LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
|
|
- Juha Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva: Petteri Kivimäki LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KOULUTUSSTRATEGIA Luonnos
2
3 Sisältö 1 Koulutustehtävät ja missio Ulkoisen ja sisäisen ympäristön arviointi Koulutuksen vahvuudet Koulutuksen heikkoudet Koulutuksen mahdollisuudet/haasteet Koulutuksen uhat Visio Strategiset haasteet Maisteri- ja tohtorikoulutuksen resursoinnin vahvistaminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Kansainvälisyyden ja kansainvälisen koulutuksen aseman... turvaaminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Koulutukseen liittyvän hallintorakenteen turvaaminen ja työnjaon kehittäminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Aikuis-/täydennyskoulutuksen kehittäminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Koulutusviennin kehittäminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Koulutuksen laadunvarmistus ja laadun kehittäminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Koulutusstrategiatyön eteneminen... 8
4
5 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Tiedekunnan koulutusstrategiatyöstä Tiedekunta on valmistellut tulossopimuskierrosta 2008 varten koulutusstrategiset peruslinjaukset vuosille , joiden pohjalta laitokset valmistelevat yksityiskohtaisemmat koulutusstrategiansa lukuvuoden aikana. Tällöin hyödynnetään myös yksityiskohtaisemmin annetut koulutuksen itsearviointiohjeet. Annettu valmisteluaika ei ole mahdollistanut toteuttamiskelpoisten ja riittävän perusteelliseen harkintaan perustuvien laitoskohtaisten koulutusstrategioiden valmistelua mennessä. Tiedekunnan näkemyksen mukaan tulevaisuuteen tähtäävän koulutusstrategian merkittävimmät valinnat osoitetaan tiedekuntatason peruslinjauksissa, jotka liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan osalta ovat vahvasti sidoksissa myös vuoden 2009 rakenteellisen kehittämisen toimintasuunnitelmaan ja siihen liittyvään kehittämishankkeeseen. Yksityiskohtaisten koulutusstrategisten seikkojen esittämistä tässä vaiheessa vaikeuttavat mm. yliopistouudistuksen valmistelun keskeneräisyys (esim. kandidaatin tutkintojen merkitys tulevassa rahoitusmallissa) sekä tiedekunnan käynnistymässä oleva valtakunnallinen liikunta-alan koulutusstrateginen suunnittelu, joka osittain koskettaa myös terveystieteitä. Tiedekuntatason koulutusstrategian alustavat suuntaviivat on valmistellut tiedekunnan johtoryhmä ja vuonna 2009 valmistuvan yksityiskohtaiset laitoskohtaiset strategiat sisältävään valmisteluprosessiin sitoutetaan koko opetushenkilöstö ja opiskelijajäsenet. Strategia etenee koulutustehtävien ja mission määrittelystä ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön arviointiin ja edelleen visioon. Esitetyn vision saavuttamiseksi tiedekunta on määritellyt strategiset haasteet eli keskeisimmät tavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on onnistuminen kuhunkin tavoitteeseen liitetyissä kriittisissä menestystekijöissä. Portaittain etenevän strategiatyön seuraavassa vaiheessa (strategiatyön organisointi ja jalkauttaminen laitoksille) arvioidaan laaditut yleislinjaukset sekä määritellään strategisten haasteiden arviointimittarit, aikataulut niiden toteuttamiselle ja tulostavoitteet. Näiden pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma yksityiskohtaisista toimenpiteistä. Kaikki strategiaan liittyvät seikat koostetaan lopuksi strategiakartalle, jossa strategia näyttäytyy neljästä eri näkökulmasta (perustehtävä, opiskelija/asiakas, toiminta ja henkilöstö). Kaikkien strategialuonnoksessa esitettyjen strategisten tavoitteiden (haasteiden) valmistelu on tällä hetkellä käynnissä, joten strategialla pyritään linjaamaan, aikatauluttamaan ja resurssoimaan erilaiset koulutukseen liittyvät asiat tiedekunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
6 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta LUONNOS KOULUTUSSTRATEGIA Koulutustehtävät ja missio Maamme korkein liikuntatieteellinen koulutus ja tutkimus on keskitetty valtiovallan päätöksellä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan. Lisäksi tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen yksikkö, jossa fysioterapiaa, terveyskasvatusta sekä gerontologia ja kansanterveysoppiainetta voi opiskella pääaineena. Tutkimukseen perustuvaa perus- ja jatkotutkintokoulutusta sekä pätevöittämis- ja täydennyskoulutusta annetaan liikuntatieteiden koulutusalalla (liikuntatieteiden laitos ja liikuntabiologian laitos) ja terveystieteiden koulutusalalla (terveystieteiden laitos). Liikuntatieteiden laitos antaa opetusta kahdella koulutusalueella; liikuntakasvatuksessa ja liikunnan yhteiskuntatieteissä. Liikuntakasvatuksessa annetaan opetusta kahdessa pääoppiaineessa: 1) Liikuntapedagogiikassa ja 2) liikuntapsykologiassa. Liikuntapedagogiikan pääkoulutustehtävä on liikunnan aineenopettajien koulutus. Opettajankoulutukseen liittyen laitos järjestää myös tanssipedagogiikan erikoistumisopintoja sekä liikunnan ja erityisliikunnan (soveltavan liikunnanopetuksen) sivuaineopintoja. Lisäksi laitoksella on käynnissä liikuntaa opettavien opettajien pätevöittämiskoulutus osana valtakunnallista opettajankoulutuksen laajennushanketta, ja laitos järjestää liikunnanopetuksen täydennyskoulutusta eri opettajaryhmille. Liikuntapsykologian opetus keskittyy liikuntatieteiden yhteisiin opintoihin ja erityisesti jäljempänä mainitun kansainvälisen maisteriohjelman englanninkieliseen koulutukseen. Liikunnan yhteiskuntatieteiden tehtävänä on kouluttaa ammattilaisia ja asiantuntijoita liikunta- ja vapaa-aikatoiminnan voimakkaasti uudistuville ammattialoille. Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutus koostuu liikuntasosiologian sekä liikuntasuunnittelun ja hallinnon opetuksesta. Laitos järjestää maisteritason koulutusta myös kahdessa englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Master's Degree Programme in Sport Science and Management ja Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology). Liikuntabiologian laitos antaa opetusta kolmessa pääoppiaineessa: 1) biomekaniikassa, 2) liikuntafysiologiassa ja 3) valmennus- ja testausopissa. Koulutus antaa valmiudet toimia alan akateemisena asiantuntijana ja kehittäjänä, joka kykenee mm. laatimaan suunnitelmia tiedon soveltamiseksi käytännön projektityössä, toimimaan tutkimusryhmän jäsenenä sekä arvioimaan tutkimuksen hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi laitoksen Hyvinvointiteknologian liikuntabiologinen maisterikoulutus on käynnistynyt Opetusministeriön perusrahoituksella lähtien, jossa pääaineeksi valikoituu jokin laitoksen kolmesta pääoppiaineesta. Laitos järjestää myös liikuntabiologista maisteritason koulutusta kahdessa maisteriohjelmassa: 1) englanninkielisessä
7 maisteriohjelmassa (Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity) ja 2) liikuntateknologian maisterikoulutusohjelmassavuokatissa sekä antaa koulutusta Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoille. Terveystieteiden koulutusalalla terveystieteiden laitoksen antaa opetusta viidessä pääoppiaineessa: 1) fysioterapiassa, 2) gerontologia ja kansanterveydessä, 3) liikuntalääketieteessä, 4) terveyskasvatuksessa ja 5) toimintaterapiassa. Pääoppiaineista toimintaterapian koulutus loppuu vuoteen 2012 mennessä. Laitoksen tehtävänä on kouluttaa asiantuntijoita terveys- ja liikunta-alan organisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja koulutustehtäviin. Opettajankoulutusta laitoksella on fysioterapiassa ja terveyskasvatukseen sisältyvässä terveystiedossa. Lisäksi laitos järjestää terveystiedon täydennyskoulutusta ja maisteritason koulutusta englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Master's Degree Programme in Gerontology). Perustutkintokoulutuksen (kandidaatin ja maisterin tutkinnot) lisäksi tiedekunnan kaikki laitokset antavat lisensiaatin ja erityisesti tohtorin tutkintoon tähtäävää jatkokoulutusta. Tiedekunta on jättänyt Suomen Akatemialle Liikunnalla Terveyttä ja Hyvinvointia monitieteinen tutkijakoulu (LiTH) -hakemuksen yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Missio Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan keskeisenä tehtävänä on kouluttaa liikunta- ja terveysalojen akateemisia opettajia ja asiantuntijoita liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä liikunnan, terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. 3 2 Ulkoisen ja sisäisen ympäristön arviointi 2.1 Koulutuksen vahvuudet Tutkimukseen perustuva opetus Kansallinen erityisasema ja vastuu Pienryhmä- ja laboratorio-opetuksen tuottama laatu Innovatiivinen jatkuva koulutuksen kehittäminen ja uudistuminen Opettajankoulutuksen toteutus elinikäisen oppimisen periaatteella Koulutustehokkuus ja työelämävastaavuus Koulutuksen vahva yhteiskunnallinen tarve ja valmistuneiden opiskelijoiden erittäin hyvä työllistyminen Laadukas opiskelijarekrytointi Koulutuksen laaja-alaisuus Koulutuksen yhteistyökykyisyys ja hakuisuus Kansainvälisesti korkeatasoiseksi arvioitu koulutus
8 Kansainvälisyys ja kansainvälinen tunnettavuus Kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen Koulutuksen heikkoudet Kehittämistarpeet tiedekunnan sisäisessä koulutusyhteistyössä Omasta toiminnasta tiedottaminen ja kansallinen näkyvyys Kehittämistarpeet liikunta- ja terveysalan kokonaisvaltaisessa valtakunnallisessa koulutussuunnittelussa 2.3 Koulutuksen mahdollisuudet/haasteet Valtakunnallinen koulutusvastuu Valtakunnallinen liikunta- ja terveysalojen koulutusstrateginen suunnittelu Hyvinvointi-teeman kokonaisvaltainen hyödyntäminen Yliopistoallianssi yhteistyö ja ammattikorkeakouluyhteistyö sekä muu kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Aikuis- ja täydennyskoulutuksen aseman vahvistaminen Koulutusvienti Tiedekunnan toimiva hallintorakenne ja työnjako 2.4 Koulutuksen uhat Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön riittämättömyys Taloudellinen niukkuus budjettirahoituksessa Opetus- ja tukipalveluhenkilöstön riittämättömyys 3 Visio Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on edelläkävijänä laadukkaan, monipuolisen, tehokkaan ja elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisen akateemisen opettajan- ja asiantuntijakoulutuksen toteuttamisessa vastaten yhteiskunnan eri alojen kysyntään perustuviin tarpeisiin. 4 Strategiset haasteet Strategiset haasteet ovat missiosta ja visiosta johdettuja tiedekunnan määrittelemiä koulutustoiminnan tavoitteita, joissa tiedekunnan on saatava aikaan vaikutuksia kehittääkseen koulutustaan haluamaansa suuntaan tulevaisuudessa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tiedekunta on edelleen määritellyt kriittiset menestystekijät, joissa onnistuminen on edellytyksenä strategisten haasteiden myönteiselle toteutumiselle.
9 5 4.1 Maisteri- ja tohtorikoulutuksen resursoinnin vahvistaminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Tiedekunnan strategisena tavoitteena on keskittyä nykyistä voimakkaammin maisteri- ja tohtorikoulutukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat: Kandidaatin tutkintoon sisältyvän tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteisen oppiaineksen lisääminen koulutusaloittain Kandidaatin tutkinnon perusopintojen ja osittain myös aineopintojen yhtenäistäminen eri pääaineissa laitoksittain Opinnäytetöiden ohjausprosessin kehittäminen toiminnan tehostamiseksi ja ohjausresurssien riittävyyden takaamiseksi Valtakunnallisen liikunta- ja terveysalojen koulutusstrategisen suunnittelun käynnistyminen ja siitä mahdollisesti seuraavat toimenpiteet koulutusalueiden uudelleen jäsentämiseksi Maisterikoulutukseen keskittyminen tarkoituksenmukaisilla aloilla 4.2 Kansainvälisyyden ja kansainvälisen koulutuksen aseman turvaaminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Tiedekunnan vaihto-opiskelijoille ja englanninkielisten maisteriohjelmien opiskelijoille suunnattu kansainvälinen koulutus on saavuttanut laajuudeltaan äärimmäiset mittasuhteensa suhteutettuna tiedekunnan kokoon ja resursseihin. Englanninkieliset maisteriohjelmat ovat asianmukaisesti verkottuneet kansainvälisten kumppaneidensa kanssa ja valmistelleet tulevaisuuden yhteistyötä (Mundus-hankkeet sekä joint- ja double degree hankkeet). Lisäksi maisteriohjelmien koulutustarjonta tukee normaalia vaihto-opiskelijoiden opetustarjontaa. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat: Englanninkielisten maisteriohjelmien rakenteellinen kehittäminen ja rahoitus Englanninkielisen koulutustarjonnan kehittäminen vaihto-opiskelijoille (sidoksissa edelliseen menestystekijään) Kansainvälisen opiskelija- ja opettajavaihdon partneriyliopistojen verkoston toimivuus Opiskelijoiden sitoutumisen vahvistaminen opintojen loppuunsaattamiseksi (ilmainen koulutus osittain heikentää)
10 6 4.3 Koulutukseen liittyvän hallintorakenteen turvaaminen ja työnjaon kehittäminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Tiedekunta on arvioinut opintohallinnon prosessien ja työnjaon nykytilaa sekä suunnitellut tulevaa henkilöstötarvetta suhteessa koulutustoiminnan määrään ja koulutustehokkuuden parantamiseen liittyvään tavoitteeseen. Arvioinnin perusteella opintohallinnon sisäisiä prosesseja sekä työnjakoa kehittämällä nykyinen henkilöstömäärä riittää koulutustehokkuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehokkuuden parantamiseksi koulutuksen laadullisten ja määrällisten arviointimittareiden kehittäminen ja niiden käytön tehostaminen nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat: Opetushenkilöstön ja opintohallinnon henkilöstön välisen työnjaon kehittäminen opintohallinnollisissa asioissa ja opintoneuvonnassa Opintohallinnon prosessien kehittäminen ja KORPPI-tietojärjestelmän kehittämiseen myötävaikuttaminen Koulutuksen tuloksellisuuden arviointi ja tarkoituksenmukaisten mittareiden kehittäminen Opintoasiain palvelukanslian (jatkossa osa tiedekunnan sisäistä palvelukeskusta) henkilöstön työnjaon kehittäminen 4.4 Aikuis-/täydennyskoulutuksen kehittäminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Elinikäisen oppimisen periaatteen noudattaminen on keskeinen osa tiedekunnan koulutuksellisen perustehtävän eli mission toteuttamisessa. Periaatteen konkreettisen toteuttamisen kehittämiseksi tiedekunnassa valmistellaan laaja-alainen aikuis-/täydennyskoulutuksen kehittämissuunnitelma yhteistyössä opetushallituksen, opetusministeriön, yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja hallintoviraston kanssa. Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus on käynnissä opetusministeriössä ja yliopistoihin tulee kohdistumaan odotuksia toiminnan kehittämiseksi. Tiedekunta näkee tämän mahdollisuutena parantaa edellytyksiään työelämäsuhteiden kehittämisessä ja siten missionsa toteuttamisessa. Opettajien täydennyskoulutuksen (liikunta ja terveystieto) osalta uudenlaiseen koulutuksen organisointimalliin perustuva valtakunnallinen täydennyskoulutus on jo osittain toteutuksessa. Tutkimus- ja selvitystyö liittyy kiinteästi aikuis-/täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat:
11 Tiedekunnan yhteisen aikuis-/täydennyskoulutuksen kokonaissuunnitelman laatiminen yhteistyössä opetushallituksen, opetusministeriön sekä yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja hallintoviraston kanssa Koulutuksen pilotointi ja muiden yhteistyötahojen kartoitus suunnittelun kuluessa Aikuis- ja täydennyskoulutukseen liittyvän tutkimustiedon ja tarvekartoitusten suunnittelu ja toteutus Aikuis- ja täydennyskoulutuksen niveltäminen tiedekunnan antaman peruskoulutuksen jatkumoksi 4.5 Koulutusviennin kehittäminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Tiedekunta näkee koulutusviennin mahdollisuutena profiloitua kansainvälisesti ja hankkia täydentävää rahoitusta esimerkiksi käynnissä olevien kansainvälisten maisteriohjelmien toteutukseen tulevaisuudessa. Tiedekunta selvittää aktiivisesti myös muiden edustamiensa alojen (esimerkiksi opettajankoulutus) koulutusviennin mahdollisuuksia. Tiedekunta on tunnustellut ja neuvotellut koulutusviennin mahdollisuuksista tähän mennessä Kiinassa ja Singaporessa. Kysyntä on kohdistunut pääosin Sport Management alaan ja lisäksi kiinnostusta on herättänyt terveystieto/terveyden edistäminen. Koulutusvienti on selkeästi uusi toimintamuoto, joten sen valmistelu vaatii tiedekunnassa perusteellista suunnittelua ja tietyiltä osin asiantuntemuksen lisäämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat: Laadukkaiden ja vetovoimaisten koulutustuotteiden erilaisten toteutusmallien suunnittelu, hinnoittelu sekä tuotteiden markkinoinnin, myynnin ja toteutuksen onnistuminen Koulutusviennin pilotti-hankkeessa onnistuminen Koulutusviennin mitoittaminen käytettävissä oleviin henkilöstöresursseihin Tiedekunnan koulutusviennin strateginen suunnittelu ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman laatiminen 4.6 Koulutuksen laadunvarmistus ja laadun kehittäminen Tausta ja kriittiset menestystekijät Koulutuksen laadun jatkuva kehittäminen on ollut luonteenomaista tiedekunnan koulutustoiminnalle koko sen historian ajan. Käyttöönotetun laadunvarmistusjärjestelmän noudattaminen ja sen jatkuva päivittäminen sekä koulutuksen laadun arvioinnin tehostaminen ovat keskeinen osa tiedekunnan koulutustoiminnan mission toteuttamisessa ja vision saavuttamisessa. Koulutuksen laadunvarmistus ja laadun kehittäminen liittyy tavoitteena kaikkiin edellä esitettyihin strategisiin haasteisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat: 7
12 8 Laadunvarmistusjärjestelmän noudattaminen muodostuu osaksi yksiköiden normaalia koulutustoimintaa Laadunvarmistusjärjestelmä päivittyy jatkuvasti ja sen toteuttamista tarkastellaan kerran vuodessa Laadunvarmistusjärjestelmän arviointimittareita kehitetään ja niiden tuloksia raportoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla Tiedekunnan laaturyhmä toimii aktivoivana moottorina laadunvarmistusjärjestelmän hyödyntämisessä ja kehittämisessä 5 Koulutusstrategiatyön eteneminen Syyskuu 2008: Strategiatyö ohjeistetaan, organisoidaan ja aikataulutetaan laitosten tehtäväksi tässä luonnoksessa esitettyjen alustavien linjausten pohjalta Tiedekunnan johtoryhmä johtaa strategiatyötä Loka-joulukuu 2008 Laitokset valmistelevat koulutusstrategiaesityksensä tiedekunnan johtoryhmän käsiteltäväksi koulutusjohtajan ja tiedekunnan johtoryhmän ohjeistuksia hyödyntäen Tiedekunnan johtoryhmä koostaa laitoksilta tulevat esitykset yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja laatii strategiakartan Tammi-toukokuu 2009 Laitokset valmistelevat strategiaan liittyvän yksityiskohtaisen toimenpidesuunnitelman, jossa toimenpiteet aikataulutetaan Tiedekunnan johtoryhmä koostaa yhtenäisen toimenpidesuunnitelman aikatauluineen ja valmistelee strategian toteuttamiseksi tarvittavien taloudellisten resurssien kohdentamista tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaa varten Koulutusstrategia ja siihen liittyvä toimenpidesuunnitelma hyväksytään tiedekuntaneuvostossa viimeistään kesäkuussa 2009
Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä
Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
LisätiedotPöytäkirja 4/2014, asia 3, liite 1
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HAKUKOHTEET JA ALOITUSPAIKKAMÄÄRÄT 2015 Pöytäkirja 4/2014, asia 3, liite 1 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Englannin kieli 20 25 Englannin opettajankoulutus 30 25 Etnologia 15 15 Historia
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HAKUKOHTEET JA ALOITUSPAIKKAMÄÄRÄT 2015 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA. Esityslista 4/2014, asia 3, liite 1
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HAKUKOHTEET JA ALOITUSPAIKKAMÄÄRÄT 2015 Esityslista 4/2014, asia 3, liite 1 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA (sis. Englannin kieli 20 25 Englannin opettajankoulutus 30 25 Etnologia 15 15 Historia
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotHenkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotUUSIEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT VUONNA 2007, Hyväksytty hallituksessa Liite 1
UUSIEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT VUONNA 2007, Hyväksytty hallituksessa 13.12.2006 Liite 1 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HuK- ja FM- tutkintoon johtavat pääaineet: Englannin kieli 25 Englannin opettajankoulutus 40
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotPelkkä alempi tutkinto (avoimen yo:n väylä) Siirtoopiskelijat***
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Esityslista 3/2013, asia 3, liite 1 HAKUKOHTEET JA ALOITUSPAIKKAMÄÄRÄT 2014 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Hakukohde 2014 2013 Avoin väylä*** Siirtoopiskelijat*** *** (sis. Englannin kieli
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotHaku avoimessa yliopistossa opintoja suorittaneille (tavoitetutkinto kandi) Haku siirtoopiskelijoille
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Esityslista 3/2015, asia 3, liite 1 TIEDEKUNTIEN ESITYKSET HAKUKOHTEIKSI JA ALOITUSPAIKKAMÄÄRIKSI VUONNA 2016 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA kohde 2016 2015 siirtoopiskelijoille ja : : Master's
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LIIKUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LIIKUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Päivitetty nettiversio 08/2013 Vastaava toimittaja Opintoasiainpäällikkö Päivi Saari Taitto: Mervi Venäläinen
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotSopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8)
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA AALTO-YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotAvoimen väylä, terveystieteiden kandidaattiohjelma, terveystieteiden kandidaatti (3 v): Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta 7
Avoimen väylä, erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisteriohjelma, kasvatustieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v): Jyväskylän yliopisto, Avoimen väylä, erityispedagogiikan kandidaattiohjelma, kasvatustieteen
LisätiedotKURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?
KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille
LisätiedotIntegratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa. Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK
Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK 2 HAMK Koulutusstrategia 2010-2015 Koulutustoiminnan visio /// Koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto
ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄ Liikuntatieteellinen koulutus alkoi Jyväskylässä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotKoulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009
Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen
LisätiedotKauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä
Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston
LisätiedotMÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009
Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa
LisätiedotTutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja
Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen
LisätiedotAvoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012
Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
Lisätiedot1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005
Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla
LisätiedotKaupunkistrategia, strategiaprosessi 2013. Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist
Kaupunkistrategia, strategiaprosessi 2013 Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist Strategian tausta sodankäynnissä - Sodankäynnissä kyky käyttää sotilaallisia, taloudellisia,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotArviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009
Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston
LisätiedotSirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf
EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotKansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi 2017-2018 Lääkäriliiton peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Kommenttipuheenvuoro: Arviointiasiantuntija, KT Hannele
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotIlmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa
Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa PEDAFORUM Jyväskylä 2016 Nelli Lyyra Pilvikki Heikinaro-Johansson Liikuntakasvatuksen laitos Sisältö Taustaa Liikunnan- ja terveystiedon opettajakoulutus
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotAkateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan
Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan Susanna Järvelin-Pasanen, TtM, Eur.Erg. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Ergonomia Terve Suomi 2012 -seminaari 24.5.2012
LisätiedotHelsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014
Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos
LisätiedotPALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen
PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotKoulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa
Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja
Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotSUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä
SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät
LisätiedotHY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö
HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö Kalle Romanov, LKT Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö (TUKE), Helsingin yliopisto Tiedekunta I Tiedekunnassa on 6 koulutusohjelmaa
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
Lisätiedot5/6/2010. www.ucpori.fi
5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotAmmattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011
Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten
LisätiedotPoikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin
Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotJyväskylän yliopiston kirjasto
Page 1 of 23 Kysely tiedonhankinnan opetuksesta, marraskuu 2005 Vastaa seuraaviin kysymyksiin tiedonhankinnan opetuksen tilanteen kartoittamiseksi maamme yliopistoissa syksyllä 2005, kun Suomen yliopistoissa
LisätiedotHyväksyttyjä. Paikan vastaanottaneet. Aloituspaikat. kaikista hakijoista ,0 % ,7 % ,0 % ,0 %
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Avoimen väylä Historian kandidaattiohjelma, humanististen tieteiden kandidaatti (3 v) 5 0 0 0 0,0 % Kirjoittamisen kandidaattiohjelma, humanististen tieteiden
LisätiedotKansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa
Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki, kansainvälisten asioiden päällikkö Tampereen yliopisto, strateginen kansainvälinen kehittäminen Sessio: Miten ammattikorkeakoulujen
LisätiedotLÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA
LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotMirja Saari Humanistinen tiedekunta
Haasteet opettajien täydennyskoulutukselle Mirja Saari 7.3.2005 Humanistinen tiedekunta Opettajankoulutuksen strategia 2003 2006 Yliopiston koulutusvastuu alkaa opiskelijoiden rekrytoinnista ja jatkuu
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016
Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
LisätiedotKOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotLääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus
Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus ABI-päivät 11.-12.11.2015 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi
LisätiedotTURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN
TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
LisätiedotYLIOPISTOALLIANSSIN KASVATUSTIETEELLISEN ALAN KOULUTUSSTRATEGIA ( )
YLIOPISTOALLIANSSIN KASVATUSTIETEELLISEN ALAN KOULUTUSSTRATEGIA (2009 2014) Yliopistoallianssi: kasvatustieteellisen alan koulutuksen kehittämisen johtoryhmä Kesäkuu 2009 2 TAUSTAA Globaalistuvassa ja
LisätiedotPaikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus.
HALLITUS Aihe HALLITUKSEN KOKOUS nro 5/2010 Aika Perjantai 18.6.2010 kello 8.15 Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4 Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. Asialistat Hallintojohtaja
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotYliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011
Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotUudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013
Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotSUUNTA. tueksi. kirjoittamaasi kriittisesti. Näin syntyy looginen suhde kunkin suunnitelman osan välille. Suunta
SUUNTA työkalu toiminnan suunnittelun u ja suunnitelman arvioinnin tueksi Tämä on SUUNTA-työkalun käyttöön opastava diaesitys Mikäli haluat, voit täyttää tähän pohjaan oman suunnitelmasi ja tallentaa esityksen
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotTyössäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla
Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi
LisätiedotTaideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010
Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen
Lisätiedotnumeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
LisätiedotHyväksyttyjä. Aloituspaikat. Hyväksytyt. kaikista hakijoista ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,7 % 130,7/180
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Avoimen väylä Historian kandidaattiohjelma, humanististen tieteiden kandidaatti (3 v) Kirjallisuuden kandidaattiohjelma, humanististen tieteiden kandidaatti
Lisätiedot