Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1014/2008 vp Yhteiskunnallisen opetuksen lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen yhteiskunta on monen suuren haasteen edessä. Yhteiskuntamme on muuttunut, se muuttuu ja sen täytyy muuttua niin monella eri tavalla, että koulun pitäisi valmistaa lapsiamme tähän muutokseen nykyistä paremmin. Rakennemuutos ja suuri maaltamuutto ovat tehneet monesta suomalaisesta juurettoman, ja vanha yhteisöllisyys on kadonnut. Naapurit eivät tunne toisiaan, työtoverit eivät muodostu läheisiksi jatkuvien pätkätöiden vuoksi ja ruuhkavuodet tekevät lasten ja vanhempien välisestä ajasta harvinaista "laatuaikaa", vaikka hyvin tiedetään, ettei "laatu" lasten kanssa olemisessa korvaa määrää. Tarvitaan siis uutta yhteisöllisyyttä ja talkoot sellaisen löytämiseksi modernissa Suomessa moderneilla tavoilla. Myös kestävä kehitys ja ilmastonmuutos aiheuttavat haasteita nyky-yhteiskunnalle. Samaan aikaan kun yhteiskunnalliset haasteet ovat suurempia kuin koskaan ja poliittisesti ratkaistavat ongelmat suorastaan kohtalonkysymyksiä, laskevat äänestysinto ja into poliittiseen osallistumiseen hälyttävästi vaali vaalilta. Suomeen alkaa muodostua kokonainen ikäluokka, jollei useampikin, joka ei ole konsanaan äänestänyt eikä koe sitä mitenkään tärkeäksi. Nämä kaikki haasteet edellyttävät parannusta ja lisäystä koulujen yhteiskunnalliseen opetukseen. Nykyistä opetusta tulee suunnata niin, että se entistä paremmin ottaa huomioon nämä mainitsemani haasteet ja myös kasvattaa koululaisistamme yhteiskuntaa tiedostavia aktiivisia kansalaisia. Ennen kaikkea yhteiskunnallista opetusta peruskoulussa tulee lisätä, jotta haasteisiin pystytään vastaamaan ajoissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä yhteiskunnallisen opetuksen lisäämiseksi peruskouluissa? Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Pia Viitanen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1014/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä yhteiskunnallisen opetuksen lisäämiseksi peruskouluissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) mukaan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Valtakunnallisessa tuntijaossa säädetään kaikille tarjottavan opetuksen vähimmäismäärästä. Asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001) tuli voimaan yhdessä uusien opetussuunnitelman perusteiden kanssa kaikilla luokka-asteilla syksyllä Tällöin historian ja yhteiskuntaopin tuntimäärää lisättiin yhdellä vuosiviikkotunnilla. Historiaa ja yhteiskuntaoppia on perusopetuksen aikana kaikille yhteisenä vähintään 10 vuosiviikkotuntia, josta suurin osa on painottunut perusopetuksen viimeiselle kolmelle vuodelle. Lisäksi valinnaisena oppiaineena voidaan opettaa historiaan ja yhteiskuntaoppiin painottuvia opintoja. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvopohjassa on monia yhteiskunnallista kasvatusta korostavia arvoja kuten ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen. Opetussuunnitelman perusteissa on päätetty myös opetuksen aihekokonaisuuksista. Yhteiskunnallisuus korostuu etenkin osallistuvassa kansalaisuudessa ja yrittäjyydessä sekä ympäristö ja sen hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta koskevissa aihekokonaisuuksissa. Valtioneuvosto on joulukuussa 2007 hyväksynyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämissuunnitelman mukaisesti opetusministeriö on käynnistänyt valmistelevat toimet perusopetuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelmien perusteiden uudistamiseksi. Opetusministeriö on antanut Koulutuksen arviointineuvostolle tehtäväksi esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman toimivuuden arvioinnin. Arviointiin sisältyy myös tuntijako. Opetussuunnitelman toimivuuden arvioinnissa selvitetään opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon toimivuutta ja toteutumista, tavoitteiden ja sisältöalueiden suhdetta tuntijakoon, opetussuunnitelman perusteiden vaikuttavuutta sekä opetussuunnitelman perusteiden valmisteluprosessia ja toimeenpanoa. Arvioinnin on määrä valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä. Arvioinnin ensisijaisena tavoitteena on tuottaa tarvittavaa tietoa tuntijako- ja opetussuunnitelman perusteiden muutostyön pohjaksi. Yhteiskunnallisten oppiaineiden oppimistulosten arviointi on määrä toteuttaa Koulutuksen arviointisuunnitelman mukaisesti vuonna

3 Ministerin vastaus KK 1014/2008 vp Pia Viitanen /sd Opetusministeriö tulee asettamaan hallituskaudella toimikunnan valmistelemaan ehdotusta uusiksi perusopetuksen valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi. Tässä yhteydessä arvioidaan myös yhteiskunnallisen opetuksen määrällistä tarvetta perusopetuksessa. Perusopetuksen valtakunnallisten tavoitteista ja tuntijasta päättää valtioneuvosto. Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1014/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Pia Viitanen /sd: Vad ämnar regeringen göra för att utöka undervisningen i samhällskunskap i grundskolorna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om grundläggande utbildning (628/1998) är målet för den grundläggande utbildningen att stödja elevernas utveckling till humana människor och etiskt ansvarskännande samhällsmedlemmar samt att ge dem sådana kunskaper och färdigheter som de behöver i livet. Utbildningen ska främja bildningen och jämlikheten i samhället och elevernas förutsättningar att delta i utbildning och i övrigt utveckla sig själva under sin livstid. Utbildningens mål är vidare att säkerställa att undervisning ges på lika villkor i tillräcklig utsträckning i hela landet. I den riksomfattande timfördelningen föreskrivs om minimiomfattningen av undervisning som erbjuds alla. Statsrådets förordning om riksomfattande mål för utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning och om timfördelning i den grundläggande utbildningen (1435/2001) trädde i kraft tillsammans med de nya läroplansgrunderna i alla årskurser hösten Då utökades timantalet i historia och samhällslära med en årsveckotimme. Under den grundläggande utbildningen har alla gemensamt minst 10 årsveckotimmar i historia och samhällslära, varav största delen är koncentrerade till de sista tre åren av den grundläggande utbildningen. Som valfritt läroämne kan dessutom undervisas i studier som är inriktade på historia och samhällslära. I värdegrunden för läroplansgrunderna för den grundläggande utbildningen finns många värden som betonar samhällsfostran, t.ex. de mänskliga rättigheterna, jämställdhet, demokrati och bevarandet av omgivningens livskraft. I läroplansgrunderna har också fattats beslut om temahelheter i undervisningen. Samhällstillvändhet betonas i synnerhet i deltagande medborgarskap och entreprenörskap samt i temahelheter som tar upp miljö, välfärd och en hållbar framtid. Statsrådet godkände i december 2007 en utvecklingsplan för utbildning och forskning för åren I enlighet med utvecklingsplanen har undervisningsministeriet vidtagit förberedande åtgärder för att revidera de riksomfattande målen för och timfördelningen inom den grundläggande utbildningen samt läroplansgrunderna. Undervisningsministeriet har gett Rådet för utbildningsutvärdering i uppdrag att utvärdera hur läroplanen för förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen fungerar. I utvärderingen ingår också timfördelningen. Vid utvärderingen av hur läroplanen fungerar utreds hur läroplansgrunderna och timfördelningen fungerar och genomförs, målen och innehållsområdena i förhållande till timfördelningen, läroplansgrundernas effekt samt beredningsprocessen för och verkställigheten av läroplansgrunderna. Avsikten är att utvärderingen ska slutföras före slutet av Det primära målet för utvärderingen är att producera behövlig information till grund för ändringarna av grunderna för timfördelningen och läroplanen. Avsikten är att utvärderingen av inlärningsresultaten i samhälleliga läroämnen ska göras i en- 4

5 Ministerns svar KK 1014/2008 vp Pia Viitanen /sd lighet med planen för utvärdering av utbildningen under Undervisningsministeriet ska under regeringsperioden tillsätta en kommission som ska bereda ett förslag till nya riksomfattande mål för den grundläggande utbildningen och till timfördelning. Då utvärderas även vilken mängd samhällsundervisning som behövs i den grundläggande utbildningen. Beslut om de riksomfattande målen för den grundläggande utbildningen och om timfördelningen fattas av statsrådet. Helsingfors den 12 januari 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5