Matkalla lääkäriksi lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkalla lääkäriksi lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana"

Transkriptio

1 Matkalla lääkäriksi lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Maiju Toivonen Pro gradu -tutkielma Yleinen kasvatustiede Kasvatustieteiden laitos Turun yliopisto Huhtikuu 2011

2 TURUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta/ kasvatustieteiden laitos TOIVONEN, MAIJU: Matkalla lääkäriksi lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Pro gradu -tutkielma, s. 124, liites. 5 Kasvatustiede Huhtikuu 2011 TIIVISTELMÄ Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ensimmäisen vuoden lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä sekä näiden käsitysten mahdollisia muutoksia ensimmäisen lukuvuoden aikana. Tavoitteena oli ottaa tarkastelun keskiöön juuri opiskelijoiden omat käsitykset ja peilata näitä käsityksiä muihin laadittuihin hyvän lääkärin määrittelyihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin opiskelijoiden kirjoittamia kertomuksia, joissa he pohtivat omia käsityksiään hyvästä lääkäriydestä. Opiskelijat kirjoittivat kertomukset sekä ensimmäisen opiskeluvuoden alussa syksyllä 2008 että aivan ensimmäisen lukuvuoden lopussa keväällä Tutkittavaksi joukoksi valittiin Turun ja Oulun yliopistoissa lääketieteellisessä tiedekunnassa lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa vuonna 2008 aloittanut vuosikurssi. Oulun tiedekunnan opiskelijat valittiin tutkimukseen mukaan, sillä heillä on myös käytössään opettajatuutorointijärjestelmä, mutta ei erillistä portfoliotyöskentelyä. Turun tiedekunnassa on käytössä laaja opettajatuutorointimalli ja lisäksi ammatillisia teemoja käsittelevä portfoliotyöskentely. Kvalitatiivista tutkimusaineistoa lähestyttiin tyypittelyn avulla. Kertomusten analysoinnissa pyrittiin tiivistämään aineisto kattaviin ideaalilääkäriysmalleihin, jotka kuvaavat hyvin erään vuosikurssin käsityksiä hyvästä lääkäriydestä. Kertomusten perusteella sai kuvan, että opiskelijoilla on opiskelut aloittaessaan hyvin potilaskeskeinen ja kutsumuksellinen käsitys lääkäriydestä. Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijoiden kutsumuksellinen ote opintoihin tuntuu hieman vähenevän, mutta opiskelijat kokevat edelleen sujuvan potilaskohtaamisen työn tärkeimmäksi osaalueeksi. Opiskelijat oivaltavat myös jo opintojen alussa jatkuvan kehittymisen tarpeen lääkärin työssä ja toisaalta myös omasta jaksamisestaan huolehtimisen välttämättömyyden. Lääketieteen opinnoissa ja opettajatuutoroinnissa olisi jatkossa hyvä pitää edelleen yllä omasta jaksamisesta huolehtimisen tärkeyttä, mutta myös kiinnittää huomiota opiskelijoiden mahdollisen kyynistymisen ennaltaehkäisevään työhön. Avainsanat: lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelija, lääkärin professio, hyvä lääkäri, lääkäriksi kasvaminen, lääketieteellinen koulutus, ammatti-identiteetti 2

3 UNIVERSITY OF TURKU Faculty of Education / Department of Education TOIVONEN, MAIJU: On the way to becoming a doctor Medical and dental students conceptions of being a good doctor during the first-year studies Master s Thesis, 124 p., 5 p. appendices Science of Education April 2011 SUMMARY The purpose of this Master s Thesis is to study the conceptions of first-year medical and dental students concerning what is required from a good doctor and the possible changes in these conceptions during the students first academic year. This study focuses on students conceptions and compares them with other definitions of a good doctor. The data of the study consists of students written accounts about their conceptions of being a good doctor. The data was collected in the beginning of the students first-year studies in autumn of 2008 and at the end of their first academic year in spring The study sample consists of medical and dental students who started their medical studies in 2008 either in the University of Turku or Oulu. The students in Oulu were chosen as a study sample because the Faculties of Medicine in Oulu and Turku co-operate in education planning and research work. The medical students in the University of Oulu also have a tutoring system in their study program. The medical students in the University of Turku have a comprehensive tutoring system and they also study professional themes via portfolio working. The qualitative study data was compressed into different types of groups. This compression is intended to give the reader a general picture about the conceptions of the student group. According to the results, the medical students who begin their studies in the Faculty of Medicine are very patient-centered and dedicated to their future profession. At the end of their first-year studies the students seem to lose some of their passionate attitude towards the profession. Nevertheless, students remain very patientoriented throughout their first-year studies. In addition, students understand the importance of lifelong learning and taking care of themselves very early on in their academic career. Furthermore, the well-being of the students is a really important theme that needs to be taken into consideration more in the faculty s tutoring system and in the medical studies. It s also important to find ways to prevent the medical students from becoming cynical. Key words: medical student and dental student, profession of a doctor, a good doctor, the growth of a doctor, medical education, professional identity 3

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LÄÄKÄRIYS JA PROFESSIONAALISUUS Lääkärin professio Lääkärin profession erityispiirteitä Hyvän lääkäriyden määritelmistä LÄÄKÄRIN AMMATTIIN SOSIAALISTUMINEN Lääkärin ammatinvalinta Lääkärin ammattiin sosiaalistuminen ja kasvaminen Ammatti-identiteetin kehittyminen Lääkärin ammatti-identiteetin muotoutumisesta Kyynistyminen lääketieteellisissä opinnoissa LÄÄKETIETEELLINEN KOULUTUS Lääketieteellisen koulutuksen tavoitteista Opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa Lääketieteen koulutusohjelma Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Pätevyysvaatimukset lääketieteen lisensiaatin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa Prekliiniset opinnot Lääkäriksi kasvaminen opinnot Opettajatuutorointi Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Portfoliotyöskentely Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Lääketieteen koulutusohjelma Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Ensimmäisen lukuvuoden opinto-ohjelma Lääkäriksi kasvamiseen liittyvät opinnot Opettajatuutorointi Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Yhteenvetoa hyvästä lääkäriydestä ja lääketieteellisistä opinnoista

5 5 TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen aineisto Aineiston analyysimenetelmät TULOKSET Aineistosta luodut ideaalilääkäriysmallit Auttaja Potilaskeskeinen konsultantti Kehittäjä Auktoriteetti Ongelmanratkaisija Perinteisen profession edustaja Yksilötason muutossuuntaukset ideaalilääkäriyskäsityksissä ensimmäisenä lukuvuonna Täydellisestä osaajasta kohti oman hyvinvoinnin huomioimista Lääkärikeskeisyydestä kohti potilassuuntautunutta lähestymistapaa Empatiasta kohti ammatin realiteetteja Käsitys hyvästä lääkäriydestä säilynyt ennallaan Opiskelijoiden hyvän lääkäriyden käsitysten muutokset ensimmäisen opiskeluvuoden aikana suhteessa taustamuuttujiin POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Esimerkkejä tyypittelyn tukena käytetyistä avainsanoista KUVIOT Kuvio 1. Yhteenveto hyvän lääkäriyden määritelmistä Kuvio 2. Muutossuuntaukset aineistossa ensimmäisen lukuvuoden aikana

6 TAULUKOT Taulukko 1. Turun ja Oulun yliopistojen lääkärikoulutuksen kompetenssitavoitteet Taulukko 2. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteet Turun yliopistossa Taulukko 3. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon rakenne lukuvuonna Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Taulukko 4. Ensimmäisen lukuvuoden opettajatuutorointiohjelma Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Taulukko 5. Ensimmäisen lukuvuoden portfoliotyöskentelyn runko Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Taulukko 6. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon rakenne lukuvuonna Oulun yliopistossa Taulukko 7. Lääketieteen koulutusohjelman prekliinisen opintovaiheen tutorohjaussuunnitelma Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Taulukko 8. Vastaajamäärät ja vastausprosentit syksyllä 2008 ja keväällä Taulukko 9. Ristiintaulukointia ideaalilääkäriysmallien jakautumisesta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden joukossa syksyllä Taulukko 10. Ristiintaulukointia ideaalilääkäriysmallien jakautumisesta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden joukossa keväällä

7 1 Johdanto Suoritin kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon kuuluvan työharjoitteluni kevät-kesällä 2009 Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö TUTKEssa. TUTKE on lääketieteellisen tiedekunnan hallinnon alla toimiva yksikkö, joka koordinoi muun muassa opettajatuutorointia ja perustutkinto-opiskelijoiden portfoliotyöskentelyä, opettajien pedagogista koulutusta, koulutuksen laadunvalvontaa sekä lääketieteelliseen koulukseen liittyvää tutkimusta. Harjoitteluni aikana sain perehtyä TUTKEssa tässä tutkimuksessa käytettävään kyselylomakeaineistoon, ja lopulta aloin kiinnostua lääkäriopiskelijoiden hyvän lääkärin käsityksistä ja niiden kehittymisestä opintojen aikana pro gradu - tutkielmani aiheena. TUTKEsta olen saanut paljon tukea ja apua tämän pro gradu tutkielman työstämiseen erityisesti Pekka Käävältä, Outi Jääskeläiseltä, Heli Vinkka-Puhakalta ja Antti Tarposelta. Pro gradu tutkielmani ansiosta olenkin saanut perehtyä lääketieteelliseen koulutukseen, joka on ollut itselleni alun perin vieras, mutta mielenkiintoinen opintoala. Tässä Pro gradu -tutkielmassa on tarkoituksena tutkia ensimmäisen vuoden lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden ideaalikäsityksiä hyvästä lääkäriydestä. Käsityksiä kysyttiin opiskelijoilta sekä aivan heidän opintojensa alkuviikkoina että ensimmäisen lukuvuoden päätteeksi, jotta saatiin kuva hyvän lääkärin käsitysten mahdollisista muutoksista ensimmäisen vuoden opintojen aikana. Tutkimuksen tavoitteena on siis selvittää, millaiset käsitykset lääketieteelliseen tiedekuntaan tulevilla opiskelijoilla on hyvästä lääkäriydestä sekä miten ensimmäisen vuoden opinnot voivat muuttaa näitä professiokäsityksiä. Pyrkimyksenä on selvittää tutkimuksen avulla lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden ammatillisen kasvun alkutaipaleen kulkua. Tarkoituksena on myös pohtia, mistä nämä ennakkokäsitykset sekä mahdolliset muutokset näissä professiokäsityksissä voisivat johtua. Aihe on tärkeä ja tutkimisen arvoinen, sillä yleensä opiskelijat saapuvat tutkimusten mukaan lääketieteelliseen tiedekuntaan täynnä intoa ja idealistisia ajatuksia. Kuitenkin 7

8 opintojen myötä opiskelijat usein kyynistyvät. (esim. Eli & Shuval 1982; Hojat, Vergare, Maxwell, Brainard, Herrine, Isenberg, Veloski & Gonnella 2009) Tämän tutkimuksen tulokset antavat kuvaa siitä, mitä opiskelijoiden käsityksille tapahtuu opintojen alussa. Tuloksia voidaan hyödyntää lääketieteellisten opintojen ja opettajatuutoroinnin suunnittelussa sekä turkulaisten lääketieteen opiskelijoiden käyttämän sähköisen portfolion tehtävien suunnittelussa. Opiskelijoiden ennakkokäsitykset hyvästä lääkäristä ohjaavat oletettavasti opiskelijoita opinnoissaan, joten tutkimus voi tuoda tärkeää lisätietoa tästäkin näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa on mukana opiskelijan hyvinvointia tukeva näkökulma. Mikäli tutkimuksessa todetaan lääkärin professiota koskevien käsitysten muuttuvan merkittävästi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, tulee pohtia, miten tukea opiskelijoita luomaan korvaavia malleja romahtaneiden ihannekuvien tilalle. Myöhemmät opinnot ja työelämään tutustuminen voivat aiheuttaa stressiä opiskelijalle, mikäli omat ihannekuvat lääkärin työstä eivät kohtaa todellisuuden kanssa. Tässä kohdassa opiskelijalla saattaa ilmetä usein kyynistymistä. Kyynistymiseen voisikin puuttua jatkossa tarkemmin esimerkiksi juuri opettajatuutoroinnin ja portfoliotyöskentelyn avulla. Opettajatuutoroinnin avulla voisi pyrkiä löytämään jo ennalta opiskelijat, jotka ovat vaarassa kyynistyä. Tämä tutkimus voisi olla tässä apuna. Tutkimuksessa ovat mukana Turun ja Oulun yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien vuonna 2008 aloittaneen vuosikurssin lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat. Turun ja Oulun tiedekuntien opiskelijat on valittu tämän tutkimuksen kohderyhmäksi, sillä kyseiset tiedekunnat tekevät paljon yhteistyötä sekä tutkimuksellisesti että koulutuksen suunnittelutyön puitteissa. Lisäksi Oulussa on pyritty kehittämään opettajatuutorointijärjestelmää Turun mallin mukaisesti. Kuitenkaan tutkimushetkellä Oulussa ei ole ollut käytössä yhtä kattavaa opettajatuutorointijärjestelmää eikä portfoliota, jonka avulla opiskelijat käsittelevät erilaisia lääkärin työssä keskeisiä ammatillisia teemoja. 8

9 2 Lääkäriys ja professionaalisuus Lääkärin ammatti on yksi vanhimpia ammatteja. Lääkäreiden ammattikunnan professionaalisilla piirteillä on myös pitkä historia. Samoin lääkäreiden oikeuksista ja velvollisuuksista on säädetty jo hyvin varhain. Vanhimmat lääkärin velvollisuuksia ja oikeuksia koskevat säädökset on kirjattu jo babylonialaisen kuningas Hammurabin hallintokauden ( ekr.) lakikokoelmaan. Myös hyvin edelleen tunnettu Hippokrateen vala on laadittu jo aikavälillä ekr. Kyseisillä kirjauksilla on haluttu varmistaa lääkärin hyvät tarkoitusperät toimintansa taustalla. Vuonna 1518 lääkärien asema monopolisoitiin ensi kerran, kun lontoolaisille lääkäreille annettiin valtuudet myöntää oikeus lääkärinä toimimiseen sekä valvoa ammatin harjoittamista. Myös Ruotsi-Suomeen perustettiin kuningatar Kristinan aikakaudella vuonna 1811 Collegium Medicum, joka asetti lääkärinä toimimisen ehdoiksi tutkinnolla osoitetun koulutuksen sekä vannotun lääkärivalan, jolla lääkärit sitoutuivat noudattamaan ammattikunnan etiikkaa. Nykyisin Suomessakaan ei edellytetä enää lääkäreiltä valan vannomista, mutta lääketieteellisissä tiedekunnissa vala vannotaan siitä huolimatta yleensä lääketieteen lisensiaattien valmistumisjuhlassa eli publiikissa. Tällä traditiolla on pyritty ylläpitämään lääkärin profession perinteitä. Onkin tärkeää huomata, että lääkärin profession perinteet säilyvät yhä edelleen pitkälti ammattikunnan itsensä ansiosta. Professio määrittää itse profession tehtävät lääketieteellisen koulutuksen kautta ja on näin ylläpitämässä vahvaa professiota. (Äärimaa 2005, 12 13; Rinne & Jauhiainen 1988, 68.) Lääkäreitä on koulutettu yliopistoissa yliopiston perustamisesta asti, ja lääkärin professio onkin muun muassa pappien ja lakimiesten ohella perinteisimpiä ja vanhimpia professioita (Reid, Dahlgren, Petocz & Dahlgren 2008, 729). Samoin hammaslääkärin ammatti lukeutuu näihin perinteisiin professioihin, ja lääkärin profession piirteet koskevatkin pääosin myös hammaslääkäreiden ammattikuntaa (Pöyry 2005). Pappien, lakimiesten ja lääkäreiden muodollinen koulutus alkoi Suomessakin jo vuonna 1640 perustetussa Turun Akatemiassa (Konttinen 1993, 22). Tosin vielä Ruotsin vallan aikana 9

10 lääkärin ammatti ei ollut kovinkaan arvostettu eikä taloudellisesti kannattava, vaikka lääkäreille perustettiin akateeminen koulutus ja taustalla toimi ammatinharjoittamista valvova Collegium Medicum. Ensimmäinen akateeminen lääkärikin valmistui Turun Akatemiasta vasta 1742, sata vuotta opinahjon perustamisen jälkeen (Halila 2007, 92). Ammatin yhteiskunnallinen arvostus on vaihdellut eri aikakausina, ja lääkärit ovatkin joutuneet kamppailemaan toimintareviiristään puoskareina pidettyjen lääkärintoimen harjoittajien kanssa (Rinne & Jauhiainen 1988, 68 69). Vuonna 1835 perustettu Suomen Lääkäriseura sekä lääkäreiden määrän vähitellen lisääntyvä kasvu alkoivat kuitenkin edistää ammattikunnan kehitystä kohti järjestäytynyttä ja omat oikeutensa tuntevaa professiota. Jo vuonna 1890 lääkärin ammatti suojattiin asetuksella lääkärin ammatin harjoittamisesta. Suomen Hammaslääkäriseura perustettiin vuonna 1892 ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim vuonna Duodecim, on tieteellinen yhdistys, joka pyrkii kehittämään lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. (Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia 2010; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010.) Siirryttäessä 1900-luvulle voitiin sanoa lääkäreiden nousseen yhteiskunnassa arvostetuiksi asiantuntijoiksi. Vuonna 1910 perustettiin vielä Suomen Lääkäriliitto, jolla on ollut alusta asti tavoitteena edistää maamme lääkäreiden kollegiaalisuutta ja lääkärin professiota (Kouvalainen & Sarvilinna 2000). Kuitenkin vasta 1960-luvulla lääkärin ammatin arvostus nousi huippuunsa esimerkiksi lääkäripulan vuoksi. (Rinne & Jauhiainen 1988, 72 84; 95 99; 112.) 2.1 Lääkärin professio Risto Rinne ja Arto Jauhiainen (1988, 7) ovat listanneet profession keskeisiksi piirteiksi korkean koulutustason, yleisen hyvän palvelemisen, ammatin autonomisen aseman, pätevyyden ja rekrytoinnin kontrolloinnin, erityiskoulutuksen kautta hankitut erikoiskvalifikaatiot, ammatin intellektuaalisuuden ja profession harjoittajien organisoitumisen järjestöiksi. Perinteisesti niin sanottuihin profession arkkityyppeihin 10

11 on laskettu kuuluvaksi lakimiehet, lääkärit, papit ja upseerit (Freidson 1970). Nämä kyseiset ammatit edustavat profession arkkityyppiä, sillä ne ovat vanhoja, perinteisiä ja arvostettuja ammatteja. Profession leiman pysyminen on ollut mahdollista juuri niiden suljetun luonteen, oman kieli- ja käsitejärjestelmän ja laillisen autonomisen aseman vuoksi. Hieman kriittisemmän näkökulman eli niin sanotun ideologisen professiomäärityksen mukaan professionaalisuuden ideana on nimenomaan ammatin erottautuminen ja tämän erottautumisen kautta ammatin sosiaalisen aseman kohottaminen tai ylläpitäminen. Jotta näiden perinteisten professioiden sosiaalinen status on saatu pidettyä korkealla, on vaadittu ammattiin pääsyn, ammattikvalifikaatioiden ja koulutuksen kontrollointia. Koulutuksen kautta hankituilla kvalifikaatioilla onkin Max Weberin mukaan ammattikunnasta poissulkeva ominaisuus, sillä ilman koulutuksen kautta saatua pätevyyttä ei ole mahdollista liittyä osaksi professiota. (Rinne & Jauhiainen, 1988, 8-10; Blom, 1987.) Professioon kiinnitytään nimenomaan koulutuksen kautta, sillä koulutus tuottaa muodollisen pätevyyden, jota kyseisessä ammatissa vaaditaan. Tutkinto toimii samalla takuuna kyseisen alan ammattilaisen osaamisesta. Kuitenkaan pelkät koulutuksen kautta opitut kvalifikaatiot eivät riitä, sillä perinteiset professiot kattavat myös muita piirteitä, kuten ammattikunnalle kuuluvat moraaliset kvalifikaatiot, ammattietiikan, oman kielijärjestelmän, ajattelutavan, ammattikunnan välisen solidaarisuuden ja ammattiylpeyden. (Rinne & Jauhiainen 1988, 24.) Nämä muut ammatissa toimimiseksi vaadittavat ominaisuudet opitaan yleensä koulutuksen lisäksi ennen kaikkea kyseiseen ammattiyhteisöön sosiaalistumisen kautta. Tätä tiettyyn suljettuun professionaaliseen ammattiyhteisöön kuulumista korostetaan usein ulkoisilla symboleilla, kuten pukeutumisella, titteleillä ja oppiarvoilla. Näillä symboleilla korostetaan myös ammattikuntaan kuuluvan profession haltijan asiantuntijuutta sekä legitiimiä valtaa toimia kyseisessä ammatissa. (Rinne & Jauhiainen 1988, 34.) 11

12 Inga Hellberg (1978) on todennut profession olevan ammattiryhmä, joka on monopolisoinut hyödyllisenä ja arvokkaana pidetyn tiedon. Tämän monopoliaseman myötä myös tähän tietoon perustuvat ammattiasemat ovat monopolisoituja. Kun monopolisoitu tieto on tunnustettu arvokkaaksi ja tarpeelliseksi, eikä siihen pääse käsiksi kuin tähän asemaan legitimoitu valikoitu joukko eli kyseisen ammattikunnan edustajat, niin myös tämän arvokkaan tiedon haltijat nauttivat laajaa sosiaalista arvostusta. Perinteiset professiot ovatkin kuuluneet yleensä asemansa puolesta ylimpien ammattikuntien niukkaan eliittiin. Näin on usein edelleen väestön koulutustason kohoamisestakin huolimatta, sillä nämä perinteiset professiot ovat säilyttäneet asemansa vaativina ja pitkää koulutusta edellyttävinä asiantuntija-ammatteina. Näihin arvostettuihin ylimpiin ammattiluokkiin kuuluminen on tarkoittanut yleensä myös varsin korkean taloudellisen ja kulttuurisen pääomatason kertymistä. (vrt. Rinne & Jauhiainen 1988, 20; 23.) Lääkärit lasketaan siis kuuluvaksi perinteisiin professioihin, ja ammattikunta nauttii tänäkin päivänä laajaa arvostusta kansalaisten keskuudessa. Suomen Kuvalehti on vuodesta 1991 alkaen tehnyt yhteensä viisi kertaa kartoituksen suomalaisten eniten arvostamista ammateista. Ammattien arvostus 2010 tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista 380 eri ammattiin, ja kuten kaikissa edeltävissäkin kyselyissä, kirurgin ammatti oli arvioitu kaikkein arvostetuimmaksi ammatiksi. Lääkäreiden ammattikunnan laajasta arvostuksesta kertoo myös se, että kymmenen arvostetuimman ammatin joukossa oli jopa seitsemän erilaista lääkäriä. Kymmenen kärjen joukossa olivat kirurgin lisäksi myös ammattinimikkeet lääkäri, erikoislääkäri, ylilääkäri, silmälääkäri, hammaslääkäri ja terveyskeskuslääkäri. (Suomen Kuvalehti, 2010.) Lääkärit ovat siis hyvin arvostettu ammattikunta. Kuitenkin lääkäreiden ammattikunnassakin arvostus on jakautunut epätasaisesti. Kirurgeja ja monia erikoislääkäreitä arvostetaan sekä kansan että lääketieteen opiskelijoiden parissa. Terveyskeskuslääkäreiden työ taas ei näytä olevan yhtä suuressa suosiossa lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa. Tämän päätelmän voisi tehdä jo senkin perusteella, että 12

13 lähes kaikki lääketieteen opiskelijat suunnittelevat jatkavansa opintojaan erikoislääkäriksi peruskoulutuksen suorittamisen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005). Terveyskeskuslääkärin työ saattaa näyttäytyä opiskelijoille hyvin raskaana, heikommin arvostettuna ja huonommin palkattuna kuin erikoislääkäreiden työ (vrt. Rinne & Jauhiainen 1988, ). Terveyskeskuslääkäreiden tarve kunnissa on kuitenkin suuri, joten työn suosion lisääminen tulevien lääkäreiden joukossa on suuri haaste. Hammaslääkäreiden määrä on lisääntynyt lääkäreitä hitaammin, sillä vielä vuonna 1890 Suomessa arveltiin olevan vain 20 varsinaista hammaslääkäriä, ja heidänkin vastaanottonsa olivat kaupungeissa. Harvalukuinen hammaslääkärikunta kiersi kuitenkin ajoittain myös maaseudulla. (Sotamaa 2004.) Tänä päivänä maamme kärsii hammaslääkäripulasta, eikä valmistuvien hammaslääkäreiden määrä tule vuosikausiin vastaamaan eläkkeelle jäävien hammaslääkäreiden määrää (Suominen-Taipale 2007). Suomea uhkaava hammaslääkäripula lisää oletettavasti jatkossa yhä enemmän hammaslääkäreiden ammatin arvostusta ja todennäköisesti hammaslääketieteen opintoihin pyrkivien nuorten määrää. 2.2 Lääkärin profession erityispiirteitä Lääkärin professio on muotoutunut pitkän ajan kuluessa ja siihen tiivistyvät ammattiryhmän keskeiset arvot ja toimintaperiaatteet. Lääkärin professioon kuuluviksi arvoiksi ja toimintaperiaatteiksi on määritelty muun muassa kliininen osaaminen, tiedot ja taidot sekä niiden jatkuva kehittäminen, kollegiaalinen yhteistyö, toiminnan eettisten ja juridisten puitteiden ymmärtäminen, erinomaisuus, humanistiset arvot, vastuullisuus sekä altruismi eli potilaan edun ensisijaistaminen. Tärkeä arvo on myös sitoutuminen jokaisen potilaan hoitamiseen yksilönä. (Patja, Litmanen, Helin-Salmivaara & Pasternack 2009, 2366; Saarni 2005, 135; Holmberg-Marttila, Turunen, Helminen & Pimiä 2007, 153.) Lääkärin valassa tulee esiin myös ammatin kutsumuksellinen luonne, joten lääkäreiden odotetaan tekevän työtään aidosta auttamisen halusta ja heittäytyvän 13

14 ammattiin koko persoonallaan, jopa vapaa-ajallaankin (Jauho 2004, 88; Pasternack, Pelkonen, Eskola & Haahtela 2007; Pasternack & Saarni 2007, 20). Vastavuoroisesti lääkäriprofessiolla on yhteiskunnan legitimoimat oikeudet toimia työssään autonomisesti ja tehdä itsenäisesti päätöksiä eettisten periaatteiden mukaisesti esimerkiksi taudinmääritykseen ja hoitoihin liittyen, sekä saada työstään kohtuullista palkkaa ja nauttia yhteiskunnallista arvostusta (Saarni 2005, 136). Lääkärin professiota määrittävät vahvasti vaativa akateeminen tieteellinen koulutus ja lääkärin etiikka. Lääkärin eettiset periaatteet yhdistävät koko ammattikuntaa, sillä niihin pohjautuu ammattikunnan yhteinen moraalinen arvopohja. Lisäksi lääkärin professioon kuuluu olennaisesti vapaus tehdä itsenäisesti ammatinharjoittamiseen kuuluvia päätöksiä, tietysti eettisten periaatteiden mukaisesti. Tätä vapautta kutsutaan kliiniseksi autonomiaksi. Lääkärit ovat järjestäytyneet Suomen Lääkäriliittoon, jonka valtuuskunta on hyväksynyt lääkärin perusarvot. Lääkärit määrittävät siis itse vahvasti hyvää lääkäriyttä. Lääkäriliiton keskeisenä tehtävänä on lisäksi ylläpitää lääkäreiden kollegiaalisuutta, kehittää ja ylläpitää lääkäreiden ammatillisia arvoja sekä edistää lääkäreiden professiota. (Äärimää 2005, 12; Saarni 2005, 135.) Hammaslääkärit ovat vastaavasti järjestäytyneet Suomen Hammaslääkäriliittoon. Juuri kollegiaalisuus onkin lääkärin ammattikunnan keskeisimpiä piirteitä, jota korostetaan lääketieteellisissä opinnoissa alusta alkaen. Suomen Lääkäriliitto tarkoittaa kollegiaalisuudella pyrkimystä pitää yllä arvonmukaista henkeä ja hyvää toveruutta maan lääkärikunnan keskuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, ettei lääkäri saa levittää tai ylläpitää väärää käsitystä kollegojen pätevyydestä, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksista eikä moittia potilaalle kollegaansa. (Suomen Lääkäriliitto 2005.) Kollegiaalisuus pitää yllä yhteisöllisyyttä lääkäreiden keskuudessa, mikä mahdollistaa osaltaan ammattikunnan vahvan professionaalisen aseman säilymisen. Mitä yhteisöllisempi ja järjestäytyneempi ammattikunta on, sitä vankempi asema on myös vahvalla professiolla. 14

15 Itsenäisenä ja laillistettuna lääkärinä ei ole voinut ennen toimia Suomessa ilman lääketieteen lisensiaatin tutkintoa sekä perusterveydenhuollon lisäkoulutusta. Tutkinnon ja lisäkoulutuksen suorittamisen jälkeen lääketieteen lisensiaatti on saanut hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) oikeutta harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä. (Suomen Lääkäriliitto 2005.) Tästä prosessista säädettiin Suomen valtion säätämissä laissa asetuksilla (asetukset 1435/1993; 1342/2002). Lääkärin laillistamisprosessi on kuitenkin muuttumassa, sillä astuu voimaan lakimuutos, jonka jälkeen lääkärit laillistetaan LL-tutkinnon perusteella. Lakimuutoksen jälkeen lääkärillä on oikeus harjoittaa ammattiaan itsenäisesti ilman edellytystä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta. (Suomen Lääkäriliitto 2011.) Suurin osa lääkäreistä kuitenkin erikoistuu peruskoulutuksen jälkeen jossakin vaiheessa uraansa, mikä määrittää myös vahvasti ammattikuntaa (Suomen Lääkäriliitto 2008). Vähemmistö lääkäreistä jää yleislääkäreiksi. Jo 1960-luvulta lähtien erikoistumisopintojen on nähty olevan ammattikuntaa erotteleva tekijä ja tuoneen erikoistujalle statusarvoa. (Rinne & Jauhiainen 1988, ) Lääkärin professiota takaavat siis omalta osaltaan niin Suomen valtio ja lainsäädäntö, lupia myöntävät tahot sekä lääketieteen koulutus. Ennen kaikkea hyvinvointivaltio on ylläpitänyt lääkäreiden ammattikunnan monopoliasemaa. Terveydenhuoltopalvelut onkin koettu Suomessa tärkeiksi hyvinvointiyhteiskunnan tukipilareiksi. (Rinne & Jauhiainen 1988, 349; 356.) Lääkärin profession erityispiirteet määrittelevät pitkälti myös hammaslääkäreiden ammattikuntaa. Tässä tutkimuksessa puhuttaessa lääkäreistä tarkoitetaankin samalla myös hammaslääkäreitä, ellei toisin erikseen mainita. Kuitenkin tulee muistaa, että lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työnkuvat eroavat selkeästi toisistaan. Kyseisillä ammateilla on myös selkeästi erilaisia kulttuurisia eroja, ja lääkärin ammatti on perinteisesti ollut enemmän esillä esimerkiksi mediassa ja populaarikulttuurissa. Voikin sanoa lääkärin ammatin olevan edelleen tunnetumpi verrattuna hammaslääkärin 15

16 ammattiin. Lääkärin ammatti edustaa edelleen hyvin arvostettua vanhaa professiota, mikä lisää lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman kiinnostavuutta nuorten parissa. Vuonna 2010 lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan Turun yliopistoon haki 820 lääkärin urasta kiinnostunutta. Samana vuonna Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan oli 208 hakijaa. (Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Opiskelijavalinta.) Tosin Turun tiedekuntaan valitaan myös vähemmän hammaslääketieteen opiskelijoita, sillä heillä sisäänotto on vuosittain 40 ja sisäänpääsyprosentti vuonna 2010 oli 19,2 %. Lääketieteen koulutusohjelmaan otettiin samana vuonna 121 uutta lääketieteen opiskelijaa ja sisäänpääsyprosentti heillä oli 14,8 %. Kuitenkin hammaslääkäreistä on maassamme kova pula, mikä oletettavasti lisää jatkossa yhä enemmän ammatin kiinnostavuutta nuorten parissa. Lääkäri- ja hammaslääketieteen koulutusohjelmiin on kuitenkin melko vaikeaa päästä sisään verrattuna moniin muihin koulutusaloihin. Vertailun vuoksi vuonna 2009 Suomen yliopistojen luonnontieteellisten tiedekuntien keskimääräinen sisäänpääsyprosentti oli 34,0 ja teknillistieteellisten alojen 20,6 (Opetusja kulttuuriministeriön KOTA-tietokanta, 2010). Lääkärin ammatti on palkitseva, mutta myös erittäin haastava ja henkisesti kuormittava. Työn hyviksi puoliksi koetaan työn monipuolisuus, ihmisläheisyys, lääkärin itsensä tarpeelliseksi kokeminen ja vaikutusmahdollisuudet ihmisen terveydentilaan. Kuitenkin työn varjopuolina ovat työn henkinen kuormittavuus, työn paljous ja kova vastuu. (Virkki, Kumpusalo, Mattila, Virjo, Neittaanmäki, Hyppölä, Kujala, Luhtala, Halila & Isokoski, 1997.) Lääkäreiden joukossa ilmenee vuonna 1999 tehdyn hyvinvointitutkimuksen mukaan erityisen paljon työuupumusta verrattuna muihin ylempiin toimihenkilöihin. Hammaslääkäreiden ammattikunnassa on ilmennyt myös paljon uupumusta, tutkimusten mukaan heistä on kokenut työuupumusta jopa puolet (Suomen Hammaslääkäriliitto 2007; Eerola, henkilökohtainen tiedonanto ). Myös lääkäreiden alkoholin käyttö on tutkimusten mukaan lisääntynyt selvästi. (Siltala 2003, 981.) Vahva sitoutuminen ja kutsumuksellinen ote työhön ovat näyttöjen mukaan uuvuttaneet ammattikuntaa (Hupli 2007, 170). Työn psyykkisellä kuormittavuudella ja 16

17 pakkotahtisuudella on varmasti yhteyttä myös siihen, että mieslääkäreiden on tutkittu tekevän yli kaksi kertaa ja naislääkäreiden yli neljä kertaa niin paljon itsemurhia kuin muut ylemmät toimihenkilöt (Lindeman, Läärä, Hirvonen & Lönnqvist 1997). Monilla lääkäreillä tuntuu olevan vaikeuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Lääkärin työn kuormittavuus tulee tuskin lähivuosina kääntymään laskuun. Perinteisiä professioita on määrittänyt pääsy salattuun ja suljettuun tietoon käsiksi. Tätä kyseistä tietoa on pidetty arvokkaana osittain juuri siksi, että se ei ole kenen tahansa käytettävissä. Alan koulutukseen pääsy on suljettua, ja ammattikunta itse valvoo omaa koulutustaan, siihen rekrytointia, koulutuksen sisältöä ja tätä kautta professioon rekrytoitumista. Ammattikunnan asiantuntijatieto on vaivalloista hankkia ja siksi luonteeltaan salaista ja hyvin suojattua. Lisäksi ammattikunnan asiantuntijatiedon saatavuutta vaikeuttaa ammattikunnan oma kieli. (Rinne & Jauhiainen 1988, ) Lääkäreillä on ollut siis monopoliasema lääketieteen hallitsijoina. Nykyisin kuitenkin kehittynyt tietoyhteiskunta on osittain haastanut tätä lääkäreiden monopoliasemaa lääketieteen asiantuntijoina (Saloheimo & Vuorenkoski 2003, 977). Internet ja muut lähteet tarjoavat valtavasti informaatiota, ja potilaat osaavatkin oma-aloitteisesti etsiä tietoa oireistaan ja ovat nykyisin tietoisempia omista sairauksistaan. Lääkärin ammatin harjoittamisen oikeus ei ole tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä kuitenkaan muuttunut, lääkäreiden ammattikunta säilyttää edelleen monopoliasemansa lääketieteen harjoittajina. Tosin sairaanhoitajat saavat vuodesta 2011 alkaen kirjoittaa reseptejä tietyissä tapauksissa käytyään lisäkoulutuksen (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2011). Toisaalta taas lääkäreille on lisätty uusia tehtäviä osittain vastoin ammattikunnan omia toiveita. Nykyisin lääkärin vastuulla on esimerkiksi arvioida potilaan terveydentila aseluvan myöntämistä varten (Kojo 2010). Vaikka lääkäreiden ammattikunta säilyttää yhä vahvan arvostuksensa ja professio on säilynyt vahvana, niin perinteinen lääkärin professio on kohdannut ja kohtaa jatkossakin varmasti uusia haasteita. 17

18 Muita lääkäreiden ja hammaslääkäreiden nykypäivänä kohtaamia haasteita ovat muun muassa jatkuvasti pirstaloituvan ja kehittyvän lääketieteen hallinta, talouden ja kustannusvaikuttavuuden huomiointi työssä, kansainvälisyys esimerkiksi lisääntyvän maahanmuuton seurauksena, työn teknistyminen ja työvoimapula. Kyseiset haasteet ja erityisesti taloudelliset resurssit ovat osittain uhanneet jopa lääkäreiden autonomista asemaa, mutta myös heikentäneet ammattikunnan sisäistä yhtenäisyyttä, jolloin heikentyminen on uhannut professiotakin. Toisaalta lääkäreiden professiota on myös kritisoitu väärin toteutetusta kollegiaalisuudesta, kuten salailusta, haluttomuudesta paljastaa kollegan huono ammattitaito sekä ammattikunnan sisäisestä suojelusta (Kouvalainen & Sarvilinna 2000, 2230). Lääkärikunnan näkökulmasta lääkäriprofessionkin on joustettava uusien haasteiden edessä, jotta ammattikunta pysyy vahvana ja yhtenäisenä tulevaisuudessakin. (Holmberg-Marttila ym. 2007, 153; Pasternack 2003, ) Kyseiset haasteet ovat siis uhka nimenomaan lääkäreiden ammattikunnalle, sillä ammattikunnan omana intressinä on luonnollisesti taata jatkossakin ammatin arvostettu asema yhteiskunnassa. 2.3 Hyvän lääkäriyden määritelmistä Jokaisella on jonkinlainen mielikuva lääkärin ja hammaslääkärin ammatista, velvollisuuksista ja oikeuksista. Vankka professio ohjaa näitä mielikuvia ja käsityksiä kyseisistä ammateista. Lisäksi lääkäri on ollut perinteisesti tunnettu hahmo monissa televisiosarjoissa, elokuvissa ja kaunokirjallisuudessa (esim. Sinuhe Egyptiläinen). Populaarikulttuuri luokin vanhojen sankarimyyttien lisäksi vahvoja mielikuvia lääkäriydestä ja lääkärin työn arjesta. Esimerkiksi 1990-luvulla televisioihin ilmestyi monia sairaalaelämää kuvaavia sarjoja, kuten Teho-osasto, Chicagon lääkärit, Tohtori tuli kaupunkiin ja Holby Cityn sairaala (Hietala 2007, 222). Myös 2000-luvulla on tehty useita lääkäreitä kuvaavia televisiosarjoja, kuten Greyn anatomia ja Dr. House, jotka ovat olleet katsojien keskuudessa erittäin suosittuja. Kyseisten televisiosarjojen luomat mielikuvat lääkärin työstä ja sairaalan arjesta eivät välttämättä ole kovin realistisia, 18

19 mutta silti ne ohjaavat varmasti esimerkiksi lääketieteellisten opintojen pariin hakeutuvien nuorten käsityksiä lääkärin työstä. Oikeassa elämässäkin vaatimukset lääkäreille ovat kovat, heiltä odotetaan paljon. Lääkärit nähdään ammattikuntana, johon voi luottaa. Lääkärin pätevyysvaatimuksista on tehty erilaisia virallisempiakin määritelmiä. Yleistän tässä tutkimuksessa kyseiset pätevyysvaatimukset koskemaan myös hammaslääkäreitä. Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto ovat hyväksyneet valtuuskunnissaan lääkärin ja hammaslääkärin eettiset ohjeet, joille jokaisen lääkärin ja hammaslääkärin toiminnan tulisi perustua. Eettisissä ohjeissa lääkärin velvollisuuksiksi määritellään terveyden edistäminen, kärsimyksen lievittäminen, kanssaihmisten palveleminen lähimmäisenrakkauden mukaisesti, tasa-arvoinen toiminta, toimiminen potilaan edun mukaisesti sekä osaamisen jatkuva kehittäminen. Lisäksi lääkäriä velvoitetaan toimimaan eettisesti tutkimustyössä, noudattamaan vaitiolovelvollisuutta sekä pohjaamaan työnsä objektiivisiin havaintoihin. (Lääkärin eettiset ohjeet 1988; Hammaslääkärin eettiset ohjeet 2004.) Lääketieteen lisensiaattien publiikissa vannomassa lääkärin valassa lupaudutaan noudattamaan eettisissä ohjeissa korostettuja asioita ja lisäksi kunnioittamaan kollegiaalisuutta työssään (Saarni 2005, 9). Lääkärin vala pohjautuu pitkälti jo noin ekr. laadittuun Hippokrateen valaan. Perusteet hyvälle lääkäriydelle määritellään siis ennen kaikkea lääkäreiden ammattikunnan sisällä, sillä esimerkiksi Suomen Lääkäriliitto on määritellyt hyvää lääkäriyttä ammattikunnalle. Lääkäriliitto taas koostuu lääkäreistä, joten professio itse toimii hyvän lääkäriyden määrittäjänä. Kristiina Patja, Topi Litmanen, Arja Helin-Salmivaara ja Amos Pasternack (2009, ) ovat todenneet, että lääkärinä toimiminen edellyttää monipuolista osaamista ja tietämystä muun muassa lääketieteellisestä tiedosta, potilastyöstä, vuorovaikutustaidoista, moniammatillisesta yhteistyöstä, terveydenhuollon toimintaprosesseista ja tietotekniikasta. Lisäksi lääkäriltä odotetaan ammatillisuutta ja professionaalisuutta, toiminnanohjauksen ja työssä oppimisen sekä kehittymisen taitoja. 19

20 Lääkärin työ edellyttää hyviä oppimis- ja tiedonhakutaitoja, sillä työ perustuu pitkälti tiedon haulle ja soveltamiselle käytännössä. Lääkäri tarvitsee hyvät viestintätaidot, jotta hän voi viestittää potilaalle hoidon kannalta oleelliset seikat, ja toisaalta ymmärtääkseen potilasta. Lisäksi tarvitaan hyviä yhteistyötaitoja, jotka voidaan jakaa tiimi- ja johtamistaidoiksi. Myös Yhdysvalloissa on tehty määritelmät lääkärin osaamisvaatimuksista uudella vuosituhannella (ABIM 2002, 289). Tässä listauksessa on määritelty pätevän lääkärin taidoiksi sitoutumisen kompetenssin jatkuvaan kehittämiseen, luottamuksellisuuden, rehellisyyden potilaille, resurssien oikeudenmukaisen kohdistamisen ja jatkuvan pyrkimyksen hoidon laadun parantamiseen. Hyvällä lääkärillä on aito valmius toimia kanssaihmisten auttajana sekä hyvä ihmistuntemus. Ihmistuntemus on tärkeää niin hyvän potilaskohtaamisen takaamiseksi kuin luotettavan käsityksen saamiseksi potilaan terveydentilasta. Jotta lääkäri voi selvittää oikean diagnoosin, hän tarvitsee myös loogisen ja deduktiivisen ajattelukyvyn sekä kliiniset tutkimustaidot. Kollegiaalisuuden lisäksi hyvän lääkärin tulisi olla myös yhteistyökykyinen, ystävällinen ja hyväkäytöksinen. Nykymaailmassa olisi lisäksi hyvä tietää taloudellisten resurssien sekä terveydenhuollon välisistä kytkennöistä. (Kouvalainen & Sarvilinna 2000.) Lääkäriltä vaaditaan siis paljon taitoja, tietoja ja asenteita sekä ennen kaikkea valmiutta kehittää itseään jatkuvasti lisää. Toki voidaan pohtia, onko kompetentti lääkäri sama asia kuin hyvä lääkäri. Kompetentilta lääkäriltä odotetaan paljon erilaisia ominaisuuksia ja taitoja, mutta voiko lääkäri olla hyvä, vaikka ei täyttäisikään kaikkia kompetentin lääkärin ominaisuuksia? Peggy Wagner, Julia Hendrich, Ginger Moseley ja Valera Hudson (2007) ovat tutkineet Georgiassa, Yhdysvalloissa lääketieteen opiskelijoiden, tiedekunnan henkilökunnan ja potilaiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä. Kyseisessä tutkimuksessa potilaat korostivat eniten lääkärin ihmissuhdeosaamista, joka sisältää muun muassa hyvät vuorovaikutustaidot, läsnä olemisen, toivon antamisen, huumorintajun sekä potilaan 20

Matkalla lääkäriksi. lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden. opiskelijoiden käsityksiä. lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana

Matkalla lääkäriksi. lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden. opiskelijoiden käsityksiä. lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Matkalla lääkäriksi lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Maiju Toivonen Suunnittelija, KM Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Lääkäri saa palautetta työstään monesta eri paikasta ja monin eri tavoin MIKÄ ON TAITONI.FI? Taitoni.fi on verkossa toimiva työväline lääkärin ammattillisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Lääkärin profession eettinen pohja. Amos Pasternack Lapin lääkäriseura 17.04.09

Lääkärin profession eettinen pohja. Amos Pasternack Lapin lääkäriseura 17.04.09 Lääkärin profession eettinen pohja Amos Pasternack Lapin lääkäriseura 17.04.09 Professio Ammatti, joka perustuu monimutkaisten tietojen ja taitojen hallintaan. Kutsumusammatti, jossa käytetään tieteeseen

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Outi Kortekangas Savolainen Kliininen opettaja 30% TY/Satakunnan shp Johtaja 70% TUTKE Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Yopedan 60 op opinnot Lääkärikouluttajan erityispätevyys

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Henna Palviainen Pro gradu -tutkielma Yleinen kasvatustiede Kasvatustieteiden laitos Turun yliopisto Huhtikuu 2014

Henna Palviainen Pro gradu -tutkielma Yleinen kasvatustiede Kasvatustieteiden laitos Turun yliopisto Huhtikuu 2014 Hajautettu lääkärikoulutus - opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia hajautuksen vaikutuksesta ammatti-identiteetin ja professionaalisuuden kehittymiseen sekä lääkäriksi kasvamiseen Henna Palviainen Pro

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTEN AINEIDEN OPETTAJIEN TIEDOLLISISTA, TAIDOLLISISTA JA ASENTEELLISISTA VALMIUKSISTA SEKÄ TYÖ- JA KOULUTUSTAUSTOISTA.

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lääkärin autonomia OLLI-PEKKA RYYNÄNEN

Lääkärin autonomia OLLI-PEKKA RYYNÄNEN Lääkärin autonomia OLLI-PEKKA RYYNÄNEN Meillä oli vanha maailma, joka oli siisti, järjestyksessä ja ennustettavissa Sitä ei huomattu silloin, mutta Vaatimustaso oli matala. Hoidot olivat suurelta osin

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 4.11.2011 Johanna Holvikivi Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Electric Race About -sähköauto 11/9/2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 Yhteisö, uudistaja

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen

Tulevaisuuden osaaminen Tulevaisuuden osaaminen 0korkea-asteen ajattelu 0 ammattispesifinen osaaminen 0 emotionaalinen älykkyys Prof. Pekka Ruohotie Opettajan työ on muuttunut 0Opetustyön ydin on säilynyt Mikä on muuttunut? opettajan

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Mikä tekee lääkäristä hyvän? Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäristä ja hyväksi lääkäriksi kasvamisesta

Mikä tekee lääkäristä hyvän? Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäristä ja hyväksi lääkäriksi kasvamisesta Mikä tekee lääkäristä hyvän? Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäristä ja hyväksi lääkäriksi kasvamisesta Asta Toivonen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 14.11.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Helsingin

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Suositus täydennyskoulutuksesta

Suositus täydennyskoulutuksesta Suositus täydennyskoulutuksesta Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto 11.4.2007 Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston vuonna 2003 julkaiseman suosituksen päivitys Sisältö:

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi Keskustelu lähti liikkeelle kysymyksestä, mitä kaikkea genoteknologian alaan kuuluu. Hanna Hyttinen alusti aiheesta tuoden esille. Genoteknologian kehittäminen vilkastui 90- luvulla (Hollannista). Nimen

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

OPETTAJATUUTOROINTI JA LÄÄKÄRIOPISKELIJAN AMMATILLINEN KASVU

OPETTAJATUUTOROINTI JA LÄÄKÄRIOPISKELIJAN AMMATILLINEN KASVU OPETTAJATUUTOROINTI JA LÄÄKÄRIOPISKELIJAN AMMATILLINEN KASVU Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia tiedekunnassa toteutettavasta opettajatuutorointitoiminnasta Laura Eklund Pro gradu

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta ABI-päivät 13.-14.11.2013 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi p. 0294 48 5102 Lääketieteellisen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta ABI-päivät 14.-15.11.2012 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi p. 0294 48 5102 Lääketieteellisen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUS TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa

Lisätiedot

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Teekkarit elämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Lisätietoja: Jarna Savolainen TEK, koulutuspoliittinen asiamies jarna.savolainen@tek.fi Tuloksia kahdesta vuosittain tehtävästä TEKin tutkimuksesta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot