HYVINVOINTIKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 HYVINVOINTIKERTOMUS 2014

2 2 HYVINVOINTIKERTOMUS 1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valkeakoskella Valkeakosken kaupungin terveydenedistämisaktiivisuus Valkeakosken väestö ja elinolot Hyvinvoinnin resurssit Verotulot ja nettokustannukset Työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys Terveydenhuollon nettokustannukset Sosiaalitoimen nettokustannukset Sivistystoimen palvelut osana kuntalaisten hyvinvointia Liikunta osana kuntalaisten hyvinvointia Asukkaiden hyvinvointi ja terveys Lapset ja lapsiperheet Koululaiset Nuoret Työikäiset Ikääntyneet Sairastavuus ja päihteiden käyttö Palvelujärjestelmä Turvallisuus ja elinympäristö Johtopäätökset väestön hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet vuonna Toteutuminen... 36

3 3 1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valkeakoskella Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointia varten kaupunginhallitus on nimennyt poikkihallinnollisen hyvinvointiryhmä, johon kuuluvat: hallintojohtaja Anne Laukkanen (pj) kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Jorma Riikonen sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Niittymäki liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkonen nuorisotoimenjohtaja Anne Kurikka sivistystoimenjohtaja Markku Valkamo rakennustarkastaja Sirpa Jokela tekninen johtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi kehittämisasiantuntija, hyvinvointikoordinaattori Soili Varonen (siht.) nuorisovaltuuston edustaja Ella Rautiainen vanhusneuvoston edustaja Ulla Karppila. Hyvinvointiryhmä on valmistellut vuodelta 2014 hyvinvointikertomuksen, jossa on hyvinvointi-indikaattorit ja raportti hyvinvointia ja terveyttä edistävistä toteutetuista toimenpiteistä. Raportissa esitetyt hyvinvointi-indikaattoritiedot ovat pääosin vuodelta Ne ovat viimeisimmät hyvinvointi-indikaattorit, joista on saatavilla vertailutiedot. 2 Valkeakosken kaupungin terveydenedistämisaktiivisuus Terveyden edistämistä kuvaavan TEA viisarin avulla voidaan arvioida, miten hyvin kunta on hoitanut väestön terveyden edistämiseen liittyviä toimintoja. Tunnusluvut kertovat terveydenedistämisaktiivisuudesta eli siitä, miten muun muassa kunnan päätösprosesseissa, vastuukysymyksissä, väestön terveysseurannassa on kiinnitetty huomiota terveyden edistämiseen. TEA viisarissa vihreä alue on määritelty eräänlaiseksi tavoitteeksi, johon jokaisen kunnan on mahdollista päästä.

4 4 Mittaria tarkasteltaessa tulee huomioida, että mittari koostuu yksittäisistä kysymyksistä, joista kunta saa/ei saa pisteitä. Jos kunnassa ei ole tarkasteltu tiettyä terveyden edistämisen tavoitetta, kunta ei saa tästä kysymyksestä pisteitä, mikä puolestaan vaikuttaa kokonaistulokseen. Vuonna 2013 Valkeakosken kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus oli 55, mikä oli alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin (72). Terveydenedistämisaktiivisuus on kuitenkin parantunut verrattuna vuoteen 2011, jolloin Valkeakosken luku oli 45 ja koko maan luku 61. Tulosten mukaan parannettavaa olisi terveyden edistämisen sitoutumisessa, johtamisessa, seurannassa ja tarveanalyysissä. Perusterveydenhuollossa terveydenedistämisaktiivisuus oli Valkeakoskella 62, joka oli hieman pienempi kuin koko maassa (66). Myös perusterveydenhuollossa terveydenedistämisaktiivisuus on parantunut hieman edelliseen kyselyyn verrattuna. Parhaat pisteet perusterveydenhuolto sai terveyden edistämisen johtamisesta. Eniten kehitettävää oli terveyden edistämisen seurannassa ja tarveanalyysissä. Perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuus oli Valkeakoskella 63, joka oli hieman pienempi kuin koko maassa (66). Myös perusopetuksessa terveydenedistämisaktiivisuus on parantunut hieman edelliseen kyselyyn verrattuna. Perusopetuksessa toteutuvat hyvin yhteiset käytännöt oppilashuoltotyön kirjaamisessa, poissaolojen seurannassa ja kiusaamistapausten käsittelyssä. Parannettavaa olisi erityisesti koululääkärimitoituksessa ja tukiopetuksen resursoinnissa. Liikuntasektorin terveydenedistämisaktiivisuus oli Valkeakoskella 86, joka oli huomattavasti korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (67). Valkeakosken liikuntasektorin terveydenedistämisaktiivisuus on myös huomattavasti parantunut edelliseen kyselyyn verrattuna. 3 Valkeakosken väestö ja elinolot Väkiluku ja väestöennuste Valkeakosken väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Väkiluku laski hieman vuoteen 2012 verrattuna. Vuodesta 2008 vuoteen 2012 väkiluku on noussut vuosittain. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ( ) Valkeakosken väkiluku kasvoi hieman myös vuonna 2014 (21 163). Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Valkeakosken väkiluku on nousussa. Vuonna 2020 väkiluku olisi ja vuonna 2040 asukkaita olisi jo Nettomuutto Valkeakosken nettomuutto tuhatta asukasta kohti vuonna 2013 oli 0,3. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Valkeakosken nettomuutto oli samalla tasolla kuin asukkaan kunnissa. Suhteessa vertailukuntiin (Akaa ja Varkaus) Valkeakosken nettomuutto on jonkin verran parempi, mutta suhteessa koko Pirkanmaan nettomuuttoon (5,1) Valkeakosken muuttoliike oli jonkin verran alhaisempi.

5 5 Äidinkieli Äidinkieleltään valkeakoskelaiset ovat pääosin suomen- tai ruotsinkielisiä. Asukkaista vain noin 2,8 %:n äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Muualla Pirkanmaalla 3,9 % asukkaista käytti muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään. Muita kuin em. kieliä äidinkielenään puhuvien osuus on Valkeakoskella noussut tasaisesti viime vuosien aikana. Huoltosuhde, demografinen Vuonna 2013 Valkeakoskella oli 64,9 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä sataa vuotiasta kohden. Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Huoltosuhde on Valkeakoskella noussut viimeisten viiden vuoden aikana ja on korkeampi kuin vertailukunnissa ja Pirkanmaalla keskimäärin. Korkeampi huoltosuhde kertoo Valkeakosken ikärakenteesta. Valkeakoskella on suhteessa enemmän lapsia ja iäkkäitä kuin vertailukunnissa. Väestöennuste 2012, yli 75-vuotiaat Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä tulee lähivuosina kasvamaan Valkeakoskella. Vuoteen 2020 saakka ikääntyvien määrän nousu on Valkeakoskella hidasta, mutta vuosien 2020 ja 2030 välillä yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy 1033 henkilöä. Vuonna 2020 yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 11,2 % ja vuonna 2040 se on 15,5 %. Nousu asettaa Valkeakoskella paineita

6 6 kunnan palvelutarjonnalle, sillä yli 75-vuotiaat tarvitsevat yleensä eniten hoito- ja hoivapalveluja. Prosentuaalisesti nousu on kuitenkin pienempi kuin esimerkiksi Varkaudessa, jossa yli 75-vuotiaiden osuus nousee noin 12 prosenttiyksikköä ollen vuonna 2040 jo 23,3 %. 75 vuotta täyttäneiden määrä 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % Valkeakoski Akaa Varkaus Valkeakoski Akaa Varkaus 2013 * ,0 8,8 11, ,2 9,6 13, ,0 12,1 16, ,1 13,7 20, ,5 15,4 23,3 *) todellinen luku Väestörakenne: yhden hengen asuntokunnat, lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Kaikista asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia Valkeakoskella vuonna 2013 oli 41,2 %. Akaassa luku oli alhaisempi (37,5 %) kun taas Varkaudessa ja koko Pirkanmaalla yhden hengen asuntokuntien osuus oli suhteessa korkeampi. Yhden hengen asuntokuntien suhteellista osuutta kasvattanee Valkeakoskella erityisesti yksin asuvien opiskelijoiden määrä. Varkauden korkeampaa osuutta taasen selittää iäkkäämpi väestörakenne. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä oli vuonna 2013 Valkeakoskella pienempi (38,5 %) kuin vertailukunnissa; Akaa (41,9 %), kokoluokan kunnat (40,8 %) ja koko Pirkanmaa (39,3 %). Varkaudessa lapsiperheiden osuus oli pienempi (33,6 %). Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Koulutustaso Koulutustasomittain-indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Valkeakosken koulutustasomittain oli vuonna 2013 hieman korkeampi (323) kuin vertailukunnissa; Akaassa (312) ja Varkaudessa (306), mutta alhaisempi kuin koko Pirkanmaalla (362).

7 7 Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus oli vuonna 2013 Valkeakoskella korkeampi (43,8 %) kuin vertailukunnissa, kun taas korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus (25,8 %) alittaa Pirkanmaan keskiarvon (30,2 %) ja asukkaan kuntien keskiarvon (27,9 %). Elinkeinorakenne vuonna 2012 Elinkeinorakenteeltaan Valkeakoski poikkeaa Pirkanmaasta. Vaikka teollisuuden työntekijöiden määrä Valkeakoskella laski vuodesta 2008 vuoteen ,3 prosenttiyksikköä, oli kaupungissa suhteellisesti tarkastellen paljon teollisuuden työntekijöitä (29,2 %). Koko Pirkanmaalla teollisuuden työntekijöiden osuus on vain 17,9 % ja myös perinteisellä teollisuuspaikkakunnalla Varkaudessa teollisuuden työntekijöiden osuus oli alhaisempi (24,8 %). Valkeakosken elinkeinorakenne on siis ollut hyvin teollisuuspainotteinen, kun taas palvelusektori (julkiset ja muut palvelut sekä rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta) on työllistänyt suhteessa vähemmän kuin muulla Pirkanmaalla. Rakentamisen osuus elinkeinorakenteesta on ollut Valkeakoskella vähäisempi kuin koko Pirkanmaalla. Myös maa- ja metsätaloudessa työskentelevien osuus on ollut alhaisempi kuin muualla. Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus- sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta puolestaan työllistävät suhteessa suunnilleen samansuuruisen osuuden työllisiä kuin muuallakin.

8 8 4 Hyvinvoinnin resurssit 4.1 Verotulot ja nettokustannukset Verotuloja Valkeakoskella kertyi vuonna euroa/asukas. Verotulojen määrä ei poikkea merkittävästi vertailukuntien arvoista. Jotta voidaan tarkastella kunnassa hyvinvointiin käytettävissä olevia resursseja, verotulojen määrää tulee tarkastella suhteessa nettokustannuksiin. Kunnan nettokustannukset euroa/asukas -indikaattori ilmaisee kunnan käyttötalouden nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Valkeakoskella kunnan nettokustannukset/asukas (5 311 euroa/asukas) olivat keskimäärin samansuuruiset kuin muualla Pirkanmaalla (5 379 euroa/asukas). Suhteessa kunnan palvelutasoon vertailuluku oli hyvä. Nettokustannusten nousu on Valkeakoskella jyrkentynyt vuodesta 2010 alkaen - kehitys on ollut samanlainen kuin vertailukunnissa.

9 9 4.2 Työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys Valkeakoskella oli vuonna 2013 työttömänä 12,4 % työvoimasta, mikä oli samaa suuruusluokkaa kuin vertailukunnassa, Akaassa. Koko Pirkanmaan vastaava luku oli 13,1 %. Toisella teollisuuspaikkakunnalla, Varkaudessa työttömien suhteellinen määrä oli vielä suurempi (17,3 % työvoimasta) asukkaan kunnissa työttömien osuus oli hieman vähäisempi (11,1 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä kasvoi edelleen. Vuonna 2013 Valkeakoskella oli pitkäaikaistyöttömiä 29,6 % työttömistä, mikä oli lähes sama kuin Varkaudessa (30 %), mutta hieman vähemmän kuin Pirkanmaan kunnissa keskimäärin (32,2 %). Sen sijaan Akaassa ja asukkaan kunnissa pitkäaikaistyöttömien osuus oli pienempi kuin Valkeakoskella. 4.3 Terveydenhuollon nettokustannukset Perusterveydenhuollon nettokustannukset Perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat vuonna 2013 Valkeakoskella 755 euroa/asukas, mikä oli enemmän kuin vertailukunnissa. Akaassa nettokustannukset olivat 645 euroa/asukas ja koko Pirkanmaalla 659 euroa/asukas. Valkeakoskella on pyritty panostamaan perusterveydenhuoltoon ja näin ennaltaehkäisemään kalliimpien erikoissairaanhoidon kustannusten syntymistä. Myös tulevaisuudessa hoidon porrastamisella pyritään vastaamaan ikärakenteen muutokseen ja vahvistamaan perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisemään erikoissairaanhoidon hoitopäiviä ja kustannuksia. Viiden viimeisen tarkasteluvuoden aikana perusterveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet kaikissa tarkastelukunnissa lähes samassa linjassa.

10 10 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2013 alhaisemmat kuin vertailukuntien kustannukset. Valkeakosken kustannukset olivat euroa/asukas, kun esimerkiksi Pirkanmaan kuntien kustannukset keskimäärin olivat euroa/asukas. Valkeakosken erikoissairaanhoidon kustannukset ovat viime vuosina jatkuvasti nousseet vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen kustannusten nousu on tasaantunut. Myös erikoissairaanhoidon käyntien ja hoitopäivien määrä ovat olleet noususuunnassa vuoteen 2012 saakka. Sen sijaan vuonna 2013 erikoissairaanhoidon käyntien ja hoitopäivien määrä väheni. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidossa oli hoitopäivää (vuonna hpv) ja avohoitokäyntiä (vuonna käyntiä). Erikoissairaanhoidon kustannustaso on Valkeakoskella alhaisempi kuin muissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevissa aluesairaalakunnissa. Esimerkiksi Sastamalassa vuonna 2013 erikoissairaanhoidon kustannukset olivat euroa/asukas ja Mänttä-Vilppulassa euroa/asukas. 4.4 Sosiaalitoimen nettokustannukset Sosiaalitoimen nettokustannukset vuonna 2013 olivat Valkeakoskella euroa/asukas, mikä oli alhaisempi kuin kaikissa muissa vertailukunnissa. Myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kustannukset ovat olleet alhaisemmat kuin muissa vertailukunnissa. Sosiaalitoimen nettokustannusten kasvu on jyrkentynyt viime vuosina. Vuodesta 2010 nettokustannukset ovat kasvaneet vuosittain noin 10 prosentilla. Kustannusten nousu on ollut lähes samanlaista myös muissa vertailukunnissa. Valkeakoskella kustannusten kasvua on ollut lähinnä toimeentulotukimenoissa ja lastensuojelussa. Indikaattoria muodostettaessa kustannusten

11 11 jako sosiaalitoimeen ja terveystoimeen on laskennallinen ja yksittäisen kunnan kohdalla se voi antaa harhaanjohtavan kuvan. 4.5 Sivistystoimen palvelut osana kuntalaisten hyvinvointia Kaupunginkirjasto, kaupunginteatteri ja Voipaalan taidekeskus antavat kuntalaisille monipuolisia mahdollisuuksia omaehtoiseen henkiseen hyvinvointiin. Valkeakoski-opisto järjestää tilauskoulutusta ja kansalaisopisto-opetusta sekä taiteen perusopetusta. taiteen perusopetusta annetaan musiikkiopistossa, kuvataidekoulussa, balettikoulussa, käsityökoulussa ja teatteri-ilmaisun koulussa. Kirjastossa kävijöiden määrässä on tapahtunut huima lasku viiden viimeisen vuoden aikana. Kävijämäärä on laskenut yhteensä noin henkilöllä. Kirjasto Kävijöiden määrä Fyysisten kirjastokäyntien määrä oli Valkeakoskella alhaisempi kuin vertailukunnissa. Trendi kirjastokäyntien määrässä on laskeva kuten muissakin kunnissa. Fyysisiä kirjastokäyntejä/asukas Valkeakoski Akaa Varkaus Pirkanmaa ,5 12, , ,9 11,9 14,1 10, ,8 10,3 13,4 9, ,3 9,6 12,9 9, ,1 8,9 9,1 9, ,8 9,0 9,2 9,5 Vuonna 2013 kokonaislainausmäärä/asukas oli Valkeakoskella 16,3, joka oli samalla tasolla kuin Varkaudessa (16,2), mutta pienempi kuin Pirkanmaan kunnissa keskimäärin (19,8). Akaan kokonaislainausmäärä oli vertailukunnista pienin (14,7). Asukaskohtainen kokonaislainausmäärä on pudonnut kaikissa vertailukunnissa vuoteen 2012 verrattuna keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä (Valkeakoskella 0,4). Kurssilaisten määrän kasvu tilastossa johtuu osittain siitä, että lukuun on sisällytetty myös taiteen perusopetuksen lukuja musiikkiopiston ja kuvataide- ja käsityökoulu Emilin osalta. Valkeakoski-opisto Kurssilaisten määrä

12 Liikunta osana kuntalaisten hyvinvointia Liikunnan nettokustannukset Liikunnan nettokustannukset/asukas olivat vuonna 2013 Valkeakoskella 130 euroa/asukas. Pirkanmaan keskiarvo oli 88 euroa/asukas. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen on yksi tehokkaimmista keinoista edistää terveyttä ja hyvinvointia. Nettokustannusten määrä ei kuitenkaan kerro välttämättä kaikkea liikuntamahdollisuuksista ja kuntalaisten liikunnan harrastamisesta, sillä esimerkiksi maaseutumaisissa kunnissa kustannukset ovat keskimäärin alhaisemmat kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Valkeakoskella nettokustannuksiin vaikuttavat poikkeuksellisen laadukas ja monipuolinen kunnallinen liikuntapaikkaverkosto sisältäen mm. uimahallin, jäähallin, laskettelukeskuksen ja lämmitettävän keinonurmen. Nettokustannuksissa näkyvät myös kaikki toimialan laskennalliset kustannukset sisäiset vuokrat, pääoman korot sekä koko kaupungin että liikuntatoimen sisäiset vyörytykset mukaan lukien. Valtaosassa kunnista näin ei ole, vaan em. kustannukset on ripoteltu vaihtelevasti eri toimialojen kustannuksiin. Nettokustannuksia tarkasteltaessa tulisikin pohtia resurssien tehokkaampaa kohdentamista laajempia väestöryhmiä liikuttaviin kohteisiin yli hallintokuntien rajojen. Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa on siis entistä tärkeämpää. Toiminta- ja kohdeavustukset urheiluseuroille ja yhdistyksille Valkeakoskella oli vuonna toimivaa liikuntayhdistystä. Vuonna 2013 kaupunki avusti 32 liikuntaseuraa tai yhdistystä. Urheiluseuroille ja yhdistyksille jaettavien toiminta- ja kohdeavustusten määrä oli 4,17 euroa/asukas. Perusavustuksen jakamisessa kaupunki kiinnittää huomiota seuran toiminnan laatuun, laajuuteen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Toiminnan laatua ja laajuutta arvioidaan mm. järjestettyjen kilpailu-, harjoitusja kuntoliikuntatilaisuuksien sekä leirien luku- ja osanottomäärien sekä seurassa toimivien valmentajien, ohjaajien, tuomareiden ja urheilijoiden lukumäärien perusteella. Yhteiskunnallista merkitystä kuvastaa mm. toiminta kansanterveyden, kasvatuksen ja sosiaalisen toiminnan aloilla. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten liikuntaan. Liikunta- ja nuorisotoimen tunnuslukuja vv Ohjaustoimen kävijämäärä = suoritteet Uimahallin kävijämäärä Toimivat liikuntayhdistykset, kpl Nuorisotilojen kävijämäärä (* Erityisnuorisotyön asiakkaat, hlö (** *) Muiden kuin Kariniemen nuorisotilojen kävijämäärä **) Etsivä nuorisotyö, Starttipaja ( ), Tyttö-ryhmä, Hape-kerho, ART-ryhmä, Kehitysvammaiset

13 13 Liikunnan ohjaustoimen kävijämäärä oli vuonna 2013 yli suoritetta, mikä oli noin suoritetta enemmän kuin vuonna Uimahallin kävijämäärä on sen sijaan pidemmän aikavälin tarkastelussa hieman laskenut huippuvuodesta 2008, mutta on taas nousussa. Toimivien liikuntayhdistysten määrä on pysynyt hyvin vakaana viimeisen viiden vuoden ajan. Nuorisotilojen kävijämäärissä on ollut vuosittaista vaihtelua myös muutoksen alla olevista tilajärjestelyistä johtuen. 5 Asukkaiden hyvinvointi ja terveys 5.1 Lapset ja lapsiperheet Lasten määrä Alle kouluikäisten ja 7-15-vuotiaiden lasten osuus koko väestöstä vastaa Valkeakoskella koko Pirkanmaan keskiarvoa. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa 3-5-vuotiaista lapsista Valkeakoskelaisista 3-5-vuotiaista lapsista oli vuonna 2013 kunnan kustantamassa päivähoidossa 65,6 %. Luku on hieman suurempi kuin esim. maaseutumaisemmassa Akaassa (64,7 %).

14 14 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli vuonna 2013 Valkeakoskella hieman alhaisempi (18,2 %) kuin koko Pirkanmaalla (20,3 %). Vertailukunnassa Akaassa se taasen oli vielä alhaisempi (16,2 %) kuin Valkeakoskella. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Vuonna 2013 ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia Valkeakoskella oli 27,1 % kaikista lapsiasuntokunnista. Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Indikaattori kertoo, että valkeakoskelaiset lapsiperheet asuvat suhteellisesti yhtä väljästi kuin asukkaan kunnissa asuvat lapsiperheet, mutta hieman väljemmin kuin muissa vertailukunnissa asuvat lapsiperheet. Lasten pienituloisuusaste Lasten pienituloisuusaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuus prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä oli vuonna 2012 Valkeakoskella 11,6. Akaata (10,9) lukuun ottamatta vertailukuntien lasten pienituloisuusaste oli suurempi kuin Valkeakoskella: Varkaus 20,1 ja koko Pirkanmaa 14,1 sekä asukkaan kunnat 12,7.

15 15 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli Valkeakoskella alhaisempi kuin kaikissa muissa vertailukunnissa. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita Vuonna 2013 lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä oli 6,4 % 0-17 vuotiaista valkeakoskelaista. Luku oli pienempi kuin kaikissa muissa vertailukunnissa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna avohuollon piirissä olevien lasten osuus on noussut tasaisesti.

16 16 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuus oli vuonna 2013 Valkeakoskella 1,4 %, joka oli lähes saman verran kuin Pirkanmaan kunnissa keskimäärin (1,3) ja asukkaan kunnissa (1,3). Kun taas Varkaudessa (1,9) ja Akaassa (1,9) sijoitettujen lasten osuus oli suurempi kuin Valkeakoskella. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus väestöstä on noussut vuosien 2009 ja 2012 aikana huomattavasti. Vuonna 2013 sijoitettujen lasten osuus on kuitenkin kääntynyt laskuun. Vuosina lastensuojelun painopistettä on muutettu vahvasti koko perheen kuntoutukseen ja tämä näkyy esimerkiksi kiireellisten sijoitusten vähenemisessä. Vuonna 2011 kiireellisiä sijoituksia tehtiin 22, vuonna ja vuonna 2013 kiireellisiä sijoituksia oli 13. Myös vuoden 2013 aikana toteutettu lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke (Hype) on avannut lastensuojelua koko kaupungin yhteiseksi asiaksi. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vv : Sijoitettujen 0-17 vuotiaiden lasten määrä Koululaiset Koululaisten hyvinvointia tarkastellaan hyvinvointikertomuksessa THL:n joka toinen vuosi toteuttaman kouluterveyskyselun tulosten perusteella. Koulukiusaaminen Vuonna 2013 koulukiusattujen osuus 8. ja 9. luokkalaisista oli Valkeakoskella 5,5 %, joka oli hieman pienempi kuin vertailukunnissa.

17 17 Ei yhtään läheistä ystävää Kouluterveyskyselyn mukaan valkeakoskelaisilla 8. ja 9.-luokkalaisilla oli vuonna 2013 lähes yhtä usein läheisiä ystäviä kuin vertailukunnissa. Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Vuonna 2013 kouluruokaa syömättömien osuus oli Valkeakoskella 44,1 %, joka oli yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Vertailukunnista vain Akaassa kouluruokaa syömättömien osuus (49,6 %) oli suurempi Valkeakoskella. Kouluruokailukysymyksessä painotetaan kouluruokailun säännöllisyyttä, kysymällä kuinka usein oppilas syö kouluruokaa. Indikaattori ilmaisee koululounaan vähintään yhtenä päivänä kouluviikon aikana syömättä jättävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Liikunnan harrastaminen Fyysisen aktiivisuuden suosituksen (2008) mukaan fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille (7-18- vuotiaat) on 1-2 tuntia liikuntaa päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden tulisi sisältää runsaasti reipasta liikuntaa, jonka aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät. Ruutuaikaa saisi olla päivässä korkeintaan kaksi tuntia. (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille, 2008) Vuonna 2013 valkeakoskelaiset nuoret harrastivat liikuntaa akaalaisia nuoria lukuun ottamatta vähemmän kuin muiden vertailukuntien nuoret. Lähes 40 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista harrasti liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa eli hyvin vähäisesti. Liikuntaa hyvin vähän harrastavien nuorten osuus kasvoi vuoteen

18 verrattuna 7,5 prosenttiyksiköllä. Tulosta voidaan pitää huolestuttavana liikunnallisten ja terveellisten elämäntapojen kannalta. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn perusteella valkeakoskelaiset koululaiset kokivat terveydentilansa aiempaa paremmaksi. Niiden valkeakoskelaisten 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus, jotka kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi on laskenut vuodesta 2011 yli 5 prosenttiyksiköllä. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Ahdistuneiden nuorten osuus kaikista nuorista (noin 13 %) oli sen sijaan lähes samalla tasolla kuin vuonna 2011 (noin 12 %). Vanhemmuuden puute Vanhemmuuden puutetta vuonna 2013 Valkeakoskella koki 17,6 % kaikista 8. ja 9. luokan oppilaista. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Vanhemmuuden puutetta kokevien nuorten osuus on laskenut verrattuna kahteen edelliseen kouluterveyskyselyyn. Kehitys on ollut samansuuntainen kaikissa vertailukunnissa.

19 19 Päihteiden käyttö 8. ja 9. luokan oppilaiden humalahakuinen käyttäytyminen on vähentynyt kaikissa vertailukunnissa vuoteen 2011 verrattuna. Tosin pitkän aikavälin tarkastelussa voidaan havaita, että humalahakuinen juominen on kaikkina kyselyvuosina ollut Valkeakoskella yleisempää kuin muissa vertailukunnissa. Tupakointi Päivittäin tupakoivien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus oli Valkeakoskella vuonna 2013 vertailukuntiin nähden korkein 18,8 %. Myönteistä on, että tupakoivien nuorten osuus on hieman vähentynyt vuoteen 2011 verrattuna. Myös muissa kunnissa on havaittavissa vastaava kehitys pitkällä aikavälillä.

20 20 Huumekokeilut Laittomien huumekokeilujen osuus on Valkeakoskella hieman kasvanut vuoteen 2011 verrattuna ja niiden määrä oli suurempi kuin muissa vertailukunnissa. Trendi huumekokeiluissa oli vuodesta 2003 vuoteen 2007 laskeva ja sen jälkeen taasen nouseva. Oppilashuolto Valkeakoskella toimii jokaisella perusopetuksen koululla oppilashuoltoryhmä ja siihen kuuluvat alueen koulupsykologi, koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja sekä kunkin koulun edustajina yleensä rehtori, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa paikalla voi olla myös lapsen huoltaja, oppilaan opettaja, lastensuojelun ja/tai perheneuvolan työntekijä ja koululääkäri. 5.3 Nuoret Nuorisoväestön osuus Nuorisoväestön (16 24-vuotiaat) osuus koko väestöstä (9,5 %) oli Valkeakoskella alhaisempi kuin vertailukunnissa. Ainoastaan Akaassa nuorison osuus koko väestöstä (8,1 %) oli pienempi kuin Valkeakoskella.

21 21 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus on vähentynyt Valkeakoskella vuodesta 2009 vuoteen ,3 prosenttiyksikköä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus väestöstä oli vastaava kuin Pirkanmaan kunnissa (9,4 %). Muissa vertailukunnissa koulupudokkaita oli jonkin verran enemmän Valkeakoskella ja Pirkanmaan kunnissa keskimäärin. Toisen asteen opinnot läpäisseet, % vuotiaista Lukiokoulutus suoritetaan loppuun useammin kuin ammatillinen koulutus. Lukiokoulutuksen keskeyttäminen on vaihdellut vuosittain. Viimeisimmän (vuoden 2012) tuloksen mukaan Valkeakoskella suoritettiin lukio loppuun harvemmin kuin kaikissa muissa vertailukunnissa. Sen sijaan ammatillinen koulutus suoritettiin useammin loppuun kuin vertailukunnissa Varkaudessa ja koko maassa keskimäärin.

22 22 Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta on Valkeakoskella noussut 3,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 vuoteen Nuorisotyöttömien osuus oli Valkeakoskella 23,1 %, mikä oli korkeampi kuin vastaavankokoisissa kunnissa (17,8) ja Pirkanmaalla(17,6) keskimäärin. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet, % vuotiaista Nuorisoväestöstä 5,2 % sai vuonna 2013 pitkäaikaisesti toimeentulotukea. Toimeentulotukea saaneen nuorisoväestön osuus on kasvanut viimeisten vuosien aikana, ja se on runsaat 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin Pirkanmaan kunnissa ja asukkaan kunnissa. Nuorisopsykiatrian käyntien määrä Valkeakoskelainen nuoriso kävi vuonna 2013 nuorisopsykiatrian avohoidossa 565 käyntiä/1000 asukasta, mikä oli vähemmän kuin muilla pirkanmaalaisilla nuorilla keskimäärin (683 käyntiä/1000 asukasta).

23 23 Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki muuttui Kunnan velvollisuutena on järjestää kuraattori- ja psykologipalvelut esi- ja perusopetuksen oppilaiden ohella myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Psykologin tai kuraattorin keskusteluun on päästävä seitsemän päivän määräajassa. Tavoitteena on siirtää painopiste yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskelijahuoltoon. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata opiskeluhuollon keskeiset tiedot. Suunnittelua ja seurantaa varten jokaisessa oppilaitoksessa toimii oppilas- tai opiskelijahuoltoryhmä sekä lisäksi oppilas- tai opiskelijakunta, jota on kuultava ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä. 5.4 Työikäiset Työikäisen väestön määrä Työikäisen (25 64-vuotiaat) väestön määrä on Valkeakoskella laskenut vuodesta 2008 vuoteen 2013 mennessä noin 4 prosenttiyksikköä ollen vuonna ,1 %. Suhteessa kaikkien koko Pirkanmaan vastaaviin lukuihin työikäisten määrä on laskenut Valkeakoskella Pirkanmaan keskiarvoa enemmän. Tämä taasen vaikuttaa huoltosuhteeseen, joka huononee muuta Pirkanmaata nopeammin. Myös suhteessa kaikkiin vertailukuntiin Valkeakosken työikäisten osuus väestöstä on alhaisempi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaista Vuonna 2013 valkeakoskelaisista vuotiaista sai pitkäaikaisesti toimeentulotukea 2,2 % vastaavanikäisestä väestöstä, mikä vastasi Pirkanmaan kuntien ja asukkaan kuntien tasoa. Trendi on ollut kaikissa vertailukunnissa nouseva.