Keskiviikko klo Mäntsälän kunnantalo PÖYTÄKIRJAN SIVU 63 LÄSNÄOLIJOIDEN, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2

Transkriptio

1 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta ESITYSLISTA N:o 7/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko klo Paikka Mäntsälän kunnantalo KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA NO PÖYTÄKIRJAN SIVU 63 LÄSNÄOLIJOIDEN, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 64 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 3 65 MAL-SOPIMUSPROSESSI 4 66 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN HANKKEEN LOPPURAPORTTI 6 67 EKKV-SELVITYKSEN TILANNEKATSAUS KUUMA-LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN PÄÄTÖSTEN TOIMEENPANO MUUT ASIAT ALKUVUODEN 2016 KOKOUSKALENTERI 15 PUHEENJOHTAJA Anna Helin

2 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta ESITYSLISTA N:o 7/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko klo Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Mäntsälän kunnantalo Hyvinkää Irma Pahlman Annika Kokko Juhani Kouhia Järvenpää Tarja Edry Helinä Perttu Ari Kolehmainen Kerava Markku Liimatainen Eero Lehti Säde Evilä Kirkkonummi Ulf Kjerin Raija Vahasalo Mäntsälä Anna Helin Tapio Havula Nurmijärvi Petri Kalmi Outi Mäkelä Maiju Tapiolinna Pornainen Seppo Yrtti Juha Virkki Sipoo Christel Liljeström Ari Oksanen Tuusula Arto Lindberg Sanna Kervinen Vihti Varpu-Leena Malmgren Tuija Sundberg Aki Saarikoski Karri Wikcman puheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja nuoriso nuoriso

3 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta ESITYSLISTA N:o 7/2015 Muut osallistujat ALLEKIRJOITUKSET Jyrki Mattila Erkki Kukkonen Petri Härkönen Tarmo Aarnio Esko Kairesalo Kimmo Behm Seija Marttila Mikael Grannas Hannu Joensivu Hannu Nummela Antti Kuusela Susanna Aramo Henrik Helenius Matti Vatilo Matti Reijonen Puheenjohtaja kaupunginjohtaja, Hyvinkää kaupunginjohtaja, Järvenpää kaupunginjohtaja, Kerava kunnanjohtaja, Kirkkonummi kunnanjohtaja, Mäntsälä kunnanjohtaja, Nurmijärvi vs. kunnanjohtaja, Pornainen kunnanjohtaja, Sipoo kunnanjohtaja, Tuusula vs. kunnanjohtaja, Vihti vs. yhteistyöjohtaja kuntayhteistyön assistentti liikennesuunnittelija rakennusneuvos, ympäristöministeriö ympäristönsuojelupäällikkö, Keski- Uudenmaan ympäristökeskus Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Anna Helin Susanna Aramo :t KUUMA-seutu Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka KUUMA-seutu Todistaa Susanna Aramo

4 KUUMA-johtokunta LÄSNÄOLIJOIDEN, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN KUUMA-johtokunta / 63 Puheenjohtaja päättää - todeta läsnäolijat - todeta, että kokous on laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen

5 KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA KUUMA-johtokunta / 64 KUUMA-johtokunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Ari Oksasen ja Irma Pahlmanin.

6 KUUMA-johtokunta MAL-SOPIMUSPROSESSI KUUMA-johtokunta / 65 Helsingin seudun MAL-sopimusneuvottelut ovat käynnistyneet ympäristöministeriön koollekutsumalla sopijapuolten kokouksella Neuvotteluryhmässä on keskusteltu sopimukseen sisällytettävistä teemoista ja pidetty myös erilliskokous liikenteen digitalisaatioon liittyvistä toimenpiteistä. Neuvotteluissa keskeisinä pyrkimyksinä ovat olleet MAL-sopimuksen ja sen seurannan aikaisempaa tiiviimpi kytkentä sekä indikaattoreista ja mittareista sopiminen. Neuvotteluryhmässä ovat edustettuina ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Helsinki, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, HSL, Uudenmaan ELY-keskus, liikennevirasto ja ARA. Seudulliset HLJ , MASU ja ASTRA suunnitelmat sekä syksyllä 2014 solmittu Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi muodostavat seudun yhteiset lähtökohdat uudelle MALsopimukselle. MAL-sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisätä seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistaa metropolipolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä. Sopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu, toimenpiteet ja niiden vaiheistus sovitetaan yhteen siten, että ne vahvistavat seudun toimivuutta ja kilpailukykyä kuntarajoista riippumattomana toiminnallisena kokonaisuutena ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut MALsopimusten neuvottelutavoitteet. Linjausten mukaan valtion pyrkimyksenä on lisätä merkittävästi asuntotuotantoa erityisesti Helsingin seudulla ja vahvistaa MAL-sopimusten sitovuutta. Sopimuksista tehdään valtioneuvoston periaatepäätös sen jälkeen, kun kunnat ovat hyväksyneet sopimukset. MAL-sopimusten tarkoituksena on lisätä kaupunkiseuduillaan kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä sitoutumista yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Lisäksi MAL-sopimuksiin on tarkoitus sisällyttää digitalisaa-

7 KUUMA-johtokunta tioon ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyviä tavoitteita. Julkituotuna tahtotilana on, että rahoitusta osoitetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäksi toimenpiteisiin, joissa otetaan huomioon myös liikenteen uusien käyttövoimien käytön edistäminen sekä digitalisaation vaikutukset liikkumiseen ja liikennetarpeeseen. Linjauksissa korostetaan myös innovatiivisten ehdotusten ja uusien rahoitusmallien tärkeyttä uusien hankkeiden rahoittamiseksi. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan mukaan vuonna 2014 solmitun valtion ja Helsingin kuntien välisen suurten infrahankkeiden tukemista ja asumisen edistämistä koskevan sopimuksen aikana vallinneet reunaehdot ja olosuhteet ovat muuttuneet erityisesti valtion taloudellisen tilanteen osalta. Sopimuksen sisältöä on näin ollen tarpeellista tarkastella uudelleen ja ottaa muuttuneet olosuhteet huomioon. MAL-sopimuksen kaavoitukseen, asumiseen ja liikenteeseen liittyvistä kysymyksistä on pidetty erilliset teemakohtaiset neuvottelutilaisuudet marraskuussa Keskeisinä näkökohtina ovat olleet muun muassa asumisen kohdealueiden määrittely ja liikenteen digitalisaatio. KUUMA-seudun yleiset, yhteiset tavoitteet MAL-sopimukselle on työstetty kaavoittajat-, liikenne- ja asuntoryhmissä kesäkuussa 2015 (liite 28). Syksyn aikana on myös koottu yhteen keskeisimpiä kuntakohtaisia tavoitteita neuvottelujen tueksi. Neuvottelutuloksen on ollut alun perin tarkoitus valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Neuvottelujen edetessä on kuitenkin ilmennyt, että MAL-sopimuksen syntyminen saattaa siirtyä vuoden 2016 puolelle. Rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä pitää alustuksen MAL-sopimuksen valmistelusta. Liite 28 KUUMA-seudun tavoitteet MAL-aiesopimukselle KUUMA-johtokunta päättää merkitä tiedoksi MALsopimusneuvottelujen tilannekatsauksen ja kesällä 2015 laaditun yhteenvedon KUUMA-seudun yhteisistä MAL-sopimustavoitteista.

8 KUUMA-johtokunta JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI KUUMA-johtokunta / 66 KUUMA-seudun Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke alkoi huhtikuussa 2013 ja päättyi nykyisessä muodossaan lokakuussa Hankkeen tavoitteena oli vähentää KUUMA-seudun kuntien kasvihuonekaasupäästöjä ja löytää kustannussäästöjä parantamalla kuntien toimitilojen käytön ja hankintojen energia- ja materiaalitehokkuutta. Tavoitteen toteuttamiseksi seudulle perustettiin ekotukihenkilöverkosto, jonka avulla energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisesta pyritään saamaan pysyvä käytäntö. Konkreettisena tavoitteena oli saavuttaa tarkempaan seurantaan valituissa pilottikiinteistöissä 4 %:n säästö kasvihuonekaasupäästöissä sekä energiassa ja sen kustannuksissa vuoteen 2014 mennessä ja vastaavasti 8 %:n säästö vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0-investoinneilla ja selvitettiin koulutusyhteistyötä KEUDAn kanssa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta, koulutuksen järjestämisestä, koordinoinnista ja seurannasta. Hankekumppaneita ovat kuntien lisäksi HSY, KEUDA, SYKE ja Osuuskunta ECO-One. Hanke sai kustannuksiin 50 % tukena Uudenmaan liiton myöntämää maakunnan kehittämisrahaa. Hankkeen kustannusarvio koko ajalta on , jonka toteuma-arvio on tällä hetkellä noin Hankkeessa on koulutettu kuntien palvelukiinteistöjen käyttäjiä ja kiinteistönhoitajia ekotukihenkilöiksi. Hankkeen loppuessa lokakuussa 2015 koulutukseen osallistuneita oli yhteensä 103 henkeä. Vuonna 2014 oli tarkemmin seurattavana 24 pilottikiinteistöä, joita oli kunnittain 1-4 kpl. Seurattavana olivat kiinteistöjen energiankulutus, jätehuolto ja kopiopaperin kulutus. Pilottikiinteistöissä selvitettiin sitä, missä määrin ekotukitoiminnalla voidaan vaikuttaa kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Toimenpiteiltä ei edellytetty merkittäviä investointeja. Vertailukelpoisia kiin-

9 KUUMA-johtokunta teistöjä löytyi 25 kiinteistöstä 10 kpl. Näiden energiansäästöksi vuosina arvioitiin yhteensä noin (vuonna 2014). Vertailussa ei voitu sulkea pois kaikkia teknisten investointien mahdollisia vaikutuksia. Keskimääräisen säästöasteen voidaan katsoa olleen vertailukelpoisissa kiinteistöissä 0- investoinneilla ja ekotukitoiminnalla noin 5-8 %. Laajemmassa KUUMA-seudun kuntakiinteistöjen energiatehokkuuspotentiaalin selvityksessä keskityttiin 0-investoinneilla tai vähäisillä kustannuksilla saavutettavien säästöjen arviointiin. Pilottikuntana toimi Tuusula ja arvioinnin pohjana olivat tiedot Tuusulan kunnan omistamista kiinteistöistä; niiden tilavuudet sekä vuodesta 2013 lähtien tehdyt kiinteistökohtaiset energiakatselmusraportit. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin Motivan tietoja kiinteistösektorikohtaisista säästöpotentiaaleista. Säästöarviot laajennettiin muihin kuntiin kiinteistötyypeittäin ja käyttäen hyväksi kuntakiinteistöjen kokonaisenergiankulutusta. Yhdeksän KUUMA-kunnan (Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Vihti, Sipoo, Pornainen, Hyvinkää ja Mäntsälä) yhteenlaskettu arvio energiatehokkuuspotentiaalista nollainvestoinnein on euroa (tilavuus m 3 ). Arvio käytön (ekotukitoiminnan) vaikutuksesta on 5 % ja säästöpotentiaali yhteensä euroa ja arvio kokonaissäästöpotentiaalista on euroa. Laskelmasta puuttuu Kirkkonummi, jolta vasta saadut tiedot esitetään kokouksessa. Laskennan epätarkkuudet ja varovaisuus huomioiden voidaan tässä vaiheessa sanoa, että KUUMA-seudun energiansäästöpotentiaali ilman investointeja näyttäisi olevan suuruusluokaltaan noin 1,5-2,5 miljoonaa vuodessa. Lisäksi yhteistyössä KEUDAn kanssa selvitettiin energia- ja materiaalitehokkuuden sisällyttämisestä opiskelijoiden työhön oppimisjaksoille. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden ja yritysten energia- ja materiaalitehokkuusosaamista ja luoda pk-yrityksille puitteet parantaa toimintansa energia-, materiaali- ja kustannustehokkuutta. Hankkeen kokemusten perusteella KUUMA-seudulle voidaan suositella viittä seuraavaa toimenpidettä palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi: 1. Kiinteistöjen energiakatselmukset Lähes kaikki KUUMA-kunnat ovat solmineet Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen

10 KUUMA-johtokunta (KETS), jossa sitoudutaan kunnan oman kiinteistökannan energiakatselmointiin. Kunnat ovat tehneet katselmointeja eri määrin ja joissain kunnissa näitä ei ole tehty lainkaan. Energiakatselmuksista saadaan kattava tieto kiinteistökannan 0-investointien ja varsinaisten investointien tuottavuudesta, joka helpottaa ja yksilöi suunnittelua. Katselmusten tekemistä tuetaan valtion puolesta n. 40 % kustannuksista. Nykyisen KETS kauden loppuessa 2016 tulisi kuntien varautua solmimaan uudet sopimukset ja sitoutua energiakatselmusten tekemiseen koko kiinteistökannalleen. 2. Ekotukihenkilöverkoston ylläpito ja laajentaminen Tavoitteena on rakennusten käyttäjien ja kiinteistöhuollon yhdyshenkilöiden osaamisverkostojen ylläpitoa, laajentamista sekä vertaistuen ja -oppimisen edistämistä. Ekotukihenkilöt koulutetaan kukin energiatehokkaiksi käyttäjä- tai huoltotehtäviin. Tavoitteena on, että lähes kaikkiin kuntien kiinteistöihin saadaan jatkossa sekä käyttäjien että kiinteistöhuollon ekotukihenkilö. Kouluissa ja päiväkodeissa tämä tukee myös niiden kasvatustehtävää. Pidemmällä tähtäimellä ekotukikoulutuksesta voisi yhä enemmän antaa vastuuta KEUDAlle. Lisäksi kustakin kunnasta pitäisi jatkossakin nimetä kunnan yhteyshenkilö, joka toimii kunnan sisällä koordinaattorina ja yhteistyössä verkoston kanssa. 3. Kiinteistöjen seurannan jatkaminen ja laajentaminen Seurannalla pyritään todentamaan toimenpiteiden vaikuttavuus ja löytämään ongelmakohtia kiinteistöjen käytössä ja huollossa. Nyt seurattavana olevat kiinteistöt voisivat jatkossa toimia mallikiinteistöinä, jotka ovat hyvänä esimerkkinä muille kiinteistöille. Tavoitteena olisi, että kaikki kunnan kiinteistöt kuuluisivat tarkemman seurannan piiriin ainakin useamman vuoden ajan, jolloin käytännöt ehtisivät vakiintua. 4. Kiinteistönhoitajien jatkokoulutus Kiinteistönhoitajien tapaamisissa on jatkokoulutustarve noussut usein esille. Tätä tarvitaan mm. osaamisen ylläpitämiseksi ja uuden tekniikan oppimiseen. Kunnille tarjottavaa koulutusta suunnitellaan parhaillaan yhteistyössä Järvenpään Mestaritoimintojen ja KEUDAn kanssa. Tarkoituksena on tarjota kiinteistön energiatehokkuuteen ja elinkaarikestävyyteen tähtäävää kiinteistöhuollon täydennyskoulutusta kunnille vuonna 2016.

11 KUUMA-johtokunta Kannustaminen Energiansäästön palkitsemista on käytetty kiinteistön käyttäjien kannustimena mm. Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Espoossa. Yleensä kohteet ovat olleet kouluja ja päiväkoteja, joiden kasvatustehtävää energiatehokkuustoiminta hyvin tukee. Käyttäjien palkitseminen voidaan toteuttaa esim. joko kilpailuna, kiinteällä palkitsemissummalla tai %- määräisenä palkkiona saavutetusta säästöstä. Palkitsemisessa on tärkeää huomioida myös ansioituneet kiinteistönhoidon osaajat. Asiaa voitaisiin edistää myös KUUMAseudun yhteisellä energiatehokkuuspalkinnolla. Ekotukikoulutus jatkuu ja laajenee vuonna Asiasta on keskusteltu kuntien yhteyshenkilöiden kanssa ja siitä tullaan tarkemmin tiedottamaan joulukuussa. Samalla etsitään lisää tarkemmin seurattavia kiinteistöjä. Tavoitteena on laajentaa nykyinen ekotukiverkosto (100 henkeä) 200 henkilöön ja seurattavien kiinteistöjen määrä 50:een (nyt 27 kpl). Loppuraportin tiivistelmä ja pilottikiinteistöjen raportointi ovat liitteenä. Varsinainen loppuraportti on saatavilla kokouksessa samoin kuin vuoden 2016 työohjelma. Liite 29a Tiivistelmä: loppuraportti energiatehokkuus 2015 Liite 29b Pilottikiinteistöjen tulosten raportointi Johtokunta päättää: - merkitä tiedoksi Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen-hankkeen loppuraportin (v ) - kannustaa KUUMA-kuntia solmimaan Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa uudet energiatehokkuussopimukset vuonna 2016 ja sitoutua energiakatselmusten tekemiseen koko kiinteistökannalleen. - suositella KUUMA-kunnille ekotukihenkilön nimeämistä mahdollisimman moniin kunnan kiinteistöihin. Niin ikään johtokunta suosittelee yhteyshenkilön nimeämistä kunnan sisäiseksi koordinaattoriksi ja verkostoyhteistyöhenkilöksi.

12 KUUMA-johtokunta suositella, että kaikki KUUMA-kuntien ohjelmassa olevat kiinteistöt kuuluisivat tarkemman seurannan piiriin useamman vuoden ajan, jolloin käytännöt ehtisivät vakiintua. - kannustaa KUUMA-kuntia tukemaan kiinteistön energiatehokkuuteen ja elinkaarikestävyyteen tähtäävää kiinteistöhuollon täydennyskoulutusta kiinteistönhoitajille vuonna suositella KUUMA-kunnille käyttäjien palkitsemista energiansäästöstä. Tämä voidaan toteuttaa esim. joko kilpailuna, kiinteällä palkitsemissummalla tai %-määräisenä palkkiona saavutetusta säästöstä. Palkitsemisessa on tärkeää huomioida myös ansioituneet kiinteistönhoidon osaajat. Asiaa voitaisiin edistää myös KUUMA-seudun yhteisellä energiatehokkuuspalkinnolla.

13 KUUMA-johtokunta EKKV-SELVITYKSEN TILANNEKATSAUS KUUMA-johtokunta / 67 Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin käynnistämä vapaaehtoinen kuntarakenneselvitys on johtamassa kuntien yhteistyösopimukseen. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on laajentaa ja tiivistää kuntien keskinäistä yhteistyötä sekä edistää sopijakuntien, Helsingin seudun ja valtion välistä yhteistyötä. Kunnat mm. edistävät alueen painoarvon lisäämistä metropolialueella ja läntisten kehityskäytävien kehittämistä sekä tiivistävät yhteistyötä soteedunvalvonnassa. EKKV-ohjausryhmä käsitteli tiistaina selvitysraporttia ja yhteistyösopimuksen luonnosta. Asia käsitellään vielä kunnan- ja kaupunginhallituksissa ja valtuustoissa ennen vuoden loppua. Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti / Marraskuu 2015: Kirkkonummen kunnanhallitus käsitteli asiaa ja Vihdin kunnanhallitus Alapuolella ovat linkit raporttiin ja sopimukseen. 3.PDF ESPOON JA KAUNIAISTEN KAUPUNKIEN SEKÄ KIRKKONUMMEN JA VIHDIN KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖSOPIMUS: Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio esittelee asian. KUUMA-johtokunta merkitsee asian tiedoksi.

14 KUUMA-johtokunta KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN OSAVUOSIKATSAUS TAMMIKUU-ELOKUU 2015 KUUMA-johtokunta / 68 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on käsitellyt ja toimittanut tiedoksi KUUMA-johtokunnalle Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen osavuosikatsauksen tammi-elokuulta KUUMA-komissio merkitsi osavuosikatsauksen tiedoksi ja edelleen johtokunnalle välitettäväksi kokouksessaan / 18. Liite 30: Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen osavuosikatsaus tammielokuu 2015 KUUMA-johtokunta merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi.

15 KUUMA-johtokunta KUUMA-LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN PÄÄTÖSTEN TOIMEENPANO KUUMA-johtokunta / 69 KUUMA-johtokunnan hyväksymän toimintasäännössä on määritelty 3 ratkaisuvalta henkilöstöasioissa ja 4 ratkaisuvalta hankinta-asioissa. Vs. liikelaitoksen johtaja on tehnyt seuraavat päätökset: - päätöspöytäkirja 2/2015, Toimeksianto valtuustokauden arvioinnista / Laurea - päätöspöytäkirja 3/2015, Toimeksianto valtuustokauden arvioinnista / MDI Public Oy Liite 31a Liite 31b Päätöspöytäkirja 2/2015, (Laurea) Päätöspöytäkirja 3/2015, (MDI) KUUMA-johtokunta merkitsee päätökset tiedoksi. Päätökset ovat nähtävillä KUUMA-seutu liikelaitoksen toimistolla KUUMA-johtokunnan kokouksen jälkeen. Päätökset saavat lainvoiman , kun 14 päivän oikaisuvaatimusaika on kulunut.

16 KUUMA-johtokunta MUUT ASIAT KUUMA-johtokunta / 70 Digi-hankkeen asiantuntijapalveluiden sopimus Hyvinkään kaupunki ja KUUMA-seutu liikelaitos ovat sopineet allekirjoitetulla sopimuksella, että KUUMA-seutu ostaa Digi-hankkeen asiantuntijapalvelut Hyvinkään kaupungilta. Asiantuntijan palveluita käyttävät kaikki KUUMA-kunnat eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Hyvinkään asiantuntija Jouko Riikonen siirtyy KUUMA-seutu liikelaitoksen digi-hankkeen asiantuntijaksi väliseksi ajaksi. Liite 32 Sopimus Digi-asiantuntijapalveluiden ostamisesta KUUMA-johtokunta merkitsee sopimuksen tiedoksi.

17 KUUMA-johtokunta ALKUVUODEN 2016 KOKOUSKALENTERI KUUMA-johtokunta / 71 Alkuvuoden 2016 KUUMA-johtokunnan kokoukset ehdotetaan pidettäväksi seuraavasti: ke ke ke ke 1.6. klo Sipoo klo Sipoo klo Sipoo klo Sipoo KUUMA-johtokunta päättää hyväksyä kevään kokousaikataulun.