nnistuminen sosiaalisessa kuntoutuksessa Kaisa Haapakoski YTT

Transkriptio

1 nnistuminen sosiaalisessa kuntoutuksessa Kaisa Haapakoski YTT Yliopistonlehtori ma. Tampereen yliopisto Porin yksikkö, sosiaalityö

2 Tämän session aikana: ota kaksi liimalappua Kirjoita ENSIMMÄISEEN omasta onnistumisestasi millaisia ovat omat onnistumisesi? Kirjoita TOISEEN onnistumisesta sosiaalisessa kuntoutuksessa millaisia ovat nämä onnistumiset? PALAUTA SEINÄLLE ENNEN LÄHTÖÄ - Jos haluat tietää, tuleeko tästä juttu laita taakse sähköpostiosoitteesi

3

4 Sisällöt Tausta Tutkimushavaintoja: Hyvä kuntoutustutkimustyössä Analogia tutkimushavainnoista onnistumiseen sosiaalisessa kuntoutuksessa Lopuksi

5 Tutkimuksen taustat (Haapakoski 2015) Kuntoutustyön teorian ja etiikan tutkiminen Tavoitteena oli uuden teorian tuottaminen Erityisesti kuntoutustutkimustyö rakenteellisissa puitteissaan Teoreettinen lähtökohta: Freidsonin (2001) professionalismi, managerismi, konsumerismi Aineistona valtakunnallinen kysely (n=76) sekä haastattelut neljässä organisaatiossa (n=13) (aineistonkeruu ) Monimenetelmäinen ja abduktiivinen lähestymistapa Vastaajat eri ammattiryhmistä, esim. sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä, psykologeja, ohjaajia

6

7 Lähtökohta: tavoitteet ja arvot kuntoutuksessa Kuntoutus on tavoitteenasettelullisen lähtökohtansa vuoksi arvottavaa toimintaa (esim. Dougherty 1991; Curtis 1998; Loisel ym. 2005; Harley ym. 2003; Day ym. 2010; Chatterjee 2005; Emener 1991; Emener ym. 1989). Kuntoutus sisältää organisaatioiden arvoja, ammattilaisten arvoja ja työntekijöiden henkilökohtaisia arvoja (Day ym. 2010). Entä kuntoutukseen tulvien arvot ja tavoitteet? Vaikka työelämätavoitteet dominoivat ei arvoyhtenäisyyttä ole!

8 Huomioita kyselystä - erityisesti tavoitetarkastelu

9 TAVOITTEET ORGANISAATIOISSA Työntekijöiden vastausten mukaan Mitkä tekijät vaikuttavat työyksiköiden tavoitteisiin? Millaisia organisaatiokohtaisia eroja vastauksissa?

10 LAKI STANDARDIT KÄYPÄ HOITO KILPAILUTUS- OHJEET OSTO- SOPIMUKSET RAHOITTAJAT Kuntoutustutkimusyksikön tavoitteisiin vaikuttavat tekijät*, ** (N=76) Lääkinnällinen kuntoutus ja julkiset sairaalat (n=38) Ryhmä 1 Keskiarvo Ammatillinen kuntoutus ja vaihtelevat yksiköt, myös yksityiset (n=38) Ryhmä 2 Keskiarvo Kolm.S mir. Testitulokset U-test Pearson χ2 Ryhmä 1 Ryhmä 2 Keskiarvojen järjestys ryhmittäin, 1. = vaikuttavin Lainsäädäntö 1,26 1,61 ** ** ** Yleinen julkinen keskustelu 2,89 3,00 n.s. n.s. n.s Poliittinen päätöksenteko 2,26 2,18 n.s. n.s. n.s Palveluja koskevat valtakunnalliset standardit 1,97 1,26 *** *** ** Oman organisaation ohjeistukset 1,66 1,66 n.s. n.s. n.s Psykologien ammattieettiset säännöt 2,37 2,24 n.s. n.s. n.s Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet 2,18 2,13 n.s. n.s. * Lääkärin eettiset ohjeet 1,71 2,11 n.s. * n.s Käypähoitosuositukset 1,68 2,74 *** *** *** Tieteellisten tutkimusten tulokset 2,24 2,76 n.s. * n.s Palveluiden kilpailutuksissa annettavat ohjeistukset 2,92 1,37 *** *** *** Ostopalvelusopimukset 2,87 1,79 *** *** *** Ammattijärjestöt 4,00 3,97 n.s. n.s. n.s Kuntoutuspalvelujen rahoittajat 2,66 1,47 *** *** *** Yksikön johtaja 1,79 2,03 n.s. n.s. n.s Kuntoutustyötä tekevät ammattilaiset 1,71 1,66 n.s. n.s. n.s Kuntoutujat 1,79 1,71 n.s. n.s. n.s *Merkitsevyysasteet (***=p.001; **=p.01; *=p.05) **Kysymys=Missä määrin seuraavat seikat vaikuttavat tällä hetkellä yksikkönne tavoitteisiin? (Vastausvaihtoehdot: vaikuttaa erittäin paljon=1, melko paljon=2, ei paljon eikä vähän=3, melko vähän=4, erittäin vähän=5, ei vaikuta millään tavalla tavoitteisiin=6

11 Kuntoutustutkimusyksikön työmenetelmiin vaikuttavat "seikat"*, ** (N=76) Lääkinnällinen kuntoutus ja julkiset sairaalat (n=38) Keskiarvo Ammatillinen kuntoutus ja vaihtelevat yksiköt, myös yksityiset (n=38) Keskiarvo Kolm.S mir. Testitulokset U-test Pearson χ2 Lainsäädäntö 2,05 2,26 n.s. n.s. n.s. Yleinen julkinen keskustelu 3,34 3,39 n.s. n.s. n.s. Poliittinen päätöksenteko 3,11 3,29 n.s. n.s. n.s. Palveluja koskevat valtakunnalliset standardit 2,53 1,39 *** *** *** Oman organisaation ohjeistukset 1,71 1,50 n.s. n.s. n.s. Psykologien ammattieettiset säännöt 2,47 2,08 n.s. n.s. n.s. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet 2,39 2,00 n.s. n.s. n.s. Lääkärin eettiset ohjeet 1,92 2,08 n.s. n.s. n.s. Käypähoitosuositukset 1,82 2,47 ** *** ** Tieteellisten tutkimusten tulokset 2,21 2,68 n.s. * n.s. Palveluiden kilpailutuksissa annettavat ohjeistukset 3,39 1,68 *** *** *** Ostopalvelusopimukset 3,11 2,42 * * n.s. Ammattijärjestöt 4,32 4,45 n.s. n.s. n.s. Kuntoutuspalvelujen rahoittajat 3,08 1,87 *** *** *** Yksikön johtaja 2,08 2,32 n.s. n.s. n.s. Kuntoutustyötä tekevät ammattilaiset 1,87 1,53 * * * Kuntoutujat 1,95 1,76 n.s. n.s. n.s. *=Merkitsevyysasteet (***<p=0,001; **<p =0,01; *<p=0,05) **=Missä määrin seuraavat seikat vaikuttavat tällä hetkellä yksikössänne käytettäviin työmenetelmiin? (Vastausvaihtoehdot: vaikuttaa erittäin paljon=1, melko paljon=2, ei paljon eikä vähän=3, melko vähän=4, erittäin vähän=5, ei vaikuta millään tavalla tavoitteisiin=6

12 Sama- ja erimielisyyden suuntaeroja organisaatioittain aiheuttaneet väittämät *,** Lääkinnällinen kuntoutus ja julkiset sairaalat Ammatillinen kuntoutus ja vaihtelevat yksiköt, myös yksityiset Testitulokset Keskiarvo Keskiarvo Kolm. Smir. U-test Pear son χ2 Työntekijät suorittavat meillä työtehtäviään pääasiassa yksin 2,66 3,37 ** * * Meillä työtehtäviä suoritetaan pääasiassa yhdessä toisten kanssa 2,97 2,55 * n.s. n.s. Työhöni liittyy lukuisia ohjeistuksia, joita minun on noudatettava 2,66 1,74 *** *** *** Yksiköltämme vaaditaan taloudellisen voiton tavoittelua 3,58 1,97 *** *** *** Tässä yksikössä täytyy tuottaa rahallisia tuloksia 3,56 1,82 *** *** *** *Merkitsevyysasteet (***=p.001; **=p.01; *=p.05) **Kysymys: Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavista yksikkönne toimintaa kuvaavista väittämistä? Vastausvaihtoehdot: Täysin samaa mieltä=1; Jokseenkin samaa mieltä=2; Ei samaa, ei eri mieltä=3; Jokseenkin eri mieltä=4; Täysin eri mieltä=5; En osaa sanoa, ei testissä mukana

13 Sanallisten tavoitekuvausten asiasisältöjä: organisaation, yksikön ja työntekijän tavoitteet Läpileikkaavaa asiakaskeskeinen laatu

14

15 Huomioita haastatteluista: toiminta, hyväkäsitykset ja onnistuminen

16 Voi olla se tilanne, että ei tiedetä sitä, että kuinka paljon kursseja on tai mitä kursseja on, jos ne kilpailutuksissa hävitäänki, niin sit niitä ei ookaan (HA)

17 Haastatteluissa Samankaltaisia sisältöjä kuin kyselyaineistossakin kuntoutusmarkkinat, tulosten tavoittelu läsnä ammatillisen kuntoutuksen yksiköissä, ei lääkinnällisen Mutta myös eroavaa! Hyvän työn vaatimusta kuvattiin erityisenä sisäisenä vaatimuksena! Lisäksi ollennaista kuntoutujan onnistuminen

18 Toiminta työn sisällöt

19 Toiminta - kuntoutustyön osa-alueet Työssä on prosessi Työssä on erityisiä välineitä ja valmiiksi saatavia osa-alueita (esim. lausunnon kirjoittaminen) Työhön liittyy laajempia ns. läpäiseviä seikkoja: kuten keskeiset arvostukset (toimintakyky, asiakkaiden vahvuudet, terveys) prosessiuskomukset, instrumentaaliset uskomukset ja filosofiset uskomukset

20 Yhteenveto - Hyvät tavoitteet toteutuvat ihmisten elämässä - Kuntoutujan jatko on työntekijöille merkityksellistä, he ovat aidosti kiinnostuneita kuntoutujien tulevaisuudesta, mahdollisuuksien avautumisesta ja suunnitelmien selventymisestä, vaikka työ on epämääräistä eikä tulevaisuutta voida kontrolloida - kuntoutustyö mielletään suhteessa aikaan ja ajassa tapahtuviin kokonaisvaltaisiin prosesseihin, vaikka jatkoja ei pystytä seuraamaan - hyvä kuntoutustyö kiinnittyy keskeisesti kuntoutujan elämään

21 Yhteenveto: Onnistuminen kuntoutustyössä Ei ole dikotomista joko-tai! Työntekijät ja kuntoutukseen tulevat Onnistumisessa on laatuja: Prosessionnistuminen Instrumentaalinen onnistuminen Filosofinen / episteeminen onnistuminen

22 Lähde: Haapakoski 2015, 157

23

24 Onnistuminen ja toiminta Lähde:

25 ONNISTUMINEN SOSIAALISESSA KUNTOUTUKSESSA EI OLE VAIN SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN SANOJEN KÄYTTÄMISTÄ JA VELVOITTEIDEN TÄYTTÄMISTÄ Analogia Onnistuminen sosiaalisessa kuntoutuksessakin monenlaista: - Sisältää onnistuneita prosesseja - Sisältää valmiiksi saatavia onnistumisia - Sisältää filosofista ja tiedollista onnistumista

26 Sosiaalinen kuntoutus näkökulmia, joilla väliä onnistumisten määrittymisissä? Toimintaa (sosiaalista) Tutkimusta Sisältää erityiset Organisaatiot määrittelevät Laki Omaksuttavissa oleva ideologia tai perspektiivi SOSIAALINEN KUNTOUTUS Palvelujen käyttäjät, kokemusasiantuntijat määrittelevät Ammattilaiset määrittelevät Tuottaa sosiaalisia vaikutuksia Kattaa kaiken kuntoutuksen - laajin määritelmä Erityisille ryhmille Sisältää erityisiä menetelmiä On käsite jatoimintaa, jolla on Historia Sitä toteuttavat erityiset professiot tai ammatit

27 Sosiaalinen kuntoutus onnistumiseen liittyvät aikakäsitykset pilkottua, lineaarista vai virtaavaa (esim. Kawa-malli)

28 Järjestelmän onnistuminen erityisesti kuntoutuksen etiikka Kaikki kuntoutus on sosiaalista: Kuntoutusjärjestelmät ovat ihmisten luomia vrt. poliittinen ja professiolähtöinen keksintö? Kuntoutusta ryhdyttiin järjestämään länsimaissa erit. maailmansotien jälkeen oli sosiaalinen tilaus!

29 Mikä on tilaus nyt? Tavoitteet Riittävätkö sanat? Osallisuus, sosiaalinen toimintakyky, elämänhallinta, nuoret, syrjäytymisen ehkäiseminen, tuki Mitä tämä on toimintana ja organisaatioina Kenelle sosiaalista kuntoutusta ja miten? Uhkia on Chatterjee (2005): Theory for all and Rehabilitation for the few (with money): Who does our theory serve? Disability and Rehabilitation 27(24),

30 Kuntoutuksen etiikka uhkia? Autonomian kunnioitus vs.: Pakkoarvoinen ja pakkotavoitteinen kuntoutus, köyhimpiä ja heikoimpia alistava kuntoutus, kuntoutuksen kaatoluokka ja pakko-osallistaminen Osallisuus: Pakko-osallistuminen? Sosiaalinen toimintakyky: Pakko-osallisuus ja pakkososiaalisuus? Työelämäosallisuus: työhön, työhön, vaikkei sitä ole? JÄRJETÖN KUNTOUTUS

31 Kuntoutuksen etiikka uhkia? Hyvä laatu vs. kysymys: Saavatko huonosti toimeentulevat, työttömät ja erityisryhmät yhtä hyvää kuntoutusta kuin muut? Työeläkekuntoutus Kelan kuntoutus TE-hallinnon kuntoutus Kuntayhtymien kuntoutus sosiaalinen Eri organisaatiot erilaiset lähtökohdat! Yksityiset, julkiset ja mixed-palveluntoteuttaminen ja erilainen laadunvalvonta

32 Kuntoutuksen etiikka vielä lisää uhkia? Polarisoituminen, vaikka tavoitellaan tasavertaisuutta: POLARISOITUVATKO PALVELUT? POLARISOIDAANKO IHMISRYHMÄT? Rahatavoitteet ja markkinaympäristö vaikuttaako tämä käytännölliseen etiikkaan pitkällä aikavälillä? Kuntoutususkon järjettömyys tulevaisuudessa, vieraantumisen uhka: PYSTYVÄTKÖ TYÖNTEKIJÄT JA KUNTOUTUJAT USKOMAAN VIELÄ ONNISTUMISIIN? ENTÄ ONNELLISUUTEEN ja HYVÄÄN ELÄMÄÄN?

33 Kuntoutuksen etiikka - mahdollista Muistuttaa hyve-etiikkaa viimesijainen päämäärä on hyvä elämä (tämä ei ole subjektiivista) Tarkasteltava suhteessa sosiaaliseen ja poliittiseen ympäristöön, organisaatioihin ja muuttuviin rakenteisiin (institutionaalinen etiikka) Tosiasia että monia toimijoita (pluralismi) Ristiriitaisuudet ovat totta: esim. yhtäaikaisesti rahatavoitteet, tehotavoitteet ja kuntoutujatavoitteet, palvelujen pilkkominen ja hoitoketjut, rikkaiden ja köyhien kuntoutusta, työllisten ja työttömien kuntoutusta, hyvinvointiin/osallistumiseen/toimintakykyyn tähtäävää jne

34 Kuntoutuksen etiikka ja asian palauttaminen mittasuhteisiinsa Kuntoutuspalvelut ovat ihmisten luomia ja ihmisten toteuttamia (esim. kasvokkaiset palvelut, teknologia-, lääke- ja taideavusteinen kuntoutus) Kuntoutusta yhteiskuntaa varten? Jos näin on, kuntoutukseen liittyy AINA sosiaalipoliittinen ja sosiaalinen aspekti Kuntoutusta persoonaa ja yksilöä varten? Myös tähän liittyy sosiaalinen aspekti? Myös itsekuntoutus (esim. mobiilisovellukset, joita ihminen voi itse käyttää)? Mutta mitä varten ei tyhjiötä?

35 Kuntoutuksen etiikka (institutionaalinen) Tarvitsee kiinnostuneita ja ajattelevia sekä toimivia ihmisiä Tarvitsee onnistumisia, ei yhdenlaista Tarvitsee avoimia hyväkäsityskeskusteluja, jotta hyvät tavoitteet ja arvot selviäisivät Tarvitsee arvojen uudelleen arvioinnin turvaamista Tarvitsee politiikkatoimien ja toimenpiteiden tutkimusta Tarvitsee rakenteellisten olosuhteiden arviointia ja tarvittaessa muutosta Tarvitsee toimintamahdollisuuksien ja ympäristöjen kartoittamista ja muutosta Tarvitsee ihmistyön yleisen etiikan tutkimusta Tarvitsee materiaalisen ja aineellisen sekä ajallisen lähtökohdan, jottei perustarpeita ja perusasioita unohdeta Ei saa tuottaa pahaa, kärsimystä

36 KERTAUS: ONNISTUMINEN SOSIAALISESSA KUNTOUTUKSESSA EI OLE VAIN SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN SANOJEN KÄYTTÄMISTÄ VELVOITTEIDEN TÄYTTÄMISTÄ Analogia Onnistuminen on monenlaista, se voi: - sisältää onnistuneita prosesseja - sisältää valmiiksi saatavia onnistumisia - sisältää filosofista ja tiedollista onnistumista

37 ONNISTUMINEN ON TOIMINTAA, SISÄLTÄÄ PÄÄMÄÄRIÄ ONNISTUMISESSA ON LAATUJA! AINAKIN KOLME ERILAISTA ONNISTUMISTA ERI NÄKÖKULMAT JA YMPÄRISTÖT Laki Omaksuttavissa oleva ideologia tai perspektiivi KUNTOUTUKSEN ETIIKKA! UHKAT... MONINAISUUS RISTIRIIDAT O IHMISTEN ONNISTUMINEN HYVÄ ELÄMÄ? ONNISTUMINEN SOSIAALISESSA KUNTOUTUKSESSA Tuottaa sosiaalisia vaikutuksia Toimintaa (sosiaalista) Kattaa kaiken kuntoutuksen - laajin määritelmä Tutkimusta SOSIAALINEN KUNTOUTUS Erityisille ryhmille Sisältää erityiset Sisältää erityisiä menetelmiä Organisaatiot määrittelevät Palvelujen käyttäjät, kokemusasiantuntijat määrittelevät Ammattilaiset määrittelevät On käsite jatoimintaa, jolla on Historia Sitä toteuttavat erityiset professiot tai ammatit ONNISTUMINEN ONNISTUMISEN AIKA! LINEAARISTA JA PILKOTTUA, VIRTAA KOKO ELÄMÄN

38 onnistuminen Ihmisten onnistuminen rakenteiden tulisi tukea ihmisten onnistumista Hyvät olosuhteet (sää, kannustus), harjoittelu (kokeilu, mokaaminen, uudelleen) ja laituri (rakennettu maailma) auttaa

39 Syöminen, kävely, luistelu jne.

40 ONNISTUMISIA

41 KIITOS! Palauta oma onnistumisesi, sosiaalisen kuntoutuksen onnistuminen auditorion seinälle

42

43 Lisähuomioita

44 Kuntoutus ei ole sama asia kuin kuntoutuminen Kuntoutuminen, yksilö- ja persoonakohtainen kokemus (esim. Romakkaniemi 2011) Kuntoutuksen olemassaolo, sen määrittely ja idealististen tavoitteiden kirjaaminen ei kerro mitään siitä, onnistutaanko kuntoutuksessa edistämään kuntoutumisen kokemusta (vrt. tutkiminen tärkeää) Nämä on tärkeää erottaa, jotta ymmärretään että kuntoutumista voi tapahtua ilman kuntoutusta tai että kuntoutus ei välttämättä tuota kuntoutumisen kokemusta Mitä olisi sosiaalinen kuntoutuminen? Jaettua kuntoutumiskokemusta, ryhmän yhteistä kokemusta? Yhden henkilön sosiaalisesti latautunutta kokemusta?

45 Sosiaalinen kuntoutus Uusi sana sosiaalihuoltolaissa v Sisältö - kunnissa harkitaan, miten lähdetty toteutettamaan Laki on vain laki Sosiaalinen kuntoutus on muutakin vrt. määritelmät

46 Sosiaalihuoltolaki sosiaalinen kuntoutus 17 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.

47 Lähteet ja kirjallisuusluettelo Kysy: Kirjallisuutta teoksessa, ks. lähdeluettelo Haapakoski, K Hyvä kuntoutustutkimustyössä