteisöllisyyden ja tekemisen rohkeutta sekä kehittää oppimisen menetelmiä ja tapoja unelmien tavoitteluun. Yrittäjäksi opitaan kokeilemalla käytännössä, mitä yrittäjyys on. Oppiminen ja elanto kulkevat käsi kädessä. Kun uskaltaa tarttua työhön, oppii rohkeammaksi ja viisastuu tekemisen kautta. Taidosto tarjoaa jäsenilleen ympäristön suunnitella, toteuttaa ja vastata itse omasta oppimisestaan ja tehdä työtä itseään varten. Taidostoa johtavat arvot EURA JÄRJESTELMÄ 17/21

18 Kaikkien jäsenten etu on, että Taidosto toimii ja kehittyy. Siksi yritystä johdetaan niin, että sen toiminta on vakaata ja varmaa. Suuria taloudellisia riskejä vältetään. Tärkeintä ei ole suuri liikevaihto vaan arvokkaat kokemukset. Jokainen sitoutuu työllään osuuskunnan arvoihin. Tekemällä oppiminen Taidoston perusta on tekemällä oppiminen. On tehtävä paljon, epäonnistuttavakin ja huomattava kokemuksiin piiloutunut viisaus. Kokemukset rakentavat risteyksiin paikkoja, joissa voi pysähtyä ennen seuraavaa seikkailua. Ammatillinen rohkeus ja ylpeys Yrittäjyyden ja käsityön maailmassa on valtavasti käyttämättömiä ideoita, keksimättömiä tuotteita ja tutkimattomia työtapoja. Osaamisen pohjana ovat perinteet. Ammatillinen rohkeus tarkoittaa perinteen kunnioittamista, mutta myös sen tarkoituksenmukaista kehittämistä. Taidostolaiset ovat ylpeitä tekemästään työstä. Eettinen liiketoiminta Rehellinen, avoin liiketoiminta auttaa tekemään matkaa rohkeasti kohti yrittäjyyttä. Alan ja tekijöiden arvostusta nostaa se, että työt hinnoitellaan todenmukaisesti ja perustellusti. Salliva yhteisöllisyys Taidostossa tehdään mieluummin yhteistyötä kuin kilpaillaan saman alan osaajien kanssa. Joukkoon mahtuu erilaisia oppijoita. Jokainen tekijä tallaa oman polkunsa, ja yhteisössä polut kohtaavat. Tiedon avoin virtaaminen Jotta yhteistyö opettaisi, on keskusteltava. On puhuttava ja kuunneltava, jaettava kokemuksia: epäonnistumisia, iloja ja kumppanuuksia. Avoimuus auttaa näkemään oikean suunnan työlle ja yrittämiselle. Positiivinen aktivismi Positiivinen aktivismi on asenne omaa elämää ja tulevaisuutta kohtaan. Taitojen, ajattelun ja näkemysten kehittyminen on kiinni siitä, mihin suuntaan itseään haluaa ohjata. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta oman elämänsä aktivisti jokaisesta voi tulla! 2. TOY-malli TOY malli on Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kehitetty työssäoppimisen malli, jossa oppija toimii todellisena yrittäjänä koulun yhteydessä toimivassa osuuskunnassa. IKATAn TOY-mallissa opiskelijat liittyvät Taidosto osuuskuntaan. Taidosto osuuskunta toimii työvälineenä, yhteisönä ja yrittäjyyden oppimisympäristönä TOY:n toteuttamisessa. Taidoston jäsen on työntekijän EURA JÄRJESTELMÄ 18/21

19 asemassa, mutta toimii kuin yrittäjä. Osuuskunta toimii yhteistyössä IKATAn kanssa, mutta se on juridisesti erillinen yksikkö, itsenäinen yritys. TOY-jakso eroaa tavallisesta TO-jaksosta monella tavalla. Perusperiaatteena on, että opiskelija itse vastaa jakson työtehtävien eli asiakastöiden hankinnasta ja tekemisestä. Oppija itse osallistuu aktiivisena toimijana oman opinpolkunsa suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen (itse johdettu oppiminen). Asiakastyöt eivät ole valmiiksi annettuja, niistä ei päätä opettaja. Jakson aikana painottuu liikeidean hauduttelu, ensimmäisten asiakkuuksien hankkiminen, ensimmäisten kaupallisten tuotteiden kehittäminen ja liiketoiminnan turvallinen kokeileminen. Yrittäjänä toimiva opiskelija laskuttaa asiakkaaltaan oikeaa rahaa, joka ohjautuu oppilaalle itselleen osuuskunnan kautta. Näin opitaan asiakkuuksien hallintaa, talouteen liittyvää ajattelua, hinnoittelua sekä laskutuksen käytänteitä. Yrittäjyys on vapautta, mutta myös vastuuta. Molemmat korostuvat TOY-mallissa. Työssäoppimisen laajuus on 20 opintoviikkoa ja se sijoittuu IKATAssa toisen vuoden kevääseen ja kolmannen vuoden syksyyn. IKATAssa TOYlaiset suorittavat 10 ov Yritystoiminta ja valmistus - opintokokonaisuuden sekä jonkun työtehtäviin sopivan toisen opintokokonaisuuden. Yhteinen opintokokonaisuus antaa TOY-valmentajalle mahdollisuuden suunnatta sisältöjä yrittäjyyteen ja arvioida sitä. Jakson lopussa suoritetaan ammattiosaamisen näyttö. TOY-jakson aikana osallistutaan valmennuspäiviin, joissa reflektoidaan kokemuksia yrittäjänä toimimisesta muiden kanssa TOY-jaksolaisten kanssa. Ryhmässä on noin osallistujaa eri ammattialoilta. Valmennuksesta vastaa HOPE-Tiimimestari-valmennuksen käynyt opettaja, joka hallitsee uudet valmennusmenetelmät ja on valmis oppimaan niistä lisää prosessin aikana. Valmennuspäivät eivät ole täysin ennalta suunniteltuja, vaan niiden sisällöt syntyvät oppilaiden vuorovaikutuksesta, ideoista, kokemuksista ja ajatuksista. Seuraavassa avataan TOY-valmennuspedagogiikan lähtökohtia ja periaatteita. Valmentaja suuntaa toimintaa, mutta oppijat tuovat itse sisällöt valmennuspäiviin sekä synnyttävät sisältöjä yhdessä muiden kanssa (ohjattu sosiokonstruktivismi). Valmentaja pyrkii kysymyksin laajentamaan oppijoiden ajattelua ja kannustamaan heitä itse etsimään vastauksia kokemuksen synnyttämiin kysymyksiin. Kokeileminen ja kokeilujen reflektointi yhdessä muiden kanssa synnyttää oppimisen kehän (learning by doing ja tiimioppiminen). Oppiminen on niin tiedollista, motorista kuin tunteellista. Tunne-elämää ja sen kautta kehittyvää asenteellisuutta ei marginalisoida TOY-mallissa. (holistinen oppiminen). Konteksti on tiimioppiminen ja tiimiyrittäjyys. Seuraavassa on kuvattu eri toimijoiden roolit TOY-mallissa. Opiskelija vastaa omasta oppimisestaan, oppii yrittäjyydessä tarvittavia taitoja ja tiimityötaitoja sekä oman ammattinsa vaatimia taitoja kiinnostuksensa mukaan. TOY-valmentaja vastaa jakson aikana yrittäjyyden oppimisesta lähipäivien kautta sekä arvioi näyttöjä. TO-opettajan vastuu on samanlainen kuin tavallisessa työssäoppimisessa; yhteydenpito opiskelijaan sekä TOY-valmentajaan sekä näyttöjen arviointi. EURA JÄRJESTELMÄ 19/21

20 Asiakas ostaa palveluita tai tuotteita opiskelijalta ja toimii mahdollisesti näytön arvioijana. Taidosto osk toimii juridisena yksikkönä liiketoiminnan harjoittamiseen, tarjoaa hallinto- ja kirjanpitopalvelut, mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen (kokeneemmat neuvovat) sekä laajemman oppimisyhteisön TOY-ryhmän lisäksi. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Oppilaitoksiin juurtuva toiminta 1. Opettajien valmennus HOPEn toiminta perustuu opettajien valmennukseen. Valmennusprosessin aikana opettajat oppivat uusia menetelmiä ja saavat uusia työkaluja työhönsä. Puolentoista vuoden valmennusprosessin aikana HOPEopejen käsitykset yrittäjyyden oppimisesta muuttuvat ja laajenevat, ja tavoitteena on, että opettajat alkavat soveltamaan oppimaansa omaan työhönsä. Näin uusi toiminta saadaan pysyväksi käytännöksi kouluihin. Ammatillisella toisella asteella on HOPE-hakkeessa testattu ja sovellettu Partus-menetelmiä ja yhteisöllistä oppimista. Kokemusten perusteella opettajien valmennukset ovat laajenemassa uusiin kouluihin ja valmennettujen opettajien verkosto kasvaa jatkuvasti. 2. Verkosto HOPE-opettajat ovat liittyneet osaksi Partus-verkostoa, joka on kuvattu kappaleessa 10. innovatiivisuus. Verkosto on yrittäjien ja valmentajien laajeneva valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteisö. Menetelmiä ja työkaluja kehitetään ja jalostetaan jatkuvasti verkostossa. Verkostoituminen mahdollistaa osaamisen laajentamisen, tehokkuuden lisääntymisen ja kehittymisen jatkuvuuden. Enää kukaan ei pärjää yksin. Verkostoituminen ja yhteisössä toimiminen lähtee omasta yhteisöstä laajeten kansainvälisiin verkostoihin. HOPE-kouluihin on syntynyt ensin omat HOPE-yhteisöt, jotka ovat verkostoituneet muiden HOPE-koulujen yhteisöjen kanssa. Koko HOPE-verkosto on verkoston kohtaamisten ja viestinnän myötä liittynyt osaksi Partus-verkostoa. 3. Mallit TOY-malli - työssäoppiminen yrittäjänä ja Taidosto-osuuskunta -malli on kuvattu kappaleissa 10. innovatiivisuus ja 11. hyvät käytännöt. Mallit on kehitetty ja testattu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ja nyt malleja ollaan kokeilemassa ja soveltamassa muissa HOPE-kouluissa. Mallit soveltuvat erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja niitä voidaan levittää myös muihin kouluihin. TOY-mallin toteuttamisen edellytyksenä on valmennettu TOY-valmentaja sekä jokin yrittäjyyden oppimisympäristö, kuten osuuskunta. 4. Menetelmien ja mallien käyttöönotto EURA JÄRJESTELMÄ 20/21

Ohjausryhmän kokous. Kehräsaari, Tampere 15.12.2010

Ohjausryhmän kokous. Kehräsaari, Tampere 15.12.2010 Ohjausryhmän kokous Kehräsaari, Tampere 15.12.2010 Kokouksen asialista 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN 3. TALOUSASIAT 5-8/10 JA OMARAHOITUKSEN TILANNE 4. HOPE-HANKKEEN

Lisätiedot

SISÄLTÖ HOPE III RYHMÄ KÄYNNISTYNYT KOMEASTI... 2 TIIMIMESTARIT AREENALLA 15.-16.1.2010... 3 ALUEMENTORIT... 3

SISÄLTÖ HOPE III RYHMÄ KÄYNNISTYNYT KOMEASTI... 2 TIIMIMESTARIT AREENALLA 15.-16.1.2010... 3 ALUEMENTORIT... 3 Tiedote 4 13.11.2009 SISÄLTÖ HOPE III RYHMÄ KÄYNNISTYNYT KOMEASTI... 2 TIIMIMESTARIT AREENALLA 15.-16.1.2010... 3 ALUEMENTORIT... 3 TYÖSSÄOPPIMINEN YRITTÄJÄNÄ (TOY-malli)... 4 TUTKIMUS - KIERROS 2... 4

Lisätiedot

Ohjausryhmän kokous. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Ikaalinen 31.3.2011

Ohjausryhmän kokous. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Ikaalinen 31.3.2011 Ohjausryhmän kokous Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Ikaalinen 31.3.2011 Kokouksen asialista 1. KOKOUKSEN AVAUS JA KUULUMISKIERROS 2. EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN 3. TALOUSASIAT

Lisätiedot

Työssäoppiminen Yrittäjänä OTSIKKO TOY. Alaotsikko. malli. Lyhyesti Terhi Leppä

Työssäoppiminen Yrittäjänä OTSIKKO TOY. Alaotsikko. malli. Lyhyesti Terhi Leppä OTSIKKO Alaotsikko Työssäoppiminen Yrittäjänä TOY malli Lyhyesti Terhi Leppä IKATA: Yrittäjäksi kasvamisen polku Sisäinen yrittäjyys Siirtymisvaihe Ulkoinen yrittäjyys Kantava teema Sisällä polttelee ja

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 Työssäoppiminen yrittäjänä Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 TOY työssäoppiminen yri äjäna TOYn idea on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehi ää omaa yritysideaansa ja toteuttaa

Lisätiedot

Työssäoppiminen Yrittäjänä. IKATAN TOY -malli. Terhi Leppä Jukka Hassinen

Työssäoppiminen Yrittäjänä. IKATAN TOY -malli. Terhi Leppä Jukka Hassinen Työssäoppiminen Yrittäjänä IKATAN TOY -malli Terhi Leppä Jukka Hassinen TOY:n taustavaikuttimet IKATA:n tapauksessa IKATA:n strategiana on yrittäjyysopiskelun kehittäminen. HOPE hanke tarjoaa mahdollisuuksia

Lisätiedot

Työssäoppiminen yrittäjänä. Jyväskylän ammattiopiston malli Satu Mursula

Työssäoppiminen yrittäjänä. Jyväskylän ammattiopiston malli Satu Mursula Jyväskylän ammattiopiston malli Taustavaikuttimet AO:n tapauksessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän strategiana on kehittää rajat ylittävä taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisympäristö. Yrittäjyyden

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN YRITTÄJÄNÄ

TYÖSSÄOPPIMINEN YRITTÄJÄNÄ TYÖSSÄOPPIMINEN YRITTÄJÄNÄ TOY Taidosto YRITTÄJYYDEN OPPIMISTA KÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyys on käsi- ja taideteollisuusalalla merkittävä vaihtoehto työllistyä. Siksi alan opiskelijat tarvitsevat mahdollisuuden

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Pedagoginen Osuuskunta HyTa HyvinvointiTaivas KÄSITYSKIRJA

Pedagoginen Osuuskunta HyTa HyvinvointiTaivas KÄSITYSKIRJA Pedagoginen Osuuskunta HyTa HyvinvointiTaivas KÄSITYSKIRJA Oppimisympäristö SKY-Opiston yhteydessä toimiva pedagoginen osuuskunta HyTa HyvinvointiTaivas on keväällä 2013 perustettu uudenlaista oppijuutta,

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

HOPE ohjausryhmä. 16.9.2010 Jyväskylän Säynätsalo, Juurikkasaari

HOPE ohjausryhmä. 16.9.2010 Jyväskylän Säynätsalo, Juurikkasaari HOPE ohjausryhmä 16.9.2010 Jyväskylän Säynätsalo, Juurikkasaari Kokouksen asialista 1. KOKOUKSEN AVAUS JA KUULUMISKIERROS 2. EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN 3. TALOUSASIAT 1-4/10 4. KOULUKOHTAISTEN

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

OSK - HANKESUUNNITELMA

OSK - HANKESUUNNITELMA 1. Hankkeen tavoitteet Hope OSK -hankkeen tavoitteena on kehittää oppilaitosten yhteydessä toimivia yrittäjyyden ja ammatillisen oppimisen yhdistäviä osuuskuntia pedagogisiksi oppimisympäristöiksi. Osuuskunnat

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 5.11.2015 Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, 1 2 ORIVEDEN OPISTOYKSIKKÖ Koulutie 5 35300 Orivesi TAMPEREEN YKSIKKÖ Hallilantie 24 33820

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Virtuaalimaailmat ja simulaatiot. Mikkeli 30.-31.1.2012

Virtuaalimaailmat ja simulaatiot. Mikkeli 30.-31.1.2012 Virtuaalimaailmat ja simulaatiot Mikkeli 30.-31.1.2012 2 Sanna Brauer KM, Projektipäällikkö Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöhankkeiden

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos 1 OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYDEN ERIKOISTUMISOPINNOT 2 Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen

Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen Ohjausryhmän palaveri 27.1.2014 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Katsaus hankkeen toimintaan 3. Ensimmäisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Valmennusohjelma alueellisille, ammatillista huippuosaamista kehittäville yhteistyöverkostoille Valmennusohjelman tavoitteet Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Laitoimme kaiken uusiksi: dialogiluokkia 2, Hautomo-yrittäjyystila, Torikahvila lounge, Lento-neukkari (videoneuvottelu)

Laitoimme kaiken uusiksi: dialogiluokkia 2, Hautomo-yrittäjyystila, Torikahvila lounge, Lento-neukkari (videoneuvottelu) PILVIPAJA YRITILA Rakensimme uudet yrittäjyyden oppimistilat Laitoimme kaiken uusiksi: dialogiluokkia 2, Hautomo-yrittäjyystila, Torikahvila lounge, Lento-neukkari (videoneuvottelu) Tilan on tarkoituksena

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus TIEKE, Vaikuta ja vaikutu yhdessä hankkeet elämään seminaari 17.9.2009 Projektiaihio on - mistä kumppanit:

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op)

Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op) Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op) Lähtökohtana on asiakas- ja ihmislähtöinen prosessi, jossa matkaan lähdetään luovan osaamisen tunnistamisesta ja ohjaamisesta kannustavalla,

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot