5.8 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA. PIRAMK / Terveysala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.8 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA. PIRAMK / Terveysala"

Transkriptio

1 5.8 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA PIRAMK / Terveysala Fysioterapeuttikoulutus on koulutusta kuntoutusalan ammattiin. Kuntoutus on yksilön ja yhteisön voimavaroja, selviytymistä ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia tukevaa prosessiluontoista toimintaa. Kuntoutusalan työntekijäryhmien keskeisenä toiminta-alueena on ihmisen toimintakyvyn edistäminen, ylläpitäminen ja parantaminen. Toimintakyky on osa elämisen laatua, kun ihminen kykenee selviytymään ja toimimaan erilaisissa ympäristöissä ja elämäntilanteissa mm. työssä, leikissä ja vapaa-ajan toimissa. Kuntoutusta voidaan perustella sekä yksilön että yhteisön hyvällä ja yhteiskunnan hyödyllä. Se on lakisääteistä, laaja-alaista ja moniammattista yhteistyötä asiakkaan/ kuntoutujan kanssa. Ihmistä ja hänen kuntoutustarvettaan tulee tarkastella siinä ympäristössä, jossa hän elää. Kuntoutus on yhteiskunnan ja yksilön kannalta tavoitteellista toimintaa, jossa asiakkaan/kuntoutujan mm. koti- ja työympäristön mahdollisuudet ja vaatimukset vaikuttavat kuntoutuksessa tehtäviin päätöksiin ja valintoihin. Kuntoutustarpeen ennakointi on tärkeää kuntoutuksen vaikuttavuuden takaamiseksi. Kuntoutuksen perustana on asiakas/ kuntoutujalähtöinen toiminta. Asiakas/ kuntoutuja on elämäänsä suunnitteleva, aktiivinen ja toimintakykyinen ihminen, joka toteuttaa tarkoituksenmukaisesti omia pyrkimyksiään ja elämänprojektejaan. Kuntoutusprosessin lähtökohtana on asiakkaan/kuntoutujan hyvinvointi, itsemääräämisoikeus ja vastuullisuus. Kuntoutus on poikkitieteellistä, moniammattista toimintaa, joka voidaan nähdä toisaalta edellä esitetyn kaltaisena työotteena ja toisaalta palvelualana. Kuntoutuksessa toimii asiakkaan/ kuntoutujan tarpeita tukeva laaja verkosto, johon kuuluu asiantuntijoina kuntoutusalan koulutuksen saaneita eri ammattiryhmien edustajia. Kuntoutuksen asiantuntija tuntee ammattitaitonsa rajat ja tekee niiden puitteissa yhteistyötä muiden ammattiryhmien edustajien kanssa arvostaen heidän asiantuntijuuttaan. Asiantuntija tukee asiakkaan/ kuntoutujan parasta kaikissa olosuhteissa edistäen kuntoutujan ja hänen läheistensä sitoutumista kuntoutumisprosessiin. Tulevina vuosina yhteiskunnalliset muutokset muun muassa lisääntyvä muuttoliike, väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen, syrjäytyneisyyden sekä mielenterveys-ongelmien lisääntyminen, asiakkaiden moniongelmaisuus ja nopeasti muuttuva työelämä asettavat uusia haasteita kuntoutukselle. Tämä edellyttää kuntoutusalan asiantuntijatehtäviin kouluttautuvalta alueensa tuntemisen lisäksi muutoksen sietokykyyn ja joustavuuteen oppimista jo koulutuksensa aikana sekä tutkivaa ja kehittävää lähestymistapaa omaan työhönsä. Fysioterapian perustana on fysioterapiatiede. Fysioterapiatieteen keskeisenä kiinnostuksen kohteena on ihmisen liikkuminen suhteessa tämän toimintakykyyn. Fysioterapiassa käytetään hyväksi monen muun tieteenalan tutkimusta ja tietoainesta. Fysioterapia on osa kuntoutus-, liikunta-, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Fysioterapian tavoitteena on väestötasolla edistää ja ylläpitää niin yksilöiden kuin ryhmien terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Fysioterapiassa selvitetään fysioterapeuttisen tutkimisen avulla asiakkaan/kuntoutujan liikkumista ja toimintaa sekä niitä uhkaavia tai haittaavia tekijöitä asiakkaan toimintaympäristöissä. Fysioterapiassa pyritään yhdessä asiakkaan/kuntoutujan kanssa saavuttamaan hänelle optimaalinen liikkumis- ja toimintakyky huomioiden hänen resurssinsa ja palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Fysioterapeutti työskentelee pääasiassa lääkinnällisen kuntoutuksen asiantuntijana 262

2 joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä. Fysioterapeutti toimii mm. sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, tutkimus- ja hoitolaitoksissa, kuntoutuslaitoksissa ja kylpylöissä, fysikaalisissa hoitolaitoksissa, työterveyshuollossa, kansanterveys-, liikunta-, ja vammaisjärjestöissä, sosiaalitoimen alueella vanhain- ja päiväkodeissa ja koulu- ja liikuntatoimessa. Fysioterapeutin ammatillisen ydinosaamisen alueita ovat - fysioterapeuttinen tutkiminen ja päättely, - motorinen oppiminen, opetus ja ohjaus, - kehotietoisuus, - ergonomia, - terapeuttinen harjoittelu, - manuaalinen ja fysikaalinen terapia, - apuvälinepalvelut, ja toimintaympäristön suunnittelu sekä - terveysliikunta. Edellä luetellut osaamisalueet ovat keskeisiä eri toimintaympäristöissä tapahtuvassa eri-ikäisten ihmisten liikunta- ja toimintakyvyn tukemiseen ja edistämiseen harjaannuttavassa ohjatussa harjoittelussa. Fysioterapeutti vastaa itsenäisesti työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä ottaen huomioon tehokkuuden ja taloudellisuuden vaatimukset sekä eettiset ja lainsäädännölliset näkökulmat. Fysioterapeutti toimii oman alansa asiantuntijana moniammattisissa työryhmissä. Fysioterapeutti vaikuttaa yhteiskunnassa aktiivisesti fysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen sekä palvelun laatuun huomioiden palvelun käyttäjien muuttuvat tarpeet. Fysioterapeuttikoulutus toteutetaan Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ongelmaperustaisen oppimisen (problem based learning = PBL) mukaisesti. PBL on pedagoginen vaihtoehto lisääntyvän tietomäärän käsittelyyn rajatussa opiskeluajassa tavoitteenaan valmiudet läpi elämän jatkuvaan itsenäiseen oppimiseen. Oppiminen ymmärretään aktiivisena tiedon käsittelyn prosessina. Oppimista virittävät lähtökohdat nostetaan esiin oman ammattialan ja työelämän keskeisistä osaamistarpeista. Keskeistä on oppijan kokemus ja sen aktiivinen käsittely. Kokemukset herättävät uuden tiedon tarvetta ja oppimisprosessissa uusi tieto jäsentyy oppijan sisäiseksi tiedoksi. Tämän lähestymistavan kautta voidaan jatkuvasti opiskella työelämän muuntuvista tarpeista lähtien. Ongelmaperustainen opetussuunnitelma integroi eri oppiaineita ammattialan ydinteemojen mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Oppija on aktiivinen, vastuuntuntoinen ja tietoa etsivä ihminen, jolta edellytetään sitoutumista tavoitteelliseen, itseohjautuvaan opiskeluun ja aktiivista työpanosta tavoitteiden saavuttamiseksi. Opettaja toimii oppimisen ohjaajana, koordinoijana ja aktivoijana mutta myös oman erityisalansa asiantuntijana. 263

3 Opintojen rakenne fysioterapian koulutusohjelmassa AMMATTIOPINNOT Fysioterapian koulutusohjelman ammattiopinnot, 86 ov PERUSOPINNOT Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhteiset perusopinnot 10 (14) ov Fysioterapian koulutusohjelman perusopinnot, 34 ov HARJOITTELU 50 ov *) OPINNÄYTETYÖ 10 ov **) VAPAASTI VALITTA- VAT OPINNOT 10 ov *) harjoittelu 50 ov sisältyy pääasiassa ammattiopintoihin **) opinnäytetyön tekeminen kytkeytyy ammattiopintoihin 264

4 Fysioterapian koulutusohjelman opinnot ja niiden eteneminen PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTEISET PERUSOPINNOT 10 (14) ov 1. v 2. v 3. v 4. v Orientoivat opinnot Y021 Orientoivat opinnot 1 ov 1 Tiedonhallinta ja tutkimusvalmius Y003 Tiedonhallinta (L036) (1) Y004 Tutkimustyön perusteet 1 ov 1 Y005 Tietotekniikka 1 ov 1 Y006 Tilastotieteen perusteet 1 ov 1 Kommunikaatiotaidot Y008 Kirjoitusviestintä 1 ov 1 Y009 Neuvottelu- ja kokoustaito 1 ov (L212) (1) Y010 Ruotsi 2 ov 2 Y011 Ensimmäinen vieras kieli 2 ov 2 Ihminen, työ ja ympäristö Y012 Yrittäjyyden perusteet 1 ov (L218) (1) Y014 Ympäristöprojekti 1 ov (L216) (1) n valitsema jakso PIRAMK:n perusopintojen valikosta 1 Taulukossa sulkuihin merkityt opintojaksot on integroitu kyseisissä kohden viitattuihin fysioterapian opintojaksoihin. FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMAN PERUSOPINNOT 34 ov L036 Ongelmaperustainen oppiminen fysioterapian koulutusohjelmassa 2 ov (Y003 1 ov) L037 Fysioterapia kuntoutusalalla 3 ov 3 L060 Ihminen liikkujana ja toimijana 8 ov 8 L061 Liikkumisen ja toiminnan valmiudet 10 ov 10 L062 Liikkumisen ja toiminnan ohjaaminen 10 ov 10 K034 Ensiapu 1 ov 1 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMAN AMMATTIOPINNOT 86 ov L212 Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä 4 ov (Y009 1 ov) 4 L213 Lasten ja nuorten fysioterapia 14 ov 14 L214 Aikuisten fysioterapia 28 ov L215 Ikäihmisten fysioterapia 10 ov 10 L216 Vaihtoehtoinen syventävä fysioterapia 14 (Y014 1 ov) 7 7 L217 Fysioterapian kehittäminen ja opinnäytetyö (sisältää opinnäytetyön 10 ov) 13 ov L218 Työelämä, yrittäjyys ja yhteistyö sosiaali- ja terveysalalla 2 sekä kuntoutuksessa 2 ov (Y012 1 ov) L206 Ammattiin kasvu ja oppiminen 1!! 1 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov

5 L036 ONGELMAPERUSTAINEN OPPI- MINEN FYSIOTERAPIAN KOULUTUS- OHJELMASSA 2 ov - perehtyy oppimisen teoreettisiin lähtökohtiin - saa valmiuksia ongelmaperustaiseen oppimiseen - perehtyy tiedonhankintaan uudessa oppimisympäristössään - perehtyy fysioterapian koulutusohjelmaan osana sosiaali- ja terveysalan koulutusta - oppiminen - nuori aikuinen oppijana - ongelmaperustainen oppiminen - ryhmän merkitys oppimisessa - tietolähteet ja tiedonhankinta - fysioterapeuttikoulutuksen sisältö ja sen rakenne Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen tutorryhmätyöskentely Itsenäinen työskentely Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Itsenäisesti laadittu hyväksytty loppuraportti Boud. D. & Feletti. G.I Ongelmalähtöinen oppiminen: uusi tapa oppia. Helsinki: Terra cognita. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Porvoo: WSOY. Lähteenmäki, M-L Problem-based learning ongelmaperustainen oppiminen ammatillisessa koulutuksessa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimukset ja selvitykset. Nro 1. Tampere: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Poikela. S Ongelmaperustainen oppiminen Uusi tapa oppia ja opettaa? Tampereen yliopiston opettajakoulutuslaitos. Ammattikasvatussarja 19. Tampere: Tampereen yliopisto. Woods. D.R Problem based learning: How to gain the most from PBL. Waterdown: Woods Opetussuunnitelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Kasvatustiede, psykologia, fysioterapia L037 FYSIOTERAPIA KUNTOU- TUSALALLA 3 ov - tulee tietoiseksi kuntoutuksen merkityksestä yksilön ja yhteisön kulttuuriset tekijät huomioiden - jäsentää kuntoutuksen osana yhteiskunnan palvelujärjestelmiä - selvittää ja tulee tietoiseksi kuntoutuksen työotteesta, asiakaslähtöisyydestä, moniammattisuudesta ja kuntoutumisprosessista - tutustuu fysioterapiaan, fysioterapiaprosessiin ja fysioterapeutin työhön osana kuntoutusta - kuntoutus käsitteenä - kuntoutuksen palvelujärjestelmä - kuntoutusta ohjaavat keskeiset lait - kuntoutuksen työote - yksilö kuntoutumisprosessissa kuntoutujan rooli - fysioterapia kuntoutumisprosessissa / fysioterapeutin työ fysioterapeutin rooli Opiskelumuodot ja suorittaminen Aktiivinen tutorryhmätyöskentely Itsenäinen työskentely ja ohjauksen käyttö sen tukena Opintokäynti Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Haataja, M. ( toim. ), Lääkinnällinen kuntoutus. Helsinki: Suomen kuntaliitto 266

6 Karjalainen, V. & Saikku, P., ( toim. ) Vuoropuhelun aika. Stakes. Helsinki: Edita OY. Suikkanen, A., Härkäpää, K., Järvikoski, A., Kallanranta, T., Piirainen, K., Repo, M. & Vikström, J., Kuntoutuksen ulottuvuudet. Juva: WSOY. Tossavainen, A., Kohti asiakaslähtöistä kuntoutusta. Porvoo: WSOY. Winell, K. & Ståhle, T., Kuntalaisten kuntoutuspalvelut. Stakes. Helsinki: Edita OY. Kuntoutuslehden ajankohtaisia artikkeleita. Edeltävät opinnot L036 Sosiaalipolitiikka, psykologia, kuntoutus L060 IHMINEN LIIKKUJANA JA TOIMIJANA 8 ov, josta 3 ov on harjoittelua. - hahmottaa ihmisen psykofyysisenä kokonaisuutena - ymmärtää ihmisen elämänkaaren vaiheita - selvittää ihmisen psykomotorista kehitystä ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa erityisesti lapsuudessa tapahtuvan kehityksen osalta - saa kuvan ihmisen kognitiivisesta ja psykososiaalisesta kehityksestä elämänkaaren eri vaiheissa - osaa havainnoida alle kouluikäisen lapsen kehitystä erityisesti psykomotoriikan kannalta - ymmärtää itsensä tuntemisen merkityksen fysioterapian vuorovaikutustilanteissa sekä tutustuu itseensä liikkujana ja toimijana - saa valmiuksia havainnoida asentoja, liikkeitä ja liikkumista ja perehtyy ko. alueen peruskäsitteistöön - selvittää lihaksen toimintaa liikkeen ja liikkumisen aikaansaamisessa - saa valmiuksia havainnoida ja edistää rentoutuneisuutta ja hengitystoimintaa - ymmärtää ja tunnistaa omia ja toisen henkilön psyykkisiä ja fyysisiä reaktioita ja tunnetiloja erilaisissa tilanteissa - ymmärtää yksilöllisyyden, elämäntapojen ja elämän situationaalisuuden vaikutuksen yksilön toimintaan ja käyttäytymiseen - kartoittaa omaa ja lähiyhteisön terveyttä ja toimintakykyä edistäviä ja heikentäviä tekijöitä - saa keinoja vaikuttaa omaan ja toisen henkilön terveyteen ja toimintakykyyn - psykosomaattinen malli fysioterapian jäsentäjänä - lapsen, nuoren, aikuisen ja ikäihmisen kognitiivinen ja psykososiaalinen kehitys - motorinen kehitys lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa ja ikääntyessä - perusliikkumisen kehitys - refleksien merkitys kehityksessä - oikaisu-, tasapaino- ja suojareaktiot - fysiologian perusteita: - kudokset - solujen välinen viestintä - nestetasapaino, virtsaneritys - ruuansulatusjärjestelmä ja sen toiminta - lisääntyminen - elintoiminnot ja niiden säätely eri tilanteissa (mm. hormonit ja autonominen hermosto) - kineettinen ketju - asento, liike, liikkuminen, toimintakyky - biomekaniikan ja mekaniikan perusteita ihmisen liikkumisessa - motorinen toiminta, motorinen taito - lihaksen rakenne, motorinen yksikkö ja lihastoiminta - hengitys- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta - hyvä hengitystapa, hengitystoimintojen mittaaminen - kehonkäyttö, kehontuntemus ja itsetunto - stressi, rentoutuminen - elämäntapa, roolit, normit, arvot ja asenteet ihmisen käyttäytymisessä - elintavat ja niiden muuttuminen - terveyden psyykkinen ja sosiaalinen merkitys - liikunta oman itsensä tunnistamisessa ja terveyden edistämisessä 267

7 Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen tutorryhmätyöskentely Itsenäinen työskentely Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritettu käytännöllinen ja teoreettinen koe Ensimmäisen vieraan kielen (Y011, 1ov ) yhdistäminen ammatin perusteiden opiskeluun Edeltävät opinnot L037 Bjålie.J.G. ym Ihmisen fysiologia ja anatomia. Cech, D. & Martin, S Functional Movement Development Across the Life Span. Philadelphia: W.B.Saunders Company. Hamill.J. & Knutzen. K.M Biomachanical Basis of Human Movement. Baltimore: Williams & Wilkins. Haug. E Ihmisen fysiologia. Porvoo: WSOY. Lintunen. T., Koivumäki. K. & Säilä. H Jalka potkee, mieli notkee: Liikunta mielenterveyden tukena. Helsinki: Suomen mielenterveysseura. Nienstedt. W., Hänninen. O., Arstila., A. & Björkvist. S-E (tai uudempi) Ihmisen fysiologia ja anatomia. Porvoo: WSOY. Nupponen. R Terveyspsykologian perusteet: tukea koulutukseen ja terveyspalveluihin. Helsinki: Stakes. Payne. R.A Relaxation techniques; A practical handbook for the health care professional. Edinburgh: Churchill Livingstone. Sheridan. M. D From birth to five years: children s developmental progress. London: Routledge. Tortora. G. J Principles of anatomy and physiology. New York: Harper Collins College Publishers. Zukunft-Huber, B Vauva oppii liikkumaan - Lapsen ensimmäinen vuosi. Helsinki: Kirjayhtymä. Ym. ajankohtainen kirjallisuus Fysioterapia, psykologia, yhteiskuntatieteet, liikuntatiede, fysiologia, biomekaniikka, fysiikka, terveydenhoito L061 LIIKKUMISEN JA TOIMINNAN VALMIUDET 10 ov, josta 3 ov on harjoittelua - ymmärtää fysioterapeuttisen tutkimisen osana fysioterapiaprosessia - perehtyy tuki- ja liikuntaelimistön rakenteeseen, toimintaan ja toimintaa sääteleviin tekijöihin - ymmärtää eri yhteyksissä vallitsevien erilaisten kuormituksellisten tekijöiden merkityksen ihmisen fyysiseen toimintakykyyn - harjaantuu asentojen, liikkeen ja liikkumisen analysoinnissa ja tutkimisessa haastattelun, havainnoinnin, palpoinnin ja mittaamisen keinoin - harjoittelee tutkimistulosten kirjaamista - harjaantuu käyttämään manuaalisia taitoja liikkumisen ja toiminnan tutkimisessa ja tukemisessa - Hislopin systeemiteoreettinen malli fysioterapian jäsentäjänä - liikkeen hermostollinen säätely, motorinen kontrolli - tuki- ja liikuntaelimistön anatomia ja fysiologia - nivelten liikkeiden ja lihastoiminnan tutkiminen ja analysointi: lihastoimintaroolit, lihasten aktivoitumisjärjestys - kävelyn ja asennosta toiseen siirtymisen analysointi ja niiden manuaalinen ohjaaminen - klassisen hieronnan perusotteet - liikkuminen ja liikkumisen avustaminen vedessä Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen tutorryhmätyöskentely Osallistuminen harjoituksiin 268

8 Itsenäinen työskentely Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritetut kokeet Ensimmäisen vieraan kielen (Y011, 1 ov) yhdistäminen ammatin perusteiden opiskeluun Edeltävät opinnot L060 aiemmin esillä ollut kirjallisuus soveltuvin osin Campion, M.R. (1997) Hydrotherapy. Principles and Practice. Butleworth. Owford: Heineman. Daniels.L. & Worthingham.C Muscle Testing. Philadelphia: W.B.Saunders Company. Hertling. D. & Kessler. R.M Management of Common Musculoskeletal Disorders. Physical therapy. Principles and Methods. New York: Lippincott. Kahle. W., Leonhardt.H. & Plazer. W (tai uudempi painos). New York: Locomoror System. Kapandji, I. A Kinesiologia 1: yläraajojen nivelten toiminta. Laukaa: Mederehab. Kapandji, I. A Kinesiologia 2: alaraajojen nivelten toiminta. Laukaa: Mederehab. Kapandji, I. A Kinesiologia 3: selkärangan, rintakehän ja lantion nivelten toiminta. Laukaa: Mederehab. Shumway-Cook,A. & Wollacott, M Motor Control. Theory and Practical Applications. Baltimore: Williams & Willkins. Whittle. M Gait Analysis. An introduction. Oxford: Butterworth-Heinemann. Fysioterapia, anatomia, fysiologia, biomekaniikka, liikunta, fysiikka L062 LIIKKUMISEN JA TOIMINNAN OH- JAAMINEN 10 ov, josta 5 ov on harjoittelua - selvittää ja analysoi yksilön ja ryhmän liikkumista osana terveyttä ja toimintakykyä - tuntee terveysliikunnan tavoitteet ja sisällön ja osaa liittää terveysliikunnan osaksi fysioterapiaa - oppii toimimaan asiakkaiden / potilaiden liikkumisen, toimintakyvyn ja terveyden edistämiseksi - harjaantuu toimimaan ohjaajana erilaisissa liikunta- ja terveyskasvatustilanteissa - ymmärtää ryhmädynaamisten tekijöiden vaikutuksen yksilöön - oppii fysioterapiaa suunnitellessaan ja ohjatessaan ottamaan huomioon ohjattavan yksilölliset tarpeet, elämäntilanteen ja valmiudet taidon oppimiseen - harjaantuu perusliikkumisen ja terapeuttisen harjoittelun ohjauksessa tukien asiakkaan / potilaan motorista oppimista - harjoittelee kokonaisvaltaista fysioterapian suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kirjaamista fysioterapiaprosessin mukaisesti - ymmärtää ja tiedostaa omien ajatusten, uskomusten ja tunteiden merkityksen vuorovaikutuksessa - pyrkii ymmärtämään sairaan ihmisen tilannetta - harjaantuu ohjauksessaan käyttämään selkeää ja tarkoituksenmukaista kieltä - ihmisen kohtaaminen, terapeuttisuus vuorovaikutus sairaan ihmisen kanssa - ryhmäprosessi fysioterapiatilanteissa - fysioterapeuttinen ohjaaminen - yksilön ja ryhmän ohjauksen periaatteet - ohjausprosessimalli - motivaatio - motorinen oppiminen - fysioterapiaprosessi, asiakasraportti - viestinnän eri muodot erilaisissa ammatillisissa tilanteissa - terveyskasvatus - terveysliikunta - ravitsemusneuvonta - lihasmekaniikka, liikunnan vaikutus elinjärjestelmittäin - terapeuttinen harjoittelu, PNFmenetelmä - perusliikkumisen ohjaaminen (myös liikkumisen apuvälineiden kanssa) - liikunnan didaktiikka 269

9 - musiikin käyttö ohjaustilanteissa Opiskelumuodot ja suoritustavat Aktiivinen osallistuminen tutorryhmätyöskentelyyn, itsenäinen työskentely ja ohjauksen käyttö Aktiivinen osallistuminen fysioterapian, liikunnan didaktiikan ja viestinnän harjoituksiin Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytty asiakasraportti Hyväksytysti suoritetut yksilö- ja ryhmäfysioterapiatilanteet Hyväksytysti suoritettu ohjattu harjoittelu Hyväksytysti suoritettu käytännön koe Hyväksytysti suoritettu kirjallinen koe Edeltävät opinnot L061 Hynninen.E., Moisio.P., Rinne.M. & Taulaniemi. A Terveysliikuntaa ryhmässä. Tampere: UKK-instituutti. Jääskeläinen. L., Korpilauri. A. & Tikkanen. J Liikunnan didaktiikka. Helsinki: Otava. Nupponen. R Terveyspsykologian perusteet: tukea koulutukseen ja terveyspalveluihin. Helsinki: Stakes. Ruohotie, P Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Oy Edita Ab. Talvitie, U., Karppi, S-L. & Mansikkämäki, T Fysioterapia. Helsinki: Oy Edita Ab. Vertio. H Terveyden edistäminen. Hämeenlinna: SHKS. Wiio. O.A Terveysviestinnän opas. Keuruu: Otava. Vuori.I Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. Terveysliikunnan opas. Tampere: UKK-instituutti. Vuori, I. Taimela (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Duodecim. Fysioterapia, kasvatustiede, liikuntatiede, ravitsemusoppi, psykologia, terveyskasvatus L212 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- JÄRJESTELMÄ 4 ov - perehtyy suomalaisen väestön sairastavuuteen ja sen merkitykseen kuntoutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä - ymmärtää suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän toimintaperiaatteet - tulee tietoiseksi taloudellisten resurssien merkityksestä kuntoutus -, sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa - saa valmiuksia ohjata asiakastaan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että kuntoutuspalvelujen käytössä koulutuksensa tulevissa vaiheissa - saa valmiuksia moniammattisen työryhmän puheenjohtajana, sihteerinä ja aktiivisena ammattinsa edustajana toimimiseen suomalaisten terveys, sairaus, sairastavuus ja niiden mittaaminen väestötasolla valtionosuusjärjestelmä, valtion tulo ja menoarvio suunnittelu, päätöksenteko ja seuranta sosiaali-, terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelujärjestelmissä priorisointi ja eettiset kysymykset ammatillinen vuorovaikutus neuvottelun teoria, kokoustekniikka, videoneuvottelu Opiskelumuodot ja suoritustavat Aktiivinen osallistuminen tutorryhmätyöskentelyyn Itsenäinen työskentely Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin Tutustumiskäynti terveydenhuollon organisaatioon Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritettu koe 270

10 Edeltävät opinnot L062 Koskinen S., Teperi J., Väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen. Stakes. Edita Oy. Nissinen, A., Kauhanen, J. & Myllykangas, M Kansanterveystiede. Porvoo: WSOY. Ryynänen, O-P., Myllykangas M., Terveydenhuollon etiikka. WSOY. Suomalaisten terveys Kansanterveyslaitos ja STM. Helsinki: Edita. Sintonen, H., Pekurinen, M & Linnakko, E Terveystaloustiede. Porvoo: WSOY. Karisto, A., Lahelma, E. & Rahkonen, O. ( toim. ) 1992 : Terveyssosiologia. Porvoo: WSOY. Taipale, V., Lehto, J. & Mäkelä, M Sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet. Porvoo: WSOY. Uusitalo H., Parpo A., Hakkarainen A., ( toim ) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus. Stakes. Edita Oy. Valtioneuvoston päätös. Uusin sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma. Viitanen, E Fysioterapia kansanterveystyössä: tutkimus fysioterapiapalveluiden järjestämisestä ja palveluiden suunnittelusta kansanterveystyössä. Tampere: Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitos. Vohlonen, I Suomalainen terveyspolitiikka. Helsinki: Kirjayhtymä. Winell, K., Ståhl, T., Kuntalaisten kuntoutuspalvelut. Stakes. Edita Oy. Ajankohtaisia opettajan osoittamia julkaisuja ja artikkeleita. terveydenhuollon hallinto, kansanterveystiede, terveystaloustiede, sosiologia, fysioterapia, puhetekniikka L 213 LASTEN JA NUORTEN FYSIOTERA- PIA 14 ov, josta 8 ov on harjoittelua - tuntee lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen vaiheet ja tunnistaa eri ikäkausille tyypillisen toiminnan - tietää ja havaitsee viivästyneen motorisen kehityksen merkkejä - oppii kohtaamaan eri-ikäisiä lapsia ja nuoria ja oppii toimimaan heidän kanssaan - saa kokemuksia eri-ikäisten lasten ja nuorten leikin, liikkumisen sekä toiminnan ja liikunnan suunnittelusta ja ohjaamisesta - perehtyy yleisimpiin lasten ja nuorten liikkumis- ja toimintakyvyn muutoksiin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin - saa valmiuksia määritellä lapsen ja nuoren liikkumis- ja toimintakyvyn resurssit ja ongelmat yhteistyössä perheen ja muiden yhteistyöhön osallistuvien tahojen kanssa - harjaantuu fysioterapian suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa eri-ikäisten lasten ja nuorten liikkumista ja toimintakykyä tukevasti ja edistävästi - ymmärtää yhteiskunnan ja sen muutosten vaikutukset perheen rakenteeseen ja toimintaan - ymmärtää sairauden vaikutuksen lapseen / nuoreen ja perheeseen - lapsen motoriikan tutkiminen osana kokonaiskehitystä viivästynyt kehitys - lapsen leikin, liikkumisen ja liikunnan ohjaaminen - hermoston anatomia ja fysiologia: aistiradat ja liikeradat - perherakenteen muutos lasten / nuorten asema - lapsen ja perheen sosiaaliturva sairaan lapsen / nuoren kuntoutus - lapsi / nuori ja sairaus - lääketieteelliset kysymykset lapsella ja nuorella - fysioterapia lasten keskus- ja ääreishermoston ongelmissa - fysioterapia tuki- ja liikuntaelinsairailla lapsilla - fysioterapia lasten ja nuorten hengityselinsairauksissa - fysioterapia lasten ja nuorten psykiatrisissa ongelmissa - hygienia ja aseptiikka fysioterapiassa 271

11 Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen osallistuminen tutorryhmätyöskentelyyn Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin Itsenäinen työskentely Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritettu käytännöllinen koe Hyväksytysti suoritettu teorialoppukoe Hyväksytysti suoritettu ohjattu harjoittelu Opintojakson alussa erikseen sovittava muu suoritustapa Edeltävät opinnot L212, K034 Aaltonen ym Lapsen aika. Porvoo: WSOY. Ahonen T Aivot ja oppiminen. Kliinistä lastenneuropsykologiaa. Jyväskylä: Atena. Ayres, A. J Kun lapsi ei opi leikkimään. Helsinki: Vapk-kustannus. Burns, Y.N.& MacDonald, J Physiotherapy and the growing child. London: Saunders. Cech, D., Martin, S Functional Movement Development Across the Life Span. Philadelphia: W.B. Saunders Company. Eckersley, P.M Elements of paediatric physiotherapy. Edinburgh: Churchill Livingstone. Karvonen-Pirttimaa Liikkumisen ilo. Mannerheimin lastensuojeluliitto. P- julkaisusarja no15. Numminen P Kuperkeikka - varhaiskasvatuksen liikunnan didaktiikka. Jyväskylä: Gummerus. Piper, M & Darrah J 1994: Motor assessment of developing infant USA W.B. Sauders Company Pryor, J. A. & Webber, B. A Physiotherapy in respiratory and cardiac problems. Edinburgh: Churchill Livingstone. Ryöppy, S Lastenortopedia. Jyväskylä: Duodecim. Räsänen, E., Moilanen, I., Tamminen, T. & Ahlmqvist. F Lasten- ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim. Sherborne, V Lasten kokonaiskehitystä tukeva liikunta. Kehitysvammaliitto. Helsinki: Hakapaino. Sheridan, M From birth to fifth years, children s developmenttal progress. USA: NEER-Nelson. Shumway-Cook, A Motor Control: theory and practical applications. Baltimore: Williams & Wilkins. Sillanpää, M., Airaksinen, E,. Iivanainen, M., Koivikko, M. & Saukkonenm A-L Lasten neurologia. Helsinki: Duodecim. Fysioterapia, sosiologia, sosiaalipolitiikka, psykologia, anatomia, fysiologia, lääketiede, erityispedagogiikka, liikunta, aseptiikka L214 AIKUISTEN FYSIOTERAPIA 28 ov, josta 17 ov on harjoittelua OSA I 18 ov, josta 10 ov on harjoittelua - ymmärtää, tunnistaa ja osaa selvittää aikuisen elämäntilanteeseen, liikkumiseen sekä toiminta- ja työkykyyn liittyviä tekijöitä ja ottaa ne huomioon fysioterapian suunnittelussa sekä toteutuksessa - kykenee fysioterapian keinoin tukemaan aikuisen ihmisen liikkumista sekä toimintaja työkykyä eri elinjärjestelmien häiriötiloissa - pystyy arvioimaan omaa toimintaansa ja ohjaamansa fysioterapian vaikutuksia - saa kuvan traumaattisen kriisin vaiheista ja pyrkii ymmärtämään kriisiä sairaan ja / tai kuolevan ihmisen kokemuksena - ymmärtää sairauden ja kivun merkityksen aikuisen kokemuksena Fysioterapia ja sen keinot tukea liikkumis-, työ- ja toimintakykyä aikuisen tarpeiden ja voimavarojen tunnistaminen liikkuvuuden, lihastoiminnan sekä tunnon eriytynyt tutkiminen 272

12 raajanivelten tutkimisen ja käsittelyn periaatteet toimintakyvyn tutkiminen aikuisten asentojen, liikkumisen ja toimintakyvyn ohjaus rentoutumisen ja hengitystoiminnan ohjaus apuvälineen valinta ja käytön ohjaus Kipu fysiologisena ja psykologisena ilmiönä kivun tutkiminen ja fysioterapia akuutin kivun hoidossa Traumaattinen kriisi, kuolema Aikuisten ryhmänohjaus Fyysisen kunnon mittaaminen Sosiaaliturvajärjestelmä Vakuutusjärjestelmät ja työn sosiologia Lääketieteelliset kysymykset aikuisen ihmisen kannalta Röntgenologinen kuvantaminen Anatomiset, fysiologiset ja ravitsemukselliset kysymykset aikuisilla Raajojen hermotus OSA II 10 ov, josta 7 ov on harjoittelua - ymmärtää työikäisen ihmisen elämän laatuun ja työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä, jotka aiheutuvat ympäröivästä yhteiskunnasta, työ- ja perheyhteisöstä sekä hänessä itsessään tapahtuvista fyysisistä ja psyykkisistä muutoksista - harjaantuu tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin, leikkausten jälkitiloihin ja pitkittyneisiin kiputiloihin liittyvän konservatiivisen fysioterapian suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - ymmärtää aikuisen ihmisen kehitysvaihetta ja elämäntilannetta - osaa toimia yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa asiakkaan kuntoutusprosessin eri vaiheissa - Fysioterapia ja sen keinot tukea aikuisen toiminta- ja työkykyä - tuki- ja liikuntaelimistön ongelmatilanteissa - Aikuisen tarpeiden ja voimavarojen tunnistaminen aikuisen kehitysvaiheet ja elämäntilanne - Fyysisen suorituskyvyn ja terveyskunnon arviointi - Aikuisen ryhmänohjaus - Selkärangan tutkimisen ja käsittelyn periaatteet - Neuraalikudoksen käsittelyn periaatteet - Asentojen, liikkumisen ja toimintakyvyn ohjaus - Fysikaalinen terapia - Ergonomia, työsuojelu ja kuntouttavat toimenpiteet (varhaiskuntoutus, Tyky-, TYK-, ja ASLAK- kuntoutus) työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä - Yhteistyö työterveyshuollon kanssa - Niska- ja selkäpotilaan lääketieteelliset kysymykset - Työn merkitys, vaatimukset ja työelämän stressitekijät Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen osallistuminen tutorryhmätyöskentelyyn Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin Itsenäinen työskentely Hyväksytysti suoritetut ryhmänohjaukset Hyväksytyt ohjatun harjoittelun jaksot terveydenhuollon palveluja antavissa laitoksissa tai vastaavissa paikoissa Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritetut kirjalliset ja käytännön kokeet Opintojakson alussa erikseen sovittava muu suoritustapa Edeltävät opinnot L213 aiemmin esillä ollut kirjallisuus soveltuvin osin Kuusinen, K-L Terveyspsykologia. Porvoo: WSOY. Roti, O. & Ihanus, J Terveys ja psykologia. Helsinki: Kirjayhtymä. 273

13 Ehernkrona, Öman,(red.), 1994, Rehabilitering vid hjärt- och kärlsjukduma.lund: Studentlitteratur. Webber, Pryor, 1994, Physiotherapy for Respiratory and Cardiac Problems. Churchill Livingstone. Hough, 1991, Physiotherapy in Respiratory Care. A problem-solving approach. Chapman & Hall. Suomen Sydäntautiliitto, 1995, Opas sydänliikunnan ohjaajalle. Helsinki: Miktor. Kinnunen, Tukiainen, Laitinen,(toim.), 1997, Keuhkosairaudet. Jyväskylä. Gummerus. Sydänsairaalla on lupa liikkua. Käsikirja potilaan ohjaukseen Sydäntautiliitto. Peräsalo, 1982, Sisätautioppi. Porvoo. WSOY. Davies,1993, Steps to Follow. A Guide to the Treatment of Adult Hemiplegia. Berlin. Springer-Verlag. Davies,1990, Right in the Middle. Selective Trunk Activity in the Treatment of Adult Hemiplegia. Berlin. Springer-Verlag. Davies, 1994, Starting Again. Berlin. Springer- Verlag. Stokes Neurological Physiotherapy. London: Mosby. Edwards,1996, Neurological Physiotherapy. A Problem-solving Approach. New York. Churchill Livingstone. Virsu, 1991, Aivojen muotoutuvuus ja kuntoutuminen. Helsinki. Yliopistopaino. Carr, Shepherd, 1989, Toispuolihalvauspotilaan liikkeiden uudelleenoppiminen. Helsinki. Valtion Painatuskeskus. Palo, Jokelainen, Kast4e, Teräväinen, Waltimo. 1996, Neurologia. Porvoo: WSOY. Scapiro, R. T Multiple sclerosis: rehabilitation approach to management. New York: Demos. Magee, uusin painos, Orthopedic physical assesment. Philadelphia. Saunders. Kaltenborn, Evjenth,1986, Raajojen nivelten manuaalinen mobilisointi. Parmed Oy. Sullivan, Marcos, 1995, Clinical Decision Making in Therapeutic Exercise. Appleton & Lange. Caillet,1989, Soft Tissue Pain and Disability. Philadelphia. F. A. Davis Company. Alaranta, Pohjolainen, Rissanen, Vanharanta, (toim.),1997, Fysiatria. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Rokkanen, Slätis, Alho, Ryöppy, Huittinen,1995, Traumatologia. Forssan Kirjapaino Oy. Laine, Isomäki,1994, Reumataudit. Porvoo. WSOY. Chaitow Fibromyalgia syndrome. A Practitioner s guide to treatment. London: Churchill Livingstone. Rokkanen, Tervo, Avikainen, 1990, Ortopedia. Helsinki. Kandidaattikustannus Oy. Rissa, K Panosta työkykyyn. Työeläkeläisten liitto: Työturvallisuuskeskus. Kuusinen, J Ikääntyminen ja työ. Helsinki: WSOY. Nurminen, M-L Lääkehoito. Juva: WSOY. Sandström, Metsola, Hoogland, Lundberg, van Der Eshc, ver Hoeven, 1991, Fysikaaliset syvälämpö- ja sähköhoidot - fysiologia ja käytännön toteutus. Jyväskylä. Gummerus. David.&Lloyd Rheumatological Physiotherapy. London: Mosby. Tidswell Orthopedic Physiothereapy. London: Mosby. Hyyppä, Tunteet ja oireet. Uusin psykosomatiikka. Tampere: Tammer-Paino Oy. Monsen, 1992, Psykodynaaminen fysioterapia. Otava. Keuruu. Bunkan,1992, Muskelspänningar: undersöking och behandling. Stockholm: Liber. Roxendal, G Ett helhetsperspektiv sjukgymnastik inför framtiden. Lund: Studentlitteratur. Ahlfors, Saarikoski, Sova Psykiatrinen auttamistyö. Tampere: Tammer-Paino Oy. Isohanni, M Perusterveydenhuollon psykiatria. Helsinki: Duodecim. Aittasalo, M Fysioterapian vaikuttavuudesta tärkeimmissä kansantaudeissa käsitteitä, problematiikkaa ja tutkimustuloksia. Helsinki: Suomen fysioterapeuttiliitto. Fysioterapia, sosiologia, sosiaalipolitiikka, psykologia, fysiologia, anatomia, lääketie- 274

14 de, liikunta, terveysliikunta, liikunnan didaktiikka, liikuntafysiologia, kuormitusfysiologia, fysiikka L215 IKÄIHMISTEN FYSIOTERAPIA 10 ov, josta 7 ov on harjoittelua : - perehtyy ikääntymisen mukanaan tuomiin elämänmuutoksiin ja vanhenemiseen ilmiönä - ymmärtää ikääntyvän ihmisen asemaa yhteiskunnassa - saa kokonaiskuvan vanhustenhuollosta osana yhteiskunnan palvelujärjestelmiä - pystyy toimimaan fysioterapian toteuttajana ja asiantuntijana erilaisissa ikääntyviä ihmisiä koskevissa yhteistyötilanteissa - pystyy arvioimaan ikääntyvän ihmisen liikkumista, toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä sekä näissä tapahtuvia muutoksia erilaisissa toimintaympäristöissä - pystyy ohjaamaan ikääntyvää asiakasta, omaista ja muuta henkilökuntaa liikkumista ja toimintakykyä sekä asiakkaan itsenäistä selviytymistä koskevissa asioissa - perehtyy muistihäiriöisen vanhuksen fysioterapiaan sekä tämän itsenäisen selviytymisen arviointiin ja tukemiseen - pystyy arvioimaan ikäihmisten kanssa toteuttamaansa fysioterapiaa - vanhustyön eettiset lähtökohdat - sosiaalinen vanheneminen, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut ja sosiaaligerontologia - psyykkiset muutokset ja elämänstrategiat ikääntyvällä ihmisellä - biogerontologia - toimintakyky ja ikääntyminen - sydän-, hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnan, tuki- ja liikuntaelimistön ja aistikanavajärjestelmien heikkenemisen vaikutukset ikääntyvän ihmisen toimintakykyyn - fysioterapian keinot vaikuttaa ikääntyneen ihmisen toimintakykyyn - ikäihmisten motoristen taitojen harjoittaminen eri aistikanavia hyödyntäen - muistihäiriöisen vanhuksen fysioterapia - terveysteknologia ja geronteknologia itsenäisen selviytymisen tukena Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Hyväksytysti suoritettu alkukoe Aktiivinen tutorryhmätyöskentely Hyväksytty oppimispäiväkirja / portfolio luennoista Teoreettista opiskelua tukeva harjoittelu Itsenäinen työskentely Hyväksytysti suoritettu ohjattu harjoittelu ja harjoitteluun liittyvä kirjallinen syventävä työ Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn Edeltävät opinnot L214 Era, P Ikääntyminen ja liikunta. Jyväskylä: LIKES. Heimonen, S. & Voutilainen, P Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. Jylhämaa, S., Kemppainen, A-K. & Toljander, T Tasapainokoulun käynnistäminen. Vanhustyön keskusliitto. Helsinki. Tyylipaino. Karvinen, E Iloisesti ikääntyen. Jyväskylä: VK-kustannus Oy. Koskinen, S., Aalto, L.., Hakonen, S. & Päivärinta, E Vanhustyö. Vanhustyön keskusliitto. Vammalan kirjapaino. Laukkanen, P Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa. Jyväskylän yliopisto. Lyytinen. P. ym Näkökulmia kehityspsykologiaan. Helsinki: WSOY. Suominen ym Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky. Lahti: VKkustannus Oy. Tilvis, R Geriatria. Helsinki: Duodecim. Liikunta ja tiede-lehden artikkeleita Fysioterapia, sosiaaligerontologia, psykologia, geriatria, biogerontologia, liikuntatiede, ravitsemustiede, farmakologia 275

15 L216 VAIHTOEHTOINEN SYVENTÄVÄ FY- SIOTERAPIA 14 ov, josta 10 ov on harjoittelua : - perehtyy fyysisen kuormittumisen arviointiin, työergonomiaan ja työhön liittyvien rasitusvammojen ja liikuntaelinoireiden ehkäisyyn ja hoitoon - saa valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida työfysioterapiaa moniammattisessa yhteistyössä - saa valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida mielenterveysongelmaisen potilaan fysioterapiaa osana kuntoutuksen kokonaisuutta - harjaantuu ja syventyy valitsemansa / valitsemiensa fysioterapia-alueiden kautta fysioterapian suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - ymmärtää luonnon ja terveellisen ympäristön merkityksen voimavarana ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle ja saa valmiuksia hyödyntää tätä tietämystä tarkoituksenmukaisesti fysioterapiassa - tiedostaa oman persoonan merkityksen fysioterapian toteutuksessa - työterveyshuoltoa ja sen tehtäviä koskevat säännökset - hyvä työterveyshuoltokäytäntö - fysioterapian menetelmät työterveyshuollossa - - ergonominen selvitys - - työntekijän ergonominen ohjaus - - tuki- ja liikuntaelimistön työkuormittumisen arviointi - - terveyskunnon arviointi - - kehon taloudellisen käytön ohjaus - - työkykyä ylläpitävä toiminta - fysioterapia osana mielenterveysongelmaisen potilaan / asiakkaan kokonaishoitoa ja kuntoutumista - terapeuttinen suhde ja fysioterapian työtavat mielenterveyttä tukevassa fysioterapiassa: masennus-, skitsofrenia-, päihdeongelmaiset ja ahdistuspotilaat - luontokokemus osana ihmisen hyvinvointia - ilman, veden, maaperän laadun, rakennetun ympäristön ja melun yhteys ihmisen terveyteen - ympäristön tila paikallisesti ja maailmanlaajuisesti - ympäristöpoliittinen ja ympäristöeettinen näkökulma Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Aktiivinen osallistuminen tutorryhmätyöskentelyyn Itsenäinen työskentely Ohjauksen käyttö Osallistuminen tutorryhmätyöskentelyä tukeviin harjoituksiin Aktiivien osallistuminen työpaja- ja seminaarityöskentelyyn Hyväksytysti suoritettu ohjattu harjoittelu joko työterveysfysioterapian tai mielenterveyttä tukevan fysioterapian ohjatussa harjoittelussa sekä vapaasti valittavassa harjoittelupaikassa Opintojakso on mahdollista suorittaa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan osittain tai kokonaan kansainvälisessä opiskelijavaihdossa Edeltävät opinnot L215 Kukkonen, Hanhinen, Ketola, Luopajärvi, Noronen, Helminen, (toim.), 1997, Työfysioterapia. Helsinki. Työterveyslaitos. Ketola, R., Viikari-Juntura, E., Koskinen. K. ym Rasitusvammaopas. Yläraajan rasitussairaudet ja yläraajoihin kohdistuvan kuormituksen arviointi. Työterveyslaitos. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Opas toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Työterveyslaitos. Hernberg, J Epidemiologia ja työterveys. Työterveyslaitos. Ilmarinen, J Ikääntyvä työntekijä Suomessa ja Euroopan Unionissa tilannekatsaus sekä työkyvyn, työllistyvyyden ja työllisyyden parantaminen. Työterveyslaitos. 276

16 Rissa, K. (toim.) Panosta työkykyyn. Työeläkelaitosten Liitto. Työturvallisuuskeskus. Jyväskylä. Pääkkönen, R. & Rantanen S Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten riskien arviointi ja hallinta. Työterveyslaitos. Helsinki. Ala-Risku, M Riskienhallinta työpaikalla. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojeluosasto. Tampere. Bunkan, B. H Muskelspenningar, respirasjon og kroppsbilde: undersokelse og behandling. Oslo: Universitetsforlaget. Everett. T Physiotherapy in mental health: a practical approach. Oxford: Butterworth-Heinemann. Isohanni, M., Larivaara. P. & Winblad, I Perusterveydenhuollon psykiatria. Helsinki: Duodecim. Lintunen, T., Koivumäki, K. & Säilä, H Jalka potkee, mieli notkee: Liikunta mielenterveyden tukena. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura. Roxendal, G Ett helhetsperspektiv sjukgymnastik inför framtiden. Lund: Studentlitteratur. Sivik, T. & Theorell, T Psykosomatisk medicin. Lund: Studentlitteratur. Fysioterapia, ympäristötieteet, muut opiskelijan tekemien valintojen mukaan soveltuvat oppiaineet L217 FYSIOTERAPIAN KEHITTÄMINEN JA OPINNÄYTETYÖ 13 ov, joka sisältää 10 ov:n laajuisen opinnäytetyön : - syventää näkemystään fysioterapian teoreettisista lähtökohdista - syventää oman ammatillisen toimintansa edellytyksiä, mahdollisuuksia ja rajoja kuntoutus-, liikunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä - saa keinoja vastata tämän päivän ja tulevaisuuden asettamiin yhteiskunnallisiin ja ammatillisiin haasteisiin - syventää valmiuksiaan suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää fysioterapiaa ja fysioterapiapalveluja - toteuttaa fysioterapian laadun arviointia ja kehittämistä joko harjoittelujaksonsa yhteydessä tai projektityönä - toteuttaa fysioterapian laadun arviointia ja kehittämistä sekä opinnäytetyössään että harjoittelujaksonsa yhteydessä tai projektityönä - fysioterapian laatu ja laadun hallinta - fysioterapian vaikuttavuus, tuloksellisuus, tehokkuus, taloudellisuus - fysioterapian suunnittelu ja johtaminen - fysioterapian kehittäminen - moniammatillinen yhteistyö fysioterapiassa - kriittisyys fysioterapiassa - fysioterapian teoria, tutkimus ja fysioterapiatiede - tutkimusprosessi ja sen vaiheet - fysioterapian tutkiminen ja tutkimusmetodiikka Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Itsenäinen työskentely Ohjauksen käyttö Seminaarityöskentely Fysioterapian laadun kehittämisen projektitehtävä Laadun kehittämistehtävä yhdessä harjoittelupaikan kanssa Työelämän tarpeita palveleva opinnäytetyö Edeltävät opinnot Fysioterapian koulutusohjelman perusopinnot Uskomuksista tietoon: fysioterapiatutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien esittely Helsinki: Valtion painatuskeskus. Hirsjärvi, S., Remes, P., Liikanen, P., & Sajavaara. P Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä. 277

17 Koivula, U-M., Suihko, K. & Tyrväinen J MISSION: POSSIBLE. Opas opinnäytteen tekijälle. Tampere: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Hakala, J Opinnäyte luovasti. Kehittämis- ja tutkimustyön opas. Tampere: Gaudeamus. Holma, T. & Outinen, M Pienet - kohti laatujärjestelmää. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Holma, T ITE - menetelmä työyksikön itsearviointiin ja laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Holma, T Tuotteistus tutuksi. Idea ja työvälineet. Esimerkkinä kuntoutuspalvelut perusterveydenhuollossa. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle: valtakunnallinen suositus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Outinen, M., Lempinen, K., Holma, T. & Haverinen, R Seitsemän laatupolkua. Vaihtoehtoja laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Viitanen, E Fysioterapian ammattikulttuuri terveyskeskuksissa. Acta Universitatis Tamperensis 577. Tampere: Tampereen yliopisto. Fysioterapia L218 TYÖELÄMÄ, YRITTÄJYYS JA YH- TEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA SEKÄ KUNTOUTUKSESSA 2 ov - ymmärtää yrittäjyyden merkityksen koko yhteiskunnan toiminnassa ja erityisesti kuntoutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa monialaisena verkostona ja yhteistyönä - saa valmiuksia työllistää itsensä toisen palveluksessa, hankkeissa, projekteissa tai itsenäisenä yrittäjänä - yrittäjyys muuttuvassa yhteiskunnassa ja kansantalouden osana - sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tuottamisen muuttuva kulttuuri - yrittäjyys - palvelusuhde - työ- ja virkasuhde - moniammattiset projektit, hankkeet - yrittäjäksi ryhtymisen prosessi, päätöksentekoprosessina ja verkostoitumisena - perustiedot yrityksen perustamisesta ja ammatinharjoittajana toimimisesta - yrityksen perustaminen ( harjoitus ) Opiskelumuodot Moniammattinen tutorryhmätyöskentely Harjoitukset Opintokäynnit Itsenäinen työskentely ja ohjauksen käyttö Seminaari Opintojakson suoritus Hyväksytysti suoritettu tutorryhmä- ja seminaarityöskentely. Kirjallisuus Aaltio-Marjasola, I. ( toim. ) Organisaatio ja yrittäjyys. WSOY Fysioterapeutin yrittäjäopas Suomen Fysioterapeuttiliitto. Kovalainen, A. & Simonen, L Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys. Kyrö, P Yrittäjyyden muodot ja tehtävät ajan murroksessa. Jyväskylän yliopisto. Jämsä, K Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tammi Saarinen, M Työsuhdeasioiden käsikirja. Yritysjulkaisut. Edita. Sosiaalipolitiikka, hallinto, kansanterveystiede, fysioterapia 278

18 L206 AMMATTIIN KASVU JA OPPIMINEN 1 ov - ylläpitää omaa henkilökohtaista opetussuunnitelmaansa - kehittää ja seuraa aktiivisesti omaa oppimistaan ja ammatillista kasvuaan - terapeuttisuus - eettisyys - ammatillisuus - ammattiin kasvu - itsearviointi ja itseohjautuvuus - ryhmässä työskenteleminen Opiskelumuodot ja opintojakson suoritus Ohjauskeskustelut Portfolio ammattiin kasvun tukemisessa ja seurannassa Erikseen sovittavat muut opiskelumuodot ja suoritustavat Benner, P Aloittelijasta asiantuntijaksi. Porvoo: WSOY. Eteläpelto, A. & Miettinen, R Ammattitaito ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Painatuskeskus. Helakorpi, S. & Olkinuora, A Asinatuntijuutta oppimassa: ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. Porvoo: WSOY. Somerharju, J Portfolio ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. Vaittinen, M-L Terveydenhuoltoammattiin kasvaminen. Porvoo: WSOY. Lampikoski, T Urasuunnittelun opas. Juva: WSOY. VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov lla on mahdollisuus valita fysioterapeutin ammattiin kasvua tukevat vapaasti valittavat opinnot Pirkanmaan ammattikorkeakoulun eri oppilaitosten tarjoamista opintojaksoista, muiden ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen omaa ammattialaa tukevina opintojaksoina tai joko osittain tai kokonaan kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Koulutusohjelmakohtaisia vapaasti valittavia opintoja: V229A Ergonomian perusteiden ohjaaminen, 2 ov Pirjo-Riitta Leppänen, periodi 2 V250A Hieronnan perusteiden ohjaaminen, 2 ov Hannle Sokka, periodi 1 V293A Rentoutumisen taidon ohjaaminen, 2 ov Marja-Leena Lähteenmäki, periodi 5 V2358 Nivelten mobilisaatio, 1 ov Arja Karhela, periodi 1 V2360 Terapeuttinen harjoittelu, 1 ov Irmeli Ahonen, periodi 2 V2278 Ääreishermosto ja sisäelinten paikannus,1 ov Kirsi Litmanen, periodi 6 Fysioterapia 279

Terveydentila (häiriö tai tauti)

Terveydentila (häiriö tai tauti) 5.9 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA PIRAMK / Terveysala Fysioterapeuttikoulutus on koulutusta kuntoutusalan ammattiin. Kuntoutus on yksilön ja yhteisön voimavaroja, selviytymistä ja yhdenvertaisen osallistumisen

Lisätiedot

Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 50 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 30 ov Perusopinnot, 40 ov )\VLRWHUDSLDQÃNRXOXWXVRKMHOPDÃHORNXXVVDÃ DORLWWDYDW NRRGL ÃYXRVL ÃYXRVL ÃYXRVL ÃYXRVL

Lisätiedot

5.9 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA

5.9 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA Fysioterapian koulutusohjelma 5.9 FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA PIRAMK / Terveysala Fysioterapeuttikoulutus on koulutusta kuntoutusalan ammattiin. Kuntoutus on yksilön ja yhteisön voimavaroja, selviytymistä

Lisätiedot

2SLQQl\WHW\ ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY +DUMRLWWHOX ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 9DSDDVWLÃYDOLWWDYDWÃRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY $PPDWWLRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 3HUXVRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian erikoistumisopinnot: fysioterapeuttinen

Lisätiedot

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Torstai 14.1.2010 Klo. 16.30-19.45 Metropolian tietojärjetelmät Päivi Setälä

Torstai 14.1.2010 Klo. 16.30-19.45 Metropolian tietojärjetelmät Päivi Setälä Lukujärjestys viikoille 2 ja 3 Viikko 2 (Muutoksia lukujärjestyksessä) Tiistai 12.1.2010 Klo 15.00-16.00 Aikuiskoulutuksen avajaiset Klo 16.00-18.00 Orientaatio opintoihin, tutor Maj-Lis Vänskä Ennen avajaisia

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmat Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas

Lisätiedot

Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS 2007 2008

Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS 2007 2008 OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1 AMMATTILAISENA KASVATUS-, SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA 1.1 Lähihoitaja 1.2 Lähihoitajan toimintaympäristöt 1.2.1 Lähihoitajan toimintaympäristö muuttuu 1.3 Kasvun ja osallisuuden

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Sinut on hyväksytty aikuisopiskelijaksi Metropolia -ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan suorittamaan sairaanhoitaja

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Fysioterapeutti (AMK)

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Fysioterapeutti (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Fysioterapeutti (AMK) Fysioterapiaopinnoissamme painottuvat erityisesti ohjattu käytännönläheinen opiskelu erilaisissa toimintaympäristöissä eri ikäisten ihmisten kanssa niin opintojaksoilla

Lisätiedot

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh TYÖVALMENNUSÄÄTIÖ AVITUS EKOCENTER Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla Tutkinnon perusteet: YHTEISET TUTKINNON OSAT Paikka: EkoCenter Metsurintie 2 42300 JÄMSÄNKOSKI

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

OPINTOPOLKU lukuvuosi

OPINTOPOLKU lukuvuosi OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatustiede, Vanhoilla tutkintovaatimuksilla opintoja jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Syksy 2012 1 Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta on tarkoitettu lisä- ja täydennyskoulutukseksi lähihoitajan tutkinnon suorittaneille tai sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot