YHTEISET ALUEET JA ERITYISET ETUUDET
|
|
- Kirsi-Kaisa Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEISET ALUEET JA ERITYISET ETUUDET Fyysinen ulottuvuus Yhteisalueosuudet Kiinteistö Rasiteoikeudet Erityiset etuudet Kiinteistön ulottuvuus Kirsikka Riekkinen 2014
2 Yhteinen alue = alue, joka kuuluu yhteisesti kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin (KML 2.1 ) Erityisellä etuudella tarkoitetaan esim. oikeutta koskivoimaan, kalastukseen tai kivilouhokseen. Etuus voi olla usean kiinteistön yhteinen (yhteinen erityinen etuus) tai se voi kuulua vain yhdelle kiinteistölle (yksityinen erityinen etuus). Rasiteoikeus on viranomaisen päätöksellä tai myötävaikutuksella kiinteistön, muun alueen tai sellaisella olevan kohteen muodostaman käyttöyksikön omistajalle kuuluva oikeus, jolla hän käyttää rasitteen kohteena olevaa aluetta tai määrää alueen omistajan käytöstä. Vastaavantyyppinen oikeus esim. kiviaineksen ottoon voi perustua myös kirjattuun erityiseen oikeuteen, mutta nämä kirjatut oikeudet eivät voi olla pysyviä eivätkä ne ole voimassa kiinteistön hyväksi (MK 14:1.2 ). Erityinen oikeus on sopimukseen tai esimerkiksi testamenttiin perustuva toisen omistamaan kiinteistöön kohdistuva vuokra- tai muu käyttöoikeus, eläkeoikeus, metsänhakkuuoikeus tai vaikkapa soranotto-oikeus. Kirjata saadaan myös kiinteistön yhteisomistajien sopimus kiinteistön hallinnan jakamisesta.
3 YHTEINEN ALUE Yhteisen alueen osakastilat ja osakastilojen osuuksien suuruudet voidaan tarvittaessa vahvistaa KML 101 :n mukaisessa kiinteistönmääritystoimituksessa. Osuuden suuruus määrätään tällöin siinä kiinteistötoimituksessa noudatetun jakoperusteen tai muun osuuden suuruudesta annetun päätöksen mukaan, jossa alue on jätetty tai erotettu yhteiseksi.
4 Lukumäärä Pinta-ala, Rekisteriyksikön laatu kpl km 2 Kiinteistöjä: Tiloja Tontteja Yleisiä alueita Valtion metsämaata Suojelualueita Lunastusyksiköitä Yleisiin tarpeisiin erotettuja 323 alueita Erillisiä vesijättöjä 514 Yleisiä vesialueita joista sisävesillä Muita rekisteriyksiköitä: Yhteisiä alueita joista yhteismetsiä 199 Maanteitä ja niiden liitännäisalueita Yhteensä, noin
5 YHTEISTEN ALUEIDEN MUODOSTUMINEN Ennen isojakoa muodostuneet yhteiset alueet: - maa- ja vesialueet, jotka jäivät isojaossa jakamatta: metsämaa, suo, muu vesiperäinen maa, saaret, vesialueet, vesijätöt Kuuluvat isojaon aikaisille maaja vesioikeudellisille kylille Isojako Ennen v Jälkeen v Isojaossa muodostuneet yhteiset alueet: 1) yhteisiä tarpeita varten yhteiseksi erotetut maa-alueet -2) isojaossa ei vesialueita yleensä lainkaan käsitelty, jolloin ne jäivät jakokunnan yhteisiksi -Yhteisissä alueissa ovat osallisina jakokunnan talot jakokirjassa ilmenevän osittelun yleensä manttaalin - mukaisesti Isojaossa muodostuneet kylän yhteiset vesialueet Halkomiset, uusjaot, tilojen ositukset Isojaon jälkeen muodostuneet yhteiset alueet: -Erilaisissa jakotoimituksissa, esim. halkomisissa, yhteisiksi erotetut maaja vesialueet -Toimituksessa on määrätty yhteisen alueen osakaskiinteistöt ja osuuksien suuruudet Sarkajako Isojako MO AJ JL KML Aika
6 YHTEISIÄ ALUEITA JA ERILLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT KIINTEISTÖTOIMITUKSET
7 Kiinteistönmuodostamislain mukaiset kiinteistötoimitukset Kiinteistönmuodostamistoimitukset 1) Lohkominen (KML 4 luku) 2) Erillistä vesijättöä koskevat toimitukset (KML 5 luku) 3) Erillistä aluetta koskevat toimitukset (KLM 5 luku) 4) Halkominen (KML 7 luku) Kiinteistöjärjestelytoimitukset 5) Tilusvaihto (KML 8 luku) 6) Alueen siirtäminen kiinteistöön (KML 63 ja 131 ) 7) Uusjako (KML 9 luku) 8) Yhteismetsän muodostaminen (KML 10 luku) 9) Rakennusmaan järjestely (KML 12 luku) 10) Yhteisen alueen jako (KML ) 11) Rasitetoimitukset (KML 14 luku) Kiinteistönmääritystoimitukset 12) Kiinteistönmääritys (KML 11 luku) Muut kiinteistönmuodostamistoimet 13) Kiinteistöjen yhdistäminen (KML 17 luku) Muun lainsäädännön mukaisia kiinteistötoimituksia
8 2) Erillisiä vesijättöjä koskevat toimitukset Erillinen vesijättö on merkittävä kiinteistörekisteriin KRL 2.1,8 mukaan omana kiinteistölajinaan, vaikka sitä ei olisi muodostettu tilaksi. Erillinen vesijättö on (KML 38 ) sellainen vesistöä asianomaisella luvalla laskemalla syntynyt vesijättö, joka on joko viranomaisen suorittaman tai yksityisen jaon perusteella taikka laskemislupaan sisältyvän määräyksen nojalla joutunut jonkun omaksi eikä kuulu mihinkään tilaan, ja sellainen tilaan kuulunut vesijättö, joka on luovutettu toiselle sitä tilasta erottamatta, saadaan muodostaa tilaksi tai liittää kiinteistöön. Edellä tarkoitetut erilliset vesijätöt voidaan muodostaa tilaksi tai liittää kiinteistöön vain, jos edellä mainitut edellytykset ovat olleet olemassa ennen 13 päivää marraskuuta 1911 ja ovat edelleen olemassa. Omistusoikeus vesijättöön ratkaistaan toimituksessa. Omistusoikeudesta syntyneeseen riitaan sovelletaan, mitä 184 :ssä säädetään. Erillisen vesijätön tilaksi muodostamisesta ja kiinteistöön liittämisestä sekä lainhuudatuksesta säädetään KML 39 ja 40 :ssä.
9 3) Erillisiä alueita koskevat toimitukset Esimerkiksi isojakojen ulkopuolelle on joskus jäänyt eikenenkään-maata, joka on kiinteistöjärjestelmän ulkopuolella olevaa rekisteriyksikköihin kuulumatonta erillistä aluetta. Tällainen erillinen alue on voinut joutua jossakin vaiheessa tietyn yksityisen henkilön omistajahallintaan, mutta saantoa tällaiseen alueeseen ei ehkä ole lainkaan olemassa tai se on puutteellinen. (Hyvönen 2001 s ). Erillisen alueen tilaksi muodostamisesta ja kiinteistöön liittämisestä sekä lainhuudatuksesta säädetään KML 40 ja 41 :ssä.
10 6) Alueen siirtäminen kiinteistöön Alueen siirtämisellä kiinteistöön tarkoitetaan KML 8 luvussa (60 62 ) kiinteistötoimitusta, jossa alueen siirtäminen perustuu lunastukseen. Tällöin lunastuksen tarkoituksena on toisaalta poistaa lunastettavista alueista lunastajakiinteistöjen käytölle aiheutuvaa haittaa ja toisaalta edistää lunastettavien alueiden tarkoituksenmukaista käyttöä. Sellainen alue, joka KML :n nojalla lunastetaan, siirretään lunastajan omistamaan kiinteistöön. Kiinteistönmuodostamislain mukaiset lunastamisen lajit ovat: vesijätön lunastaminen kiinteistöön (KML 60 ), yhteisen alueen lunastaminen kiinteistöön (KML 61 ), ulkopalstan lunastaminen kiinteistöön (KML 61a ), ja tontinosan tai rakennuspaikan osan lunastaminen (KML 62, 62a ja 62b ).
11 8) Yhteismetsän muodostaminen Yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsä on KML 2,1 :n mukainen yhteinen alue. Osuus yhteismetsään kuuluu kiinteistöön ja sisältyy KML 2,1 :ssä määriteltyyn kiinteistön ulottuvuuteen. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakaskunta kantaa ja vastaa yhteismetsää koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia yhteismetsälaissa (YhtML, 109/2003) tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi. (YhtML 1, 3 ja 4 ).
12 Yhteisen alueen jako Toimituksen kohde Kiinteistönmuodostamislaissa on yhteisiä alueita käsittelevässä 13 luvussa yhteisten alueiden jakamista koskevat yleiset oikeusohjeet. Toimituksen kohteen, edellytysten ja jakosuunnitelman laatimisvaihtoehtojen perusteella voidaan erottaa kolme erityyppistä yhteisen alueen jakoa: vesialueen jako maa-alueen jako vesijätön jako
13 Vesialueen jako Vesialueella tarkoitetaan aluetta, joka muutoin kuin tilapäisesti on veden peittämä. Kiinteistönmuodostamisasetuksen 54.2 :n mukaan vesialueita ovat vesilain (VL, 264/1961) mukaiset vesistöt. Vesistöjä ovat VL:n mukaan avopintaiset sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoisine osineen. Vesistönä tai sen osana ei kuitenkaan pidetä: (VL1:1-2 :t.) 1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kala ei voi sanottavassa määrässä kulkea; eikä 2) lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenottamoa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa. Vesialueen jaon kohteena voi olla: 1) vesioikeudellisen kylän yhteinen vesialue tai sen osa (vesioikeudellinen kylä, katso KML 2 kohta 7); 2) aikaisemmassa vesialeen jaossa joillekin tiloille yhteiseksi jaettu vesialue taikka silloin jaosta pois jätetty alue tai 3) tilalle yksityisesti kuulunut vesialue, joka tilaa ositettaessa on erotettu muodostettujen tilojen yhteiseksi.
14 Vesijätön jako Vesijättö on maa-alueeksi muuttunutta vesialuetta. Syynä muutokseen voi olla vesistön vedenkorkeuden pysyvä aleneminen. Näin on riippumatta siitä, onko kysymys tarkoituksellisesta vesistön muuttamisesta (esim. järvenlasku) vai luonnonilmiöstä (esim. rannikoiden maankohoamisilmiö). Vesijätöksi saatetaan joskus lukea myös vesistöä täyttämällä aikaansaatu maa. Meillä on saarimökki Vaasassa. Rannasta on lunastettu vesijättömaat viimeksi noin 30 vuotta sitten. Alkaa taas olla aika lunastaa uudet vesijätöt, mutta ilmaston lämpeneminen on nyt alkanut mietityttää. Jos veden pinta nousee merenkurkussa, maksaako jakokunta rahat takaisin jo lunastetuista vesijättömaista? Entä jos en lunasta vesijättöjä nyt, ja vedenpinta nousee? Silloinhan säästäisin huomattavan rahasumman odottamalla. Ehkä tämä on hieman teoreettinen kysymys, mutta mökki on ollut suvussa jo viisi sukupolvea, ja sellaisissa ajanjaksoissa mitattuna asia alkaa jo vaikuttaa.
15 LOKAN TEKOJÄRVEN KIINTEISTÖJAOTUS Kiinteistöjaotus ei ole muuttunut. Kemijoki Oy ostanut/lunastanut tilat. Kiinteistörekisterissä: Pinta-alan korjaus. Esim. Rekisteröintipvm: Arkistoviite: MMLm/24713/44/2009. Maapinta-alan muutos: -145,5213 ha Vesipinta-alan muutos: +145,5213
16 Yhteinen vesijättö Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylä
17 HAILUODON KUNTA VESIJÄTÖN JAOT
18 Yhteisen maa-alueen jako Yhteisen maa-alueen jaon kohteena voi olla määrättyyn tarkoitukseen muodostettu yhteisalue, joka on perustettu tiettyä osakaskiinteistöjen pysyväisluonteista yhteistä tarvetta varten (katso KML 132 ja 136 :t) tai aikaisemmissa jaoissa (esim. isojaossa, uusjaossa tai yhteisen alueen jaossa) jakamatta jääneet yhteiset maa-alueet, kuten kylän yhteiset saaret ja muut yleensä vähäiset alueet. Maa-alue on jäänyt 1800-luvulla yhteiseksi Miettisen kylän taloille 1-9.
19 Haitattomuusedellytys KML 137 :n mukaan muun yhteisen alueen kuin kosken tai yhteismetsälaissa tarkoitetun yhteismetsän osakas on oikeutettu saamaan osuutensa jaolla erotetuksi, jos erottaminen voi tapahtua kenellekään osakkaalle sanottavaa haittaa tuottamatta. Erityinen käyttö tai muu painava syy Yhteisen vesialueen jaon edellytyksenä on lisäksi, että osuuden erottaminen on tarpeen erityistä käyttöä varten tai että jakamiseen on muutoin painavia syitä. Yhteismetsän jakamisesta on säädetty YhtML 6 ja 7 luvuissa. Lunastusjaossa yhteisalueen tilukset liitetään alueellisina osina jyvitystä suorittamatta niihin kiinteistöihin, joiden yksityisiin tiluksiin yhteisalue rajoittuu (KML ). Osuusjaossa yhteisalue jaetaan normaalin jyvityksen ja jakoperusteen mukaan alueellisiin osiin ja nämä liitetään osakaskiinteistöihin (KML ).
20 Haitattomuus Vesialueen jaossa haitattomuutta on perinteisesti mitattu tilusten pirstoutumisella. Vesialueiden tavanomaisen hyväksikäytön kannalta vesialueiden jakaminen on epätarkoituksenmukaista. Tehokas kalastuksen hoito ja sen tarkoituksenmukainen järjestely edellyttävät laajahkoja yhtenäisiä vesialueita, kun taas vesialueen pirstoutuminen hyvin pieniin osiin tuottaa joskus hoidon kannalta vaikeuksia. Toimitusmiesten on arvioitava, millä tavalla pyydettyjen osuuksien erottaminen vaikuttaa muiden osakkaiden mahdollisuuteen käyttää jäljelle jäävää vesialuetta (esim. kalastukseen) ja jäljelle jäävän yhteisen vesialueen tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Edellytyksenä on, ettei erottaminen saa tuottaa kenellekään osakkaalle sanottavaa haittaa. (TMK 10.1.) Vesijätön jaon haitattomuusedellytys otettiin uutena tekijänä KML:iin, kun haluttiin yhtenäistää yhteisten alueiden jakojen edellytyksiä, vaikka sitä muuten ei ehkä olisi koettu tarpeelliseksi. Siksi haitattomuusedellytystä ei pitäisi vesijätön jaossa tulkita tarpeettoman tiukasti.
21 Painava syy Yhteinen vesialue on mahdollista jakaa, jos haitattomuusedellytyksen lisäksi osuuden erottaminen on tarpeellinen erityistä käyttöä varten tai erottamiselle on muita painavia syitä (KML ). Haitattomuuden ja painavan syyn täytyy olla samanaikaisesti voimassa, jotta vesialueen jaon asialliset edellytykset täyttyvät. Erityisenä käyttönä voi tulla kysymykseen mahdollisuus muodostaa osakkaan osuudesta alue, jota osakas voi käyttää esimerkiksi kalankasvatusaltaana, varastoalueena tai lauhdeveden päästöalueena (HE 227/1994, s. 52). Toisaalta vesialue on saattanut esimerkiksi mataloitumisen ja umpeen kasvamisen vuoksi menettää merkityksensä kalastuksessa, jolloin vesialueen luonne on lähellä vesijättöä. Edellytyksiä on harkittava tällöin alueen uusien käyttömahdollisuuksien perusteella. (TMK 10.1.) Muu painava syy jakamisen perusteena voi olla esimerkiksi silloin kun erottamista haluavalle osakkaalle voidaan jaossa antaa kalastuksen kannalta riittävän laaja alue itsenäisenä yksikkönä ilman että jäljelle jäävän alueen käyttäminen kalastukseen huomattavasti vaikeutuu. (HE 227/1994, s. 52.)
22 Määrättyyn tarkoitukseen muodostettu yhteinen maa-alue on perustettu tiettyä osakaskiinteistöjen pysyväisluonteista yhteistä tarvetta varten (katso KML 132 ja 136 :t). Haitattomuutta arvostellaan tällöin osakaskiinteistöjen tarpeen näkökulmasta. Jos aluetta tarvitaan edelleen alkuperäiseen tai samantapaiseen tarkoitukseen samoin kuin aikaisemminkin, sitä ei ehkä voida jakaa. Jos alue on riittävän suuri osakkaiden lukumäärä ja jaon tarve sekä yhteisalueen laatu ja tarkoitus huomioiden, jako ehkä voidaan toimittaa. Jakamatta jääneet yhteiset maa-alueet, kuten kylän yhteiset saaret ja muut yleensä vähäiset alueet voidaan yleensä jakaa tarvittaessa ilman, että haitattomuusvaatimus muodostuu esteeksi Lunastusjaossa yhteisalueen tilukset liitetään alueellisina osina jyvitystä suorittamatta niihin kiinteistöihin, joiden yksityisiin tiluksiin yhteisalue rajoittuu (KML ). Osuusjaossa yhteisalue jaetaan normaalin jyvityksen ja jakoperusteen mukaan alueellisiin osiin ja nämä liitetään osakaskiinteistöihin (KML ).
23 Yhteisen maa-alueen jaossa lunastusjako ja osuusjako ovat toistensa vaihtoehtoja. Vesialueen jaossa laki ei hyväksy lunastusjakoa, mutta vesijätön jaossa se on varsin yleisesti käytössä. Lunastusjako ja osuusjako voivat rajatapauksissa lähentyä toisiaan varsin pitkälle. Samassa toimituksessa voidaan käyttää rinnakkain molempia menetelmiä eri alueilla. Maanmittari Erik Florinin tiluskartta Alavetelistä v. 1753
24 Jakosuunnitelma ja toimituksen loppuunsaattaminen Toimenpiteet jakosuunnitelman laatimisesta toimituksen lopettamiseen voidaan tehdä lunastusjaossa yhtäjaksoisesti. Osuusjaossa ne voidaan tehdä yhdessä vaiheessa tai kahdessa vaiheessa niin, että jakosuunnitelmasta saa valittaa erikseen toimituksen kestäessä (KML 232 ). Keskeisimmät yhteisen alueen jaon suunnitteluvaiheessa käsiteltävä asiat ovat: tarpeelliset sivutoimitukset kuten rajankäynti, päätökset ulkopuolisten tilusten ottamisesta jakoon ja jakosuunnitelman laatiminen. Toimituksen loppuvaiheen tehtäviä ovat: korvausten määrääminen maksettavaksi tilusten haltuunoton ajankohdan määrääminen, rajojen maastoon merkitseminen, vuokra- ja muiden erityisten oikeuksien järjestäminen (KML 86, 87ja 145 :t) ja muut lopputoimenpiteet.
3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN
1 (5) 3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN 3.1 Yleistä... 2 3.2 Toimituksen vireilletulo... 2 3.3 Toimitusmiehet... 2 3.4 Asianosaiset... 2 3.5 Toimitusmenettely... 2 3.5.1
Lisätiedot10 YHTEISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TOIMITUKSET
1 (12) 10 YHTEISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TOIMITUKSET 10.1 YHTEISEN ALUEEN JAKO... 2 10.1.1 Yleistä... 2 10.1.2 Toimituksen vireilletulo, toimitusmiehet ja asianosaiset... 2 10.1.3 Yhteisen vesialueen jako...
LisätiedotKiinteistöjärjestelmään kuuluvat osana myös sen ylläpito eli ne oikeustoimet, viranomaispäätökset, joilla siihen tehdään muutoksia.
Arvo Vitikainen 2016 KIINTEISTÖTOIMITUSTYYPIT Kiinteistöjärjestelmään kuuluvat osana myös sen ylläpito eli ne oikeustoimet, kiinteistötoimitukset ja muut viranomaispäätökset, joilla siihen tehdään muutoksia.
LisätiedotN:o Liite. Taulukko 1
3412 Liite Taulukko 1 Asetuksen 2 :n 2 momentissa tarkoitettua tuntihintaa käytetään määrättäessä työkorvausta seuraavista toimituksen yhteydessä suoritetuista aikaveloitteisista toimituksista ja toimenpiteistä:
LisätiedotKiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011
Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS
Lisätiedotlain kumoamisesta Laki yhteismetsälain muuttamisesta
EV 221/1996 vp- HE 205/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi yhteismetsälain muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annetun lain kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen
LisätiedotKiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.
Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 331. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötoimitusmaksusta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2003 N:o 331 332 SISÄLLYS N:o Sivu 331 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta annetun maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotPäätös. Laki. yhteismetsälain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 135/2007 vp Hallituksen esitys laiksi yhteismetsälain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi yhteismetsälain muuttamisesta (HE 111/2007 vp). Valiokuntakäsittely
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus
Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta vuosina 2016 ja 2017 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 4
LisätiedotYHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN
YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Pahkakosken yhteismetsä Uusi kiinteistörakenne YHTEISMETSÄ q Kahteen tai useampaan kiinteistöön kuuluva yhteinen alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden
LisätiedotMaanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto
Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto 1 Maanmittauslaitoksen tehtävät kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminta
LisätiedotYhteismetsistä. Tero Laitinen ,
Yhteismetsistä Tero Laitinen 040-8017886, tero.laitinen@maanmittauslaitos.fi Metsäkiinteistöt perinnönjaossa ja kiinteistötoimituksissa (vaihtoehdot) Omistus ja metsätilat halutaan pitää ennallaan (ei
LisätiedotYhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään
Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista
LisätiedotYhteismetsä omistusratkaisuna
Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. sekä kiinteistötoimitusmaksun
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1058/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012 Maa- ja
LisätiedotKiinteistötoimitus on määrämuotoinen hallinnollinen menettely, jolla kiinteistöjärjestelmään tehdään muutoksia.
Arvo Vitikainen 2017 KIINTEISTÖTOIMITUSTYYPIT Kiinteistötoimitus on määrämuotoinen hallinnollinen menettely, jolla kiinteistöjärjestelmään tehdään muutoksia. Oma erillislainsäädäntö (KML, YksTL, LunL)
LisätiedotLapinlahden kunnantalo, valtuustosali, Asematie 4, Lapinlahti
Toimitusnumero 2017-547783 1(5) Maanmittaustoimitus, kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde Ylä-Pitkän erilliset vesijätöt: 402-872-1-1 I, 402-872-1-2 II, 402-872-1-9 IX, 402-872-1-11 XI, 402-872-1-12 XII,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötoimitusmaksusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2014 140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta Annettu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2014 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotHinnasto Kiinteistötoimitukset 2018
Hinnasto Kiinteistötoimitukset 2018 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % Noin 30 % toimituksen valmistelu toimituskokoukset ja ja arkistotutkimukset maastotyöt Noin 50 %
LisätiedotHinnasto Kiinteistötoimitukset
Hinnasto Kiinteistötoimitukset 2015 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: n. 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset n. 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt n. 50 % asiakirjojen
LisätiedotKiuruveden kaupungintalo, valtuustosali, Harjukatu 2, Kiuruvesi
Toimitusnumero 2017-547776 1(6) Maanmittaustoimitus, kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde Kaislasen erilliset vesijätöt: 263-872-3-2, 263-872-3-3, 263-872-3-5, 263-872-3-8, 263-872-3-11, 263-872-3-12,
LisätiedotMaanmittauksen työkalut sukupolvenvaihdostilanteessa - metsämaiden kohtalo omistajan käsissä. Kari Tuppurainen , Kajaanin spv-messut
1 Maanmittauksen työkalut sukupolvenvaihdostilanteessa - metsämaiden kohtalo omistajan käsissä Kari Tuppurainen 30.9.2017, Kajaanin spv-messut Lähtökohta: Maanmittauksen työkaluilla varaudutaan harvoin
LisätiedotKIINTEISTÖ KARTALLA LEPOLA II
KIINTEISTÖ KARTALLA 16.04.2016 560-407-14-20 LEPOLA II sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: 560-407-14-20 Rekisteriyksikkölaji: Tila (1) Nimi: LEPOLA II Kunta: Orimattila (560) Kylä/kaupunginosa: MALLUSJOKI (407)
LisätiedotHINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016
HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset Noin 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt Noin 50 %
Lisätiedot9 YHTEISMETSIEN MUODOSTAMINEN
1 (10) 9 YHTEISMETSIEN MUODOSTAMINEN 9.1 YLEISTÄ... 2 9.1.1 Yhteismetsän oikeudellinen luonne... 2 9.1.2 Yhteismetsän erityyppiset alueet... 2 9.2 YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN... 2 9.2.1 Yhteismetsäksi muodostettava
LisätiedotLaki. kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
EV 222/996 vp - HE 95/996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 95/996 vp laiksi kiinteistönmuodostamislain
LisätiedotKiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan perushinta /tontti:
KAUPUNKIMITTAUKSEN HINNASTO 2014 KIINTEISTÖTOIMITUSTEN HINNASTO jonka mukaan Porin kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä
LisätiedotKiinteistötoimitukset metsätilalla
Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset
Lisätiedot9 YHTEISMETSIIN LIITTYVÄT TOIMITUKSET... 2
1 (12) 9 YHTEISMETSIIN LIITTYVÄT TOIMITUKSET... 2 9.1 YLEISTÄ... 2 9.1.1 Yhteismetsän oikeudellinen luonne... 2 9.1.2 Yhteismetsän erityyppiset alueet... 2 9.2 YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN... 2 9.2.1 Yhteismetsäksi
LisätiedotMÄÄRÄAIKAINEN MAANVUOKRASOPIMUS 1(2)
MÄÄRÄAIKAINEN MAANVUOKRASOPIMUS 1(2) Vuokranantaja Pyhäjoen kunta 0189127-1 Kuntatie 1 86100 PYHÄJOKI Vuokralainen Fennovoima Oy 2125678-5 Salmisaarenaukio 1 00180 HELSINKI Tausta ja tarkoitus Vuokrakohde
LisätiedotKIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE Rekisteriyksikkö POTTUTÖRMÄ
K24103 Voimajohtoalue / 57 m KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 14.9.2015 Rekisteriyksikkö 564-421-2-54 POTTUTÖRMÄ Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: 564-421-2-54 POTTUTÖRMÄ Rekisteriyksikkölaji: Tila Rekisteriyksikön
LisätiedotPöytäkirja. MMLm/3086/33/2018 Toimitusnumero (5) Kiinteistönmääritys (KML 283 )
Toimitusnumero 2018-574758 1(5) Kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde: 849-872-1-2 Saarijärven erillinen vesijättö / Kunta: Toholampi Aika: 13.4.2018 kello 10:00 Paikka: Toholammin virastotalossa, Lampintie
Lisätiedot5 TILUSVAIHTO 5.1 YLEISTÄ 5.2 VIREILLETULO 2 (7) Toimituksen tarkoitus ja kohde. KML ja 64 66
1 (7) 5 TILUSVAIHTO 5.1 YLEISTÄ... 2 5.2 VIREILLETULO... 2 5.2.1 Hakemus, vireilletulo ja toimitusmääräys... 2 5.3 TOIMITUSMIEHET... 4 5.4 TOIMITUKSEN ASIANOSAISET... 4 5.5 TOIMITUSMENETTELY... 4 5.5.1
LisätiedotLaki. kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
EV 23/1998 vp- HE 232/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja kiinteistörekisterilain muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1997 valtiopäivillä annettu hallituksen
LisätiedotKIINTEISTÖREKISTERIOTE Sivu 1 (6) USEASTA REKISTERIYKSIKÖSTÄ Vuoksela Joentaus Jokihaara 5
KIINTEISTÖREKISTERIOTE 20.10.2016 Sivu 1 (6) SISÄLLYSLUETTELO 153-407-1-363 Vuoksela 2 153-415-4-8 Joentaus 4 153-415-4-11 Jokihaara 5 KIINTEISTÖREKISTERIOTE 20.10.2016 Sivu 2 (6) 153-407-1-363 Vuoksela
LisätiedotMaankäyttöpalveluiden taksa
MAANKÄYTTÖPALVELUIDEN TAKSAT Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TAKSOISTA... 2 1.1. Hyväksyminen ja voimaantulo... 2 1.2. Arvonlisävero... 2 2. ASEMAKAAVAN JA ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISESTA JA MUUTOKSESTA
LisätiedotLAINHUUTOTODISTUS 18.3.2014 Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö 630-405-15-11 KONNUNSUO
LAINHUUTOTODISTUS 18.3.2014 Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö 630-405-15-11 KONNUNSUO Perustiedot Kiinteistötunnus: 630-405-15-11 Nimi: KONNUNSUO Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Pyhäntä (630) Arkistoviite:
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 175/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistönmuodostamislain
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta /2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2011 1042/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
LisätiedotKIINTEISTÖREKISTERIOTE Sivu 1 (6) Rekisteriyksikkö Vähä-Evon Yhteismetsä
KIINTEISTÖREKISTERIOTE 20.5.2016 Sivu 1 (6) Perustiedot Kiinteistötunnus: 109-874-1-4 Nimi: Vähä-Evon Yhteismetsä Rekisteriyksikkölaji: Yhteismetsä Kunta: Hämeenlinna (109) Arkistoviite: 22:235 (Lammi)
LisätiedotKiinteistö sijaitsee Poitin alueella noin 3 km:n päässä Mäntyharjun keskustasta. Ympärillä on liike-, tuotanto- ja varastotiloja.
Savoset Osoite Poitinkuja 2, 52700 MÄNTYHARJU Kiinteistö Määräala kiinteistöstä Mäkelä 507-426-1-576 Pinta-ala noin 4 260 m 2 Sijainti Kiinteistö sijaitsee Poitin alueella noin 3 km:n päässä Mäntyharjun
LisätiedotMaanmittaustoimitukset metsätilalla
Maanmittaustoimitukset metsätilalla Rovaniemi 18.3.2017 Sauli Ojala, maanmittausinsinööri, di sauli.ojala@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittaustoimitukset, toimituslajeja Metsäkiinteistöjen
LisätiedotKiinteistö sijaitsee Virransalmentien varressa noin 5 km:n päässä Mäntyharjun keskustasta. Ympärillä on maaseutua.
Laanin halli Osoite Virransalmentie 89, 52700 MÄNTYHARJU Kiinteistö Määräala kiinteistöstä Laani 507-423-1-208 Pinta-ala määräala 7 800 m 2 Sijainti Kiinteistö sijaitsee Virransalmentien varressa noin
LisätiedotKIINTEISTÖREKISTERIOTE Sivu 1 (2) Rekisteriyksikkö TAKALA
KIINTEISTÖREKISTERIOTE 5.7.2018 Sivu 1 (2) Perustiedot Kiinteistötunnus: Nimi: TAKALA Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Karstula (226) Arkistoviite: 226:2000:46 Rekisteröintipvm: 5.9.2000 Kokonaispinta-ala:
LisätiedotVirheiden korjaaminen. Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät
Virheiden korjaaminen Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät 29.9.2010 Arja Lankinen Etelä-Suomen maanmittaustoimisto 1 Virheiden korjaaminen Päätös Toimitus Kiinteistönmääritys toimituksen rekisteröinnin
Lisätiedotrjjarve n ti e f asiakasueto.fi Lähestymiskartta Perustiedot Kiinteistö kartalla KIINTEISTÖN KARTTATULOSTE 04.06.2015 t;j
. KIINTEISTÖN KARTTATULOSTE 04.06.2015 f asiakasueto.fi 1(1) Lähestymiskartta Ma 1 1! (uhturil. ara Kiinteistötunnus: Nimi: Rekisteriyksikkölaji: Paistojen määrä: Kunta: Kaavan mukainen käyttötarkoitus:
LisätiedotKIINTEISTÖREKISTERIOTE Sivu 1 (2) Rekisteriyksikkö HERNELAMPI
KIINTEISTÖREKISTERIOTE 23.8.2017 Sivu 1 (2) Rekisteriyksikkö 848-412-1-10 HERNELAMPI Perustiedot Kiinteistötunnus: 848-412-1-10 Nimi: HERNELAMPI Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Tohmajärvi (848) Arkistoviite:
LisätiedotLAINHUUTOTODISTUS Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö OSUUSKAUPPA
LAINHUUTOTODISTUS 11.5.2017 Sivu 1 (1) Maapinta-ala: 0,4512 ha Lainhuutotiedot 1) Lainhuuto 17.4.2008 Asianumero: 749/17.4.2008/372 749:2008:LH:372 Omistusosuus: 1/1 Omistajat: Arinan Kiinteistöt Oy, 2156810-5
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1188. Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1188 1191 SISÄLLYS N:o Sivu 1188 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta... 3433 1189 Kiinteistönmuodostamisasetus...
LisätiedotKML:N MUKAISET LUNASTUKSET
KML:N MUKAISET LUNASTUKSET 1. VESIJÄTÖN LUNASTUS 2. YHTEISEN ALUEEN LUNASTUS 3. ULKOPALSTAN LUNASTUS 4. TONTIN / RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTUS Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri
LisätiedotLISÄALUE, KANGASAHO, SALMIAHO, SUOMUSSALMEN VALTIONMAA
KIINTEISTÖREKISTERIOTE 17.1.218 Sivu 1 (2) Rekisteriyksikkö 777-46-47-26 PIENI-PIHLAJAKUNNAS Perustiedot Kiinteistötunnus: 777-46-47-26 PIENI-PIHLAJAKUNNAS Kunta: Suomussalmi (777) Arkistoviite: 64-6 Rekisteröintipvm:
LisätiedotKIINTEISTÖREKISTERIOTE Sivu 1 (5) USEASTA REKISTERIYKSIKÖSTÄ
KIINTEISTÖREKISTERIOTE 27.7.2015 Sivu 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO 153-402-1-192 Jokipelto 2 153-416-1-108 Tapiola 3 153-416-1-109 Harakkakorpi 4 153-416-3-3 Jokela 5 KIINTEISTÖREKISTERIOTE 27.7.2015 Sivu 2
LisätiedotOmistusoikeus kiinteistöön TkT Kirsikka Riekkinen MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet
Omistusoikeus kiinteistöön TkT Kirsikka Riekkinen MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet 12.1.2016 Luennon 12.1.2016 sisältö Oikeuksien perusta: ihmisen suhde maahan Omistusoikeus Kiinteistön lainopillinen
LisätiedotMETALLINTYÖSTÖKONEIDEN TUKKUKAUPAT VERTAILUSSA
METALLINTYÖSTÖKONEIDEN TUKKUKAUPAT VERTAILUSSA Asemakaava Asemakaava on maankäytön suunnittelussa eli kaavoituksessa käytettävä yksityiskohtaisin kaava. Asemakaavassa keskitytään johonkin kunnan osaan.
LisätiedotOtteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa.
Kiinteistörekisteriote ja Kiinteistörekisterin tietoja Kiinteistörekisteristä saatavat otteet ovat oikeaksi todistettava "Kiinteistörekisteriote" ja "Kiinteistörekisterin tietoja". Ne eroavat toisistaan
LisätiedotKIINTEISTÖREKISTERIN TIETOJA Sivu 1 (2) SUONPERÄ
KIINTEISTÖREKISTERIN TIETOJA 05.11.2012 Sivu 1 (2) 276-404-8-70 SUONPERÄ Tila Rekisteröity 25.03.1981 Kiinteistötunnus: 276-404-8-70 Kokonaispinta-ala (ha): 19,960 Kunta: Kontiolahti (276) Maapinta-ala
LisätiedotLaki. kiinteistönm uodostamislain muuttamisesta
EV 253/1998 vp- HE 110/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kiinteistönmuodostamislain, kiinteistörekisterilain 5 ja 14 b :n ja kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta
Lisätiedot7 TONTIN JA RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTAMINEN
1 (10) 7 TONTIN JA RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTAMINEN 7.1 YLEISTÄ... 2 7.1.1 Määritelmiä... 2 7.1.2 Lunastusmenettely... 2 7.1.3 Sovellettavat säännökset... 2 7.2 VIREILLETULO... 2 7.2.1 Hakemus, vireilletulo
LisätiedotHalkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle.
20.1.2016/av Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle. KML 49.1 Jakoperusteena halkomisessa on osakkaan omistama osuus [esim 1/3
LisätiedotASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta
Voimaantulo 1.1.2014 ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta I luokka II luokka III luokka IV luokka V luokka Kielteinen Vähäinen muutos (yhtä tonttia koskeva tai muu
LisätiedotYhteisten alueiden yhdistäminen
Yhteisten alueiden yhdistäminen Mahdollisuus rajattomiin kalavesiin Lea Sukanen Yhteinen alue ja osakaskunta Yhteinen alue = alue, joka kuuluu kahdelle tai useammalle KIINTEISTÖLLE yhteisesti Osakaskiinteistöjen
LisätiedotKIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA
TAKSAESITYS KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA jonka mukaan kunnalle suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä. KIINTEISTÖTOIMITUKSET
LisätiedotHalkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle.
26.5.2016/av Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle. KML 49.1 Jakoperusteena halkomisessa on osakkaan omistama osuus [esim 1/3
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ
KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ Taksa, jonka mukaan kunnalle suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista,
LisätiedotKIINTEISTÖREKISTERIOTE Sivu 1 (5) Rekisteriyksikkö EEROLA
KIINTEISTÖREKISTERIOTE 25.4.2016 Sivu 1 (5) Perustiedot Kiinteistötunnus: 791-401-10-23 Nimi: EEROLA Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Siikalatva (791) Arkistoviite: 865-I-1 (Kestilä) Rekisteröintipvm:
LisätiedotHyväksytty kaupunginvaltuustossa
TAKSAESITYS Kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä perittävät maksut: 1. Kiinteistötoimitukset 1.1 Tontin lohkominen (KML 4 luku) taksaesitys
LisätiedotKalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista
Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen
LisätiedotVesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa
Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesistöt kuntoon yhteistyöllä seminaari 26.11.2014, Oulu Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus Vesialueet ovat jonkun omistamia kiinteistöjä Valtion yleiset vesialueet
LisätiedotSUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ
SUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS KIINTEISTÖJAOTUS KIINTEISTÖREKISTERIYKSIKÖT Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1 SUOMALAINEN
LisätiedotYhteyshenkilö: Yhteyshenkilön sähköposti:
Tilaaja Kunta: Yhteyshenkilö: Yhteyshenkilön sähköposti: Tiedot tilataan seuraavasti: Lainhuutotiedot kaikilla henkilötiedoilla tiedot tarvitaan seuraavien viranomaistehtävien hoitamiseen seuraavaan lakiin
LisätiedotREC-E5010 Perustoimitukset TkT Juhana Hiironen
REC-E5010 Perustoimitukset TkT Juhana Hiironen Luennon sisältö 12:15 13:00 Kiinteistönmäärityksen perusteet Tauko 13:15 14:00 Ryhmät esittelevät rajankäynnit Tauko 14:15 15:00 Rasitetoimitus 15:00 15:30
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta /2011 Laki. kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 2011 914/2011 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Annettu Naantalissa 22 päivänä heinäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1985 vp. - HE n:o 236 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan jakolakia muutettavaksi siten, että erillisten yhteisten alueiden,
LisätiedotMaa Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso (4 op)
Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso (4 op) Luennot Aika Aihe Luennoitsija 13.1. 20.1. 27.1. Kurssin sisältö ja tavoitteet Kiinteistönmääritys - rajankäynti. Halkominen; halkomistavat.
LisätiedotTampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Kiinteistöjohtaja
Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Määräalan myynti Taka-Niemi -nimisestä kiinteistöstä 980-417-1-54 TRE:6787/02.06.02/2017 Lisätietoja päätöksestä Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh. 0400 205
LisätiedotKiinteistötoimitusmaksutaksa
Imatran kaupunki TAKSA 1 (6) Kiinteistötoimitusmaksutaksa Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 19.10.2015 72, lainvoimainen 27.11.2015, kuulutettu voimaan 2.12.2015. Tämä taksa tulee voimaan 1.1.2016. (Maksuluokka
Lisätiedot6 VESIJÄTÖN, YHTEISEN ALUEEN JA ULKOPALSTAN LUNASTAMINEN
1 (14) 6 VESIJÄTÖN, YHTEISEN ALUEEN JA ULKOPALSTAN LUNASTAMINEN 6.1 YLEISTÄ... 2 Lunastusmenettely... 2 Sovellettavat säännökset... 2 Mitä tarkoittaa vesijättö... 2 Vesijätön omistus... 2 Mitä tarkoittaa
LisätiedotKIINTEISTÖREKISTERIN TIETOJA Sivu 1 (5) Vårdbacka M KULLAS 7,4700
KIINTEISTÖREKISTERIN TIETOJA 08.04.2011 Sivu 1 (5) Tila Rekisteröity 29.08.2009 Kiinteistötunnus: 322-414-7-151 Kokonaispinta-ala (ha): 163,68 Kunta: Kemiönsaari (322) Maapinta-ala (ha): 163,68 Kylä: Engelsby
LisätiedotAALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016
AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 Harjoitustyö: H A L K O M I N E N T I L I K O R V A U K S E
LisätiedotTONTIN HALKOMISEN HYÖDYNNETTÄVYYS Diplomityön esittely Maanmittauspäivät Jaakko Kaila
TONTIN HALKOMISEN HYÖDYNNETTÄVYYS Diplomityön esittely Maanmittauspäivät 28.3.2019 Jaakko Kaila Työn valvoja: Kirsikka Riekkinen Työn ohjaaja: Kimmo Sulonen TUTKIMUKSEN TAUSTA KML:n muutos (22.7.2011/914)
Lisätiedot27.2.2014. Ohje tulee voimaan 1.3.2014 ja se on voimassa toistaiseksi. Ohje on saatavissa Maanmittauslaitoksen kirjaamosta. Puhelin: 040 484 2185
OHJE MML 629/00 00 00/2014 1 Kiinteistörekisterin pitäjät OHJEET KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄMISESTÄ Maanmittauslaitos on tänään päättänyt kiinteistörekisterilain 15 :n (22.11.1996/876) nojalla antaa liitteenä
LisätiedotKeskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen
Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen Ympäristö- ja vesilupapäivät Oulussa 5. 6.11.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue, ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki 6.11.2013 Vesilain
Lisätiedot17.12.2015. Ohje tulee voimaan 1.1.2016 ja se on voimassa toistaiseksi. Ohje on saatavissa Maanmittauslaitoksen kirjaamosta. Puhelin: 040 484 2185
OHJE MML 5139/00 00 00/2015 Kiinteistörekisterin pitäjät OHJEET KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄMISESTÄ Maanmittauslaitos on tänään päättänyt kiinteistörekisterilain 15 :n (22.11.1996/876) nojalla antaa liitteenä
Lisätiedot- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -
-~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.
LisätiedotHE 195/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistönmuodostamislain ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 195/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuoden 1997 alusta voimaan tulevaa kiinteistönmuodostamislakia
LisätiedotYhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta
Yhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta Ilkka Laakso, Maanmittauslaitos Kankaankatu 17, Jyväskylä Ilkka.laakso@maanmittauslaitos.fi maanmittauslaitos.fi
LisätiedotVESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA
VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn
LisätiedotKIINTEISTÖ KARTALLA ORAVA-KORTTELI
KIINTEISTÖ KARTALLA 07.06.2016 91-2-40-14 sivu 1 (1) Rekisteriyksikkölaji: Tontti (13) Kylä/kaupunginosa: KLUUVI (2) Rekisteröintipäivämäärä: 01.01.1800 Palstojen lukumäärä: 1 Maapinta-ala: 0.1396 ha Kiinteistön
LisätiedotYHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi
LisätiedotYHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi
LisätiedotKIINTEISTÖREKISTERIN TIETOJA 02.11.2011 405-488-2-55 Kuntala
KIINTEISTÖREKISTERIN TIETOJA 02.11.2011 Sivu 1 (4) Tila _..._._.._... _... Kiinteistötunnus: Kunta: Kylä: Nimi: Arkistoviite: Rekisteröity 08.03.1967... _....._........_... 405-488-2-55 Lappeenranta (405)
Lisätiedot~KTJ. Page 1 of 1. httns:llwww.kti. ti/tuotanto/selaintietooalvelulsivusto/tuloste/karttatuloste.html?1am!:=fi... 2.3.2012.
httns:llwww.kti. ti/tuotanto/selaintietooalvelulsivusto/tuloste/karttatuloste.html?1am!:=fi... 2.3.2012 KTJ-Selaintietopalvelu, Maanmittauslaitos Page 1 of 1 ~KTJ Karttatuloste Tulostettu 02.03.2012 o[j
LisätiedotUlkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.
Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa
LisätiedotMetsätila. Jyväskylä, Korpilahti Kohdenumero Pinta-ala 31 ha Mh ,00
Metsätila Jyväskylä, Korpilahti Kohdenumero 607295 Pinta-ala 31 ha Mh. 100 000,00 Valkeajärventie. Valkeajärven rannalla sijaitseva metsätila, jossa puustona pääosin koivikkoa. Puuston määrä noin 3.090
LisätiedotXXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.
XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen
LisätiedotKorkeimman oikeuden vesioikeudellista oikeuskäytäntöä 2000-2007. Prof. Tapio Määttä, Joensuun yliopisto Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.
Korkeimman oikeuden vesioikeudellista oikeuskäytäntöä 2000-2007 Prof. Tapio Määttä, Joensuun yliopisto Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.2008 KKO ja vesioikeus? Vuosina 2000 2007 yhteensä 80 KKO:n
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOS OHJE MML/4/012/2008 Liite 3 Keskushallinto 19.12.2008
Huomautus: Jäljempänä oleva muistio on tarkoitettu taustatiedoksi harkittaessa osuuksien määräytymistä ennen muistion laatimista 19.6.1986 tehdyissä maanmittaustoimituksissa. MAANMITTAUSHALLITUS Kiinteistöosasto
LisätiedotYhteistyötä Preiviikinlahden Yyterin alueen toimintojen turvaamiseksi. Yhteistyöryhmästäkö ratkaisu? Mikko Ojanen
Yhteistyötä Preiviikinlahden Yyterin alueen toimintojen turvaamiseksi. Yhteistyöryhmästäkö ratkaisu? Mikko Ojanen Meri Porin skenaariot hanke Aloituskokous 3.12.2004 Hankkeen esittely, Työsuunnitelman
LisätiedotYHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO. Jukka Matilainen Suomen metsäkeskus
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO Jukka Matilainen Suomen metsäkeskus Mikä on yhteismetsä? Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän
Lisätiedot