TOIMINTAKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyvinkää - Järvenpää - Kerava - Kirkkonummi - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Sipoo - Tuusula - Vihti

2 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA KUUMA-ALUEEN YLEINEN KEHITYS 4 2. KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN KOLMAS TOIMINTAVUOSI Henkilöstö ja toimitilat Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 9 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KUUMA-johtokunta KUUMA-perustoiminta KUUMA-yhteistyön koordinointi KUUMA-tiedotteet KUUMA-komissio Yhteistyöjohtajan päätökset Hanketoiminta Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen (POKA) -hanke YES Uusimaa / Yrittäjäkasvatuksen edistäminen Yrittäjien sukupolven vaihdoksia vauhdittava -hanke Työllisyyttä ja investointeja vauhdittavat toimenpiteet (kaski) Helsingin seudun maankäytön suunnitelma masu ja asuntostrategia Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hanke Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla (TVT-hanke) Maakunnan tietovarannot hanke Erillishankkeet Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys SOTE-selvitys KUUMA-työryhmät Kilpailukyky-johtoryhmä (KIKY) Kaavoittajat -ryhmä 42 2

3 Asuntoryhmä Liikenneryhmä Ilmastoryhmä Hallintoryhmä Sivistysryhmä SOTE-ryhmä 59 KUUMA-kuntien alueella on monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kisattiin Nummelan urheilukentällä Vihdissä n. 400 lapsen ja nuoren voimin 9-15 vuotiaiden yleisurheilun piirimestaruuskisoissa. Kuva: Susanna Aramo Toimintakertomus 2015: Teksti: Antti Kuusela, Susanna Aramo ja Henrik Helenius (KUUMA-seutu liikelaitos), Markku Hyypiä Uudenmaan liitosta sekä hankkeiden vastuuhenkilöt ja työryhmien puheenjohtajat. Taitto: Susanna Aramo 3

4 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA KUUMA-ALUEEN YLEINEN KEHITYS Vuoden 2015 lopussa KUUMA-seudulla asui ennakkotietojen mukaan ihmistä. Vuodessa väkiluku kasvoi yli 1 900, mikä tarkoitti 0,6 prosentin kasvua. Viime vuosien tapaan KUUMA-seudun väkiluvunkasvu alitti selvästi pääkaupunkiseudun kasvun, 1,4 prosenttia. Vuonna 2015 Pornaisten, Vihdin ja Keravan väkiluku supistui. Kaikkien muiden KUUMA-seudun kuntien väkiluku kasvoi, eniten Sipoon 1,9 prosenttia. Sipoo oli koko Uudenmaankin nopeimmin kasvava kunta. Kuvio 1. Väkiluvun kasvu (%) vuonna 2015 Sipoo Järvenpää Kirkkonummi Nurmijärvi Tuusula KUUMA-seutu Mäntsälä Hyvinkää Kerava Vihti Pornainen -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Vuoden 2015 lopussa KUUMA-seudun työttömyysaste oli 10,4 prosenttia ja koko Uudenmaan 11,9 prosenttia. Seudun korkein työttömyysaste oli Hyvinkäällä, 12,7 prosenttia. Hyvinkään ja Keravan työttömyysaste ylitti Uudenmaan keskitason. Alhaisin työttömyysaste oli Sipoossa 7,3 prosenttia. 1 Kaikissa KUUMA-seudun kunnissa työttömyys paheni vuonna Tosin Vihdissä työttömyyden kasvu lähes pysähtyi. Toiseksi hitainta työttömyyden kasvu oli Nurmijärvellä. Eniten työttömyys paheni Keravalla ja toiseksi eniten Kirkkonummella. 1 Luvut ovat työvoimahallinnon työnvälitystilaston lukuja. Näiden lukujen mukaan työttömyysaste on korkeampi kuin Tilastokeskuksen lukujen mukaan. 4

5 Taulukko 1. Työttömyysasteen ja työttömien määrän kehitys vuonna 2015 Työttömyysaste Muutos prosenttiyksikköä Työttömien määrän muutos (%) Hyvinkää 12,0 12,7 0,7 6,9 Järvenpää 10,2 11,4 1,2 11,4 Kerava 10,7 12,3 1,6 15,9 Kirkkonummi 9,5 10,9 1,4 14,5 Mäntsälä 7,8 8,7 0,9 11,3 Nurmijärvi 8,2 8,5 0,3 5,8 Pornainen 7,5 8,3 0,8 12,6 Sipoo 6,6 7,3 0,7 10,9 Tuusula 8,0 8,9 0,9 10,5 Vihti 10,9 11,0 0,1 1,2 KUUMA-seutu 9,5 10,4 0,9 9,7 Työttömyys on lisääntynyt, koska talous ei ole kasvanut neljään vuoteen. Suomen BKT supistui vuosina Vuodelta 2015 ei ole käytettävissä vielä ennakkotietojakaan. Ilmeistä on kuitenkin, että Suomen BKT:n kasvu oli nollan tuntumassa vuonna KUUMA-seudulta ei tuoteta virallisia BKT-lukuja. Realisten arvio on, ettei KUUMA-seudun BKT:n kasvu ole poikennut merkittävästi koko Suomen BKT:n kasvusta. Lisätietoja: erityisasiantuntija Markku Hyypiä, Uudenmaan liitto, 5

6 2. KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN KOLMAS TOIMINTAVUOSI Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti sopivat joulukuussa 2012 kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella yhteisistä edunvalvontapalveluista. Yhteinen edunvalvonta järjestetään KUUMA-seutu liikelaitoksen muodossa, osana Keravan kaupungin organisaatiota. KUUMA-seutu liikelaitoksen tarkoituksena on jäsenkuntiensa sijaintialueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana metropolialuetta, edunvalvonnan ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liikelaitos käynnistää, organisoi ja järjestää maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, ympäristöasioihin, elinkeinoyhteistyöhön sekä palveluyhteistyöhön liittyvää kuntayhteistyötä sekä hankkeita, tapahtumia, tutkimuksia ja selvityksiä. Liikelaitos valvoo jäsentensä etua yhteisöissä, toimielimissä, työryhmissä tai vastaavissa, joihin liikelaitos tai sen jäsenet kuuluvat sekä tekee aloitteita viranomaisille, yhteisöille, toimielimille ja erilaisille työryhmille. Liikelaitos välittää tietoa toiminnastaan päätöksentekijöille sekä järjestää tiedotus-, koulutus- ja valistustoimintaa. Liikelaitoksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo kahdeksi vuodeksi kerrallaan nimitetty KUUMA-johtokunta. Siihen nimitetään asemavaltuutuksen perusteella kustakin kunnasta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Lisäksi johtokuntaan voidaan valita enintään neljä lisäjäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa kunkin kunnan valtuuston puheenjohtaja. Vuonna 2015 KUUMA-johtokunnan puheenjohtajana toimi Mäntsälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna Helin. Varapuheenjohtajina toimivat Pornaisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Yrtti ja Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Christel Liljeström. KUUMA-komission eli liikelaitoksen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo. Varapuheenjohtajina toimivat Pornaisten kunnanjohtaja Markku Hyttinen asti ja loppuvuoden osalta Pornaisten vs. kunnanjohtaja Seija Marttila sekä koko vuoden osalta Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. Myös useimpia KUUMA-työryhmiä johti Mäntsälän kunnan edustaja. TOIMINTAVUODEN KESKEISET ASIAT JA HANKKEET Vuonna 2015 KUUMA-seutua työllisti erityisesti Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvitys, jonka päivitetty loppuraportti valmistui Kuntaliitosselvitys päättyi tuloksettomana syksyllä Toinen merkittävä kokonaisuus liittyi sote-järjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyöhön, joka jatkuu edelleen kuuden kunnan yhteisenä hankkeena. Yhteistyöjohtaja Johanna Viidan oltua kuntaliitosselvityksen ja sote-hankkeen projektijohtajan tehtävissä, KUUMA-seudun yhteistyöjohtajan sijaisena toimi Sirkku Huisko (kesäkuun loppuun asti) sekä Paula Latvanen ( ), joka toimi myös vs. liikelaitoksen johtajana ajalla Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvityksen ohella valmistui 6

7 niin kutsuttu EKKV-selvitys (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti) sekä Sipoon, Pornaisten ja viiden Itä-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitys nekään eivät johtaneet kuntien yhdistymiseen. Kolmannen merkittävän kokonaisuuden vuonna 2015 muodostivat Helsingin seudun maankäyttöön (MASU 2050), asumiseen (ASTRA 2025) ja liikenteeseen (HLJ 2015) liittyvät suunnittelutyöt. Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke ( ) päättyi syksyllä. Sisällöllisesti toiminta kuitenkin jatkuu ja laajenee Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla vuonna Vuoden aikana käynnistyi kolmivuotinen ( ) hanke, jonka tavoitteena on toteuttaa kasvusopimus KUUMA-kuntien, elinkeinoelämän, valtion ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken. Keskeisenä osana tätä prosessia käynnistettiin niin kutsuttu Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen POKA -hanke. Yrittäjien sukupolvenvaihdoksia vauhdittava -hanke ei toteutunut lainkaan vuonna 2015, johtuen rahoituksen puuttumisesta. Yrittäjyyskasvatustoiminta, tarkemmin sanottuna YES Uusimaa, jatkui suunnitelmien mukaan vuonna Nimi muutettiin loppuvuodesta YES Keski-Uusimaaksi. Vuoden aikana pyrittiin niin ikään toteuttamaan työllisyyttä ja investointeja vauhdittavia toimenpiteitä. Osaltaan tämä konkretisoituu vuoden 2016 aikana KASKI-hankkeen myötä. KASKI-hankkeen toimenpiteillä kiteytetään KUUMA-seudun teollisuuden keskittymien ja muun osaamisperusteisen liiketoiminnan kansainväliset erottuvuustekijät sekä vahvistetaan alueen kansainvälistä profiilia maakunnan älykkään erikoistumisen RIS3- strategian kärkiteemoissa. Oppimisen ympäristöjä ja opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista kehitetään KUUMA-kuntien yhteisessä TVT-hankkeessa. Hanke alkoi vuonna 2012 ja jatkuu vuoteen Kehittämishanketta koordinoi Nurmijärven sivistystoimi ja sitä rahoittavat opetushallitus, aluehallintovirasto ja KUUMA-kunnat. Hankkeen kustannukset eivät sisälly KUUMA-seudun talousarvioon. Lisätietoja KUUMA-seutu liikelaitos: vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, tai kuntayhteistyön assistentti Susanna Aramo, alkaen kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula, 7

8 2.1. HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 2015 Yhteistyöjohtajan virkavapauden ajaksi liikelaitoksen johtajan ja yhteistyöjohtajan tehtävät oli jaettu niin, että osa yhteistyöjohtajan työpanoksesta (MAL-asiat) ostettiin Uudenmaan liitolta ja osa yhteistyöjohtajan ja liikelaitoksen johtajan tehtävistä oli jaettu toimiston vakituiselle henkilökunnalle (liikennesuunnittelija ja kuntayhteistyön assistentti) alkaen vs. yhteistyöjohtajan ja vs. liikelaitoksen johtajan palvelut on ostettu Järvenpään kaupungilta. Kuntayhteistyön assistentin palvelut on ostettu Uudenmaan liitolta. Assistentti toimi myös vs. liikelaitoksen johtajana hallinnollisten asioiden osalta Lisäksi uuden henkilön perehdytysajanjaksona assistentin palvelut on ostettu myös Järvenpään kaupungilta KUUMA-seutu liikelaitoksen liikennesuunnittelija työskentelee työsuhteessa Keravan kaupunkiin. Ilmasto-ohjelman projektikoordinaattorin palvelut ostettiin Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta. Hänen työpanoksensa jatkuu vuonna KU-selvityksen myötä aloitettuun rekrytointikoordinaation selvitystyöhön liittyen rekrytointikoordinaattorin palvelut ostettiin Järvenpään kaupungilta välisenä aikana. Hänen työpanoksensa jatkuu vielä 2016 alkupuolella. Sote-selvitykseen liittyvät asiantuntijapalvelut ostettiin erillisin sopimuksin ja laskutettiin selvitykseen osallistuvilta kunnilta. KUUMA-seudun toimisto sijaitsi vuoden 2015 aikana osoitteessa Kauppakaari 11 (Keravan kaupungintalo). KUUMA-seutu liikelaitoksen toimisto sijaitsee Keravan kaupungintalolla, Kauppakaari 11. Kuva: Tuula Palaste-Eerola 8

9 2.2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Keravan kaupungin käytännön mukaisesti KUUMA-liikelaitoksen toiminnasta suoritettiin sisäisen valvonnan arviointi tarkoitukseen laaditun kaavakkeen mukaisena. Arvioinnin perusteella liikelaitoksen valvontaympäristö, kontrollitoimenpiteet, informaatio ja tiedonkulku sekä seuranta on suoritettu hyvin. Riskienhallinnan osalta löytyi sen sijaan parannettavaa, minkä johdosta riskienhallinnan systemaattisempi käyttöönotto liikelaitoksen toiminnassa ja sen hankkeiden toteutuksessa nostettiin kehityskohteeksi. 9

10 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden 2015 tuloksen muodostuminen käy ilmi tuloslaskelmasta. Sen mukaan liikevaihto oli ,53. Toimintakulut olivat ,66 euroa ja rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 8,19. Tilikauden tulos oli ,68 euroa ylijäämäinen. Jäsenkuntien kuntaosuudet olivat yhteensä ,53. Toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Rahoitusomaisuuden riittävyys lyhytaikaisten velvoitteiden hoitamiseen oli tyydyttävä (1,29) ja rahoitusomaisuuden riittävyys velvoitteiden hoitamiseen vaihto-omaisuuden kanssa oli hyvä (1,29). 4. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden 2015 tulos oli ,68 ylijäämäinen. Tilikauden ylijäämä esitetään kirjattavaksi liikelaitoksen alijäämä/ylijäämätilille. Edellisten tilikausien tulos: Vuosi 2013: ylijäämä 2 623,17 Vuosi 2014: alijäämä - 132,39 Yhteensä: ylijäämä 2 490,78 Edellisiltä tilikausilta kertynyt (2013 ja 2014) ylijäämä 2 490,78 ja vuoden 2015 ylijäämä ,68, yhteensä ,46 hyvitetään kunnille vuoden 2016 ensimmäisen kuntalaskutuksen yhteydessä kustannuspaikalle Lisätietoja KUUMA-seutu liikelaitos: vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, antti.kuusela@kuuma.fi tai kuntayhteistyön assistentti Susanna Aramo, susanna.aramo@kuuma.fi, alkaen kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula, satu-riitta.pajula@kuuma.fi 10

11 5. TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2015 Tässä luvussa selostetaan toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutuminen esittelemällä KUUMA-seudun kautta rahoitusta saaneet hankkeet ja kuntayhteistyö. Edunvalvontatoiminnassa korostuivat alueellisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen: Sipilän hallituksen sote- ja itsehallintoalueuudistukseen liittyvä edunvalvontatyö sekä Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen ( ) valmistelussa KUUMA-kuntien MAL-tavoitteiden edistäminen. Lisäksi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyö sekä maankäytön suunnitelmatyö ja asumisen strategian valmistelu jatkuivat. KUUMA-seutu seuraa ja on antanut lausuntoja myös Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyen. Palvelutoiminnan kehittämistä toteutettiin paitsi KUUMA-työryhmissä, myös edelleen jatkuvana työterveyshuollon selvitystyönä. KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä hyväksyttiin kaksi vuonna 2015 alkavaa hanketta. Vuoden aikana käynnistyi kolmivuotinen ( ) hanke, jonka tavoitteena on toteuttaa kasvusopimus KUUMA-kuntien, elinkeinoelämän, valtion ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken. Tämä niin kutsuttu POKA-hanke tähtää teknologia- ja elintarviketeollisuuden pk-yritysten uudistumiseen sekä älykkääseen erikoistumiseen. Uudenmaan yrittäjien kanssa oli tarkoitus aloittaa kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on vauhdittaa yrittäjien sukupolvenvaihdoksia, mutta tämä hanke jäi toteutumatta puuttuvan rahoituksen takia. KUUMA-seudulla oli käynnissä vuonna 2015 yhdeksän hanketta. Kokonaan kuntarahoitteinen YES Uusimaa -hanke, jonka tavoitteena oli edistää yrittäjyyskasvatusta, päättyi syksyllä Seudullinen maankäyttö -hanke eteni suunnitelman mukaan. Kaksivuotinen, julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke päättyi vuoden loppupuolella. Hankkeeseen liittyviä käytäntöjä jatketaan ja laajennetaan kuntarahoitteisena myös vuonna KUUMA-johtokunnan päätöksen mukaisesti kuntarahoituksella toteutettiin seuraavat toimenpiteet: KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen Metropolipolitiikka ja edunvalvonta KUUMA-omistajapolitiikka Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen 11

12 Hanketoiminnassa toteutettiin seuraavia hankkeita ja tavoitteita: Kilpailukykystrategian toteuttaminen (POKA) YES Uusimaa (yrittäjyyskasvatus) Seudullinen maankäyttö (MASU 2050) Vuokra-asuntotuotannon turvaaminen KUUMA-kunnissa (ASTRA 2025) Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Lisäksi erillishankkeina toteutettiin Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys (päättyi syksyllä 2015), sote-järjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyö (jatkuu edelleen) ja TVT-kehittämishanke (jatkuu edelleen). Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta juhlistettiin Järvenpäässä vuoden 2015 aikana. Kuva: Anju Asunta / Järvenpää 12

13 5.1. KUUMA-JOHTOKUNTA 2015 TA Toteutunut Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. KUUMA-johtokunta kokoontui vuoden 2015 aikana seitsemän kertaa Mäntsälässä, joka toimi KUUMA-seudun puheenjohtajakuntana vuonna Johtokunta käsitteli yhteensä 71 eri asiaa ja antoi lausuntoja ja kannanottoja seuraavasti: Lausunto metropolihallintolaista Julkilausuma sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevasta lakiesityksistä Liikelaitoksen johtajan sijaisuus Vuoden 2015 KUUMA-johtokunnan puheenjohtajuus HLJ tilannekatsaus ja yhteenveto HLJ 2015:sta, MASU 2050:sta ja ASTRA 2025:sta saaduista lausunnoista ja kannanotoista Lausunto 4. vaihemaakuntakaava luonnoksesta KUUMA liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 KUUMA-johtokunnan nimittäminen SOTE-tuotannon suunnittelu- ja valmistelutyö Keski-Uudellamaalla Osallisuus ja digitalisointi -hanke HLJ-liikennejärjestelmäpäätöksen, Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU 2050) ja asuntostrategian (ASTRA 2025) hyväksyminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen hankinta Ehdotus KUUMA-seudun yhteistyöjohtajan tehtävien hoitamiseksi yhteistyöjohtajan virkavapauden ajalla Hallinnollisten kirjanpitoon liittyvien oikeuksien myöntäminen liikelaitoksen johtajalle KUUMA-seudun ja Kiljavan sairaalan sopimus SOTE-projektityöntekijän palvelun ostamisesta Ympäristökeskuksen vuosiraportti KUUMA-seudun hallitusohjelmatavoitteet ja Helsingin seudun yhteiset hallitusohjelmatavoitteet Yhteistyöjohtajan tehtävien hoitaminen KUUMA-johtokunnan vastaus SOTE-ohjausryhmän kyselyyn Selvitys työterveyshuollon seudullisesta järjestämisestä 13

14 Esitys KUUMA-seudun kannanotoksi joukkoliikenteen turvaamisen ja liikenneturvallisuushankkeiden puolesta Osavuositoimintakatsaus SOTE-projektin asiantuntijapalvelun hankinta HLJ jatkotyöt Selvitys työterveyshuollon seudullisesta järjestämisestä Yhteistyöjohtajan tehtävien hoitaminen Yhteistyöjohtajan virallisen vuorotteluvapaan sijaisen rekrytointi sekä sopimus assistenttipalveluiden ostamisesta Kannanotto Kellokosken sairaalaa koskevista suunnitelmista Yhteistyösopimus Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden PKyritysten älykäs erikoistuminen (POKA) -hankkeen toteuttamisesta DIGI-päivän palaute ja jatkotoimenpiteet KUUMA-alueen yhteinen aluemarkkinointi ja KASKI-hankkeen valmistelu Tieto- ja Viestintäteknologian kehittäminen sivistystoimialalla (TVT-hanke) KUUMA-seutu liikelaitoksen talous- ja toimintasuunnitelma 2016 Valtuustokauden arviointi KU-selvityksen loppuraportista nousevat ja kuntien esittämät avaukset liittyen KUUMA-seudun yhteistyön kehittämiseen 2016 Pornaisten edustajan vaihtaminen SOTE-ohjausryhmässä SOTE-ohjausryhmän ja johtoryhmän sihteerin tehtävät Johanna Viidan vuorotteluvapaan aikana Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan yhdistymisselvityksen kustannukset Arvio SOTE-projektin talousarvion toteutumasta MAL-sopimusprosessi Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankkeen loppuraportti EKKV-selvityksen tilannekatsaus Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen osavuosikatsaus tammikuu-elokuu 2015 KUUMA-liikelaitoksen johtajan päätösten toimeenpano Vuonna 2015 KUUMA-johtokunnan kokouksissa olivat läsnä lisäksi seuraavat henkilöt oman aihealueensa esittelijöinä ja asiantuntijoina: : toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi ja osaston johtaja Sini Puntanen HSL:stä (viimeistelty HLJ suunnitelma ja HSL:n hallituksen tekemä liikennejärjestelmäpäätös) kaavoitusjohtaja Lauri Pouru Mäntsälästä (KUUMAn lausuntoluonnos 4. vaihemaakuntakaava ehdotuksesta) johtaja Merja Vikman-Kanerva Uudenmaan liitosta (4. vaihemaakuntakaavan luonnoksen sisältö) 14

15 : kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitosta (MASU ja ASTRA suunnitelmat) : henkilöstöjohtaja Harri Lipasti Tuusulasta (selvitys työterveyshuollon seudullisesta järjestämisestä) : osaston johtaja Sini Puntanen HSL:stä (HLJ jatkotyöt) henkilöstöjohtaja Harri Lipasti Tuusulasta (selvitys työterveyshuollon seudullisesta järjestämisestä) hallintojohtaja Esa Siikaluoma Mäntsälästä (KASKI-hanke) sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen ja projektipäällikkö Harri Luttinen Nurmijärveltä (TVT-hanke) tietohallinnon asiantuntija Tuuli Karjalainen Tuusulasta (DIGI-päivä) : rakennusneuvos Matti Vatilo Ympäristöministeriöstä (MAL-sopimusprosessi) ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksesta (Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke) Vuonna 2015 KUUMA-johtokunta kokoontui 7 kertaa Mäntsälän kunnantalolla. Kuva: Tuula Palaste-Eerola 15

16 5.2. KUUMA-PERUSTOIMINTA 2015 TA ,00 Toteutunut ,32 Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. KUUMA-perustoiminnan tilikauden ylijäämä on ,68. KUUMA-perustoiminta laskutettiin vuonna 2015 talousarvion mukaan. Todelliset kulut jäivät kuitenkin alhaisimmiksi johtuen yhteistyöjohtajan sijaisjärjestelyistä ja sen myötä alemmista henkilöstökuluista. Toteutunut ylijäämä sisältää myös , joka oli varattu Yrittäjien sukupolven vaihdoksia vauhdittavalle -hankkeelle. Tämä hanke ei toteutunut rahoittajista johtuvista syistä. Lisäksi toteutunut ylijäämä sisältää myös 4 566,96, joka on jäänyt käyttämättä Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankkeesta (hanke 7008). Vuoden 2015 ylijäämä (44 254,68 ) sekä aiemmilta tilikausilta 2013 ja 2014 jäänyt ylijäämä (2 490,78 ), yhteensä ,46 hyvitetään kunnille ensimmäisen 2016 kuntalaskutuksen yhteydessä, joka kohdistuu kustannuspaikkaan KUUMA-YHTEISTYÖN KOORDINOINTI KUUMA-seudun sisäisessä toiminnassa jatkui liikelaitoksen toiminnan vakiinnuttaminen. Lisäksi kuntarakenteeseen (erityisesti KU-selvitys) liittyvä keskustelu ja valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistamiseen liittyvä, kuuden KUUMA-kunnan sote-selvitys leimasivat toimintaa. Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön asettama metropolipolitiikan neuvottelukunta jatkoi toimintaansa. Metropolipolitiikan painopisteinä olivat Stubbin hallituksen aikana hallinnon rakenteiden kehittäminen, MAL-asiat, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, maahanmuuttokysymykset sekä sosiaalinen eheys. Sipilän hallituksen aloittaessa työnsä kesällä 2015 metropolipolitiikka jäi hetkeksi taka-alalle, mutta palasi loppuvuodesta uudelleen työlistalle samalla nimellä, mutta ilman hallintorakenneteemaa. Sipilän hallitus aloitti Suomen historian suurimman hallinnonuudistusprosessin marraskuussa ja se tähtää 18 itsehallintoalueen sekä 15 sote-alueen muodostamiseen vuoden 2019 alusta lukien. KUUMA-seudun oma Keski-Uudenmaan yhdistymisselvitys päättyi syksyllä 2015 viiden kunnan osalta päivitettyyn loppuraporttiin ja kuntien valtuustojen päätöksiin jatkosta niiden tuloksena hanke päättyi ilman kuntien yhdistymispäätöksiä. Kesäkuussa 2013 alkanut ja marraskuussa 2015 päättynyt Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys (EKKV) tuotti yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on EKKV-selvityksen lopputulosten mukaisesti laajentaa ja tiivistää sopijakuntien keskinäistä yhteistyötä sekä edistää sopijakuntien, Helsingin seudun ja valtion välistä yhteistyötä sopimuksessa määritellyillä yhteistyön osa-alueilla, joita ovat erityisesti maankäyttö, kaavoitus ja liikenne, elinkeinopolitiikka, sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi. 16

17 Keskustelut Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen uudistamisesta kaudeksi alkoivat keväällä 2015 ja varsinaiset neuvottelut käynnistyivät ympäristöministeriön koollekutsumalla sopijapuolten kokouksella KUUMA-seudun neuvottelijoina toimivat Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila ja Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen. Neuvotteluissa keskeisinä pyrkimyksinä ovat olleet MAL-sopimuksen ja sen seurannan aikaisempaa tiiviimpi kytkentä sekä indikaattoreista ja mittareista sopiminen. Neuvotteluryhmässä ovat edustettuina ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Helsinki, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, HSL, Uudenmaan ELY-keskus, liikennevirasto ja ARA. Seudulliset HLJ 2015-, MASU ja ASTRA suunnitelmat sekä syksyllä 2014 solmittu Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi muodostavat seudun yhteiset lähtökohdat uudelle MAL-sopimukselle. Neuvottelutuloksen oli alun perin tarkoitus valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että MAL-neuvottelut jatkuvat vuoden 2016 puolelle, maaliskuussa pidettävän hallituksen kehysriihen yli. Neuvottelujen erityinen haaste muodostuu siitä, ettei valtio tällä kertaa ole lähtötilanteessa antanut sitoumusta suurten liikennehankkeiden rahoittamiseen vastineeksi kuntien toimenpiteille. KUUMA-liikenneryhmä on työstänyt KUUMA-seudun yhteiset liikennetavoitteet MALsopimukselle alkukesästä Liikennetavoitteiden rinnalla kaavoittajat- ja asuntoryhmä ovat laatineet maankäyttöä ja asumista koskevan tavoitteiston. KUUMA-seudun MALsopimustavoitteisto on merkitty tiedoksi KUUMA-johtokunnassa Syyskauden aikana on myös koottu yhteen keskeisimpiä kuntakohtaisia tavoitteita neuvottelujen tueksi. MAL-sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisätä seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistaa metropolipolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä. Sopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu, toimenpiteet ja niiden vaiheistus sovitetaan yhteen siten, että ne vahvistavat seudun toimivuutta ja kilpailukykyä kuntarajoista riippumattomana toiminnallisena kokonaisuutena ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Vuoden 2015 lopussa päättyneessä valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi kunnat sitoutuivat lisäämään asuntokaavoitusta vuosina noin 25 prosenttia verrattuna voimassa olevaan maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) koskevan aiesopimuksen tavoitetasoon. Valtio sitoutui puolestaan osallistumaan sopimuksessa mainittujen suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat. KUUMA-kuntien osalta kaavavarannon lisäystarpeessa huomioidaan olemassa oleva, toteuttamiskelpoinen varanto. 17

18 Valtion kanssa toteutettavan metropolipolitiikan lisäksi KUUMA-seutu osallistui Helsingin seudun kuntien keskinäiseen yhteistyöhön: Helsingin seudun yhteistyökokoukseen, kuntajohtajien valmistelukuntaan sekä MAL-neuvottelukuntaan. KUUMA-kunnat toteuttivat myös allekirjoittamaansa kasvusopimusta. Sopimuksen tavoitteena on Helsingin seudun (metropolialueen) kilpailukyvyn vahvistaminen. Osana kasvusopimusta edistetään seudun matkailullista vetovoimaa, parannetaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman työllistymismahdollisuuksia, vahvistetaan teollisuuden pk-yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä, kytketään luovien alojen osaamista yritystoiminnan kehittämiseen ja vahvistetaan alueen yrityspalveluekosysteemiä. Uudenmaan liiton 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu käynnistyi vuonna 2013 selvityksin. Kaavaehdotus tuli vuodenvaihteessa lausunnoille kuntiin. Yksittäisten kuntien ohella myös KUUMA-seudun nimissä annettiin yhteiset lausunnot kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta. KUUMA-seutu liikelaitos järjesti yhdessä Helsingin seudun kauppakamarin Vantaan toimiston ja Uudenmaan yrittäjien kanssa elinkeinoseminaarin Suomi nousuun yrittämällä - Nyt tarvitaan rohkeutta menestyä. KUUMA-yhteistyön koordinointiin ja edunvalvontaan liittyviä muita toimenpiteitä olivat muun muassa kokousten järjestäminen, KUUMA-työryhmien keskinäisen yhteistyön kehittäminen, sidosryhmäyhteistyö sekä viestintä ja tiedottaminen. Lisätietoja KUUMA-seutu liikelaitos: vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, antti.kuusela@kuuma.fi tai kuntayhteistyön assistentti Susanna Aramo, susanna.aramo@kuuma.fi, alkaen kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula, satu-riitta.pajula@kuuma.fi 18

19 KUUMA-tapahtumat Kesäkuussa järjestettiin etäyhteydellä toteutettu Uusi kuntalaki -koulutus Keravalla pidetty koulutus järjestettiin Nikkarin koulukiinteistön auditoriossa ja siihen osallistui kuudesta KUUMA-kunnasta noin 60 valtuutettua ja kunnan työntekijää. 2. Elokuussa järjestettiin Keski-Uudenmaan Digipäivä Sipoossa pidetyssä seminaarissa kuultiin alustuksia digitalisaatiosta ja johtamisesta sekä digitalisoinnin merkityksestä kuntalaisille ja kunnille sekä käsiteltiin kuntien sähköisiä järjestelmiä ja asiointialustoja pienemmissä ryhmissä. Seminaarin osallistui reilut 60 henkilöä kahdeksasta KUUMA-kunnasta. Seminaarin aineisto löytyy osoitteesta 3. Lokakuussa KUUMA-seutu liikelaitos järjesti yhdessä Helsingin seudun kauppakamarin Vantaan toimiston ja Uudenmaan yrittäjien kanssa Keski-Uudenmaan elinkeinoseminaarin teemalla Suomi nousuun yrittämällä Nyt tarvitaan rohkeutta menestyä. Seminaari pidettiin Jean Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi Tuusulanjärven kansallismaisemissa Seminaariin osallistui noin 100 Keski-Uudenmaan yrittäjää ja yrittäjien kanssa toimivaa tahoa. Kutsu ja aineisto löytyvät osoitteesta Tunnelmia KUUMA Elinkeinopäivästä Gustavelundin kokoushotellista Tuusulassa. Kuva: Anne Kanerva, Uudenmaan Yrittäjät 19

20 KUUMA-TIEDOTTEET KUUMA-seudulla julkaistiin 2015 yhteensä 9 sähköistä tiedotetta: 1. KUUMA-johtokunta hyväksyi eilen lausunnon metropolihallintolaista. Julkaistu Neljätoista Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kuntajohtajaa: SOTE-uudistuksen lisämenot pakottavat leikkaamaan kouluverkkoa. Julkaistu Keski-Uudenmaan kunnat haluavat varmistaa kuntalaisten SOTE-palvelut. Julkaistu SOTE KUUMA-kuntien hallitusohjelmatavoitteiden kärjessä. Julkaistu Keski-Uudenmaan SOTE-projektista tuloksia kesäkuussa. Julkaistu KUUMA-seutu korostaa valtion sitoutumista julkisen joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuutta tukevien hankkeiden rahoittamiseen. Julkaistu Selvityshenkilö, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin: Sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan Uudellamaalla vahvoilla alueyksiköillä. Julkaistu KUUMA johtokunnan terveisiä; 10 KUUMA-kuntaa edistävät yhdessä sähköistä asiointia ja lisäksi nuorten ääni kuuluu Nuorten KUUMA-ryhmän kautta vuonna Julkaistu KUUMA-johtokunnan terveisiä; KUUMA-johtokunta kannustaa jäsenkuntia panostamaan aktiivisesti kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamiseen. Julkaistu KUUMAn tiedotteet löytyvät KUUMAn nettisivuilta Ajankohtaiset/Tiedotteet-osiosta: Lisäksi tärkeimmille sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille lähetettiin neljä sähköistä KUUMA-uutiskirjettä. Lisätietoja KUUMA-seutu liikelaitos: vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, antti.kuusela@kuuma.fi tai kuntayhteistyön assistentti Susanna Aramo, susanna.aramo@kuuma.fi, alkaen kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula, satu-riitta.pajula@kuuma.fi 20

21 5.3. KUUMA-KOMISSIO 2015 KUUMA-komissio kokoontui 10 kertaa vuonna 2015 ja se vastasi johtokunnan asioiden valmistelusta ja päätösten kuntakohtaisesta täytäntöönpanosta ja seurannasta. Komission kokoukset järjestettiin mahdollisuuksien mukaan vuorotellen kussakin KUUMA-kunnassa. Kokouksissa käsiteltiin vuoden 2015 aikana seuraavia aiheita: Nurmijärvi MASU-HLJ 2015 valmistelutilanne Lausunto 4. vaihemaakuntakaava -luonnoksesta KUUMA-johtokunnan nimittäminen Osallisuus ja digipalvelut Sote-selvityksen ohjausryhmän asettaminen Helsingin kaupungintalo Kerava Yhteistyökokouksen järjestäytyminen KUUMA-seudun osalta Keskustelu KUUMAn hallitusohjelmatavoitteista KUUMA työttömyysryhmän ehdotus kuntien yhteistyön kehittämisestä työttömyysasian hoitamisessa HLJ 2015 liikennejärjestelmäpäätöksen, Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU 2015) ja asuntostrategian 2025 (ASTRA 2015) hyväksyminen KUUMA-seudun hallitusohjelmatavoitteiden laatiminen Helsingin seudun yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden pohjaksi KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminnan kehittäminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen hankinta Lausuntopyyntö Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien mahdollista yhdistämistä koskevasta selvityksestä ja säädösmuutosehdotuksesta Ympäristökeskuksen vuosiraportti Kirkkonummi Keski-Uusimaa TYP Selvitys työterveyshuollon seudullisesta järjestämisestä Esitys KUUMA-seudun kannanotoksi joukkoliikenteen turvaamisen ja liikenneturvallisuushankkeiden puolesta MAL-aiesopimusprosessin käynnistyminen KUUMA-johtokunnan vastaus sote-ohjausryhmän kyselyyn Hirvihaara, Mäntsälä Sähköiset palvelut Edunvalvontaan liittyvien ryhmien edustuksen jakaminen, syksy 2015 KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta 2016 MAL-aiesopimusprosessin käynnistyminen Tuusula ei päätös- tai linjausasioita 21

22 Kerava Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelma Selvitys työterveyshuollon palvelujen kehittämisestä Yhteistyösopimus Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden PKyritysten älykäs erikoistuminen -hankkeen (POKA) toteuttamisesta Edustajien nimeäminen Etelä-Suomen alueelliseen etnisten suhteiden neuvottelukuntaan toimikaudelle DIGI-päivän palaute ja jatkotoimenpiteet Sipoo KU-selvityksen loppuraportista nousevat ja kuntien esittämät avaukset liittyen KUUMA-seudun yhteistyön kehittämiseen 2016 KUUMA-työryhmät vuonna 2016 DIGI-päivän palaute ja jatkotoimenpiteet Valtuustokauden arviointi Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n yhteiskoulutus KUUMA-seudulle 2015 Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n yhteiskoulutus KUUMA-seudulle 2016 KASKI: Keski-Uudenmaan sijoittumispalvelut Suomi 100-juhlavuosi KUUMA-seudulla Pornaisten edustajien vaihtaminen sote-ohjausryhmässä KUUMA-seudun edustus yhteistyöryhmissä Liikenneryhmän edustus HLJ/HSL yhteistyössä Järvenpää Yhteishankinta MAL-prosessia koskevasta analyysistä KUUMA-työryhmät vuonna 2016 Komission päätöksistä tiedottaminen Mediaseuranta Hengitysliitto, Helsinki Selvitys työterveydenhuollon seudullisesta järjestämisestä Sähköisen asioinnin projekti/hanke Yhteisen asumisneuvojan tehtävän perustaminen KUUMA-seudulle SOTE-hankkeen konsulttien puitesopimuksen valmistelu Kuntien lausunnot hallituksen esitykseen itsehallintoaluejaon perusteista ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi HUS:n kuntaosuuksien palautus 2015 Lisäksi KUUMA-komissio on käsitellyt kokouksissaan KUUMA-seutu liikelaitoksen talouteen, hallintoon ja henkilöstöön liittyvät asiat. Lisätietoja KUUMA-seutu liikelaitos: vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, tai kuntayhteistyön assistentti Susanna Aramo, alkaen kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula, 22

23 5.4. YHTEISTYÖJOHTAJAN PÄÄTÖKSET Vs. liikelaitoksen johtaja teki seuraavat päätökset vuonna 2015: - 1 / ; SOTE-projektin asiantuntijapalvelun hankinta. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskelmien päivittäminen. Päätös koskee NHG Oy:tä (Nordic Healthcare Group Oy). - 2 / ; Toimeksianto valtuustokauden arvioinnista. Päätös koskee Laurea ammattikorkeakoulun tekemää peruskartoitusta. - 3 / ; Toimeksianto valtuustokauden arvioinnista. Päätös koskee MDI Public Oy:n tekemää arviointia. Lisätietoja KUUMA-seutu liikelaitos: vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, antti.kuusela@kuuma.fi tai kuntayhteistyön assistentti Susanna Aramo, susanna.aramo@kuuma.fi, alkaen kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula, satu-riitta.pajula@kuuma.fi KUUMA-kunnissa on paljon liikunta- ja ulkoilumaastoja. Hyvinkään Sveitsi on niistä yksi. Kuva: Susanna Aramo 23

24 5.5. HANKETOIMINTA POHJOISEN KASVUVYÖHYKKEEN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN PK-YRITYSTEN ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN (POKA) -HANKE POKA-hanke (hanke 7000) TA Toteutunut Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen POKA -hankkeessa autetaan teollisuuden pk-yrityksiä luomaan ja kasvattamaan liiketoimintaansa kehittämällä uusia tuotteita, palveluja ja yhteistarjoamia. Hankkeeseen osallistuvat yritykset tunnistavat tuotteidensa ja palveluidensa erottuvuustekijät ja erikoistumismahdollisuudet sekä luovat uutta erottuvuustekijöille rakentuvaa liiketoimintaa. Hankkeen avulla tuetaan yrityksiä myös kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämisessä tai vahvistamisessa uusilla markkina-alueilla. POKA-hanke käynnistyi ja vuoden 2015 aikana hankkeen toimenpiteisiin on osallistunut yhteensä 63 pk-yritystä. Osallistuneita yrityksiä on kaikkien KUUMA-seudun kuntien alueelta. Hankkeessa on mukana sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä. Yrityksistä osa on nykyisiä vientiyrityksiä ja osa on vientiä suunnittelevia yrityksiä. Yrityskohtaisissa toimenpiteissä yritykset ovat muun muassa kehittäneet teollisen internetin sovelluksia liiketoimintansa kasvattamiseksi, muodostaneet toimintaryhmiä yhteisen kiinnostusalueen yritysten kanssa (esim. meriteollisuus), valmistelleet ja käynnistäneet vientikauppaan liittyviä yritysprojekteja (esim. uutuustutkimus, tuotedokumentaation kehitys, tuotekehityshankkeen valmistelu) sekä kirkastaneet erottuvuustekijöitänsä erottuvuusvalmennuksissa. POKA-hanke toteutetaan ajalla osana EU:n "Kestävää kasvua ja työtä " -rakennerahasto-ohjelmaa. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on euroa ja KUUMA-seudun kuntarahoitus yhteensä euroa. Yritysten osallistumismaksut hankkeelle ovat arviolta euroa. POKA-hankkeen vastuullisena toimijana on Teknologiakeskus Techvilla Oy Hyvinkäältä. KUUMA-seudun osalta työstä vastaa kilpailukyky johtoryhmä, jonka nimi on vuoden 2016 alusta lähtien Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä. Lisätietoja: toimitusjohtaja Juha Leinonen, Techvilla Oy, 24

25 YES UUSIMAA / YRITTÄJÄKASVATUKSEN EDISTÄMINEN YES Uusimaa (hanke 7001) TA Toteutunut YES Toimintaan Uusimaa osallistuivat toiminta 2015 kaikki KUUMA-kunnat. YES Uusimaan keskeisenä tehtävänä on ollut toimia yrittäjyyskasvatuksen edistäjänä KUUMA+ alueella. Aluetoimintaa on toteutettu perustoiminnan lisäksi pienillä hankeavustuksilla. YES Uusimaa toimi aktiivisesti lokakuun 2015 loppuun asti. Toiminta keskittyi loppuvaiheessaan kuntien yrittäjyyskasvatustyöryhmien ja opettajien toiminnan tukemiseen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa. Erityisenä painopisteenä on ollut perusopetuksen opetussuunnitelmatyö. Valmennuksiin ja koulu-yritysyhteistyötilaisuuksiin osallistui koko toiminta-alueella vuoden aikana yli 3000 opettajaa ja 200 yritysten edustajaa. Vuoden 2015 tavoitteet ja niiden toteutuminen: - Yrittäjyyskasvatustyöryhmien vuonna 2014 hyvin edistyneen toiminnan tuen jatkaminen. Työryhmäkohtaiseen opastukseen satsataan ko. ryhmän nykyinen edistymistilanne huomioon ottaen. Ryhmien välinen benchmarkkaus ja itsenäisen toiminnan tukeminen on vahva painopistealue. Paikalle matkustamista työryhmien kokouksiin vähennetään. o Työryhmien toimintaa on tuettu sekä yhteisten tilaisuuksien että ryhmäkohtaisen kehittämisen kautta. o o Sipoon yrittäjyyskasvatusryhmä kokoontui säännöllisesti ja järjesti Yrittäjän päivänä 2015 Sipoon yhdeksäsluokkalaisille tarkoitetun yrittäjyys-aiheisen tilaisuuden. Yrittäjyyskasvatustyöryhmien välistä yhteistyötä tehtiin pitämällä Pornaisten ja Sipoon yrittäjyyskasvatustyöryhmien ideoiden vaihtotilaisuus. - YES goes to lukio -hankkeessa ( ) syntyneet Uskalla unelmoida, Rohkene yrittää yrittäjyyskasvatusteesit markkinoidaan ja jalkautetaan lukioihin. Työelämätietoutta ja yrittäjyysosaamista syvennetään. o Syksyllä 2015 YES Uusimaa piti KUUMA-kunnille, Itä-Uusimaan ja Länsi-Uusimaan lukioille yhteisen työpajapäivän, jossa työstettiin uutta lukion opetussuunnitelmaa yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Päivään osallistui opettajia ja opiskelijoita 15 lukiosta. Tilaisuudessa markkinoitiin myös YES goes to lukio -hankkeessa julkaistuja teesejä. 25

26 - Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja kehitetään ja laajennetaan edelleen työelämäläheisemmiksi. Toteutuksista ja koulutuksen järjestämisestä haetaan synergiaetuja etenkin lukioiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa myös ammattikorkeakoulun kanssa tehtävää yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä ja yhteistyössä esim. ennakointihankkeessa. o Syksyllä valmisteltiin YES-Lukiot työelämään hanke. o Ennakoinnin työvälineitä koskevia työpajoja ja infoja järjestettiin sekä yrittäjille, oppilaan- ja ryhmän ohjaajille ja muille sidosryhmille. - Yrittäjyyskasvatuksen polkua pyritään vahvistamaan aina esikoulusta korkeakoulutukseen saakka. Uusissa hankkeissa tuetaan myös iltapäiväkerhotoimintaa. o Perusopetuksen opetussuunnitelma työtä tuettiin laajasti. Myös iltapäiväkerho toimintaan, Miniyrittäjiin, saatiin käyntiin pari ryhmää. o Keväällä 2015 järjestettiin Sipoon yrittäjien ja kunnan opettajien yhteinen OPS työpaja, jossa työstettiin uuden opsin yrittäjyyskasvatukseen liittyviä asioita ja paikallisen koulu-yritysyhteistyön kehittämistä valmistellaan toiminta-alueen yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet vuosille sekä kuvataan oppilaitoksille tarjottavat palvelukokonaisuudet. o Tätä tavoitetta ei onnistuttu toteuttamaan kokonaisuutena. o Kuntien toivomuksesta toimintaa päätettiin jatkaa kevennetyllä mallilla, jossa Keski-Uudenmaan kunnat ja Sipoo osallistuvat Keudan ohella rahoitukseen. Tästä solmittiin kuntakohtaiset kolmivuotiset yhteistyösopimukset. Lisäksi osallistuttiin valtakunnalliseen YES - Lukiot työelämään hankehakuun. - YES Uusimaa -nimi muutettiin vuoden lopulla YES Keski-Uusimaaksi. Lisätietoja: kehitysjohtaja Anneli Manninen, Keuda, anneli.manninen@keuda.fi 26

27 YRITTÄJIEN SUKUPOLVEN VAIHDOKSIA VAUHDITTAVA -HANKE Yrittäjien sukupolven vaihdoksia vauhdittava -hanke TA Toteutunut 0 Toimintaan olisivat osallistuneet kaikki KUUMA-kunnat. Yrittäjien sukupolven vaihdoksia vauhdittava -hanke ei toteutunut rahoittajista johtuvista syistä. Vuonna 2015 laskutettiin KUUMA-perustoiminnan yhteydessä KUUMA-hankkeet talousarvion mukaan. Tämä hanke ( ) laskutettiin KUUMAn kustannuspaikalle 7120, josta sitä ei ole erikseen siirretty hanke-tilille 7130 (hankkeen jäädessä toteutumatta). Näin ollen liikaa laskutettu hyvitetään kunnille ensimmäisen 2016 kuntalaskutuksen yhteydessä. Kts. myös KUUMA-perustoiminnan teksti kohdasta TYÖLLISYYTTÄ JA INVESTOINTEJA VAUHDITTAVAT TOIMENPITEET (KASKI) Työllisyyttä ja investointeja vauhdittavat toimenpiteet TA Toteutunut 0 Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. Vuonna 2015 laskutettiin KUUMA-perustoiminnan yhteydessä KUUMA-hankkeet talousarvion mukaan. Työllisyyttä ja investointeja vauhdittavat toimenpiteet - tarkoittaen erityisesti kiky-johtoryhmän valmistelutyötä - johtivat KASKI-hankkeeseen vuonna Hankkeeseen varattua määrärahaa ei käytetty vuoden 2015 aikana ja kyseinen ylijäämä ( ) on siirretty vuodelle

28 HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA MASU JA ASUNTOSTRATEGIA 2025 Seudullinen maankäyttö (hanke 7002) TA toteutunut Siirretään vuodelle toteutunut Siirretään vuodelle toteutunut 0 Siirretään vuodelle Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. KUUMA-seutu liikelaitos on laskuttanut kuntia talousarvion mukaan ( ) jo vuonna Koska hankkeen budjettivaroja on edelleen käyttämättä, hyvitetään jäljellä oleva ylijäämä kunnille ensimmäisen 2016 kuntalaskutuksen yhteydessä (hankkeiden kustannuspaikka 7130). Helsingin seudun aiesopimuksen edellyttämän maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntopoliittisen ohjelman valmistelu jatkui tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelun kanssa alkuvuonna Suunnitelmat viimeisteltiin talven kuluessa ja vietiin käsiteltäviksi kuntiin ja seudullisiin organisaatioihin kesään 2015 mennessä. Maankäyttösuunnitelma ja asuntostrategia on valmisteltu virkatyönä siten, että työtä ovat valmistelleet kuntien yleiskaavoittajat ja asuntoasioista vastaavat yhteisissä työryhmissä. Valmisteluun ovat osallistuneet myös Uudenmaan liitto, HSY ja HSL. Maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja HLJ 2015 suunnitelman puitteissa järjestettiin yhteinen loppuseminaari Kansallismuseossa. HLJ 2015-, MASU ja ASTRA 2025 yhteisvalmistelun onnistumisista ja opeista tehtiin jälkiarviointia kesän ja syksyn aikana yhteistyönä HLJ-toimikunnan ja MAL-neuvottelukunnan alaisuudessa. MALsuunnitelmien jälkiarvioinnin yhteenveto valmistui joulukuussa Yhteenvedossa hyödynnettiin HLJ/MASU/ASTRA loppuseminaarin ( ), valmistelijoiden jälkiarviointityöpajan ( ) ja HLJ- toimikunnan sekä MAL-neuvottelukunnan jälkiarviointityöpajan ( ) tuloksia. Seudun maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen tavoitteista ja tahtotilasta on keskusteltu myös Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina seudun kunnat ja valtio. Lisätietoja: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, Kirkkonummi, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi 28

29 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN HANKE Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke (7008) 7008-hanke on jatkoa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen 7005-hankkeelle Kuntaraha -osuus (laskutettu 2014 budjetin mukaan) Toteutuneet kulut 2015; ,07 josta kuntaraha-osuus (laskutettu jo 2014) ,04 josta maakunnan kehittämisrahaa *) ,03 *) Kehittämisraha tuloutuu KUUMA-liikelaitokselle vuoden 2016 alkupuolella Uudenmaan liitosta. Kuntarahan ylijäämä 4 566,96 Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. Käyttämättä jäänyt kuntaraha -osuus (4 566,96 ) hyvitetään kunnille 1. kuntalaskutuksen yhteydessä Kts. tarkemmin kohta 5.2. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanketta toteutettiin 4/ /2015 KUUMA-seudun kunnissa. Hanke sai 50 % tukea Uudenmaan maakunnan kehittämisrahastosta. Tavoitteena oli parantaa KUUMA-kuntien palvelukiinteistöjen energiaja materiaalitehokkuutta ja saavuttaa seurattavana olleiden pilottikiinteistöjen energian kulutuksessa 4 %:n säästö vuoteen 2014 mennessä ja 8 %:n säästö vuoteen 2016 mennessä sekä perustaa energiatehokkuuteen perehtynyt ekotukihenkilöiden verkosto. Kiinteistön käyttäjiä ja kiinteistöhuoltajia oli hankkeen aikana koulutettavina kaikkiaan 103 henkilöä. Ekotukikoulutukseen sisältyi: - kiinteistön alkukartoituskyselyn ja kehittämissuunnitelman laatiminen - kaikkiaan 84 yhteistyö- ja kehittämistapaamista - viisi koulutuskertaa kullekin koulutettavalle, yhteensä 14 koulutustapahtumaa Seurattavia pilottikiinteistöjä oli vuonna 2014 yhteensä 24 kpl. Noin 10 vertailukelpoisessa kiinteistössä arvioitu energian säästöaste vuosien välillä oli noin 5-8 %, yhteensä noin

30 KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaaliselvityksessä keskityttiin 0-investointeihin ja ekotukitoiminnan vaikutukseen. KUUMA-seudun energiansäästöpotentiaali ekotukitoiminnalla ja 0-investoinneilla näyttäisi olevan suuruusluokaltaan noin 1,7-2,5 miljoonaa vuodessa. Yhteistyössä KEUDAn kanssa selvitettiin energia- ja materiaalitehokkuuden sisällyttämisestä opiskelijoiden työssä oppimisjaksoille vuonna Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden ja yritysten energia- ja materiaalitehokkuusosaamista ja luoda pkyrityksille puitteet parantaa toimintansa energia-, materiaali- ja kustannustehokkuutta. Lisäksi on alustavasti sovittu kiinteistönhoitajien koulutusyhteistyöstä Mestaritoiminta Oy:n ja KEUDA:n kanssa. Hankeen toiminta jatkuu vuonna 2016 KUUMA-seudun rahoituksella. Tarkoitus on laajentaa verkostoa noin 200 ekotukihenkilöön ja 50 seurattavaan kiinteistöön. KUUMA-johtokunta suosittelee ( /66 ) hankkeen kokemusten perusteella kunnille seuraavia toimenpiteitä: - kunnan energiatehokkuussopimuksen mukaisten kiinteistökatselmusten tekemistä - ekotukihenkilöverkoston laajentamista - tarkemmin seurattavien kiinteistöjen määrän lisäämistä - energiatehokkuuden täydennyskoulutuksen järjestämistä kiinteistönhoitajille - energiatehokkuuteen sidottua palkitsemista kiinteistön käyttäjille ja hoitajille Hankeraportti on luettavissa KUUMA-ilmastoryhmän nettisivuilta osoitteessa Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, tapio.reijonen@tuusula.fi Energiatehokkuus. Kuva: Pixabay.com 30

31 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KEHITTÄMINEN SIVISTYSTOIMIALALLA (TVT-HANKE) KUUMA TVT-hanke jatkoi toimintaansa vuonna 2015 eri osahankkeiden osalta. Hankkeen aiempien tavoitteiden täytyttyä uudet ja jatkuvat tavoitteet ovat Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen uusin ja innovatiivisin menetelmin Systemaattinen ja monipuolinen oppimisympäristöjen kehittäminen. Kehittämishanke koostuu kolmesta toisiaan tukevasta osahankkeesta: 1. KUUMA TVT / EDU10-hanke, (Osaamisen kehittäminen) - Osaava opetushenkilöstön täydennyskoulutus - rahoittajana Etelä-Suomen Aluehallintovirasto 2. KUUMA TVT / INNO -hanke (Innovatiivinen ja kehittyvä koulu) - oppimisen ympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen - rahoittajana Opetushallitus 3. KUUMA TVT / Tiera, Edison-ympäristö oppimisympäristön kehittämisprojekti - rahoittajana KUUMA-kunnat ja muut Edison-kunnat 1. KUUMA TVT / EDU10 Hanke tarjoaa koko KUUMA-alueen opetushenkilöstölle ilmaista tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön täydennyskoulutusta. Vuoden 2015 aikana lähes 2600 opettajaa osallistui vähintään kolme tuntia kestävään hankkeen tarjoamaan koulutukseen. Koulutuksiin osallistuneiden määrä henkilöpäivissä laskettuna oli n Toiminta jatkui hankkeessa kehitettyjä uusia osaamisen kehittämisen muotoja hyödyntäen. Lähikoulutusmallin mukaisia koulutuksia järjestettiin useissa kunnissa. Lähikoulutuksessa opettaja saa pedagogisen agentin mukaan oppitunnilleen. Tällöin uudet työskentelymenetelmät otetaan välittömästi käyttöön oppimisen työvälineinä. Kouluttajina toimivat pääosin kuntien omat digitiimit, joiden toiminta kunnissa on vakiintunut aktiiviseksi. Digitiimeihin on koottu kehittäjäopettajia ja kunta tarjoaa heille työaikaa kouluttajana toimimiseen. Hankkeen tehtävänä on tarjota digitiimien jäsenille workshoppäiviä ja koulutuksia. Digitiimien toimintaa kunnissa rahoitettiin vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä koulujen ICT-käytön edistämisen avustuksella. 31

32 Digitiimit kokoontuivat Järvenpäässä Kuva: Harri Luttinen, Nurmijärvi Hankkeen luoma Koulu-Coaching-toiminta laajeni ja kasvatti suosiotaan. Coachingtoiminnan tavoitteena on auttaa kouluja kehittämään omaa toimintakulttuuriaan ja löytämään henkilöstön omat vahvuudet. Koulu-Coaching-toiminnan ydintä ovat kahden päivän mittaiset esimiesten ja opettajien coaching-valmennukset, joissa osallistujat saavat perusosaamista coaching-taidoista ja konkreettisia työvälineitä omassa työssä käytettäväksi. Koulu-Coaching-tiimi toteutti myös runsaasti työyhteisövalmennuksia, joihin koko koulun henkilöstö osallistui. Syksyllä 2015 käynnistyi viiden päivän mittainen coachingkoulutus, jonka tavoitteena on saada jokaiseen kuntaan oma coach ja näin ollen luoda koko alueen kattava verkosto. Muita suosittuja koulutusmuotoja ovat kotisohvakoulutukset tablet-laitteiden pedagogisen hyödyntämisen kehittämisessä sekä koulujen omista toiveista esiin nousseet täsmäkoulutukset, joita kuntien digitiimit toteuttivat. Maininnan arvoisia tapahtumia ovat myös KuumaPop-tapahtumat, jotka keräävät n. 200 osallistujaa/kerta. Kevään 2015 KuumaPop järjestettiin Mäntsälän lukiossa ja syksyn tapahtuma Sipoonjoen koululla Lisäksi hanke järjesti Järvenpää-talolla seminaarin kaikille sivistystoimen, koulutuspalveluiden ja varhaiskasvatuksen esimiehille. Seminaarin ohjelmana oli hankkeen tuotosten esittely ja keynote-puhujana Taneli Tikka Tieto Oyj:stä. 32

33 2. KUUMA TVT / INNO -hanke (Innovatiivinen kehittyvä koulu) Hankkeen tavoitteena on luoda malleja, jotka tukevat nykyisen oppilaskeskeisen oppimiskäsityksen sekä niitä tukevien oppimisympäristöratkaisujen kehittämistä useassa kunnassa panostettiin tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategian ja toimintasuunnitelman kirjoittamiseen. Tässä työssä tukena oli KUUMA-verkoston hyväksymä alueellinen TVT-strategia. Strategiaa ja hankkeen yhteistyöverkostoa on hyödynnetty myös uuden opetussuunnitelman valmistelussa tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelman osalta. Hankkeen aiemmista kehittämiskohteista Saarella-peli on yhä aktiivisessa käytössä eri puolilla Suomea. Lisätietoa Saarella pelistä osoitteessa Kouluyhteisön osaamisen kehittämisessä oppilaiden osallistaminen ja heidän taitojen hyödyntäminen on usein käyttämättä jäävä voimavara. Oppilasagenttien avulla tämä osaaminen voidaan ottaa kiinteäksi osaksi koulun toimintakulttuurin kehittämistä. Hankkeessa on panostettu Oppilasagentti-toiminnan kehittämiseen ja 2015 toiminta saatiin vauhtiin kaikissa alueen kunnissa. Kouluihin on muodostettu oppilasagenttitiimejä, joiden tehtävänä on tukea opettajia heidän oman osaamisen kehittämisessä. Oppilasagentit ovat koulun oppilaita, jotka yhteysopettajan organisoimana tukevat opettajia eri muodoin teknologian oppimiskäytön kehittämisessä. Lisätietoa Oppilasagentti-toiminnasta Oppilasagenttitoiminta on mukana Helsingin yliopiston ja KUUMA TVT-hankkeen yhteisessä Mediapolku-yhteistyöprojektissa, jossa yliopistoopiskelijat ohjaavat kuumakuntalaisia oppilasagentteja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opettavissa projekteissa. Oppilasagentit pitämässä workshopia opettajille Opetushallituksen virtuaaliopetuksen päivillä Helsingissä Kuva: Riikka Marttinen 33

34 3. KUUMA TVT / Tiera, Edison-ympäristö KUUMA-kuntien ja Kuntien Tieran yhteistyöprojektina kehittämä Edison-ympäristö otettiin laajamittaisesti käyttöön kaikissa KUUMA-alueen kunnissa. Opettajille tarjottiin niin teknistä kuin pedagogista koulutusta järjestelmän käyttöön. Järjestelmä tarjoaa kaikille alueen opettajille ja oppilaille sähköisen työskentely-ympäristön, jonka työvälineitä ovat oppimisympäristö, pilvipalvelu työvälineineen, sähköinen reissuvihko/oppilashallintoohjelma ja Edustore-palvelu, joka toimii digitaalisten oppisisältöjen kauppapaikkana ja jakelukanavana. Kaikki nämä palvelut toimivat järjestelmän toimintaperiaatteen mukaisesti yhdellä käyttäjätunnuksella ja kertakirjautumisella. Lisätietoa Edison-ympäristöstä osoitteesta Lisätietoja: sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärvi, tiina.hirvonen@nurmijarvi.fi ja projektipäällikkö Harri Luttinen, Nurmijärvi, harri.luttinen@nurmijarvi.fi MAAKUNNAN TIETOVARANNOT HANKE Maakunnan tietovarannot (hanke 7004) 2013 kuntaraha osuus toteutuneet menot Siirretään vuodelle toteutunut 0 Siirretään vuodelle toteutunut 0 Siirretään vuodelle Toimintaan osallistuivat kaikki KUUMA-kunnat. KUUMA-seutu liikelaitos on laskuttanut kuntilta jo vuonna Koska hankkeen budjettivaroja on edelleen käyttämättä, hyvitetään jäljellä oleva ylijäämä (3 463 ) kunnille ensimmäisen 2016 kuntalaskutuksen yhteydessä (hankkeiden kustannuspaikka 7130). 34

35 5.6. ERILLISHANKKEET KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYS Keski-Uudenmaan selvitysalue (kp 7140) TA 2015; josta kuntarahan osuus josta ESR-rahan osuus Toteutuneet kustannukset Kunnilta laskutettu kuntaraha Toimintaan osallistuivat 2015 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo ja Tuusula, joista Kerava jättäytyi pois alkaen ja Sipoo alkaen. ESR-raha ei toteutunut. KU-selvityksen kulut laskutettiin kunnilta toteutuneiden kulujen mukaan. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa Nurmijärvi jättäytyi pois Tammikuussa 2015 siitä jättäytyi pois Kerava ja maaliskuussa Sipoo. KU-selvitys päättyi syksyllä Viiden kunnan tiedoilla päivitetty yhdistymisselvityksen loppuraportti valmistui KU-selvityksen poliittinen ohjausryhmä kokoontui viimeisen kerran Pornaisten kunnantalolla. Kokouksessa käytiin läpi hankkeen loppuvaiheet ja ohjausryhmä päätti lopettaa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisen selvittämisen valtuustojen päätöksiin perustuen. KU-selvityksen materiaali löytyy osoitteesta: PÄIVITETTY LOPPURAPORTTI Yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä päätti kokouksessaan päivittää yhdistymisselvityksen loppuraportin selvityksessä mukana olevien kuntien tiedoilla. Kokouksessaan ohjausryhmä käsitteli päivitettyä loppuraporttia ja esitti Hyvinkään ja Järvenpään kaupunginvaltuustoille sekä Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kunnanvaltuustoille, että valtuustot päättävät todeta, että kuntarakennelain mukainen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti on päivitetty selvityksessä mukana olevien kuntien tiedoilla ja yhdistymisselvityksen ohjausryhmän toimeksiannon mukaisesti. 35

36 YHDISTYMISSOPIMUS JA KUNTALAISTEN KUULEMINEN Ohjausryhmä päätti käynnistää yhdistymissopimusluonnoksen valmistelun. Sopimusluonnosta valmisteltiin sen jälkeen muun muassa ohjausryhmän, henkilöstöjärjestöjen sekä kuntien valtuustoinfojen evästysten perusteella. Kokouksessaan ohjausryhmä käsitteli yhdistymissopimusluonnosta ja esitti Hyvinkään ja Järvenpään kaupunginvaltuustoille sekä Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kunnanvaltuustoille, että ne päättävät 1) merkitä yhdistymissopimusluonnoksen tiedoksi 2) toteuttaa kuntalaisten kuulemisen yhdistymisestä sekä 3) sen jälkeen käsitellä yhdistymissopimuksen helmikuussa 2016, jolloin päätetään yhdistymissopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Lisäksi ohjausryhmä päätti suositella valtuustoille, että ne päättävät toteuttaa kuntalaisten kuulemisen kuntien yhdistymisestä saman sisältöisenä marras-joulukuussa Myös selvityksen johtoryhmä eli kuntajohtajat olivat kokouksessaan todenneet, että kuntalaisille ja henkilöstölle tiedottaminen ja kuntalaisten kuuleminen tulee varmistaa kaikissa selvityskunnissa ja että sote-uudistus tulee kytkeä tiiviimmin yhdistymisselvitykseen. KU-selvityksen ohjausryhmän viimeinen kokous Pornaisissa. Kuva: KUUMA-seutu liikelaitos KUNTIEN PÄÄTÖKSET Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan (46 ) äänin todeta, ettei Hyvinkään kaupunki osaltaan jatka Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä. Tuusulan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan (121 ) yksimielisesti todeta, ettei Tuusulan kunta jatka yhdistymissopimusluonnoksen valmistelua ja irtautuu Keski-Uudenmaan kaupunkiyhdistymisselvityksestä sekä esitti, että alueen kuntayhteistyötä 36

37 tulee edelleen tehostaa erityisesti kuntalaisten sujuvan asioinnin mahdollistamiseksi kuntarajojen yli. Lisäksi Tuusulan valtuusto päätti ehdottaa Järvenpäälle ja Keravalle neuvottelujen käynnistämistä nykyistä tiiviimmästä kuntayhteistyöstä ja organisaatiosta etenkin teknisen toimen tehtävien osalta sekä sivistystoimessa ja Keskisen-Uudenmaan vetovoiman ja tehokkuuden lisäämiseksi myös muiden naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä tulee sen mukaan tehostaa myös palveluverkon ja investointien suunnittelussa, samalla yrityksiä kannustetaan kuntarajojen ylitse käyvään yhteistyöhön myös kuntien osalta. Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan (46 ) äänin tyhjää merkitä tiedoksi yhdistymissopimusluonnoksen sekä toteuttaa kuntalaisten kuulemisen yhdistymisestä edellyttäen, että vähintään kolme kuntaa on liitosselvityksessä mukana. Järjestämistavasta päätettäisiin siinä tapauksessa erikseen lokakuussa. Mikäli vähintään kolme kuntaa ei jatka liitosselvitystä, tämän asian käsittely päättyy Järvenpään kaupungin osalta. Näin myös tapahtui. Pornaisten kunnanvaltuusto päätti (60 ) äänin tyhjä merkitä tiedoksi yhdistymissopimuksen ja että Pornaisissa ei järjestetä yhdistymisestä kuntalain 24 :n mukaista neuvoa-antavaa kansanäänestystä, toteuttaa kuntalaisten kuulemisen yhdistettynä netti- ja kirjekyselynä, oikeuttaa kunnanhallituksen päättämään kyselyn yksityiskohtaisemmasta toteuttamistavasta ja ajankohdasta, että valtuusto käsittelee yhdistymissopimusta valtuuston helmikuun 2016 kokouksessa, jolloin päätetään hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tämä ei toteutunut. Mäntsälän kunnanvaltuusto päätti (90 ) yksimielisesti todeta, että Mäntsälän kunta ei jatka yhdistymisselvityksessä eikä järjestä asiassa kuntalaisten kuulemista. Keski-Uudenmaan selvitysalue Älykäs, verkostomainen kaupuki. Taustalla Tuusulanjärvi. Kuva: Johanna Viita Lisätietoja: vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos, antti.kuusela@kuuma.fi 37

38 SOTE-SELVITYS (Sote-järjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyö) TA Toteutuneet kulut Kuntalaskutus Kuntien alijäämä Toimintaan osallistuivat KUUMA-kunnista Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. SOTE-selvityksen toteutuneet kulut vs. kuntalaskutus ylittyi :lla. Alijäämä laskutetaan SOTE-selvityksessä mukana olevilta kunnilta vuoden 2016 ensimmäisen SOTE-laskutuksen yhteydessä (kustannuspaikka 7150). SOTE-selvitys on SOTE-järjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyöhön liittyvä erillisprojekti. Projektin kustannukset jaetaan valmistelutyöhön osallistuvien kuntien kesken niiden väestömäärän suhteessa. Kustannukset veloitetaan projektiin osallistuvilta kunnilta toteutuneisiin kustannuksiin perustuen, eivätkä projektin kustannukset näin ollen jää liikelaitoksen lopullisiksi kuluiksi. Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnan- ja kaupunginhallitukset päättivät käynnistää oman sote-valmistelutyön. Selvityshenkilönä aloitti kaupunkineuvos Rolf Paqvalin ja projektijohtajana KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja ja liikelaitoksen johtaja Johanna Viita. Selvitystyön tavoitteena oli arvioida valtakunnallisen SOTE-uudistuksen vaihtoehtoja ja toteuttamistapoja sekä niiden vaikutuksia Keski-Uudenmaan SOTE-palveluihin. Tämän pohjalta selvityshenkilön tuli esittää suositukset siitä, miten Keski-Uudenmaan kuntien tulee toimia SOTE-uudistuksen valmistelussa ja toteuttamisessa. Selvitysryhmään kuului selvityshenkilön lisäksi projektijohtaja ja projektityöntekijä, kaikki kolme osa-aikaisina selvittäjinä. Työn etenemistä ohjasi poliittinen ohjausryhmä sekä keskeisistä viranhaltijoista muodostunut hankkeen johtoryhmä. Keski-Uudenmaan tulevan SOTEn toiminnallisen mallin suunnittelun tekivät varsin pitkälle kuntien SOTE-johtajat ja sairaanhoitoalueen johtaja. Uudistukseen liittyvää kustannuslaskentaa tehtiin yhteistyössä Nordic Healthcare Group Oy:n kanssa. Pääministeri Sipilän hallitusohjelma julkaistiin Ohjelma vaikutti oleellisesti selvityksen arvioihin ja suosituksiin. Selvityksessä haettiin tapaa, jolla Keski-Uusimaa tukee parhaalla tavalla hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista sote-uudistuksessa. Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on tervehdyttää julkinen talous. Siinä merkittävänä keinona on toteuttaa sote-uudistus. Tarkoituksena on, että hallituskauden aikana sote- 38

39 vuosimenoja voidaan säästää noin yksi miljardi euroa ja sen jälkeen sote-uudistuksella vielä vuoteen 2030 mennessä lisää kolme miljardia euroa. Kun Uusimaa on asukasmäärältään suurin (1.6 miljoonaa asukasta) maakunta, sen osuus on asukasluvun mukaan laskettuna jo 1.2 miljardia euroa. Uudellamaalla on kuitenkin muuta maata enemmän säästöpotentiaalia ja mahdollisuuksia, joten maakunnalla on mahdollisuus kantaa suurempaakin osuutta. Koko sote-uudistuksen toteutuksessa on Uusimaa aivan ratkaisevassa asemassa. Selvitystyön loppuraportin mukaan Keski-Uudenmaan kuntien tavoitteita toteuttaisi parhaiten alueyksiköihin perustuva organisaatioratkaisu, vaikka sote-itsehallintoalueiden päätöksiin ja toimintaan kunnat eivät voi suoraan vaikuttaa. Kunnille oleellista on hyvä yhteistyö sote-alueyksikön kanssa erityisesti palvelujen rajapinnassa sekä kuntien sotemenojen kehityksen pysyminen kohtuullisena. Sote-uudistus toteutuu hallituksen suunnitelmien mukaan Keski-Uudellamaalla päätettiin vuodenvaihteessa aloittaa kuuden kunnan välinen yhteistyö, jonka avulla on mahdollista saavuttaa jo vuosina ainakin osa niistä hyödyistä, joita oletetaan koko sote-uudistuksella saatavan. Kokoontuessaan sote-ohjausryhmä päätti vahvistaa sote-erillishankkeelle seuraavan budjetin. KUUMA-seutu liikelaitoksen talous- ja toimintasuunnitelmassa (hyväksytty KUUMAjohtokunnassa ) on erillishankkeena hyväksytty myös sote-hanke kustannusarvioltaan euroa (laskentaperuste 2,5 euroa/asukas). Sote-projektin hallinnosta ja taloudesta vastaa KUUMA-seutu liikelaitos. Se veloittaa toteutuneet kustannukset projektiin osallistuvilta kunnilta. Alla on alustava kustannusten jakauma sekä kuntien kuntaosuudet. TULOT 3115 Muut yhteistoimintaosuudet MENOT 4020 Määräaikaisten palkat Asiantuntijapalvelut ICT palvelut Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Kalusto (esim. työasemat, tulostimet) yhteensä Kunta laskentaperuste Väkiluku Maksu osuus-% SOTE-HANKE Järvenpää , Mäntsälä , Nurmijärvi , Pornainen , Tuusula , Hyvinkää , yhteensä

40 Sote-ohjausryhmä päätti kokouksessaan merkitä sote-projektia koskeneen esittelyn tiedoksi, ja hyväksyä hankkeen työsuunnitelman. Lisäksi ohjausryhmä totesi, että kunnat antavat lausuntonsa hallituksen tekemistä itsehallintoalue- ja sote-uudistusta koskevista linjauksista tammikuussa 2016 ja että kunnat tekevät päätöksensä sitoutumisestaan SOTE-hankkeen jatkovalmisteluun tammi-helmikuussa 2016 valtuustojen päätöksellä samalla, kun antavat edellä mainitun lausunnon. Niin ikään ohjausryhmä päätti, että edellä mainittua päätöstä varten selvitetään STM:n, VM:n, HUS:n, THL:n ja Uudenmaan liiton valmiudet tukea tai osallistua hankkeen toteuttamiseen, että hankkeen projektihenkilöstön (projektijohtaja ja projektikoordinaattori) työpanos ostetaan ajalla Hyvinkään kaupungilta. Lisäksi hankkeen erityisasiantuntijan työsuhdetta jatketaan väliseksi ajaksi. Ohjausryhmä päätti myös tuoda kuntien käsittelyyn hankkeen tarkennetun talousarvion, joka sisältyy hyväksyttyyn työsuunnitelmaan. Nurmijärven terveyskeskus. Kuva: KUUMA-seutu liikelaitos SOTE-selvityksen verkkosivut: Lisätietoja: vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos, 40

41 5.7. KUUMA-TYÖRYHMÄT KILPAILUKYKY-JOHTORYHMÄ (KIKY) Ryhmä kokoontui kymmenen kertaa vuoden 2015 aikana. Ryhmän puheenjohtajana toimi hallintojohtaja Esa Siikaluoma Mäntsälästä. KUUMA-alueen kilpailukykytyöryhmän tavoitteena on yhteistyössä hoitaa elinkeino- ja elinvoima-asioiden edunvalvontaa sekä luoda edellytyksiä yritysten menestymiselle. Vuoden 2015 aikana osaa ryhmän jäsenistä työllistivät runsaasti alueelliset kuntaselvitykset. Kuntien kehitysjohtajat muodostivat ryhmän, joka laati Keski-Uudenmaan selvitykseen kilpailukyky- ja elinvoimaosion. Hankkeiden osalta kiky-ryhmän seurannassa olivat erityisesti Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke sekä TAKE-hanke, jossa kehitetään teollisuuden arvoketjuja ja jota hallinnoi Techvilla Oy Hyvinkäällä. Vuonna 2013 käynnistyneessä kolmivuotisessa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankkeessa tavoiteltiin taloudellisia säästöjä parantamalla energia- ja materiaalitehokkuutta kuntien omistamissa kiinteistöissä nollainvestoineilla. Kaikki kymmenen KUUMA-kuntaa olivat hankkeessa mukana. Hankkeen jatkotyössä tavoitellaan energiankulutuksen ja kulutuskustannusten osalta 8 % säästöjä vuoden 2016 aikana. Toimintavuoden aikana aloitettiin kuntien työllisyyspolitiikan aktiivisempi seuranta ja kikyryhmä oli alkuvalmistelija Keski-Uudenmaan TYP-verkostolle. TYP eli työvoiman palveluverkosto on lakisääteinen toimija, jossa TE-hallinto, KELA ja kunnat yhdistävät moniammatilliset voimavaransa. Toiminta verkostoissa käynnistyy 2016 vuoden alussa sekä Keski-, Itä- että Länsi-Uusimaalla. Työllisyysasioiden seuranta ovat myös jatkossa tämän ryhmän asialistalla, erityisesti painottaen yhteyksiä elinkeinoelämään. Kiky-ryhmä aloitti myös tiiviimmän yhteistyön alueen kuntien kaavoittajien kanssa ja yhteiseen portaaliin saatiin alueen tonttitietoja. Keskeneräisenä hankkeena on vielä kauppapaikkamarkkinointi kansainvälisille kaupan alan toimijoille. Kiky-ryhmälle esiteltiin INVEST IN-toimintaa ja saatiin avattua selkeä kanava Finprohon sekä KUUMA-alueen mukaanpääsylle aluemarkkinointiin. Loppuvuonna KUUMA:ssa käynnistyi oma DIGI-hanke, jonka ohjausryhmänä KIKY jatkossa toimii. TechVillan avustuksella laadittiin ja jätettiin Uudenmaan liitolle ideahakemus KASKIhankkeesta, jolla vahvistettaisiin erityisesti sijoittumismarkkinointia alueelle ja profiloitaisiin aluetta tehokkaammin potentiaalisten ulkomaisten investoijien silmissä. Jatkossa kilpailukykytyöryhmän nimi on kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä. Lisätietoja: Mäntsälän hallintojohtaja Esa Siikaluoma, esa.siikaluoma@mantsala.fi tai vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos, antti.kuusela@kuuma.fi 41

42 KAAVOITTAJAT -RYHMÄ Seudullinen maankäyttö Syksyllä 2014 valmistunut Helsingin seudun aiesopimuksen edellyttämä maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja siihen sisältyvä asuntopoliittinen ohjelma ASTRA 2025 hyväksyttiin yhdessä HLJ liikennejärjestelmäpäätöksen kanssa. Kevään 2015 aikana HSL:n hallitus, Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK), KUUMA-johtokunta sekä seudun kunnat hyväksyivät omalta osaltaan suunnitelmat. Maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja HLJ 2015 suunnitelman loppuseminaari järjestettiin toukokuussa Kansallismuseolla, jonne kuntien kaavoittajat osallistuivat. Lisäksi HSL järjesti HLJ:n saavutettavuustarkasteluista (SAVU) keskustelutilaisuuden toukokuussa. MASU-ASTRA-HLJ prosessien arvioimiseksi järjestettiin erillinen seminaari Tampereella, jossa kuultiin lisäksi kokemuksia aiesopimuksen solmimisesta, asuntopolitiikasta sekä seutuyhteistyöstä Tampereen seudulla. Maankäyttösuunnitelmasta saatua palautetta on käsitelty MASU-maankäyttöryhmässä, jossa ovat edustettuina Uudenmaan liitto, pääkaupunkiseudun kunnat sekä KUUMA-kunnat. Seudun maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen tavoitteista ja tahtotilasta on keskusteltu myös Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina seudun kunnat ja valtio. MAL-aiesopimuksen seurantaraportti valmistui toukokuussa. Työ jatkuu MALsopimuksen laatimisella. KUUMA-seudun neuvottelijat ovat Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila ja Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen. Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo on molempien varahenkilö. Kaavoittajaryhmä, asuntoryhmä ja liikenneryhmä kokosivat kuntien odotuksia ja tavoitteita seuraavalle sopimuskaudelle. Kaavoittajaryhmästä oli edustus MAL-seurantaryhmän kokouksessa syksyllä pidettiin keskustelutilaisuus tulevan sopimuskauden kohdealueista YM:ssä Pekka Normon kutsusta. Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Matti Kanerva, Sipoo, tai suunnittelija Jouni Suominen, Uudenmaan liitto, Kaavoittajat-ryhmä Kaavoittajat-ryhmä kokoontui 6 kertaa vuonna 2015 (11.2., 17.3., 13.5., 12.6., ja ). Ryhmän puheenjohtajana toimi Lauri Pouru Mäntsälästä kesäkuuhun saakka. Mäntsälän puheenjohtajuus siirtyi Sipoon kunnalle Lauri Pourun jäädessä vuorotteluvapaalle. Kaavoittaja-ryhmän puheenjohtajana jatkoi Sipoon yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama ja edelleen lokakuussa kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Kaisa Yli-Jaman jäädessä äitiyslomalle. Ryhmän sihteerinä toiminut kehittämispäällikkö Sirkku Huisko siirtyi elokuun alussa Lahden strategiapäälliköksi ja sihteerintehtävät siirtyivät Uudenmaan liitossa 42

43 Jouni Suomiselle. Lokakuusta lähtien sihteerin tehtäviä on hoitanut kaavoittaja Hertta Ahvenainen Sipoosta. Ryhmän painopistealue on ollut Helsingin seudun yhteistyössä KUUMA-seudun edunvalvonta. Helsingin seudun yhteistyössä on keskitytty MAL-aiesopimuksen seurantaan ja Helsingin seudun maankäytönsuunnitelman, asuntostrategian ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessien arviointiin sekä seuraavan sopimuskauden valmisteluun. Kaavoittajaryhmä on antanut lausunnon 4. vaihemaakuntakaavan luonnosvaiheesta ja nostanut lausunnossaan erityisesti esille viherrakennetta koskevien merkintöjen ongelmallisuuden sekä logistiikan poikittaisyhteyksien tärkeyden. Vaihemaakuntakaavan luonnosvaiheessa saadut mielipiteet ja lausunnot käsittelivät erityisesti logistiikkaa, poikittaisyhteyksiä, viherrakennetta ja Malmin lentokenttää. Vuoden viimeisessä kokouksessa päätettiin valmistella lausunto 4.vaihemaakuntakaavan luonnosehdotuksesta. KUUMA-kilpailukyky johtoryhmä ja kaavoittajaryhmä pitivät yhteiskokouksen Hyvinkäällä, jossa keskusteltiin elinkeinotoiminnan ja kaavoituksen yhteistyöstä. Kokouksessa päätettiin jatkotoimista Kaupan alan kehittämishankkeen suhteen sekä päätettiin tavoitella yhteistä markkinointikanavaa työpaikka-alueille. Lisäksi kaavoittajaryhmä perehtyi puurakentamiseen ja kutsui puurakentamiseen erikoistuneen Lakea Oy:n esittelemään ryhmälle puukerrostalorakentamisen tekniikkaa sekä yhtiön rakennuttamia ja suunnittelemia rakennuskohteita. KUUMA-seudulta kutsuttiin suppea edustus Helsingin käynnissä olevan yleiskaavatyön kaupunkibulevardisuunnitelmia koskevaan työpajaan Kaavoittajaryhmää edusti Kaisa Yli-Jama ja liikenneryhmää Jukka-Matti Laakso. Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Matti Kanerva, Sipoo, Kaavoitusta ja suunnittelua. Kuva: Pixabay.com 43

44 ASUNTORYHMÄ Yleistehtävät, edunvalvonta ja vuorovaikutus KUUMA-kuntien asuntoviranomaisten yhteistyö jatkui tiiviinä. Asuntoryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Ryhmän puheenjohtajana toimi asuntotoimenpäällikkö Outi Hämäläinen Tuusulasta. Ryhmä ylläpiti asuntoasioissa seudullista vuorovaikutusta ja edunvalvontaa ja kutsui jokaiseen kokoukseen myös Uudenmaanliiton ja Kuntaliiton edustajat. Ryhmä seurasi Teija Ojankosken selvityksen Vuokra-asuntotuotannon turvaaminen KUUMA-kunnissa teemojen kehitystä. Asuntoryhmä on ollut aktiivinen MAL-sopimusasioissa. Keskeiset edunvalvonnat ovat liittyneet MAL-aiesopimuksen asuntotuotannon toteutumiseen ja seurantaan. Ryhmä on osallistunut pks-kuntien edustajien kanssa vuoden aikana valmistuneen seudun asuntostrategian laadintaan. Seuraavan MAL-sopimuskauden neuvotteluja evästettiin. Teemakokouksissa ryhmä käsitteli uutta pitkäaikaisasunnottomuuden Aune-ohjelmaa sekä päätti tutustua Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman väliraporttiin ja ohjelmakauden loppuvuosien toimintasuunnitelmiin. Alustajat teemakokouksiin kutsuttiin Avainväki kehittämisosuuskunnasta ja ympäristöministeriöstä. Ohjausryhmätoiminta, ASO ja asumisneuvonta Toimintavuoden alussa KUUMA-kuntien asumisoikeusasioiden viranomaispalveluiden hoito siirtyi ostopalveluksi Helsingin kaupungilta. Keravan kaupunki tuli mukaan alkaen. Ryhmä toimi ohjausryhmänä Helsingin seudun ASO -yhteistyössä ja sopimusseurannassa. Asuntoryhmä toimi ohjausryhmänä KUUMA-kuntien asumisneuvojien verkostolle. Ryhmä keskusteli korjaus- ja energia-avustusjärjestelmästä. Ryhmä suositteli avustusten myöntämisen keskittämistä tai siirtämistä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle. Hanketuki, Hyvän asumisen työkalupakki Asuntoryhmä on seurannut ja avustanut Maakuntahallituksen perustaman Hyvän asumisen työkalupakki -hankkeen eri vaiheita. Tavoitteena on tunnistaa seututason tehtävät sekä seudullisen toimijan tarve ja rooli asumisen eri konteksteissa. Hanke sisältää neljä teemallista työpakettia: 1) täydennysrakentamisen edellytysten parantaminen 2) asumisen muuttuvien tarpeiden huomioonottaminen 3) asumisen laadun ja hinnan parempi kohtaaminen ja 4) kilpailun edistäminen asuntorakentamisessa. Työtä tehdään laajassa yhteistyössä kuntien, valtion, Aalto-yliopiston ja asuntotuotannon toteuttajien kanssa. Asuntoryhmän jäseniä on osallistunut hankkeen työpajoihin ja yhteistyöhön. 44

45 Reagointi, Maahanmuutto- ja turvapaikanhakutilanne Asuntoryhmä teki esityksen, että KUUMA-liikelaitos hakisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta avustusta asumisneuvojatoimintaan tarkoituksena palkata asumisneuvoja palvelemaan koko KUUMA-aluetta. Maahanmuuton voimakkaan lisääntymisen vuoksi vaatimuksena olisi maahanmuuttajiin liittyvä erityisosaaminen. Komission päätöksen mukaisesti asia valmistellaan vuoden 2017 KUUMA-liikelaitoksen talousarvioon. KUUMA-seudun edustaja ympäristöministeriön johdolla toimivassa turvapaikanhakijoiden asuntotarjonnan lisäämistä pohtivassa työryhmässä on Mari Karsio Järvenpäästä. Koulutus, tiedonkeruu Koulutusasioissa verkotuttiin Kiinteistöalan koulutuskeskuksen kanssa tavoitteena järjestää seudun kuntien tytäryhtiöiden omistajaohjaustehtävissä toimiville luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja toimitusjohtajille omistajaohjaus- ja ajankohtaiskoulutusta. Rahoitusta ei ole vielä saatu. Lausunnot, ohjeet ja suositukset Ryhmä kommentoi ja antoi lausuntoja Kuntaliitolle ja ympäristöministeriölle erilaisissa asumisen tukijärjestelmien muutosta koskevissa kysymyksissä sekä laki- ja asetusvalmisteluissa. Ryhmä päivitti suositukset varallisuusrajoiksi KUUMA-kunnissa ARA-vuokraasuntoihin asukkaita valittaessa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle vuosittain tehtävät kuntakohtaiset asuntomarkkinaselvitykset jaettiin vuoden 2015 osalta myös kaikille asuntoryhmän jäsenille, Uudenmaanliitolle ja Kuntaliitolle. Lisätietoja: asuntotoimenpäällikkö Outi Hämäläinen, Tuusula, Asuin- ja elinympäristöä Keravan keskuspuiston läheisyydessä. Kuva: KUUMA-seutu liikelaitos 45

46 LIIKENNERYHMÄ YLEISTÄ KUUMA-seudun kymmenen kuntaa ovat edustettuina liikenneryhmässä ja lisäksi Uudenmaan liitolla on ryhmässä asiantuntijaedustus. Mäntsälän tekninen johtaja Hannu Seppälä on toiminut ryhmän puheenjohtajana vuonna KUUMA-liikennesuunnittelija Henrik Helenius on puolestaan vastannut liikenneryhmän sihteerin tehtävistä ja työskentelyn käytännön koordinoinnista. KUUMA-liikennesuunnittelija on osa KUUMA-seutu liikelaitoksen perustoimintaa ja KUUMAseudun yhteistyöjohtaja toimii hänen esimiehenään. Liikennesuunnittelijan tehtävänä on toteuttaa ja edistää KUUMA-seudun liikenteen edunvalvontaa muun muassa osallistumalla Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön ja seudullisten liikenteen yhteistyöryhmien toimintaan. Liikennesuunnittelija vastaa myös KUUMA-seudun liikenteeseen liittyvien lausuntojen laadinnasta ja toimii tiedonvälittäjänä seudullisten yhteistyöryhmien ja KUUMAkuntien välillä. Jokaisesta KUUMA-kunnasta on kutsuttu yksi edustaja liikenneryhmän kokouksiin. Myös Uudenmaan liiton asiantuntijajäsenellä on ollut oikeus osallistua ryhmän kokouksiin. Liikenneryhmä kokoontui seitsemän kertaa vuoden 2015 aikana. Liikenneryhmän kokouspaikkana toimi Mäntsälän kunnantalo. TOIMINTA KUUMA-seudun edunvalvonta Helsingin seudun liikennejärjestelmätyössä KUUMA-seudun liikenteen edunvalvontaa on toteutettu vuonna 2015 muun muassa HSL:n koordinoimien yhteistyö- ja seurantaryhmien ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) jatkotöiden kautta. Myös joukkoliikenteen rahoituksen ja liikenneturvallisuushankkeiden edistäminen sekä MAL-neuvotteluprosessin tukeminen ovat lukeutuneet edunvalvonnan keskeisimpiin aihealueisiin. Seudulliset MAL-suunnitelmat Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 (HLJ 2015) on valmisteltu Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman (MASU 2050) ja asuntostrategian (ASTRA 2025) rinnalla tiiviissä vuorovaikutuksessa seudun eri viranomaisten kanssa. Työn lähtökohtana on ollut aikaisemmin laadittu HLJ 2011, joka on ensimmäinen Helsingin seudulla toteutettu 14 kuntaa käsittävä liikennejärjestelmäsuunnitelma. Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus on hyväksynyt HLJ suunnitelman ja tehnyt liikennejärjestelmäpäätöksen keväällä Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on puolestaan hyväksynyt omalta osaltaan Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman (MASU 2050) ja asuntostrategian (ASTRA 2025) KUUMA-johtokunta on hyväksynyt osaltaan HLJ , MASU ja ASTRA suunnitelmat , minkä jälkeen suunnitelmat on käsitelty ja hyväksytty KUUMAkunnissa kesään 2015 mennessä. Hyväksytyt suunnitelmat toimivat pohjana vuosien MAL-sopimukselle. KUUMA-seudun kannalta on erityisen merkittävää, että kaikki 46

47 Helsingin seudun kunnat ovat HLJ suunnitelman hyväksymisen yhteydessä hyväksyneet periaatteellisesti myös liityntäpysäköinnin kustannusten jaon soveltamisen. Valmiita seudullisia MAL-suunnitelmia on esitelty Helsingin seudun päätöksentekijöille HLJtoimikunnan ja MAL-neuvottelukunnan yhteisesti järjestämässä päätösseminaarissa Kansallismuseossa KUUMA-liikenneryhmä on ollut edustettuna tilaisuudessa. HLJ , MASU ja ASTRA suunnitelmien jälkiarviointi on toteutettu syksyn 2015 aikana. Yhteisvalmistelun kokemuksia ja tulevaisuuden kehitystarpeita on työstetty Tampereella järjestetyssä seminaarissa, jossa myös KUUMA-liikenneryhmä on ollut edustettuna. KUUMA-seudun liikennehankkeet KUUMA-liikenneryhmän aktiivisen edunvalvontatyön myötä KUUMA-seudun keskeisimpiä liikenteen kärkihankkeita on sisällytetty osaksi keväällä 2015 hyväksytyn HLJ suunnitelman hankeohjelmaa. Suunnitelman ensimmäisen kauden (vuodet ) hankkeisiin lukeutuvat: - KUHA-hankekokonaisuus - Keravantien mt 148 parantaminen (lisäbudjetti 2014) - Pasila - Riihimäki -rataosuuden kapasiteetin nosto, 1. vaihe - Klaukkalan ohikulkutie mt Hyrylän itäinen ohikulkutie, 1. vaihe - Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve, 1. vaihe Liikenteen infrahankkeiden osalta KUUMA-liikenneryhmä on osallistunut KUHA-työhön vuoden 2015 aikana ja esittänyt aktiivisesti kuntien hanke-ehdokkaita vuosien KUHA-ohjelmaan. Liikenneryhmä on toteuttanut hankkeisiin liittyvää edunvalvontaa myös muun muassa kuntien liikenneturvallisuushankkeiden edistämiseksi ja joukkoliikenteen rahoituksen turvaamiseksi. Liikenneryhmän valmistelema KUUMA-seudun yhteinen kannanotto liikenneturvallisuushankkeiden ja joukkoliikenteen rahoituksen puolesta on hyväksytty KUUMA-johtokunnassa HLJ suunnitelman valmistelun rinnalla toteutettu Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvitys on valmistunut keväällä Selvityksen tuloksena on ilmennyt, että tarkastellut yhteysvaihtoehdot vastaavat eri ongelmiin. Mikään tarkastelluista hankkeista ei yksinään kykene ratkaisemaan yhteyspuutteita valtatien 4 käytävän logistiikka-alueilta ja Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolelle muodostuvalta uudelta logistiikka-alueelta valtatien 3 suuntaan, vaan ratkaisu edellyttää useiden toimenpiteiden yhdistelmää. Tulosten pohjalta selvityksessä on muodostettu logistiikan tavoitetieverkko ja kolmiportainen suositus poikittaisyhteyksien parantamisen kehittämispoluksi: 1. Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys välille valtatie 4 Haarajoen liittymä - Vähänummentie - kantatie 45. Toteutus vuoteen 2025 mennessä. 2. Kehä IV, pohjoinen linjaus Klaukkalan ohikulkutien liittymään. Toteutus Hyvinkään itäinen ohikulkutie. Lisäksi itäinen radanvarsitie esitetty pitkän aikavälin varauksena maankäytön kehittyessä (toteutus vaiheittain) 47

48 Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys, Kehä IV ja itäinen radanvarsitie on sisällytetty Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava -ehdotukseen ohjeellisina linjauksina ja muut poikittaiset väylävaraukset on poistettu kartasta. KUUMA-liikenneryhmä on ollut mukana selvityksen valmistelutyössä yhdessä ELY-keskuksen kanssa ja työstänyt osaltaan yhteystarpeisiin liittyviä kysymyksiä. HLJ jatkotyöt HLJ suunnitelman laatimisen yhteydessä on tunnistettu tarve useiden suunnitelmassa käsiteltyjen liikenteellisten aiheiden jatkotarkasteluille ja yksityiskohtaisille selvityksille. Jatkotutkimustarpeiden pohjalta on muodostettu HLJ jatkotöiden kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta eri osakokonaisuudesta: - ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys - ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuus - pääradan käytävässä toteutettava liityntäpysäköinnin kustannusjakopilotti Ajoneuvoliikenteen verkkoselvityksessä on tarkoitus tarkastella verkon ja yhteyksien kehittämistä, ajoneuvoliikenteen palvelutasoa ja verkon hallinnollisia kysymyksiä. Tavoitteena on antaa edellytykset seudun ajoneuvoliikenteen verkon tarkoituksenmukaiseen ja kustannustehokkaaseen kehittämiseen tunnistamalla keskeiset palvelutasopuutteet ja tuottaa tietoa kehittämistoimenpiteiden tarkempaa ohjelmointia varten. Työ on käynnistynyt elokuussa 2015 ja sen on tarkoitus valmistua helmikuussa HLJ-toimikunta toimii työn ohjausryhmänä. Työn käytännön valmistelua ohjaa erillinen työryhmä, jossa KUUMA-seutua edustavat KUUMA-liikennesuunnittelija Henrik Helenius (varajäsen Juha Oksanen, Nurmijärvi) ja Ilkka Holmila, Järvenpää (varajäsen Jukka-Matti Laakso, Tuusula). Ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa vuoden 2015 aikana. Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuuden tarkoituksena on syventää ja päivittää aikaisempia Helsingin seudulle tehtyjä ajoneuvoliikenteen hinnoitteluun liittyviä tarkasteluja ja selvityksiä. Selvitysten pyrkimyksenä on antaa edellytykset päättää, tulisiko seudulla edetä ajoneuvoliikenteen hinnoittelussa ja millaisella toteutusmallilla. Selvityksen ensimmäinen vaihe käsittää kolme osakokonaisuutta, joita ovat A) Teknistoiminnalliset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset, B) Hallinnolliset ja lainsäädännölliset kysymykset ja C) Viestintä ja vuorovaikutus. Osaselvitys A on käynnistetty touko - kesäkuussa 2015 ja työn on tarkoitus valmistua tammikuussa Osaselvitykset B ja C puolestaan ovat käynnistyneet alkusyksystä 2015 ja valmistuvat alkuvuodesta Kaikille osaselvityksille on muodostettu yhteinen johtoryhmä ja työryhmä. HLJ-toimikunta osallistuu selvityskokonaisuuteen evästämällä työtä sen eri vaiheissa. Selvityskokonaisuuden käytännön työskentelyä ohjaavassa työryhmässä KUUMA-seutua edustavat KUUMAliikennesuunnittelija Henrik Helenius (varajäsen Kimmo Kiuru, Hyvinkää) ja Aarno Kononen, Nurmijärvi (varajäsen Erkki Vähätörmä, Kerava). Vuoden 2015 aikana on pidetty neljä työryhmäkokousta ja kolme aamukoulutilaisuutta. Lisäksi työn johtoryhmä on kokoontunut kerran. Pasila - Riihimäki -ratakäytävässä toteutettavassa liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin pilotoinnissa tarkoituksena on jalkauttaa kustannustenjakoperiaate 48

49 laajemmin osaksi uusien ja olemassa olevien liityntäpysäköintialueiden investointeja. Työn taustalla on HLJ työn yhteydessä esiin tuotu tarve jakaa julkisen sektorin liityntäpysäköinnin rakennus- ja ylläpitokustannukset oikeudenmukaisesti sijaintikunnan, kohdekunnan, kotikunnan ja valtion kesken. Työ on käynnistynyt toukokuussa 2015 ja päättynyt vuoden lopussa. Pilotoinnille on asetettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ollut toimia foorumina kustannusjakoneuvotteluille. Ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2015 aikana kolme kertaa. Pilotoinnin konsulttityön ohjauksesta on vastannut pieni projektiryhmä, joka on kokoontunut kaikkiaan kuusi kertaa. KUUMA:n edustajana ryhmässä on toiminut KUUMA-liikennesuunnittelija Helenius. Järvenpään Kyrölän junaseisakkeen nimi vaihdettiin Ainolaksi Kuva: Anju Asunta / Järvenpää MAL-aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumistilannetta on tarkasteltu KUUMAliikenneryhmässä vuoden 2015 MAL-seurannan yhteydessä. KUUMA-liikenneryhmä on myös osaltaan tarkastanut vuoden 2015 seurantaraportin KUUMA-seudun liikenteen osalta. Aiesopimuksen toteuttamista seuraa virallisesti sopijapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa MAL-aiesopimussihteeristö. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Uudenmaan liitto ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) HLJ-prosessi vastaavat seurantatietojen kokoamisesta. MAL-neuvotteluprosessi Keskustelut Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen uudistamisesta kaudeksi ovat alkaneet keväällä 2015 ja varsinaiset neuvottelut ovat käynnistyneet ympäristöministeriön koollekutsumalla sopijapuolten kokouksella KUUMA-seudun neuvottelijoina toimivat Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila ja Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen. Neuvotteluissa keskeisinä tavoitteena ovat olleet MAL-sopimuksen ja sen seurannan aikaisempaa tiiviimpi kytkentä sekä indikaattoreista ja mittareista sopiminen. Neuvotteluryhmässä ovat edustettuina ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, 49

50 työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Helsinki, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, HSL, Uudenmaan ELY-keskus, liikennevirasto ja ARA. Seudulliset HLJ , MASU ja ASTRA suunnitelmat sekä syksyllä 2014 solmittu Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi muodostavat seudun yhteiset lähtökohdat uudelle MAL-sopimukselle. MAL-sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisätä seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistaa metropolipolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä. Sopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu, toimenpiteet ja niiden vaiheistus sovitetaan yhteen siten, että ne vahvistavat seudun toimivuutta ja kilpailukykyä kuntarajoista riippumattomana toiminnallisena kokonaisuutena ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan mukaan vuonna 2014 solmitun valtion ja Helsingin kuntien välisen suurten infrahankkeiden tukemista ja asumisen edistämistä koskevan sopimuksen aikana vallinneet reunaehdot ja olosuhteet ovat muuttuneet erityisesti valtion taloudellisen tilanteen osalta. Sopimuksen sisältöä on näin ollen tarpeellista tarkastella uudelleen ja ottaa muuttuneet olosuhteet huomioon. Neuvottelutuloksen on ollut alun perin tarkoitus valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta myöhemmin on kuitenkin ilmennyt, että MAL-neuvottelut jatkuvat vuoden 2016 puolelle maaliskuussa pidettävän hallituksen kehysriihen yli. KUUMA-liikenneryhmä on työstänyt KUUMA-seudun yhteiset liikennetavoitteet MALsopimukselle alkukesästä Liikennetavoitteiden rinnalla kaavoittajat- ja asuntoryhmä ovat laatineet maankäyttöä ja asumista koskevan tavoitteiston. KUUMA-seudun MALsopimustavoitteisto on merkitty tiedoksi KUUMA-johtokunnassa Syyskauden aikana on myös koottu yhteen keskeisimpiä kuntakohtaisia tavoitteita neuvottelujen tueksi. KUHA-työryhmä Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) ohjelmointityö on jatkunut vuonna KUUMA-liikenneryhmä on ollut edellisten vuosien tapaan aktiivisesti edustettuna KUHA-työssä. Työryhmä on pitänyt vuoden aikana neljä varsinaista kokousta, minkä lisäksi kesäkuussa on pidetty erillinen KUUMA-kuntien KUHAsidosryhmäkokous. Tilaisuudessa on tarkasteltu vuosien KUHAtoteuttamisohjelmaehdotuksen hanke-ehdokkaita KUUMA-seudulta ja arvioitu hankkeiden vaikutuksia sekä priorisointia. Vuoden 2015 aikana KUHA-työryhmässä on muun muassa tarkasteltu vuosien MAL-hankkeiden etenemistä ja laadittu KUHA-toteuttamisohjelmaehdotus vuosille KUUMA-liikenneryhmä on osallistunut osaltaan ehdotuksen valmisteluun ja hankelistan päivittämiseen. HLJ suunnitelmassa linjatun mukaisesti KUHAtoimenpidekokonaisuuksia ovat kävely ja pyöräily, joukkoliikenne ja liityntäpysäköinti, logistiikan yhteydet ja palvelut, tiivistyvän maankäytön tukeminen ja meluntorjunta. KUHA- 50

51 ohjelman rahoitustasoksi on HLJ 2015:ssä esitetty 30 M vuodessa, mikä jakautuu tasan valtion ja kuntien sekä pääkaupunkiseudun ja KUUMA-seudun kesken. KUHA-työryhmässä on vuoden 2015 aikana käyty myös läpi HLJ lausunnoissa saatuja palautteita KUHA-ohjelmasta ja päätetty KUHA-hankkeiden arviointi- ja priorisointikriteereistä. KUHA-ohjelmaan valittaville hankkeille on asetettu yleisiksi kriteereiksi hankkeen koko (pieni ja kustannustehokas), seudullinen merkittävyys, priorisointi taustasuunnitelmissa ja hyvä toteutusvalmius. KUHA-työryhmässä on vuoden aikana seurattu myös MAL-sopimusneuvotteluiden käynnistymistä ja pohdittu KUHAohjelman kannalta tärkeitä neuvottelunäkökohtia. Liityntäpysäköinnin seurantaryhmä (LIIPY) Helsingin seudun liityntäpysäköintiasioita käsittelevä LIIPY-ryhmä on kokoontunut neljä kertaa vuonna Ryhmässä on vuoden aikana muun muassa perehdytty HLJ luonnoksesta saatuihin lausuntoihin liityntäpysäköinnin näkökulmasta, käyty läpi lausuntojen pohjalta ehdotettuja tarkennuksia HLJ-raporttiluonnoksen LIIPY-osuuteen ja tarkasteltu kustannusjakomallin prosenttiosuuksiin tehtyjä korjauksia. Ryhmä on myös tutustunut syksyllä 2014 toteutetun liityntäpysäköintitutkimuksen tuloksiin. Vastausprosentti on ollut 28 %, mikä on noin 10 % vähemmän kuin aikaisemmassa vuoden 2008 tutkimuksessa. KUUMA-seudun LIIPY-alueilla vastausprosentit ovat jääneet paikoitellen huomattavan alhaisiksi. Pääradan käytävään sijoitettu liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin pilotointi on kuulunut vuoden 2015 tärkeimpiin aiheisiin. Ryhmässä on perehdytty työn organisointiin ja työohjelmaan sekä seurattu työn edistymistä vuoden aikana. Toisena merkittävänä aiheena on ollut liityntäpysäköinnin informaatiojärjestelmän (LIIPI) käyttöönotto, jonka edistymistä on seurattu aktiivisesti. Järjestelmää on tarkoitus pilotoida reaaliaikaisen täyttöasteinformaation osalta Kehäradan asemilla. Tähän liittyen Hämeenlinnanväylälle ja Kehä III:lle asennetaan tienvarsinäytöt, jotka välittävät autoilijoille ajantasaista tietoa, onko liityntäpysäköintialueilla tilaa. LIIPY-ryhmässä on vuoden 2015 aikana perehdytty People and Traffic Flow (PTF) - hankkeeseen, jossa on hyödynnetty hahmontunnistukseen perustuvaa konenäköä LIIPYalueiden täyttöasteen seurannassa. Hankkeessa on myös testattu kameroiden soveltuvuutta kävely- ja pyöräilymittauksiin. LIIPY-ryhmässä on käsitelty myös muun muassa LIIPY-paikkojen vuorottaiskäyttöä, syksyn 2015 liityntäpysäköintilaskentoja ja asemanseututarkasteluihin keskittyvän ELIAS-hankkeen sisältöä. LIIPY-ryhmässä on myös käyty periaatekeskustelua LIIPY-alueille merkittävistä erillispaikoista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sähkö- ja yhteiskäyttöautoille osoitettavat paikat sekä liikuntaesteisten paikat. Jalankulun ja pyöräilyn seurantaryhmä (KÄPSE) Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen keskittyvä KÄPSE-ryhmä on pitänyt kaksi kokousta vuoden 2015 aikana. Eräs merkittävimmistä aiheista on ollut KÄPSE-ryhmän tulevaisuuden roolin kirkastaminen. Keskustelun tuloksena on päädytty toteamaan, että KÄPSE-ryhmän roolina on toimia foorumina ideoinnille ja kokemusten jakamiselle. KÄPSE myös edistää osaltaan seudullista yhteistyötä ja voi osaltaan toimia tarvittaessa myös projektiryhmänä. Roolia koskevien pohdintojen rinnalla ryhmässä on käsitelty myös kävelyn ja pyöräilyn 51

52 edistämiseen liittyviä seudullisia kysymyksiä. Erityisesti PÄÄVE-verkon toteuttamisen marssijärjestys, laatutason kartoittaminen ja inventoinnin sekä hankeohjelman edistäminen vaativat huomiota. Myös seudulliselle seurantamenetelmälle on ilmennyt tarvetta. Kuntien osalta keskeisimpinä kehityskohteina on esitetty paikalliset infran parantamistoimet, verkon kunnossapito ja suunnitteluohjeiden koordinointi. KÄPSE-ryhmässä on käsitelty myös vuonna 2016 toteutettavaa pyöräilyn laatukäytäväverkon kehittämistarveselvitystä. Selvityksen taustalla on HLJ suunnitelman laadinnan ja KÄPSE-ryhmän toiminnan yhteydessä tunnistettu tarve tarkentaa seudullisen pyöräilyverkon määritelmiä, selvittää verkon nykytilaa ja investointitarpeita sekä suunnitella ja priorisoida verkon kehittämistä. Työssä on tarkoitus määrittää palvelutasotarkastelujen pohjalta tunnistettavat verkon kehittämistarpeet ja esittää suositus merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden vaiheistuksesta. Työn tavoitteet perustuvat HLJ suunnitelman tavoitteeseen tehdä pyöräilystä seudulla houkuttelevaa ja sujuvaa. Selvityksessä keskitytään HLJ työn yhteydessä pyöräilyn kilpailukyvyn kannalta tärkeisiin seudullisiin laatukäytäviin. KÄPSE-ryhmä tukee ja evästää osaltaan työtä sen eri vaiheissa. Mäntsälän junaseisake maaliskuussa Kuva: KUUMA-seutu liikelaitos Liikenneturvallisuuden seurantaryhmä (LIITU) LIITU-ryhmä on pitänyt vuoden 2015 aikana yhteiskokouksen LOHA-ryhmän kanssa. Tilaisuudessa on saatu katsaus HSL:n liikkumisen ohjauksen ryhmän ajankohtaisista kuulumisista ja esitelty seudun liikenneturvallisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä. Kokouksessa on myös käyty keskustelua LIITU-ryhmän tulevaisuuden toiminnasta, jatkossa käsiteltävistä teemoista ja liikenneturvallisuuden seurannasta Helsingin seudulla. Yhteistilaisuudessa on lisäksi käsitelty jo edellisenä vuonna esitettyä ajatusta, jonka mukaan LIITU- ja LOHA-ryhmät yhdistettäisiin tulevaisuudessa yhdeksi ryhmäksi. Ajatus on 52

53 saanut kannatusta, sillä ryhmissä käsiteltävien aihealueiden on katsottu olevan vahvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Liikkumisen ohjauksen ja liikenteen hallinnan yhteistyöryhmä (LOHA) LOHA-ryhmä on kokoontunut vuoden 2015 aikana kerran LIITU-ryhmän kanssa pidetyn yhteiskokouksen muodossa. Liikkumisen ohjauksen osalta tilaisuudessa on käyty läpi seudun ajankohtaisia aiheita, jaettu parhaita käytäntöjä ja pohdittu tulevaisuudessa käsiteltäviä teemoja. Lisäksi tilaisuudessa on keskusteltu LOHA-ryhmän yhdistämisestä LIITU-ryhmään. Liikennelaskentojen koordinointiryhmä (LIKO) LIKO-ryhmän tehtävänä on seurata liikennelaskentojen ja liikennemäärien kehittymistä Helsingin seudulla. Ryhmä on pitänyt vuoden 2015 aikana yhden kokouksen, jossa on perehdytty HSL:n Operatiiviset tutkimukset -ryhmän (OTR) ja Liikennetutkimukset ja ennusteet -ryhmän (TER) ajankohtaisiin tutkimuksiin. LIKO-ryhmässä on käyty läpi Helsingin, Espoon ja Vantaan liikennemäärien kehittymistä ja tarkasteltu erityisesti kävelyn ja pyöräilyn mittaamista. Ryhmässä on myös käsitelty ELY-keskuksen aineistoihin perustuvia vuoden 2014 liikennemääräkarttoja ja päivitetty liikenteen laskentalaitteita koskeva kartoitus. Syksyn 2015 liityntäpysäköintilaskentojen ohjeistus ja tietojen keruu on toteutettu LIKOryhmän kautta. LIKO-ryhmässä on lisäksi sovittu keväällä 2015, että erillinen pyörälaskentojen pienryhmä alkaa työstää yhteisiä suosituksia Helsingin seudulla tehtäviä pyörälaskentoja varten. Tavoitteena on ollut muodostaa suositukset, jotka sopisivat mahdollisimman hyvin seudulla käytössä oleviin laskentamenetelmiin ja toisaalta valtakunnalliseen ohjeistukseen. Suositukset auttaisivat erityisesti kuntia, jotka ovat vasta aloittamassa pyörälaskentojen tekemistä. Pienryhmän työskentelyn pohjalta on laadittu yhteenveto pyöräilylaskentoihin liittyvistä menetelmäsuosituksista. Lisäksi pienryhmässä on linjattu, että jatkossa kesän keskimääräisen vuorokausiliikenteen sijaan kerätään tietoa kesän keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä. Pääsääntöisesti tiedot kerätään vain konelaskentapisteistä, mutta myös vuorokausiliikenteeksi laajennettujen käsinlaskentojen tuloksia otetaan vastaan. Menetelmäsuositusten rinnalla pyörälaskentojen pienryhmässä on koottu tiedot kesän 2014 laskentatiedoista pyöräilymääräkarttojen kokoamista varten. Joukkoliikennestrategiatyöryhmä (JOSTRA) JOSTRA-ryhmällä ei ole ollut toimintaa vuonna Mikäli ryhmä tullaan jatkossa aktivoimaan, se tulee toimimaan HLJ-toimikunnan alaisuudessa. Liikennemallien ja -ennusteiden ylläpitoryhmä (MYLLÄ) Liikennetutkimuksiin ja -mallinnukseen keskittynyt MYLLÄ-ryhmä on pitänyt yhden kokouksen vuoden 2015 aikana. Ryhmässä on käsitelty muun muassa hintajousto-, matka-, liityntäpysäköinti- ja satamatutkimuksia. Lisäksi on perehdytty valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen (HLT 2016) ja tavaraliikenteen kysyntämallien sekä autoliikenteen viivytysfunktioita koskevien diplomitöiden tuloksiin. Ryhmässä on myös pohdittu Helsingin seudun liikenne-ennustejärjestelmän tilannetta ja mallien jatkokehittämistä. 53

54 MYLLÄ-ryhmässä on seurattu myös syksyllä 2014 käynnistyneen suurten raidehankkeiden ennen - jälkeen -tutkimusten kokonaisuuden etenemistä. Kokonaisuus muodostuu Kehäradan ja Länsimetron käyttöönottoon linkittyvistä seudullisista liityntäpysäköinti-, liikkumis- ja matkatutkimuksista. Tutkimuskokonaisuudella on erillinen ohjausryhmä, jossa myös KUUMA-liikenneryhmä on edustettuna. Ohjausryhmä ei ole kokoontunut erikseen vuoden 2015 aikana. MASU-koordinointiryhmä MASU-koordinointiryhmän tehtävänä on ollut toimia linkkinä MASU , ASTRA ja HLJ valmistelijoiden välillä. Ryhmässä on edustus Helsingin, Espoon, Vantaan ja KUUMA-seudun kaavoittajista. Lisäksi Helsingin seudun asuntoryhmä, KUUMAasuntoryhmä, KUUMA-liikenneryhmä, HSL, HSY ja Uudenmaan liitto ovat edustettuina ryhmässä. KUUMA-liikenneryhmän edustajana koordinointiryhmässä toimii KUUMAliikennesuunnittelija Helenius. Vuoden 2015 aikana koordinointiryhmä on muun muassa käsitellyt MAL-suunnitelmista saatuja lausuntoja, seurannut suunnitelmien etenemistä päätöksentekoprosessissa, pohtinut MASU/HLJ-viestintää ja valmistellut MAL-päätösseminaaria. Ryhmä on myös vastannut MAL-suunnitelmien jälkiarvioinnin koordinoimisesta ja käsitellyt asuntomarkkinaja asuntotonttianalyyseihin liittyviä kysymyksiä. Ryhmä on pitänyt seitsemän kokousta vuonna HLJ-toimikunta HLJ-toimikunta toimii Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluprosessin seudullisena ohjausryhmänä. Toimikunnassa on edustus pääkaupunkiseudun kunnista, KUUMA-seudulta, HSL:stä, HSY:stä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, liikennevirastosta, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Uudenmaan liitosta ja ympäristöministeriöstä. Vuoden 2015 alussa HLJ-toimikunta on käsitellyt MAL-suunnitelmaluonnoksista saatuja lausuntoja yhdessä MAL-neuvottelukunnan kanssa ja evästänyt HLJ luonnoksen viimeistelyä lopulliseksi suunnitelmaksi. HLJ-toimikunta on käsitellyt myös muun muassa HLJ jatkotöitä ja vuosien KUHA-ohjelmointia. Vuoden 2015 aikana on pidetty kuusi HLJ-toimikunnan kokousta, joista kaksi on järjestetty yhteistilaisuuksina MAL-neuvottelukunnan kanssa. KUUMA-liikenneryhmä on ollut aktiivisesti edustettuna kaikissa kokouksissa. Joukkoliikenneasiat KUUMA-liikenneryhmä on toteuttanut joukkoliikenteeseen liittyvää edunvalvontaa muun muassa laatimalla keväällä 2015 KUUMA-seudun yhteisen kannanoton joukkoliikenteen rahoituksen ja liikenneturvallisuushankkeiden puolesta. Kannanoton taustalla on ollut kuntien yhteinen tahto turvata joukkoliikenteen jatkuvuus ja luoda samalla edellytyksiä turvalliselle, kestävälle ja sujuvalle liikkumiselle. Kannanotossa on korostettu valtion sitoutumista joukkoliikenteen rahoittamiseen. Kunnilla ei ole mahdollisuutta vastata joukkoliikenteen rahoitushaasteeseen yksin, vaan kuntien ja valtion välillä tulee soveltaa 50/50 -kustannusjakoa. KUUMA-seutu pitää välttämättömänä, että joukkoliikennepalveluiden hankintoihin osoitettavia valtion määrärahoja kasvatetaan välittömästi nykytasosta nykyisen kaltaisen tai parannetun joukkoliikennetarjonnan turvaamiseksi ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn sekä kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi. 54

55 Joukkoliikenteen edunvalvontaa on toteutettu vuoden 2015 aikana myös Uudenmaan ELYkeskuksen koordinoiman Keski-Uudenmaan kuntien henkilöliikennetyöryhmän kautta. Työryhmä tarkastelee toimialueensa joukkoliikenteen kehittämistä ja yhteistyösopimusten toteutumista sekä edistää kuntien eri hallinnonalojen henkilökuljetusten sovittamista joukkoliikenteeseen. Keski-Uudenmaan kunnat HSL-jäsenkuntia lukuun ottamatta ovat edustettuina ryhmän toiminnassa. KUUMA-liikennesuunnittelija Helenius toimii ryhmässä asiantuntijajäsenenä ja KUUMA-liikenneryhmän edustajana. Vuoden 2015 aikana on pidetty kolme kokousta, joissa on muun muassa käyty läpi Keski-Uudenmaankuntien koulukuljetusten ja joukkoliikenteen hankintojen tilannetta. Työryhmässä on myös pohdittu joukkoliikenteen rahoituskysymyksiä ja käsitelty vuonna 2016 käynnistyvää Keski- Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyötä. Muut asiat KUUMA-liikenneryhmässä on vuoden 2015 alussa perehdytty KUUMApuheenjohtajakuntana toimineen Mäntsälän liikenteeseen ja maankäyttöön. Samalla on myös saatu katsaus kunnan teknisten palveluiden toimintaan ja ajankohtaisiin hankkeisiin. Myöhemmin on perehdytty myös Mäntsälän kunnan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelmaan, joka toimii eräänlaisena jatkotyönä aikaisemmin laaditulle liikenneturvallisuussuunnitelmalle. KUUMA-liikenneryhmä on tarkentanut KUUMA-seudun edustusta HSL:n koordinoimissa liikenteen yhteistyöryhmissä alkuvuonna Lisäksi on käynnistetty joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuushankkeiden rahoitusta koskevan edunvalvontapaperin valmistelu. Edunvalvontapaperi on valmistunut myöhemmin kevään aikana ja hyväksytty KUUMAjohtokunnassa alkukesästä. Vuoden 2015 alkupuolella on käyty läpi HLJ 2015-, MASU ja ASTRA suunnitelmista saatuja lausuntoja ja tarkasteltu suunnitelmien viimeistelyä. Toimintavuoden aikana on myös seurattu suunnitelmien etenemistä HSL:n, HSYK:n, KUUMA-johtokunnan ja kuntien päätöksentekoprosesseissa. KUUMA-liikenneryhmässä on perehdytty Mobility as a Service (MaaS) älyliikennehankkeeseen, jossa liikenteen palvelumuotoisuus on keskeisessä roolissa. Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen muodostamaan kasvukäytävään (HHT) on suunniteltu kokeilua, jossa on tarkoitus yhdistellä ja tuotteistaa julkista sekä yksityistä liikennettä erilaisia digitaalisia palvelualustoja hyödyntämällä. Kokeilun eräänä perusperiaatteena on eri kulkumuotojen välisten raja-aitojen poistaminen. Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut sähköisesti välitettyjen kuljetuspalvelujen kokeilulakia ja ohjeistusta. KUUMA-liikenneryhmä on osaltaan seurannut Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun etenemistä. KUUMA-seudun lausunto 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta on hyväksytty KUUMA-johtokunnassa Lausunnossa on otettu kantaa muun muassa raskaan liikenteen poikittaisyhteyksiin Keski-Uudellamaalla ja näiden sekä logistiikkaalueiden välisiin vaikutuksiin. Keväällä 2015 on perehdytty KUUMA-johtokunnan huhtikuussa hyväksymiin hallitusohjelmatavoitteisiin. Helsingin seudun yhteisten tavoitteiden rinnalla johtokunta on hyväksynyt myös KUUMA-seudun omat tavoitteet. 55

56 Uudenmaan ELY-keskus on kesällä 2015 pyytänyt KUUMA-kunnilta lausuntoja tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta (TLS) vuosille Suunnitelmassa korostetaan vahvasti korjausvelan pienentämistä ja pääväylien kunnossapitoa, mutta alempitasoisen tieverkon kunnosta joudutaan kuitenkin niukkojen resurssien vallitessa joustamaan. KUUMA-liikennesuunnittelija Helenius on laatinut KUUMA-seudun yhteisen lausuntopohjan, jota kunnat ovat voineet hyödyntää kuntakohtaisia lausuntoja laatiessaan. KUUMA-liikenneryhmä on ollut edustettuna Uudenmaan ELY-keskuksen kesäkuussa järjestämässä liikenneturvallisuusseminaarissa, jonka keskeisinä tavoitteina ovat olleet verkottuminen, tiedon ja hyvien käytäntöjen levittäminen sekä eri toimijoiden liikenneturvallisuustyön tukeminen. Erityisesti lasten ja nuorten liikenneturvallisuusasiat ja mahdollisuudet tehdä viisaita liikkumisen valintoja ovat lukeutuneet seminaarin läpileikkaaviin teemoihin. Syksyn 2015 aikana KUUMA-liikenneryhmässä on pohdittu ajatusta KUUMA-seudun yhteisestä seudullisesta joukkoliikenteen koordinaattorista. Taustalla on huoli suunnitteluresurssien riittävyydestä, sillä ELY-keskuksen neljän nykyisen koordinaattorin resurssien ei katsota riittävän kaikkien toimialueen 33 kunnan täysipainoiseen koordinointiin. Syyskaudella on myös perehdytty Helsingin yleiskaavan valmistelutyöhön sisältyneeseen kaupunkibulevardiselvitykseen, jossa KUUMA-liikenneryhmä on ollut edustettuna. Helsingin uudessa yleiskaavassa kantakaupunki laajenee 1-3 kilometriä eri suuntiin ja asutusta tiivistetään sisääntuloväylien varteen. Tiivistämisen yhteydessä Helsingin moottoritiemäisiä sisääntuloväyliä on tarkoitus muuttaa bulevardimaisiksi väyliksi. KUUMA-liikenneryhmässä on syksyn aikana perehdytty myös Uudenmaan ELYkeskuksen selvitykseen maantieverkon seudullisesta merkityksestä. ELY-keskus on selvityksen yhteydessä päivittänyt 2000-luvun alkupuolella laaditut maantieverkon laajuustarkastelut. ELY-keskuksen mukaan toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti 2000-luvulla, kun taajama-alueet ovat laajentuneet ja paikallisen liikenteen rooli maanteillä on kasvanut. Maantieverkon laajuutta koskevassa selvityksessä on tarkasteltu maanteiden verkollista asemaa ja liikenteellistä merkitystä hyödyntäen yhtenäistä kriteeristöä. Tarkoituksena on ollut tunnistaa ne tiejaksot, joiden osoittaminen ja säilyttäminen asemakaavoissa maanteinä on perusteltua merkittävän seudullisen liikenteen näkökulmasta. lisätietoja: liikennesuunnittelija Henrik Helenius, KUUMA-seutu liikelaitos, 56

57 ILMASTORYHMÄ KUUMA-ilmastoryhmän tehtävänä on koordinoida ja seurata Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman toteutumista. Seurantaryhmään on nimetty kuntien eri hallintokuntien edustajat kaikista kymmenestä KUUMA-kunnasta sekä Uudenmaan liitosta ja alueen energiayhtiöistä. Ryhmän toiminnasta vastavana tahona toimi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Ilmastoryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna Ryhmän puheenjohtajana toimi Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisten kunta-asioiden ja asiantuntijaesitysten lisäksi käynnissä olevia hankkeita. Tällaisia olivat mm. - Ilmastoryhmä toimi Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankkeen työryhmänä. Kaksivuotisessa hankkeessa vuosina ekotukikoulutettiin noin 100 kuntien työntekijää ja tarkemmin seurattavia pilottikiinteistöjä oli 26. Vuoden 2014 keskimääräinen energiansäästöaste vertailukelpoisissa kiinteistöissä oli noin 5-8 %. Uudenmaan liiton osittain rahoittamana hanke loppui virallisesti lokakuussa. Toiminta jatkui KUUMArahoitteisena tämän jälkeen. Marraskuussa järjestettiin kaksi tähän liittyvää ekotukihenkilöiden koulutustilaisuutta ja neuvoteltiin kuntien yhteyshenkilöiden kanssa kuntien osallistumisesta hankkeeseen jatkossa. Laajemmin hankkeen jatkosta tiedotetaan kunnille tammikuussa Lisäksi syksyn aikana neuvoteltiin myös KEUDAN ja Järvenpään Mestaritoimintojen kanssa kiinteistönhoidon energiatehokkuutta koskevan täydennyskoulutuksen järjestämisestä vuonna Ilmastoryhmä julkaisi vuoden lopussa kuudennen KUUMA-ilmastokatsauksen. Katsauksessa seurataan kuntien ilmastotyön etenemistä ja KUUMAn strategisen ilmasto-ohjelman toteutumista. - Uudenmaan energianeuvontaverkosto, jota johti ja koordinoi Uudenmaan liitto. Hankkeessa on muodostettu kuntien, järjestöjen ja yritysten verkosto, joka kattaa Uudenmaan alueen ja pyrkii yhteistyössä verkostoitumalla edistämään alueen energianeuvontaa. Uudenmaan liiton toimesta, yhteistyössä KUUMAilmastoryhmän kanssa, KUUMA-kunnissa järjestettiin kaikkiaan 11 energianeuvontatilaisuutta vuoden 2015 aikana. Uudenmaan liito lopettaa neuvontatoiminnan vuoden 2016 alussa, jolloin toiminnan jatkoksi on alustavasti kaavailtu yhteistä hanketta Keski-, Itä- ja Länsi-Uudenmaan kesken. - KUUMA-ilmastotyön verkkosivut julkaistiin kesällä Sivut esittelevät ilmastoryhmän ja kuntien työtä ja ajankohtaisia hankkeita. - Lisäksi ilmastoryhmä on osallistunut Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ilmastoyhteistyöverkoston ja pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian (ILSE) seurantaryhmän työskentelyyn. KUUMA ilmasto-ohjelman tärkein ensimmäisen vaiheen tavoite on, että kunnat solmivat työja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen tai käynnistävät vastaavat selvitykset ja toimenpiteet. Sopimuksella tavoitellaan 9 %:n energiansäästöä kunnissa vuoteen 2016 mennessä. Sopimuksen ovat solmineet Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula. Pornainen on tehnyt sopimuksen solmimisesta 57

58 periaatepäätöksen. Lisäksi Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa työskentelee kunnan oma energiatehokkuustyöryhmä. Mäntsälässä, Sipoossa, Hyvinkäällä ja Tuusulassa on toiminut kunnan oma energia-asiantuntija/vastaava. Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Puhdas luonto on jokaisen kansalaisen etuoikeus. Kuva: KUUMA-seutu liikelaitos HALLINTORYHMÄ Hallintoryhmällä ei ollut erillistä toimintaa vuonna 2015 Keski-Uudenmaan kuntaselvitysten takia. Lisätietoja: hallintojohtaja Esa Siikaluoma, Mäntsälä, 58

59 SIVISTYSRYHMÄ Vuonna 2015 KUUMA-sivistysryhmän puheenjohtajavuorossa oli Pornaisten kunta. Pornaisten puolesta puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Markku Hyttinen. Hyttisen siirryttyä muihin tehtäviin marraskuussa 2015, siirtyi puheenjohtajuus Mäntsälälle. Loppuvuoden puheenjohtajana toimi Mäntsälän sivistysjohtaja Pekka Lintonen. KUUMA-sivistysryhmän vuoden 2015 työskentelyssä on painottunut kolme asiaa: - Opetuspalveluiden ICT-asiat - Ohjaamohanke - Nuorisotoimen kuntakokeilu. ICT-asioissa KUUMA-kuntien yhteisessä käsittelyssä olivat mm. Edison-oppimisalustan kehittäminen, NPDL-toiminnan aloittaminen ja oppilashuoltojärjestelmän yhteishankinta. KUUMA-kuntien opetuspalveluiden ICT-hankkeita on rahoitettu Osaava-hankerahoituksella ja AVI-hankerahoituksella. KUUMA-kuntien yhteisen ohjaamohankkeen periaatteena on ollut se, että jokaiseen kuntaan/kaupunkiin muodostetaan alle 30-vuotiaille nuorille ohjaamopalveluita tarjoavia Ohjaamoita. Ohjaamosta nuori saa kerralla mm. koulutukseen, työnhakuun, kuntoutukseen, raha-asioiden hoitoon tai asunnon hankintaan liittyviä ohjauspalveluita. Ohjaamon taustalla toimii verkosto, johon kuuluvat mm. 2. asteen oppilaitokset, kuntien nuorisopalvelut, TEpalvelut ja yrityselämä. Kuntakokeilussa on kehitetty KUUMA-alueen nuorten pajatoimintaa siten, että toiminta olisi yhdenmukaista jokaisessa KUUMA-kunnassa. Lisäksi KUUMA-sivistysryhmässä on Kirkes-kuntien osalta käsitelty yhteisen kirjastojärjestelmän uusintaa. Lisätietoja: sivistysjohtaja Pekka Lintonen, Mäntsälä, pekka.lintonen@mantsala.fi SOTE-RYHMÄ Vuonna 2015 SOTE-neuvottelukunnan toiminnan painopiste oli kuntaliitosselvitykseen liittyvä valmistelu koskien sosiaali- ja terveyspalveluita. Tähän valmisteluun osallistuivat kunnista Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Kerava ja Sipoo. Valtakunnallisten SOTE-ratkaisujen ja kuntien päätösten jälkeen Keski-Uusimaan SOTEvalmistelua ovat jatkaneet samat kunnat Keravaa ja Sipoota lukuun ottamatta. Yhteinen toiminta kohdennettiin 2015 em. valmisteluun eikä varsinainen SOTE-neuvottelukunta alkuperäisessä kokoonpanossaan toiminut. Lisätietoja: perusturvajohtaja Eija Rintala, Mäntsälä, eija.rintala@mantsala.fi 59

60 Hyvinkään alakoulujen 4.luokkalaiset tanssivat Martintalolla itsenäisyyspäivän kunniaksi. Juhlallisuudet alkoivat Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattilan kättelyllä. Kuva: Susanna Aramo Hyvinkää - Järvenpää - Kerava - Kirkkonummi - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Sipoo - Tuusula - Vihti 60