Laurean opiskelijoiden ajatuksia digitaalisuuden hyödyntämisestä opinnoissa

Transkriptio

1 RAPORTTI Laurean opiskelijoiden ajatuksia digitaalisuuden hyödyntämisestä opinnoissa Tuija Marstio & Susanna Kivelä Laurea ammattikorkeakoulu Laurean opiskelijoiden keskuudessa toteutettiin alkuvuodesta tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää heidän digitaalisen median opetuskäyttöä sekä verkko-opiskelua koskevia näkemyksiä Laurean digipedagogisen osaamisen kehittämistä varten. Tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden digitaalisen median käyttöä sekä vapaa-aikana että opiskelun tukena, kokemuksia verkko-opinnoista sekä opiskeluun ja oppimiseen liittyvä tulevaisuuden kuvia. Tutkimusaineisto koottiin Laurean E-lomakkeella tammi-helmikuussa 2015 sekä suomeksi että englanniksi. Kysely lähetettiin kaikille Laurean opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 559 opiskelijaa. Suurimmat vastaajaryhmät olivat liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Heidän osuutensa vastaajista oli lähes 80%. Englanninkielisten vastausten osuus oli 5%. Vastaajista noin 70% oli alle 30-vuotiaita. Naiset vastasivat kyselyyn miehiä aktiivisemmin. Kyselyn tuloksena saatiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Tässä raportissa on tiivis esitys tutkimuksen tuloksista Tutkimuksesta kävi ilmi, että verkko-opiskelu voi merkitä yhdelle opiskelijalle positiivista mahdollisuutta itsenäiseen, omatahtiseen ja paikasta riippumattomaan oppimiseen. Samanaikaisesti toinen opiskelija voi kokea, että verkossa oppiminen on yksinäistä, pintapuolista ja turhauttavaa. Verkko-opintoihin suhtautumiseen vaikutti opiskelijan koulutusala, oma aikaisempi kokemus verkossa suoritetuista opinnoista sekä näkemys omasta roolista digitaalisen median hyödyntäjänä. Tutkimuksen mukaan yhden unelma on toisen kauhuskenaario. Optimaalisen oppimisympäristön määrittelee kunkin opiskelijan henkilökohtainen tilanne ja oppimisen tapa. Enemmistö tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista (69%) toivoi lisää mahdollisuuksia suorittaa opintoja verkossa. Erityisesti arvostettiin verkko-opiskelun mahdollistamaa joustavuutta. Nykyisen korkeakoulujen rahoitusmallin kannalta on mielenkiintoista, että opiskelijat näkivät verkko-opiskelun mahdollisuutena suorittaa enemmän opintoja lähiopiskelun tai harjoittelun rinnalla ja siten nopeuttaa opiskelujaan/valmistumista. Verkko-opintoihin kriittisesti suhtautuvat opiskelijat kokevat oppivansa paremmin lähiopetuksessa ja kyseenalaistavat verkko-opetuksen pedagogisen, sisällöllisen ja teknisen laadun. Myös opettajien digipedagogiset taidot koettiin puutteellisiksi. Oppimisympäristöstä riippumatta keskeiseksi nostetaan opetuksen laatu. 1

2 Opiskelijoiden esittämistä visioista käy ilmi muutoksen tarve: korkeakoulun tulee hyödyntää digitalisaatiota siten, että se tarjoaa heille enemmän mahdollisuuksia valita itselle parhaiten sopiva tapa opiskella. Oppimisympäristöjen suhteen toivotaan sekä lähi- että verkko-opetusta ei joko lähi- tai verkko-opetusta. Olennaista ei ole se, missä opetus tapahtuu (fyysinen tila/verkko) vaan se, mikä opetus toteutetaan missäkin. Opiskelijat toivovat, että pedagogiset ratkaisut tehdään suhteessa sisältöihin. Jos tietoperusta on saatavissa verkossa, lähiopetustilanteissa voidaan keskittyä ohjaamiseen ja käytännön harjoitteisiin (esim. hoitoalalla). The best of both worlds Tässä tutkimuksessa keskityttiin opiskelijoiden kokemuksiin ja odotuksiin, jatkossa on tarpeellista selvittää myös opettajien kokemukset ja odotukset digitaalisen median opetuskäyttöön liittyen. Tutkimuksen tuloksien yhteenveto esiteltiin PechaKucha -esityksessä ITK-päivillä huhtikuussa Tässä linkki esitykseen: Tarkempi tutkimusraportti on tulossa Laurean LbD -julkaisuun Osaamisen iloa - kehittämispohjainen oppiminen innostuksen lähteenä, joka ilmestyy tänä vuonna. 2

3 1. Tutkimuksen tulokset 1.1. Taustamuuttujat Selvitys toteutettiin suomen- ja englanninkielisillä kyselylomakkeilla. Kysely lähetettiin kaikille Laurean opiskelijoille. Suomenkielisten vastaajien määrä oli 532 (95% vastaajista). Englanninkielisiä vastauksia saatiin 27 kpl (5%). Vastaajista 416 (74%) oli naisia ja 143 (26%) miehiä. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 25 -vuotiaita (kuvio 1) Vastaajien ikäjakauma n=559 0 Alle 20 v v v v v. yli 60 v. Kuvio 1: Vastaajien ikäjakauma Eniten kyselyyn osallistui liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita (taulukko 1). Opintojen etenemisen suhteen vastaajat jakautuivat varsin tasaisesti (taulukko 2). Taulukko 1: Vastaajien koulutusala Koulutusala F Liiketalous 226 Sosiaali- ja terveysala 235 Matkailu- ja palveluliiketoiminta 36 Tietojenkäsittely 33 Turvallisuusala 29 Yhteensä 559 Taulukko 2: Opintojen vaihe Opintojen vaihe F 1. vuosikurssi vuosikurssi vuosikurssi vuosikurssi tai > 70 Yhteensä 559 3

4 1.2. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyen Tutkimuksessa opiskelijoilta kysyttiin digitaalisen median hyödyntämisestä opinnoissa ja vapaaajalla. Optimaa, yhteiskirjoittamisen työkaluja ja tiedoston jakopalveluja käytetään opiskelun tukena. Yhteisö-, pikaviestipalvelujen sekä kuva- ja videopalvelujen käyttö painottuu vapaaaikaan (taulukko2, kuvio 2). Ikä on yksi selittävä tekijä sille, kuinka opiskelijat hyödyntävät näitä työkaluja opinnoissaan: alle 24-vuotiaat opiskelijat käyttävät vanhempiin opiskelijoihin verrattuna enemmän Facebookia ja pikaviestinpalveluja, kun taas Optiman käyttö on yleisempää vuotiaiden opiskelijoiden keskuudessa (kuvio 3). Taulukko 2: Digitaalisen median päivittäiskäyttö opinnoissa ja vapaa-ajalla Digitaalisen median päivittäiskäyttö Opinnoissa (F) Vapaa-ajalla(F) Yammer 1 1 Kyvyt.fi / eportfoliopalvelu 2 2 SlideShare 3 2 Kirjanmerkkien/linkkien jakopalvelut (esim. Diigo, Delicious) 3 3 Yhteiskirjoittaminen (esim. Google Drive, wikialustat, etherpad ym.) LinkedIn Web-kokoukset (esim. Adobe connect, Skype, Google Hangout ym.) Tiedostojen jakopalvelut (esim. Dropbox, SkyDrive, Google Drive) Blogit/mikroblogit(esim. Blogger, WordPress, Twitter) Optima oppimisalusta Kuvayhteisöt (esim. Instagram, Flicker, Pinterest, Picasa) Videopalvelut(eism. YouTube, YLE Areena) Pikaviestipalvelut (esim. Lync, What s App, Messenger) Facebook

5 Digitaalisen median päivittäiskäyttö n=559 Vapaa-ajalla Opinnoissa Facebook Pikaviestipalvelut (esim. Lync, What s Videopalvelut(eism. YouTube, YLE Kuvayhteisöt (esim. Instagram, Flicker, Optima oppimisalusta Blogit/mikroblogit(esim. Blogger, Tiedostojen jakopalvelut (esim. Web-kokoukset (esim. Adobe connect, LinkedIn Yhteiskirjoittaminen (esim. Google Kirjanmerkkien/linkkien jakopalvelut SlideShare Kyvyt.fi / eportfoliopalvelu Yammer Kuvio 2 Digitaalisen median päivittäiskäyttö Digitaalisen median päivittäiskäyttö opiskelussa ikäryhmittäin (%) Pikaviestipalvelut Facebook Optima Yli 50 v 16, , v 27,3 47,7 45, v 30,1 35,4 46, v 37,6 42, v 34, ,2 Alle 20 v 41, Kuvio 3 Kolmen yleisimmin käytetyn digitaalisen median työkalun päivittäiskäyttö ikäryhmittäin 5

6 1.3. Oma rooli digitaalisen median hyödyntäjänä Opiskelijat arvioivat omaa rooliaan digitaalisen median hyödyntäjän neljän kategorian avulla: innokas edelläkävijä, tarkkaileva seuraaja, vastarannan kiiski ja kelkasta pudonnut. Vastaajista 18% kokee olevansa innokkaita edelläkävijöitä. Edelläkävijöitä löytyy eniten tietojenkäsittelyn opiskelijoiden joukosta (heistä 30% pitää itseään edelläkävijöinä) sekä liiketalouden opiskelijoista (heistä 20% pitää itseään edelläkävijöinä). Valtaosa kyselyyn vastanneista pitää itseään tarkkailevina seuraajina (72%) (Taulukko 3 ja kuvio 4). Taulukko 3: Oma rooli digitaalisen median hyödyntäjänä Miten itse koet roolisi digitaalisen median hyödyntäjänä? F En osaa sanoa 14 Olen innokas edelläkävijä 99 Olen tarkkaileva seuraaja 400 Vastarannan kiiski 30 Kelkasta pudonnut 16 Yhteensä 559 Kelkasta pudonnut 3 % Vastarannan kiiski 5 % En osaa sanoa 2 % Olen innokas edelläkävijä 18 % Oma rooli n=559 Olen tarkkaileva seuraaja 72 % Kuvio 4 Oma roolini digitaalisen median käyttäjänä 1.4. Verkko-opiskeluun liittyvät odotukset Valtaosa tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista (69%) toivoisi enemmän mahdollisuuksia suorittaa opintoja verkossa. Opiskelijoita pyydettiin perustelemaan kantansa. Verkko-opintoja puoltavat kommentit liittyivät usein opiskelujen joustavuuteen sekä oppimisen tapaan ja tasoon. Alla on lueteltu eniten mainittuja asioita: 6

7 JOUSTAVUUS (176 mainintaa); Opiskelun sovittaminen omaan elämäntilanteeseen, kalenterivapaus, ajan säästö, kun ei tarvitse kulkea koululle, riippumattomuus paikasta OPINTOJEN SUJUVUUS JA VALINNAISUUS (40 mainintaa): opintojen katkeamattomuus loma-aikoina, opintojen/valmistumisen nopeutuminen, mahdollisuus suorittaa enemmän kursseja lähiopetuksen/harjoittelun ohella, opintojaksotarjonnan monipuolistuminen, mahdollisuus suorittaa muiden koulujen kursseja sekä kansainvälisiä opintoja OPPIMISEN TAPA (33 mainintaa): mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn, oppimisen tehokkuus & omatahtisuus, mahdollisuus palata tietoihin, itseohjautuvuuden kehittyminen, mahdollisuus opiskella itselle sopivalla tyylillä OPPIMISEN TASO (18 mainintaa): mahdollisuus oppia enemmän ja paneutua aiheeseen tarkemmin/laajemmin/syvemmin VERKKO-OPETUKSEN LAATU (7 mainintaa): laadukas toteutus, lähiopetusta vastaava sisältä, opettajan verkkopedagoginen osaaminen TYÖELÄMÄN VAATIMUKSET (3 mainintaa): työelämän virtualisoituminen, digiosaamisen kehittäminen Verkko-opintoihin kriittisesti suhtautuvat opiskelijat (31%) perustelivat näkemystään seuraavilla tekijöillä (eniten mainintoja saaneet asiat): OPPIMISEN TAPA JA TASO (46 mainintaa): lähiopetus mahdollistaa paremmin oppimisen, verkko-opetus edellyttää itseohjautuvuutta, opiskelu on jo tarpeeksi itsenäistä, lähiopetuksessa työmäärä on vähäisempi kuin verkko-opinnoissa, verkko-oppiminen voi mahdollistaa vapaamatkustamisen ja vilpin. VERKKO-OPETUKSEN LAATU (24 mainintaa): välittömän palautteen saaminen lähes mahdotonta, verkkokurssien suuret laatuvaihtelut, huono aikaisempi kokemus, tekniset laatuvaihtelut VUOROVAIKUTUKSEN VÄHÄISYYS (17 mainintaa): inhimillinen kanssakäyminen muiden opiskelijoiden ja ohjaajan kanssa puuttuu kokonaan tai jää heikoksi, kynnys kysyä on korkea, vuorovaikutus ja palaute unohtuvat OPPIMISYMPÄRISTÖ SUHTEUTETTAVA SISÄLTÖIHIN (10 mainintaa): Erityisesti terveydenhoidon alalla tarve lähiopetukseen korostuu. NYT JO RIITTÄVÄSTI/LIIKAA VERKKO-OPINTOJA (9 mainintaa) TYÖELÄMÄN VAATIMUKSET (3 mainintaa): verkossa suoritettavat opinnot eivät vastaa työelämän tarpeita Yli 90%:lla tutkimuksen opiskelijoista on käytettävissä verkko-opiskeluun tarvittavat välineet: älypuhelin, tietokone ja kuulokemikki). Heistä 15% käyttää pääasiassa e-aineistoja, 80% käyttää niitä usein tai silloin tällöin ja 5% ei käytä ollenkaan Digitaalisuuden vaikutus opiskeluun tulevaisuudessa Tutkimuksessa opiskelijat pohtivat digitaalisuuden vaikutusta oppimiseen korkeakoulussa seuraavan viiden vuoden aikana. Heitä pyydettiin kuvaamaan paras sekä huonoin mahdollinen tulevaisuus (kannustava ja huolestuttava visio). Samalla tavoin kuin suhtautumisessa verkko-opintoihin, tulevaisuuden visiossa digitaalisuuden lisääntyminen nähtiin sekä uhkana että mahdollisuutena. Se, että kaikki opetus toteutettaisiin verkossa, nähtiin samalla tavoin huolestuttavana visiona kuin se, että kaikki opetus tapahtuu tulevaisuudessakin lähiopetuksena. Toisaalta mahdollisuus valita itselleen paras tapa opiskella, 7

8 nähtiin vahvasti kannustavana visiona. Opiskelijoiden kuvaamat visiot on listattu niitä yhdistävien otsikoiden alle seuraavasti: (+ = kannustava visio, - = huolestuttava visio) OPETUKSEN SAATAVUUS, ELÄMÄNTILANNE: + Mahdollisuus sovittaa verkko-opinnot eri elämäntilainteisiin + Omatahtinen opiskelu, ajansäästö + Riippumattomuus ajasta ja paikasta + Koko tutkinnon voi suorittaa verkossa tai valita lähiopetusta. Opiskelijat voivat räätälöidä itselleen parhaiten sopivan opintokokonaisuuden. + Digitaalisuutta ja lähiopetusta hyödynnetään hyvässä suhteessa + Lähiopetustilanteissa voidaan keskittyä olennaiseen + Verkkokurssit pyörivät ympäri vuoden - Kaikki opetus on ulkoistettu verkkoon - Istutaan edelleen luokassa 8-16 ja yritetään kuunnella opettajaa, joka jakaa hirveät pinot monisteita OPPIMISEN TASO JA LAATU: + Opiskelijat oppivat enemmän; kaivavat tietoa netistä, soveltavat sitä ja oppivat lähdekriittisyyttä - Oppiminen jää pintapuoliseksi - Opettajat läiskäsevät 10 tehtävää ja palautuspäivän. Copypastella saa kiitettävän - Vapaamatkustajat ratsastavat nettikurssien harjalla ALUSTAT, OHJELMAT: + Digitaalisia alustoja kehitetään niin, että oppiminen niiden kautta on motivoivampaa sekä palkitsevampaa + Kaikki oppimisalustat saadaan yhden ohjelman alle - Järjestelmät ovat sillisalaattia: sekavia ja hajanaisia - Opettajat ja opiskelijat eivät hallitse laitteita - Järjestelmät ja sovellukset tökkivät OPETTAJIEN DIGIPEDAGOGISET TAIDOT & ASENNE: + Opettajilla on hyvä ymmärrys verkkopedagogiikasta. Heillä on riittävät pedagogiset ja digitaidot sekä yhteiset käytänteet esim. siitä, minne tehtävät laitetaan - Vanhanaikaiset opettajat toimivat jarruna. He eivät muuta tapaansa mahdollistaa oppimista. - Opettajat eivät ymmärrä virtuaalisuuden mahdollisuuksia eivätkä haasteita - Opettajat eivät halua tai osaa hyödyntää verkon mahdollisuuksia - Ollaan villissä lännessä, jossa jokaisella opettajalla on erilainen verkko-opetustyyli ja erilaiset standardit 8

9 ORGANISAATIONÄKÖKULMA: * Korkeakoulut tekevät monipuolisesti yhteistyötä (esim. FUAS) * Eri alojen opintoja on mahdollista yhdistää ja opintovalikoima laajenee * Yliopistojen ja korkeakoulujen valta tutkintoihin murenee ja markkinoille syntyy tarveja työelämälähtöisiä nanotutkintoja * Opiskelijat voivat shoppailla eri oppilaitosten kursseja - Mikään ei muutu. Pysytään vanhoissa tavoissa. Yliopistot ja korkeakoulut häviävät kilpailussa uusia tulokkaita vastaan VUOROVAIKUTUKSEN VÄHÄISYYS: - Jokainen pakertaa yksinään ja sosiaaliset taidot heikkenevät; syrjäytymisen vaara - Opettaminen siirtyy opiskelijalle itselleen - Päätetyöskentely korvaa aidon vuorovaikutuksen TYÖELÄMÄN ODOTUKSET, TERVEYDELLISET VAIKUTUKSET, ERIARVOISTUMINEN: + Työelämä digitalisoituu, verkossa opiskelu tarjoaa valmiuksia tulevaisuuden tapaan toimia. Tulevaisuuden työpaikka voi olla kotona + Kaikki opiskeltavat aineistot on saatavina sähköisessä muodossa + Opiskelu ei edes tunnu opiskelulta - Verkossa opiskelu ei saisi korvata koululla tapahtuvaa harjoittelua ennen tositilanteisiin menoa (sosiaali- terveys- ja liikunta-ala sekä hoitotyö) - Terveyden-/sairaanhoitajaksi valmistuminen vaatisi enemmän lähiopetuspainotteisuutta - Päätetyöskentelyn aiheuttamat terveydelliset haitat - Eriarvoistuminen: Ne hyötyvät, joilla on uusimmat laitteet ja sovellukset 1.6. Osallistuminen verkossa tapahtuvaan opetukseen Valtaosa kyselyyn vastanneista oli osallistunut verkko-opintoihin (taulukko 4) Taulukko 4: Osallistuminen verkko-opintoihin Oletko osallistunut opintojaksoille/suorittanut opintoja, jotka on toteutettu kokonaisuudessaan verkossa? F Kyllä 352 En 207 Yhteensä 559 9

10 Osa opiskelijoita kaipaa palautetta tehtävistä ja opinnoista kaivataan verkko-opinnoissa nykyistä enemmän (kuvio 5) Miten seuraavat tekijät vaikuttivat verkossa suorittamiisi opintoihin? Olisin kaivannut enemmän (F) Riittävä (F) Toimi hyvin, edesauttoi oppimistani (F) Palute tehtävistä /oppimisesta Vuorovaikutus ohjaajan/opettajan kanssa Vuorovaikutus muiden oppijoiden kanssa Ohjaus Ohjeistus Kuvio 5: Miten seuraavat tekijät vaikuttivat verkossa suorittamiisi opintoihin? Reilut kaksi kolmesta toivoisi nykyistä parempia mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös verkkoopintoina (kuvio 6). Toivoisin enemmän mahdollisuuksia suorittaa opintoja verkossa n= 372 En 31 % Kyllä 69 % Kuvio 6: Toivoisin enemmän mahdollisuuksia suorittaa opintoja verkossa 10

11 1.7. Laitevalmiudet ja e-aineiston käyttö Opiskelijoiden tekniset valmiudet verkko-opiskeluun ovat varsin hyvät (taulukko 5, kuvio 7). Taulukko 5: Käytössä olevat välineet Käytössä olevat välineet Saan käyttöön lähipiiriltä (F) Omistan itse (F) Tabletti Headset (mikrofonilla varustetut kuulokkeet) Kuulokkeet ilman mikrofonia Tietokone Älypuhelin Mitä seuraavista laitteista omistat / saat käyttöösi lähipiiristäsi (esim. perheeltä) n= 559 Älypuhelin Tietokone Kuulokkeet ilman mikrofonia Headset (mikrofonilla varustetut kuulokkeet Saan käytöön lähipiiriltä Omistan itse Tabletti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 7 Laitevalmiudet 11

12 E-aineistojen käyttö Opiskelijoista 15% käyttää pääasiassa e-aineistoja, 80% käyttää niitä usein tai silloin tällöin ja 5% ei käytä ollenkaan (taulukko 6, kuvio 8) Taulukko 6 E-aineiston käyttö Kuinka usein hyödynnät e-aineistoja? F Käytän e-aineistoja silloin tällöin 254 Käytän usein e-aineistoja 209 Käytän pääasiassa e-aineistoja 85 En käytä e-aineistoja 32 Yhteensä 580 Vastaajien määrä selittyy sillä, että osa vastaajista on valinnut useamman vaihtoehdon. e-aineiston käyttö n=580 En käytä e-aineistoja Käytän pääasiassa e-aineistoja Käytän usein e-aineistoja Käytän e-aineistoja silloin tällöin Kuvio 8 E-aineiston käyttö 12