TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI. Uudisrakennus Kodikastalo okt Käräjäkoskentie Riihimäki. Tutkija: Hannu Järvi VTT-C

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI. Uudisrakennus Kodikastalo okt Käräjäkoskentie Riihimäki. Tutkija: Hannu Järvi VTT-C"

Transkriptio

1 TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI Uudisrakennus Kodikastalo okt Käräjäkoskentie Riihimäki q 50 n 50 3,4 2,5 Tutkija: Hannu Järvi VTT-C

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kohteen yleistiedot 1.1 Kohde ja osoite 1.2 Tutkimuksen tilaaja 1.3 Tutkimuksen tavoite 1.4 Tutkimuksen tekijä 1.5 Tutkimusajankohta 1.6 Kuvaus kohteesta 2. Lähtöarvot 2.1 Ulko- ja sisäilman olosuhteet 2.2 Tiiviysmittauksen kattavuus 2.3 Käytetyt mittalaitteet ja koejärjestelyt 3. Tulokset 3.1 Mittaustulokset 3.2 Tulos ja sen arviointi 4. Johdanto tiiviysmittaukseen Liitteet: Testitulokset Tiiviysmittauspöytäkirja Ote asumisterveysohjeesta

3 1. Kohteen yleistiedot 1.1 Kohde ja osoite Uudisrakennus Kodikastalo omakotitalo Käräjäkoskentie Riihimäki 1.2 Tutkimuksen tilaaja 1.3 Tutkimuksen tavoite Mitata rakennuksen ilmavuotoluku n50 ja q50 standardin SFS EN mukaisesti menetelmää B käyttäen. 1.4 Tutkimuksen tekijä Certek Oy Hannu Järvi (VTT-C ) Puh Tutkimusajankohta 9. joulukuuta Kuvaus kohteesta Kolmekerroksinen betoni- / puurakenteinen Kodikastalon omakotitalo. Kerrosala 153,0 m 2 Huoneistoala 141,5 m 2 Rak. tilavuus 955,0 m 3 Lämmitys maalämpö, vesikiertoinen lattialämmitys, takka Ilmanvaihto koneellinen tulo ja poisto, lämmöntalteenotto Ulkoseinä puurakenteinen, eriste , hs muovi Alapohja maanvarainen betonilaatta, styrox 200 Yläpohja puurakenteinen, puhallusvilla 500, hs muovi

4 2. Lähtöarvot 2.1 Ulko- ja sisäilman olosuhteet Ulkoilman lämpötila 2,4 C Sisäilman lämpötila 20,5 C Tuuli Iännestä 3 m/s puuskissa 6 m/s Pilvisyys 7/8 Ilmanpaine Pa 2.2 Tiiviysmittauksen kattavuus Mittaus suoritettiin rakennuksen koko vaipan alalta. Mitään rakennuksen osaa ei jätetty mittauksen ulkopuolelle. 2.3 Käytetyt mittalaitteet ja koejärjestelyt Minneapolis Blower door model 4 Paine-eromittari DG700E Fluke Tir-27 lämpökamera Tiny CX savukone Amprobe TMA5 anemometri Bosch PLR-50 laser-etäisyysmittari Compaq Presario + Win 7 + Tectite Mittaus suoritettiin olohuoneen terasin oven oviaukosta. Tukitut kohteet: - iv-raitisilmakanava pallotettu laitteistosta - iv-jäteilmakanava huputettu katolta - liesituulettimen kanava huputettu katolta - takat teipattu sisältä - lattiakaivot ja vesilukot täytetty vedellä Rakennuksen ollessa alipaineistettuna -50 Pa suoritettiin ilmavuotojen paikannus lämpökameraa ja merkkisavua hyväksi käyttäen.

5 3. Tulokset 3.1 Mittaustulokset Mittaus suoritettiin alipaineisena. Paineistus mitattiin viisiportaisena 40, 45, 50, 55 ja 60 Pascalin paineella. Jokaisesta mittauspaineesta otettiin sata näytettä. Tulokset: q50 ilmavuotoluku alip. 3,40 [m 3 /(h*m 2 ] n50 ilmavuotoluku alip. 2,53 (1/h) 3.2 Tulos ja sen arviointi Tulos: q50 [m 3 /(h*m 2 ] 3,40 VÄLTTÄVÄ Tulos ilmoitetaan yhtä desimaalia käyttäen = q50 [m 3 /(h*m 2 ] 3,4 Rakennuksesta paikannettiin runsaasti ilmavuotoja mm höyrynsulun liitoksista, yläpohjasta, läpivienneistä sekä lattian ja seinän liitoskohdista. Mittaustulos osoittaa, että tiiveys täyttää uudisrakennuksille asetetut ilmatiiveysvaatimukset, mutta energiatodistuksen suunnitteluarvona käytettyä ilmavuotolukua q50 2,0 ei saavutettu. Tuloksen vertailu tiiviysmittausluokituksessa: alle 0,6 erinomainen passiivitalo 0,7-1,0 erittäin hyvä suositus uudisrakennuksille 1,1-1,5 hyvä 1,6-2,0 melko hyvä vertailuarvo 2,1-3,0 tyydyttävä 3,1-4,0 välttävä vaatimus q50-luvulle yli 4,1 huono

6 4. Johdanto tiiviysmittaukseen Yleistä Energiatehokkaassa rakentamisessa vaipan ilmatiiviys on tärkeä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta, sisäilmaston viihtyvyyden kannalta sekä energiakulutuksen vähentämisen kannalta. Rakennusten ilmanpitävyyden mittaaminen rakennusten laadunvalvontamittauksena on yleistynyt merkittävästi muutaman vuoden sisällä. Vaipparakenteiden ilmatiiviydestä on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta vasta energiatodistuksen myötä tiiviyden todentaminen on yleistynyt ja se on tullut jäädäkseen yhtenä rakennuksen vaipan kunnon tutkimisen muotona lämpökuvauksen rinnalle. Hyvän ilmatiiviyden saavuttaminen rakennuksen vaipparakenteissa on tärkeä monestakin syystä. Ehkä tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä voidaan pitää rakennuksen vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamista. Siirryttäessä entistä paremmin eristäviin vaipparakenteisiin tulee hallitsemattoman vuotoilman kulkeutuminen rakenteen sisään estää, jotta vältytään rakenteiden kosteus, ja homevaurioriskeiltä. Nykyisten asumistottumusten seurauksena sisäilman kosteuslisä voi olla talviaikana jopa 4-5 g/m 3 sisäilmassa, jolloin kosteuskonvektion riski kasvaa. Jos vaipparakenteissa on ilmavuotoreittejä, voi sisäilman kosteus kulkeutua ilmavirtausten mukana kylmiin rakenteiden osiin ja aiheuttaa kosteusvaurioriskin. Toinen merkittävä syy hyvään ilmanpitävyyteen on hyvän asumisviihtyvyyden saavuttaminen. Kylmän ulkoilman virtaaminen sisätiloihin aiheuttaa vedon tunnetta ja pahimmilleen lisää terveyshaittariskejä. Vaipan hyvä ilmanpitävyys parantaa sisäilman laatua, koska vedontunne vähenee ja mahdollisten homeiden, epäpuhtauksien ja haitallisten aineiden kulkeutuminen talon rakenteista, maaperästä ja ulkoilmasta sisäilmaan vähenee. Lisäksi hyvä ilmanpitävyys parantaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, koska kostea sisäilma ei pääse virtaamaan rakenteisiin ja toisaalta siksi, että kylmä ulkoilma ei pääse jäähdyttämään rakennetta ja aiheuttamaan materiaalikerrosten välisiin rajapintoihin homeen kasvulle otollisia olosuhteita tai kosteuden tiivistymisriskiä. Kolmas merkittävä tekijä hyvään ilmatiiviyteen pyrkimisessä on energiakulutuksen pienentäminen. Hallitsemattomalla vuotoilmalla on suuri vaikutus rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. Esimerkiksi pientaloissa laskennallinen kokonaisenergiankulutuksen lisäys on keskimäärin 4 % jokaista n 50 -luvun kokonaisyksikön lisäystä kohti. Vuotoilman tarvitseman energian osuus suhteessa kasvaa siirryttäessä matalaenergiarakentamisen suuntaan.

7 Käsitteitä Painekoe Rakennuksen ilmanpitävyyteen kehitetty koe, jossa rakennus ali- tai ylipaineistetaan, jotta vaipan ilmanpitävyyttä voidaan tutkia. Tiiviysmittaus kts. painekoe Rakennuksen ulkovaipan ilmavuotoluvun n50 ja q50 määrittäminen 50 Pa alipaineessa (tai ilmavuotokohtien etsiminen muussa, käyttötilannetta suuremmassa alipaineessa). Ilmanvuotoluku, n50 [1/h] Ilmanvuotoluku n50 kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotoreittien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pa (pascal) ali- tai ylipaine. Rakennuksen sisätilavuus mitataan ulkovaipan sisäpintojen mukaan, välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen. Ilmanvuotoluku, q50 [m3/(h m2] ilmanvuotoluvulla q50 kuvataan rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennusvaipan pinta-alaa kohden (m3/(h m2)). Rakennusvaipan pinta-alaan lasketaan ulkoseinät aukotuksineen sekä ylä- ja alapohja; Ilmanpitävyys, ilmatiiveys Ilmanpitävyydellä tarkoitetaan rakenteen kykyä estää haitallinen ilmanvaihtuvuus rakenteen eri kerrosten läpi. Neutraaliakseli Tasolinja rakennuksen poikki jossakin korkeudessa, missä sisä- ja ulkoilman paineero on nolla. Ulkovaippa Ulkovaipalla tai vaipalla tarkoitetaan rakennuksen sisätilojen erottavia rakennekerroksia kylmästä ulkoilmasta. n 50, ilm ilmoitettu ilmavuotoluku Ilmoitettu ilmavuotoluku on talotoimittajan tietylle talotyypille/tyypeille mittauksista laskettu ilmavuotoluku. Ilmoitettua ilmavuotolukua voidaan käyttää rakennuksen ilmavuotoluvun suunnitteluarvona ilman erillistä selvitystä tai mittausta. Ilmoitettu ilmavuotoluku lasketaan RT mukaisesti. Ilmoitettu ilmavuotoluvun laskennassa otetaan huomioon mittaustulosten lukumäärä ja hajonta. Talotyyppi Talotyyppi on talotoimittajan rakennus, jonka rakenteet ovat määrätynlaiset esim. puurakenteinen, kivirakenteinen tai sekarakenteinen. Eri talotyyppiä voivat olla erilaisilla toteutusratkaisuilla tehdyt rakennukset, jotka vaikuttavat ilmatiiviyteen. Talotoimittajalla voi siis olla useita talotyyppejä.

8 Rakennusvaipan ilmanvuotoluvun mittaus Rakennuksen tai sen osien tiiviyttä mitataan Suomessa ns. alipainemenetelmällä, jossa tutkittavaan tilaan aiheutetaan 50 Pa:n alipaine ulkoilmaan nähden. Alipaine saadaan aikaan puhaltimella. Puhallin asennetaan ulko-oven tai ikkunan tuuletusluukun paikalle. Puhallin voi olla myös rakennuksen oma ilmanvaihtolaitteisto. Alipaineen ylläpitämiseksi tarvittava ilmamäärä mitataan. Tämä ilmamäärä jaettuna tutkittavan tilan ilmatilavuudella antaa tulokseksi ns. ilmavuotoluvun n 50, tai ilmamäärä jaetaan vaipan alalla jolloin tulokseksi saadaan ilmavuotoluku q 50. Ilmavuotoluku n 50 esitetään yksikössä 1/h, vaihtoa tunnissa. Ilmavuotoluku q 50 esitetään yksikössä [m 3 /(h m 2 ]. n 50 = Q 50 /V missä n 50 = rakennuksen ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla [1/h] Q 50 = painekokeella mitattu ilmavirtaus 50 Pa paine-erolla [m³/h] V = rakennuksen/mitattavan osan sisätilavuus [m³] q 50 = Q 50 /A missä q 50 = rakennuksen ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla [m 3 /(h m 2 ] Q 50 = painekokeella mitattu ilmavirtaus 50 Pa paine-erolla [m³/h] A = rakennuksen/mitattavan osan ulkovaipan ala [m 2 ] A =Vaipan ala V =Ilmatilavuus Q 50 =Poistoilmamäärä 50Pa alipaineen ylläpitämiseksi tunnin aikana Kuva 2. Vaipan tiiviysmittauksen periaate Rakennuksen ilmanpitävyyden mittaaminen painekoemenetelmällä on esitetty standardissa SFS EN Standardissa käytetään mittausmenetelmää B (rakennuksen vaipan testaus) siten, että rakennukseen tarkoituksellisesti ilmanvaihtoa varten tehdyt aukot (ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistokanavat, korvausilmaventtiilit), tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti tarvittaessa teippaamalla.

9 Rakennuksen mitattavaan alueeseen otetaan mukaan kaikki lämmitetyt ja jäähdytetyt tilat tai tilat, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja sellaiset tilat, jotka selkeästi ovat ilmanpitävän vaipan sisäpuolella. Ilmanvuotoluvun laskennassa käytettävä rakennuksen sisätilavuus lasketaan rakentamismääräyskokoelmassa D5 määritetyn rakennuksen ilmatilavuuden mukaan. Rakennuksen ilmatilavuus on huonekorkeuden ja kokonaissisämittojen mukaan lasketun pinta-alan tulo. Välipohjia ei lasketa rakennuksen ilmatilavuuteen. Vaipan alaan lasketaan ulkoseinien pinta-ala sisämittojen mukaan laskettuna sekä yläpohjan ja alapohjan ala. Aukkoja ei vähennetä vaipan alasta. 2.4 Ilmanvuotoluvun vertailuarvoja Rakennuksen ilmavuotoluku tarvitaan lähtötietona lämmöntarpeen laskennassa. Erinomainen arvo pientalossa on alle 1,0 1/h, normaali n. 4,0 1/h ja heikko n. 10,0 1/h. Ilmanvuotolukua ei pidä sekoittaa LVI- suunnittelussa käytettyyn termiin ilmanvaihtokerroin, joka kertoo rakennuksen ilmanvaihdon suunnittelijalle kuinka monta kertaa sisäilman tilavuus halutaan vaihtuvat aikayksikössä. Ilmanvaihtoa suunniteltaessa on otettava siis huomioon koneellisen ja luonnollisen ilmanvaihdon suhteet. Vuoden 2003 alussa voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä ilmanpitävyys otetaan huomioon lämmönläpäisykertoimien ja lämmön talteenoton ohella ns. lämpöhäviöiden tasauslaskennassa. Suomen rakentamismääräyskokoelman D5 kohdassa esitetään rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennan ohjeet Tiiviysmittaus rakennuksen laadunvalvontamittauksena Tiiviysmittaus (vuoden 2010 alun jälkeen) on tehtävä silloin kun uudisrakennuksen energiatodistuslaskelmissa halutaan käyttää parempaa ilmavuotolukua kuin 4 1/h vaihtoa tunnissa, ellei rakennus kuulu ns. talotoimittajan ilmoitusmenettelyn piiriin. Ilmoitusmenettely vaatii jokaisesta talotyypistä tiiviysmittauksien sarjan, tulosten laskennan sekä tulosten seurannan. Jos rakennuslupa on jätetty ennen käytetään tiiviysmittauksen yksikkönä n 50 -lukua, joka kertoo montako kertaa rakennuksen ilma vaihtuu tunnin aikana 50Pa paine-erolla vaipan vuotokohtien kautta määräyksissä vertailuarvo n 50 -luvulle on 2,0 1/h. Jos suunnitelmissa käytetään parempaa kuin 4,0 1/h tulee tiiviys osoittaa. Tiiviysmittauksen yksikkönä eteenpäin käytetään q 50 -lukua, joka kertoo kuinka paljon ulkovaippa neliötä kohden vuotaa tunnin aikana 50Pa paine-erolla vaipan vuotokohtien kautta määräyksissä vaatimus on q 50 -luvulle 4,0 [m 3 /(h m 2 ]. Vertailuarvona käytetään 2 [m 3 /(h m 2 ] ja suositus on alle 1,0 [m 3 /(h m 2 ].

10 TESTITULOKSET

11 TIIVIYSMITTAUSPÖYTÄKIRJA

12 Ote Asumisterveysohjeesta Terveydensuojelulaki (763/94) 32 Voimassa toistaiseksi 1 HUONEILMAN LÄMPÖTILA Ihmisen kokemaan lämpöaistimukseen vaikuttavat huoneilman lämpötila, lämpösäteily, ilman virtausnopeus ja kosteus sekä vaatetus ja ihmisen toiminnan laatu. Lämpöolot vaikuttavat suoraan viihtyvyyteen. Pitkäaikainen veto ja viileys saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Jos ilman sisältämä kosteus tiivistyy pistemäisestikin rakenteiden kylmään pintaan kosteusvaurioiden mahdollisuus lisääntyy. Kylmät pesu- ja saunatilat vähentävät asumisviihtyvyyttä, lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta ja saattavat aiheuttaa kosteusvaurion ja sen seurauksena mikrobikasvuston syntymisen. Lattian alhainen pintalämpötila voi olla lapsille ja aikuisillekin haitallinen. Haitan suuruus riippuu vaatetuksesta, lattiamateriaalin lämmönjohtavuudesta, kylmistä lattian suuntaisista ilmavirtauksista ja altistuksen kestosta. Seinä- ja kattopintojen viileys ei yleensä aiheuta terveyshaittaa, jos jäljempänä ilmoitetut lämpötilojen välttävän tason arvot eivät alitu. Suuret lämpötilaerot laajoilla seinäpinnoilla voivat kuitenkin aiheuttaa lämpösäteilyn epäsymmetrisyyttä. Tämä puolestaan johtaa viihtyvyyden vähenemiseen, ja pitkään jatkuessaan siitä voi myös aiheutua terveyshaittaa asunnossa oleskeleville. Jos huoneilma on lämmityskaudella liian lämmintä, se voi lisätä väsymistä, keskittymiskyvyn alenemista, hengitystieoireilua ja aiheuttaa kuivuuden tunnetta, mikä johtaa usein turhaan ilmankostutukseen. Liian korkea lämpötila voi myös kiihdyttää kaasumaisten epäpuhtauksien vapautumista lähteistään. 2 LÄMPÖTILOJEN OHJEARVOT Ohjearvot perustuvat mittausolosuhteisiin, joissa ulkoilman lämpötila on 5 C ja sisäilman lämpötila 21 C. Jos mittausolosuhteet poikkeavat vertailuolosuhteista ( 5 C, 21 C), voidaan mitattuja pintalämpötiloja verrata ohjearvoihin jäljempänä esitetyllä tavalla lämpötilaindeksiä käyttäen. Huoneilman lämpötilojen ohjearvot on jaettu kahteen ryhmään: Lämpötilojen välttävään ja hyvään tasoon. Arvot koskevat lämpötiloja, jotka mitataan huoneen oleskeluvyöhykkeellä. Muilla oleskelutiloilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi palvelutaloja, päiväkoteja ja kouluja. Ohjearvoja voidaan käyttää soveltuvin osin esimerkiksi kokoontumishuoneistojen ja muiden vastaavien oleskelutilojen, kuten terveyskeskusten ja vastaavien odotustilojen, lämpötilaolojen arviointiin. Ohjearvojen hyvä taso vastaa pääosin uudisrakentamiselle asetettuja, rakentamismääräyskokoelman mukaisia vähimmäisvaatimuksia. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen kunnossapidossa ja käytössä tulee pyrkiä vähintään tähän tasoon. Ohjearvojen välttävän tason alittuminen voi aiheuttaa terveyshaittaa. LÄMPÖTILOJEN OHJEELLISIA ARVOJA Asunto ja muu oleskelutila välttävä taso hyvä taso Huoneilman lämpötila ( C) Operatiivinen lämpötila ( C) Seinän lämpötila ( C) Lattian lämpötila ( C) Pistemäinen pintalämpötila ( C) Huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää C. Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa huoneilman lämpötilan ja operatiivisen lämpötilan välttävä taso on 20 C sekä lattian pintalämpötilan välttävä taso 19 C. 3 HUONEILMAN KOSTEUS Sisäilman kosteus vaikuttaa esimerkiksi ihmisen hikoiluun ja hengitykseen. Liiallinen ilman kosteus voi edistää pölypunkkien esiintymistä ja aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, mikä puolestaan lisää mikrobikasvun riskiä. Kuiva ilma hidastaa hengitysteiden värekarvojen liikettä ja heikentää liman poistumista hengitysteistä. Tällöin limakalvojen kyky vastustaa tulehduksia vähenee. Pieni ilman kosteus lisää myös staattisen sähkön muodostumista. Asunnon ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla noin %, joskaan sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät. Huoneilman kostuttamista tulee aina välttää. Jos kuitenkin huoneilmaa kostutetaan ilman kostuttimella on ilman suhteellista kosteutta seurattava luotettavalla kosteusmittarilla.

13 4 ILMANVAIHTO Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnon ja muiden oleskelutilojen sisäilmasta epäpuhtauksia sekä kosteutta ja liiallista lämpöä sekä samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Epäpuhtaudet ovat yleensä peräisin ihmisten aineenvaihdunnasta, asumisen erilaisista toiminnoista, rakennus- ja sisustusmateriaaleista, ulkoilmasta ja eräissä tapauksissa maaperästä (radon). Ilmanvaihdon suuruus määräytyy yleensä sen epäpuhtauden mukaan, jonka pitoisuuden alentamiseen tarvitaan eniten puhdasta ilmaa (ulkoilma). Rakennuksen ilmanvaihto vaikuttaa suoraan tai välillisesti niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat terveyshaittaa asunnossa tai muussa oleskelutilassa. Sisäilman epäpuhtaudet ovat pääasiassa kemiallisia yhdisteitä, ja ihmisen altistuminen niille riippuu kolmesta eri tekijästä: epäpuhtauspäästöstä, ilmanvaihdosta ja altistusajasta. Asunnossa ei yleensä voida vähentää altistusaikaa. Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa on materiaaleja, joista vapautuu sisäilmaan epäpuhtauksia, voidaan näitä materiaaleja poistaa tai vaihtaa ja ilmanvaihtoa tehostaa. Jos halutaan vähentää ihmisen aineenvaihdunnasta ja toiminnoista johtuvia sisäilman epäpuhtauksia, ilmanvaihdon tehostaminen on yleensä ainoa käytettävissä oleva menetelmä. Väärin suunniteltu tai toteutettu ilmanvaihto voi aiheuttaa terveyshaittaa. Riittämättömän ilmanvaihdon seurauksena huoneilman hiilidioksidipitoisuus kohoaa, mikä aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta, väsymystä, päänsärkyä ja keskittymiskyvyn alenemista. Huoneisiin kantautuva puhaltimien, kanaviston tai venttiilien melu saattaa olla häiritsevää. Liian suuri tai kylmä tuloilmavirta voi aiheuttaa vetoa. Epätasapainossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä voi aiheuttaa myös sen, että terveydelle haitallisia epäpuhtauksia kulkeutuu asuntoihin rakennuksen muista tiloista. Ilmanvaihtolaitteet voivat myös olla epäpuhtauksien lähteenä, erimerkiksi huonokuntoisista äänenvaimennusmateriaaleista voi irrota kuituja tuloilmaan. 5 KEMIALLISET EPÄPUHTAUDET, HIUKKASET JA KUIDUT Sisäilma saattaa sisältää terveyshaittaa aiheuttavia määriä kemiallisia aineita (epäpuhtauksia). Epäpuhtaudet voivat olla peräisin rakennus- ja sisustusmateriaaleista, kosteuden vaurioittamista rakenteista, ihmisen toiminnoista tai asunnon ja muun oleskelutilan ulkopuolelta (rakennuksen muut tilat, teollisuuden ja liikenteen päästöt tai maaperä). Kemialliset epäpuhtaudet ovat hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita, jotka voidaan jakaa orgaanisiin ja epäorgaanisiin yhdisteisiin. Kemiallisten epäpuhtauksien pitoisuudet sisäilmassa saattavat vaihdella ympäristöolosuhteiden (sääolot, huoneilman lämpötila ja kosteus, ilmanvaihto) tai rakennuksessa ja sen ulkopuolella tapahtuvien toimintojen mukaan. Sisäilman kaasumaiset orgaaniset yhdisteet ovat todennäköisesti yhteydessä ihmisten kokemiin terveys- ja hajuhaittoihin (mm. päänsärkyä, väsymystä jne.) ja erityisesti asumisviihtyvyyttä vähentäviin tuntemuksiin. Ilmassa samanaikaisesti esiintyvillä useilla yhdisteillä saattaa olla vaikutukseltaan myös toisiaan vahvistava ominaisuus. Kemiallisten epäpuhtauksien pitoisuudet ovat usein korkeimmat uudisrakennuksissa ja korjatuissa rakennuksissa. 6 MIKROBIOLOGISET OLOT Pysyvästi tai toistuvasti kostuvissa rakenteissa ja niiden pinnoilla kasvaa mikrobeja: homeita, hiivoja tai bakteereja. Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvuston syy on yleensä kosteusvaurio. Mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat ihmiset altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Tämän vuoksi kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt on poistettava. Mikrobeille tai mikrobien aineenvaihduntatuotteille altistuneilla ihmisillä havaittuja tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, erityisesti yöyskä sekä erilaiset yleisoireet, esimerkiksi lämpöily. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OPPAITA ISSN X 2003: 1 Asumisterveysohje. ISBN

14 RAPORTIN ALLEKIRJOITUS Uudisrakennus Kodikastalo okt Käräjäkoskentie Riihimäki Tiiviysmittausraportti Vantaalla 10. joulukuuta 2014 Certek Oy Hannu Järvi

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS Ovikehikko ja kangas Puhallin ja ilmamäärämittaus Ulkoilman paine-eroletku Ohjausyksikkö ja paine-eromittaus Puhaltimen kuristusrenkaat RAKENNUSTEN Virtalähde Puhaltimen kotelo RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

Lisätiedot

KOY Toimistotalo. Pääkatu 1. 00000 Helsinki

KOY Toimistotalo. Pääkatu 1. 00000 Helsinki SIVU 1/15 KOY Toimistotalo Pääkatu 1 00000 Helsinki SIVU 2/15 Tiiviysluokitukset, n 50 0,64 SIVU 3/15 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tavoite... 4 Tutkimuksen tekijät... 4 Ulkoilman

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS Insinööri (ylempi AMK) RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS KOHDE: 1 krs. pientalo Osoite: Nuotiokatu 11, Joensuu q 50 -luku n 50 -luku 1.7.2012 alkaen ennen 1.7.2012 0,4 0,5 TUTKIJA: Mari Hälinen 19.12.2013 Selkie,

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Tiiviysmittausraportti. raporttiosuus_omenaisenkuja Päivämäärä SIVU 2 (9)

Sisällysluettelo. Tiiviysmittausraportti. raporttiosuus_omenaisenkuja Päivämäärä SIVU 2 (9) SIVU 2 (9) Sisällysluettelo Yhteenveto...3 1. Kohteen yleistiedot...3 1.1 Tutkimuksen kohteen tunniste ja laajuustiedot...3 1.2 Yhteystiedot...3 1.3 Tutkimuksen tavoite ja kattavuus...3 1.4 Tutkimuksen

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS 1 2013 Sauli Paloniitty, RI YAMK Lehtori, HAMK sauli.paloniitty@hamk.fi RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS Rakennusten ilmanpitävyyden mittaaminen rakennusten laadunvalvontamittauksena on yleistynyt merkittävästi

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSMITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUSMITTAUSRAPORTTI LÄMPÖKUVAUSMITTAUSRAPORTTI 1.2.2014 SUOMEN LÄMPÖKUVAUS KIVISAARENTIE 10 A 00960 HELSINKI P. 0400410069 Sisällysluettelo 1 Tavoitteet ja rajaus... 3 2 Kohteen yleistiedot... 4 2.1 Kohde ja osoite... 4 2.2

Lisätiedot

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI Mittauksentie 5 05150 Mittala 00001 Projektinumero Ilmatiiveysluokitus q50 n50 Alle 0,6 A 0,7-1,0 B 0,8 0,8 1,1-1,5 1,6-2,0 2,1-3,0 3,1-4,0 Yli 4,1 C D E F G Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Rakennusten tiiviysmittaus

Rakennusten tiiviysmittaus Rakennusten tiiviysmittaus Sauli Paloniitty, RI YAMK Lehtori, HAMK sauli.paloniitty@hamk.fi Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

Ilmanpitävyyden mittausraportti

Ilmanpitävyyden mittausraportti Pientalo Ilmanpitävyysmittauksen raportti 1 Ilmanpitävyyden mittausraportti Pientalo Ylätalonkuja 1 Laatija: Suunnittelutoimisto Dimensio Oy 26.9.2014 Pientalo Ilmanpitävyysmittauksen raportti 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ilmanpitävyyden mittausraportti

Ilmanpitävyyden mittausraportti Omakotitalo Lindblom Ilmanpitävyysmittauksen raportti 1 Ilmanpitävyyden mittausraportti Omakotitalo Lindblom Kannaksentie 2 Laatija: Suunnittelutoimisto Dimensio Oy 14.2.2015 Omakotitalo Lindblom Ilmanpitävyysmittauksen

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh LÄMPÖKUVAUS. Raikupolun päiväkoti Raikukuja 6 A Vantaa

Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh LÄMPÖKUVAUS. Raikupolun päiväkoti Raikukuja 6 A Vantaa Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 0207 401 006 13.4.2011 LÄMPÖKUVAUS Raikupolun päiväkoti Raikukuja 6 A 01620 Va 2 Lämpökuvaus Raikupolun päiväkoti, Va Kiratek Oy, 13.4.2011 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS 1 466111S Rakennusfysiikka 5 op. RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Paloniitty Sauli. 2012. Rakennusten tiiviysmittaus.

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.2010. Orvokkitien koulu II Orvokkitie 15 01450 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.2010. Orvokkitien koulu II Orvokkitie 15 01450 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.10 Orvokkitie 01450 Vantaa usraportti 11.6.10 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4 Tutkimuksen

Lisätiedot

Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011. Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset

Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011. Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011 Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset Vaipan ilmanpitävyyden edut Lämmitysenergian kulutus laskee (Juha Jokisalo, TKK) Yksikön lisäys ilmanvuotoluvussa n50 tarkoittaa

Lisätiedot

Linjasuunnittelu Oy

Linjasuunnittelu Oy Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

Rakennus Oy. Vantaan rt-huoneistot. 01000 Vantaa

Rakennus Oy. Vantaan rt-huoneistot. 01000 Vantaa SIVU 1/20 Rakennus Oy Vantaan rt-huoneistot Kujanpääty 1B4, 4B11 ja 4C13 01000 Vantaa SIVU 2/20 Tiiviysluokitukset, n 50 SIVU 3/20 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tavoite... 4 Tutkimuksen

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

EVAKO EDULLISEN VIIHTYISÄN ASUMISEN VARMISTAMINEN LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖN AVULLA

EVAKO EDULLISEN VIIHTYISÄN ASUMISEN VARMISTAMINEN LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖN AVULLA Lähiöohjelma 2008 2011 YM69/611/2008 EVAKO EDULLISEN VIIHTYISÄN ASUMISEN VARMISTAMINEN LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖN AVULLA SISÄISEN TIIVIYDEN MITTAMINEN YHTEENVETO 2009 2010 TEHDYISTÄ

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku VANTAA

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku VANTAA LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 23.5.09 Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku 1 01450 VANTAA 23.5.09 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot...3 1.1 Kohde ja osoite...3 1.2 Tutkimuksen tilaaja...3 1.3 Tutkimuksen tavoite...3

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11

Lisätiedot

LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA

LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi

Lisätiedot

Ossi Kivimäki PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN MUKAAN

Ossi Kivimäki PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN MUKAAN Ossi Kivimäki PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN MUKAAN Rakennustekniikan koulutusohjelma 2012 PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

Linjasuunnittelu Oy

Linjasuunnittelu Oy Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632

Lisätiedot

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Pääkoulu Urheilutie VANTAA

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Pääkoulu Urheilutie VANTAA Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 20.2.2007 Dickursby skola Pääkoulu Urheilutie 4 01370 VANTAA Fysiikan laboratorio 19.6.2007 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin. KOIVUKOTI 1, VANTAA LÄMPÖKUVAUSLIITE LÄMPÖKUVAUS Kattovuotojen kuntoselvitys, Koivukoti 1, Vantaa Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Käräjäkoskentie 18, Riihimäki

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Käräjäkoskentie 18, Riihimäki LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Käräjäkoskentie 18, Riihimäki Kuvauspäivä: 14.11.16 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 2 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT uskohde Käräjäkoskentie 18 Riihimäki Tilaaja uspäivät 14.11.16 uksen Teemu Niiranen

Lisätiedot

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011 Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 Kuvauksen suorittaja: Puhelin: Osoite: Postitoimipaikka: Tilaaja: Uudenmaanliitto Osoite: Esterinportti 2 B Postitoimipaikka: 00240 Helsinki Kohde: Omakotitalo

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Puukoulu Urheilutie VANTAA

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Puukoulu Urheilutie VANTAA Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 20.2.2007 Dickursby skola Puukoulu Urheilutie 4 01370 VANTAA Fysiikan laboratorio 20.6.2007 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS Insinööri (ylempi AMK) RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS KOHDE: 1 krs. pientalo Osoite: Lukkonurkka 8, Joensuu q 50 -luku n 50 -luku 1.7.2012 alkaen ennen 1.7.2012 0,4 0,5 TUTKIJA: Mari Hälinen 14.10.2014 Selkie,

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje

Lisätiedot

Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus

Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 1/26 Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 2/26 n50 = 3,78 Tutkija : TermoLog Oy / Pekka Toivonen SIVU 3/26 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tilaaja... 4 Tutkimuksen

Lisätiedot

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen 29.4.2014 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan Asetus on

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Korson koulun uimahallitilat VANTAA 30,0 C 30. Piste: 24,2 C 20 20,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Korson koulun uimahallitilat VANTAA 30,0 C 30. Piste: 24,2 C 20 20,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Korson koulun uimahallitilat VANTAA Alue: 17,2 C 30,0 C 30 Piste: 24,2 C 28 26 24 22 20 20,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio

Lisätiedot

Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 0207 401 006 14.4.2011 LÄMPÖKUVAUS. Vantaanlaakson päiväkoti Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa

Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 0207 401 006 14.4.2011 LÄMPÖKUVAUS. Vantaanlaakson päiväkoti Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 07 401 006 14.4.11 LÄMPÖKUVAUS Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa 2 Lämpökuvaus, Vantaa Kiratek Oy, 14.4.11 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. KOHTEEN KUVAUS...

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Harri Kaartinen ja Timo Laajoki. Fysikaalisten mittalaitteiden käyttö rakennusten kunnon arvioinnissa

Harri Kaartinen ja Timo Laajoki. Fysikaalisten mittalaitteiden käyttö rakennusten kunnon arvioinnissa Harri Kaartinen ja Timo Laajoki Fysikaalisten mittalaitteiden käyttö rakennusten kunnon arvioinnissa Opinnäytetyöt, rakennusterveys 2012 HARRI KAARTINEN TIMO LAAJOKI Fysikaalisten mittalaitteiden käyttö

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Ruusuvuoren koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Alue: -15,8 C 11,9 C 10 5 Piste: 1,6 C 0-5 -10-15 -15,2 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio

Lisätiedot

Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat

Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat PALONIITTY OY Päivityskoulutus 21.4.2016 Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat Sauli Paloniitty www.paloniitty.fi 045-77348778 21.4.2016 sauli@paloniitty.fi 1 AIHEET Asumisterveysasetus 2015 Asumisterveysasetuksen

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.

6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek. Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

TermoLog Oy Kiinteistön rakennetutkimukset. www.termolog.fi

TermoLog Oy Kiinteistön rakennetutkimukset. www.termolog.fi TermoLog Oy www.termolog.fi Kattava palvelutarjonta kiinteistön kunnon valvontaan tarkastusmenetelmä hyödyntää uusinta laiteja ohjelmistoteknologiaa. Menetelmään kuuluu lämpökuvauksen tukena myös lämpötila-

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen 19.10.2015 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asumisterveysasetukseksi STM:n asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä

Lisätiedot

Kerrostalon ilmatiiviyden ja ilmanvaihdon mittaukset, Matinkuja 1, Espoo

Kerrostalon ilmatiiviyden ja ilmanvaihdon mittaukset, Matinkuja 1, Espoo KOHDERAPORTTI Keijo Kovanen 11.1.21 Kerrostalon ilmatiiviyden ja ilmanvaihdon mittaukset, Matinkuja 1, Espoo Kimuli-projekti KOHDERAPORTTI 1 (12) Tehtävä Yleistä Kerrostalon ilmatiiviyden- ja ilmanvaihdon

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Vantaan Konserttitalo Martinus. Martinlaaksontie Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Vantaan Konserttitalo Martinus. Martinlaaksontie Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Vantaan Konserttitalo Martinus Martinlaaksontie 36 01620 Vantaa Kuvauksen suorituspäivämäärä: 29.1.2013 Raportointipäivämäärä: 31.1.2013 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Martinlaaksontie 36, 01620

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015 Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015 Vertia Oy 31.7.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Yhteenveto Rakennuksen ilmavuotokohdat voivat aiheuttaa muun muassa

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUS ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN VALVONTAKEINONA

TIIVIYSMITTAUS ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN VALVONTAKEINONA TIIVIYSMITTAUS ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN VALVONTAKEINONA Järvenpään Mestariasunnot Oy:n omistama Mestaritorppa Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Kestävän kehityksen koulutusohjelma Hyvinkää Jonna Heinonen

Lisätiedot

TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00000 Vantaa TIIVEYSMITTAUSLUOKITUS q50 n50 Alle 0,6 A 0,7-1 B 1,1-1,5 C 1,2 1,1 1,6-2,0 D 2,1-3,0 3,1-4,0 Yli 4, 1 E F G Heikki Jussila Tutkimuspäällikkö 040 900

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Jönsaksen päiväkoti VANTAA. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Jönsaksen päiväkoti VANTAA. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Jönsaksen päiväkoti VANTAA Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/12 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS sauli@paloniitty.fi 1 Lämpökuvauksen historia Unkarilainen fyysikko Kálmán Tihanyi keksi lämpökameran 1929 Kameroita käytettiin aluksi sotilastarkoituksiin Suomessa rakennusten

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

Rakennuksen tiiviysmittaus

Rakennuksen tiiviysmittaus Tommi Leppänen Rakennuksen tiiviysmittaus Opinnäytetyö Talotekniikka Syyskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tommi Leppänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Talotekniikka Nimeke Rakennuksen

Lisätiedot

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS Kauppinen Timo Ojanen Tuomo Kovanen Kauppinen, Timo, Ojanen, Tuomo, Kovanen, Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki Rakennusten ilmanpitävyys Ilmanpitävyyden mittaukset

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 3/2014 Vertia Oy 4.11.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE 2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 Lämpökameravaatimuksien tarkentuminen Mittausolosuhdevaatimusten muuttuminen Rakennuksen vallitsevan paine-eron huomioiminen lämpötilaindeksin laskennassa 19.10.2015

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Hämeenkylän koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Hämeenkylän koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne. Tutkimuslaitos Tutkija 1/13 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Hämeenkylän koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/13 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus FLIR Systems AB 16.12.2010 Tutkimusselostus VTT-S-10235-10 Liite 2 Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus PVM 16.12.2010 Lämpökuvaaja: VTT Expert Services Oy Erkki Vähäsöyrinki Tilaaja: Binja

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

TIIVEYSKORJAUS KUINKA TIIVIITÄ TALOT OVAT?? Vanhan rakennuksen lämmitysenergiasta jopa 25 % poistuu vuotoilman mukana.

TIIVEYSKORJAUS KUINKA TIIVIITÄ TALOT OVAT?? Vanhan rakennuksen lämmitysenergiasta jopa 25 % poistuu vuotoilman mukana. 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 9 TIIVEYSKORJAUS pientalot TIIVIS RAKENNUS ON ENERGIATEHOKAS JA VIIHTYISÄ Uudet rakennukset rakennetaan erittäin ilmatiiviiksi. Ilmatiiveyden edut on ymmärretty

Lisätiedot

TermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille. www.termolog.fi

TermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille. www.termolog.fi TermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille www.termolog.fi Nopea, kattava ja edullinen tutkimusmenetelmä tutkimusmenetelmä hyödyntää uusinta laiteja ohjelmistoteknologiaa. Menetelmään

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

2011-2012 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUSPALVELUT. VTT- sertifioitua tutkimusta

2011-2012 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUSPALVELUT. VTT- sertifioitua tutkimusta 2011-2012 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUSPALVELUT VTT- sertifioitua tutkimusta Sisällys Sisällys... 2 LÄMPÖKUVAUS... 3 Johdanto... 3 Mittausten tarkoitus... 3 Lämpökamera... 3 Milloin olisi aihetta tilata lämpökuvaus?...

Lisätiedot