Vuosikertomus. Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2004 Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto

2 2004 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SISÄLLYS Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto Vapaudenkatu Jyväskylä Puh. (014) Fax. (014) Vuosikertomus Tekstit Raila Junnila Liisa Laatu Jaana Ojala Hanna Savolainen Toimitus, taitto ja kansi Jaana Ojala Taittopohja Mikko Hieta Tilastot Marja-Leena Rossi Kirjasto Vuoden 2004 kehittäjä 3 Kehityskohteena henkilöstön ammatillinen osaaminen ja työympäristö 4 Maakuntakirjastotoiminta 6 Toimipisteet ja aukioloajat 8 Kävijämäärät ja lainaajat 9 Kirjaston kokoelmat 12 Lainatuimmat ja varatuimmat kirjat 13 Siirtokokoelmat vuonna Aalto-kirjastot - Keski-Suomen kirjastoverkko 15 Kirjastoyhteistyötä ja projekteja 16 Tapahtumat ja yleisötilaisuudet 17 Näyttelyt kaupunginkirjastossa vuonna Kirjaston talous 21 Kirjaston tilastot Valokuvat Jaana Ojala Ilkka Pietarinen Painos 150 kpl (monistettuna) Vuosikertomus internetissä: Jyväskylän kaupunki

3 Kirjasto Vuoden 2004 kehittäjä Kirjastotoimenjohtaja Liisa Laatu Vuoden kehittämistavoitteena oli laajan käyttäjäkunnan palvelujen parantaminen sekä lainauksen ja tiedonhaun nopeuttaminen ja helpottaminen. Tavoitteet saavutettiin lisäämällä pääkirjaston automaatiota, kouluttamalla henkilökuntaa ja perustamalla Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelman verkostokaupunkihankkeeseen kuuluvien kuntien kirjastojen kanssa kirjastojen yhteisjärjestelmä. Yhteisjärjestelmä ristittiin nimikilpailun tuloksena Aalto-kirjastoiksi. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uusi graafinen kirjastojärjestelmä. Yhteisjärjestelmän perustajakirjastot olivat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Luhanka, Muurame, Suolahti, Sumiainen, Uurainen ja Äänekoski. Kirjaston käyttäjille yhteisjärjestelmä merkitsee käytännössä huomattavasti parantuneita tiedonhakumahdollisuuksia, yhteistä aineistotietokantaa, yhteistä lainaajarekisteriä sekä lainaajakorttia, jota voi käyttää kaikissa järjestelmään liittyneissä kirjastoissa. Aalto-kirjastojen internetissä olevaa tietokantaa käytettiinkin vuoden aikana yli miljoona kertaa. Asiakkaiden tiedonhakutaitojen kehittämiseksi kirjasto järjesti opetusstudiossa myös monipuolista avoimen verkkotiedon käyttäjäkoulutusta sekä kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta. Kirjaston laajojen kotisivujen sisältöä, käytettävyyttä ja ulkoasua parannettiin. Aalto-kirjastojen uuden sinisävyisen kirjastokortin suunnitteli Jari Peurajärvi. Opetusministeriön myöntämällä avustuksella toteutettiin kaksi projektia. Huhtasuon kirjastossa järjestettiin laaja Keskusteluja kirjastossa - luentosarja ja avointa käyttäjäkoulutusta kirjaston asiakkaille jatkettiin Sähköisen asioinnin opetuksella. Kirjaston hallinnoima EUprojekti Baltic Ring II päättyi syksyllä. Yliopiston- ja ammattikorkeakoulun sekä kaupunginkirjaston tiivis yhteistyö jatkui edellisen vuoden tapaan. Kaupungissa toimivat kirjastot järjestivät yhdessä valtakunnalliset kirjastonjohtajien neuvottelupäivät Kirjastojen henkilöstölle järjestettiin yhteisiä koulutustilaisuuksia ja tiedonhaun Seutuportaali -projekti käynnistettiin. Kirjaston lasten- ja nuortenosasto organisoi kirjan ja ruusun päivänä suuren kirjakarnevaalin satukulku- eineen. Kaikissa kirjaston toimintayksiköissä oli aktiivista lastenkirjastotoimintaa. Nuorille kirjastonkäyttäjille tarjottiin satutunteja, musiikkiesityksiä, nukketeatteria, näyttelyitä sekä huipentumana Elävä joulukalenteri pääkirjastossa. Kirjaston kehittämistyö havaittiin myös kaupungin yhteistyötoimikunnassa, joka myönsi kirjastolle Vuoden 2004 kehittäjä -palkinnon. Myöntämisperusteena oli työ asiakaspalvelun, henkilöstön hyvinvoinnin ja ammattitaidon lisäämiseksi sekä aktiivinen verkostoituminen. Kirjasto oli vuonna 2004 perustetun palkinnon ensimmäinen saaja. 3

4 2004 Kehityskohteena henkilöstön ammatillinen osaaminen ja työympäristö teksti: Raila Junnila Koulutus- ja TYKY-ohjelma Kirjasto tuki omaehtoista opiskelua maksamalla kurssimaksun, jos koulutus liittyi työssä osaamiseen. Vuonna 2004 henkilöstön koulutukseen käytettiin 0,7 % palkkamenoista ja koulutuspäiviä oli 5,1 henkilöä kohti. Koulutuspäivät lisääntyivät hiukan edellisestä vuodesta. Koulutuspäivät jakaantuivat tasaisesti eri henkilöstöryhmiin eli lähes kaikki osallistuivat jollekin kurssille. Koulutus- ja TYKY ohjelman rakenne oli seuraavanlainen: Yksilöön vaikuttaminen: a) toimintakyky/voimavarat b) ammatillinen osaaminen Työn ja työyhteisön kehittäminen Työympäristön kehittäminen Toimintakyky ja voimavarat Virkistysiltapäiviin osallistui yhteensä 72,5 % henkilöstöstä. Keväällä retkeiltiin Leivonmäen kansallispuistossa ja syksyllä tutustuttiin Petäjäveden vanhaan kirkkoon ja retkeiltiin lähiympäristössä. Suosittu kohde oli myös Käsityön museon työpajan järjestämä huovutuskurssi. Osa henkilöstöstä tutustui kuntosaliin ja vesijuoksuun AaltoAlvarissa. Kirjasto kustansi tänäkin vuonna flunssarokotuksen ja Painonvartijoiden osallistumismaksuja sitä haluaville. Lisäksi osa tutustui kuntonyrkkeilyyn. Kaupunki järjesti monia työkykykursseja. Työterveyshuolto kartoitti työkykyä Työkykyindeksi - kyselyllä. Aslak-kuntoutukseen osallistui kirjastosta 8 henkilöä. Lisäksi kaupunki tuki kuntosali- ja 4 uimahallikäyntejä. Kirjaston kustantamalla kuntoutuslomalla, joka myönnetään 20 ja 30 vuoden kaupungin palveluksesta, oli 2 henkilöä. Vuosittainen kirjastomatka suuntautui Rauman ja Tampereen Sampolan kirjastoihin. Toinen matka tehtiin syksyllä Helsingin kirjamessumatkan yhteydessä Espoon Leppävaaran kirjastoon. Ammatillinen osaaminen Kirjastosta osallistuttiin kaikkiaan 51 ulkopuoliseen koulutustilaisuuteen. Näihin osallistui 27,5 % henkilöstöstä. Koulutusten aiheena oli mm. FinElib -tiedotuskokouksia, osaamiskartoitus, pedagogisia opintoja kirjastohenkilöstölle, Valtakunnallinen työsymposium, Finmarc-formaatti, kirjavinkkaus, musiikkiyhdistyksen tilaisuuksia, elektroniset lehdet, tiedonhaun työpaja, Tieto- Enatorin kumppanuusforum, erilaisia johtamiskoulutuksia, informaatiolukutaito ja tietostrategian toimeenpano. Yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kirjastojen kanssa järjestettiin syksyllä valtakunnallinen kirjastonjohtajien neuvottelupäivä sekä tiedonhankinnan opetuksen ohjauspäivä. Tiedonhankinnan ohjauksen opetus oli tänäkin vuonna painopistealueena. Kaupunki järjesti monipuolista esimieskoulutusta. Lisäksi JETjohtamisen erikoisammattikoulutukseen pääsi yksi esimies. Kirjasto järjesti omaa koulutusta mm. seuraavista aiheista: www-sivustojen luominen, laaja graafisen Pallasohjelmiston ja asiakastiedonhakuohjelman koulutus, metahakukonei- den käyttö ja kirjaston oman kirjallisuussivuston esittely. Lisäksi tehtiin asiakaspalvelun laatukriteerit. Oman kirjaston palveluihin tutustuttiin vierailuilla eri toimipisteisiin. Työympäristön kehittäminen Ensiapukoulutukseen osallistui 15 ja pelastuskoulutukseen 17 henkilöä. Työväkivaltariski-mittaus tehtiin KAURIS-kyselyllä. Työpisteiden ergonomiatarkistuksia jatkettiin tänäkin vuonna. Työterveyshuolto teki työpaikkakäyntejä neljään lähikirjastoon ja pääkirjastoon. Loppuvuodesta tehtiin ilmapiiri-kysely. Henkilökunnan kokoukset ja työryhmät Henkilökunnan infoja oli vuoden aikana 9 kertaa. Infoissa käsiteltiin mm seuraavia asioita: vuosilomat, henkilökohtaisen lisän maksaminen, talousarvio, järjestelyvaran käyttö ja jakoperusteet, työsuojeluohjelma, tyky- ja koulutusohjelma, Jyväskylän kaupungin johtamisjärjestelmän uudistaminen, Työterveyshuollon työpaikkakäynnit kirjastossa, kirjaston projektit, uudet kirjaston käyttösäännöt, lisäksi uutta yhteisjärjestelmää esiteltiin useaan kertaan. Uusille työntekijöille järjestettiin 3 tulokaskoulutusta. Kirjaston johtoryhmä kokoontui keväällä ja syksyllä joka toinen viikko. Johtoryhmään kuuluivat kirjastotoimenjohtaja Liisa Laatu, kirjastotoimen apulaisjohtaja Raila Junnila, tiedottaja ts. Katri Niskanen ja 1.5. alkaen Jaana Ojala, osaston-

5 Kirjastonhoitajat osallistuvat koulutukseen pääkirjaston opetusstudiossa. Kuva: Jaana Ojala johtaja Tuija Venäläinen ja kirjastovirkailija Marja Petäjäniemi. Liisa Laatu kuului kulttuuritoimen keskuksen johtoryhmään ja Raila Junnila kulttuuritoimen yhteistyöryhmään. Pääkirjaston osastonjohtajat ja lähikirjastonjohtajat kokoontuivat kirjastotoimen apulaisjohtajan johdolla joka kolmas viikko käsittelemään kirjastossa ajankohtaisia asioita. Osastot ovat pitäneet lisäksi työpistekokouksia. Kirjastossa toimi koulutus-, poistoja varastointiohjetyöryhmä, näyttelytyöryhmä ja internet-sivujen kehittämistä ja päivittämistä pohtiva työryhmä. Jatkuvina tiimeinä kirjastoa kehittävät tietopalvelu-, asiakaspalvelu- ja lastenkirjastotiimit. Kokoelmatiimi toimii työtiiminä aikuistenosastolla. TietoEnatorin Pallas-järjestelmän kehittämistyöryhmissä toimivat osastosihteeri Lea Hassinen, osastonjohtajat Maija Loukonen, Kyösti Mäkelä, Tuija Venäläinen. Henkilökunnan luottamustehtävät Hassinen, Lea: KVL:n luottamusmies, yhteistyöryhmän varajäsen ja työsuojeluasiamies, PallasPro - lainausohjelman käyttäjäryhmän jäsen Jussila, Matti: Yhteistyöryhmän varajäsen, Kulttuuritoimen johtoryhmän henkilöstön edustajan varajäsen Kokkinen, Jouni: työsuojeluasiamies Kruuti, Leena: Valtakunnallisen lastenkirjastotyöryhmän jäsen Laatu, Liisa: PallasPro-käyttäjäryhmän hallituksen jäsen, Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunnan jäsen Loukonen, Maija: PallasPro -kausijulkaisuohjelman käyttäjäryhmän jäsen Matilainen, Mielikki: Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n liittovaltuuston jäsen ja yhteistyöryhmän jäsen Mäkelä Kyösti: Valtakunnallisen musiikin luettelointi- ja sisällönkuvailutyöryhmän (LUUMU) jäsen, Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen hallituksen jäsen, PallasPro -luettelointiohjelman käyttäjäryhmän vetäjä Nuutinen, Riitta: työsuojeluasiamies Savolainen Hanna: Kulttuuritoimen johtoryhmän jäsen (henkilöstön edustaja) Venäläinen, Tuija: Nelli-portaalin projektipäällikkö -ryhmän jäsen, PallasPro -asiakaslähtöisen tietopalvelun käyttäjäryhmän jäsen. 5

6 2004 Maakuntakirjastotoiminta Vuonna 2002 perustettuun Keskisuomalainen kirjallisuus -hakemistoon lisättiin toimintavuoden aikana kolme uutta kirjailijaa. Hakemistossa oli vuoden lopussa kaikkiaan 142 keskiteksti: Hanna Savolainen Maakuntakirjaston toimintaalue Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto on toiminut vuodesta 1978 alkaen maakuntakirjastona Keski-Suomessa. Alueeseen kuuluu 30 kuntaa: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänkoski, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Muurame, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski Maakuntaosaston henkilökuntaan kuuluu osastonjohtaja ja kirjastovirkailija. Lisäksi osastolla työskentelee osa-aikaisesti kaksi aikuistenosaston kirjastovirkailijaa. Kokoukset ja koulutustilaisuudet Maakuntakirjasto järjesti vuoden aikana kaksi kokousta Keski-Suomen alueen kirjastojen henkilökunnalle Kirjasto etsii kaveria Yleisten kirjastojen yhteistyöympäristöt. Kokouksessa oli 35 osanottajaa Ajakohtaisasioille varattu maakuntakirjaston työkokous. Kokoukseen osallistui 24 henkilöä Länsi-Suomen lääninhallitus järjesti Jyväskylän kaupunginkirjastossa koulutustilaisuuden Hyvä, parempi, paras vuoden 2004 kirjoista ja kritiikistä. 6 Maakuntakirjastotoiminnan kehittämistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, ja 1.4. Ryhmän kokoonpano muuttui hieman. Työryhmän jäsenyyden jättäneen Aira Jaamalaisen (Viitasaari) tilalle valittiin Johanna Hämäläinen (Keuruu). Jäseninä jatkoivat Pirkko Korpiaho- Hakala (Kivijärvi), Eija Koskela (Karstula, puheenjohtaja), Liisa Laatu (Jyväskylä), Piia Ronkanen (Äänekoski), Hanna Savolainen (Jyväskylä, sihteeri) ja Tommi Tapiainen (Jämsä) Kokouksissa ideoitiin uusia koulutus ja -kokoustilaisuuksia ja keskusteltiin maakuntakirjastotoiminnasta. Kaukopalvelu Vuoden 2004 aikana maakuntakirjastoon tuli 6548 kaukolainapyyntöä, joista pystyttiin toimittamaan omasta kokoelmasta 96,4%. Edelliseen vuoteen verrattuna pyyntöjen määrä laski 18,27 %. Pyyntöjen määrän lasku johtunee osittain yleisten kirjastojen Kirjastot.fisivuston maakuntakirjastojen monihaun rajapintaongelmista. Teknisistä syistä johtuen Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto ei ollut mukana yhteishaussa syyskaudella. Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjaston asiakkaat tekivät vuonna 2003 yhteensä 1231 kaukolainatilausta. Tilausten määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 3 %.. Tiedotus Keski-Suomen yleisille kirjastoille Maakuntakirjaston verkkotiedote ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Tiedotteet julkaistiin kirjaston internetsivuilla osoitteessa: kirjasto/maakunta/tiedotteet.html. Muu tiedotus hoidettiin Keski- Suomen kirjastojen yhteisen sähköpostilistan kautta. Kokous- ja koulutustilaisuuksiin lähetettiin kutsut postitse. Kirjaston maakunnalliset internet-palvelut Keski-aluetietokanta keskitietokanta.html Aluetietokantaan luetteloidaan Keski- Suomea käsittelevää aineistoa, keskisuomalaisten kaunokirjailijoiden teoksia ja lehtiartikkeliviitteitä. Toimintavuonna Keskiin vietiin 412 uutta teosviitettä. Lisäksi luetteloitiin lehtiartikkeleita. Aluetietokannassa oli kaikkiaan viitettä osakohteineen. Keski sai uuden ulkoasun joulukuussa. Ulkoasu mukailee Aaltokirjastojen tietokannan mallia ja on ilmeeltään keveämpi kuin edeltäjänsä. Keskisuomalainen kirjallisuus

7 suomalaisen kirjailijan ja kirjoittajan tiedot Keski-Suomen alueelta. Keski-Suomi linkit Vuoden 2002 aikana laadittua Keski- Suomi -linkkiportaalia ylläpidettiin lisäämällä uusia linkkejä ja poistamalla toimimattomia. Palautelomakkeen kautta tulleista ehdotuksista valittiin aiheeseen liittyvät linkit ja liitettiin ne osaksi sivustoa. Kaikkiaan maakunnallisten internetpalveluiden käyttöaste oli hyvä. Aloitussivujen latauskertoja oli yhteensä noin Suosituin palvelu oli Keskisuomalainen kirjallisuus -hakemisto. Maakuntakokoelman hankintaohjeet uudistettiin Kirjaston maakuntakokoelma on käsikirjastokokoelma, johon kerätään Keski-Suomea käsittelevää aineistoa ja keskisuomalaisten kaunokirjailijoiden kirjoittamia teoksia. Toimintavuoden aikana maakuntakokoelmaan luetteloitiin 184 uutta teosta. Lisäksi hankittiin aineistoa, joka ei näy kirjaston rekisterissä: pienpainatteita, julisteita, lehtiä ja lehtileikkeitä. Kaikkiaan maakuntakokoelmassa oli vuoden lopussa 6320 luetteloitua teosta. Toimintavuoden aikana uusittiin maakuntakokoelman hankintaohjeet, joissa otetaan huomioon myös verk- koaineistot. Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet -esite toimitettiin kaikkiin Keski-Suomen kirjastoihin sekä muihin maakuntakirjastoihin ja keskuskirjastoon. Lisäksi esite julkaistiin elektronisessa muodossa kirjaston kotisivuilla. Hankintaohjeiden ja kokoelmatyön tueksi suoritettiin kysely Keski- Suomen kirjastojen kotiseutukokoelmista. Alustavat tulokset raportoitiin syksyn maakuntakirjastokokouksessa. 7

8 2004 Toimipisteet ja aukioloajat Teksti: Jaana Ojala Toimipisteet Jyväskylän kaupungin kirjastoverkko säilyi samanlaisena kuin edellisenä vuonna. Kirjastoverkkoon kuului pääkirjaston lisäksi kirjastoauto ja kahdeksan lähikirjastoa: Halssilan, Huhtasuon, Keltinmäen, Keljonkankaan, Kortepohjan, Kypärämäen, Lohikosken ja Säynätsalon kirjastot. Laitoskirjasto toimi Kyllön terveysasemalla ja Keski-Suomen keskussairaalassa. Keski-Suomen keskussairaalan potilaskirjasto oli avoinna ma ja to klo Osastoilla kirjavaunut kiersivät tiistaisin ja keskiviikkoisin. Kyllön terveysaseman kirjasto oli avoinna perjantaisin klo ja osastokierrokset tehtiin vuoroviikoin. Keljon vanhainkodissa kotipalvelu kävi kerran kuussa. Lisäksi laitoskokoelma toimitti siirtokokoelmia vanhainkodeille, päiväkeskuksiin ja palvelutaloihin Kirjastoautolla oli vuonna 2004 eri puolilla kaupunkia 49 pysäkkiä ja 53 pysäkkiaikaa. Kirjastoauton toiminta keskittyi edellisvuoden tapaan Kuokkalan ja Ristikiven alueelle, jossa ei ole lähikirjastoa. Kirjastoauto hoiti tehokkaasti myös koulujen kirjastopalveluita: viikottain auto vieraili 12 koulupysäkillä. Kirjaston toimipisteet olivat vuoden aikana avoinna kaikkiaan tuntia ja aukiolopäiviä kertyi Talviaikaan pääkirjasto ja lähikirjastot olivat avoinna kuten vuonna Vuoden aukiolotunteja vähensi yhteisjärjestelmään siirryttäessä tuotantopalvelimen vaihto, jonka vuoksi kirjaston kaikki toimipisteet olivat suljettuna Lisäksi Keltinmäen kirjasto oli suljettuna , kun kirjaston lainaustiski uusittiin. Lähikirjastoilla oli ylimääräisiä aukioloaikoja lauantaisin seuraavasti: Keltinmäen kirjastossa Kukkuloiden kuriirien syyspäivän yhteydessä, Kypärämäen kirjastossa Kypärämäen kulttuuripäivien yhteydessä ja Säynätsalon kirjastossa Säynätsalopäivien yhteydessä. Normaalit kesäaukioloajat olivat voimassa , jolloin kirjastot olivat pääosin auki päivittäin tunnin vähemmän kuin talvikaudella. 8

9 Kävijämäärät ja lainaajat Teksti: Jaana Ojala Toimintavuoden aikana kirjastossa rekisteröitiin yhteensä lainaa, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lainamäärän vähenemiseen vaikutti palvelimen vaihdon aiheuttama ylimääräinen kiinnioloaika maaliskuussa Lähikirjastoista Keltinmäen kirjasto oli suljettuna viikon joulun jälkeen, kun kirjastoon asennettiin uusi lainaustiski. Halssilan lainamäärien pienenemiseen vaikutti lisäksi viereisen koulun remontti, jonka ajan oppilaat olivat evakossa, eivätkä näin päässeet koulupäivän aikana käyttämään kirjastoa. Lainamäärät laskivat lähes kaikissa toimipisteissä. Kortepohjan kirjastossa lainamäärä kuitenkin nousi hieman vuodesta 2003, samoin kirjastoauton Lainat aineistoryhmittäin vuonna lainamäärä nousi lähes 5 %. Pääkirjaston musiikkiosastolla lainoja oli 1% enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin asukasta kohti laskettu lainamäärä, 27 lainaa jyväskyläläistä kohden vuoden aikana, kertoo kaupunkilaisten olevan aiempien vuosien tapaan valtakunnan keskiarvoa ahkerampia kirjaston käyttäjiä. Koko maan keskiarvo vuonna 2004 oli noin 21 lainaa asukasta kohti. Lainattu aineisto Lainatusta aineistosta yli 75% oli kirjoja. Kirjojen osuus lainauksesta pieneni viime vuodesta noin prosentin. Kirjojen osuus lainatusta aineistosta oli suurin pääkirjaston aikuistenosastolla sekä laitoskirjastossa. Lähikirjastoissa ja pääkirjaston lastenosastolla kirjojen osuus lainauksesta oli hieman pienempi. Aikuistenosaston kirjalainoista noin 60% oli tietokirjallisuutta, kun taas lastenosastolla kirjalainoista lähes 90% oli kaunokirjoja. Musiikkiosaston lainauksesta vajaa 5% oli kirjoja. Kirjalainoista yli 90 % oli suomenkielisiä, edellisvuosien tapaan vieraskielisistä kirjoista eniten lainattiin englannin-, ruotsin- ja venäjänkielisiä kirjoja. Näiden kielien jälkeen lainatuimpia olivat saksa, ranska, espanja ja italia. Lainaajien määrät ja jakaantuminen ikäryhmittäin Lainaajien kokonaismäärä väheni toimintavuoden aikana hieman. Vuoden aikana yli 64-vuotiaiden 9

10 2004 lainaajien määrä nousi, muissa ikäryhmissä lainaajamäärä laski. Vuoden 2004 aikana kaupunginkirjastossa käytti kirjastokorttiaan asiakasta, joka on n. 55,6 % Jyväskylän asukkaista (Kaupungin asukasluku oli ). Suurimpana lainaajaryhmänä koko kirjaston asiakkaista oli vuotiaat, joiden osuus kirjaston asiakkaista oli yli 40%. Lähes yhtä paljon kirjastoa käyttivät vuotiaat, joiden osuus lainaajista oli noin 40 %. Kolmanneksi suurin lainaajaryhmä oli alle 15-vuotiaat lapset, heitä oli lainaajista reilut 11 %. Eniten lapsiasiakkaita kävi kirjastoautossa, jonka asiakkaista lähes puolet on alle 15-vuotiaita. Lähikirjastoissa lapsiasiakkaiden määrä on myös suuri ja erityisesti Halssilan, Keljonkankaan ja Kypärämäen kirjastoissa käy paljon alle 15- vuotiaita lainaajia. Iäkkäintä asiakaskunta on Lohikosken kirjastossa jossa yli 12 % asiakkaista on yli 64- vuotiaita. Pääkirjaston selkeästi suurin asiakasryhmä on vuotiaat, kun lähikirjastoissa se puolestaan on vuotiaat. Päivittäin kirjastoissa 3900 kävijää Kirjaston toimipisteissä vieraili vuoden aikana yli miljoona kävijää. Pääkirjastossa, Lohikosken ja Huhtasuon kirjastoissa kävijämäärä nousi edellisvuodesta. Muissa toimipisteissä kävijämäärä laski hieman. Kypärämäessä ja Säynätsalossa kävijämäärä säilyi ennallaan. Päivittäin kirjaston toimipisteissä vieraili yhteensä noin 3900 kävijää, joista yli puolet pääkirjastossa. Kirjaston Internet-palvelut ahkerassa käytössä Vuoden 2004 aikana kirjaston internet -palveluissa tapahtui muutoksia, kun Jyväskylän kaupunginkirjasto siirtyi yhteisjärjestelmään. Internetin kautta asiakkaiden käytössä olevat Pallas- ProIntro-sivut uusittiin, myös Keskitietokannan sivujen ulkonäkö uusittiin PallasProIntroa vastaavaksi. Jyväskylän maalaiskunnan kirjaston liityttyä elokuussa yhteisjärjestelmään, Aaltokirjastojen tietokanta sai uuden etusivun, joka linkitettiin Jyväskylänseutu-sivuille, Aalto-tietokannan etusivulla käytiin elokuusta joulukuuhun välisenä aikana, eli sivun avaamisesta lähtien kertaa. Kaupunginkirjaston etusivulla käytiin vuonna 2004 noin kertaa. Kirjaston internetsivut olivat kaupungin sivujen joukossa kuukausittain julkaistun kävijätilaston mukaan viiden suosituimman sivuston joukossa. Myös kirjaston omia internet-sivuja uudistettiin vuoden aikana. Uutta sisältöä saivat mm. Mitä lukisin - 10

11 kirjallisuussivut ja musiikkiosaston sivut. Nettisivujen kehittämisestä ja sivujen päivitysvastuun jakamisesta huolehti kirjaston internet-työryhmä. Palvelimen vaihto vaikutti myös asiakaskäytössä oleviin kirjaston tietokantoihin: PallasProIntro oli poissa käytöstä , sekä Keski ja Intermezzo -tietokannat Maaliskuusta lähtien, kirjaston siirryttyä yhteisjärjestelmän käyttäjäksi myös kirjaston asiakaspäätteet muutettiin www-pohjaisiksi asiakastyöasemiksi. Yhteisjärjestelmään liittyivät vuoden 2004 aikana Jyväskylän maalaiskunta elokuussa ja Muurame marraskuussa. Liittymisvaiheessa tietokannassa esiintyi jonkin verran häiriöitä. Kirjaston tietokannan etäkäyttö sekä käyntikerrat kirjaston www-sivuilla kasvoivat vuoden aikana edellisten vuosien tapaan. Yhteydenottoja kirjaston PallasProIntro-tietokantaan internetissä oli vuoden aikana yhteensä kertaa, mikä oli lähes 20% enemmän kuin edellisenä vuonna. Käyntikerrat jakaantuivat melko tasaisesti eri kuukausille, mutta hieman muita kuukausia vilkkaampia olivat maalis- ja lokakuu. Hiljaisimpia olivat kesäkuukaudet toukokuusta elokuuhun sekä joulukuu. Kirjaston käytön ja tiedonhaun opetus Kirjastossa annettiin vuoden aikana kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastusta päiväkotiryhmille, koululaisille, opiskelijoille, sekä tiedonhakukoulutusta ja sähköisen asioinnin koulutusta kirjaston aikuisasiakkaille. Tiedonhaun lisäksi ryhmät tutustuivat kirjaston tiloihin, palveluihin, kirjastorakennukseen tai saivat vaikkapa kirjavinkkausta. Ohjattuihin ryhmäkäynteihin ja opetuskertojen määrä kasvoi 16 % ja osallistujien määrä lähes 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Omatoimisesti ilman opastusta kirjastossa vierailleiden ryhmien määrä puolestaan väheni lähes 25 %. Yhteensä ohjatussa opetuksessa kävi 275 ryhmää eli noin 4600 henkilöä. Suosittuja olivat myös kirjaston käyttäjille suunnatut tiedonhaun- ja sähköisen asioinnin koulutukset, joita järjestettiin vuoden aikana 20 kertaa. Osallistujia näissä kaikille avoimissa koulutuksissa oli yhteensä 209 henkilöä. Ilman opastusta kirjastossa vieraili vuoden aikana yhteensä 243 ryhmää. Eniten opetukseen osallistujia kävi pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla, jossa vieraili vuoden aikana yhteensä lähes tuhat pientä oppijaa. Lähikirjastoissa kävi eniten osallistuja opastetuilla ryhmäkäynneillä Halssilan, Huhtasuon ja Kortepohjan kirjastoissa. Kirjaston kotipalvelu Kirjaston kotipalvelulla oli vuonna asiakasta, joille toimitettiin aineistoa 22 kertaa vuoden aikana. Kotipalveluasiakkaina oli henkilöitä, jotka eivät sairauden tms. takia pääse itse kirjastoon. Kotipalvelua hoiti vuoden aikana yksi kirjastovirkailija. Asiakkaille lainattiin vuoden aikana yhteensä 1646 kirjaa, äänitettä ja videota. Suurin osa lainoista oli kirjoja. Äänitteitä lainattiin yhteensä 315 kappaletta, näistä 289 äänikirjaa ja 26 musiikkiäänitettä. Videota lainattiin 57. Lainat sisältyvät pääkirjaston kokonaislainaukseen. Äänitteiden kuuntelu kirjastoissa Äänitteitä oli mahdollista kuunnella pääkirjaston musiikki- ja lastenosastolla sekä lähikirjastoista Halssilan, Keltinmäen ja Kortepohjan kirjastoissa. Äänitteiden kuuntelu väheni pääkirjaston musiikkiosastolla ja Keltinmäen kirjastossa, pääkirjaston lastenosastolla, Halssilan ja Kortepohjan kirjastoissa äänitteitä kuunneltiin edellisvuotta enemmän. Yhteensä kuuntelijoita oli vuoden aikana 4382, joista yli puolet kuunteli äänitteitä musiikkiosastolla. 11

12 2004 Kirjaston kokoelmat Teksti: Jaana Ojala Kirjaston kokoelmiin kuului vuoden 2003 lopussa yhteensä teosta. Kokoelmasta suurin osa on kirjoja. Kokoelma pieneni viime vuodesta 0,4 %. Tämän lisäksi kirjastoon tilattiin kuluneena vuonna yhteensä 1377 lehtien vuosikertaa; 146 sanomalehden ja 1231 aikakauslehden vuosikertaa. Lehtien määrä väheni vajaan prosentin. Vuoden lopussa kokoelmissa oli kirja-aineistoa yhteensä kappaletta, eli jokaista jyväskyläläistä kohti kirjaston kokoelmassa on seitsemän kirjaa. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta kirjakokoelmassa oli yhteensä kappaletta. Kokoelmiin ostettiin vuoden aikana runsaasti myös muita tallennemuotoja, esim. musiikkiäänitteitä, dvd- ja cd-rom tallenteita, videoita, kielikursseja, kirjallisuusäänitteitä sekä tietoäänitteitä. Videokasetteja oli kirjaston kokoelmissa kappaletta, kielikursseja kappaletta. Dvd-videolevyjä kokoelmissa oli yhteensä 728 kappaletta. Dvd-videolevyjen kokoelma kasvoi vuoden aikana 127,3 % Musiikkiäänitteitä kokoelmassa oli vuonna 2004 yhteensä teosta. Kokoelma kasvoi lähes 5 %. Uusia musiikkiäänitteitä hankittiin vuoden aikana kappaletta. Hankintojen ansiosta dvd- videolevyjen määrä yli kaksinkertaistui Kirjastoon hankittiin vuoden aikana yhteensä kappaletta uutta aineistoa, mikä oli lähes 8 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Uuden aineiston hankinnoista suurin osa oli kirjoja. Kokoelmaa kartutettiin vuoden aikana yhteensä kirjalla. Hankitusta kirjallisuudesta suurin osa oli suomenkielistä, muita isoja kieliryhmiä olivat englanti ja ruotsi. Dvdvideolevyjen hankinta nousi edellisvuodesta ja hankintojen ansioista levyjen määrä kokoelmassa kasvoi alkuperäisestä yli kaksi kertaa suuremmaksi. Cd-rom -levyjen ja videokasettien hankinta väheni edellisvuoteen verrattuna. Aineiston poisto Kokoelmasta poistettiin vanhentuneena tai huonokuntoisena yhteensä teosta, mikä on noin neljäsosa vähemmän kuin viime vuonna. Suurin osa poistetusta aineistosta oli kirjoja, joita poistettiin yhteensä kappaletta. Poistettua aineistoa myytiin lokakuussa kirjamyyntitapahtumassa pääkirjaston Minnansalissa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa oli myynnissä noin kappaletta kirjaston kokoelmista poistettua aineistoa. Suurin osa myytävästä aineistosta oli kirjoja, mutta myynnissä oli myös esimerkiksi lehtiä ja kielikursseja. Kirjamyynnin suosikkeja ovat perinteisesti olleet kaunokirjallisuus ja lastenkirjat. Myyntitapahtuman tuotto kasvoi edellisestä vuodesta, ja yli puolet myyntipöydillä olleesta aineistosta myytiin. Täydet myyntipöydät kirjaston vuosittaisessa poistokirjamyynnissä ennen myynnin alkua. Kuva: Jaana Ojala 12

13 Lainatummat ja varatuimmat kirjat Lainatuimmat aikuisten kirjat Yli 300 lainaa: Hietamies, Laila: Siellä jossakin Remes, Ilkka: Uhrilento Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja pahan pappi Mankell, Henning: Ennen routaa Mustonen, Enni: Yllätysperintö Yli 200 lainaa: Lehtolainen, Leena: Veren vimma Roberts, Nora: Rakkauden kuu Lehtolainen, Leena: Kun luulit unohtaneesi Remes, Ilkka: Itäveri Remes, Ilkka: Ikiyö Clark, Mary Higgins: Isän tyttö Lehtinen, Tuija: Tähtilinna Remes, Ilkka: Ruttokellot Hellsten, Tommy: Saat sen mistä luovut Holt, Anne: Minkä taakseen jättää Rissanen, Pirjo: Syntymäpäivä Saisio, Pirkko: Punainen erokirja Oranen, Raija: Bolero Roberts, Nora: Sydänyö Lehtolainen, Leena: Tappava säde Keyes: Marian: Vielä on toivoa Fielding, Joy: Puistokadun naiset Clark, Mary Higgins: Ennen jäähyväisiä Adler, Elizabeth: Kesä Toscanassa Marttila, Johanna: Näkemiin, Helkala Rissanen, Pirjo: Kesävieraat Steel, Danielle: Suudelma Lehtinen, Tuija: Rafaelin enkeli Ropponen, Markku: Puhelu kiusaajalta Lander, Leena: Käsky Cookson, Catherine: Syntien sovitus Connelly, Michael: Luukaupunki Roberts, Nora: Kotisatama Ropponen, Markku: Kuhala ja musta juhannus Lainatuimmat lasten kirjat Yli 400 lainaa: Rowling, J.K.: Harry Potter ja Azkabanin vanki Rowling, J.K.: Harry Potter ja salaisuuksien kammio Rowling, J.K.: Harry Potter ja viisasten kivi Yli 300 lainaa: Rowling, J.K.: Harry Potter ja Feeniksin kilta Rowling, J.K.: Harry Potter ja liekehtivä pikari Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja sitkeä finni Kunnas, Mauri: Kuningas Artturin ritarit: kappale kissojen varhaista historiaa Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja nuudelipää Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja pakastaja-elvi Nordqvist, Sven: Viiru ja Kososen kukko Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä tivolissa Nopola, Sinikka: Hetki lyö, Risto Räppääjä Kunnas, Mauri: Herra Hakkaraisen aakkoset Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja Komea Kullervo Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja kauhea makkara Yli 200 lainaa Kunnas, Mauri: Hyvää yötä, Herra Hakkarainen Hill, Eric: Puppe mummolassa Nordqvist, Sven: Viiru kateissa Nopola, Sinikka: Heinähattu ja Vilttitossu Kunnas, Mauri: Seitsemän koiraveljestä Varatuimmat kirjat vuonna 2004 Brown, Dan: Da Vinci koodi Hietamies, Laila: Kallis Kotimaa Siltala, Juha: Työelämän huonontumisen lyhyt historia Hassinen, Pirjo: Kuninkaanpuisto Tervo, Jari: Myyrä Sinervo, Helena: Runoilijan talossa Marklund, Liza: Turvapaikka Lehtolainen, Leena: Jonakin onnellisena päivänä Ranin, Matti: Käsi otsalla: näyttelijän maailma niin kuin hän sen muistaa Tikkanen, Märta: Kaksi kohtauksia eräästä taiteilija-avioliitosta Pahlavi, Farah Diba: Muistelmat Wahlström, Erik: Tanssiva pappi Remes, Ilkka: Hiroshiman portti Roberts, Nora: Menneisyyden vangit Hämeen-Anttila, Virpi: Alastonkuvia: triptyykki Villa, Kyllikki: Vanhan rouvan lokikirja Sahlberg, Asko: Tammilehto Airisto, Lenita: Kauneus on lisäarvo Väisänen, Riitta: Miss Euroopan reunalla Mustonen, Enni: Nimettömät Cornwell, Patricia: Pahan jäljillä Sheldon, Sidney: Pelkäätkö pimeää Mazzarella, Merete: Marraskuu: kertomuksia Seppänen, Juhani: Hullu työtä tekee Heinonen, Paula: Satumaista voimaa arkeen: uutta puhtia jaksamiseen Rimminen, Mikko: Pussikaljaromaani Pihkala, Juha: Nurkkaan ajettu Jumala? Keskustelukirjeitä uskosta ja tiedosta Krohn, Inari: Muusa kirjahyllyssä Oranen, Raija: Kohtauspaikka Marinad 13

14 2004 Siirtokokoelmat vuonna 2004 Kaupunginkirjaston toimipisteet toimittivat vuoden aikana yhteensä 96 siirtokokoelmaa päiväkotien, koulujen, vanhainkotien, palvelukeskusten ja muiden yhteisöjen käyttöön. Pääkirjaston lastenosasto Aarresaaren päiväkoti Honkaharjun päiväkoti Honkaharjun päiväkoti/svenska Katolisten sisarten leikkikoulu Lammastarhan päiväkoti Majakkasaaren päiväkoti Mäki-Matin päiväkoti Mäkitorpan ryhmäperhepäivähoito Nenäinniemen päiväkoti Nisulan päiväkoti Pohjanlammen päiväkoti Päivärinteen päiväkoti Ristikiven päiväkoti Ristonmaan päiväkoti Sateenkaaren päiväkoti Taikalampun päiväkoti Tikan päiväkoti Tikanhelmen päiväkoti Tuulenkylän päiväkoti Vastatuulen päiväkoti Kirjastoauto Kuokkalan päiväkoti Lutakon päiväkoti Nenäinniemen päiväkoti Nuottakadun vanhustentalo Puistokoulun iltapäiväkerho Päiväkoti Aallokko Tikan päiväkoti Vastatuulen päiväkoti Halssila Aittorinteen päiväkoti Halssilan päiväkoti Halssilan koulun esiopetusryhmä Halssilan koulun jälkkäri Huhtasuo Annankoti Huhtarinteen päiväkoti Kangasvuoren päiväkoti/eskari Kangasvuoren päiväkoti/ Kanttarellit Kangasvuoren päiväkoti/metsätähdet Kangasvuoren sairaala Kangasvuoren toimintakeskus/ Herkkutatit Nevakoti Pupuhuhdan perhepuisto Pupuhuhdan päiväkoti Pupuhuhdan päiväkoti/isot pyrstötähdet Pupuhuhdan päiväkoti/ Karhunvartijat Pupuhuhdan päiväkoti/pikku Otavat Pupuhuhdan päiväkoti/pikkukarhut Päiväkeskus Ryhmäperhepäivähoito Taimiston päiväkoti Varikon päiväkoti Varikon päiväkoti/mansikkapuisto Keljonkangas Neulaskankaan päiväkoti Keljonkankaan päiväkoti Päiväkoti Aapiskukko Syrjälän päiväkoti Tellus-taaperot Keltinmäki Keltinmäen koulu; Jyvälän jälkkärit Kotalammen päiväkoti Kultalakin päiväkoti Myllytuvan päiväkoti Kortepohja Akseli ja Elina palvelukoti Haukkarannan koulu Jyvälän päiväkoti Kartanonkujan päiväkoti Kortepohjan päiväkoti/isot Kortepohjan päiväkoti/pienet Kortesuon päiväkoti Kortesuon päiväkoti/huvikumpu Kortesuon päiväkoti/kissankulma Kortesuon päiväkoti/melukylä Kortesuon päiväkoti/vaahteramäki Kortetuvan toimintayksikkö Kotikartanon asumisyksikkö Pehtorin asuntola Päiväharjun hoito-osasto Päiväharjun koulu Päiväharjun toimintakeskus Torpanperän toimintakeskus Kypärämäki Eläkeläisten päiväkeskus Kypärämäen päiväkoti Kypärämäen koulu/ Harjaantumisluokka Kypärämäen koulu/autistiluokat A ja B Viitaniemen koulu/autistiluokka Nenäinniemen päiväkoti Lohikoski Lahjaharjun päiväkoti Kolikkorinteen päiväkoti Satulinnan päiväkoti Säynätsalo Hoitokoti Hannala Laitoskirjasto Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö Kiljanderinkadun päiväkerho Kyllikinkadun päiväkeskus Mäki-Matin päiväkeskus Palvelutalo Kotikaari Tmi Terhi Virmavirta puistokoti Sädesairaala Lisäksi kaikki kirjastot toimittivat aineistoa Kuokkalan yhteispalvelupisteen siirtokokoelmaan. Yhteispalvelupisteen kokoelma sisälsi yhteensä 4723 kappaletta aineistoa, tästä oli 4720 kirjaa ja 3 nuottia. Yhteispalvelupisteestä lainattiin vuoden aikana 2011 nidettä. 14

15 Aalto-kirjastot Keski-Suomen kirjastoverkko teksti: Jaana Ojala Aalto-kirjastot Keski-Suomen kirjastoverkko on Keski-Suomeen vuosien aikana muodostettava kirjastojen yhteisjärjestelmä. Yhteisjärjestelmän perustajakirjastot olivat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Luhanka, Muurame, Suolahti, Sumiainen, Uurainen ja Äänekoski. Yhteisjärjestelmän nimi valittiin nimikilpailun kautta nimikilpailuun sai osallistua kaikkien järjestelmään liittyvien kirjastojen henkilöstö. Jyväskylän kaupungin ja Uuraisten kunnankirjastot liittyivät ensimmäisenä yhteisjärjestelmään toukokuussa Samalla kirjastojen käyttöjärjestelmäksi vaihdettiin graafinen PallasPro-järjestelmä. Jyväskylän maalaiskunnan kirjasto liittyi järjestelmään ja Muuramen kunnankirjasto Lisää jäseniä yhteisjärjestelmä saa vuonna Aalto-kirjastot otti syksyn aikana käyttöön yhteisen kirjastokortin, joka käy kaikissa järjestelmään kuuluvissa kirjastoissa. Yhteisjärjestelmän myötä myös kirjastojen hakukäytännöt yhtenäistyivät, kun kaikki kirjastot käyttävät samaa PallasPro kirjastojärjestelmää. Yhteisjärjestelmä sai myös oman kotisivun, joka löytyy osoitteesta aaltokirjastot/. Kotisivulta pääsee hakemaan aineistoa Aalto-kirjastojen yhteisestä tietokannasta. Aaltokirjastojen sinisävyiset internet-sivut, logon ja kirjastokortin on suunnitellut Jari Peurajärvi. Aalto-kirjastoille tehtiin myös yhteinen esite, jonka toteutti Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedottaja Jaana Ojala. Jyväskylän uusi kaupunginjohtaja sai ensimmäisten joukossa uuden Aalto-kirjastokortin Kuva: Ilkka Pietarinen Esitettä painettiin Aalto-kirjastojen käyttöön noin kpl. Yhteisjärjestelmään siirtymisen jälkeenkin mm. kirjastojen käyttösäännöt ja maksut säilyivät kirjastokohtaisina. Lainattu aineisto palautetaan edelleen aina sen kunnan Yhteisjärjestelmän etuja asiakkaalle: kirjastoon, josta se on lainattu. Myös asiakkaalle kertyneet maksut maksetaan siihen kirjastoon, jonne ne ovat kertyneet. Kirjastojen välillä ei taloudellisista syistä ole toistaiseksi kuntarajat ylittävää aineiston kuljetuspalvelua. - Yksi yhteinen kirjastokortti käy kaikissa Aalto-kirjastoissa - Kun kaikki kirjastot ovat mukana järjestelmässä, asiakkaalle on tarjolla yhteensä niteen kokoelma - Kirjastoissa on käytössä samanlainen hakuohjelma asiakkaan ei tarvitse opetella käyttämään useita erilaisia ohjelmia - Tiedonhaku kirjastossa tapahtuu samalla tavalla kuin kirjaston nettisivujen kautta internetissäkin - Sumea tiedonhaku (IntroEasy) otettiin käyttöön elokuun aikana. Sumea haku korjaa automaattisesti asiakkaan tekemiä kirjoitus- ja sana järjestysvirheitä. Näin etsitty aineisto löytyy, vaikka hakusanaa ei olisi kirjoitettu täsmälleen oikein. 15

16 2004 Kirjastoyhteistyötä ja projekteja Teksti Jaana Ojala Baltic Ringin projektisihteerinä pääkirjastossa toimi Tuija Eerola. Huhtasuon Keskustelua kirjastossa luentosarja päätökseen Huhtasuon kirjastossa jatkui syksyllä 2003 alkanut Keskusteluja kirjastossa luentosarja. Kevään luennoitsijat olivat: 8.1. tutkija, YTM Matti Nieminen, 5.2. Yliassistentti Teppo Sintonen, 4.3. professori Panu Rajala ja luentosarjan viimeinen vieras oli 6.5. Dosentti Anssi Halmesvirta. Mirja Kauranen saa Tija Venäläiseltä opastusta sähköisen asioinnin koulutukseessa. Kuva Ilkka Pietarinen Sähköisen asioinnin klinikka Jyväskylän kaupunginkirjastossa toteutettiin syksyn 2004 kuluessa Sähköisen asioinnin klinikka - projekti, jonka tarkoituksena oli opettaa kirjaston asiakkaille sähköistä asiointia ja julkisten verkkopalveluiden käyttöä. Klinikka oli suunnattu aikuisväestölle, jolla ei työn tai opiskelun puolesta ole ollut mahdollisuuksia hankkia tiedonlähteiden ja tietoverkkojen käyttötaitoja. Projektin suunnittelijana toimi YM Eeva Koponen ja ohjausryhmänä Jyväskylän kaupunginkirjaston aikuistenosaston johtaja Tuija Venäläinen ja informaatikko Mari Moisio. Kirjasto sai rahoitusta projektiin Länsi- Suomen lääninhallitukselta. Syksyn opetussisältöinä olivat julkisten sähköisten palvelujen ja pankkipalvelujen käyttö sekä sähköposti. Opetuksessa perehdyttiin myös tietoturva-asioihin. Pääkirjaston opetusstudiossa järjestetyt koulutukset olivat erittäin suosittuja. Baltic Ring -projekti päättyi Syyskuussa 2003 käynnistynyt seitsemän Itämeren ympärysmaan kirjailijajärjestöjen yhteistyöprojekti Baltic Ring päättyi elokuun lopussa. EU:n rahoittaman ja Jyväskylän kaupungin kirjaston hallinnoiman projektin ( ) aikana järjestettiin viisi kansainvälistä seminaaria eri maissa, mm. digitaalisen median seminaari Jyväskylässä ja kielellisten oikeuksien seminaari Taivalkoskella. Vaihto-ohjelman puitteissa 16 kirjailijaa ja kääntäjää työskenteli toisessa maassa eripituisia jaksoja. Jyväskylässä vierailivat Kärt Hellerma Virosta ja Violeta Palcinskaite Liettuasta. Lisäksi projektin aikana käynnistettiin Nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopistossa Nuoret fantasian lukijoina -tutkimus, joka jatkuu vielä projektin päätyttyä. Maakunnan kirjastoille kysely kotiseutuaineistosta Maakuntaosaston johtaja Hanna Savolainen toteutti laajan kotiseutuaineistokyselyn maakunnan kirjastoissa vuonna Kyselyn tarkoituksena oli selvittää kirjastojen kotiseutuaineistoja: millaista aineistoa hankitaan, miten aineistot on luetteloitu, onko kunnassa muita kerääjiä ja tuotetaanko aineiston pohjalta aineistoa internetiin. Vastauksia saatiin 26 Keski-Suomen kunnasta. Kyselyyn vastanneista yhdellä kunnalla ei ollut kotiseutukokoelmaa. Kyselyn tuloksia esiteltiin maakuntakirjaston työkokouksessa Kyselyvastauksia hyödynnetään jatkossa mm. Virtuaalinen maakuntakokoelma projektissa. 16

17 Tapahtumat ja yleisötilaisuudet Teksti: Jaana Ojala Pääkirjaston tapahtumat pääkirjaston Minnansalissa järjestettiin Vereni pisarat -ilta, jossa Pentti Tynkkynen ja mezzosopraano Pirjo Turunen esittivät Tynkkysen säveltämiä Tommy Tabermannin runoja. Ohjelmistossa oli 16 Tynkkysen säveltämää runoa pianon säestyksellä pääkirjaston kahvila Novellista lähetettiin suorana lähetyksenä Yleisradion Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma. Kirjaston asiakkaat olivat jättäneet runotoiveitaan ennakkoon lainaustoimistossa olleeseen toivelaatikkoon ja kirjastonhoitajat etsivät runot valmiiksi tilaisuutta varten. Toiverunoja lausuivat suorassa lähetyksessä Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijät. Kirjastoa edusti lähetyksessä kirjastonhoitaja Katri Niskanen, ohjelman toimitti Tarleena Sammalkorpi. Suora lähetys sai paikalle kahvilan täydeltä kuuntelijoita: lähetyksen tekoa seurasi noin 80 asiakasta. Runolähetyksen jälkeen kahvilasta lähetettiin myös YLEn iltahartaus, jonka toimitti Kappalainen Eivor Pitkänen. Edelliseen lähetykseen osallistuneista suuri osa jäi kuuntelemaan myös iltahartautta. Suorat lähetykset Jyväskylästä olivat osa YLE KULMILLA -kiertuetta. Jyväskylän kaupunginkirjaston perinteinen kirjamyyntitapahtuma järjestettiin tänä vuonna pääkirjaston Minnansalissa. Myytävänä oli kirjaston kokoelmista vuoden aikana poistettuja kirjoja. Myyntipöydiltä löytyi noin teosta, joista noin 2000 oli lehtiä. Kirjamyynti keräsi ennätysmäärän asiakkaita, myyntipöydillä olleista kirjoista myytiin yli puolet. Kirjamyyntitapahtuman vetovastuussa oli Kortepohjan kirjasto. Pohjoismaisen kirjastoviikon aikana esitettiin Minnansalissa norjalainen menestyselokuva Elling. Arktisen upeeta -Pohjoismaisen elokuvan festivaalin ohjelma esittäytyi ennakkoon pääkirjaston alaaulassa Kirjastoviikon aikana pääkirjastossa oli esillä myös mielenkiintoisia näyttelyitä: ala-aulassa Keskipohjola-komitean Pyhä Olavi Keskipohjolassa -näyttely ja Lumoava valo -valokuvauskilpailun töiden näyttely. Lähikirjastojen tapahtumat Lähikirjastoissa kävi useita kirjailijavieraita ja niissä järjestettiin myös muita puhetilaisuuksia. Huhtasuon kirjastossa jatkui syksyllä 2003 alkanut Keskusteluja kirjastossa - luentosarja, johon liittyen keväällä järjestettiin 4 tilaisuutta. Kypärämäen kirjastossa vierailivat 4.3. Harri Tapper aiheenaan Tarinoinnin voima, emerituspiispa Yrjö Sariola ja professori Jukka Louhivuori aiheenaan Katoaako kirjasto, kuihtuuko kirkko Tilaisuudet järjesti Kypärämäen kirjasto, Kypärämäen Köhniön asukasyhdistys sekä Kypärämen Martat. Kypärämäen kirjastossa vietettiin Kypärämäen kulttuuripäiviä Kuvataiteilija Ulla Virran näyttelyavajaisten sekä Kypärämäki ja sen väki kuvakirjan julkaisutilaisuuden merkeissä. Lohikosken kirjastolla järjestettiin Lohikosken demarien toimesta äitienpäiväjuhla la 8.5. ja joulun lähestyessä jouluaskartelua Brigitte Pellisen johdolla. Huhtasuon kirjasto- ja nuorisotilan 25-vuotisjuhlaa vietettiin Flooranpäivänä Juhlapäivänä tilat olivat avoinna yleisölle klo Kirjailija Pirjo Hassinen vieraili kirjastossa ja nuorisotilan puolella esiintyivät Huhtasuon omat Rapartistit: Juniori ja sanansaattaja. Kirjastossa oli esillä Huhtasuon Mezzosopraano Pirjo Turunen tulkitsi Tommy Tabermannin runoja. Kuva Jaana Ojala 17

18 2004 kirjasto- ja nuorisotilan historiaa käsittelevä lehtileike- ja valokuvanäyttely. Pohjoismaisella kirjastoviikolla lähikirjastoissa oli pohjoismaiseen kirjallisuuteen ja erityisesti kirjastoviikon teemakirjailijaan H.C. Anderseniin liittyviä näyttelyitä. Kortepohjan kirjastossa järjestettiin satuhetki lapsille ja aikuisille, sadunkertojana toimi kirjailija Irja Rane. Lähikirjastot myivät vuoden aikana eri tilaisuuksissa kokoelmista poistamiaan kirjoja. Keltinmäen kirjastossa myytiin kokoelmasta poistettuja kirjoja , Säynätsalon kirjastossa poistokirjoja myytiin Säynätsalopäivien yhteydessä ja Lohikosken kirjastolla oli poistokirjojen myyntipöytä Lohikosken toimintapuiston avajaisissa Huhtasuon, Keljonkankaan, Keltinmäen ja Säynätsalon kirjastot toimivat europarlamenttivaalien ennakkoäänestyspaikkoina toukokuun alussa. Halssilan kirjasto toimi myös varsinaisena äänestyspaikkana. Kunnallisvaalien ennakkoäänestyspaikkoina Huhtasuon, Keljonkankaan, Keltinmäen ja Säynätsalon kirjastot toimivat Lastentapahtumat Satutunteja järjestettiin Halssilan, Lohikosken, Keljonkankaan, Kortepohjan, Kypärämäen ja Säynätsalon kirjastoissa sekä pääkirjaston lastenosastolla. Harri Hampaaton lastenteatteriesitys kiersi kirjastoja maaliskuussa. Teatteri Pahnanpohjimmaisten esityksen toteutuksesta vastasi Antti Suora, esitys oli tarkoitettu 3-9 -vuotiaille. Elävässä joulukalenterissa kuultiin perinteisiä Lucian päivän lauluja Lyseon kuoron esittämänä. Kuva: Jaana Ojala Kirjan ja ruusun päivänä lastenkirjastotiimi järjesti Kirjakarnevaalin ja satukulkueen. Satukulkue kulki Jyväskylän halki Aren aukiolta pääkirjastolle. Pääkirjastolla ohjelmassa oli mm. arvontaa ja kirjapalkintoja kirjastopassit palauttaneille epuille, lastenmusiikkiorkesteri Loiskiksen esiintyminen ja kirjanvaihtotori. Lukemalla lentoon -lukudiplomia valmisteleva työryhmä aloitti työnsä syksyllä. Työryhmään kuului luokkien opettajia ja kirjastonhoitajia. Lasten Loiskis -viikolla lokakuussa kirjastoissa kiersi Leena Pyylammen Värirokkoa-esitys. Pääkirjaston lastenosastolla oli yli 10-vuotiaille tarkoitettu Astrid Lindgren -ilta. Marika Uskali, Irja Rane ja Leena Kruuti kertoivat rakkaimmista Lindgren-lukukokemuksista. Pohjoismaisen kirjastoviikon vuoden 2004 teema oli Olipa kerran Pohjolassa Viikon teemakirjailija oli H. C. Andersen, jonka 200-vuotisjuhlavuotta vietetään vuonna Kirjastoviikkoa vietettiin , jolloin kaupunginkirjasto järjesti perinteisesti ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille yhteistyössä Pohjola- Norden Keski-Suomen piirin kanssa. Koululaisryhmät osallistuivat aamuhämärän aikaan pääkirjaston satuhuoneessa satuhetkiin. Satujen lukijoina oli tunnettuja Jyväskyläläisiä: ministeri Mauri Pekkarinen, Uppo-Nalle (kaupunginteatterin näyttelijä Hannu Lintukoski), poliisipäällikkö Markku Luoma ja yhdistetyn olympiamitalisti Samppa Lajunen. Lastenosastolla oli myös Riitta Uusitalon Armi-kuvakirjojen kuvitusnäyttely. Kaupunginkirjaston vuosi päättyi jo toisen kerran elävän joulukalenterin merkeissä. Joulukuussa pääkirjaston lastenosastolla availtiin kaupungin ainoan elävän joulukalenterin luukkuja arkiaamuisin klo 9.30 ja lauantaisin klo 13. Joulukalenterista paljastui joka päivälle uusi esitys. Jouluisten tuokioiden esiintyjinä oli eri taiteenalojen osaajia ja opiskelijoita sekä lapsia ja nuoria. Kalenteriohjelman kokosi viimevuotiseen tapaan läänintaiteilija Irja Rane. Esitykset kestivät noin min ja niihin oli vapaa pääsy. Aikaisesta alkamisajankohdasta johtuen osallistujamäärä oli pienempi kuin viime vuonna. 18

19 Näyttelyt kaupunginkirjastossa vuonna 2004 Koonnut Jaana Ojala Pääkirjaston lasten ja nuortenosasto Mäki-Matin perhepuiston neulahuovutusnäyttely Valtakunnallisen Muikku -piirustukilpailun voittotyöt. ProAgria Keski-Suomen Maaseutukeskus, Maaja kotitalousnaisten piirikeskus Lapsia äiteineen. Risto Salmijärven imetysaiheisia valokuvia Jyvälän lasten kuvispajan näyttely Siisti kaupunki kaikille julistenäyttely. Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto Meidän mummo ja pappa -piirustus- ja runokilpailun töiden näyttely. Riemukuu Minun koulumatkani Liikkujan viikon piirustusnäyttely. Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto Taiteilija minussa Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön valtakunnallinen kiertävä näyttely Riitta Uusitalon Armikirjojen kuvitusnäyttely Neulahuovutettuja Muumi-hahmoja. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelija Berit Puumalainen Faktaa ja fiktiota EU:n hakijamaista. Keski-Suomen Eurooppa-tiedotus Palapeli projektin näyttely Aurinkolinnut. Jyväskylän luontoa keväästä syksyyn. Janne Karvon valokuvia ja Jyväskylä luonnollisesti. Markku Könkkölän luontovalokuvia Vuoden 2003 kauneimmat kirjat -näyttely Näyttely polkupyörän historiasta. Vanhat Velot ry Hiljaisia hetkiä. Satu Sihvon tietokoneavusteisia valokuvia Ystävyyskuntanäyttely Valokuvia Euroopan unionin 10 uudesta jäsenmaasta. Keski-Suomen Eurooppa-tiedotus Jukka Vettenniemen valokuvia Sata vuotta esperantotoimintaa Jyväskylässä. Jyväskylän esperantokerho. Pääkirjaston ala-aula Pietarilaisten lasten kuvataidenäyttely. Kuvataidekoulu Jälkivaikutuksia - aftermath. John Rodstedin valokuvanäyttely Työväenopiston värioppi- ja sommittelunäyttely Sinne ja takaisin fantasiataidenäyttely. Petäjäveden käsi- ja taideteollinen oppilaitos ja Jyväskylän kaupunginkirjasto Jyväskylän Työväenopiston kevätnäyttely Kuvataidekoulun työpajaoppilaiden näyttely Saadaanks me soutaa kans? Nuorten taidetyöpajan näyttely Kaksi kuvittajaa, yksi kirjailija. Liisa Kallion ja Virpi Talvitien kuvituksia Eppu Nuotion lastenkirjoihin. Jyväskylän Kesä. Virpi Talvitie ripustaa Kaksi kuvittajaa, yksi kirjailija -näyttelyn teoksia. Kuva Jaana Ojala Pääkirjaston aikuistenosasto Luontoa Luojan kunniaksi. Jukka Vettenniemen valokuvanäyttely Shanghai-näyttely. Suomi-Kiina Seura Festo do Povo Valokuvia Brasiliasta. Jarmo Hyvärinen 19

20 Matkalle Liikkeelle Keskelle elämää Erityisryhmien liikunta -näyttely. Jyväskylän kaupungin erityisliikunta Puoli vuosisataa sairaalatyön arkea ja juhlaa. Keski- Suomen keskussairaalan juhlanäyttely Näkemyksiä. Työväenopiston luontokuvaajien näyttely Lumoava valo -valokuvauskilpailun satoa. Jyväskylän taidemuseo ja Valo on Jyväskylässä -tapahtuma Pyhä Olavi Keskipohjolassa. Keskipohjola-komitea Tapperit ja muita Tuo aika entinen. Leevi Korkkulan valokuvanäyttely Värioppi ja sommittelu. Juhani Petäjäniemen työryhmä/ Jyväskylän työväenopisto Kypärämäen kirjastossa Hu(o)paisia tarinoita. Kypärämäen koulun kuvataidekerhon tarinoita Kortepohjan kirjastossa Sata vuotta esperantotoimintaa Jyväskylässä. Jyväskylän esperantokerho Lohikosken kirjastossa Sata vuotta esperantotoimintaa Jyväskylässä. Jyväskylän esperantokerho Halssilan kirjastossa Sata vuotta esperantotoimintaa Jyväskylässä. Jyväskylän esperantokerho Keljonkankaan kirjastossa Sata vuotta esperantotoimintaa Jyväs kylässä. Jyväskylän esperantokerho Huhtasuon kirjastossa Ajatuksia Huhtakeskuksen uudistamiseksi Nuorten arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun kesäkoulun 2004 ryhmätöiden tuloksia Kortepohjan kirjastossa Värinää. Päiväharjun toimintakeskuksen näyttely Kortepohjan kirjastossa Wanhan kengän uusi elämä Kortepohjan kirjaston 4B- ja 6A-luokat Kypärämäen kirjastossa Kuinka paljon, minne ajetaan? Esko Varesvuon valokuvanäyttely Lohikosken kirjastossa Lohikosken demarit 100 vuotta Lähikirjastot Halssilan kirjastossa: Vuodenajat: Luojan lahja. Jukka Vettenniemen valokuvanäyttely Säynätsalon kirjastossa Lapsen leikki Kansainvälisen varhaiskasvatuspäivän näyttely Kortepohjan kirjastossa Kortepohjan kevätnäyttely. Jouni Palmun, Jaro Palmun, Hannes Hämäläisen ja Petri Peltosen maalauksia ja grafiikkaa Kypärämäen kirjastossa kuvataiteilija Ulla Virran töitä Kypärämäen kirjastossa Sata vuotta esperantotoimintaa Jyväskylässä. Jyväskylän esperantokerho. toukokuu Huhtasuon kirjastossa Huhtasuon kirjasto-nuorisotilan historiaa esittelevä näyttely Kortepohjan kirjastossa Sisiliskon kesämekko Kehitysvammaisten päivätoiminta Kortetupa. Matkalle-Liikkeelle-Keskelle elämää -näyttely esitteli erityisliikunnan mahdollisuuksia. Kuva: Jaana Ojala 20