Toimintakertomus 2008

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Toimintakertomus 2008 Kirjastotoimenjohtajan katsaus...1 Henkilöstö ja työympäristö...2 Maakuntakirjastotoiminta vuonna Kirjastoauto-osaston vuosi Halssilan kirjastossa tehtiin lastenkirjastotyötä...9 Kirjaston lainauspalvelujen käyttö Vuoden 2008 lainatuimmat ja varatuimmat kirjat...13 Kirjaston kokoelmat...15 Tapahtumat ja yleisötilaisuudet...17 Näyttelyt kaupunginkirjastossa Liitteet: Siirtokokoelmat Kirjaston talous Tilastot Kirjoittajat: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Merja Laine, Riitta Kalenius, Mielikki Matilainen, Tuija Venäläinen, Juha Hälinen, Elina Gråsten, Pirjo Senttula Valokuvat: Kai Kumpulainen, Seppo Monto, Riitta Kalenius, Elina Gråsten Tilastot: Marja-Leena Rossi

2 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 1 Vuosi 2008 oli työntäyteinen niin Jyväskylän kaupungissa kuin Jyväskylän kaupunginkirjastossakin: valmistautuminen vuodenvaihteessa toteutuneisiin kuntaliitoksiin yhdessä kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kanssa värittivät koko vuotta. Kuntaliitoksiin valmistautuminen näkyi kaupunginkirjaston arjessa monella tapaa. Lähes jokainen kirjaston työntekijä kuului työryhmään, joka pohti uuden kirjaston tulevia käytänteitä ja työtapoja. Työryhmiä oli kaiken kaikkiaan 15, aina kuljetuskäytänteiden ryhmästä tietohallintoon, lastenkirjastosta hankintaan. Hieno osoitus kirjastolaisten yhteishengen rakentamishalukkuudesta oli kolmen kunnan kirjastojen yhteinen koulutuspäivä, jolloin kirjastot pidettiin suljettuina ja koko henkilökunta vietti päivän yhdessä, valmistautuen tulevaan yhdistymiseen. Loppuvuoteen ajoitettu tietokantojen konversio konkretisoi tehdyn suunnittelutyön: joulukuun alkupäivinä kolmen kunnan kirjastojen tietokannat olivat yhtä Jyväskylän kaupunginkirjastoa. Kirjastotoimenjohtajan katsaus Kuhmoinen liittyi kirjastojen yhteisjärjestelmään. Vuoden päätteeksi Aalto-kirjastokuntia oli kaikkiaan 12. Maakunnallinen kirjastotoiminta on ollut vilkasta ja aktiivista. Maakuntakirjastokokoukset, -tiedotteet ja koulutukset ovat lähentäneet alueen kirjastolaisia ja yhteistyö on ollut esimerkillistä. Länsi-Suomen lääninhallituksen hankerahoituksella toteutettu Ekstranet-hanke saatiin päätökseen ja tuloksena on koko maakunnan kirjastoille suunnattu Keski-Suomen kirjastojen verkkoyhteisö. Kirjastoautomaatiota lisättiin kaupunginkirjaston eri toimipisteissä itsepalvelulainauksen ja pääkirjastoon hankitun kirjastoaineiston palautusautomaatin muodossa. Palautusautomaatin myötä aloitettiin myös pääkirjaston asiakaspalvelutiskin muutostyöt. Vuosi 2008 oli kirjaston tilastojen valossa historiallinen, sillä verkkokäyntien määrä, , ylitti nyt ensimmäistä kertaa fyysisten käyntien määrän, Kokonaislainaus oli , laskua vuodesta 2007 oli 1,2 %. Lainausten määrä oli 24,9 lainaa jokaista jyväskyläläistä kohden, mikä ylittää maan keskiarvon komeasti. Kirjastoissa tehdään toki muutakin kuin vain lainataan ja palautetaan, esimerkkinä mainitsen kirjastonkäytön opetuksen. Henkilökunta eri toimipisteissämme opasti 319 ryhmää käyttämään kirjastoa siis lähes oppilasta ja opiskelijaa! Kiitän kaikkia kirjastomme työntekijöitä viime vuoden aherruksesta, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Johanna Vesterinen kirjastotoimenjohtaja Vuodelle asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Jyväskylä osallistui Suomen Kulttuurirahaston Kirjatalkoot -hankkeeseen, mikä näkyikin 890 kotimaisen kirjan ylimääräisenä hankintana. Kuokkalaan avattiin syyskuussa kaupungin ja todennäköisesti myös maan ensimmäinen pienkirjasto. Pienkirjasto otettiin yhtäältä innostuneesti vastaan, mutta toisaalta sen koko ja rajalliset aukioloajat asettavat kuokkalalaisten kirjastonkäytölle myös rajoituksensa. Aalto-kirjastokuntien määrä kasvoi vuoden aikana, kun Kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen pääkirjastossa. Kuva: Kai Kumpulainen

3 Henkilöstömuutokset Työsuhteiden määrä kirjastossa säilyi ennallaan. Vuoden 2008 alusta jätettiin täyttämättä yksi kirjastovirkailijan työsuhde. Se siirrettiin Kuokkalan pienkirjastoon, joka avattiin syyskuussa. Kuokkalan pienkirjaston vastaavaksi kirjastovirkailijaksi valittiin FM Tiina Ohra-aho. Muita uusia vakinaisia työsuhteita: hallintosihteeri Pirjo Senttula, Lohikosken kirjastonjohtaja Hannele Murtomäki, Lohikosken kirjastovirkailija Sanna Kihlberg ja lainaustoimiston kirjastovirkailija Jyrki Nevalainen. Kirjastonhoitaja Maija-Liisa Lepola jäi eläkkeelle ja informaatikko Mari Moisio irtisanoutui työsuhteestaan. Koulutus- ja TYKY-ohjelma Vuonna 2008 henkilöstön koulutukseen käytettiin 0,65 % palkkamenoista. Koulutus- ja TYKY -ohjelman rakenne oli seuraava: 1) Yksilöön vaikuttaminen: a) toimintakyky ja voimavarat b) ammatillinen osaaminen 2) Työn ja työyhteisön kehittäminen 3) Työympäristön kehittäminen Yksilöön vaikuttaminen Toimintakyky ja voimavarat Kirjastossa eniten poissaoloja aiheuttavat flunssat. Kirjasto tarjosi jälleen flunssarokotuksen, jonka vuonna 2008 halusi 18 henkilöä. Virkistysiltapäivinä 83 % henkilöstöstä tutustui Mäntän ja Ruoveden Kalelan taidemuseoihin. Osa patikoi Salamajärven kansallispuistossa ja vietti päivän Peurungassa ulkoillen, uiden ja kuunnellen asiantuntijoiden luentoja liikunnan merkityksestä. Lisäksi vierailtiin Helsingin ja Jyväskylän kirjamessuilla. Pääkirjastossa taukojumppa jatkui yhteistyössä kansalaisopiston henkilöstön kanssa. Kaupunki tarjosi useita erilaisia rentoutus- ja stressinhallintakursseja. Koska tiedossa oli kuntaliitos 2009 vuoden Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Henkilöstö ja työympäristö alussa, pikkujouluun kutsuttiin tulevat kirjastolaiset maalaiskunnan ja Korpilahden kirjastoista. 76 % henkilöstöstä noudatti kutsua. Ammatillinen osaaminen Kirjastosta osallistuttiin kaikkiaan 62 ulkopuoliseen koulutustilaisuuteen, jotka tänä vuonna keskittyivät vain 18 %:lle henkilöstöstä. Musiikkialan seminaarissa pohdittiin musiikin merkitystä ja osallistuttiin musiikkialan järjestöjen kokouksiin. Luetteloinnista osallistuttiin Pallas- Pron hankintaryhmän kokouksiin ja luettelonnin tiedotuspäivään. Ruotsalainen Axiell osti Pallas- ja Origokirjastojärjestelmät alkuvuodesta ja se aiheutti useita kokouksia, kun Pallas-käyttäjäryhmät ja -hallitus purettiin. Myös näyttelyjen rakentaminen, E-kirjan tilanne, kirjastovirkailijapäivät, kirjastopalvelujen markkinointi, valokuvaan liittyvät oikeudet, arviointi kirjastossa ja tekijänoikeudet kiinnostivat. Kirjastosta osallistuttiin myös kahteen kansainväliseen tapahtumaan: kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen osallistui Pohjoismaiseen koulukirjastoseminaariin Tanskassa ja informaatikko Juha Hälinen osallistui Hollannissa Low Countries Library Link -seminaariin, jossa hän esitteli Jyväskylän kirjastonkäytön opetusta. Oman kirjaston palveluja esittelivät Keljonkankaan kirjasto sekä uusi Kuokkalan pienkirjasto ja yhteispalvelupiste. Kirjallisessa teesalongissa tutustuttiin Pohjoismaiden ja muiden naapurimaiden kirjallisuuteen. Kirjaston sisäinen tiedonhaun koulutus sisälsi seuraavaa: kerrattiin talousalan lähteitä ja Nellin päivitystä. Kirjaston nettisivut uusittiin, joten niiden esittely henkilökunnalle oli paikallaan. Myös nettisivujen päivitystä kerrattiin. Lastenkirjastotiimi järjesti koulutusta lukudiplomien uudistuksista ja diplomien 2 esittelystä kouluille, sadunkertojan satupaja jatkui ja kirjavinkkauksesta oli pieni tietoisku. Asiakaspalvelutiimi järjesti syksyllä onnistuneen aamupäiväseminaarin, teemana erilaisten asiakkaiden kohtaaminen asiakaspalvelussa. Opetusministeriön projektina saatiin Keski-Suomen kirjastojen yhteinen Ekstranet ja siitä oli useita koulutustilaisuuksia. PallasPron uusista ohjelmista tutustuttiin saapumisvalvontaan. Kaupunki järjestää monipuolista koulutusta, joista kirjastolaisia kiinnostivat mm. elämänhallintaan liittyvät aiheet, kielenhallinta, äänenkäytön kurssi ja tietotekniikan perustaitojen kertaaminen. Jyväskylän yliopiston kirjaston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa jatkettiin yhteistyötä: Kokoelmat kiikarissa -koulutuspäivässä tutustuttiin Jyväskylän kirjastojen tarjontaan asiakkaille. Työn ja työyhteisön kehittäminen Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä pyrittiin lisäämään tehostamalla työpistekokouksia ja kertaamalla esimiesten kanssa kehityskeskustelukäytäntöä. Uutena esimiehenä -koulutukseen osallistui kaksi uutta esimiestä. Koko syksyn ajan keskityttiin rakentamaan Uuden Jyväskylän kirjastoa. Yhteisiä käytäntöjä luotiin useissa eri työryhmissä: kokouksia ja henkilökunnan infoja oli useita. Syyskuussa kolmen kunnan kirjastot olivat kiinni, kun tutustuimme Vesalan kurssikeskuksessa toisiimme ja työryhmät esittelivät kokoustensa tuloksia. Henkilökunnan kokoukset ja työryhmät Henkilökunnan infoja oli vuoden aikana 16, joissa normaalien infoasioiden lisäksi keskityttiin kirjastojen

4 tulevaan yhdistymiseen. Kirjaston johtoryhmä kokoontui keväällä ja syksyllä joka toinen viikko. Johtoryhmään kuuluivat kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen, kirjastotoimen apulaisjohtaja Raila Junnila, tiedottaja Elina Gråsten, osastonjohtajat Hanna Martikainen ja Tuija Venäläinen, kirjastonhoitaja Matti Jussila, kirjastonjohtaja Raili Palander ja kirjastovirkailija Sirpa Nieminen. Johanna Vesterinen kuului kulttuuritoimen johtoryhmään ja Raila Junnila sivistystoimen henkilöstöryhmään. Pääkirjaston osastonjohtajat ja lähikirjastonjohtajat kokoontuivat kirjastotoimen apulaisjohtajan johdolla joka kolmas viikko käsittelemään kirjastossa ajankohtaisia asioita. Osastot pitivät lisäksi työpistekokouksia. Kirjastossa toimi näyttely- sekä nettityöryhmä, joka viimeisteli kirjaston sivustoja uuden julkaisujärjestelmän vaatimalla tavalla. Verkkotiimi ja asiakaspalvelu- ja lastenkirjastotiimit jatkoivat entiseen tapaan. Kokoelmatiimi toimi työtiiminä aikuistenosastolla. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Axiellin Pallas-järjestelmän kehittämistyöryhmät purettiin. Keväällä uusittiin kirjaston prosesseista kokoelmaprosessi, jota tekemään valittiin ohjausryhmä koordinoimaan monia eri alaryhmiä, jotka puolestaan kävivät tarkkaan läpi kokoelmatyön eri työvaiheet ja tekivät niihin muutosehdotuksia. Henkilökunnan luottamustehtävät Lea Hassinen: kirjaston työsuojeluasiamies, PallasPro-lainausohjelman käyttäjäryhmän jäsen. Juha Hälinen: Nelli-portaalin projektipäällikköryhmän jäsen. Maija Loukonen: PallasPron kausi- ja hankintaohjelmien käyttäjäryhmän jäsen. Mielikki Matilainen: JUKO:n (AKAVA:n erityisalat) varaluottamusmies. Heli Metso: Jyty:n luottamusmies (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto). Kyösti Mäkelä: Valtakunnallisen musiikin luettelointi- ja sisällönkuvailutyöryhmän (LUUMU) jäsen, Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen hallituksen jäsen. Riitta Nuutinen: kirjaston työsuojeluasiamies. Hanna Martikainen: Suomen tieteellisen kirjastoseuran kaukopalvelutyöryhmän jäsen, Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n liittovaltuuston varajäsen, Yleisten kirjastojen neuvoston verkkotyöryhmän jäsen. Tuija Venäläinen: PallasPro asiakaslähtöisen tietopalvelun käyttäjäryhmän jäsen. Johanna Vesterinen: BTJ Finland Oy:n hallituksen jäsen, Suomen Kirjastoseuran hallituksen jäsen, Yleisten Kirjastojen neuvoston jäsen, Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunnan varajäsen. Raila Junnila kirjastotoimen apulaisjohtaja 3 NIMEKE Kirjastotoimenjohtaja Kirjastotoimen ap.johtaja Tiedottaja Osastonjohtaja Kirjastonjohtaja Informaatikko Kirjastonhoitaja Erikoiskirjastovirkailija Kirjastovirkailija Osastosihteeri Hallintosihteeri Kanslisti Toimistosihteeri Kirjastoautonkuljettaja Vahtimestari Järjestelyapulainen Kirjastoavustaja Lukusalinvalvoja Siivooja-vahtimestari Yhteensä Taulukko: Henkilöstömuutokset

5 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 4 Maakuntakirjastotoiminta vuonna 2008 Maakuntakirjaston toiminta-alue Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto on toiminut vuodesta 1978 alkaen maakuntakirjastona Keski-Suomessa. Toimintavuonna 2008 alueeseen kuului 27 kuntaa: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänkoski, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Muurame, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Maakuntaosaston henkilökuntaan kuului osastonjohtaja ja kirjastovirkailija. Lisäksi osastolla työskenteli osa-aikaisesti kaksi aikuistenosaston kirjastovirkailijaa. Koulutuksen keskeisiä alueita kaunokirjallisuus ja nuortenkirjastotyö Toimintavuoden alussa järjestettiin Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Kirjastonhoitajien ammatilliseen kehittämisohjelmaan kuuluva Esimiestyö ja johtaminen yleisessä kirjastossa -koulutus. Osallistujia oli 17. Kevään maakuntakirjastokokous pidettiin , teemana oli Kirjastot ja kaunokirjallisuus. Kokouksessa kuultiin mm. luennot kaunokirjallisuuden sisällönkuvailusta ja valtakunnallisesta verkkopalveluhankkeesta. Osallistujia oli 53. Syksyn maakuntakirjastokokouksen aiheena oli Ajankohtaista kirjastoista ja nuorten maailmasta. Tutustuttiin tekeillä olevaan Yleisten kirjastojen strategiaan sekä valittiin maakuntajäsen ja varajäsen Yleisten kirjastojen neuvostoon. Nuortenkirjastotyöhön liittyvistä ajankohtaisista asioista kuultiin esitykset Superkirtsin nykytilanteesta ja Sivupiiri.fi-hankkeesta sekä asiantuntijan luento aiheesta Nuoret ja netti viisaasti verkossa. Osallistujia oli kaikkiaan 46. Maakunnan kirjastohenkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua Kokoelmat kiikarissa -koulutuspäivään Koulutuksen järjesti Jyväskylän kaupungin kirjastojen yhteistyöryhmä. Kaukopalvelu Vuonna 2008 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto sai muista kirjastoista 4167 kaukolainapyyntöä; pyyntöjen määrä oli vähentynyt edellisvuodesta 11,6 %. Pyynnöistä on toimitettu lainoina 3963 kpl ja jäljenteinä 24 kpl, yhteensä 3987 kpl. Lähetettyjen kaukolainojen määrä on vähentynyt edellisvuodesta 12 %. Jyväskyläläiset tekivät vuonna 2008 yhteensä 1268 kaukolainatilausta, lisäys edellisvuoteen 9,3 %. Kaukolainoja jyväskyläläisille toimitettiin lainoina 1220 kpl (joista ulkomailta 5 kpl) ja jäljenteinä 22 kpl (joista ulkomailta 1 kpl), yhteensä 1242 kaukolainaa, lisäys edellisvuoteen 9,3 %. Toimitusprosentti oli 98, sama kuin edellisvuonna. Saatujen kaukolainojen uusintoja on tehty 262 kpl, niitä on tilastoitu toukokuusta 2008 lähtien. Maakuntakokoelma Kirjastossa sijaitseva maakuntakokoelma on käsikirjastokokoelma, johon kerätään Keski-Suomea käsittelevää aineistoa ja keskisuomalaisten kaunokirjailijoiden kirjoittamia teoksia. Toimintavuoden aikana maakuntakokoelmaa kartutettiin 254 teoksella. Lisäksi kokoelma karttui 63 aikakauslehtivuosikerralla ja 10 sanomalehtivuosikerralla. Cygnaeus-lukion kirjastolle lahjoittaman Martti Korpilahden kirjaston järjestelytyö saatiin valmiiksi. Kokoelma käsittää noin 1500 nidettä ja se on sijoitettu kirjaston maakuntakokoelmaan omana kokonaisuutenaan. Näyttelyt Omakustannenäyttely yhdessä pääkirjaston aikuistenosaston kanssa toukokuussa Näyttely liittyi Yläkaupungin Yön teemaan Tee se itse -kulttuuri. Vierailijat Hermanni-kilta tutustui maakuntakokoelmassa olevaan Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton kiertävään kirjakokoelmaan. Maakunnalliset verkkopalvelut Keski-aluetietokanta Keski-aluetietokannan verkkoaineistoa lisättiin järjestelmällisesti tietokantaan. Keski-tietokantaan luetteloitiin myös maakuntakokoelmaan hankittu aineisto sekä Keski- Suomea käsitteleviä lehtiartikkeleita ja opinnäytteitä. Arto-tietokantaan indeksoitiin 29 lehtivuosikertaa, uusia tietueita 386. Näistä Keski-Suomea koskevat artikkelit tallennettiin myös Keski-aluetietokantaan. Toimintavuoden 2008 aikana Keskialuetietokantaan vietiin kaikkiaan 688 uutta tietuetta. Keskisuomalainen kirjallisuus Keskisuomalainen kirjallisuus -hakemistoa ylläpidettiin ja päivitettiin lisäämällä hakemistoon kirjailijoiden uusia teoksia. Keski-Suomi-linkit Keski-Suomi-linkit -sivuston sisältöä ylläpidettiin lisäämällä hakemistoon uusia linkkejä ja tarkistamalla säännönmukaisesti linkkien toimivuus.

6 Aineistoa Keski-Suomen historiasta Sivusto sisältää digitoituja Keski- Suomea käsitteleviä historiallisia julkaisuja ja asiakirjoja. Sivustolle ei lisätty uusia aineistoja vuoden 2008 aikana. Projektit Keski-Suomen kirjastojen extranet: maakunnallisen tiedotusfoorumin perustaminen ja käyttöönotto Keski-Suomen kirjastojen extranet -projekti toteutettiin opetusministeriön hankerahoituksen avulla vuonna Keski-Suomen kirjastojen extranet on ammatillinen verkkoyhteisö, joka toimii alueen kirjastojen viestintä-, ohjeistus-, vertaisoppimis- ja keskustelufoorumina. Extranetin käyttäjiä on Keski- Suomen alueen 27 kunnan kirjastojen henkilökunta, lisäksi Jyväskylän yliopiston kirjaston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston ja Jyväskylän ammattiopiston kirjaston henkilökunta. Extranetin ylläpidosta vastaa maakuntakirjasto ja sisällön tuottavat Keski-Suomen alueen kirjastot tasavertaisesti. Sivusto valmistui ja otettiin koekäyttöön toukokuun 2008 alkupuolella. Avainhenkilöt koulutettiin touko- ja kesäkuussa, maakunnan kirjastojen henkilökuntaa koulutettiin elo- ja syyskuun aikana. Vuoden loppuun mennessä extranetin käyttäjätunnus ja salasana oli kaikkiaan 200 käyttäjällä. Maakuntakirjastoryhmä Ryhmän tehtävänä on ideoida ja suunnitella maakuntakirjastotoimintaa, erityisesti koulutusta, sekä antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia maakuntakirjastolle. Vuoden 2008 aikana ryhmä kokoontui kaksi kertaa, ja Kevään koko- Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 5 leen ja sille saatiin opetusministeriön projektirahoitusta 6000 euroa. Maakuntakirjastotoiminnan kehituksessa työryhmä vaihtoi nimensä tämistyöryhmästä Maakuntakirjastoryhmäksi. Ryhmän vakituiset jäsenet ovat Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjaston kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen sekä maakuntaosaston osastonjohtaja (ts.) Merja Laine. Web2.0 -tekniikat kirjastojen sisältötuotannossa Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto sai opetusministeriöltä 8000 euroa projektirahaa Web 2.0 -tekniikoiden sisältötuotantoon ja -koulutukseen. Hanke toteutetaan vuoden 2009 aikana. Alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö Ryhmän vaihtuvat jäsenet kaudella ovat informaatikko Jari Eskelinen Viitasaaren kaupunginkirjastosta, kirjastotoimenjohtaja Riitta Kärkkäinen Korpilahden kunnankirjastosta, kirjastotoimenjohtaja Hilkka Paukkeri Muuramen kunnankirjastosta, kirjastonhoitaja Elina Pimiä Jämsän kaupunginkirjastosta (Länkipohja) ja kirjastotoimenjohtaja Riitta Rantanen Laukaan kunnankirjastosta. Kitka maakuntakirjastojen kirjailijatietokantaprojekti Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto osallistui Keskisuomalainen kirjallisuus -hakemiston osalta maakuntakirjastojen yhteiseen KITKA 2 -projektiin, jossa suunnitellaan maakuntakirjastojen yhteistä kirjailijatietokantaa. Hanke jatkuu edel- Helena Sahivaara Palokan kirjastosta kertoi Superkirtsistä Kuva: Kai Kumpulainen

7 Aalto-kirjastot Aalto-kirjastot -yhteisjärjestelmään kuului vuoden 2008 lopussa 12 kirjastoa: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti, Kuhmoinen, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Yleisten kirjastojen neuvosto Yleisten kirjastojen neuvosto on yleisten kirjastojen yhteistyötä koordinoiva ja kehittävä elin, joka edustaa kaikkia yleisiä kirjastoja. Neuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Maakuntakirjastoa neuvostossa edustaa Jyväskylän kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen. Kaudella Keski-Suomen maakuntakirjastoalueen edustajana on ollut Kannonkosken kirjastotoimenjohtaja Pekka Termonen ja varaedustajana Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Jämsän kirjastotoimenjohtaja Merja Mäkinen. Syksyllä 2008 pidetyssä maakuntakirjastokokouksessa kaudelle alueen edustajaksi valittiin Pihtiputaan kirjastotoimenjohtaja Tuire Vesterinen ja varaedustajaksi Laukaan kirjastotoimenjohtaja Riitta Rantanen. Tiedotus Maakuntakirjasto julkaisi vuoden aikana verkkojulkaisuna neljä Maakuntakirjaston tiedotetta (ISSN ) osoitteessa jkl.fi/kirjasto/maakunta/tiedotteet Maakuntakirjaston järjestämistä koulutuksista tiedotettiin Jyväskylän kaupunginkirjaston verkkosivuilla osoitteessa kirjasto/maakunta/koulutukset sekä sähköpostilistan ja Keski-Suomen kirjastojen extranetin kautta. Keski-Suomen kirjastojen sähköpostilistaa ylläpidettiin ja sähköpostitiedotteita lähetettiin tarpeen mukaan. Merja Laine maakuntaosaston osastonjohtaja (ts.) 6 Osastonjohtaja Hanna Martikainen esitteli vierailijat Kaisa Hypénin ja Alex Spåren Turun kaupunginkirjastosta. Kuva: Kai Kumpulainen

8 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 7 Aikataulu- ja pysäkkimuutoksia Kuokkalan pienkirjaston avaaminen aiheutti muutoksia kirjastoauton aikatauluihin. Ohjeistuksena oli suhtautua Kuokkalan alueen pysäkkien lakkauttamiseen mahdollisimman säästeliäästi. Siten vain kirjastoa lähimpänä sijaitsevat Syöttäjänkadun/Siepparinkujan, Kuokkalan toimintakeskuksen ja Suuruspään pysäkit lakkautettiin. Kuokkalan yläasteen pysäkin käyttö ei ole ollut kovin vilkasta ja koulu on pilottikirjastona koulukirjastojen määrärahahankkeessa, joten sen pysäkkiaika annettiin Lohikosken koululle. Kuokkalaan saatiin uusikin pysäkki Salmirantaan palvelemaan Onnimannin päiväkodin lisäksi väistökoulun tarpeita. Uudistetussa aikataulussa Kuokkalan pysäkit siirrettiin loppuviikkoon, jolloin pienkirjasto on suljettu. Tämä Kirjastoauto-osaston vuosi 2008 luonnollisesti aiheutti runsaasti muutoksia myös muiden alueiden käyntipäiviin. Pienkirjaston valmistumisen ansiosta pystyimme järjestämään Muuratsaloon toivotut kaksi ilta-aikaa saaren eri päihin. Vähän käytetystä Halmekadun pysäkkiajasta luovuttiin: asiakkaat voivat jatkossa käyttää Huhtasuon kirjastoa. Haukkalaan Haukanpesään järjestettiin pysäkkiaika sekä asukkaiden toivomuksesta että Haukkalan sairaalan osasto 8:n lapsiasiakkaiden tarpeisiin. Kuntaliitoksen valmistelua Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kanssa tapahtuvan kuntaliitoksen varmistuttua keskusteltavaksi nousi tulevaa kirjastoautoosastoakin koskeva kysymys osastonjohtajuudesta. Mirjam Monto Jyväskylän maalaiskunnasta nimitettiin tehtävään hyvässä yhteisymmärryksessä. Kirjaston johto päätti lisäksi kaikkien osastonjohtajuudesta luopuneiden nimekkeiden muuttamisesta informaatikoiksi. Osallistuimme kaikkien liitoskuntien kirjastojen yhteiseen koulutuspäivään Uuden Jyväskylän kirjastoautoosaston suunnittelemista varten perustettiin kirjastoautotyöryhmä. Sen toimeksiantona oli kunkin liitoskunnan kirjastoautotoiminnan käytänteiden kartoittaminen ja yhtenäistäminen. Kolmen kirjastoauton aikataulut tuli laatia mahdollisimman järkiperäistä aluejakoa ja työyksiköiden osalta tasapuolisuutta noudattaen. Uudet aikataulut tulisivat voimaan elokuun 2009 alussa ja niiden käytännön laadintatyö sovittiin aloitettavaksi alkuvuodesta Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Kolmannesta kokoontumisestamme alkaen Maalaiskunnan kirjastoauto Aino vieraili Jyväskylän Kirjamessuilla. Kuva: Seppo Monto

9 puheenjohtajaksemme lupautui Jyväskylän maalaiskunnan kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma Mirjam Monton poissa ollessa, kahteen viimeiseen kokoukseen osallistui lisäksi vs. osastonjohtaja Piia Hietamies. Kokoontumisia kertyi vuoden loppuun mennessä yhteensä viisi, kokouspöytäkirjat olivat koko kirjaston luettavissa Aatamissa. Vastoinkäymisiä Koko Jyväskylän kaupunginkirjastossa vuonna 2008 todettu aukiolotuntien väheneminen näkyi myös kirjastoauto-osaston laina- ja kävijätilastossa. Vakinaisista kuljettajistamme käytännössä vain kulloinkin toinen oli vuoden aikana osastollamme. Reittejä ei kuitenkaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tarvinnut tästä syystä jättää ajamatta. Osan vuotta työskentelimme sijaistarpeesta ja työtilaongelmista johtuen kuitenkin 3,5 henkilöllä 4:n sijaan. Lisäksi kirjastoauto Volmari jäi korjaustöiden vuoksi useammin pois reitiltä. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Osastonjohtajan ylimääräinen sisätyöpäivä keskiviikkokokouspäivänä vakiinnutettiin, kun aiemmin sisätyöpäivä osastollamme toteutui vain joka toinen viikko. Tämä mahdollisti osallistumiseni poisto- ja varastointityöryhmän toimintaan. Eija Heinäaho osallistui ohellani Jyväskylän kirjamessujen päivystysvuoroon maalaiskunnan Ainokirjastoautossa Me edellä mainitut osallistuimme Turun kaupunginkirjaston uuden kirjastoauton vihkijäisiin, jonne menimme maalaiskunnan kirjastoauto-osaston Seppo Monton kyydissä. Turun kirjastoauto-osastolla on oma rakennuksensa, johon mahtuvat koko osaston aineiston lisäksi myös molemmat kirjastoautot. Juhlatilaisuudessa oli esillä myös Suomen ensimmäinen kirjastoauto, jonka kunnostustyö etenee lahjoitusvarojen karttumisvauhdin mukaan. Osallistuimme tietysti henkilökohtaisesti keräykseen, mutta osastonjohtaja Kalle Varila toivoi keräysviestin välittyvän kaikille kirjastoille ja kirjastolaisille. Tampereen kirjastoauto-osastolta eläkkeelle jäänyt kirjastoautotoiminnan grand old man Antero Kyöstiö laatii 2011 pidettäviin Suomen kirjastoautotoiminnan 50-vuotisjuhliin historiikin, johon toimitin pyydettyä aineistoa myös meidän kirjastostamme. Tiedottajan apuna työskennellyt Kai Kumpulainen vastasi Minna-Kantista ja Volmarista otetun valokuvamateriaalin käsittelemisestä. Riitta Kalenius kirjastoauto-osaston osastonjohtaja 8 Kirjastoauto-osaston yhdistetyssä varasto- ja työtilassa sekä tallissa oli jo aiemmin todettu ja korjattu kattovuotoja. Kevään ja kesän aikana tilanne paheni uudestaan siinä määrin, että syksyllä korjaustöiden lisäksi tiloissa tehtiin kuivatus ja paineistus. Kirjastoautosta otettiin tutkimusnäytteet ja kaikki osaston aineisto otsonoitiin korjaustöiden lopussa. Korjaustöiden aikana oireilevia työntekijöitä ohjattiin työskentelemään muualla, mikä vaikeutti toimintaa. Lisäksi kirjastoautoon oli ajoittain kannettava aineistoa ulos, kun autoa ei voitu ajaa talliin lastattavaksi. Valopilkkuja Kulttuurirahaston Kirjatalkoothankkeen tuoman ilahduttavan 900 euron määrärahalisäyksen osastomme käytti pääasiassa lasten- ja nuortenkirjojen hankintaan. Turun kirjastoauton vihkiäiset: Seppo Monto maalaiskunnasta, Eija Heinäaho kaupunginkirjastosta ja Antero Kyöstiö. Kuva: Riitta Kalenius

10 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 9 Halssilan kirjastossa tehtiin lastenkirjastotyötä Halssilan lähikirjasto sijaitsee pääkirjaston ja Vaajakosken välissä, molempiin on matkaa noin 4,5 kilometriä. Halssilan lisäksi Jyskä, Jokivarsi ja Kuokkalanpelto ovat olleet lähialueita, joista kirjastossa on käyty. Oppilaskirjastotyötä koulun naapurissa Halssilan kirjasto on toiminut Halssilan koulun naapurina samalla piha-alueella vuodesta Kirjasto aloitti pienkirjastona vuonna 1956 omakotitalon alakerrassa. Siirtyminen uusiin ajanmukaisiin tiloihin koulun naapuriksi aukaisi uuden toimintamuodon: oppilaskirjastotyön. Halssilan kirjastossa on ollut vuonna 2008 yhteensä 129 tilastoitua luokkakäyntiä. Opetusviikkoja on ollut 41. Kirjastokäyntejä viikossa on ollut keskimäärin 3,14. Halssilan kirjasto on suunnitellut kirjastonkäytön opetusta yhteistyösuunnitelman avulla vuosittain koulun kanssa. Halssilan kirjasto laati koulun luokille tiedonhaun opetussuunnitelman, joka ohjasi opetusta pitkin lukuvuotta eri kuukausille. Yhteistyö Halssilan koulun kanssa on ollut erinomaista ja olosuhteet ovat olleet mainiot kirjastonkäytölle ja sen opetukselle. On siten ymmärrettävää, että Halssilan kirjasto antoi vuonna 2008 kirjastokäytön opetusta kaikkein eniten Jyväskylän lähikirjastoista: 34 opetuskertaa, yhteensä 565 oppilasta. Koululuokat käyttivät kirjastoa lukuvuoden aikana säännöllisesti kahden tai kolmen viikon välein. Päiväkotiryhmät kävivät noin kerran lukuvuoden aikana kirjastossa kirjastonkäytön opetuksessa. Kirjastotunnit tehtiin Halssilan kirjastossa aamupäivisin, ennen kirjaston avaamista klo 13. Ryhmien ja luokkien käynnit lisäsivät lukuvuoden aikana kirjaston käyttöaikaa reilusti. Voi sanoa, että kirjasto oli lukuvuoden aikana viikoittain auki noin 2 tuntia 35 minuuttia lisää kirjastokäyntien vuoksi. Kirjasto oli talviaikaan avoinna ma to klo ja pe klo Ryhmäkäynnit ajoittuivat lähinnä aamuihin. Lukudiplomien suorittaminen ahkeraa Halssilan koulun oppilaiden kirjastonkäyttö näkyi hyvän lukutaidon lisäksi innostuneena lukudiplomien suorittamisena. Vuonna 2008 Halssilan koulun 330 oppilaasta suoritti 124 oppilasta lukudiplomin (6 kirjaa) ja 97 oppilasta lukumestarin diplomin (12 kirjaa). Noin kaksi kolmasosaa koulun oppilaista sai siis diplomin lukemisesta. Lukemisen lisäksi kirjastossa käytiin oleilemassa koulupäivän jälkeen. Kirjasto oli turvallinen paikka etsiä lukemista, tehdä läksyjä tai käydä Internetkoneilla surffailemassa. Lapsiasiakkaat tärkeitä Lapset ovat olleet kirjastolle tärkeä asiakasryhmä. Kirjastossa järjestettävät satutunnit ja lastenteatteriesitykset vetivät lapsia kirjastosalin täyteen. Halssilan kirjaston lainaajista oli 24,7 prosenttia alle 15-vuotiaita. Lapsilainaajien suhteellinen osuus oli Halssilassa suurin kaikista Jyväskylän lähikirjastoista. Lapsilainaajien osuuden keskiarvo lähikirjastoissa oli noin 18,2 prosenttia ja pääkirjastossa 4,8 prosenttia, mutta kirjastoautossa 47,1 prosenttia. Halssilan kirjaston aineistonhankinta painottui lapsilainaajien runsauden vuoksi lastenaineistoon: kirjojen hankinnasta oli lasten kirjojen osuus 61,3 prosenttia. Kokoelmista lasten aineiston osuus oli kuitenkin 46,4 prosenttia. Lainatun lasten aineiston osuus oli 44,5 prosenttia kokonaislainauksesta. Kokonaislainaus pysytteli edellisen vuoden tasolla, yhteensä lainaa eli noin 87 lainaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Halssilan kirjasto oli Jyväskylän lähikirjastoista keskisuuri kirjasto. Samaa kokoluokkaa olivat Lohikosken kirjasto, Keljonkankaan kirjasto ja Säynätsalon kirjasto. Kirjaston aukioloaikoina käytettiin kirjastoa tavallisen lähikirjaston tavoin: aineiston lainaamisen lisäksi käytiin lukemassa lehtiä, Internetkoneilla lukemassa sähköposteja ja maksamassa laskuja. Kirjasto oli asukkaiden iltapaikka: tehtiin iltalenkki, vietettiin hetki kirjastossa ja vietiin kotiin muutama kirja luettavaksi. Nähtiin samalla tuttuja ja vaihdettiin kuulumiset. Halssilan kirjastoon on tullut eriasteisia tietopalvelukysymyksiä: lukemisen suosittelusta eri-ikäisille vauvasta vaariin, kiviaidan rakentamisesta, diabeteksen hoidosta, tutkielman tekemisestä, verotuslainsäädännöstä jne. On kysytty neuvoa sähköisten lomakkeiden käytöstä. Asiakas on nostanut läppärinsä tiskiin ja pyytänyt henkilökunnalta apua tulostusongelmaansa. Perheille lähikirjaston käyttö on ollut kätevää: aikuiset ovat löytäneet luettavansa aikuistenosastolta ja katsekontakti on säilynyt samalla lasten puolella puuhaavaan lapsukaiseen. Mielikki Matilainen kirjastonjohtaja

11 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 10 Kirjaston lainauspalvelujen käyttö 2008 Aineiston lainaus Kokonaislainaus oli edelleen vuonna 2008 yli kahden miljoonan, lainoja rekisteröitiin yhteensä Kokonaislainaus laski 1,2 prosentilla. Lainamäärään vaikutti Kypärämäen kirjaston kiinniolo muutostöiden vuoksi. Toisaalta vuoden aikana avattiin myös uusi toimipiste, Kuokkalan pienkirjasto, jonka lainamäärät ovat lisäys vuoteen 2007 verrattuna. Koko kirjaston tasolla lainat jakautuivat aineistotyyppien mukaan seuraavasti: kirjat 72 % CD-äänitteet 10 % (musiikkiäänitteet ja äänikirjat) DVD-levyt ja VHS-kasetit 8 % lehtien irtonumerot 5 % muut 5 % (CD-ROM-levyt, moniviestimet, kartat, nuotit, partituurit, äänikasetit) Kirjaston lainoista 65 % rekisteröitiin pääkirjastossa, lähikirjastoissa 30 %, kirjastoauto Volmarissa 4 % ja laitoskirjaston yksiköissä 1 %. Kirjojen lainaus Kirjalainoja rekisteröitiin vuoden aikana yhteensä kappaletta (2007 yhteensä kappaletta). Määrä laski hieman, noin prosentilla vuoteen 2007 verrattuna (17 195). Pääkirjaston lainoista 68 % oli kirjoja, lähikirjastojen lainoista kirjojen osuus oli 78 %. Lainat jakaantuivat koko kirjaston tasolla kohderyhmien mukaan siten, että 67 % oli aikuisten kirja-aineiston lainoja ja 33 % lastenkirjaaineiston lainoja. Toimipisteittäin kirjalainoja tarkasteltaessa prosenttiosuudet ovat toisenlaiset: lähikirjastoissa aikuisten kirja-aineiston osuus lainoista oli 54 % ja lasten aineiston puolestaan 46 %. lainat jakaantuivat koko kirjaston tasolla niin, että tietokirjallisuuden osuus lainoista oli 38 %, aikuisten kaunokirjallisuuden osuus 32 % ja lasten kaunokirjallisuuden osuus 30 %. Kielittäin tarkasteltuna pääosa 94,5 % lainoista oli suomenkielistä kirjaaineistoa. Englanninkielistä aineistoa lainoista oli 4 %, ruotsinkielistä 0,5 %, venäjänkielistä 0,3 %, ranskan- ja saksankielistä molempia 0,2 % ja loput lainat jakaantuivat 40 muun kielen kesken (esim. unkari, viro, romania, persia, urdu, thai). Pääkirjaston aikuistenosaston lainatuimpia kirjoja 2008: Jari Eskola & Juha Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino,1998. Lainamäärä: 162 Näkökulmia kehityspsykologiaan: kehitys kontekstissaan. Paula Lyytinen, Mikko Korkiakangas, Heikki Lyytinen (toim.). WSOY, Lainamäärä: 158 Markku Ropponen: Kuhala ja musta juhannus. Tammi, Lainamäärä: 154 Laila Hirvisaari: Grand hotel. Otava, Lainamäärä: 152 Muun aineiston lainaus Kirjaston muun kuin kirja-aineiston joukosta DVD-aineisto ja CD-äänitteet olivat ehdottomasti suosituimpia. Niiden yhteinen osuus kirjaston kokonaislainauksesta oli 18 %. Lainat jakaantuivat seuraavasti: CDäänitteiden lainoja , joista musiikkiosaston äänitteiden lainoja DVD-lainoja VHS-kasettien lainoja rekisteröitiin kpl (1 % lainoista): tämä aineistomuoto on väistymässä selkeästi kirjastoaineistona, VHS-kasettien lainamäärä lähes puoliintui verrattuna vuoden 2007 lukuihin (43 % vähemmän). Toinen väistyvä aineistomuoto on äänikasetit, joiden lainoja kertyi vuoden aikana , määrä on 22 % vähemmän kuin vuonna Lainatuimpia DVD-elokuvia pääkirjastossa 2008: Veteen piirretty viiva Lainamäärä: 151 Taru sormusten herrasta, osat Lainamäärä: Kellopeliappelsiini Lainamäärä: 120 Pelon maantiede Lainamäärä: 120 Kirjasisällön mukaan tarkasteltuna Pääkirjaston palautusautomaatti otettiin käyttöön joulukuussa Kuva: Kai Kumpulainen

12 Aikuisten lainatuimmat CD-äänikirjat (kertomakirjallisuus) pääkirjastossa 2008: Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen. Lainamäärä: 98 Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin seikkailut. Lainamäärä: 88 Kaari Utrio: Saippuaprinsessa. Lainamäärä: 72 Väinö Linna: Tuntematon sotilas. Lainamäärä: 69 Richard Bach: Lokki Joonatan. Lainamäärä: 68 Lainaajat Kirjaston lainaajiksi rekisteröitiin vuoden aikana 46,9 prosenttia kaupungin asukkaista eli henkilöä. Määrä on 7,7 % pienempi kuin vuonna Toimipisteittäin tarkasteltuna lainaajista 59 % käytti pääkirjastoa, 35 % lähikirjastoja sekä 6 % kirjastoautoa. Lapset lähikirjastojen käyttäjäryhmänä tulevat lainaajatilastoista selkeästi esille: pääkirjaston lainaajista vain 4,8 % oli alle 15-vuotiaita, lähikirjastojen asiakkaista lasten osuus Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto oli % lähikirjastosta riippuen. Kirjastoautossa lasten osuus lainaajina oli jopa 47 %. Ikäryhmittäin lainaajat jakautuivat seuraavasti: alle 16-vuotiaita lainaajista oli 12 %, vuotiaita 37 %, vuotiaita 42 % ja yli 63-vuotiaita 9 %. Vuonna 2007 vastaavat tunnusluvut olivat 12 % (alle 16-vuotiaat), 38 % (16 30-vuotiaat), 41 % (31 63-vuotiaat) ja 8 % (yli 63-vuotiaat). Aikuisväestön ( vuotiaat sekä yli 63-vuotiaat) osuus kirjaston lainaajina on kasvanut ja nuorten aikuisten osuus lainaajista laskenut. Kävijät Kirjastoissa vierailtiin edelleen vilkkaasti: asiakaskäyntejä rekisteröitiin yhteensä Määrä kuitenkin laski viime vuodesta jonkin verran. Asiakaskäyntejä kirjattiin vähemmän kuin vuonna Käyntikertoja/asukas vuoden aikana oli 10. Vuonna 2007 vastaava tunnusluku oli 10,2. 11 Toimipisteittäin kävijämäärät jakautuivat siten, että 66 % käyntikerroista kohdistui pääkirjastoon, 31 % lähikirjastoihin ja 3 % kirjastoautoon. Päivittäinen kävijämäärä pääkirjastossa oli keskimäärin 1868, kun lähikirjastoissa päivittäin asioi asiakasta. Vilkkaimpia lähikirjastoja olivat Huhtasuon kirjasto (290 kävijää) ja Kortepohjan kirjasto (203). Verkkokirjaston käyttö Kirjaston verkkopalvelujen käyttö lisääntyi edelleen vuonna Tiedonhakuja tehtiin tietokantaan 27 % enemmän kuin vuonna Vuoden aikana Aalto-kirjastojen tietokantaan kirjattiin käyntikertaa. Näistä istunnoista rekisteröitiin Jyväskylän osalle 45 %. Aalto-kirjastojen tietokantaan liittyi vuoden aikana uutena kirjastona Kuhmoisten kunnankirjasto vuoden lopussa. Loppuvuoden aikana valmistauduttiin tulevaan kuntaliitokseen yhdistämällä Jyväskylän kaupunginkirjaston, Jyväskylän maalaiskunnan kirjaston ja Korpilahden kirjaston aineistot tietokannassa. Tietokantaa kehitettiin ns. Kuokkalan pienkirjasto avattiin 12. syyskuuta. Avajaisissa vieraili runsaasti kiinnostuneita asiakkaita ja myös median edustajia. Kuva: Kai Kumpulainen

13 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 12 Pääkirjaston asiakaspalvelupiste tyhjennettiin remontin tieltä joulukuussa. Kuva: Kai Kumpulainen openurl-linkillä, jolla voi tarkistaa teoksen saatavuuden myös muissa Suomen kirjastoissa. Tietokannan käytön helpottamiseksi tehtiin kolme opasvideota, jotka toteutettiin flash-animaatioina. Tuija Venäläinen aikuistenosaston osastonjohtaja Tietopalvelut Juha Hälinen informaatikko Asiakkaille tarjottiin jokaisessa kirjaston toimipisteessä neuvontapalveluja. Henkilökunta vastasi asiakkaiden esittämiin tietopalvelukysymyksiin ja opasti aineiston etsimisessä. Kirjasto ylläpiti Keski-Suomen Nelli -tiedonhakuportaalia, jota uusittiin käyttäjäystävällisemmäksi vuoden aikana. Pääkirjaston kirjastonhoitajat hoitivat tietopalvelua myös verkossa osallistumalla valtakunnalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalveluun vastaajina. Palvelun kautta vastattiin pääasiassa keskisuomalaisten asiakkaiden lähettämiin kysymyksiin. Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetus Kirjaston käytön ja tiedonhaun opetusta annettiin eri toimipisteissä yhteensä 319 luokalle. Vuonna 2008 opetuksiin osallistui koululaista ja opiskelijaa. Lisäksi lähinnä lähikirjastoissa ja pääkirjaston lastenosastolla kävi 398 päiväkoti- tai koululuokkaa, joille ei järjestetty opetusta, vaan he käyttivät palveluja itsenäisesti. Näitä käyttäjiä oli yhteensä Kirjasto teki yhteistyötä kaupungin opetuspalvelukeskuksen kanssa koulujen opetussuunnitelmiin kuuluvien kirjastokäyntien toteuttamisessa. Pääkirjastossa vierailivat Jyväskylän peruskoulujen 8. vuosiluokat. Lisäksi lähikirjastoissa, pääkirjaston lastenosastolla ja kirjastoautossa annettiin kirjastonkäytön opetusta päiväkotiryhmille sekä 2. ja 4. luokkien oppilaille. Pääkirjastossa kävi myös aikuisryhmiä, kuten maahanmuuttajia, jotka tutustuivat kirjaston palveluihin. Aikuisasiakkaille järjestettiin pääkirjaston opetusstudiossa aiempien vuosien tapaan käyttäjäkoulutusta, jossa aiheina olivat mm. internetin alkeet, Google- ja Makupalat-hakupalvelujen käyttö, kirjaston internettiedonhaun opastus, netti-tv, sähköposti, Jyväskylän karttapalvelu ja sähköisen asioinnin tietoturva. Koulutuskertoja oli 20 ja osallistujia koulutuksissa oli yhteensä 229 asiakasta.

14 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 13 Vuoden 2008 lainatuimmat ja varatuimmat kirjat Lainatuimmat aikuisten kirjat Yli 350 lainaa Listauksessa on mukana myös Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kirjastojen aineisto johtuen kokoelman yhdistämisestä kuntaliitosta varten joulukuussa Laila Hirvisaari : Grand hotel Ilkka Remes : Pahan perimä Tuija Lehtinen : Franseska Tuija Lehtinen : Mies taskussa Outi Pakkanen : Talvimies Leena Lehtolainen : Luonas en ollutkaan Kaari Utrio : Ilkeät sisarpuolet Enni Mustonen : Sidotut Raija Oranen : Valkea talo jokivarressa Ilkka Remes : 6/12 Laila Hirvisaari : Myrskyn edellä Liza Marklund : Elinkautinen Anna-Leena Härkönen : Juhannusvieras Virpi Hämeen-Anttila : Sokkopeli Henning Mankell : Italialaiset kengät Nora Roberts : Savuhuntu Markku Ropponen : Kuhala ja kuoleman hipaisu Reijo Mäki : Uhkapelimerkki Markku Ropponen : Kuhala ja musta juhannus Leena Lehtolainen : Viimeinen kesäyö ja muita kertomuksia Anja Snellman : Lemmikkikaupan tytöt Reijo Mäki : Ehtookellot Markku Ropponen : Suruaika päättyy, Kuhala Maeve Binchy : Valkeiden kukkien lehto Tuija Lehtinen : Ruutukuningatar Reko ja Tina Lundán : Viikkoja, kuukausia Nora Roberts : Punainen lilja Nicholas Sparks : Ensi silmäyksellä Pirjo Hassinen : Suistola Ilkka Remes : Uhrilento Lainatuimmat lasten- ja nuortenkirjat Yli 500 lainaa Listauksessa on mukana myös Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kirjastojen aineisto johtuen kokoelman yhdistämisestä kuntaliitosta varten joulukuussa Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja Nuudelipää Sinikka Nopola : Hetki lyö, Risto Räppääjä Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja pakastaja-elvi Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja kauhea makkara Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja komea Kullervo Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja sitkeä finni Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja villi kone J. K. Rowling : Harry Potter ja kuoleman varjelukset Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö Aino Havukainen : Tatu ja Patu työn touhussa J. K. Rowling : Harry Potter ja puoliverinen prinssi Aino Havukainen : Tatu ja Patu päiväkodissa Jujja Wieslander : Lehmä rakentaa majan Mauri Kunnas : Koiramäen lapset ja näkki Aino Havukainen : Tatun ja Patun Suomi Jujja Wieslander : Lehmä, joka tahtoi keinua J. K. Rowling : Harry Potter ja Feeniksin kilta J. K. Rowling : Harry Potter ja viisasten kivi Mauri Kunnas : Herra Hakkaraisen aakkoset Mauri Kunnas : Apua, merirosvoja! Aino Havukainen : Tatun ja Patun oudot kojeet Mauri Kunnas : Koirien kalevala Aino Havukainen : Tatu ja Patu Helsingissä Jujja Wieslander : Lehmä siivoaa kotinsa Mauri Kunnas : Suuri urheilukirja Jujja Wieslander : Lehmä saa laastarin J. K. Rowling : Harry Potter ja Azkabanin vanki Jujja Wieslander : Lehmä liukumäessä J. K. Rowling : Harry Potter ja salaisuuksien kammio Mauri Kunnas : Hurjan hauska autokirja Jujja Wieslander : Lehmä kelkkamäessä Varatuimmat kirjat Varauksia kpl Laila Hirvisaari : Vuoksen helmi Anna-Leena Härkönen : Ei kiitos Liza Marklund : Paikka auringossa Sofi Oksanen : Puhdistus Tuula-Liina Varis : Irma Jari Tervo : Troikka Leena Lehtolainen : Väärän jäljillä Ilkka Remes : Pyörre Karin Ehrnrooth : Isäni oli nuori sotilas Virpi Hämeen-Anttila : Muistan sinut Amanda Siri Hustvedt : Amerikkalainen elegia Tina Lundán : Ensimmäinen kesä Katri Lipson : Kosmonautti Christopher Hitchens : Jumala ei ole suuri: kuinka uskonto myrkyttää kaiken Enni Mustonen : Parittomat Ildefonso Falcones : Meren katedraali Marian Keyes : Hurmaava mies Olli Jalonen : 14 solmua Greenwichiin Simon Sebag Montefiore : Nuori Stalin

15 Alan Weisman : Maailma ilman meitä Juha Seppälä : Paholaisen haarukka Judith Pella : Vallankumouksen varjo Clive Cussler : Takaa-ajo Nora Roberts : Enkelten putous Mirja Pyykkö : Ruudun takana Åsa Larsson : Kunnes vihasi asettuu Pirkko Saisio : Kohtuuttomuus: toisen miehen muistelmat Sisko Istanmäki : Yöntähti Anne Holt : 1222 Outi Pakkanen : Yöpuisto Heidi Köngäs : Jokin sinusta Olavi Paukkunen : Päämajan tiedustelija Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Vicki Myron : Kirjastokissa Panu Rajala : Unio mystica: Mika Waltarin elämä ja teokset Stephenie Meyer : Epäilys Raisa Cacciatore : Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen (toim.) : Teloitettu totuus: kesä 1944 Åsa Linderborg : Minua ei omista kukaan Pauli Kohelo : Ohessa tilinumeroni Paul Auster : Sattumuksia Brooklynissa Camilla Läckberg : Kivenhakkaaja Johanna Vireaho : Ideoita kotiin koko vuodeksi 14 Liisa Huhta : Kilttien kapina: tottelemattomuuden alkeet naisille Eric Clapton : Omaelämäkerta Antti Heikkilä : Diabeteksen hoito ruokavaliolla Kaarina Sala (toim.) : Isän huone: kulttuurivaikuttajien tyttäret kertovat Otso Sovijärvi : Pappilaelämää: kirkosta, ihmisistä ja vallasta Boel Westin : Tove Jansson: sanat, kuvat, elämä Kaupunginkirjaston perinteisessä kirjamyynnissä pääkirjaston Minnansalissa käytöstä poistettua aineistoa myytiin yhteensä noin 7000 kappaletta. Järjestelyvastuu oli tällä kertaa Keljonkankaan ja Säynätsalon kirjastojen henkilökunnalla. Kuva: Kai Kumpulainen

16 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15 Vuoden lopussa kirjaston kokoelmiin kuului yhteensä kappaletta erilaisia aineistoja. Kirjaston kokoelmat lukuina: kirjoja (84 % kokoelmasta) CD-äänitteitä , joista pääkirjaston musiikkiosaston osuus (6 % kokoelmasta) nuotteja (3 % kokoelmasta) muut aineistot yhteensä (7 % kokoelmasta: DVD-levyt, kartat, C-kasetit, VHS-kasetit, partituurit, diat, kielikurssit, moniviestimet, työpiirustukset) Asukasta kohden aineistoja oli 7,65. Vuonna 2007 vastaava luku oli 7,7. Kirjaston kokoelma siis pieneni hieman (3716 kpl) vuoden 2008 aikana, vaikka hankintoja tehtiinkin enemmän kuin vuonna Vanhaa, vähän käytettyä ja kulunutta aineistoa poistettiin yhteensä kappaletta. Kirjoja poistettiin kappaletta. Lisäksi vanhaa aineistoa varastoitiin pääkirjaston keskusvarastoon, jonka kokoelma kasvoi vuoden aikana 5 prosentilla. Vuoden lopussa pääkirjaston varastossa oli yhteensä nidettä, joista pääosa on saatavissa normaalisti lainattavaksi yksiköihin. Kielittäin kirjakokoelma jakaantui seuraavasti: kirjoista suomenkielisiä oli 92 %, englanninkielisiä 4 %, ruotsinkielisiä 1,5 %, saksankielisiä 0,6 %, ranskankielisiä 0,3 % ja venäjäkielisiä 0,3 %. Loppuosa jakaantui eri kielien osalle. Vuoden lopussa kirjastossa oli kirjoja 56 eri kielellä. Kirjaston kokoelmat Hankinnat Kirjaston kokoelmat uusiutuivat vuoden aikana hyvin. Uutta aineistoa voitiin ostaa jopa 25 % enemmän kuin vuonna Kirjoja ostettiin 28 % enemmän kuin vuonna Kasvulukujen takana on Kuokkalan uuden pienkirjaston perustaminen syyskuussa ja sen kokoelmahankinnat, mutta myös Jyväskylän osallistuminen Suomen Kulttuurirahaston Kirjatalkoot -hankkeeseen. Koko kirjastoon uutta aineistoa hankittiin kappaletta, josta kirjojen osuus oli kappaletta. Kirjoja oli vuonna 2008 jokaista Jyväskylän asukasta kohti 6,4 kappaletta eli lähes vastaavasti kuin vuonna 2007 (6,5). Kirjahankinnat jakautuivat sisältönsä puolesta seuraavasti: Aikuisten kaunokirjallisuutta hankinnoista oli 29 %, aikuisten tietokirjallisuutta 31 % ja lasten tietokirjallisuutta 5 % sekä lasten kaunokirjallisuutta 35 %. Pääkirjastossa kaunokirjallisuutta hankinnoista oli 49 % ja tietokirjallisuutta 51 %. Lähikirjastoissa aineisto painottui lastenkirjallisuuteen ja kaunokirjallisuuteen, tietokirjallisuuden osuus oli 23 %. Aineistokokoelman painotukset muuttuivat edelleen: elokuva-aineistot ostettiin lähes pelkästään DVD-levyinä. VHS-kasetteja ja C- kasetteja ei enää juuri hankittu. Äänikirja-aineistot puolestaan ostettiin pelkästään CD-levyinä. Tuija Venäläinen aikuistenosaston osastonjohtaja Kirjaston e-aineiston hankinnat Juha Hälinen informaatikko Vuonna 2008 kirjasto tarjosi asiakkailleen parikymmentä maksullista tietokantaa. Uusia niistä olivat Helecon Mix, joka tarjottiin koko maakunnan kirjastojen käyttöön ja Keskisuomalaisen arkisto. Tietokannoista monet ovat viitetietokantoja eri aiheista, mutta e-lehtien, e-kirjojen, artikkeliarkistojen ja muiden kokotekstiaineistojen osuus on koko ajan kasvussa. Kirjaston tarjoamat tietokannat: Aleksi Contemporary Authors Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim EEBO = Early English Books Online, v ECCO = Eighteenth Century Collection Online, 1700-luku Facta (WSOY) FinnBooks Grove Dictionary of Music and Musicians Helecon Mix Kansallisbiografia Keskisuomalaisen arkisto Library PressDisplay Linnea-tietokannat: Linda Arto + Elektra Manda NetMot sanakirjasto PCI = Periodicals Contents Index, v RT (Rakennustietokortisto) CD- ROM Suomen Lääkärilehti

17 Nämä ja monet muut tietokannat olivat käytettävissä myös Keski- Suomen Nelli -portaalin kautta. Nellin etusivu uusittiin vuoden aikana ja palveluun lisättiin pikavalikko, joka helpottaa palvelussa suunnistamista. Käyttöä helpottamaan tehtiin myös opasvideo flash-animaationa. Portaalin kautta saattoi vuoden 2008 lopussa hakea tietoa yhteensä 186 eri tiedonlähteestä. Aineistoa lahjoittaneet 2008 Maija Loukonen hankinta- ja luettelointiosaston johtaja Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Seuraavat lahjoittajat ovat halunneet lahjoituksensa mainittavan: Huovinen, Susanna Kunttu, Panu Taalintehdas Paananen, Toini Lahnanen Perkiö, Heikki Jyväskylä Peuranen, Petteri Jyväskylä Ratilainen, Tero Jyväskylä Utriainen, Leino Jyväskylä Wargelin, Elisa Kyynämöinen Jyväskylän sotaveteraanit ry Jyväskylä Säästöpankki Optia Jyväskylä 16 Lukupysäkillä pääkirjaston 3. kerroksessa oli esillä kirjauutuuksia. Kuva: Kai Kumpulainen

18 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 17 Pääkirjaston aikuisten tapahtumat Maksutonta, kaikille avointa tiedonhaun koulutusta oli jälleen tarjolla alkaen. Kevään ohjelmassa olivat mm. suositut koulutukset Internet vasta-alkajille, Turvallista asiointia verkossa ja Löytöretki Jyväskylän karttapalveluun. Uutuuksia olivat sähköpostin käyttöön opastava koulutus ja EUtiedon lähteitä verkossa esittelevä koulutus. Koulutuksia järjestettiin keväällä 9 kertaa. Syksyllä koulutuksia järjestettiin alkaen ja uutuuskurssina tarjoiltiin Elävää kuvaa internetissä, jossa Tapahtumat ja yleisötilaisuudet tutustuttiin mm. YLE Areenaan ja Elävään arkistoon. Jyväskylän kaupunginkirjasto ja Keski-Suomen Erilaiset Oppijat ry. järjestivät pääkirjaston Minnansalissa luennon, jossa Erilaisten oppijoiden liiton puheenjohtaja Airi Valkama ja CompAidin edustaja esittelivät apuvälineitä esteettömään oppimiseen. Tilaisuudessa oli myös esillä helppolukuisia kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmasta. Tilaisuus oli osa kansallisen Lukuviikon ohjelmaa. Kirjailijaillassa jyväskyläläinen kirjailija Pasi Ilmasi Jääskeläinen vastasi haastattelijan ja yleisön kysymyksiin. Tapahtuma oli osa Jyväskylän päivien ohjelmaa. Valtakunnallista Kirjan ja ruusun päivää vietettiin 6.5. Pääkirjaston ja lähikirjastojen lainaustiskeiltä asiakkaat saivat poimia runon kotimatkalleen. Kevään toinen suurlähettiläsvierailu järjestyi 26.8., kun USA:n Suomen suurlähettiläs Barbara M. Barrett kävi Jyväskylässä lahjoittamassa virallisesti kaupunginkirjastolle America@YourLibrary -kirjakokoelman. Amerikka-kirjaston America@ YourLibrary ohjelma mukaisesti suurlähetystö vierailee lahjoituksen saaneissa maakuntakirjastoissa ja tällä kertaa virallisen osuuden suoritti itse lähettiläs. Syksyllä 2008 kaupunginkirjasto aloitti teemallisten Kirjailtojen sarjan. Kirjailloissa jaettiin lukukokemuksia muiden kirjoista ja lukemisesta kiinnostuneiden kanssa. Syksyn teema oli historiallinen romaani, johon perehdyttiin kirjastonhoitaja Heli Joensuun johdolla viidestä eri näkökulmasta. Kirjailtoihin oli vapaa pääsy ja ne järjestettiin lastenja nuortenosaston Satuhuone Peukaloisessa. Huhtasuon kirjastonjohtaja Mauri Männistö järjesti kaupunginkirjastossa luentosarja pahasta, jossa joka toinen luento järjestettiin pääkirjastossa ja loput Huhtasuon lähikirjastossa. Ensimmäisellä luennolla 9.9. Minnansalissa professori Tarmo Kunnas puhui pahasta kirjallisuuden näkökulmasta. Syksyn viimeisellä luennolla dosentti Hannele Koivunen kertoi uskonnon pahuudesta, niin ikään Minnansalissa. Tilaisuuksiin oli vapaa pääsy. Kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen ja suurlähettiläs Barbara M. Barrett. Kuva: Kai Kumpulainen Perinteinen postikirjamyynti järjestettiin Minnansalissa

19 Järjestelyvastuu oli tällä kertaa Säynätsalon ja Keljonkankaan kirjastoilla. Myyntitapahtumassa oli tarjolla lasten ja aikuisten kaunokirjallisuutta, tietokirjoja, lehtiä ja jonkin verran myös äänitteitä. Myytävää aineistoa oli noin kappaletta, joista kaupaksi kävi noin 7000 kappaletta. Kirjamyynnin tuotto oli 9090,30 euroa. Jyväskylän Studiokuoro vietti osan 40-vuotisjuhlastaan laulamalla kaupunkilaisille noin 15 minuutin pituisina jaksoina eri puolilla kaupunkia, siellä missä ihmiset ovat ja liikkuvat. Pääkirjastossa kuoro vieraili lainaussalissa. Pohjoismaisella kirjastoviikolla pääkirjastossa oli kirjanäyttelyn Rakkaudesta Pohjolan luontoon lisäksi kuvatietokilpailu kaikenikäisille. Viikon muut tapahtumat oli suunnattu erityisesti koululaisille. Valtakunnalliseen Kulttuurikuntokampanjaan liittyen Kulttuuriluotsit esittelivät toimintaansa pääkirjaston ala-aulassa Kulttuuriluotsit mainostivat Jyväskylän kaupungin kulttuuritapahtumia ja -järjestäjiä, mukaan lukien kaupunginkirjasto. Suomen musiikkikirjastojen 50- vuotisjuhlallisuuksien osana järjestettiin ympäri maata yhteislaulutilaisuuksia Jokainen mukana oleva kirjasto laulatti lauluja yhdestä Toivelaulukirjojen osasto. Jyväskylässä kirjasarjan osa oli numero 13. Pienessä luentosalissa parhaita paloja toivelaulukirjasta laulettiin Kirvirka-lauluyhtyeen johdolla. Valtakunnallisen tapahtuman järjestäjinä toimivat osallistuvien kirjastojen ohella Suomen musiikkikirjastoyhdistys ja F-musiikki. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 18 Pääkirjaston lainaustoimistoon asennettiin palautusautomaatti joulukuun aikana. Työstä aiheutui erityisjärjestelyjä aineiston lainaukseen ja palautukseen. Pääkirjaston oli avoinna normaalisti remontin ajan. Lasten ja nuorten tapahtumat Satutunteja järjestettiin jälleen kaikissa kirjaston toimipaikoissa kevään ja syksyn aikana. Keväällä satuja kuunneltiin pääkirjastossa 15 kertaa ja lähikirjastoissa Keltinmäessä, Kortepohjassa ja Säynätsalossa 8 kertaa, Halssilassa, Huhtasuolla ja Lohikoskella 7 kertaa ja Keljonkankaalla 14 kertaa. Syksyllä tilaisuuksia järjestettiin pääkirjastossa 10 kertaa ja Huhtasuolla, Keltinmäessä, Halssilassa, Lohikoskella ja Säynätsalossa 5 kertaa, Kortepohjassa 6 kertaa sekä Keljonkankaalla 9 kertaa. Kadonnutta laulua etsittiin maaliskuussa teatterityhmä Teatterikoneen johdolla kaikissa kirjastoissa toimipaikoissa alkaen. Päiväkoti-ikäisille suunnatun esityksen kesto oli noin 20 minuuttia. Esityksiin oli vapaa pääsy. Maaliskuun lopussa Kirjasairaalassa autettiin kirjaystäviä. Kirjasairaanhoitajina toimivat Jyväskylän seudun kansalaisopiston sanataiteen perusopetuksen vuotiaat oppilaat. Keljonkankaan ja Kortepohjan kirjastoissa kirjasairaala päivysti ja pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla Jyväskylän kirjamessuilla jaettiin lähes sadalle Jyväskylän kuudesluokkalaiselle Kirjallisuusdiplomi palkkioksi ahkerasta lukemisharrastuksesta. Ruotsi-päivän ohjelmaan liittyen Ruotsin Suomen suurlähettiläs Eva Walder-Brundin vieraili pääkirjastossa. Suurlähettiläs piti ruotsinkielisen satuhetken lastenosastolla lukien ruotsalaisen Selma Lagerlöfin tekstejä ja tutustui osaston julistenäyttelyyn, joka oli esillä Lagerlöfin 150-vuotisjuhlan johdosta. Tilaisuudessa oli vieraana ruotsinkielisen päiväkodin lapsia ja 8.- luokkalaisia koululaisia. Teatteriryhmä Vinha vei kirjaston lapsiasiakkaat muurahaisten maailmaan. Kaikissa kirjastoissa vieraillut esitys oli suunnattu päiväkotiikäisille. Pohjoismaisella kirjastoviikolla varsinkin koululaisille tarjoiltiin ohjelmaa pääkirjastossa. Lasten Sanataidepäivä oli suunnattu perusopetuksen luokille 3 4, kun opettajat oppilaineen pääsivät keittämään SanaSalaSoppaa. Tarjolla oli kolme eri kokonaisuutta: Sanapoliisipolku, Salapoliisikirjat suurennuslasissa ja Salaperäinen kirjailija. Sanataidepäivän järjestivät yhteystyössä kaupunginkirjasto, Kulttuuriaitta, Jyväskylän seudun kansalaisopisto / sanataiteen perusopetus ja Keski- Suomen sanataideyhdistys Rapina ry. Pohjoismainen tiedotustoimisto / Pohjola-Norden esitti Minnansalissa lyhytelokuvia Norden i bio -elokuvat käsittelivät suvaitsevaisuutta: kolmesta näytöksestä kaksi ensimmäistä oli suunnattu koululaisryhmille (15 19-vuotiaat). Elävä Joulukalenteri avattiin kirjastoissa jo kuudennen kerran pienien ja isompien iloksi. Vuonna 2008 ennakoitiin jo tulevaa kuntaliitosta, kun kalenterin luukkuja avattiin pääkirjaston ja lähikirjastojen lisäksi myös Vaajakoskella, Palokassa,

20 Tikkakoskella, Vesangalla ja Korpilahdella. Lisäksi Uurainen ja Muurame avasivat omat luukkunsa. Pääkirjastossa kalenterikiertueen avajaisissa esiintyi mm. Juha Mäkinen, joka voitti vuotta aiemmin Karstulassa Satusuu-sadunkerrontakilpailun. Esityksiä oli yhteensä 17 ja katsojia noin 70/esitys (yhteensä 1178). Elävän Joulukalenterin tarjosivat kaupunginkirjaston lisäksi Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimi, Jyväskylän maalaiskunnan kulttuuritoimi, Keski-Suomen kulttuurirahasto ja Keski-Suomen taidetoimikunta. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 19 Lyseon Luciat toivat valoa pääkirjastoon Runopalvelu Uusikuu lahjoitti kirjoittamiaan joulurunoja asiakkaille Elävän joulukalenterin luukkuja avattiin kaikissa kirjastoissa, avajaisia vietettiin pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla Kuva: Elina Gråsten Lähikirjastojen tapahtumat Keltinmäen kirjastossa oli ja Kulttuuriaitan perhepäivähoitajille ja lapsille järjestämät lauluja leikkituokiot. Molempina päivinä järjestettiin kaksi tuokiota ja kävijöitä oli yhteensä 94. Huhtasuon kirjastossa kirjailija Risto Urrio esitteli uutta kirjaansa Halla-Otto: kiertävä kansansoittaja. Myös kirjan kustantaja Vesa Karvinen oli paikalla. Teosesittelyn lisäksi kirjastossa oli nähtävillä mm. Halla- Oton Hohner-haitari ja motskarisaappaan sekä valokuvanäyttely. Säynätsalopäiviin liittyen Säynätsalon kirjasto oli avoinna poikkeuksellisesti myös lauantaina 9.8. klo Ohjelmassa oli Kirjatori eli poistokirjojen myyntiä, esittelyssä Parviaisten sukuseura ry:n julkaisuja sekä Meidän Säynätsalomme näyttely. Keljonkankaalla vietettiin kirjaston 20-vuotisjuhlaa Asiakkaille oli järjestetty kahvitarjoilu, päiväkotilasten ja koululaisten esityksiä sekä Arimo Johanssonin musiikkia. Kävijöitä kirjastossa oli juhlapäivänä noin 250. Kuntavaalien ennakkoäänestyspäivinä Keljonkankaan kirjastossa kävi 345 äänestäjää ja Säynätsalon kirjastossa 624 äänestäjää. Lohikosken kirjastossa järjestettiin kolme aikuisille suunnattua tapahtumaa. Kortepohjassa satutunneille osallistui vuoden aikana 200 asiakasta. Muita lastentapahtumia järjestettiin viisi, jotka keräsivät 256 kävijää. Yhteensä kaikki aikuisten ja lasten tilaisuudet vetivät 464 vierailijaa. Elina Gråsten tiedottaja (ts.)