Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:n lausunto rakennusarkkitehtikoulutuksen työryhmän muistiosta OKM 2013:6

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:n lausunto rakennusarkkitehtikoulutuksen työryhmän muistiosta OKM 2013:6 Viitaten lausuntopyyntönne OKM/12/040/2013, koskien rakennusarkkitehtikoulutuksen työryhmän muistiota Käytännönläheistä suunnitteluosaamista rakennusalalle (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:6), kiitämme mahdollisuudesta lausua asiassa. ATL:n lausunto lyhyesti: Työryhmän kirjoittama teksti alan kehitysnäkymistä ja muutoksista sekä osaamistarpeista on sinällään yhtenevä alalla vallitsevan yleisen näkemyksen kanssa, mutta johtopäätös perustuu suppealle ja väärälle tulkinnalle. Muistiossa jää huomaamatta, että rakennusten suunnittelussa ovat lisääntyneet erilaiset ristiriitaiset ja vastakkaiset odotukset, josta johtuen hankkeita on lähes mahdotonta jakaa osiin, joissa riittäisi pelkästään tekninen osaaminen. Rakennusarkkitehtikoulutuksen aloittaminen työryhmän esittämässä muodossa ei ole vastaus arkkitehtitoimistojen työvoimatarpeeseen eikä rakennusalan yleiseen suunnittelun osaamisvajeeseen vaan päinvastoin luo alalle päällekkäisen toimijaryhmän, joka entisestään lisää rakenteiden ja talotekniikan suunnittelijoiden puutteesta johtuvia ongelmia. Muistio on lakialoitteeseen verrattava toimenpide ja sen pitäisi perustua ministeriön virkamiesten virkavastuullaan tekemiin selvityksiin ja päätöksiin eikä muutaman etujärjestön omiin toiveisiin. Muistion esittämät tarpeet voidaan nopeimmin ja tehokkaimmin tyydyttää suunnittelijoiden täydennyskoulutuksella ja olemassa olevien koulutusohjelmien sisältöä täydentämällä. Jos AMK- ja yliopistotutkinnoilla on erilaiset sisällöt ja tavoitteet, niin miksi esitetyssä AMK-tutkinnossa tähdätään täysin samoihin tehtäviin ja arkkitehti-ammattinimikkeeseen kuin vastaavassa yliopistotutkinnossa. Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL esittää kantanaan, että muistiossa ei ole tuotu esiin riittäviä perusteita sille, että rakennusarkkitehtikoulutus pitäisi uudelleen aloittaa. Muistion esittämään oikeansuuntaiseen huoleen rakennuksien suunnitteluun liittyvästä ammattiosaamisen poistumasta Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL esittää, että poistuman kartoittamiseksi ja rakentamisen suunnittelun osaamistason varmistamiseksi tehdään: 1. Kattava selvitys siitä, mitä ammattiosaamista rakennusten suunnittelussa kipeimmin tulevaisuudessa tarvitaan. 2. Kattava selvitys kaksivaiheisen yliopistokoulutuksen suomista mahdollisuuksista. 3. Selvitys rakennussuunnittelun osuudesta AMK- insinöörien koulutuslinjoissa. 4. Selvitys ammattikorkeakouluissa annettavista rakennussuunnittelijoiden tutkintonimikkeistä.

2 Yksityiskohtaiset perustelut Yleistä Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:n jäsentoimistot ovat rakennusarkkitehtien pääasiallisia yksityisiä työnantajia. Jo aiemmassa lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL on tuonut esiin ihmetyksensä siitä, että se ei saanut kutsua työryhmän varsinaiseksi jäseneksi. Näkemyksemme mukaan arkkitehtien ja suunnittelijoiden tulevaa lisätarvetta käsitellään työryhmän toimeksiannossa yksipuolisesti ja yhteen ammattinimikkeeseen (rakennusarkkitehti) liittyen. Muistion sisällöstä saa vaikutelman, että työryhmä on tehnyt työnsä ilman kosketusta käytännön suunnittelutyöhön ja puhtaasti järjestöpolitiikan näkökannalta. Työryhmältä on esimerkiksi jäänyt huomaamatta viime vuosina tehty merkittävä yliopistouudistus kaksivaiheisesta arkkitehtikoulutuksesta ja toisaalta ammattikorkeakoulujen rakennusinsinöörikoulutusohjelmien sisältöjen kehittämismahdollisuudet. Lisäksi on huomattava, että muistio on ristiriidassa Opetus- ja kulttuuriministeriön itsensä laatiman Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelman, opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1 kanssa, jossa yksiselitteisesti todetaan että: Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään niiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden erilaisina ja toisiaan täydentävinä kokonaisuuksina, jotka perustuvat toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkinto-nimikkeisiin ja tehtäviin. Yleinen huomio: Työryhmä on tehnyt työnsä ilman kosketusta käytännön suunnittelutyöhön ja puhtaasti järjestöpolitiikan näkökannalta. Arviot asiakohdittain Otsikko: Käytännönläheistä suunnitteluosaamista rakennusalalle Otsikko on logiikaltaan harhaanjohtava ja myös hyvin arveluttava, kun otetaan huomioon, että se on ministeriön laatima lausunto. Otsikko kertoo enemmän työryhmän asenteesta ja katkeruudesta kuin aidosta halusta etsiä ratkaisua. On kovin ylimielistä jo otsikossa todeta nykyinen arkkitehtien suunnittelutyö ja sen opettaminen käytännölle vieraaksi. Toisaalta otsikko osoittaa pelkistäen sen, kuinka huonosti työryhmä tuntee sen tosiasian, että arkkitehdin arkipäivän työ on hyvin käytännönläheistä rakennussuunnittelun ja kaavoituksen ongelmien ja vaatimusten ratkaisemista. Huomio 1: Työryhmän muistiossa ei mitenkään perustella sitä, miten nykyinen arkkitehtisuunnittelu on epäkäytännöllistä. Tiivistelmä Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli tehdä esitys ammattikorkeakoulussa käynnistettävän rakennusarkkitehtikoulutuksen sisällöstä, tutkinnon laajuudesta ja tarvittavasta koulutusvolyymista sekä selvittää rakennusarkkitehtikoulutuksen yhteydet muuhun rakennusalan ammattikorkeakoulutasoiseen koulutukseen.

3 Edellä lainattu muistion tiivistelmän ensimmäinen lause osoittaa sen, että ministeriön päätökseen työryhmän asettamisesta ei liity minkäänlaista selvitystä rakennusarkkitehtikoulutuksen tarpeellisuudesta. Ministeriössä on tehty päätös rakennusarkkitehtikoulutuksen käynnistämisestä ilman koulutustarpeen selvittämistä. Asia näyttää erityisen oudolta kun tarkastellaan sitä siltä kannalta, että kyseessä on lakialoitteeseen verrattava toimenpide, jonka pitäisi perustua ministeriön virkamiesten virkavastuullaan tekemiin päätöksiin eikä etujärjestöjen omiin toiveisiin. Esityksessä koulutuksen tarpeellisuus on otettu (muutamalta edunvalvontajärjestöltä) annettuna ja tämän jälkeen on selvitetty vain sitä, miten koulutus järjestetään. Huomio 2: Lakialoitteeseen verrattavan toimenpiteen pitäisi perustua ministeriön virkamiesten virkavastuullaan tekemiin selvityksiin ja päätöksiin eikä yhden etujärjestön omiin toiveisiin. 1 Johdanto Johdannon yhteenvetona todetaan, että työelämästä on poistumassa eläkkeelle satoja arkkitehteja ja rakennusarkkitehteja lähivuosina. Rakentamiseen kohdistuvat kasvavat laatu- ja energiatehokkuusvaatimukset lisäävät suunnittelijoiden ja ammattiosaajien tarvetta. Poistuman korvaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja, joilla voidaan turvata rakennussuunnittelun ammattilaisten saatavuus nykyisin valmistuvien arkkitehtien lisäksi. Johdannossa on sekoitettu kaksi asiaa osaamisen tarve ja lisähenkilöiden tarve. Osaamisen tarvetta ei paikata aloittamalla uusi AMK-tasoinen rakennussuunnittelun koulutus nykyisen yliopistotasoisen koulutuksen rinnalle. Osaamisen tarve liittyy jo työelämässä oleviin suunnittelijoihin. Osaamisen tarve voidaan nopeimmin ja tehokkaimmin tyydyttää täydentämällä jo olemassa olevien koulutusohjelmien sisältöjä ja lisähenkilöiden tarve koulutettavien määrää lisäämällä. Tämä on myös arkkitehtitoimistojen kannalta nopein ja tehokkain tapa ylläpitää tarvittavat suunnitteluresurssit. Johdannossa todetaan edelleen, että Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnoilla on erilaiset tavoitteet ja sisällöt. Kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet siirtyvät pääasiallisesti työelämään. Ammattikorkeakoulun työelämälähtöisyyden korostaminen on arkkitehtisuunnittelun osalta harhaanjohtava, koska samalla tavoin yliopisto kouluttaa arkkitehteja työelämään. Tämä ei ole yliopistokoulutuksessa mitenkään poikkeavaa, vaan vastaavan työelämään suuntaavan koulutuksen saavat esimerkiksi lääkäri, juristi/asianajaja, hammaslääkäri, luokanopettaja, eläinlääkäri. Muutenkin jako työelämään ja ja ei-työelämään kertoo enemmän muistion laatijoiden asenteista kuin todellisesta tämän päivän työnteosta. Huomio 3: Osaamisen tarve voidaan nopeimmin ja tehokkaimmin tyydyttää täydennyskoulutuksella ja täydentämällä jo olemassa olevien koulutuksien sisältöä ja lisähenkilöiden tarve koulutettavien määrää lisäämällä. Huomio 4: Jos, kuten johdannossa todetaan, AMK- ja yliopistotutkinnoilla on erilaiset sisällöt ja tavoitteet, niin miksi esiteyssä AMK-tutkinnossa tähdätään täysin samoihin tehtäviin ja arkkitehti-ammattinimikkeeseen kuin vastaavassa yliopistotutkinnossa.

4 2 Rakennusalan koulutuksen nykytila Ammattikorkeakouluissa on 11 opettajaa arkkitehtuurin alalla 8 eri ammattikorkeakoulussa ja selvitystä lainaten: Työvoimassa on edelleen yli rakennusarkkitehtikoulutuksen suorittanutta. Ikärakenteesta johtuen alalta tulee lähivuosina poistumaan merkittävä määrä työntekijöitä. Poistumaa ei voida kattaa nykyisillä koulutusmäärillä pelkästään yliopistojen arkkitehtikoulutuksesta valmistuneilla. Rakennusarkkitehtien työvoimapoistuman kattamiseen ei tällä hetkellä ole myöskään sisällöllisesti vastaavaa koulutusta. Selvityksessä sekoitetaan käsitteet koulutuksen sisältö ja ammattinimike ja työvoimapoistuman kattaminen. Tämä on johtanut siihen päätelmään, että mihinkään perustumatta ajatellaan arkkitehtitoimistojen tarvitsevan AMK-koulutettuja rakennusarkkitehteja, joiden koulutuksen sisältö olisi samanlainen kuin aiemman rakennusarkkitehtikoulutuksen saaneilla. Rakennussuunnittelussa ovat lisääntyneet erilaiset rakennusfysiikkaan ja talotekniikkaan liittyvät vaatimukset, jotka edellyttävät insinöörilähtöistä suunnitteluosaamista. Huomio 5: Esitettyä kouutusta paremmin arkkitehtitoimistojen työvoimapoistuman kattaminen onnistuu yliopistouudistuksen kaksivaiheista arkkitehtikoulutusta hyödyntämällä ja ammattikorkeakoulujen olemassa olevien rakennuksen suunnitteluun suuntautuneiden insinöörilinjojen koulutusta kehittämällä. 3 Rakennusalan toimintaympäristön muutokset Työryhmän kirjoittama teksti alan kehitysnäkymistä ja muutoksista sekä osaamistarpeista on sinällään yhtenevä alalla vallitsevan yleisen näkemyksen kanssa, mutta johtopäätös perustuu suppealle ja väärälle tulkinnalle. On erittäin huolestuttavaa, että ministeriön alainen työryhmä tukeutuu tässä asiassa pelkästään yhden yksittäisen järjestön, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n teettämään vanhahkoon kyselyyn. Rakennusalan suunnittelun osalta työryhmän muistiossa lähdetään siitä, että arkkitehtisuunnittelu pitäisi voida jakaa syvällistä osaamista edellyttävään luovaan osaan ja sitä kevyempään, teknistä tietoa edellyttävään tuotannolliseen osaan. Johtopäätös ei vastaa tämän päivän arkkitehtisuunnittelun käytäntöjä ja osoittaa sen, että työryhmällä ei ole ollut käytössään selvitystä alan tarperista. Rakentamisen suunnitteluhankkeissa ovat entisestään lisääntyneet ristiriitaiset ja vastakkaiset odotukset, josta johtuen hankkeita on lähes mahdotonta jakaa osiin, joissa riittäisi pelkästään tekninen osaaminen. Tämän päivän arkkitehtitoimistojen työtekijöillä pitää olla entistä laajapohjaisempi ja tukevampi teoreettinen tieto rakennuksen ja sen ympäristön suunnittelusta ja lisäksi työssä oppimisen mukanaan tuoma tekninen osaaminen. Huomio 6: Arkkitehtisuunnittelua ei voida jakaa syvällistä osaamista edellyttävään luovaan osaan ja sitä kevyempään, teknistä tietoa edellyttävään tuotannolliseen osaan. Rakennuksen suunnittelussa on paljon ns. erityissuunnittelijan tehtäviä, jotka odottavat koulutettuja tekijöitä. Tätä ongelmaa ei ratkaista rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen käynnistämisellä. 4 Rakennusarkkitehtikoulutusta koskevat ehdotukset Työryhmä toteaa elitistisesti ja ilman mitään perusteita nykyisen koulutusjärjestelmän käytännölle vieraaksi ja puutteelliseksi toteamalla, että Työelämän ja rakennusalan muutosten vuoksi suunnittelijoiden osaamiseen kohdistuu uusia vaatimuksia ja tarpeita, joihin koulutusjärjestelmän tulee vastata. Näihin haasteisiin vastaamiseen tarvitaan monipuolista ja käytännönläheistä suunnittelijaosaamista, jota koulutusjärjestelmämme ei nykyisellään tuota.

5 Työryhmä on oikeassa siinä, että rakennusarkkitehtikoulutus on vastaus rakennusarkkitehtikunnan eläköitymisen kautta tapahtuvaan (rakennusarkkitehtien) poistumaan työelämästä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että se olisi vastaus jolla huomioidaan työelämän muuttuneet tarpeet. Se on kyllä vastaus siihen, miten huomioidaan yksittäisen järjestön ammattirakenteenmuutoksesta johtuva luonnollinen henkilökato. Hyvä esimerkki siitä, mihin koulutustason nostamisella päästään on suomalaisen peruskoulutuksen kansainvälinen menestys PISA-arvioinneissa. Menestys perustunee osaltaan siihen, että Suomessa luokanopettajilta edellytettävä koulutustaso muutettiin yliopistotasoiseksi. Miksei rakentamisen alalla voitaisi tarttua vastaavaan mahdollisuuteen ja korvata rakennusarkkitehtien ammattiosaamiseen liittyvä poistuma yliopistotasoista arkkitehtikoulutusta lisäämällä ja näin turvata alan kansainvälinen menestys. Huomio 7: Työryhmä sekoittaa ammattinimikkeen poistuman ammattiosaamisen poistumaan. Ne eivät ole sama asia. Huomio 8: Työryhmä hukkaa mahdollisuuden ammattiosaamisen korottamiseen kansainväliselle huipputasolle. Tausta-aineisto Selvitykseen kerätystä tausta-aineistosta suurin osa on asian kannalta yleistä ja varsinaisen kysymyksen, eli rakennusarkkitehtikoulutuksen käynnistämisen kannalta turhaa. Ohessa taustaaineiston yksityiskohtainen läpikäynti. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille Valtioneuvoston periaatepäätös Huomio: Kehittämisohjelman toteuttaminen ei anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamiselle. Ilmastomuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla. Toimintaohjelma ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toteuttamiseksi, ympäristöministeriön raportteja 20:2008. Huomio: Toimintaohjelmassa esitetyt rakennusten ja korjausten suunnitteluun suunnatut toimenpiteet eivät anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamiselle. Ilmastomuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla. Toimintaohjelman päivitys vuosille Huomio: Toimintaohjelman päivityksessä esitetyt toimenpiteet vuosille eivät anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamiselle. Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri RIL Huomio: Barometrin tulokset eivät anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamiselle. Ennemminkin se tukee tietoa siitä, että arkkitehdit valmistuvat nimenomaan käytännön suunnittelutyöhön. Lainaus barometrista: Arkkitehdeista lähes kaikki eli 89 % (3 200 työntekijää) ovat suunnittelutehtävissä. Se jakautuu arkkitehtuurisuunnitteluun (noin 74 %) ja kaavoitukseen (noin 15 %). Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportti. Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projekti, Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2011:23. Huomio: Raportin tulokset eivät anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamiselle. Raportin mukaan korkean teknologian osaaminen korostuu.

6 Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma, opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. Huomio: Raportin tulokset eivät anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamiselle. Vaan päinvastoin, kuten raportissa todetaan Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään niiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden erilaisina ja toisiaan täydentävinä kokonaisuuksina, jotka perustuvat toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkinto-nimikkeisiin ja tehtäviin. Korjausrakentamisen strategia Hyvin hoidettu rakennuskanta hyvän elämän ympäristö, , Linjauksia olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon ja korjaamiseen, ympäristöministeriö. Huomio: Strategiaraportin tulokset eivät anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamiselle. Vaan päinvastoin, kuten raportissa todetaan: Samalla kun olemassa olevia järjestelmiä kehitetään, on tärkeää tunnistaa tarpeet uusien koulutusohjelmien synnyttämiseksi rakennus- ja kiinteistöalan kehityksen mukaisesti. pitäisi tunnistaa alan kehityksen mukaiset uudet tarpeet. Korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelma Suomi satavuotisjuhlakuntoon, ympäristöministeriön raportteja 7: Huomio: Strategian toimeenpanosuunnitelma ei anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamiselle. Osaamistarpeet kiinteistö- ja rakentamisalalla. Laadullisten ennakointihankkeiden yhteenveto, Atte Vieno, Alina Inkinen, Teemu Vehmaskoski & Aleksis Nokso-Koivisto, OTUS & RIL Huomio: Raportin tulokset eivät anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamista. Rakennetun omaisuuden tila 2013 ROTI, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Huomio: Raportin tulokset eivät anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamiselle, koska alalla on tapana aloittaa avustavista tehtävistä: Koulutasosta riippumatta kiinteistö- ja rakentamisalalle vastavalmistunut aloittaa yleensä avustavista tehtävistä, kasvaa niissä vaiheittain itsenäiseksi ja mahdollisesti myöhemmin esimiestehtäviin. Tämä on luonteenomaista alalle, jolla epäonnistumisen riski on todellinen ja konkreettinen muutenkin kuin rahamääräisesti mitattuna. Siksi myös johtajuus alalla perinteisesti nojautuu juuri vahvaan substanssiosaamiseen. Sama vaatimus pätee siis läpi koko hierarkian. ja edelleen: AMK-koulutuksen osalta tutkintonimike ei välttämättä tarjoa työnantajalle ymmärrystä siitä, millainen on palkattavan vastavalmistuneen osaamisprofiili. Haastatteluissa nousi esille huoli siitä, että ammattikorkeakoulujen kilpaillessa opiskelijoista, koulutusohjelmista räätälöidään pehmeämpiä eivätkä ne välttämättä tarjoa sitä käytännöllistä osaamispohjaa, jota työelämässä tarvittaisiin. Rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleenjärjestämisen mahdollisuudet 2009, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry. Huomio: Raporttia ei löytynyt yleisillä hakumenetelmillä. Rakennus- ja kiinteistöalan tulevaisuuden näkymiä. Toim. Hannu Hyyppä, Metropolia Ammattikorkeakoulu, rakennus- ja kiinteistöala Huomio: Raportin tulokset eivät anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamiselle. TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Uusi Insinööriliitto UIL ry. Huomio: Raportin tulokset eivät anna perustetta rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamista.

7 Muita huomioita ja yhteenveto: Rakennusten suunnittelussa ovat lisääntyneet erilaiset ristiriitaiset ja vastakkaiset odotukset, josta johtuen hankkeita on lähes mahdotonta jakaa osiin, joissa riittäisi pelkästään tekninen osaaminen. Arkkitehtitoimistojen työntekijät tarvitsevat suunnittelun eri vaiheissa (hankesuunnittelu, ehdotussuunnittelu, yleissuunnittelu, rakennuslupavaiheen suunnittelu ja toteutussuunnittelu) monenlaista teoreettista tietoa, osaamista ja ammattitaitoa. Lisäksi suunnitelmiin tarvitaan liitteeksi yhä enemmän erilaisia täydentäviä selityksiä ja selvityksiä. Rakennusarkkitehtikouluksen aloittaminen työryhmän esittämässä muodossa ei ole vastaus arkkitehtitoimistojen työvoimatarpeeseen vaan päinvastoin luo alalle päällekkäisen toimijaryhmän, joka entisestään lisää rakenteiden ja talotekniikan suunnittelijoiden puutteesta johtuvia ongelmia. Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL esittää kantanaan, että muistiossa ei ole tuotu esiin mitään sellaisia seikkoja jotka puoltaisivat rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloittamista. Lisäksi Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL esittää, että rakentamisen suunnittelun osaamistason varmistamiseksi tehdään: 1. Kattava selvitys siitä mitä ammattiosaamista rakennusten suunnittelussa tarvitaan. 2. Kattava selvitys kaksivaiheisen yliopistokoulutuksen suomista mahdollisuuksista. 3. Selvitys rakennussuunnittelun osuudesta kaikissa ammattikorkeakoulujen insinöörien koulutuslinjoissa. 4. Selvitys ammattikorkeakouluissa annettavista rakennussuunnittelijoiden tutkintonimikkeistä. Helsinki Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Asko Takala puheenjohtaja Vesa Juola toiminnanjohtaja