CIMON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA I CIMON TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄ 2

Transkriptio

1 CIMON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ I CIMON TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄ 2 II CIMON TOIMINTASTRATEGIA 2 Toimintaympäristö 2 Eurooppalainen yhteistyö 4 Pohjoismaat 5 Globaalit haasteet 5 Venäjä 5 Aasia 6 Amerikka 6 Kehitysyhteistyö 6 Erasmus Mundus 6 Tempus 7 EU:n muut kolmansia maita koskevat ohjelmat 7 III CIMON TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIA 7 Aktiivinen ja ennakoiva toimintatapa 7 Monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä palvelutarjonta 7 Vahvistuva asiantuntijarooli 8 Viestinnän, tietopalvelun ja neuvonnan tärkeä asema 8 Suomalaisen koulutuksen kansainvälisen näkyvyyden ja tunnettavuuden parantaminen 8 Tuottavuuden ja laadun parantaminen 9 Henkiset voimavarat 9 Hallinnon kehittäminen 9 Toimintaa tukevat tarkoituksenmukaiset toimitilat 10 IV TALOUSARVIOESITYS Menojen ja tulojen erittely 11 Perustelut esitettyihin menolisäyksiin 12 Erillismäärärahat 15 Hankkeet 18 V TALOUSSUUNNITELMA

2 2 CIMON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA I CIMON TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄ Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on opetusministeriön alainen kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO on kehittämässä Suomea avoimeksi ja monikulttuuriseksi sivistys- ja tietoyhteiskunnaksi edistäessään monipuolisesti laadukasta kansainvälistä yhteistyötä koulutuksessa, työ- ja kulttuurielämässä sekä nuorison keskuudessa. Samalla CIMO on mukana rakentamassa tiedon Eurooppaa ja vahvistamassa eurooppalaista identiteettiä sen vastuulla olevien Euroopan unionin ohjelmien avulla. CIMOn toiminta perustuu asiakaslähtöisyyden, osaamisen, luotettavuuden, tasavertaisuuden ja yhteistyön periaatteille. CIMOn tehtäviin kuuluvat EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmien hallinnointi, EU:n kulttuuriohjelman yhteyspisteenä toimiminen Suomessa, useiden kansallisten koulutus- ja asiantuntija-apurahaohjelmien toimeenpano, kansainvälisen harjoittelun ja virkamiesvaihdon toimeenpano sekä Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen ulkomaisissa yliopistoissa. Myös Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelmien ja niitä täydentävän kansallisen Pohjoismaista kouluyhteistyötä tukevan ohjelman tiedotusvastuu ja ohjelmahallinnon toimeenpano ovat CIMOn tehtävänä. CIMO kerää, muokkaa ja välittää toimialaansa kuuluvaa tietoa eri asiakasryhmien tarpeisiin, sekä tekee selvityksiä oman toimintansa vaikuttavuudesta. CIMOn tehtävänä on vuosittaisen korkeakoulujen kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden vuosittainen tilastointi. Kansainvälisessä toimintaympäristössä CIMO tekee tunnetuksi Suomen tarjoamia koulutusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia osallistua erilaisiin opiskelija-, opettaja-, harjoittelu- ja nuorisovaihto-ohjelmiin sekä kansainvälistymistä edistäviin yhteistyöhankkeisiin Suomessa. CIMO toimii yhteistyössä suomalaisten, ulkomaisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa sekä edistää alan eri toimijoiden verkostoitumista. CIMOn tavoitteena on kuulua edelleen alan eurooppalaisten asiantuntija- ja palvelukeskusten parhaimmistoon. II CIMON TOIMINTASTARATEGIA Toimintaympäristö Suomi sivistysyhteiskuntana rakentuu osaamisen, tiedon ja luovuuden varaan. Suomen kansallisena strategiana on vahvistaa Suomen asemaa yhtenä maailman johtavista tietoyhteiskunnista, jossa kansainvälistymisellä on merkittävä rooli. Kansainvälistymisen rinnalla korostetaan myös alueellisuutta ja paikallisuutta. Samoin otetaan huomioon monikulttuurisuus ja eri kieliryhmien tarpeet. Nämä hallitusohjelman strategiset tavoitteet on kirjattu myös opetusministeriön suunnitelmassa koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä sekä opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

3 3 kansainvälisyyden ja innovatiivisuuden edistäminen ovat korkeakoulupolitiikan keskeiset tavoitteet. Tavoitteena on sekä opetussisältöjen ja toimintatapojen kansainvälistyminen että kansainvälisen liikkuvuuden korkea taso. Vuosikymmenen lopun tavoitteeksi on asetettu, että 6000 yliopistoissa ja 8000 ammattikorkeakouluissa opiskelevaa suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Kaikki ennusteet työikäisen väestön vähentymisestä ja elinkeinorakenteen muutoksista tukevat myös tavoitteita lisätä huomattavasti myös ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää suomalaisissa korkeakouluissa. Opetusministeriö on esittänyt, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot lisäävät ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää niin, että vuonna 2008 Suomessa opiskelee tutkintoa suorittavaa ulkomaalaista perus- ja jatko-opiskelijaa. Väestökehitys on hyvin samankaltainen kaikissa unionin jäsenvaltioissa, myös vuonna 2004 unioniin liittyneissä uusissa jäsenmaissa. Osittain tästä syystä kilpailu maailmanlaajuisilla koulutusmarkkinoilla lahjakkaista opiskelijoista kiristyy. Tavoitteena on, että Suomessa tutkintonsa suorittaneet jäisivät ainakin joksikin aikaa täydentämään syntyvää työvoiman vajetta Suomen työmarkkinoille. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen muuta oppilaitoksilta, mutta myös CIMOlta uusien keinojen ja työkalujen kehittämistä kansainvälistymisen lisäämiseksi. Ulkomaisten lahjakkaiden tutkinto-opiskelijoiden nykyistä huomattavasti laajempi rekrytointi edellyttää voimakasta lisäpanostusta suomalaisen koulutuksen kohdennettuun markkinointiin myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolella sekä uusien apuraha-ohjelmien luomista ja olemassa olevien ohjelmien laajentamista. Tavoitetta tukee osaltaan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen maailmanlaajuisen yliopistonopettajaverkoston edelleen kehittäminen sekä suomen kielen opetuksen lisääminen ja tehostaminen ulkomaisille opiskelijoille suomalaisissa korkeakouluissa. Suomen vahvuus on ollut ennen muuta korkeakoulutuksen kansainvälistymisen edistämisessä. Euroopan unionin uusien koulutusohjelmien avulla myös ammatillisen ja yleissivistävän toisen asteen sekä aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen on saamassa entistä suuremman painoarvon. CIMOn tehtävänä on yhteistyössä Opetushallituksen, lääninhallitusten ja koulutuksen kentän kanssa edistää tätä kehitystä. CIMOn tavoitteena on olla entistä enemmän mukana tukemassa yhteistyö- ja verkostohankkeita, joiden avulla pyritään mm. vähentämään kansainvälisen liikkuvuuden esteitä, lisäämään koulutuksen vertailtavuutta ja opintojen hyväksi lukemista sekä kehittämään koulutuskäytäntöjä ja järjestelmiä. Myös kulttuuri- ja nuorisotyön aloilla kansainvälistyminen on tärkeä kansallinen kehittämisalue ja voimavara. Hallituksen politiikkaohjelman linjausten mukaisesti yhteistyötä opetusministeriön, ulkoasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön välillä on pyritty tiivistämään mm. kulttuurivientihankkeen avulla. Kulttuurin yhteyspisteenä CIMO toimii tukijana ja neuvonantajana suomalaisille kulttuuriorganisaatioille kansainvälisen hankeyhteistyön kehittämisessä. Taiteilijoiden ja kulttuurialalla toimivien rajat ylittävää liikkuvuutta edistämällä vahvistetaan suomalaisen kulttuurin kentän osaamista ja asiantuntemusta. Kulttuurivientihankkeeseen liittyen CIMO on tehnyt aloitteen eurooppalaisten kulttuuriyhteistyöhankkeiden valmistelutoimia tukevan

4 4 rahoitusohjelman käynnistämisestä. Nuorisosektorilla kulttuurivientihankkeeseen liittyy CIMOn aloitteesta käynnistetty nuorten kulttuurilähettilästoiminta. Väestökehityksen myötä nuorison osallisuuden ja osallistumisen sekä erityisesti maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäiseminen nousevat entistä tärkeämmiksi sivistyspoliittisiksi kysymyksiksi. EU:n nuoriso-ohjelman kansallisena toimistona CIMO tukee ja toimeenpanee useita kansainvälisiä nuorisohankkeita. Painopisteenä on nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ja sosiaalinen vahvistaminen uuden nuorisolain mukaisesti. CIMOlla on omalla toimialallaan vastuu esitettyjen kansallisten tavoitteiden toteuttamisesta yhdessä opetusministeriön ja muiden yhteistyökumppaniensa kanssa. Myös opetusministeriön eri kansainvälistymistä koskevat toimintastrategiat asettavat CIMOn toiminnan kehittämiselle erityisvaateensa. CIMO sitoutuu toteuttamaan osaltaan opetusministeriön strategioiden toimenpidesuosituksia. Eurooppalainen yhteistyö Euroopan unionissa koulutuksen kehittäminen on osa laajempaa strategiaa. Lissabonin strategian mukaisesti Euroopan unionista tulisi maailman kilpailukykyisin ja elinvoimaisin tietotalous vuoteen 2010 mennessä. Koulutuksen painoarvo näkyy myös korkeakoulutuksen rakenteiden harmonisointia koskevan Bolognan prosessin toteuttamisena, elinikäisen oppimisen strategian hyväksymisenä sekä ammatillisen koulutuksen voimakkaaseen kehittämiseen tähtäävän Kööpenhaminan prosessin tavoitteina. EU:n koulutus- ja työvoimapolitiikassa korostuu myös elinaikaisen ohjauksen merkitys ja kehittäminen kaikissa jäsenmaissa. Unionin toimintaan liittyy myös kulttuurinäkökohtia. EU:n ohjelmat ovat yhteisen eurooppalaisen identiteetin vahvistamisen väline. Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien seitsenvuotiskausi päättyy vuonna 2006 ja vuonna 2007 aloitetaan uuden sukupolven ohjelmien toteuttaminen. Unionin SOKRATES ja Leonardo da Vinci koulutusohjelmat yhdistetään laajaksi elinikäisen oppimisen ohjelmaksi (Life-long Learning Programme) ja sen rahoituspohja muuttuu siten, että kaikissa ohjelman osioissa enemmän kansalliselle tasolle, ja kansallisten toimistojen rahoituspohjaa mahdollisesti muutetaan. Vaikka koko ohjelman rahoituksen volyymista ei ole vielä varmaa tietoa, odotettavissa on, että ohjelmaan tulee uusia toimintoja ja nykyisten toimintojen volyymi kasvaa. Lisäksi ohjelman toimintoja hajautetaan nykyistä enemmän kansalliselle tasolle. EU:n elinikäisen oppimisen puiteohjelmassa työelämäyhteistyön merkitys korostuu Lissabonin strategian mukaisesti. CIMO ottaa tämän uuden painotuksen huomioon edistäessään suomalaisten oppilaitosten työelämäyhteistyötä ohjelman tarjoamin keinoin. Kulttuurikysymyksillä on ratkaiseva rooli Euroopan integraatioprosessissa: kulttuuri on asia, johon identiteettimme yhä enemmän rakentuu rajojen madaltuessa ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä. Euroopan unionin kulttuuritoiminnan tehtävänä on tukea ja täydentää jäsenvaltioidensa kulttuuritoimintaa

5 5 ja edistää niiden välistä yhteistyötä. Kulttuurin uusi puiteohjelma korostaa toimijoiden ja taideteosten rajat ylittävää liikkuvuutta ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämistä. Myös CIMOn rooli eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön asiantuntija-, tiedotus- ja hankeneuvonnan yhteyspisteenä vahvistuu entisestään. Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti Nuoriso-ohjelma sidotaan entistä johdonmukaisemmin yhteensopivaksi avoimessa koordinaatiomenetelmässä valittujen tavoitteiden kanssa. EU:n Nuoriso-ohjelman kansallisena toimistona CIMO toteuttaa esitettyjä tavoitteita tiiviissä yhteistyössä opetusministeriön kanssa. CIMOn tärkeänä tehtävänä on varmistaa suomalaisten täysipainoinen osallistuminen sen vastuulla oleviin Euroopan unionin ohjelmiin. CIMO osallistuu aktiivisesti EU:n liikkuvuutta koskevan toimenpideohjelman suositusten toteuttamiseen ja tunnetuksi tekemiseen kansallisten päätösten mukaisesti. Pohjoismaat Euroopan unionin laajeneminen on aiheuttanut unionissa uudenlaista kumppanuuksien solmimista, johon Suomi osallistuu mm. Pohjoismaista yhteistyötä painottamalla unionin rinnalla. Pohjoismaiden ministeriöneuvoston pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiseen pyrkivien Nordplus - koulutusyhteistyöohjelmien toteuttamista kehitetään vuonna 2006 tapahtuvan arvioinnin perustalta. CIMO on valmis ottamaan vastuun ohjelmahallinnosta myös seuraavalla ohjelmakaudella. Opetusministeriö on antanut CIMOlle uuden tehtävän tukea Pohjoismaista koulujen välistä yhteistyötä apuraha-ohjelman turvin. CIMOn tehtävänä on varmistaa, että suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti näihin ohjelmiin. CIMO jatkaa tiivistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa toimialansa muiden Pohjoismaiden sisarorganisaatioiden kanssa. Globaalit haasteet Uudistetut EU-ohjelmat vastaavat laajalti Euroopan sisäisen liikkuvuuden tarpeisiin. Tästä syystä kansallisesti rahoitettuja stipendi- ja apurahaohjelmia suunnataan aiempaa enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin kohdentuen yhdessä ministeriön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sovittuihin maantieteellisiin alueisiin. Kansainvälisessä harjoittelussa yhteistyöverkostoa vahvistetaan erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Venäjä Venäjä on Suomelle yksi keskeisimmistä yhteistyökumppaneista. CIMO toteuttaa opetusministeriön hyväksymää Venäjä-strategiaa ja tukee aktiivisesti Venäjä-asiantuntemuksen lisäämistä Suomessa olemalla mukana auttamassa korkeakouluja yhteistyösuhteiden luomisessa venäläisten korkeakoulujen kanssa eri ohjelmien avulla. CIMOn ja Suomen lähialueiden korkeakoulujen välille on syntynyt ainutlaatuinen koulutusyhteistyötä koskeva dialogi, jota jatketaan edelleen ja jonka tuloksia hyödynnetään Suomen ja Venäjän korkeakoulujen vaihdon ja yhteistyön edelleen lisäämiseksi mm. opiskelija- ja opettajavaihdon sekä koulutuksen kehittämishankkeiden avulla. CIMO pyrkii lisäämään yhteistyötä Venäjän kanssa erityisesti FIRST- verkosto-ohjelman, talvi-

6 6 koulutoiminnan sekä CIMO-fellowship ohjelman avulla. Venäjä muodostaa myös merkittävän potentiaalin lahjakkaiden tutkinto-opiskelijoiden rekrytoimisessa suomalaisiin korkeakouluihin. CIMO jatkaa kahdeksan maan muodostaman Arktisen yliopistoverkoston (University of Arctic) kanssa toteutettavaa pohjoisten alueiden Circumpolar Mobility Program north2north - opiskelijavaihto-ohjelmaa, jossa Venäjä yhteistyöllä on tärkeä rooli. Tarkoituksena on myös kartoittaa yhteistyössä opetusministeriön kanssa Venäjän korkeakoulujen suomen kielen opetustarpeet ja laatia Venäjää koskeva kokonaistukiohjelma. Aasia Tavoitteena on laajentaa vuorovaikutusta Aasian maiden, erityisesti Kiinan ja Japanin kanssa osallistumalla valmistumassa olevan opetusministeriön Aasiatyöryhmän suositusten toteuttamiseen. CIMO esittää, että vuonna 2007 asetetaan käyttöön määräraha verkostoyhteistyöohjelman käynnistämiseksi. Amerikka CIMOn tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä Pohjois-Amerikan yliopistojen kanssa yhteistyössä opetusministeriön ja Fulbright Centerin kanssa. Osallistutaan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistämiseen Pohjois-Amerikassa ja Suomen ja Yhdysvaltain välisen oppilas- ja opettajavaihdon kehittämiseen (mm. Senaattori-ohjelma). Lisätään suomalaisten mahdollisuuksia Pohjois- Amerikassa tapahtuvaan harjoitteluun. Latinalaisessa Amerikassa yhteistyökohteina entisten Argentiinan ja Chilen ohella on Brasilia. Kehitysyhteistyö Suomi on kansainvälisesti sitoutunut kestävän ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen periaatteisiin. Sekä Millenium julistuksen että Suomen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteet painottuvat CIMOn aloitteesta yhteistyössä ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kanssa toteutettavassa korkeakoulujen välisessä North-South -verkosto-ohjelmassa. Ohjelmaan sisältyy Suomen ja Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden, Egyptin ja Perun korkeakoulujen verkostoyhteistyönä toteutettava opiskelijoiden ja opettajien ja muun henkilökunnan vaihto. Tarkoitus on, että pilottivaiheen arvioinnin jälkeen ohjelma vakiinnutetaan ja sitä laajennetaan nykyisestään vastaamaan paremmin ilmennyttä laajaa tarvetta yhteistyön edelleen kehittämiseen. Tavoitteena on saavuttaa Ruotsin ja Norjan määrällinen ja laadullinen taso korkean osaamisen koulutusyhteistyössä kehitysmaiden kanssa. Erasmus Mundus Euroopan unionin koulutusyhteistyö kolmansien maiden kanssa muuttuu entistä merkittävämmäksi. Erasmus Mundus -ohjelma laajenee. CIMOn tavoitteena on saada lisää suomalaisia korkeakouluja mukaan ohjelmaan. Samalla CI- MO edistää suomalaisten Mundus- hankkeiden keskinäistä yhteistyötä ja auttaa löytämään yhteisiä käytäntöjä avoinna oleviin kysymyksiin, joita Munduksen kaltainen uudenlaisiin yhteistutkintojärjestelyihin perustuva ja laatua korostava ohjelma tuo mukanaan. Erityistä huomiota kiinnitetään Erasmus Mun-

7 7 dus ohjelman tarjoamien koulutusmahdollisuuksien markkinointiin yhdessä ohjelmaan osallistuvien suomalaisten yliopistojen kanssa. Tempus Tacis-, MEDA- ja CARDS-maiden korkeakoulujärjestelmien kehittämiseen pyrkivä Tempus-ohjelma uudistuu vuodesta 2007 alkaen. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään ohjelman uuteen piirteeseen, yhteistutkintojen yhteydessä tapahtuvaan opiskelijaliikkuvuuteen. CIMOn tehtävänä on neuvoa suomalaisia hakijoita ja edesauttaa yhteistyötä Suomen ja kohdemaiden korkeakoulujen välillä. Venäjä on Suomen kannalta ohjelman kohdemaista tärkein. CIMO pyrkii edistämään liikkuvuusmahdollisuuksia Venäjän ja EU:n välillä. EU:n muut kolmansia maita koskevat ohjelmat CIMO seuraa valppaasti muita EU:n ja kolmansien maiden välisiä koulutusohjelmia ja tiedottaa niistä korkeakouluille. Tällaisia ohjelmia ovat mm. EU- USA, EU-Kanada, Alba ja Asia Link. Myös EU:n nuoriso-ohjelmassa toimivat resurssikeskukset (Kaakkois- Eurooppa, MEDA, Itä-Eurooppa ja Kaukasus) tukevat yhteistyöhankkeiden syntymistä kolmansien maiden kanssa. Näitä ohjelmia koskevaa tiedottamista ja neuvontaa tehostetaan. Myös EU:n uusi kulttuurin puiteohjelma tukee kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämän yhteistyön mahdollisuuksien edistäminen ja verkostojen kehittäminen tulee olemaan entistä tärkeämpää CIMOn toteuttamassa hankeneuvontatyössä. III TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIA Aktiivinen ja ennakoiva toimintatapa CIMO seuraa aktiivisesti toimintaympäristössään tapahtuvia kehitystrendejä ja muutoksia ja ottaa nämä huomioon tavoitteiden asettelussa ja toiminnassaan. CIMO tekee aloitteita uusista hankkeista ja on valmis tarvittaessa ottamaan vastaan osaamisalaansa liittyviä uusia tehtäviä, mm. hallituksen politiikkaohjelman ministeriöiden välistä yhteistyötä tukevalla tavalla. Monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä palvelutarjonta CIMO syventää ja laajentaa kansallista ja kansainvälistä asiakas- ja sidosryhmäyhteistyötä ja käyttää hyväkseen tästä syntyviä synergiaetuja palvelujensa kehittämisessä. Alueellisen yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen CIMOn kaikissa ohjelmissa ja hankkeissa kiinnitetään edelleen huomiota. CIMO seuraa alueellisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja tekee tasa-arvon lisäämiseen pyrkiviä esityksiä ja aloitteita sekä tehostaa alueellista tiedotustoimintaansa. Yhteistyötä kehitetään edelleen Itä- ja Pohjois- Suomessa olevien sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa osallistumisaktiivisuuden lisäämiseksi näillä alueilla. Myös Ahvenanmaan ja muun ruotsinkielisen asiakaskunnan palvelutarpeet otetaan entistä laajemmin huo-

8 8 mioon. Sen varmistamiseksi, että asiakkaiden tarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset tunnistetaan oikein, CIMO teettää asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyden mittauksia, kehittää tilastointia ja osallistuu kansainvälisiin selvityshankkeisiin. Opetusministeriön tuottavuusohjelman mukaisesti kansallisten ohjelmien hakuprosessit sähköistetään. Vahvistuva asiatuntijarooli CIMOn asiantuntijuus ja osaaminen ovat ennen kaikkea toimintaympäristön hyvää tuntemusta ja siinä tapahtuvien muutosten huomioon ottamista toiminnan suunnittelussa. CIMOn asiantuntemus kohdistuu erityisesti erilaisten kansainvälisten toimintamuotojen toimenpanoon sekä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan. Kansainvälistymisen asiantuntijuuteen liittyvää toimintaa ja palvelumuotoja lisätään. Tästä esimerkkinä voidaan mainita mm. systemaattisen projektikoulutuksen kehittäminen, hankkeiden kokemusten ja tulosten hyödyntäminen sekä kansainvälistymisen eri puolten tutkiminen ja kartoitus. CIMO osallistuu sen toimialaa koskevaan asiantuntijatyöhön mm. valtiohallinnon toimikunnissa ja työryhmissä sekä kansainvälisissä työryhmissä ja muissa yhteistyöelimissä. Toimintojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi, liikkuvuuden seuranta sekä koulutuksen kansainvälistymistä koskevat laajemmat tutkimukset ja selvitykset vahvistavat asiantuntijuutta CIMOssa. Samalla ne tuottavat tietoa myös kansainvälistymispolitiikkaa linjaavien viranomaisten, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten sekä tutkijoiden tarpeisiin. Viestinnän, tietopalvelun ja neuvonnan tärkeä asema CIMOn viestintää harjoitetaan aktiivisesti, avoimesti, vuorovaikutteisesti, eri kohderyhmien tiedontarpeet tasapuolisesti huomioon ottaen ja kaikkia viestintäkanavia ja muotoja tarkoituksenmukaisesti ja monipuolisesti käyttäen. Erityistä huomiota kiinnitetään viestinnän laatuun. Verkkoviestintää kehitetään jatkuvasti. Tiedon saatavuus asiakaskunnalle tehdään mahdollisimman helpoksi tieto- ja neuvontapalveluiden avulla. Sähköistä asiointia kehitetään edelleen. Ohjausja neuvontapalveluita tuotetaan yhteistyössä Opetushallituksen, työministeriön ja muissa Euroopan maissa toimivien Euroguidance -keskusten kanssa. Yhteistyötä jatketaan Suomessa toimivien ulkomaisten lähetystöjen, kulttuuri- ja tiedeinstituuttien ja tiedotuskeskusten kanssa. Suomalaisen koulutuksen kansainvälisen näkyvyyden ja tunnettavuuden parantaminen CIMOn erityisenä tehtävänä on tehostaa yhdessä korkeakoulujen kanssa suomalaisen koulutuksen ja osaamisen markkinointia Euroopassa sekä erityisesti Venäjällä, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Aasian maissa. Markkinoinnissa CIMO pyrkii toimimaan yhteistyössä pohjoismaisten ja muiden eurooppalaisten kumppaniensa kanssa sekä kehittämään markkinointiyhteistyötä Suomen edustustojen, ulkomailla toimivien tiede- ja kulttuuri-instituuttien sekä suomen kielen yliopistonopettajien muodostaman verkoston kanssa. Tavoitteena on yh-

9 9 dessä opetusministeriön ja korkeakoulujen kanssa toteuttaa tehokkaita kohdennettuja markkinointikampanjoita sekä löytää ratkaisuja ulkomaisten lahjakkaiden tutkinto-opiskelijoiden opintojen rahoitusongelmiin mm. apurahaohjelmia kehittämällä. Tuottavuuden ja laadun parantaminen Laatutyöhön tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. CIMO ottaa käyttöön CAF- laatutyökalun. Laatutyö kytketään palkkauudistuksen edelleen kehittämiseen ja siihen liitetään toimintojen prosessien kartoitus. Tuottavuuden kehitystä seurataan ottamalla käyttöön yhdessä opetusministeriön ja tilastokeskuksen kanssa kehitetyt tuottavuusindikaattorit. Euroopan unionin ohjelmien uusi sukupolvi vaatii toimeenpanomuotojen edelleen kehittämistä. Uuden sukupolven ohjelmissa mm. volyymi kasvaa ja komission talous- ja seurantasäännökset tarkentuvat. Myös tämä edellyttää toiminnan ohjauksen kehittämistä, standardisointia, laatujärjestelmiä ja uudistuvia tilintarkastuskäytäntöjä sekä hallinnon ja tietojärjestelmien kehittämistä. Suomalaisten toimijoiden yhteistyömahdollisuuksien tukemiseen liittyvää neuvontatyötä kehitetään hyödyntämällä aiempia tuloksia ja kehittämällä uudenlaisia verkostomaisen työskentelyn menetelmiä. Henkiset voimavarat Aktiivin henkilöstöpolitiikan päätavoitteena on osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka on sitoutunut CIMOn toiminta-ajatukseen ja tavoitteisiin. CIMO pyrkii työyhteisönä avoimuuteen, innovatiivisuuteen, kannustavuuteen sekä olemaan osallistuva, joustava ja turvallinen työpaikka. Erityistä huomiota kiinnitetään työhyvinvoinnin lisäämiseen ja henkilöstökoulutuksen kehittämiseen. Varaudutaan tehtävien muuttumiseen sekä organisaatiorakenteen muutoksiin kehittämällä suunnitelmallisesti CIMOn henkilöstön osaamista, rakennetta ja määrää. Suunnittelussa noudatetaan valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan linjauksia ja CIMOn henkilöstöstrategiaa. Palkkapolitiikassa noudatetaan valtionhallinnon yleisiä linjauksia ja huolehditaan palkkausjärjestelmän toimivuudesta. Tavoitteena on oikeudenmukainen palkkaus, jossa otetaan huomioon työn vaativuus, henkilökohtaisen suoritus ja pätevyys. Hallinnon kehittäminen CIMOn organisaatiota tarkistetaan vastaamaan paremmin laajentuneita tehtäviä ja uudistuvia Euroopan unionin ohjelmia. Johto- ja esimiestehtävissä toimivien valmennusta jatketaan. Vuorovaikutteista johtamista edistetään tavoiteja kehityskeskustelujen avulla. Otetaan käyttöön tuloskortti. Tavoitteena on kehittyvä organisaatio, joka tukee CIMOn toimintaa siten, että se on asiakasystävällistä, taloudellista ja tehokasta sekä henkilökunnan työmotivaatiota ja työssä viihtymistä edistävää. Kehittämällä tuottavuusindikaattoreita ja osallistumalla opetusministeriön hallinnonalan tuottavuushankkeisiin CIMO pyrkii siihen, että toiminnan laajeneminen toteutetaan hillitysti ja tuottavuusnäkökohdat huomioiden. Osallistutaan opetusministeriön talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeeseen.

10 Taloushallintoa ja sen järjestelmiä kehitetään yhdessä opetusministeriön kanssa. Ajankohtaisia hankkeita ovat tuottavuus- ja kustannuslaskennan kehittäminen sekä työajan seurantajärjestelmän käyttöönotto. CIMO pyrkii kehittämään uusia mahdollisimman tehokkaita ja joustavia hallinnollisia työkaluja lisääntyneiden tehtävien hoitamiseen. CIMO osallistuu valtiohallinnon tietojärjestelmien uudistamistyöhön. Tavoitteena on myös eri ohjelmatoimintojen hakuprosessien sähköistäminen. Tietoturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja siinä noudatetaan CIMOssa hyväksyttyjen tietoturva- ja sähköpostipolitiikka- asiakirjoissa esitettyjä linjauksia. Toimintaa tukevat tarkoituksenmukaiset toimitilat Toiminnan laajennettua CIMOn käytössä olevat toimitilat ovat käyneet riittämättömiksi. Tavoitteena on, että CIMOlla on kesällä 2006 vuokrasopimuksen päätyttyä ja nykyisten toimitilojen saneerauksen alkaessa käytössään toimitilat, jotka sijainniltaan vastaavat CIMOn asiakaskunnan ja sidosryhmien toiminnan tarpeita sekä vastaavat nykyaikaisia hyvän työtilan vaatimuksia. CI- MO selvittää yhteistyömahdollisuudet läheisimpien sidosryhmien kanssa mahdollisten synergiaetujen saamiseksi myös tilaratkaisujen avulla. 10 IV TALOUSARVIOESITYS 2007 Momentille myönnetään nettomäärärahaa yhteensä Määrärahasta käytetään opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin apurahoihin ja avustuksiin sekä Suomen kielen ja kulttuurin opintojen edistämiseen ulkomaisissa yliopistoissa ja maksullisena toimintana harjoitettavan asuntolatoiminnan vuokrakustannusten tukemiseen. Laskelmassa on otettu huomioon nettobudjetoitavana maksullinen toiminta (asuntolatoiminta) sekä nettobudjetoitu ulkopuolinen rahoitus (yhteisrahoitteinen toiminta). Laskelmaan sisältyy arvio palkankorotuksista ja uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen aiheuttavista menoista ( ). Vertailu edellisvuosiin: 2006 talousarvio talousarvio tilinpäätös Määrärahaesityksessä on esitetty (mom ) lisäystä euroa seuraavasti: Toimintamenot (mom ) , josta tilakustannukset Apurahat (mom ) UKANin toiminta (mom ) Hankkeisiin esitetään sekä erillisrahoituksena eri momenteilta

11 Menojen ja tulojen erittely Toimintamenot Bruttomenot (sisältää asuntolatoiminnan tuen ) Maksullisen palvelun erillismenot Muut toimintamenot (mom 23.1) - vuoden 2006 taso toimitilat tietojärjestelmien kehittäminen palkankorotukset/upj EU:n hanketuen valvonta Apurahat ja avustukset (Mom.23.2) - vuoden 2006 taso apurahat (opiskelu- ja harjoitteluapurahat) Suomen opinnot ulkomaisissa yliopistoissa (mom. 23.3) - vuoden 2006 taso yliopistonopettaja Kiinassa yliopistonopettaja Ukrainassa opetuspisteavustukset keskitason kesäkurssi Suomessa erikoiskurssitoiminnan kehittäminen Yhteisrahoitteinen toiminta Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot (asuntolatoimi) Yhteisrahoitteinen toiminta (nettobudjetoitu ulkop.rah.) Nettomenot OPM:n erillirahoitus 2007 (eri momenteilta) EU:n koulutusohjelmien kansallinen toimeenpano (Sokrates , josta Erasmus Mundus ja EILC-kielikurssit ja Leonardo da Vinci Nuoriso-ohjelmien kansallinen rahoitus Kulttuuri -yhteyspiste Nuori Kulttuuri apurahat ja toimeenpano Pohjoismainen kouluohjelma Senaattori-ohjelma Suomen kielen edistäminen USAssa ja Kanadassa Hankerahoitus First -ohjelma North2North Suomi-koti harjoittelu Etäopetuskokeilu Korkeakoulutuksen markkinointi Aasia -verkosto-ohjelma Asuntolantoimen laajennus (kertameno)

12 12 Perustelut esitettyihin vuoden 2007 menolisäyksiin Momentti (lisäystä ) Tilahanke (lisäystä ) Toimitilat sijaitsevat Hakaniemenkatu 2:ssa, jossa CIMOlla on käytössään kahdessa kerroksessa m2. CIMOn toiminnan laajentumisesta on seurannut lisätilatarpeita. Senaatti-kiinteistöt aloittaa koko kiinteistön täydellisen saneerauksen vuoden 2007 alussa, johon yhteyteen CIMOn uuden toimitilan hankkiminen ajoittuu. Tietohallinnon kehittäminen (lisäystä ) CIMOn ydintoimintojen kehittämishaasteet liittyvät kansallisten toimintojen, erityisesti CIMOn apurahojen ja hanketuen myöntöihin, maksatuksiin ja niiden seurantaan liittyvien tietokantojen kehittämiseen. Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että kaikissa kansallisissa apuraha-ohjelmissa on siirrytty sähköiseen haku- ja tilastointijärjestelmään vuonna Tuottavuusohjelma edellyttää myös talous- ja henkilöstön tietojärjestelmien voimakasta kehittämistä. Kehittämistarpeet liittyvät erityisesti kustannuslaskennan kehittämiseen, työajan seurantaan, henkilöstöhallinnon järjestelmiin sekä tuottavuuskehityksen seurantaan ja tilastointiin. EU-ohjelmahallinnon hankevalvonta ja monitorointi ( ) Komissio on asettanut kaikille kansallisille toimistoille vaatimuksia myönnetyn tuen valvonnan tehostamisesta. Tilintarkastukset, projektien monitorointi sekä maksatusten palautusten valvonta edellyttävät EU- sopimukseen perehtyneen yhden henkilötyövuoden lisäystä kaikkien CIMOn hallinnoimien EUohjelmien yhteiskäyttöön. Palkankorotukset ( ) Varataan uuteen palkkausjärjestelmään täydentävän virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti euroa sekä yleisiin palkankorotuksiin euroa. Momentti apurahat ja avustukset (lisäystä ) CIMOlla on käytössään opiskelija- ja harjoittelijanvaihdon edistämistä varten kansallisia stipendejä yhteensä euroa, joista on osoitettu Erasmus apurahoihin kansallisena tukena. Muiden apurahojen osalta määräraha on pysynyt samana 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Samanaikaisesti liikkuvuuden tulostavoitteita on nostettu vuosittain. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneen elinkustannusten nousun takia on yksittäisten stipendien suuruutta jouduttu nostamaan. Tämän vuoksi on myös stipendinsaajien määrä laskenut samanaikaisesti kun hakemukset ovat lähes kaksinkertaistuneet.

13 13 Jatko-opiskelustipendit (lisäys ) Apurahojen kysyntäpaine on kohdistunut erityisesti CIMOn myöntämiin nuorten tutkijoiden stipendeihin. Mikään muu taho maassamme ei ole tarjonnut rahoitusmahdollisuutta nuorille lahjakkaille ulkomaisille jatko-opiskelijoille aloittaa tohtori-opintonsa Suomessa. CIMO Fellowship ohjelmasta on voitu myöntää yliopistojen hakemuksesta apuraha vuosittain noin 150:lle jatkoopiskelijalle. Jotta yliopistoilla olisi paremmat mahdollisuudet etsiä nuoria kansainvälisiä lahjakkaita tutkinto-opiskelijoita tohtoriohjelmiin, tulisi CIMOn jatko-opiskeluun tarkoitettuja stipendejä nostaa 50:llä. Stipendeistä varataan erityisesti Suomen kielen ja kirjallisuuden jatko-opiskelijoille. Jatkoopintojen starttirahoituksen lisätarve on 50 x 950 x 9 kk = Apurahat lahjakkaille vähävaraisille kolmansien maiden yliopistojen maisteriohjelmiin osallistuville opiskelijoille (lisäys ) Tavoitteena on myöntää yliopistojen hakemuksesta 50:lle maisteriohjelmiin hyväksytylle EU:n ulkopuolisista maista tuleville lahjakkaille vähävaraisille opiskelijoille heidän oleskelukustannuksensa kattava apuraha. Määrärahatarve on 50 x 500 x 9 kk = Apurahan suuruuden laskentaperusteena on käytetty opiskelijan oleskeluluvan saamisen edellyttämää kuukausittaista euromäärää. Latinalaisen Amerikan apurahat (lisäys ) CIMOn Latinalaisen Amerikan opetusvierailuja edistävän matkaapurahaohjelman piirissä ovat Chilen ja Argentiinan yliopistot ja korkeaasteen ammatilliset oppilaitokset. Tarkoituksena on laajentaa ohjelmaa asteittain ja vaihdellen myös muihin Latinalaisen Amerikan maihin, erityisesti Brasiliaan. Määrärahalla voidaan tukea yhteistyöhankkeisiin liittyvää molemmansuuntaista opetusvierailua matka-avustuksin. Apurahat kansainväliseen harjoitteluun (lisäys ) Suomalaisten opiskelijoiden ja erityisesti vastavalmistuneiden kysyntä CIMOn kansainvälisen harjoittelun ohjelmiin on kasvanut viime vuosina yli 20 prosentin vuosivauhdilla. Samaan aikaan myönnettyjen apurahojen määrä on vähentynyt, koska harjoittelun laatua on nostettu pidentämällä harjoittelujaksoja ja lisäämällä kuukausiapurahan suuruutta vastaamaan paremmin eri maiden elinkustannuksissa tapahtuneita muutoksia. Liikkuvuudelle asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää määrärahojen lisäystä myös ulkomailla tapahtuvan laadukkaan harjoittelun apurahoihin. Paikkatarjontaa olisi lisättävä erityisesti Suomen ulkomailla toimivissa tiede- ja kulttuuri-instituuteissa, Suomen kieltä ja kulttuuria opettavissa ulkomaisissa yliopistoissa sekä kansainvälisissä järjestöissä. Tarkoituksena on lisätä CIMOn strategian mukaisesti kuuden kuukauden harjoittelupaikkoja erityisesti Suomen edustustoissa, Matkailun edistämiskeskuksissa ja Vientikeskuksissa, joissa harjoittelijan kustannukset jaetaan puoliksi Finpron, UM:n ja MEK:n kesken sekä YK:n alaisissa järjestöissä.

14 14 Momentti Suomen kielen ja kulttuurin opetukseen ulkomailla (lisäys ) Yliopistonopettajan palkkaukseen Kiinassa (esitetään siirrettäväksi perusrahoitukseen) Suomen kielen ja kulttuurin opetus aloitettiin Kiinassa Beijing Foreign Studies Universityssä (BFSU) syksyllä Yliopistossa on Suomen kielen ja kulttuurin 4-vuotinen BA-ohjelma, johon otettiin 24 opiskelijaa. Nämä opiskelijat valmistuvat keväällä Yliopisto on päättänyt jatkaa Suomen kielen ja kulttuurin opetusta, ja uusi ryhmä aloittaa syksyllä Opetusministeriö on myöntänyt CIMOlle yliopistonopettajan palkkausta varten määrärahan erillisrahoituksena. Koska toiminnan voidaan katsoa muuttuneen pysyväksi, tulee määräraha siirtää CIMO/UKANin perusrahoitukseen. Yliopistonopettajan palkkaukseen Ukrainassa CIMO on teettänyt selvityksen Suomen kielen ja kulttuurin yliopistoopetuksen nykytilanteesta ja tukitarpeista Kiovassa ja Lvovissa. Selvityksen perusteella Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan useissa eri yliopistoissa Ukrainassa ja Suomen kielen ja kulttuurin opintoja kohtaan on elävää kiinnostusta. CIMO katsoo, että opetusta on perusteltua tukea vierailulehtoraatilla. Opetuspisteavustuksiin Ulkomaiset yliopistot tekevät CIMOlle jatkuvasti aloitteita Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen aloittamiseksi tai jo annettavan opetuksen laajentamiseksi. Useimmat niistä ovat tukemisen arvoisia. Koska lehtorin lähettäminen Suomesta ei aina ole taloudellisesti mahdollista eikä kaikissa tapauksissa edes tarpeen, CIMO on myöntänyt yliopistoille harkinnanvaraista määräaikaista avustusta paikallisen opettajan rekrytoimiseksi. Tukimuoto on todettu paitsi joustavaksi myös tuottavaksi molemmille osapuolille. Seuraaville yliopistoille esitetään uutta avustusta tai lisätukea: Berliini *), ohjelma saanut äskettäin pääaineen aseman. Berkeley , ohjelma saanut äskettäin pääaineen aseman. Gent , opiskelijoiden aloitteesta kokeiluna tarjottua opetusta olisi nyt mahdollista vahvistaa, mikäli Suomi tukee taloudellisesti. Rooma 5 000, opetusta La Sapienzassa tarjottu lukuvuoden ajan kokeiluna; onnistunut kokeilu tarvitsee kuitenkin Suomen taloudellista tukea. *) Kölnin 6-vuotinen avustus on päättynyt. Esitetään siirrettäväksi Berliiniin. Uusi Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssi Ulkomaisten suomen kielen opiskelijoiden määrän jatkuvasti kasvaessa kesäkurssien kysyntä on lisääntynyt vuosittain, mutta kurssien määrä pysynyt samana. Erityistä tarvetta on keskitason kesäkurssipaikkojen lisäämiseen. Tavoitteena on lisätä kurssipaikkojen määrä 300:aan.

15 15 Erikoiskurssit Esitetään lisämäärärahaa kohdennettavaksi Suomessa ja Suomen ulkopuolella järjestettäviin Suomen kielen ja kulttuurin erikoiskursseihin. Erikoiskursseilla tarkoitetaan vaihtuvateemaisia, syventäviä intensiivikursseja opiskelijoille, väitöskirjantekijöiden ohjausseminaareja sekä vieraskielisten opettajien kursseja. Uuden yhteiseurooppalaisen tutkintorakenteen myötä paikalliset tohtoritasoiset suomen kielen opettajat ja tutkijat ovat ehdoton edellytys yliopistoopetuksen jatkumiseksi. Tästä syystä kuluvan toimikauden aikana kiinnitetään erityistä huomiota tohtoriopiskelijoiden tukemiseen. ERILLISMÄÄRÄRAHAT (eri momenteilta) Uudistuvien EU:n koulutusohjelmien kansallinen rahoitus (lisäystä ) Euroopan unionin nykyiset Sokrates ja Leonardo da Vinci -ohjelmat korvautuvat uudella elinikäisen oppimisen ohjelmalla (Life-long Learning Programme LLP). Ohjelman on tarkoitus alkaa vuonna Komissio on esittänyt uudelle ohjelmalle huomattavasti suurempaa budjettia verrattuna nykyisiin toimintoihin. Lopullisesta budjetista ei ole vielä varmaa tietoa. Tiedossa olevan valmistelutyön perusteella uudessa ohjelmassa toimintoja hajautetaan kansalliselle tasolle entistä enemmän. Samalla kansallisella tasolla tehtävän hallinnointityö lisääntyy, ohjelman nykyisten toimintojen volyymi kasvaa ja ohjelmaan tulee uusia toimintoja. CIMO esittää, että EU:n koulutusohjelmien (Sokrates) erillisrahoituksena myönnetty kansallinen rahoitus nostettaisiin eurosta euroon. Lisämääräraha on tarkoitettu Erasmus Mundus -ohjelmasta aiheutuviin koulutus-, neuvonta- ja tiedotuskuluihin sekä Erasmus-opiskelijoille suunnattujen suomen kielen kurssipaikkojen lisäämiseen. Opetusministeriö on myöntänyt Leonardo da Vinci ohjelmalle kansallisena rahoituksena euroa. Kansallisen rahoituksen taso säilytetään vähintään entisen suuruisena varautuen kuitenkin uuden ohjelmakauden edellyttämiin mahdollisiin kansallisen rahoitusosuuden korotusvaateisiin. Kansallisella tasolla tulee varautua yllä esitettyjä mahdollisesti suurempaankin kansalliseen rahoitusosuuteen. Nuoriso-ohjelman kansallinen rahoitus Euroopan komission nuoriso-ohjelmassa rahoitussuhde jakautuu tasan komission ja kansallisen rahoituksen kesken, joten kansallista rahoitusta on osoitettava yhtä paljon kuin komission myöntämää toimintamäärärahaa. Opetusministeriö on myöntänyt CIMOlle ohjelman hallinnointiin erillispäätöksellä vuodesta 2004 lähtien euroa. CIMO esittää, että vuodelle 2007 kansallis-

16 16 ta rahoitusta varataan vastaavan suuruinen määräraha, mutta varaudutaan myös nostamaan kansallista rahoitusta, mikäli EU:n rahoitus kasvaa nykyisestään uudella ohjelmakaudella. Kulttuurin yhteyspiste (lisäys ) CIMO esittää kulttuurin yhteyspisteen toiminnan kansalliseksi rahoitusosuudeksi euroa (myönnetty momentilta ). Määrärahan tulisi sisältää yhden henkilötyövuoden palkkakustannukset yhteyspisteen opetusministeriöltä saaman tehtävänannon mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Uudelle ohjelmakaudelle tultaessa kulttuurin yhteyspisteen työkenttä on syventynyt ja laajentunut. Jotta turvataan suomalaiselle kulttuurille sekä paras mahdollinen hyöty päättyneestä ohjelmakaudesta että laadukas osanotto uuteen ohjelmaan, tarvitaan olemassa olevien verkostojen ja laadukkaan neuvontatyön edelleen kehittämistä ja uusien työmenetelmien innovoimista yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön lisääntynyt tuntemus on kasvattanut neuvontatyötä myös määrällisesti. Nykyisellään yhteyspisteellä on käytössään 1,5 henkilötyövuotta. 0,5 henkilötyövuoden lisäresurssi on välttämätön yhteyspisteen toimintaedellytysten takaamiseksi niin, että suomalaiset kulttuuritoimijat pystyvät tulevaisuudessakin aktiivisesti ja konkreettisesti hyötymään kehittyvästä yhteistyöstä Euroopan kulttuurialueella. NuoriKulttuuri apurahat ja toimeenpano Opetusministeriö antoi CIMOn tehtäväksi vuonna 2000 avustusten myöntämisen nuorten kulttuuriryhmien ulkomaisia esiintymismatkoja varten. Vuositasolla apurahoja myönnetään ryhmälle, jotka edustavat kattavasti koko maata ja eri taiteen lajeja. Määrärahalla toteutetaan osaltaan opetusministeriön kulttuurivienti -hanketta. Koulujen Pohjoismaisen yhteistyön edistäminen Opetusministeriö on päättänyt siirtää Pohjola Nordenin aiemmin hoitaman toiminnon CIMOn hallinnoitavaksi. CIMolla on muiden ohjelmien kautta vankka kokemus koulujen kansainvälisen toiminnan edistämisestä. Suomen valtion ja Yhdysvaltojen välinen Senaattori-ohjelma Opetusministeriö, opetushallitus ja CIMO ovat sopineet, että YFY:n käytännössä hoitaman Suomen ja Yhdysvaltojen välisen Senaattori - koululaisvaihtoohjelman rahoitus kanavoidaan CIMOn kautta. Määrärahasta käytetään 5000 alumnin perustamiseen. Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen sekä korkeakouluyhteistyön kehittäminen Pohjois-Amerikan yliopistoissa yhdessä Fulbright Centerin kanssa Määräraha käytetään kansallisiin apurahoihin, joiden tarkoituksena on monipuolistaa Suomen kielen ja kulttuurin opetustarjontaa Pohjois-Amerikan yliopistoissa, vahvistaa oppiaineen asemaa ja turvata opetuksen jatkuminen. Ohjelmalla pyritään myös edistämään Suomen ja Yhdysvaltain korkeakoulujen

17 17 yhteistyötä ja sitä kautta lisäämään suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyä kyä ja näkyvyyttä ja Pohjois-Amerikassa. Erityisen Erityisen perusteltua perusteltua on tukea on tukea seuraavia yliopistoja, jotka ovat aktiivisesti kehittäneet Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ja joissa on elävää kiinnostusta oppiainetta kohtaan: University of California, Berkeley, CA; Indiana University, Bloomington, IN; University of Wisconsin, Madison, WI; University of Minnesota, Minneapolis, MN; Columbia University, New York, NY; University of Washington, Seattle, WA; University of Toronto, ON. Apurahaohjelman puitteissa suomalainen jatko-opiskelija valitaan suomen kielen ja kulttuurin apulaisopettajaksi ns. FLTA-statuksella (Foreign Language Teaching Assistant). Hänen sijoituspaikkanaan on sellainen yliopisto, joka tarjoaa suomen kielen opetusta. FLTA-jatko-opiskelija toimii lukuvuoden kestävän apurahakautensa ajan osa-aikaisena apulaisopettajana yliopiston suomen kielen lehtorin/professorin apuna ja ohjauksessa. Samalla hän suorittaa osaaikaisesti oman alansa graduate-tason opintoja (kasvatustiede, kielitiede tms) ko. yliopistossa. Myös väitöskirjaan liittyvä tutkimustyö saattaa olla mahdollista kurssien suorittamisen sijasta. Yhdysvaltojen osalta apuharaohjelma toteutetaan osana Fulbright-ohjelmaa ja stipendiaatit saavat kaikki Fulbrightohjelmaan normaalisti kuuluvat lisäetuudet ja palvelut. Apuraha kattaa elinkustannukset. Apurahojen hallinnointi tapahtuu Yhdysvaltojen osalta Fulbright Centerin ja CIMOn yhteistyönä ja Kanadan osalta CI- MOssa.

18 18 HANKKEET Hankekuvaukset Suomen ja Venäjän välinen verkostohanke FIRST (jatkohanke) CIMO on käynnistänyt opetusministeriön hankerahoituksen tuella pilottiohjelman FIRST (Finnish Russian Student Exchange Programme), jonka avulla edistetään opiskelijaliikkuvuutta Suomen ja Venäjän välillä. FIRST -ohjelman opiskelija- ja opettaja-vaihto perustuu korkeakoulujen välisiin yhteistyöverkostoihin. Ohjelma tarjoaa osallistuville korkeakouluille mahdollisuuden toteuttaa vaihtohankkeita joko nykyisten tai uusien yhteistyökumppaneitten kanssa. Hanketta koordinoiva suomalainen korkeakoulu et sii yhteistyökorkeakoulut, joiden kesken sovitaan toteutettavan vaihdon yksityiskohdista. Koordinaattori hakee myös hankkeelle rahoitusta CIMOsta. Kokemukset ohjelmasta ovat olleet erittäin myönteisiä ja tarkoitus on laajentaa ohjelmaa koskemaan useampia korkeakouluja Venäjällä, myös Moskovassa ja muualla lähialueiden ulkopuolella. First-ohjelmaa on tarkoitus laajentaa opetusministeriön Venäjä-työryhmän suositusten mukaisesti monipuoliseksi korkeakoulutuksen yhteistyöohjelmaksi. Tavoitteena on 200 toteutunutta vaihtoa. Circumpolar Mobility north2north (jatkohanke ) Circumpolar Mobility north2north on Arktinen ylipisto konsortion sisälle rakennettu liikkuvuusohjelma. Arktinen yliopisto (University of the Arctic) on pohjoisten korkeakoulujen tai pohjoista tutkivien tai opettavien korkeakoulujen yhteistyöverkosto. Verkostolla on jäseniä kahdeksasta maasta ja sen koordinaatioyksikkö sijaitsee Rovaniemellä. North2north ohjelman tarkoituksena on edistää korkeakouluopiskelijoiden pohjoisuuteen liittyvää osaamista ja sitoutumista pohjoisten alueiden kehittämiseen. Ohjelma tarjoaa osaamiseen ja sitoutumiseen kansainvälisen ulottuvuuden. Ohjelma antaa mahdollisuuden Arktisen yliopiston jäsenkorkeakoulujen kahdenkeskisesti sopimiin vaihtoihin. Kaikki vaihtoon osallistuvat opiskelijat suorittavat vaihtokautenaan vain pohjoisiin tai arktisiin opintoihin liittyviä kursseja. Ohjelmassa on mahdollisuus tukea myös pienimuotoista opettajavaihtoa etenkin sellaisilla pohjoisuuteen liittyvillä erikoisaloilla, joiden asiantuntijoita on maailmassa vähän. CIMOn tehtävänä on rahoituspäätösten ohella arvioida ohjelman onnistumista ja levittää ohjelmasta saatuja kokemuksia. Korkeakoulutuksen kansainvälinen markkinointi (jatkohanke) Suomi valmistautuu osallistumaan kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Lukukausimaksuista kolmansien maiden tutkinto-opiskelijoille päätettäneen suunnittelukaudella. Vaikka lukukausimaksuja ei tulisikaan, Suomen näky-

19 19 vyyttä markkinoilla tulee lisätä. CIMOlle on tässä toiminnassa annettu markkinoinnin koordinaatiotehtävä ja markkinointiin osallistuminen yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Suomella on ollut hyvä asema ja CIMO on ollut hyvin tunnettu eurooppalaisessa markkinoinnissa tähän asti, mutta nyt muiden maiden aktivoituessa ja lisätessään omia toimenpiteitään, myös Suomen on lisättävä omaa panostaan. Kun korkeakoulut tekevät strategisia valintojaan, niiden tueksi tarvitaan Suomea koskeva markkinointitutkimus valituissa kohdemaissa. Tutkimuksen perustella voidaan laatia kansallinen viestintäohjelma, jossa sekä täsmennetyt perusviestit, toimenpiteet ja vastuut määritellään. Erilaisilla markkinointifoorumeilla esiintyminen edellyttää niiden tarkkaa arviointia ja niillä itse läsnäoloa. Vaikka korkeakoulujen kanssa onkin toimiva yhteistyö, ei se silti korvaa omaa läsnäoloa. CIMOlla on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan Euroopan suurten maitten markkinointitapahtumiin, mutta niille osallistumiseen täytyy olla riittävät voimavarat. Suomelle on edullista esiintyä yhdessä muiden maiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan harjoitteluvaihto ulkosuomalaisyhteisöissä (jatkohanke) CIMOn harjoitteluohjelmien tarjonnassa on ollut puutteita erityisesti sosiaalija terveydenhuoltoalan opiskelijoille. Eri puolilla maailmaa on useita Suomi-koteja, jotka järjestävät hoitoa suomalaisille vanhuksille. Suomi-kotien henkilökunta on paikalta palkattua ja ammattitaitoista henkilökuntaa, mutta henkilökunta on hyvin harvoin suomen- tai ruotsinkielistä. Vanhuksista osa on menettänyt ulkomailla oppimansa kielitaidon ja osaavat ainoastaan äidinkieltään, jota paikallinen henkilökunta ei ymmärrä. Suomi-kodeissa on suuri tarve suomen kieltä taitaville alan opiskelijoille. Sosiaali- ja terveyshuoltoalan opiskelijoiden keskuudessa on kysyntää ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun. Harjoittelun avulla suomalaiset, tulevat ammattilaiset, saisivat valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä myös jatkossa Suomessa. CIMOn tarkoitus on jatkaa yhdessä Suomi-Seuran kanssa vuonna 2004 aloitettua ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoille suunnattua Suomi-kodeissa toteutettavaa harjoitteluohjelmaa. Suomen kielen ja kulttuurin etäopetuksen kehittämishanke (jatkohanke) Kolmivuotiseksi tarkoitetun hankkeen tavoitteena on tukea ulkomaisissa yliopistoissa toimivien Suomen kielen ja kulttuurin lehtorien toimintaa verkkoopetuksen keinoin ja verkko-opetuksen kehittämisessä. CIMO toteuttaa hankkeen yhteistyössä yhden suomalaisen yliopiston kanssa. Yliopisto toimii etäopetuslehtoraatin sijoituspaikkana ja sen tehtäviin kuuluu Suomen kielen ja kulttuurin verkkokurssien suunnittelu, etäopetus verkossa,

20 20 itseopiskelun tukeminen sekä opetuspisteissä jo olemassa olevan verkkoopetuksen koordinointi. Lisäksi etäopetukseen yhdistetään intensiivisiä lähiopetusjaksoja ulkomaisissa yliopistoissa. Hankkeen ensimmäinen vuosi käynnistyy keväällä 2006 tekemällä selvitys siitä, millä ulkomaisilla yliopistoilla on kiinnostusta ja tarvittavia teknisiä valmiuksia osallistua verkko-opetukseen. Opetus alkaa mahdollisimman pian selvityksen jälkeen ja sitä lisätään seuraavien kahden vuoden aikana. Kolmivuotisen hankkeen päätyttyä arvioidaan, voiko etäopetuksesta tulla pysyvä tukimuoto ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opetukselle. Asuntolatoimen laajennus ( euroa kertameno vuonna 2007) CIMOn käytössä on kolme asuntolaa, joissa on yhteensä 168 paikkaa. Asuntolatoimi säilyy jatkossakin eräänä merkittävänä liikkuvuuden edistämistä tukevana palveluna pääkaupunkiseudulla. Ongelmana on kuitenkin kalustettujen asuntolapaikkojen riittämättömyys: kysyntä ylittää huomattavasti tarjonnan. Hämäläisten ylioppilassäätiö on alustavasti tarjonnut CIMOlle mahdollisuutta vuokrata pidempiaikaisella vuokrasopimuksella Antti Korpin tien -asuntolasta osan ylioppilassäätiön omistuksessa olevista tiloista, esimerkiksi vuoden 2007 alusta. Ylioppilassäätiön tilat sijaitsevat Antti Korpin tie 4:n D-portaassa käsittäen 16 kalustamatonta soluhuoneistoa (=32 yhden hengen huonetta) oleskelutiloineen, yhteensä 688 m2. Tällä hetkellä tiloista peritään 9,26 :n suuruista neliövuokraa, joka merkitsee vuositasolla n , lisäksi siivouskustannukset nousisivat n / vuosi. Suurin osa käyttökuluista tulisi katettua vuokrilla. Kaikki huoneet tulisi kalustaa ja varustaa samantasoisiksi kuin jo käytössä olevat CIMOn soluhuoneistot. Tämän hetkisen hintatason mukaan huoneiden sekä yhteistilojen kalustamiseen ja varustamiseen liinavaateilla sekä astioilla tulisi varata kertakuluna arviolta n Aasia-verkostoyhteistyöohjelma (uusi hanke) Suomalaisilla korkeakouluilla on runsaasti yhteyksiä aasialaisiin korkeakouluihin opetusministeriön aiempien Aasia-yhteistyötä tukeneiden toimien johdosta. Yhteydet painottuvat erityisesti Japaniin ja Kiinaan, mutta myös muihin maihin on jo yhteyksiä ja toimivaa yhteistyötä. Aasiaan kohdennetun erityisrahoituksen loputtua yhteistyötä on ylläpidetty lähinnä oppilaitosten omilla varoilla, joka on johtanut vähäiseen volyymiin. CIMOlla on verkostoyhteistyöohjelmia eräiden maantieteellisten alueiden kanssa ja korkeakoulut ovat pitäneet näitä opettaja- ja opiskelijavaihtoon perustuvia ohjelmia tärkeänä toimintamuotona syvempää yhteistyötä valmisteltaessa. Tämän vuoksi CIMO esittää, että vuonna 2007 asetetaan käyttöön :n määräraha verkostoyhteistyöohjelman käynnistämiseksi. Verkostoyhteistyön valmistelussa huolehditaan siitä, että uusi ohjelma täydentää EU:n Asia-Link-ohjelman olemassa olevia tukimuotoja. Asia-Link-ohjelma jatkuu komission vuosittaisilla päätöksillä EU:n tulevan Aasia-strategian mukaisesti. Määräraha asetetaan suomalaisten korkeakoulujen muodostamien verkostojen haettavaksi opettaja- ja opiskelijavaihtoa varten valittujen aasialaisten korkea-