Kaarinan kaupungin talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kaarinan kaupungin talousarvio 217 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2 Talousarvio 217 Sisällyss 1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaarinan kaupungin strategia Taloussuunnittelun tavoitteet ja taloudelliset lähtökohdatt Riskienarviointi ja -hallinta Talousarvion sitovuus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät Kaupunkikonserni Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Muut keskeiset konserniyhteisöt KOy Kaarinan Vuokratalot As Oy Katariinankulma Kaarina Tarkastuslautakunta Hallintopalvelut Hallinnon tukipalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Yleishallinto Kirjasto ja asiointipisteet Koulutus Varhaiskasvatus Hyvinvointipalvelut Perusturvalautakunta Hyvinvointipalvelujen yleishallinto Perhe- ja sosiaalipalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoitoo Kansalaistoiminnann lautakunta Hyvinvoinnin edistäminen Ympäristöpalvelut Tekninen lautakunta Ympäristöpalvelujen yleishallinto Infrapalvelut Vesihuoltolaitos Tila- ja ravintopalvelut Sisällys

3 Talousarvio Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Maankäyttö Ympäristönsuojelulautakunta Ympäristönsuojelu Investoinnit Kaarina-talo Valmakodin peruskorjaus ja laajennus Valkeavuoren koulu Hovirinnan rantasauna Talonrakennuksenn pienhankkeet Maanhankinta Kadut ja tiet Puistot ja yleiset alueet Urheilu- ja ulkoilualueet Vesilaitos Viemärilaitos Hulevesi Satamat Joukkoliikenne Tietohallinnon ohjelmistot, laitteet ja tuotantotilat Tekninen lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Sivistyspalvelujen irtaimisto Perusturvalautakunnan irtaimisto Kansalaistoiminnan lautakuntaa Konsernijohto Yhteeveto toimialojen vakanssimuutoksista Hallinnon tukipalvelut Koulutus Varhaiskasvatus Perhe- ja sosiaalipalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Sisällys

4 Talousarvio Kaupunginjohtajan katsaus YLEISTÄ Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneett viime aikoina. Erityisesti Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu muiden kehittyvien maiden talousnäkymiin erityisesti aiempaa hitaamman raaka- kasvavan. aineiden kysynnän johdosta. Suomen BKT:n odotetaan kuitenkin Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys jaa yksityinen kulutus Turun seudulla positiivinen vire jatkuu. Telakka ja lääketeollisuus nostavat muita toimialojaa mukaansa vahvaan nousuun. Rakentaminen on palautumassa normaaliksi ja kuluttajien sekä yrittäjien usko tulevaan on vahvistunut. Niin Turun seutu kuin Kaarinakin kärsii vielä vuosia kasvaneestaa työttömyydestä ja huomio on pidettävä pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisessä. Ikärakenteen muutos jatkuu j niin Suomessa kuin Kaarinassakin. Palvelujemme piiriin siirtyy yhä useampi ikäihminen ja erityisesti muistisairaiden määrä kasvaa. Vuonna 217 rakenteiden tarkastelu jatkuu. Tehtävät aluehallintouudistukset muuttavat kuntien toimintaa oleellisesti. Kuntien rakenteiden suunnittelussa oleellista on mitkä toiminnot suunnitelluille itsehallintoalueille siirtyvät. Kaarina pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon niin, ettei hyvin alkanutta toimialojen t integraatiota vaaranneta rakenneuudistuksessa ja että kaarinalaisilla säilyy hyvät palvelut. TALOUS ON SAATAVA TASAPAINOON Kaarinassa talouden heikkeneminen ja edessä olevat välttämättömät investoinnit edellyttävät niin palvelujen tehokkuuden parantamista, tulopohjan laajentamistaa kuin tarkkaa kulukuria. Noin 21 miljoonan euron vuosittaiset investoinnit edellyttävät käyttötalouden selkeää parantamista. Jotta velka ei jatkossa lisäänny, tuleee pitkällä tähtäimellä löytää keinot kulujen pienentämiseen ja tulojen kasvattamiseen. Kulujen pienentäminen edellyttää selkeitä päätöksiä valtiolta kuntien tehtävien karsimiseksi. Tehty kilpailukykysopimus tuoo pitkällä aikavälillä tuloja lisää ja vähentää työttömyyttä, mutta lyhyellä aikavälillä verokannan pienentäminen vähentää kuntien verotuloja. STRATEGIA NÄYTTÄÄ SUUNNAN Kaarinan hyvät palvelut ovat edellyttäneet onnistunutta strategiaa ja varsinkin strategiann toteuttamista. Kaarina strategia ja palvelustrategiaa ovat ohjanneet päätöksentekoa. Vuonna 217 valtuustokauden vaihtuessa aloitetaan strategian päivitystyö. Strategisena päämääränä on edistää hyvinvointia ennakoivasti, johtaa kaupunkia laatu- ja kustannustietoisesti, säilyttää ekologisesti viihtyisä ympäristö ja tehdä Kaarinasta entistä luovempi. Kaarinalainen päätöksenteko lähtee siitä, että kaarinalaiset arvostavat asukaslähtöisyyttä ja yritysystävällisyyttä, avoimuutta, rohkeutta ja oikeudenmukaisuutta. TALOUSARVION VAIKUTUS IHMISTEN ARKEENN Kaarinan tulo- ja kiinteistöveroprosentit nousevat. Kunnallisvero nousee,5 %:a, jolloin kunnallisvero on 19,75 %: a. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero nousee lainsäädännön pakottamana,,37 %:sta,41 %:iin. 3 Kaupunginjohtajan katsaus

5 Talousarvio 217 Ennaltaehkäisevät ja kaupunkilaisten omaa pärjäämistä vahvistavat toimintatavat ovat hyvinvointipalveluiden kehittämisen keskiössä. Tavoitteena on, että asiakas päätyy aiempaa paremmin oikeaann aikaan oikean palvelun piiriin. Kaarinan uusi pääkirjasto valmistuu osana Kaarina-taloaasiakaspalvel lua ja mahdollistaa kaupunkilaisille monipuoliset palvelut ja samalla kirjastoo ja yhteispalvelupiste yhdistävät toimintansa. Tavoitteena on parantaa yhdestä toimipisteestä. Sähköisten palveluiden ja välineiden kehittäminen jatkuu. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön easiointi, jonka avulla perheett voivat hallinnoida lastensa perustietoja. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma valmistuu. Lukion vetovoimaisuutta parannetaan syksyllä 217 käynnistyvällä Focus-linjalla. Sähköisiä palveluja kehitetään tonttien ja viljelypalstojen sähköisellä varausjärjestelmällä. Rakennusvalvonnan lomakkeet ja verkkosivut yhtenäistetäänn lähikuntienn kesken, ja verkkosivuille e laaditaan rakentajan opas. Suurimmat investoinnit ovat Kaarina-talon rakentaminen, Valmakodin peruskorjaus sekää Valkeavuoren koulun laajennus, joiden rakentamispäätökset on jo tehty. Investoinnit (21,4 miljoonaa euroa) rahoitetaan pääosin velkarahoituksella. Korollisen velan määrä lisääntyyy noin 43 eurolla asukasta kohden (yhteensä 268 euroa / asukas). Joukkoliikenteen toimivuutta seurataan ja reittejä järjestetään uudelleen. Kunnallinen pysäköinnin valvonta otetaan käyttöön. Kaavoituksen painopisteet ovat Rauhalinna, Lemunniemi ja Piispanristi. Vesihuollon kulutusmaksuihin tulee viiden prosentin korotus. TALOUSARVION VAIKUTUS YRITYKSIIN Markkinointia ehostetaan tavoitteena houkutella uusia asiakkaita, yrityksiä ja asukkaita Kaarinaan. Kaarinan kehitys Oy:hyn palkattava markkinointipäällikön tehtävänä on kaupungin, sen tonttien ja eri kohteiden markkinointi ja aktiivinen esilletuominen. Samalla hän toimii myös yritysasiamiehenä. TALOUSARVION VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Energiasäästöää ja uusiutuvia energiamuotoja edistetään esimerkiksi Piikkiön koulukeskuksen ilmanvaihdossa sekä Kaarina-talon ja Valmakodin maalämpöjärjestelmissä. Lisäksi otetaan käyttöön aurinkosähkökalvoja. TALOUSARVION VAIKUTUS HENKILÖSTÖÖN Kuntayhteistyö tiivistyy merkittävästi, jos suunniteltu Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon yhteinen laskentapalveluiden palvelukeskus aloittaa vuoden alusta. Kaupungin työterveyspalveluiden tuottajana aloittaa Mehiläinen Oy. Tavoitteena on mm. vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja viidellää prosentilla. Hankinnann ja logistiikan palveluiden järjestäminen arvioidaan uudelleen. Sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin kehittämishanke eka jatkuu. MAAILMA MUUTTUU KAARINA TOIMII Kuntien tehtävät ovat muutoksessa. Vuoden 217 aikana tullaan tekemään päätöksiä jotka muuttavat kuntien toiminnan luonnetta oleellisesti. Edunvalvonnan osalta Kaarina pyrkii vaikuttamaan tehtäviin päätöksiin niin, ettei hyvin alkanuttaa toimialojen välistä yhteistyötä ja asiakaslähtöistää palveluketjua heikennetä ja että kustannukset palvelutoiminnasta eivät kasva vaan julkisen sektorin ja varsinkin kuntien talous saadaann tasapainoon. Tämä talousarvio tähtää siihen, että Kaarinan kaupungin strategian vision mukaisesti, m vaikka maailm muuttuu, niin Kaarina toimii. Harri Virta Kaupunginjohtaja 4 Kaupunginjohtajan katsaus

6 Talousarvio Kaarinan kaupunginn strategia Kaarina-strategia koki kasvojenkohotuksen vuonna 214, kun kaupunginval tuusto hyväksyi päivitetyn strategian tuleville vuosille. Uudistetun strategian kärkinä ovat t ketteryys, luovuus, rohkeus ja yhteisöllisyys. Entisistä alastrategioista on nostettu päästrategiaan keskeisimpiä tavoitteitaa ja vähennetty siten strategiaähkyä. Myös esitystapaa on tiivistetty ja visuaalisuuteen kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Kaarina-strategia on talousarvion ohella yksi tärkeimmistä välineistä tavoitteiden asettamiselle ja kaupungin pitkäjänteisellee kehittämiselle. Strategiassa on määritelty Kaarinan kaupungin toiminta-ajatus, visio, strategiset päämäärät sekä kriittiset menestystekijät vuoteen 22 asti. Toiminta-ajatuss kuvaa, miksi Kaarinan kaupunki on olemassa. Visio vastaa kysymykseen, minkälaisen haluamme Kaarinan kaupungin olevan vuonna 22. Strategiset päämäärät taas toteutuessaan johtavat vision osoittamaan tavoitetilaan. Kriittiset menestystekijät puolestaan kertovat, missä asioissa meidän ainakinn tulee onnistua, jotta saavutamme strategiset päämäärämme. TOIMINTA-AJATUS Järjestämme kaarinalaistenn hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut oikeudenmukaisesti ja oikea- aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten yhteisöllisyyttä jaa omatoimisuutta sekä yrittäjyyttä ketterästi toimien. Huolehdimme vehreästä ja merellisestä ympäristöstämme. VISIO Maailma muuttuu Kaarinaa toimii! STRATEGISETT PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Riskiryhmissä olevien löytäminen Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Elinkaarikustannusten selvittäminen Toimiva johtaminenn Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Ajantasainen palvelustrategia Talouden tasapaino Esimiesten aktiivinen ja osaavaa tietohallintojohtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen 5 Kaarinan strategia

7 Talousarvio 217 Energiatehokkuuden parantaminen Kyky investoida uusiutuviin energiamuotoihin Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessää Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Ympäristövastuun kasvattaminen 4. Luova Kaarina Innovatiivisuuden tukeminen Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen n ja niiden edistäminen Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti Muutosherkkyyden edistäminen 6 Kaarinan strategia

8 Talousarvio Taloussuunnittelun tavoitteet lähtökohdat ja taloudelliset Kaupungin talousstrategia edellyttäää tervettä taloutta, jotta palvelujen tuotanto voidaan järjestää pitkällä aikavälillä vakaalla pohjalla. Strategia lähtee myös siitä, että kaupungin tuotot riittävät suunnittelukaudella kattamaan kulut ja investoinnit pääosin ilman velan kasvua. Talouden tasapainottaminen edellyttää hyvän kulukurin lisäksi tuottavuuden lisäämistä, verotulojen kasvuaa ja investointien maltillista toteutusta. Valtionvarainministeriönn syksyn talousennusteenn mukaan Suomen talouss kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla (v ) kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Lähivuosien taloudellistaa aktiviteettiaa kannatteleee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisiaa menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojenn kasvupainetta. Bruttokansantuotteen maltillinen kasvu vuosina 217 ja 218 riittää ylläpitämään työllisyyden paranemista ja samalla työttömien määrä laskee hitaasti. Vauhdikkaamman talouskasvun puuttuessa työttömyys pysyy kuitenkin korkeana kokoo ennustejaksolla. Työllisyyden ennustetaan paranevan,3 % v. 217 ja,5 % v Työttömyysaste laskee 8,8 prosenttiin v. 217 ja edelleen 8,5 prosenttiin v Inflaatio-odotuksen ovat erittäin alhaiset ja ne ovat edelleen laskeneet. KeskuspankkK kien epätavallisenkaan rahapolitiikan avulla ei inflaatiotavoitteita tulla saavuttamaan. Varsinaisenn deflaatiokierteen uhkaaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Alhaisten korkojen taustalla ovat vähäiset investoinnit ja turvallisten sijoituskohteidenn hakeminen,, mikä on johtanut pitkien korkojen riskilisän laskuun. Korkojen hidas normalisoituminen on alkanut Yhdysvalloissa, mutta korot pysyvät matalina koko ennusteperiod din. Myös Euroalueen korot jäävät pitkäksi ajaksi selvästi alemmalle tasolle, kuin mihin kriisiä edeltävällä ajalla totuttiin. Suomen hallituksen kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen päätösten vaikutukset kuntien verotuloihin ovat merkittävät.. Palkkatulojen nollakorotuslinja ja veropohjaan tulevat muutokset pudottavat kuntien verotuloja tulevina vuosina huomattavasti. Kaarinan kaupungin tuloista kunnan tuloveron osuuss on suuri (62 % v. 215) jolloin em. vaikutukset kohdistuvat keskimääräis stä enemmänn Kaarinan kaupungin rahoitukseen. Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden menoja työnantajamaksujen alennuksien ja lomarahaleikkausten kautta. Työajan pidentäminen pitäisi näkyä kustannuksia alentavana tekijänä pidemmällä aikavälillä. Edellä mainitut asiat ja varautuminen tulevaan maakuntauudistukseen luovat kuntatalouteen erityisiä haasteita vuoden 217 talousarvion tekemiseen. 7 Talous ja riskienhallinta

9 Talousarvio 217 KOKONAISTALOUDELLISET MUUTOKSET JAA ENNUSTEET (%-muutos) Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi (%-yksikköä) Työttömyysaste % Vaihtotase/BKT Lyhyet korot (Euribor 3kk) % Pitkät korot (1 v) % Veroaste/BKT Valtionvelka/BKT 213 1,5 2,1 8,2-1,6,2 1,9 43,7 44,1 Lähde: Valtionvarainministeriö Taloudellinen katsaus syksy 216, **)ennuste ** 1, -,2,4 1,4 1,31 1,2 8,7 9,49 9, -,9,1,3,2, -,3 1,4,7,3 43,9 44,1 44,3 46,3 47,7 49,7 217** 218** 1,1 1,3,8 1,2 8,8,3 -,3,4 43,3 51,2 8,5,3 -,1 1, 42,9 52,1 VEROPROSENTIT TA2177 TS218 Kunnallisvero Kiinteistöverot yleinen prosentti yleishyödylliset yhteisöt vakituinenn asuinrakennus rakentamaton rakennuspaikka 19, 1,,,35 3, 19, 1,,,35 3, 19,25 1,,,37 3, 19,25 1,,,37 3, 19,755 1,,,411 4, 19,75 1,,,41 4, Lain mukaan kaupunginvaltuusto voi vahvistaa muullee kuin vakituisessa asuinkäytössä olevallee asuinrakennukselle erillisen kiinteistöveroprosentin. Ellei muuta ole vahvistettu, sovelletaan näihin kiinteistöihin yleistä kiinteistö-- veroprosentiksi veroprosenttia. Vuoden 211 alusta lukien vahvistettiin kaupungissa yleishyödyllisten yhteisöjen %. VÄESTÖ TS219 19,75 1,,,41 4, Ikäluokat Yht. Kasvu ,39 % / / TA TA TS TS ,1 % 1,33 % -, 73 %,9 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Väestön ikärakenne / /216 TA216 TA217 TS218 TS Yht. 8 Talous ja riskienhallinta

10 Talousarvio Riskienarviointi ja -hallinta Kuntalain voimaan tulleet uudet säännökset velvoittavat kunnatt järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja j riskienhallinnan sekä konsernivalv onnan ja raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on jatkuva osa päivittäistää johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi loppuvuodesta 214 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hallintosäännön muutokset, joissa huomioitiin tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupungin johtoryhmä on analysoinut osaltaan kaupunkia ja kaupunkikonsernia uhkaavia keskeisimpiä riskejä. Tämän arvioinnin perusteella tärkeimmiksi kaupunginn perustehtävän (asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, kestävä kehitys) toteutumista uhkaaviksi riskeiksi listattiin seuraavat asiat: Suuri sähkökatkos (2 vrk) ) lamauttaa kaukolämmönjakelun sekä myös erillislämmitettyjen pientalojen lämmitysjärjestelmät aiheuttaa ongelmia jätevesien ja hulevesien käsittelyssä vaarantaa valaistuksen puuttumisenn vuoksi yleistä turvallisuutta tietojärjestelmät lakkaavat toimimasta. Rahoitukseen liittyvät korkoriskit esim. johdannaissopimusten negatiiviset markkina-arvot voimassaolevien johdannaissopimusten pääomat suuria, tämänhetkinenn korkokehitys ja -taso eivät mahdollista sopimuksista luopumista ilman merkittäväää tappiota. Väkivallanteott yksittäisen asiakkaan tai työntekijän fyysinen ja psyykkinen koskemattomk muus on uhattuna. Suuraggressiot usean asiakkaan tai työntekijän fyysisen ja psyykkinen koskemattomuuss on uhattuna samanaikaisesti (esim. laittomat aseelliset hyökkäykset kaupungin tiloihin) suuret inhimilliset ja taloudelliset vahingot. Vesihuoltoverkoston saastuminen vaarantaa vesihuollon asiakkaiden terveyden ja veden saannin. Puutteet osaamisessa uhkana korvausvaatimukset. Lisäksi virheiden korjaaminen aiheuttaa ylimääräistä työtä ja toiminnan tehottomuutta. Varhainen tukeminen ja ennaltaehkä isevä toiminta epäonnistuu kuntalaisett tarvitsevat peruspalvelu ujen sijaan entistä enemmän raskaampia palveluita. Raskaammat palvelut ovat kalliita, eikä ole kenenkään etu, että asiat etenevät liian pitkälle. Uhka syrjäytymiselle kasvaa. 9 Talous ja riskienhallinta

11 Talousarvio 217 Talousarvion laadinnan yhteydessä kaupunginhallituksen alaiset toimielimet ja konserniyhteisöt ovat arvioineet, mitkä yllä luetelluistaa seitsemästä riskistä ovat relevantteja oman toiminnan kannalta ja esittävät lautakuntatasonn tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnan vastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 217 aikana näiden riskien hallitsemiseksi. Relevantit riskit ja toimenpiteet näiden hallitsemiseksi kuvataan jäljempänä talousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla, ovat analysoineet ja tunnistaneet riskejä, jotka uhkaavat lautakuntatasonn tavoitteiden saavuttamista sekä esittävät lautakuntatason tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnan vastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 217 aikana näiden riskin hallitsemiseksi. Merkittävimmät riskit ja toimenpiteett näiden hallitsemiseksi kuvataan k jäljempänä talousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla. 1 Talous ja riskienhallinta

12 Talousarvio Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion noudattamisesta annettavat ohjeet. Ohjeet vahvistetaan talousarviovuodelle 217. Ohjeet ovat samansisältöiset myös kaupungin johtosäännöissä. TALOUSARVIO a) Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto hyväksyy nettobudjetin käyttötalousosassa kaupunginhallitukselle, lautakunnille sekä tässä kirjassa mainituille muille yksiköille. Yksikköä sitovat ne toiminnalliset tavoitteet, jotka on mainittu valtuustoon nähden sitoviksi. Määrärahan sitovaa luku on toimintakate (nettobudjetti). b) Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy nettobudjetin niille kohteille, joiden kohdalla on mainittu tilivelvollinen toimielin ja viranhaltija. Sitovana tavoitteena on nettomääräraha sekä määrärahan käyttötarkoitus. Alle 1. euroa maksavat koneet, kalusto, muut tavarat ja aineettomat hyödykkeet kirjataan vuosikuluksi käyttötalousosassa, ellei kyseessä ole kiinteistönn ensikertainen kalustaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yli yhden miljoonan euron investointikohteiden hankesuunnitelmat.. Teknisen lautakunnann tulee kuulla asianomaista lautakuntaa ennen hankesuunnitelman esittämistä kaupunginhallitukselle edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustolle. Enintään yhden miljoonan euron hankesuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakuntaa kuultuaan ensin asianomaista lautakuntaa. c) Rahoitusosa Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja rahoituskuluihin. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovat erät ovat pitkäaikaisten lainojen (yli vuoden päästä erääntyvät lainat) ja antolainasaamisten lisäys. Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisen tulee olla virkasuhteessa kaupunkiin. Vahvistaessaan talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten lisäksi kaupunginjohtaja, toimialajohtajat sekä ne johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka on määrätty kaupungin toimielimen esittelijäksi. KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA OSTOLASKUJEN HYVÄKSYJÄT Talousarvion vahvistamisen jälkeen tilivelvollisten toimielinten tulee vahvistaa käyttösuunnitelma.. Suunnitelmassa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueillev e sekä vastuualueiden alaiset kustannuspaikkojen vastuuhenkilöt. Kustannuspaikkojen väliset määrärahajaom ot vahvistaa toimialajohtaja. Vastuuhenkilö vastaa nettotavoitteen saavuttamisesta ja hyväksyy vastuualueensa ostolaskut. Kaupunginhallitus voi päättää kaikille kaupungin kustannuspaikoille lisäksi muita ostolaskujen hyväksyjiä. Kaupunginhallitus vahvistaa kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien hankintarajat konsernijohdon ja j toimialojen johtosäännön mukaisesti. Talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehtävistä muutoksista päättäää kaupunginvaltuusto. Muusta talouden hoidosta antaa ohjeita tarvittaessa kaupunginhallitus. 11 Talous ja riskienhallinta

13 Talousarvio 217 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Talousarvion toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin sekä laajemman puolivuosiraportoinnin avulla. Kuukausiraportit käsitellään johtoryhmässä seuraavan kuukauden 15. päivän jälkeisessä kokouksessa, minkä jälkeen ne käsitellään kaupunginhallituksessa ja tarkastuslautakunnassa. Toimialoilla laaditaan lisäksi lautakuntienn käsittelyyn oma raportointi. Kuukausiraportoinnissa käsitellään merkittävimmät poikkeamat talousarvioon ja tarkennetaan loppuvuoden ennustetta. Kuukausiraporttien lisäksi talousarvion toteutumista ja sitovien tavoitteiden saavuttamista on seurattu puolivuosiraportissa. Puolen vuoden toteutuma antaa ajantasaisemman kuvan alkuvuoden tapahtumista talousarvioprosessin pohjaksi ja raportin perusteella on mahdollista vielä tehdä tarvittavia korjaavia toimenpiteitä ennen vuoden loppua. Puolivuosiraportti valmistuu seuraavan vuoden talousarvioprosessin alussa elokuussa. MUUTOKSIA EDELLISEEN VUOTEEN Talousarviossa 217 (muutokset alkaen): Perhetalo Oskariina siirtyy kansalaistoiminnan lautakunnan alaisuudestaa perusturvalautakunnan alaisuuteenn Kaupungin yhteispalvelupisteet siirtyvät hallintopalveluiden toimialalta kirjastojen yhteyteen asiointipisteiksi Terveyskeskuksen varasto siirtyy hallinnon toimialalta terveyspalveluihinn perusturvalautakunnan alaisuuteen Työterveyspalvelujen tuotanto siirtyy omasta tuotannosta kilpailutuksen tuloksena Mehiläinen Oy:lle Henkilöstöhallinnon kaikki kustannukset kohdistetaan sisäisinä erinä toimialoille henkilöstön määrän suhteessa Edellä mainitut muutokset, työterveyspalveluja lukuun ottamatta, siirtyvätt talousarvionn sisällä toimialalta toiselle budjetin raamiluvut mukanaan. 12 Talous ja riskienhallinta

14 Talousarvio Tuloslaskelma (1 ) (ulkoinen) Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotott yhteensä Valmistus omaan käyttöön Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituserät VUOSIKATE Poistot TULOS Poistoeron lis./väh. TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ MTA HKE TP 215 TA TA 217 TA217/ MTA2166 ero TS 218 TS Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Talous ja riskienhallinta

15 Talousarvio Rahoituslaskelma (1 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituks sen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja inv. rahavirta Antolainauksen muutoksett Ottolainauksen muutos (nto) Muut maksuvalm. muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainakanta TP 215 TA MTA 216 HKE TA TA217/ MTA216 ero TS 218 TS Velka euroa per asukas Asukasmäärä Taseen kertynyt ylijäämä Talous ja riskienhallinta

16 Talousarvio Valtuustoon nähde en sitovat määrär rahaerät (1 ) Konsernijohto Tarkastus- Hallinnon tukipalvelut lautakunta Henkilöstö- lautakunta Sivistys- Perusturva- lautakunta Erikois- sairaanhoito Kansalais- toiminnan lautakunta Tekninen lautakunta Kaavoitus- ja lautakunta rakennus- Ympäristön- suojelu- lautakunta lautakunta Yhteensä Tuotot Kulut Kate Tuotot Kulut Kate Tuotot Kulut Kate Tuotot Kulut Kate Tuotot Kulut Kate Tuotot Kulut Kate Tuotot TP 215 TA 216 Kulut Kate Tuotot Kulut Kate Tuotot Kulut Kate Tuotot Kulut Kate Tuotot Kulut MTA Kate Tuotot Kulut Kate HKE 217 TA 217 TA217/ MTA216 eroo TS 218 TS Perhetalo Oskariina on vuoden 217 talousarviossa siirretty s kansalaistoiminnan lautakunnasta perusturvalautakunnan alaiseksi toiminnaksi. Aikaisempien vuosien vertailuluvut on oikaistu vastaamaan muutosta. Luvut sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset tapahtumat. Sitovuustaso noudattaa pääosin lautakuntarakennetta, mutta erikoissairaanhoito on omana sitovuustasonaan. Valtuustoonn nähden sitova määrärahaerä on nettoluku eli kate. 15 Talous ja riskienhallinta

17 Talousarvio Kaupunkikonserni Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtajaa ja elinkeinopolitiikka KONSERNIJOHTO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Elinkeinopolitiikka kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta, kaupunginhallituksen pj. kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA-AJATUS Konsernijohtoon lukeutuvatt kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä elinkeinopolitiikka. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiastaa ja kaupungin toimintaann keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssaa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat.. TOIMINTASUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto osallistuu aktiivisesti ja ohjaa organisaatiouudistuksen toteutusta. t Organisaatiouudistus ja uusi kuntalaki edellyttää hallintosäännön muuttamista. Hallintosääntöön liittyvät muutokset m tehdään kevään 217 aikana. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on luoda aidosti asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä. Uudistuksess a huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallinnon uudet toimintamallit. Valtuusto seuraa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman pohjalta päätettyjen toimenpiteidenn toteutumista. Kaupunginvaltuusto luo edellytyksiä asukasluvun kasvulle. Kaarina-strategiassa kaupungin väestömäärän ennakoidaan nousevan 1,8 %:ia vuodessa. Valtuustokausi vaihtuu Valtuuston koko on jatkossakin 51 jäsentä. Kaupunginhallitus Kuntalain velvoittamana kaupunginhallitus vastaa muun muassaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä edustaa kuntaa työnantajana, vastaa kunnan toiminnann yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä huolehtii kunnan toiminnan omistajaohjauksesta sekä huolehtii kunnan sisäisestää valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus valmistautuu sote-uudistukseen. Toimintaa sopeutetaan niin, että uudistuksen jälkeenkin Kaarina on elinvoimainen kaupunki. Kaupunginhallitus ohjaa organisaatiouudistuksen toteutumista. Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman toteutumisen seurannan ohjaamista varten perustettu erillinen taloustyöryhmä jatkaa työtään. Talouden tasapainottamistyötä jatketaan. Sote- ja maakuntauudistuss tulee muuttamaan merkittävästi Kaarinan kaupungin roolia ja tehtäviä. Kaupunginhallitus järjestää alkuvuodesta seminaarin, jossa pohditaan Kaarinan kaupungin tulevaa kuntakuvaa ja sen eri vaihtoehtoja. Väestön ikääntyessä ja lasten määrän kasvaessa menosupistukset edellyttävät selkeitä muutoksia toimintatavoissa, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkoossa ja ennakoinnissa. Tärkeä rooli kustannuskehityksessä on myös valtiolla. Normien ja kuntien tehtävien vähentämiseen tähtäävät toimet ovat toistaiseksi epäonnistuneett ja uusien säädösten myötä tehtävätt ovat päinvastoin lisääntyneet. 16 Kaupunkikonserni

18 Talousarvio 217 Keskitytään päätösten toimeenpanoon tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti. Valtuustokauden vaihtuessa aloitetaan Kaarina-strategian päivittäminen. Kaupunginhallituksen määrärahoihin sisältyy Kaarinan kaupungin maksuosuus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen menoihin. Maksuosuus on euroa vuonna 217. Selvitetään leasing-rahoituksen mahdollisuus Valkeavuoren koulun hankkeen toteuttamisessa. Selvitys tuodaan kaupunginhallitukselle maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtajan tavoitteet määritetään Kuntalain edellyttämässä johtajasopimuksessa. Elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on 225. euroa. Tästä yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 155. euroa. Loppu 7. euroa varataan seuraavasti: Kaarinan kaupungin markkinoinnin tehostamiseen (koko kaupungin markkinointi, yritys- ja asuinalueiden markkinointi, uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelu, näkyvyyden lisääminen) esitetään Kaarinan kehitysinvestointina 5. euroa vuodellee 217. Elinkeino-ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen esitetään Kaarinan kehitysinvestointina 2. euroa vuodelle 217. Turku Science Park Oy Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnot liikkeenluovutettiin Turku Science Park Oy:öön Vuosi 217 on vielä käynnistysvaihetta näille yhdistetyille toiminnoille. Hankkeistuksille haetaan laajempaa kattavuutta ja tuloksellisuutta uuden yhtiön myötä. Turku Science Park -konsernin tehtävänä on yrityspalvelujen järjestäminen sekä korkeakoulujen innovaatioiden kaupallistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Turku Science Park Oy tuottaa Turunn seudun yrityksille lisäarvoa tarjoamalla Suomen parhaat tukipalvelut liiketoiminnann aloittamiselle, kehittämiselle, verkostoitumiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Palvelut tuodaan yritysasiakkaille helposti ja ymmärrettävästi, positiivisella ihmisläheisellä asenteella. Vuoden 217 painopisteet: Uuden kokonaisuuden toiminnan käynnistäminenn täydellä teholla. Kumppanuuksien kehittäminen yksityisten palvelutarjoajien kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä kehitetäänn itämeren alueella, Euroopassa ja Kiinassa. Seudun vetovoimaisuuden lisääminen tehden alueesta kiinnostavan yritysten investointien, sijoittumisen, verkostoitumisen ja osaavan työvoiman kannalta. Älykkääseen kaupunkiin liittyvät hankkeet jatkuvat, samoin Elokuvakomission toiminta. Isoja yritystapahtumia ovat keväällä järjestettävät Creative Business Camp ja The Shift. 17 Kaupunkikonserni

19 Talousarvio 217 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on 3 euroa suurempi kuin vuonna 216. Turku Science Park Oy Turun seudulle on laadittu uusi elinkeinosopimus. Turun Seudun Kehittämiskeskus on palveluiden yhdistymisen myötä nimeltään Turku Science Park Oy. Kuntien perustamaa osakeyhtiö on nimeltään Turun seudun kehitys Oy ja se ostaa kuntien elinkeinopalveluita ostopalvelusopimuksen mukaisesti Turku Science Park Oy:ltä. Kaarinan kaupungin maksuosuus seudulliseen elinkeinotoimintaan on vuonna 217 sama kuin edellisenä vuotena eli VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/talouden tasapaino Tavoite Omistajaohjauksen kehittäminen Talouden tasapaino* Mittarin tavoitearvo Omistajaohjausjärjestelmä on rakennettu r ja konserniohjeet on päivitetty vuoden loppuun mennessä Laaditaan selvitys rahoituksen riittävyydestää sote- jaa maakuntauudistuksen toteutumisent jälkeenn *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit r Toimiva ja tuloksellinen omistajaohjaus edellyttää, että konsernijohto seuraaa ja valvoo aktiivisesti konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden sekä omistajapoliittisten linjausten toteutumista. Konsernijohdolle tuleekin taata riittävät voimavarat seurantaan ja valvontaan. Konserniyhteisöjen tulee osaltaan sitoutua raportoimaan esimerkiksi tavoitteiden toteutumisesta, toiminnann tuloksellisuudesta ja taloudellisen aseman kehittymisestä sekä toiminnan kestävyyteen ja omaisuuden arvon kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin tulee sisällyttää määräykset, jotka varmistavatt kunnan omistajaohjauksen toteutumisen tytäryhtiössä. Talouden tasapainotavoitteen toteutumisen uhkanaa on kaupungin väestönkasvun pysähtyminen, työttömyyden lisääntyminen, yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen ja kaupungin hyvinvoinnin huonontuminen. Seurauksena on kaupungin verotulojen pieneneminen, kulujen kasvaminen ja palvelutarpeenn lisääntyminen. Koska valtionosuudet vähenevät lähivuosina ja nvestointitarpeet ovat kasvussa, kaupungin rahoitusvaje saattaa kasvaa ennakoitua suuremmaksi. Tämän riskin pienentämiseksi laadittua talouden tasapainotussuunnitelmaa tulee seurata tiiviisti ja reagoida aktiivisesti ja riittävän ajoissa mahdollisesti muuttuviin talousnäkymiin. Väestönn kasvulle luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisellä ja j maankäytön hyvällä suunnittelulla.. Talousraportointia parannetaan edelleen niin, että raportointi on ajantasaistaa ja raportoinnissa keskitytään päätöksenteonn kannalta olennaisiin asioihin. 18 Kaupunkikonserni

20 Talousarvio 217 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet Kaupunginva altuusto Kokoukset Käsitellyt asiat * Valtuustoaloitteet * Kaupunginha allitus Kokoukset Käsitellyt asiat * Elinkeinopol itiikka Perustettujen yritysten määrä ** Työpaikkojen määrää ** Toimipaikkojen määrä ** TP TP TP MTA 216 HKE 217 TA TA 17/16, % 8,3 %, %, % 5,3 %, %, %, % * Vuosien luvut ovat arvioita ** Vuosien luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin, vuosien luvut ovat arvioita. Vertailuhinna at Kaupunginva altuusto Toimintakulut / asukas Kaupunginha allitus Toimintakulut / asukas *) Kaupunginjo ohtaja Toimintakulut / asukas Elinkeinopol itiikka Toimintakulut / asukas Konsernijoht to yhteensä Toimintakulut / asukas TP TP ,81 95, 93,67 92,91 96,93 95,699 95,69 9,29 TP 215 MTAA 216 HKEE 2177 TA 217 6,66 5,94 7,16 7,388 7,38 8,1 9, 15 1,44 9,688 9,68 15, 14,9 15,81 16,46 17,188 17,18 125,69 12,58 123,81 131,45 129, ,77 TA 17/16 3,7 % 1,28 % 7,28 % 4,37 % 1,28 % *) kuluihin sisältyy kaupungin yhteistoimintaosuudet TALOUS 1 euroa TULOT MENOT TOIMINTAKA ATE TP TP TP MTA 216 HKE 217 TA 2177 TA 17/ ,3 % ,3 % 19 Kaupunkikonserni

21 Talousarvio Kaarinan Kehitys Oy TOIMINTA-AJATUS Kaarinan Kehitys Oy on kaupungin ja yrittäjien yhteinen elinkeinoyhtiö, jonkaa tehtävänä on osallistuaa kaupungin elinkeinopolitiikan suunnitteluun sekä kaupungin elinkeino-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Toiminnan tavoitteena on: olla Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrittäjien ja yritysten sekää niiden henkilöstön näkökulmasta parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassaa olevat yritykset menestyvät ja uusia yrityksiä syntyy elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen luomalla tiivis jaa säännöllinen yhteistyö yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Kaarinan kaupungin elinkeino-ohjelmann strategiset tavoitteet ovat seuraavat: : 1. Yritysystävällisin kaupunki, 2. Aktiivinen yhteistyö ja 3. Vetovoimaine en Kaarina. Tavoitteiden mukaan m vahvistetaan kaupungin yrityslähtöistä toimintaa, kehitetään laaja-alaista yhteistyötä seudun eri toimijoiden kanssa ja lisätään Kaarinan houkuttelevuutta vahvistamalla kaupungin vetovoimatekijöitä. Kaarinan kaupungin strategia Maailmaa muuttuu Kaarina toimii korostaa rohkeutta toimia edelläkävijänä uuden tekniikan hyödyntämisessä jaa uusien elinkeinojen edistämisessä. TOIMINTASUUNNITELMA Kaarinan Kehitys Oy:n toiminnan perustana ovat yhteistyö, verkostoituminenn ja tapahtumat yritysten kanssa, koko kaupungin ja sen yritysalueiden markkinointi ja sijoittumispalvelut, yhteistyö seudullisen kehittämisyhtiön kanssa sekä uusien kärkitoimialojen tunnistaminen ja kehittäminen. Elinkeino-ohjelmassa on määritelty kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet,, painotuksett ja resurssit lähivuosille (216-22). Kaupungin tunnettuutta ja yritysalueiden markkinointia tehostetaan. Kaarinan sijainti houkuttelee kaupunkiin uusia yrityksiä ja kehittämisyhtiön tehtävänä on löytää heille mahdollisimman tarkoituksenmukaiset toimitilat tai tontit. Kasvavassa kilpailutilanteessa markkinointia pitää tehostaa ja lisätä myyvempää otetta yritysaluemarkkinointiin. Yritysaluemarkkinoinnissa toimitaan yhteistyössä myös seudullisen yhtiön jaa lähikuntien kanssa. Yhtiön www-sivut valmistuvat vuonna 217. Yhtiö ylläpitää edelleen yritysrekisteriä sekää vapaiden toimitilojen sivustoa. Tonttisivut on päivitetty kaupungin maankäytön toimesta. Yhdessä yrittäjien kanssa järjestetään erilaisia tilaisuuksia mm. Kaarinan Yrittäjyysviikko, Yrittäjyyskasvatuspäivää ja Krossin markkinointitapahtumat. Tavoitteena on lisäksi järjestäää yrittäjille vuosittain 5-6 koulutus- ja ajankohtaistilaisuutta. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä Kaarinan yrittäjien kanssa. Hyvä yritysilmapiiri edellyttää kokonaisvaltaista yrittäjämyönteisyyttä sekä ruohonjuuritasolla että kaikessa päätöksenteossa. Hyvä ja toimiva yhteistyö kaupungin eri toimialojen kanssa on tärkeää. Yritysmyönteisyyteen tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta yritysten ja yrittäjäyhteisöjen kanssa. Yritysasiamies/toimitusjohtajan tehtävänkuvassa aktiivinenn yhteydenpito yrityksiin korostuu. Yritysasiamies/ toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan asiantuntijajäsenenä Kaarinan ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten hallituksien h kokouksiin. Asiakastyytyväisyyttä seurataan mm. Varsinais-Suo omen Yrittäjien sekä Elinkeinoelämänn Keskusliiton yritysilmapiiritutkimusten kautta. Tavoitteena on Kaarinan sijoittuminen mittauksissa edelleen kärkisijoille Suomen 5 suurimman kaupungin joukossa. Yritysten määrän kasvua verrataan saman kokoisiinn kuntiin muualla Suomessa. 2 Kaupunkikonserni

22 Talousarvio 217 TALOUSARVIO Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 217 budjetti on laadittu kaupungin yleisen raamin mukaisesti, mutta ostopalvelusopimukseen ehdotetaan lisättäväksi kaksi toiminta-aktiviteettia. jonka kokonaisarvo on 225. euroa. Tästää yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 155. euroa. Loppu 7. euroa ehdotetaan varattavaksi seuraavasti: Yhtiö ehdottaa kaupungin kanssa tehtäväksi ostopalvelusopimusta, Markkinoinnin tehostaminen 5. euroa (kaupungin, sen yritys- jaa asuinalueiden sekä palveluiden markkinointi) Elinkeino-ohjelmann toteuttaminen 2. euroa Kaarinan Kehitys Oy toimii vuokratiloissa ja yhtiön palveluksessa on vuonnaa henkilöä (toimitusjohtaja / yritysasiamies, markkinointipäällikkö sekä toimistosihteeri). VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Elinkeino-ohje elman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen Luova Kaarina/Muutosherkkyyden edistäminen *) tavoitteena myös edellisenä vuonna Yritysystävällisin kaupunki* Aktiivinen yhteistyö Vetovoimainen Kaarina Kaarinan vetovoimaisuuden vahvistaminen Lisätään ja tiivistetään yritysten ja kaupungin vuoropuhelua julkisissa hankinnoissa. Kaarina K sijoittuu yritysilmapiiriy imittauksissaa kolmen parhaan p joukkoon Kaupungin K yrittäjät ovat tyytyväisiä t yhtiön y palveluihin sekä kaupungin yritysmyöntey eiseen toimintaan. Kaarinaan K tulee uusia yrityksiä ja asukkaita. a Yritysten Y ja asukkaiden määrän kehitys. k Hankinta-osaH aamisen parantaminen, tiedon t lisääminen hankintaprosh sesseista. 21 Kaupunkikonserni

23 Talousarvio 217 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaarinan Kehitys Oy:n tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkittävimmiksi riskeiksi on tunnistettu seuraavat: 1. Myönteisen yritysimagon (ja asiakastyytyväisyyden) rapautuminen a. Yritykset ja sidosryhmät otetaan tiiviimmin mukaan kehittämisyhteistyöhön. b. Vahvistetaan vuorovaikutusta yritysten kanssa c. Vahvistetaan vuorovaikutusta kaupungin eri toimialojen kanssa 2. Toiminnan riittävä resursointi ja rahoituspohjan kapeus a. Pienen (3 henkeä) organisaation palvelukyky on rajallinen jaa henkilöriski korostuu. Yhtiössä pyritään vahvistamaan verkostoitumiseen perustuvaa toimintamallia panostamalla henkilöstön osaamistason kehittämiseen, tietotekniikan parempaan hyödyntämiseenn ja viestintään. b. Yhtiöllä ei ole aina välttämättä mahdollisuuksia reagoida muuttuviin tilanteisiin tai tarpeisiin niukan resursoinnin vuoksi 3. Onnistuminen verkostoitumisessa ja sidosryhmäyhteistyössä a. Investointi- ja sijoittumispäätöksiä tehtäessä yritysten asiointikokemuksella on merkittävä vaikutus kaupungin yritysimagoon. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että koko kaupunkiorganisaatiossa noudatetaan asiakaslähtöisyyttä ja yritysystävällisyyttä b. Elinkeino-ohjelman päivityksessä esiin nousseet kehittämiskohteet huomioidaan yhtiön toiminnassa. 4. Tulipalo, sähkökatkot ja tietoliikenneongelmat a. Lamauttaaa käytännön toiminnan t vaikeuttaen normaalia asiakaspalveluaa ja viestintää. Lyhytkestoisina vaikutus ei merkittävä. b. Varmistetaan asiakasrekisterien ja tiedostojen varmuuskopi iot ja sijainti. 22 Kaupunkikonserni

24 Talousarvio 217 TULOSLASKELMA KAARINAN KEHITYS OY LIIKEVAIHTO Liiketoiminnann muut tuoto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökul ut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnann muut kulut LIIKEVOITTOO (-TAPPIO) Rahoitustuoto ot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISI A ERIÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS S- SIIRTOJA JA VEROJA Tilikauden verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) Talousarvio 217 Talousarvio , 23, -23 5, -58 5, , , -57, -57, , , , -9 14, 2, 2-2, 2, , ,, , 2, 2-2, 2, -8 94, -8 94,, -8 94, Toteutunut , 1 38, , , -572, , , 235, 3, 238, 16 15, 16 15, , , 23 Kaupunkikonserni

25 Talousarvio Muut keskeiset konserniyhteisöt Muut keskeiset konserniyhteisöt kaupunginjohtaja Harri Virta KOy Kaarinan Vuokratalot TOIMINTA-AJATUS Tytäryhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kaupungin strategian toteutumista. Tytäryhteisöjen toiminta-ajatusten tulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksenn kanssa. Kiinteistö Oy Kaarinan Vuokratalojen toiminta-ajatuksena on tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. TOIMINTASUUNNITELMA Yhtiö omistaa ja vuokraa kohtuuhintaisia asuinhuoneistoja Kaarinan kaupungissa. Yhtiö jatkaa kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamista laaditun suunnitelman mukaisesti. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Asumisneuvontaan panostetaan mm. opetuskoti Pikku-Mustikan toiminnan myötä. VALTUUSTOON NÄHDENN SITOVAT TAVOITTEE ET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö/ energiatehok kuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen vuokrataloissa* EnergiatehokE kkuuden vaihe II saatetaan s päätökseen ja III vaiheen osalta o valmisteluja jatketaan. *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Yhtiö on laatinut pelastussuunnitelmat kaikkiin kiinteistöihin. Suunnitelmastaa on tiedotettu asukkaita. Pelastussuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota varautumiseen sähkön- tai vedenjakelunv n häiriötilanteissa. Yhtiö on varautunut mahdollisiin johdannaissopimusten negatiivisiin markkina-arvoihin. 24 Kaupunkikonserni

26 Talousarvio 217 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHI INNAT Suoritteet KOy Kaarinann Vuokratalot Keskivuokra Käyttöaste % TP 213 TP 214 9,74 1, TP 215 1,8 93 TA 216 TA 2177 TA 17/16 1,8 11, 1,9 % % Vertailuhinna at KOy Kaarinann Vuokratalot Liikevaihto Kiinteistöjen hoitokulut Rahoituskulut t TP TP TP TA TA TA 17/16 1,9 %,3 % % As Oy Katariinankulma Kaarina TOIMINTASUUNNITELMA Yhtiön rakennusten rakentaminen aloitetaan 216 vuoden puolella ja rakennustyöt ovat käynnissä vuonna 217. A-talo valmistunee alkuvuonna 218 ja B-talo syksyllä 218. TOIMINTA-AJATUS Yhtiön toiminta-ajatuksena on vuokrata senioreille suunniteltuja asuntoja niitä tarvitseville ja Kaarinan kaupungille vanhustyön toimistotiloja sekä palvelutoritila. 25 Kaupunkikonserni