Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO

Transkriptio

1 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvioesitys 2009 PL 343 (Säästöpankinranta 2A) Helsinki PB 343 (Sparbankskajen 2A) Helsingfors Kansainvälisen henkilövaihdon keskus Centret för internationellt personutbyte Puh. / Tel Faksi / Fax cimoinfo@cimo.fi

2 Sisällysluettelo CIMOn toiminta- ja taloussuunnitelma sivu I Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 1 II Toimintaympäristön muutokset 1 III CIMOn toimintastrategia 3 Asiantuntijaroolin syventäminen 3 Tuottavuuden ja palvelujen laadun parantaminen 3 Toimintojen vaikuttavuuden lisääminen 4 Henkisten voimavarojen kehittäminen 4 IV Tulostavoitteet 5 Laadulliset tavoitteet 5 Määrälliset tavoitteet 6 V Talousarvioesitys 7 Toimintamenot 7 Perustelut esitettyihin määrärahalisäyksiin 8 Muut toimintamenot 8 Apurahat ja avustukset 9 Suomen kielen ja kulttuurin opetukseen ulkomailla 10 Menojen ja tulojen esittely Opetusministeriön täydentävä rahoitus 11 VI Taloussuunnitelma HANKELIITTET Liite 1 CIMOn Venäjä-hanke korkeakouluyhteistyön edistämiseksi Liite 2 CIMOn Aasia-ohjelmien laajentaminen Liite 3 Suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen markkinointiviestinnän tehostaminen 15

3 1(11) CIMON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA I Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Globalisaatio, työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, työvoimakehitys, väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys luovat haasteita suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. CIMO on mukana rakentamassa Suomesta yhtä maailman johtavista tietoyhteiskunnista, jossa koulutuksella, kulttuurilla ja kansainvälistymisellä on merkittävä rooli. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO vahvistaa Suomen kehittymistä avoimeksi ja monikulttuuriseksi sivistys- ja tietoyhteiskunnaksi luomalla edellytyksiä monipuoliselle ja laadukkaalle kansainväliselle vuorovaikutukselle koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen alueella. Samanaikaisesti CIMO edesauttaa eurooppalaisen ja pohjoismaisen identiteetin muodostumista sen toimeenpanovastuulla olevien Euroopan unionin ja näitä täydentävien pohjoismaisten ohjelmien avulla. Kansainvälistyminen on opetusministeriön toimialan strateginen avainalue. CIMOlla on merkittävä vastuu kansainvälistymisstrategioiden toimeenpanossa yhdessä opetusministeriön ja muiden yhteistyökumppaniensa kanssa. CIMO tukee toiminnallaan kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämistä ja suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä. CIMO korostaa toiminnassaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta. Tämä edellyttää suomalaisten toimijoiden laajaa osallistumista CIMOn toimeenpanemiin ohjelmiin sekä rahoitettujen hankkeiden tuloksien ja kokemuksien tehokasta hyödyntämistä paikallisesti ja kansallisesti. CIMO toteuttaa tehtäväänsä yhteistyössä suomalaisten, ulkomaisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa sekä edistää alan eri toimijoiden verkostoitumista. CIMOn toiminta perustuu asiakaslähtöisyyden, luotettavuuden, osaamisen, tasavertaisuuden ja yhteistyön periaatteille II Toimintaympäristön muutokset Tiedon, tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin merkityksen tunnustaminen kilpailukykyä ja hyvinvointia lisäävänä keskeisenä tekijänä on lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää koko väestöltä ja työvoimalta vahvaa osaamispohjaa. Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen keino koulutuksen laadun parantamisessa ja se antaa siihen osallistuville globalisoituvassa maailmassa tarvittavia avaintaitoja. Samanaikaisesti koulutuksesta on muodostumassa entistä tärkeämpi kauppatavara globaaleilla markkinoilla. Myös Suomessa on suunnitteilla korkeakoulutuksen muuttamisesta maksulliseksi Euroopan ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille. Kilpailu opiskelijoista ja koulutetusta työvoimasta kiristyy maailmanlaajuisesti. Euroopan, Suomen ja muiden Pohjoismaiden on kyettävä tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja tässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. CIMOn toiminnan merkitys ohjelmatoiminnan osaajana ja korkeakoulutuksen kansainvälisenä markkinoijana kasvaa.

4 Eurooppalaiset prosessit, erityisesti Koulutus 2010 ohjelma, Bolognan ja Kööpenhaminan prosessit ovat lisänneet eurooppalaisen agendan vaikutusta kansalliseen korkeakouluja ammattikoulutuspolitiikkaan. Kehitys jatkuu samansuuntaisena. Eurooppalainen yhteistyö lisääntyy myös yleissivistävässä ja aikuiskoulutuksessa, esimerkkeinä tästä komission vuonna 2006 antama aikuiskoulutusta koskeva tiedonanto sekä syksyllä 2007 käynnistetty yleissivistävää koulutusta koskeva julkinen kuuleminen. Vastaavasti nuorisopolitiikassa painotetaan nuorten kuulemista heihin liittyvissä asioissa, koulun ulkopuolista oppimista ja sen tunnustamista, nuorten ja päättäjien välistä vuoropuhelua ja nuorten aktiivista osallistumista rakennettaessa EU:ta ja tulevaisuuden eurooppalaista yhteiskuntaa. Pienenevät ikäluokat ja huoli nuorten syrjäytymisestä edellyttävät vahvoja toimenpiteitä, jotta kaikilla ikäluokkaan kuuluvilla olisi mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. EU:n nuorisotoimintaohjelma ja eurooppalainen yhteistyö laajemmin ovat eräs keino syrjäytymisen ehkäisemisessä ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Euroopan komission tavoitteena on taata kulttuurille uusi ja entistä vahvempi rooli Euroopan unionissa ja Euroopan yhdentymiskehityksessä. Kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen ovat olennaisia ulottuvuuksia rakennettaessa eurooppalaista identiteettiä ja Euroopan kansalaisuutta. Eurooppalaisten välistä yhteenkuuluvuutta lujitetaan myös tuomalla kansalaiset lähemmäksi Euroopan unionin toimintaa sekä tukemalla yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan tasolla. CIMOn tavoitteena on aktiivisesti edesauttaa näitä prosesseja toimimalla Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisena toimistona sekä kulttuuri- ja kansalaistoimintaohjelmien tiedotus- ja yhteyspisteenä sekä nuorten kulttuuriryhmien kansainvälistymisen edistäjänä. Euroopan unionin rinnalla pohjoismaisen yhteistyön merkitys lisääntyy ja sen sisällöt saavat uusia merkityksiä Baltian maiden osallistumisesta tähän yhteistyöhön. Myös Venäjäyhteistyö korostuu entisestään. Aasian alueen maat panostavat voimakkaasti osaamisen ja korkeakoulutuksen kehittämiseen. Kansainvälisessä kilpailutilanteessa tämä kehitys lisää tarvetta korkeakoulujen välisen yhteistyön laajenemiseen ja syventämiseen. Aasian maista nousevat keskiöön ennen muuta Intia, Kiina ja Japani. Kehityspoliittiset tavoitteet antavat suunnan lisääntyvälle korkeakoulujen henkilövaihdolle ja institutionaalisen yhteistyön kehittämiselle kehittyvien Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa. Yhteistyö Pohjois-Amerikan kanssa lisääntyy ja monipuolistuu entisestään. Pienenevät ikäluokat johtavat koulutuspaikkojen vähenemiseen. Yhä suuremmalla osalla ikäluokasta on mahdollisuus osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja opiskelijavaihtoon kaikilla koulutusasteilla. Samalla aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa ja aikuiskoulutussektorin kansainvälistymisen lisääminen tulee entistä ajankohtaisemmaksi. Kaikki ennusteet työikäisen väestön vähentymisestä ja elinkeinorakenteen muutoksista tukevat tavoitteita lisätä nykyisestä huomattavasti ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää suomalaisissa korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Väestökehitys on hyvin samankaltainen kaikissa unionin jäsenvaltioissa, myös vuonna 2004 unioniin liittyneissä uusissa jäsenmaissa. Tämä kiristää kilpailua lahjakkaista nuorista niin Euroopan valtioiden kesken kuin maailmanlaajuisesti. Suomi ei voi jättäytyä ulkopuoliseksi tässä kilpailussa ja koulutuksen markkinoinnin painoarvo maailmalla kasvaa. Samanaikaisesti erityisesti Aasian maiden väestön kasvu sekä koulutuspaikkojen riittämättömyys luovat haasteita ja mahdollisuuksia kansainväliselle opiskelijarekrytoinnille. Teknologian kehitys ja tähän kytkeytyvä kulttuurinen muutos tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen ja kansainvälisen yhteistyön muotoihin. CIMO 2

5 seuraa aktiivisesti eri kehitystrendejä ja monipuolistaa palvelujaan käyttämällä hyväkseen teknologian suomia uusia mahdollisuuksia sekä ottamalla huomioon yhteiskunnassa tapahtuvia kulttuurisia muutoksia. Lähitulevaisuuden haasteita ovat myös alueiden erilaistumisen huomioon ottaminen sekä maahanmuuttajien erilaiset tarpeet ja lähtökohdat suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä. Suomen korkeakoulujen rakennemuutokset ja yliopistojen juridisen aseman uudistus ja siihen liittyvät hallinnolliset ratkaisut heijastuvat suoraan CIMOn palvelutoimintaan ja sen kehittämistarpeisiin. CIMOn tavoitteena on toimintatapojensa sopeuttaminen näihin muutoksiin samassa aikataulussa kuin yliopistouudistus toteutetaan. CIMO osallistuu aktiivisesti korkeakoulujen kansainvälisen strategian valmisteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä opetusministeriön ja korkeakoulujen kanssa. III CIMOn toimintastrategia CIMOn päätavoite on olla kaikilla edustamillaan aloilla Euroopan parhaimmistoon kuuluva asiantuntija- ja palvelukeskus. CIMOn toiminnan strategiset painoalueet ovat: Asiantuntijaroolin syventäminen asiantuntijaroolin syventäminen tuottavuuden ja palvelujen laadun parantaminen toimintojen vaikuttavuuden lisääminen henkisten voimavarojen kehittäminen Toimintojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi, liikkuvuuden seuranta sekä koulutuksen kansainvälistymistä koskevat laajemmat tutkimukset ja selvitykset vahvistavat asiantuntijuutta CIMOssa. CIMO kerää, muokkaa ja välittää toimialaansa kuuluvaa tietoa eri asiakasryhmien tarpeisiin sekä tekee selvityksiä kansainvälistymisen vaikutuksista toimialallaan. CIMO tuottaa mm. vuosittain korkeakoulujen kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevat tilastot. Tiedon tuotannossa pyritään ennakoimaan ja ottamaan huomioon entistä laajemmin asiakkaiden kehittyvät tiedontarpeet. CIMO syventää ja laajentaa strategista asiakas- ja sidosryhmäyhteistyötä ja käyttää hyväkseen tästä syntyviä synergiaetuja palvelujensa kehittämisessä. CIMO osallistuu kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijaverkostojen toimintaan. Tuottavuuden ja palvelujen laadun parantaminen Toimintaohjelmien hallintoon liittyviä haku-, arviointi-, hankeseuranta- ja maksatus- prosesseja kehitetään ja yhtenäistetään ottamalla huomioon toimeksiantajien velvoitteet ja toimintojen erityispiirteet. Tavoitteena on ottaa käyttöön nykyteknologian mahdollistamat palveluja tehostavat välineet. On line -hakujärjestelmät otetaan käyttöön kaikissa kansallisissa ohjelmissa ja ne pyritään integroimaan mm. talouden sähköisiin järjestelmiin. Asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseksi CIMO kehittää toimintaansa kuvaavaa tilastointia sekä teettää asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyden mittauksia. Kotimaista ja kansainvälistä viestintää kohdennetaan entistä tehokkaammin. Verkko- viestinnän ja painetun viestinnän tehtäviä ja tavoitteita tarkennetaan. Verkossa toteutettavaa 3

6 kansainvälistä korkeakoulutuksen markkinointiviestintää tehostetaan edelleen kehittämällä Study in Finland -palvelua. Verkkotietopalveluiden ja verkkoneuvonnan kehittämiseen panostetaan erityisen voimakkaasti. Tiedon helppo saanti verkoista asettaa myös neuvonnan asiantuntijuudelle uusia haasteita. Yhteistyötä lisätään muiden eurooppalaisten verkostojen, kuten NARIC, Europassi ja Eures, kanssa. Kansainvälisen korkeakoulutuksen markkinointiviestinnän koordinoinnissa CIMOlla on entistä näkyvämpi ja painavampi rooli kotimaassa. Yhteistyön piiriin lukeutuvat erilaiset alueelliset (HERA) ja aihepiirin mukaiset (FUNIMA) yhteenliittymät. Yhteistyössä pohjoismaisten ja muiden eurooppalaisten kumppanien sekä Suomen edustustojen, ulkomailla toimivien tiede- ja kulttuuri-instituuttien sekä suomen kielen yliopistonopettajien muodostaman verkoston kanssa toteutetaan tehokkaita ja kohdennettuja suomalaista koulutusta tunnetuksi tekeviä viestintä- ja markkinointikampanjoita. Toiminnan laajeneminen ja tehostaminen edellyttää toiminnan ohjauksen jatkuvaa kehittämistä yhdessä henkilöstön kanssa, standardisointia, laatujärjestelmiä sekä hallintoa, taloutta ja asiakaspalvelua helpottavien tietojärjestelmien kehittämistä. CIMO osallistuu opetusministeriön talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeeseen. CIMO käyttää CAF-laatutyökalua toiminnan laadun kehittämisessä. Tuottavuuden kehitystä seurataan yhdessä tilastokeskuksen kanssa kehitettyjen tuottavuusindikaattorien avulla. Toimintojen vaikuttavuuden lisääminen Jäsenvaltiot ja komissio ovat asettaneet vaikuttavuuden lisäämisen vuonna 2007 alkaneiden toimintaohjelmien yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. CIMO tulee kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että ohjelmien ja niiden hankkeiden tuloksia ja niistä saatuja kokemuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti paikallisesti ja kansallisesti. Tuloksien viestintää tehostetaan. Kaikki tämä edellyttää analyyttisen asiantuntijaotteen lisäämistä, työmenetelmien ja -tapojen kehittämistä sekä tiivistä yhteistyötä opetusministeriön, Opetushallituksen ja muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Toiminta ulotetaan koskemaan kaikkia CIMOn hallinnoimia toimintoja. Henkisten voimavarojen kehittäminen CIMO on työyhteisönä avoin, innovatiivinen, kannustava sekä osallistava, joustava ja turvallinen työpaikka. Aktiivisen henkilöstöpolitiikan päätavoitteena on osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka on sitoutunut CIMOn arvoihin, toiminta-ajatukseen ja tavoitteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään työhyvinvoinnin lisäämiseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Hyvällä johtamisella ja työn organisointia parantamalla tuetaan henkilöstön työssä jaksamista ja koko organisaation hyvinvointia. Työilmapiiriä ja työtyytyväisyyden tilaa tutkitaan vuosittain henkilöstöbarometrilla. Johtamis- ja esimiestyötä kehitetään edelleen mm. koulutuksen ja työnohjauksen keinoin. Vuorovaikutteista johtamista edistetään tavoite- ja kehityskeskustelujen avulla. Varaudutaan tehtävien muuttumiseen kehittämällä suunnitelmallisesti CIMOn henkilöstön osaamista, rakennetta ja määrää. Henkilöstöpolitiikan toteutuksessa noudatetaan valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan linjauksia ja CI- MOn henkilöstöstrategiaa. 4

7 5 IV Tulostavoitteet 4.1. Laadulliset tavoitteet Palkkapolitiikassa noudatetaan valtionhallinnon yleisiä linjauksia ja huolehditaan palkkausjärjestelmän toimivuudesta. Tavoitteena on oikeudenmukainen palkkaus, jossa otetaan huomioon työn vaativuus, henkilökohtaisen suoritus ja pätevyys. Palkkauksen taso nostetaan yleiselle opetushallinnossa noudatettavalle palkkauksen tasolle. CIMO järjestää vastuullaan olevien tehtävät tehokkaasti, luotettavasti ja asiakasmyönteisesti. Tutkimus- ja selvitystoimintaa sekä tilastointia kehitetään CIMOn asiantuntemuksen syventämiseksi. CIMO huolehtii että EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmalla on korkea profiili Suomessa. Tavoitteena on suomalaisten korkea osallistumistaso kaikkiin ohjelman toimintoihin sekä hankkeista ja ohjelmasta saatujen tulosten ja kokemusten tehokas hyödyntäminen. Ohjelman koulutuspoliittista roolia vahvistetaan yhdessä opetusministeriön kanssa. EU:n nuoritoimintaohjelma Youth in Actionin tiedotusta, verkostoyhteistyötä ja tulosten hyödyntämistä kehitetään edelleen yhdessä opetusministeriön, nuorisoalan toimijoiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Painopisteenä on nuorisolain mukaisten tavoitteiden edistäminen Suomessa. CIMO tukee erityisryhmien mahdollisuuksia osallistua ohjelman eri toimintoihin sekä tekee tunnetuksi Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kansainvälisiä tavoitteita. Kansalaisten Eurooppa ohjelman tiedotus- ja hankeneuvonnan tavoitteena on edistää kuntasektorin ja kansalaisjärjestöjen laajaa osallistumista ohjelmaan. CIMO Kulttuuri-ohjelman kansallisena yhteyspisteenä vastaa haasteisiin, joita kulttuurin uusi ja näkyvämpi rooli EU:ssa sille tuo. Alkaneella ohjelmakaudella pyritään aktivoimaan erityisesti uusia toimijoita hyödyntämään ohjelman mahdollisuuksia. CIMO lisää kiinnostusta pohjoismaisen koulutusyhteistyön toimeenpanemalla pohjoismaiset ohjelmat laadukkaasti, ottamalla erityisesti huomioon tasapainoinen alueellinen osallistuminen. CIMOn kansallisten ohjelmien maantieteellistä painopistettä siirretään vielä nykyistä enemmän Euroopasta kolmansiin maihin. CIMOn suunnittelukauden tavoitteena on tukea erityisesti korkeakoulujen Venäjä- ja Aasia-verkostoyhteistyötä. Yhteistyötä ulkoasiainministeriön kanssa jatketaan mm. kehitysyhteistyöohjelmalla. Monipuolistetaan Pohjois-Amerikan toimintoja lisäämällä yhteistyötä Fulbright Centerin kanssa. CIMO koordinoi Finnish Higher Education Promotion Boardin puitteissa korkeakoulujen kanssa toteutettavaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja osaamisen markkinointia sekä rakentaa suomalaisen korkeakoulutuksen brändiä erityisesti Venäjällä ja Aasiassa.

8 Määrälliset tavoitteet Selvitetään CIMOn rooli ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden ja vierailevien stipendiaattien asuntolatoimen järjestämisessä. Opetusministeriö korostaa kehittämissuunnitelmassaan Koulutus- ja tutkimus vuosina kansainvälistymisen merkitystä koko koulutusjärjestelmälle. Korkeakoulujen toiminnan painopisteenä on edelleen opiskelija-, opettaja- ja tutkijaliikkuvuuden edistäminen. Aiemmassa suunnitelmassa asetettu tavoite, jonka mukaan korkeakouluissa opiskelevaa suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla ja vastaava määrä ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita opiskelee Suomessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen muuta oppilaitoksilta, mutta myös CIMOlta uusien keinojen ja työkalujen kehittämistä kansainvälistymisen lisäämiseksi. CIMO on mukana entistä enemmän yhteistyöhankkeissa, joiden avulla pyritään mm. vähentämään kansainvälisen liikkuvuuden esteitä, lisäämään koulutuksen vertailtavuutta ja opintojen hyväksi lukemista sekä kehittämään koulutuskäytäntöjä ja järjestelmiä. CIMOn hallinnoimien ohjelmien kautta tapahtuvan vaihdon osuus, jos harjoittelu lasketaan mukaan, on ministeriön asettamasta tavoitteesta noin 85 %. CIMO asettaa suunnittelukaudelle seuraavat liikkuvuuden kokonaistavoitteet: TA TTS TTS TTS TTS Elinikäisen oppimisen ohjelma LLL* EU:n nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat ** Yhteistyöohjelmat ja stipendit *** Kv harjoittelijavaihto **** Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen Yhteensä *) Sisältää kaikkien koulutusasteiden ja aikuiskoulutuksen alaohjelmat **) Euroopan unionin laajenemisen seurauksena Suomen osuus nuorisotoimintaohjelman apurahoista on pienentynyt vuodesta %:lla, Viron kanssa toteutettu Cross-boarder toiminta on loppunut ja uuden ohjelmakauden aiemmasta poikkeava sisäinen varojen allokointi tukee mm. vapaaehtoistyötä ryhmätapaamisten kustannuksella. Ryhmätapaamisten rahoitus on pienentynyt 43 %. ***) Tavoiteluku perustuu esitettyyn rahoituksen lisäykseen. ****) Luku sisältää CIMOn tukemien opiskelijajärjestöjen harjoittelun.

9 7 V Talousarvioesitys 2009 Momentille myönnetään nettomäärärahaa yhteensä Määrärahasta käytetään opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin apurahoihin ja avustuksiin sekä Suomen kielen ja kulttuurin opintojen edistämiseen ulkomaisissa yliopistoissa ja maksullisena toimintana harjoitettavan asuntolatoiminnan vuokrakustannusten tukemiseen. Laskelmassa on otettu huomioon nettobudjetoitavana maksullinen toiminta (asuntolatoiminta) sekä nettobudjetoitu ulkopuolinen rahoitus (yhteisrahoitteinen toiminta). Laskelmaan sisältyy uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen aiheuttavista menoista, mutta ei keskitetysti neuvotellut palkankorotukset. Vertailu edellisvuosiin: 2008 talousarvio talousarvio tilinpäätös Määrärahaesityksessä on esitetty (mom ) lisäystä seuraavasti: Toimintamenot (mom ) Kansalliset apurahat (mom ) UKANin toiminta (mom ) Toimintamenot 5.1 Budjettirahoitus (toimintamenot) 2008 TAE 2009 TTS 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS Kehysehdotus Kehysehdotus perussuunnitelma (lisäys) Perustelut: Uudet toimitilat vuokra Kalustaminen (kertakulu) 145 Palvelukeskushanke Kiinan yliopistolehtori siirto Tietojärjestelmiien uudistaminen CIMO-fellowship apurahat Harjoitteluapurahat (Sis. Suomi-Koti) Yhteensä

10 Perustelut esitettyihin määrärahalisäyksiin Muut toimintamenot (mom ; lisäys , ei sisällä TuPo-ratkaisun palkankorotuksia) Muut Toimintamenot TA TTS TTS TTS TTS 3,457,000 3,807,000 3,680,000 3,680,000 3,680,000 Tilavuokrat ( euroa) Vuonna 2008 CIMO toimii Säästöpankinranta 2 sijaitsevissa väliaikaisissa toimitiloissa. Nykyisten suunnitelmien mukaan muutto takaisin saneerattuihin Hakaniemenranta 6 (entinen Hakaniemenkatu 2) tiloihin tapahtuu vuodenvaihteessa Vuokrasopimuksen mukaan CIMOlle varataan toimistotilaa 2 235,11 m², jonka vuokra tulee olemaan 17,5 euroa/m2. Fulbright Center vuokraa näistä tiloista CIMOlta 175 m² hintaan 17,50 + alvia vastaava osuus 21,35 m² (sisältää VM:n ohjeiden mukaisesti arvonlisäveroa vastaavan summan). Lisäksi CIMO vuokraa varastotilaa 106,9 m² ja arkistotilaa 75,5m². Lisäksi toimitilakustannuksia nostaa Senaatti kiinteistöjen edellyttämä uusi palvelukonsepti, josta CIMOn arvioitu osuus on euroa vuodessa. Kalustus (kertameno) CIMOn muuttaessa uudistettuihin tiloihin sen käytössä olevasta kalusteista vain osa voidaan siirtää näihin tiloihin. Senaatti-kiinteistöjen tilaaman strategisen tilasuunnittelun pohjalta kävi ilmi, että kaikki olemassa olevat peruskalusteet ovat liian kookkaita avotiloihin ja niihin on hankittava uudet irtokalusteet. Tilasuunnittelussa on varattu jonkin verran yksittäishuoneita, tiimitiloja sekä ns. hiljaisia huoneita, joihin voidaan sijoittaa nykyisiä kalusteita. Samoin CIMOlla on kohtalaiset kalusteet neuvottelutiloihin. Palvelukeskushanke CIMO siirtyy määriteltyjen talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien osalta Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi alkaen opetusministeriön siirtymäaikataulun mukaisesti ja osallistuu aktiivisesti talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien yhtenäistämiseen ja kehittämiseen hankkeen edetessä. Siirtymävaiheen valmistelut sitovat henkilöstöresursseja ja synnyttävät lisäkustannuksia arviolta euroa vuodessa. Sähköisten hakuprosessien kehittäminen CIMOssa selvitettiin syksyllä 2007 laajan projektin avulla sähköisten palveluiden kehittämistarpeita. Selvityksen tuloksena todettiin, että CIMOn kansallisten ohjelmien hakuprosesseista on osittain tai kokonaan sähköistetty noin 50 %. Osassa ohjelmista vain tietyt osat prosesseista on täysin sähköisiä ja niiden täydellinen sähköistäminen onkin yksi CI- MOn kehitystyön tärkeimpiä tavoitteita. Tietokantarakenteet hakujen taustalla ovat myös pirstoutuneet monen erilaisen tietokantaohjelmiston taakse ja kehitystyön tavoitteena onkin saada keskitettyä tietokantoja isompiin kokonaisuuksiin.

11 9 Asiakkaille selvimmin näkyvä osa kehitystyötä on verkkopalvelukonseptin uudistaminen. Jatkossa on tarkoitus, että tunnistus palveluihin tehdään TUPAS tai VETUMA -käytäntöjä hyödyntäen. Sähköistetty web-käyttöliittymä hakuihin tarjoaa myös mahdollisuuden vähentää paperimuotoisen arkistoinnin tarvetta ja helpottaa ja nopeuttaa hakemusten käsittelyprosesseja. Tietokannoista on tärkeätä saada jatkossa toimivat rajapinnat talouden ja toiminnan ohjauksen järjestelmiin. Suora yhteys maksatusprosesseihin ja kirjanpitoon vähentää myös inhimillisten erehdysten mahdollisuuksia. Tilastointi tarkentuu ja nopeutuu, samalla kun käsityön määrä vähenee merkittävästi ja tuottavuus lisääntyy Apurahat ja avustukset (mom ;) TA TTS TTS TTS TTS Kansalliset apurahat 2,802,000 3, ,527,000 3,527,000 3,527,000 CIMOlla on käytössään opiskelija- ja harjoittelijavaihdon edistämistä varten kansallisia stipendejä, yhteensä toimintamenojen apurahamomentilla euroa. Apurahojen osalta määräraha on pysynyt samana 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Jatko-opiskelustipendit Apurahojen kysyntäpaine on kohdistunut erityisesti CIMOn myöntämiin nuorten tutkijoiden stipendeihin. Mikään muu taho maassamme ei ole tarjonnut rahoitusmahdollisuutta nuorille lahjakkaille ulkomaisille jatko-opiskelijoille aloittaa tohtori-opintonsa Suomessa. CIMO Fellowship ohjelmasta on voitu myöntää yliopistojen hakemuksesta apuraha vuosittain noin 110:lle jatko-opiskelijalle. Jotta suomalaisilla yliopistoilla olisi paremmat mahdollisuudet etsiä nuoria kansainvälisiä lahjakkaita tutkinto-opiskelijoita tohtori- ohjelmiin, tulisi CIMOn jatko-opiskeluun tarkoitettuja stipendejä nostaa 50:llä. Stipendeistä varataan vähintään 10 erityisesti Suomen kielen ja kirjallisuuden jatko-opiskelijoille. Jatko-opintojen starttirahoituksen lisätarve on 50 x 950 x 9 kk = Apurahat kansainväliseen harjoitteluun Suomalaisten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kysyntä CIMOn kansainvälisen harjoittelun ohjelmiin on kasvanut viime vuosina yli 20 % vuosivauhdilla. Samaan aikaan myönnettyjen apurahojen määrä on vähentynyt, koska harjoittelun laatua on nostettu pidentämällä harjoittelujaksoja ja lisäämällä kuukausiapurahan suuruutta vastaamaan paremmin eri maiden elinkustannuksissa tapahtuneita muutoksia. Liikkuvuudelle asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää määrärahojen lisäystä myös ulkomailla tapahtuvan laadukkaan harjoittelun apurahoihin. Paikkatarjontaa olisi lisättävä erityisesti Suomen ulkomailla toimivissa tiede- ja kulttuuri-instituuteissa, Suomen kieltä ja kulttuuria opettavissa ulkomaisissa yliopistoissa sekä Suomen edustus- toissa, sekä vientikeskuksissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Myös hankkeena toteutettu sosiaalialan harjoittelu Suomikodeissa esitetään vakinaistettavaksi.

12 Suomen kielen ja kulttuurin opetukseen ulkomailla (mom ; lisäys ) Suomen kielen yliopisto-opetus ulkomailla TA TTS TTS TTS TTS 1,684,000 1,744,000 1,744,000 1,744,000 1,744,000 Yliopistonopettajan palkkaukseen Kiinassa Suomen kielen ja kulttuurin opetus aloitettiin Kiinassa Beijing Foreign Studies Universityssä syksyllä Yliopistossa on Suomen kielen ja kulttuurin 4-vuotinen BA-ohjelma. Ensimmäinen 24 opiskelijan ryhmä valmistui 2006; uusi ryhmä aloitti samana vuonna. Opetusministeriö on myöntänyt CIMOlle yliopistonopettajan palkkausta varten määrärahan erillisrahoituksena. Toiminnan voidaan katsoa muuttuneen pysyväksi ja määräraha esitetään siirrettäväksi CIMOn perusrahoitukseen momentille Menojen ja tulojen erittely 2009 Budjettirahoitus (momentti ) Bruttomenot (sisältää asuntolatoiminnan tuen ) Maksullisen palvelun erillismenot (asuntolatoimi) Muut toimintamenot - vuoden 2008 taso tilakustannukset palvelukeskukseen siirtyminen sähköiset hakuprosessit kalustukseen (kertameno) Apurahat ja avustukset vuoden 2008 taso jatko-opiskelustipendeihin harjoitteluapurahoihin Suomen opinnot ulkomaisissa yliopistoissa - vuoden 2008 taso yliopistonopettaja Kiinassa Yhteisrahoitteinen toiminta Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot (asuntolatoimi) Yhteisrahoitteinen toiminta (nettobudjetoitu ulkopuolinen rah.) Nettomenot yhteensä

13 5.2. Opetusministeriön täydentävä rahoitus TA TTS TTS TTS TTS OPM:n täydentävä rahoitus Perustelut EU koulutusohjelmat kansallinen rahoitus 761, EU nuorisotoimintaohjelma kansallinen rahoitus EU Kulttuuri-ohjelma kansallinen rahoitus EU Kansalaisten Eurooppa kansallinen rahoitus OPH:n kautta tuleva hankerahoitus kouluille ja aikuiskoulutukseen Nuorikulttuuriapurahat ja toiminta Pohjoismainen kouluyhteistyö Senaattori-ohjelma USA 70 Fulbright-apurahat USA 50 Yhdistetyt USA-toimet (myös P- Amerikka N2N) Kiinan yliopistonlehtori* 60 Yhteensä 2 789, OPM:n hankerahoitus OPM Hankerahoitus 2008 TUSO 2009 TTS 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS Venäjän korkeakouluyhteistyö N2N 65 Suomi-Koti harjoittelu * 60 Suomen kielen etäopetus 50 Aasia ohjelmat Korkeakoulutuksen markkinointi** Yhteensä *Siirretty perusrahoitukseen **Sovittiin TuSo-neuvotteluissa nostettavaksi Hankerahoitusten kuvaukset ovat liitteenä 1 3.

14 VI TALOUSSUUNNITELMA OPM pääluokan rahoitus TA TTS TTS TTS TTS Toimintamenot ( )netto Täydentävä rahoitus* Hankerahoitus Yhteensä Sisältää OPH:n kautta tulevan rahoituksen Ulkopuolinen rahoitus TTS TTS TTS TTS TTS EU-ohjelmat, hallinto(nettobudjetoitu) LLP EU-ohjelmat, apurahat ja hanketuet LLP Youth in Action, hallinto Youth in Action, apurahat Eurodesk Kulttuuri Kansalaisten Eurooppa, hallinto (komissio) NoSoSo (UM) hallinto** NoSoSo (UM) apurahat** KV-virkamiesvaihto (VM) PMN Virkamiesvaihto JPO-ohjelman hallinto (UM) Euroguidance (Työministeriö) Euroguidance (Komissio) Nordplus hallinto (PMN) Nettobudjetoitu** Nordplus apurahat** UKAN PM kesäkurssit (nettobudjetoitu) YHTEENSÄ CIMO yhteensä

15 LIITE 1 13 CIMOn Venäjä-hanke korkeakoulujen yhteistyön edistämiseksi Vuoden 2008 tulossopimuksen mukaan korkeakouluyhteistyötä Venäjän kanssa tuetaan seuraavasti: FIRST-ohjelma Venäjä-yhteistyötä tuetaan lisäksi yksilöapurahoilla (Fellowships, Talvikoulu, Sukukansaohjelma, Venäjän valtion apurahat, kansainvälinen harjoittelu), verkosto-ohjelmilla (north2north-ohjelma, Tempus, Erasmus Mundus); lisäksi CIMO on lähettänyt Suomen kielen ja kulttuurin opettajia venäläisiin yliopistoihin (UKAN). Tarkemmin kts. CIMOn muistio Venäjä-yhteistyöstä 9/2007. Käytössä olevien ohjelmien näennäisen suuresta määrästä huolimatta liikkuvuus ja yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä on melko vähäistä. CIMOn käytössä olevat Venäjä-varat ovat vain pieni osa EU- ja pohjoismaiseen korkeakouluyhteistyöhön käytössä olevista varoista. Esitys toiminnan laajentamiseksi vuodesta 2009 alkaen, ottaen huomioon Eduskunnan tulevaisuuskunnan selvitys Venäjä 2017: kolme skenaariota ja muut Venäjä-yhteistyötä viime vuosina käsitelleet selvitykset (mm. Mustajoki): 1. Verkostoyhteistyöohjelma FIRSTin laajennus: vastavuoroisen opiskelija-, opettaja ja harjoittelijavaihdon laajentaminen, sisältäen erilliset rahoituserät yhteistutkinto-ohjelmille (CBU+muita) ja arktisen yliopiston verkostoille (north2north); lisää rahoitusta eri alojen intensiivikursseille. 2. Talvikoulutoiminta. Tuetaan talvikoulujen järjestämistä sekä siihen valittujen tutkijakoulutettavien vuoden mittaista opiskelua Suomessa. Vuonna 2009 järjestetään 2 talvikoulua ja vuodesta 2010 alkaen 3 talvikoulua eri tieteenaloilla. 3. Järjestetään vastavuoroinen koulutus- ja vierailuohjelma korkeakoulujen henkilöstölle vuosittain; vuorovuosina Suomessa ja Venäjällä. 4. Järjestetään promootiokampanjointia suomalaisten opiskelijajärjestöjen kanssa tarkoituksena lisätä liikkuvuutta Venäjälle. 5. Hallinnollinen panos. Venäjä-yhteistyön laajentaminen vaatii 1 htv vastaavat resurssit. Venäjälle suuntautuvat viestinnälliset toimenpiteet koordinoidaan Finnish Higher Education Promotion Boardin kautta (erillinen esitys). Suunnittelukauden loppuun mennessä esitetään korkeakoulutusyhteistyön lisäämiseksi määrärahoja seuraavasti:

16 CIMOn Aasia-ohjelmien laajentaminen LIITE 2 14 Vuoden 2008 tulossopimuksen mukaan Aasia-koulutusyhteistyötä tuetaan seuraavasti: Aasia-verkosto-ohjelma (hankerahoitusta ). Ohjelman kautta tuetaan suomalaisten korkeakoulujen koordinoimien korkeakouluverkostojen kautta tapahtuvaa opettajavaihtoa kohdemaina Kiina, Intia ja Etelä-Korea. SITRA Fellowships ohjelma: intialaisille jatko-opiskelijoille (SITRA). Perusrahoituksella toteutettavissa kansainvälisen harjoittelun ja CIMO Fellowships-yksilöohjelmissa painopisteenä Kiina ja Intia. Tulossopimuksen ulkopuolella lisäksi määräraha opetusalan erityisasiantuntijan lähettämiseksi Kiinaan. Esitys toiminnan laajentamiseksi vuodesta 2009 alkaen 1. Aasia-verkosto-ohjelmaa laajennetaan kolmella tavalla: verkostojen määrää ja opettajavaihtoa lisätään, aloitetaan opiskelijavaihto. 2. SITRAn rahoittama Fellowships-ohjelma jatkuu OPM:n rahoituksella. 3. CIMO Fellowships- ja kansainvälisen harjoittelun ohjelmissa lisätään apurahoja kohdemaina Kiina ja Intia. 4. Lähetetään opetusalan erityisasiantuntija Intiaan. Aasiaan suuntautuvat viestinnälliset toimenpiteet koordinoidaan Finnish Higher Education Promotion Boardin kautta (erillinen esitys). Suunnittelukauden loppuun mennessä ehdotetaan selvitysmies Markku Linnan esityksen (OPM 2007:31) mukaisesti että CIMOn apurahoihin varattuja määrärahoja korotetaan eurolla. Opetusalan erityisasiantuntijan lähettämisestä Intiaan vuonna 2010 aiheutuu euron lisäkustannus (ensimmäisenä vuonna , seuraavina ). Esitys määrärahoiksi vuodesta 2009 alkaen: Vuosi Apurahat yhteensä Erityisasiantuntijat Kiina, Intia

17 15 LIITE 3 Suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen markkinointiviestinnän tehostaminen Lähtötilanne: Korkeakouluosaamisen kansainvälinen markkinointi kohtaa yhä ankarampia haasteita viestinnän näkökulmasta: resurssien niukkuus verrattuna kilpailijoihin, toimenpiteiden sirottuminen eri toimijoille ja riittävää toimivaltaa omaavan koordinoinnin puute. CIMO onkin esittänyt, että Suomeen perustetaan Finnish Higher Education Promotion Board, jolle osoitetaan kansallisten markkinointiviestintähankkeitten suunnittelu ja toteutus yhteistyökumppaneiden kanssa sekä kansallinen koordinaatiovastuu. Finnish Higher Education Promotion Board: Boardin keskeisenä tehtävä on vastata suomalaisen korkeakouluosaamisen ja tarjonnan tunnetuksi tekemisestä kansainvälisillä markkinoilla sekä vastata Suomi-brändin rakentamisesta omalla toimialueellaan. Suomi-brändin työstäminen pohjautuu hyvään yhteistyöhön UM:n vetämän mittavamman Finland s Promotion Boardin kanssa, joskin FHEPB toimii itsenäisesti. Boardin jäsenistö koostuu korkeakoulujen edustajista, sekä OPM:n että CIMOn asiantuntijoista ja kansainvälisen kentän tuntevasta konsultista. Varsinainen ohjelmien ja korkeakoulujen markkinointi- ja rekrytointivastuu olisi edelleen yksittäisillä korkeakouluilla ja niiden yhteistyöryhmillä. Toimenpiteet: 2008 työstetään Boardin kokoonpano, asetetaan tavoitteet ja sovitaan toimintamallit. Markkinointiviestinnän strategiaa ja siihen nivoutuvia viestinnällisiä toimenpiteitä ja haluttua brändiä pystytään suunnittelemaan vasta kun koko korkeakoulutusta koskeva strategia on valmistunut. Board aloittaa toimintansa tämän jälkeen Board laatii kv-strategiaan perustuvan markkinointiviestinnän strategian ja siihen sisältyvän kansainvälisen markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnitelman. Viestinnän strategia Kohdemarkkinat ja kohderyhmät Perusviestit ja viestinnän elementtien graafinen ulkoasu Konseptisuunnittelu ja keskitetyt koordinoitavat toimenpiteet: verkkopalvelut, messutoiminta, asiantuntijatapaamiset, julkaisut, media ja muut suunnittelun edetessä esille tulevat mahdollisuudet Konkreettinen toimintaohjelma vuosille : kohdealueet, kohderyhmät, tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, kustannukset Kustannukset: 2009: konsultin palkkio viestintä/mainostoimiston palkkio (graafinen suunnittelu ja perusviestit, konseptisuunnittelu) projektikoordinaattorin palkka (CIMO) toteutukset: Studyinfinland.fi-verkkopalvelun kehittämien messutoiminta, painotuotteet vuonna e Jatkossa varattava on viestinnän toimivuuden, näkyvyyden ja kattavuuden varmistamiseksi ja markkina-analyysien suorittamiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen vuositasolla (2010) e, (2011 )