Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 56/2006 vp Espoon kristillisen koulun laajentumislupahakemuksen hylkääminen Eduskunnan puhemiehelle Espoon kristillinen koulu haki lupaa toimintansa laajentamiseen niin, että se antaisi perusopetusta koko yleissivistävän oppivelvollisuuskoulun ikäluokille eli luokille 1 9. Opetusministeriön määritelmän mukaan perusopetusta antava peruskoulu on 7 16-vuotiaiden yleissivistävä oppivelvollisuuskoulu. Aikaisemmin voimassa ollut jako peruskoulun ala-asteeseen (1. 6. luokat) ja yläasteeseen (7. 9. luokat) on nykyisin poistettu koululainsäädännöstä. Tätä vahvistamaan on peruskoulun oppimäärä määritelty laajuudeltaan yhdeksänvuotiseksi. Perusteluna hallituksen esityksessä (HE 86/1997 vp) mainittiin mm., että raja ala- ja yläasteen välillä on toiminnallisesti liian jyrkkä. Ala-asteen ja yläasteen koulujen ei katsottu toimivan riittävällä tavalla yhteistyössä keskenään. Siirtymisen luokanopetusvaiheesta aineenopetukseen sekä ala-asteen koulusta mahdollisesti huomattavasti suurempaan yläasteen kouluun esitettiin perusteluissa aiheuttavan osalle oppilaista ongelmia. Näihin seikkoihin viitaten Etelä-Suomen lääninhallitus puolsi Espoon kristillisen koulun luokkien perustamista koskevaa hakemusta: "Lääninhallituksen käsityksen mukaan edellä mainitut hallituksen esityksessä esiin tuodut seikat soveltuvat hyvin Espoon kristilliseen kouluun. Siirtyessään 7. luokalle suurin osa oppilaista joutuu menemään kouluun, joka paitsi sijainniltaan myös maailmankatsomukseltaan on erillään siitä, mihin oppilaat ovat integroituneet." Opetushallitus päätti uusista opetussuunnitelman perusteista vuosiluokille 1 9. Uuden opetussuunnitelman tulee Opetushallituksen ohjeiden mukaan olla käytössä kaikissa peruskouluissa viimeistään Opetussuunnitelman perusteet ovat uudistuksen myötä entistä täsmällisemmät. Oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään sekä annetaan ohjeet oppilaiden arvioinnista. Tavoitteena on yhtenäinen perusopetus eli jatkumo ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan. Espoon kaupunginhallitus esitti valtioneuvostolle, että Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:lle tulisi myöntää pysyvä perusopetuksen järjestämislupa peruskoulun luokille 1 9. Tarkoituksena on, että Espoon kristillinen koulu voisi kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti yhtenäisenä peruskouluna ja että kaupunki voisi rakentaa omaa kouluverkkoaan pysyvillä ratkaisuilla kasvavan oppilasmääränsä tarpeita vastaavasti. Espoon kristillisen koulun halutaan Espoossa muodostavan osan kaupungin kiinteää kouluverkkoa. Espoon kristilliseltä koululta evättiin opetuslupa luokille 7 9, vaikka pelkästään luokille 1 6 myönnetty opetuslupa on nykyiselle koululainsäädännölle vieras. Lisäksi opetusluvan rajaaminen 1 6 luokille on vastoin Opetushallituksen uusien opetussuunnitelmien perusteita. Valtioneuvosto perusteli hylkäyspäätöstään myös mm. sillä, ettei "perusopetuksen järjestä- Versio 2.0

2 mistä voitu pitää tarkoituksenmukaisena kouluverkon toimivuuden ja peruskouluikäisten ikäluokkien pienentymisen vuoksi". Espoon oppilasmäärä kasvaa kuitenkin usealla sadalla, jopa tuhannella oppilaalla vuodessa, mikä vastaa kahden uuden koulun perustamistarvetta vuosittain. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kun nykyinen koululainsäädäntö ohjaa perustamaan luokkia luokkien yhteyteen ja Opetushallituksen uudet opetussuunnitelmat tukevat tätä ja kun Espoon kaupunki puoltaa Espoon kristillisen koulun luokkien perustamista vedoten kaupungin koulutusja sivistystarpeeseen, niin millä perusteella Espoon kristillisen koulun laajenemislupa evättiin? Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2006 Hanna-Leena Hemming /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 56/2006 vp Hanna-Leena Hemming /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna-Leena Hemmingin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 56/2006 vp: Kun nykyinen koululainsäädäntö ohjaa perustamaan luokkia luokkien yhteyteen ja Opetushallituksen uudet opetussuunnitelmat tukevat tätä ja kun Espoon kaupunki puoltaa Espoon kristillisen koulun luokkien perustamista vedoten kaupungin koulutusja sivistystarpeeseen, millä perusteella Espoon kristillisen koulun laajenemislupa evätiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) 7 :n mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Luvan myöntäminen perustuu vapaaseen harkintaan, jossa luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta luvan saamiseen. Lupaharkinnassa voidaan päätyä tarkoituksenmukaisuusperustein kielteiseen ratkaisuun, vaikka edellä todetut luvan oikeudelliset myöntämisedellytykset täyttyisivätkin. Perusopetuslain 4 :n mukaan kunnalla on kokonaisvastuu perusopetuksen järjestämisestä alueellaan. Kunta päättää myös alueensa kouluverkosta. Koulutusta koskeva lainsäädäntö ei velvoita valtiota yksityiskoulujen tukemiseen, tietynlaisen tai tietyn tasoisen koulutuksen järjestämiseen eikä anna oikeutta vaatia tietyn vakaumuksen tai tiettyyn kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa opetusta. Perusopetuksen osalta valtioneuvosto on hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997 vp) linjannut, että tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona ja että tarkoituksena ei ole tavoitella valtion tai yksityisten perusopetusta antavien koulujen lukumäärän lisäämistä. Valtioneuvosto hylkäsi yleisistunnossaan perusopetuslain 7 :ssä tarkoitetun Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistyksen opetuksen järjestämistä koskevan lupahakemuksen, koska koulun oppilasmäärä ei osoittanut säännösten edellyttämää erityistä alueellista tai valtakunnallista sivistys- tai koulutustarvetta. Espoon alueen ja pääkaupunkiseudun kouluverkko on tiheä, ja koulutuspalveluita on tarjolla ikäluokan kokoon nähden riittävästi. Hakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi olivat myös puutteelliset. Erityisvälineistöä ja erityisiä turvallisuusnormeja edellyttävän aineenopetuksen suhteen opetusjärjestelyt ovat puutteelliset. Perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 osalta opetuksen käytännön järjestämistä koskevat suunnitelmat ovat keskeneräiset: ne sisältävät opetustilajärjestelyihin ja aineenopetuksen käytännön toteuttamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä, ja näiden järjestelyiden voidaan olettaa edellyttävän investointeja. Koulun opetussuunnitelma ei kaikilta osin vastaa perusopetuslain mukaiselle opetukselle asetettuja määräyksiä. Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 56/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna-Leena Hemming /saml: Då den nuvarande skollagstiftningen stipulerar att klasserna 7 9 skall ordnas i anslutning till klasserna 1 6 och Utbildningsstyrelsens nya läroplaner stöder detta, och då Esbo stad med åberopande av stadens utbildnings- och bildningsbehov förordar att Espoon kristillinen koulu inrättar klasserna 7 9, på vilka grunder förkastades då Espoon kristillinen koulus ansökan om utvidgningstillstånd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 7 i lagen om grundläggande utbildning (628/1998) kan statsrådet bevilja en registrerad sammanslutning eller stiftelse tillstånd att ordna sådan utbildning som avses i lagen om grundläggande utbildning. Ett villkor för att tillstånd skall beviljas är att utbildningen ordnas på grund av ett särskilt behov av utbildning och bildning och att den sökande har yrkeskompetens och ekonomiska förutsättningar att ordna utbildningen på ett ändamålsenligt sätt. Beviljande av tillstånd grundar sig på fri prövning och den sökande har inte en på lag baserad rätt till tillstånd. Vid tillståndsprövningen kan statsrådet på ändamålsenlighetsgrunder förkasta en ansökan, även om de ovan nämnda juridiska förutsättningarna för beviljande av tillstånd uppfylls. Enligt 4 i lagen om grundläggande utbildning bär kommunen helhetsansvaret för ordnandet av den grundläggande utbildningen på sitt område. Kommunen beslutar också om skolnätet på området. Lagstiftningen om utbildning ålägger inte staten att stödja privata skolor, ordnandet av en viss slags utbildning eller utbildning på en viss nivå och medför inte heller rätt att kräva undervisning som bygger på en viss övertygelse eller en viss pedagogisk princip. I fråga om den grundläggande utbildningen har statsrådet i regeringens proposition med förslag till lagstiftning om utbildning (RP 86/1997 rd) konstaterat att kommunens skolväsende bibehålls som stomme i den grundläggande utbildningen. Avsikten är inte att utöka antalet statliga eller privata skolor som ger grundläggande utbildning. Vid sitt allmänna sammanträde förkastade statsrådet en ansökan om tillstånd att ordna utbildning enligt 7 i lagen om grundläggande utbildning för Espoon kristillinen koulun kannatusyhdistys. Orsaken var att skolans elevantal inte visade på ett sådant särskilt regionalt eller riksomfattande behov av bildning eller utbildning som bestämmelserna förutsätter. Skolnätet i Esbo- och huvudstadsregionen är utbyggt och de utbildningstjänster som erbjuds är tillräckliga med tanke på åldersklassens storlek. Den sökandes yrkeskompetens och ekonomiska förutsättningar att ordna undervisningen på ett ändamålsenligt sätt var också bristfälliga. Undervisningsarrangemangen i ämnesundervisningen, som kräver specialredskap och särskilda säkerhetsnormer, var otillfredsställande. I fråga om årskurserna 7 9 var planerna för det praktiska genomförandet av undervisningen ofullständiga. Vidare förekom osäkerhetsfaktorer i fråga om undervisningsutrymmena och det praktiska genomförandet av ämnesundervisningen och dessa arrangemang kan också antas kräva investeringar. Skolans läroplan motsvarar inte till alla delar bestämmelserna om undervisning i lagen om grundläggande utbildning. 4

5 Ministerns svar KK 56/2006 vp Hanna-Leena Hemming /kok Helsingfors den 6 mars 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5