HYVINVOINTIKERTOMUS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIKERTOMUS 2014"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIKERTOMUS 2014

2 2 HYVINVOINTIKERTOMUS 1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valkeakoskella Valkeakosken kaupungin terveydenedistämisaktiivisuus Valkeakosken väestö ja elinolot Hyvinvoinnin resurssit Verotulot ja nettokustannukset Työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys Terveydenhuollon nettokustannukset Sosiaalitoimen nettokustannukset Sivistystoimen palvelut osana kuntalaisten hyvinvointia Liikunta osana kuntalaisten hyvinvointia Asukkaiden hyvinvointi ja terveys Lapset ja lapsiperheet Koululaiset Nuoret Työikäiset Ikääntyneet Sairastavuus ja päihteiden käyttö Palvelujärjestelmä Turvallisuus ja elinympäristö Johtopäätökset väestön hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet vuonna Toteutuminen... 36

3 3 1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valkeakoskella Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointia varten kaupunginhallitus on nimennyt poikkihallinnollisen hyvinvointiryhmä, johon kuuluvat: hallintojohtaja Anne Laukkanen (pj) kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Jorma Riikonen sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Niittymäki liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkonen nuorisotoimenjohtaja Anne Kurikka sivistystoimenjohtaja Markku Valkamo rakennustarkastaja Sirpa Jokela tekninen johtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi kehittämisasiantuntija, hyvinvointikoordinaattori Soili Varonen (siht.) nuorisovaltuuston edustaja Ella Rautiainen vanhusneuvoston edustaja Ulla Karppila. Hyvinvointiryhmä on valmistellut vuodelta 2014 hyvinvointikertomuksen, jossa on hyvinvointi-indikaattorit ja raportti hyvinvointia ja terveyttä edistävistä toteutetuista toimenpiteistä. Raportissa esitetyt hyvinvointi-indikaattoritiedot ovat pääosin vuodelta Ne ovat viimeisimmät hyvinvointi-indikaattorit, joista on saatavilla vertailutiedot. 2 Valkeakosken kaupungin terveydenedistämisaktiivisuus Terveyden edistämistä kuvaavan TEA viisarin avulla voidaan arvioida, miten hyvin kunta on hoitanut väestön terveyden edistämiseen liittyviä toimintoja. Tunnusluvut kertovat terveydenedistämisaktiivisuudesta eli siitä, miten muun muassa kunnan päätösprosesseissa, vastuukysymyksissä, väestön terveysseurannassa on kiinnitetty huomiota terveyden edistämiseen. TEA viisarissa vihreä alue on määritelty eräänlaiseksi tavoitteeksi, johon jokaisen kunnan on mahdollista päästä.

4 4 Mittaria tarkasteltaessa tulee huomioida, että mittari koostuu yksittäisistä kysymyksistä, joista kunta saa/ei saa pisteitä. Jos kunnassa ei ole tarkasteltu tiettyä terveyden edistämisen tavoitetta, kunta ei saa tästä kysymyksestä pisteitä, mikä puolestaan vaikuttaa kokonaistulokseen. Vuonna 2013 Valkeakosken kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus oli 55, mikä oli alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin (72). Terveydenedistämisaktiivisuus on kuitenkin parantunut verrattuna vuoteen 2011, jolloin Valkeakosken luku oli 45 ja koko maan luku 61. Tulosten mukaan parannettavaa olisi terveyden edistämisen sitoutumisessa, johtamisessa, seurannassa ja tarveanalyysissä. Perusterveydenhuollossa terveydenedistämisaktiivisuus oli Valkeakoskella 62, joka oli hieman pienempi kuin koko maassa (66). Myös perusterveydenhuollossa terveydenedistämisaktiivisuus on parantunut hieman edelliseen kyselyyn verrattuna. Parhaat pisteet perusterveydenhuolto sai terveyden edistämisen johtamisesta. Eniten kehitettävää oli terveyden edistämisen seurannassa ja tarveanalyysissä. Perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuus oli Valkeakoskella 63, joka oli hieman pienempi kuin koko maassa (66). Myös perusopetuksessa terveydenedistämisaktiivisuus on parantunut hieman edelliseen kyselyyn verrattuna. Perusopetuksessa toteutuvat hyvin yhteiset käytännöt oppilashuoltotyön kirjaamisessa, poissaolojen seurannassa ja kiusaamistapausten käsittelyssä. Parannettavaa olisi erityisesti koululääkärimitoituksessa ja tukiopetuksen resursoinnissa. Liikuntasektorin terveydenedistämisaktiivisuus oli Valkeakoskella 86, joka oli huomattavasti korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (67). Valkeakosken liikuntasektorin terveydenedistämisaktiivisuus on myös huomattavasti parantunut edelliseen kyselyyn verrattuna. 3 Valkeakosken väestö ja elinolot Väkiluku ja väestöennuste Valkeakosken väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Väkiluku laski hieman vuoteen 2012 verrattuna. Vuodesta 2008 vuoteen 2012 väkiluku on noussut vuosittain. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ( ) Valkeakosken väkiluku kasvoi hieman myös vuonna 2014 (21 163). Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Valkeakosken väkiluku on nousussa. Vuonna 2020 väkiluku olisi ja vuonna 2040 asukkaita olisi jo Nettomuutto Valkeakosken nettomuutto tuhatta asukasta kohti vuonna 2013 oli 0,3. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Valkeakosken nettomuutto oli samalla tasolla kuin asukkaan kunnissa. Suhteessa vertailukuntiin (Akaa ja Varkaus) Valkeakosken nettomuutto on jonkin verran parempi, mutta suhteessa koko Pirkanmaan nettomuuttoon (5,1) Valkeakosken muuttoliike oli jonkin verran alhaisempi.

5 5 Äidinkieli Äidinkieleltään valkeakoskelaiset ovat pääosin suomen- tai ruotsinkielisiä. Asukkaista vain noin 2,8 %:n äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Muualla Pirkanmaalla 3,9 % asukkaista käytti muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään. Muita kuin em. kieliä äidinkielenään puhuvien osuus on Valkeakoskella noussut tasaisesti viime vuosien aikana. Huoltosuhde, demografinen Vuonna 2013 Valkeakoskella oli 64,9 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä sataa vuotiasta kohden. Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Huoltosuhde on Valkeakoskella noussut viimeisten viiden vuoden aikana ja on korkeampi kuin vertailukunnissa ja Pirkanmaalla keskimäärin. Korkeampi huoltosuhde kertoo Valkeakosken ikärakenteesta. Valkeakoskella on suhteessa enemmän lapsia ja iäkkäitä kuin vertailukunnissa. Väestöennuste 2012, yli 75-vuotiaat Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä tulee lähivuosina kasvamaan Valkeakoskella. Vuoteen 2020 saakka ikääntyvien määrän nousu on Valkeakoskella hidasta, mutta vuosien 2020 ja 2030 välillä yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy 1033 henkilöä. Vuonna 2020 yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 11,2 % ja vuonna 2040 se on 15,5 %. Nousu asettaa Valkeakoskella paineita

6 6 kunnan palvelutarjonnalle, sillä yli 75-vuotiaat tarvitsevat yleensä eniten hoito- ja hoivapalveluja. Prosentuaalisesti nousu on kuitenkin pienempi kuin esimerkiksi Varkaudessa, jossa yli 75-vuotiaiden osuus nousee noin 12 prosenttiyksikköä ollen vuonna 2040 jo 23,3 %. 75 vuotta täyttäneiden määrä 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % Valkeakoski Akaa Varkaus Valkeakoski Akaa Varkaus 2013 * ,0 8,8 11, ,2 9,6 13, ,0 12,1 16, ,1 13,7 20, ,5 15,4 23,3 *) todellinen luku Väestörakenne: yhden hengen asuntokunnat, lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Kaikista asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia Valkeakoskella vuonna 2013 oli 41,2 %. Akaassa luku oli alhaisempi (37,5 %) kun taas Varkaudessa ja koko Pirkanmaalla yhden hengen asuntokuntien osuus oli suhteessa korkeampi. Yhden hengen asuntokuntien suhteellista osuutta kasvattanee Valkeakoskella erityisesti yksin asuvien opiskelijoiden määrä. Varkauden korkeampaa osuutta taasen selittää iäkkäämpi väestörakenne. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä oli vuonna 2013 Valkeakoskella pienempi (38,5 %) kuin vertailukunnissa; Akaa (41,9 %), kokoluokan kunnat (40,8 %) ja koko Pirkanmaa (39,3 %). Varkaudessa lapsiperheiden osuus oli pienempi (33,6 %). Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Koulutustaso Koulutustasomittain-indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Valkeakosken koulutustasomittain oli vuonna 2013 hieman korkeampi (323) kuin vertailukunnissa; Akaassa (312) ja Varkaudessa (306), mutta alhaisempi kuin koko Pirkanmaalla (362).

7 7 Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus oli vuonna 2013 Valkeakoskella korkeampi (43,8 %) kuin vertailukunnissa, kun taas korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus (25,8 %) alittaa Pirkanmaan keskiarvon (30,2 %) ja asukkaan kuntien keskiarvon (27,9 %). Elinkeinorakenne vuonna 2012 Elinkeinorakenteeltaan Valkeakoski poikkeaa Pirkanmaasta. Vaikka teollisuuden työntekijöiden määrä Valkeakoskella laski vuodesta 2008 vuoteen ,3 prosenttiyksikköä, oli kaupungissa suhteellisesti tarkastellen paljon teollisuuden työntekijöitä (29,2 %). Koko Pirkanmaalla teollisuuden työntekijöiden osuus on vain 17,9 % ja myös perinteisellä teollisuuspaikkakunnalla Varkaudessa teollisuuden työntekijöiden osuus oli alhaisempi (24,8 %). Valkeakosken elinkeinorakenne on siis ollut hyvin teollisuuspainotteinen, kun taas palvelusektori (julkiset ja muut palvelut sekä rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta) on työllistänyt suhteessa vähemmän kuin muulla Pirkanmaalla. Rakentamisen osuus elinkeinorakenteesta on ollut Valkeakoskella vähäisempi kuin koko Pirkanmaalla. Myös maa- ja metsätaloudessa työskentelevien osuus on ollut alhaisempi kuin muualla. Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus- sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta puolestaan työllistävät suhteessa suunnilleen samansuuruisen osuuden työllisiä kuin muuallakin.

8 8 4 Hyvinvoinnin resurssit 4.1 Verotulot ja nettokustannukset Verotuloja Valkeakoskella kertyi vuonna euroa/asukas. Verotulojen määrä ei poikkea merkittävästi vertailukuntien arvoista. Jotta voidaan tarkastella kunnassa hyvinvointiin käytettävissä olevia resursseja, verotulojen määrää tulee tarkastella suhteessa nettokustannuksiin. Kunnan nettokustannukset euroa/asukas -indikaattori ilmaisee kunnan käyttötalouden nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Valkeakoskella kunnan nettokustannukset/asukas (5 311 euroa/asukas) olivat keskimäärin samansuuruiset kuin muualla Pirkanmaalla (5 379 euroa/asukas). Suhteessa kunnan palvelutasoon vertailuluku oli hyvä. Nettokustannusten nousu on Valkeakoskella jyrkentynyt vuodesta 2010 alkaen - kehitys on ollut samanlainen kuin vertailukunnissa.

9 9 4.2 Työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys Valkeakoskella oli vuonna 2013 työttömänä 12,4 % työvoimasta, mikä oli samaa suuruusluokkaa kuin vertailukunnassa, Akaassa. Koko Pirkanmaan vastaava luku oli 13,1 %. Toisella teollisuuspaikkakunnalla, Varkaudessa työttömien suhteellinen määrä oli vielä suurempi (17,3 % työvoimasta) asukkaan kunnissa työttömien osuus oli hieman vähäisempi (11,1 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä kasvoi edelleen. Vuonna 2013 Valkeakoskella oli pitkäaikaistyöttömiä 29,6 % työttömistä, mikä oli lähes sama kuin Varkaudessa (30 %), mutta hieman vähemmän kuin Pirkanmaan kunnissa keskimäärin (32,2 %). Sen sijaan Akaassa ja asukkaan kunnissa pitkäaikaistyöttömien osuus oli pienempi kuin Valkeakoskella. 4.3 Terveydenhuollon nettokustannukset Perusterveydenhuollon nettokustannukset Perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat vuonna 2013 Valkeakoskella 755 euroa/asukas, mikä oli enemmän kuin vertailukunnissa. Akaassa nettokustannukset olivat 645 euroa/asukas ja koko Pirkanmaalla 659 euroa/asukas. Valkeakoskella on pyritty panostamaan perusterveydenhuoltoon ja näin ennaltaehkäisemään kalliimpien erikoissairaanhoidon kustannusten syntymistä. Myös tulevaisuudessa hoidon porrastamisella pyritään vastaamaan ikärakenteen muutokseen ja vahvistamaan perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisemään erikoissairaanhoidon hoitopäiviä ja kustannuksia. Viiden viimeisen tarkasteluvuoden aikana perusterveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet kaikissa tarkastelukunnissa lähes samassa linjassa.

10 10 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2013 alhaisemmat kuin vertailukuntien kustannukset. Valkeakosken kustannukset olivat euroa/asukas, kun esimerkiksi Pirkanmaan kuntien kustannukset keskimäärin olivat euroa/asukas. Valkeakosken erikoissairaanhoidon kustannukset ovat viime vuosina jatkuvasti nousseet vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen kustannusten nousu on tasaantunut. Myös erikoissairaanhoidon käyntien ja hoitopäivien määrä ovat olleet noususuunnassa vuoteen 2012 saakka. Sen sijaan vuonna 2013 erikoissairaanhoidon käyntien ja hoitopäivien määrä väheni. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidossa oli hoitopäivää (vuonna hpv) ja avohoitokäyntiä (vuonna käyntiä). Erikoissairaanhoidon kustannustaso on Valkeakoskella alhaisempi kuin muissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevissa aluesairaalakunnissa. Esimerkiksi Sastamalassa vuonna 2013 erikoissairaanhoidon kustannukset olivat euroa/asukas ja Mänttä-Vilppulassa euroa/asukas. 4.4 Sosiaalitoimen nettokustannukset Sosiaalitoimen nettokustannukset vuonna 2013 olivat Valkeakoskella euroa/asukas, mikä oli alhaisempi kuin kaikissa muissa vertailukunnissa. Myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kustannukset ovat olleet alhaisemmat kuin muissa vertailukunnissa. Sosiaalitoimen nettokustannusten kasvu on jyrkentynyt viime vuosina. Vuodesta 2010 nettokustannukset ovat kasvaneet vuosittain noin 10 prosentilla. Kustannusten nousu on ollut lähes samanlaista myös muissa vertailukunnissa. Valkeakoskella kustannusten kasvua on ollut lähinnä toimeentulotukimenoissa ja lastensuojelussa. Indikaattoria muodostettaessa kustannusten

11 11 jako sosiaalitoimeen ja terveystoimeen on laskennallinen ja yksittäisen kunnan kohdalla se voi antaa harhaanjohtavan kuvan. 4.5 Sivistystoimen palvelut osana kuntalaisten hyvinvointia Kaupunginkirjasto, kaupunginteatteri ja Voipaalan taidekeskus antavat kuntalaisille monipuolisia mahdollisuuksia omaehtoiseen henkiseen hyvinvointiin. Valkeakoski-opisto järjestää tilauskoulutusta ja kansalaisopisto-opetusta sekä taiteen perusopetusta. taiteen perusopetusta annetaan musiikkiopistossa, kuvataidekoulussa, balettikoulussa, käsityökoulussa ja teatteri-ilmaisun koulussa. Kirjastossa kävijöiden määrässä on tapahtunut huima lasku viiden viimeisen vuoden aikana. Kävijämäärä on laskenut yhteensä noin henkilöllä. Kirjasto Kävijöiden määrä Fyysisten kirjastokäyntien määrä oli Valkeakoskella alhaisempi kuin vertailukunnissa. Trendi kirjastokäyntien määrässä on laskeva kuten muissakin kunnissa. Fyysisiä kirjastokäyntejä/asukas Valkeakoski Akaa Varkaus Pirkanmaa ,5 12, , ,9 11,9 14,1 10, ,8 10,3 13,4 9, ,3 9,6 12,9 9, ,1 8,9 9,1 9, ,8 9,0 9,2 9,5 Vuonna 2013 kokonaislainausmäärä/asukas oli Valkeakoskella 16,3, joka oli samalla tasolla kuin Varkaudessa (16,2), mutta pienempi kuin Pirkanmaan kunnissa keskimäärin (19,8). Akaan kokonaislainausmäärä oli vertailukunnista pienin (14,7). Asukaskohtainen kokonaislainausmäärä on pudonnut kaikissa vertailukunnissa vuoteen 2012 verrattuna keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä (Valkeakoskella 0,4). Kurssilaisten määrän kasvu tilastossa johtuu osittain siitä, että lukuun on sisällytetty myös taiteen perusopetuksen lukuja musiikkiopiston ja kuvataide- ja käsityökoulu Emilin osalta. Valkeakoski-opisto Kurssilaisten määrä

12 Liikunta osana kuntalaisten hyvinvointia Liikunnan nettokustannukset Liikunnan nettokustannukset/asukas olivat vuonna 2013 Valkeakoskella 130 euroa/asukas. Pirkanmaan keskiarvo oli 88 euroa/asukas. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen on yksi tehokkaimmista keinoista edistää terveyttä ja hyvinvointia. Nettokustannusten määrä ei kuitenkaan kerro välttämättä kaikkea liikuntamahdollisuuksista ja kuntalaisten liikunnan harrastamisesta, sillä esimerkiksi maaseutumaisissa kunnissa kustannukset ovat keskimäärin alhaisemmat kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Valkeakoskella nettokustannuksiin vaikuttavat poikkeuksellisen laadukas ja monipuolinen kunnallinen liikuntapaikkaverkosto sisältäen mm. uimahallin, jäähallin, laskettelukeskuksen ja lämmitettävän keinonurmen. Nettokustannuksissa näkyvät myös kaikki toimialan laskennalliset kustannukset sisäiset vuokrat, pääoman korot sekä koko kaupungin että liikuntatoimen sisäiset vyörytykset mukaan lukien. Valtaosassa kunnista näin ei ole, vaan em. kustannukset on ripoteltu vaihtelevasti eri toimialojen kustannuksiin. Nettokustannuksia tarkasteltaessa tulisikin pohtia resurssien tehokkaampaa kohdentamista laajempia väestöryhmiä liikuttaviin kohteisiin yli hallintokuntien rajojen. Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa on siis entistä tärkeämpää. Toiminta- ja kohdeavustukset urheiluseuroille ja yhdistyksille Valkeakoskella oli vuonna toimivaa liikuntayhdistystä. Vuonna 2013 kaupunki avusti 32 liikuntaseuraa tai yhdistystä. Urheiluseuroille ja yhdistyksille jaettavien toiminta- ja kohdeavustusten määrä oli 4,17 euroa/asukas. Perusavustuksen jakamisessa kaupunki kiinnittää huomiota seuran toiminnan laatuun, laajuuteen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Toiminnan laatua ja laajuutta arvioidaan mm. järjestettyjen kilpailu-, harjoitusja kuntoliikuntatilaisuuksien sekä leirien luku- ja osanottomäärien sekä seurassa toimivien valmentajien, ohjaajien, tuomareiden ja urheilijoiden lukumäärien perusteella. Yhteiskunnallista merkitystä kuvastaa mm. toiminta kansanterveyden, kasvatuksen ja sosiaalisen toiminnan aloilla. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten liikuntaan. Liikunta- ja nuorisotoimen tunnuslukuja vv Ohjaustoimen kävijämäärä = suoritteet Uimahallin kävijämäärä Toimivat liikuntayhdistykset, kpl Nuorisotilojen kävijämäärä (* Erityisnuorisotyön asiakkaat, hlö (** *) Muiden kuin Kariniemen nuorisotilojen kävijämäärä **) Etsivä nuorisotyö, Starttipaja ( ), Tyttö-ryhmä, Hape-kerho, ART-ryhmä, Kehitysvammaiset

13 13 Liikunnan ohjaustoimen kävijämäärä oli vuonna 2013 yli suoritetta, mikä oli noin suoritetta enemmän kuin vuonna Uimahallin kävijämäärä on sen sijaan pidemmän aikavälin tarkastelussa hieman laskenut huippuvuodesta 2008, mutta on taas nousussa. Toimivien liikuntayhdistysten määrä on pysynyt hyvin vakaana viimeisen viiden vuoden ajan. Nuorisotilojen kävijämäärissä on ollut vuosittaista vaihtelua myös muutoksen alla olevista tilajärjestelyistä johtuen. 5 Asukkaiden hyvinvointi ja terveys 5.1 Lapset ja lapsiperheet Lasten määrä Alle kouluikäisten ja 7-15-vuotiaiden lasten osuus koko väestöstä vastaa Valkeakoskella koko Pirkanmaan keskiarvoa. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa 3-5-vuotiaista lapsista Valkeakoskelaisista 3-5-vuotiaista lapsista oli vuonna 2013 kunnan kustantamassa päivähoidossa 65,6 %. Luku on hieman suurempi kuin esim. maaseutumaisemmassa Akaassa (64,7 %).

14 14 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli vuonna 2013 Valkeakoskella hieman alhaisempi (18,2 %) kuin koko Pirkanmaalla (20,3 %). Vertailukunnassa Akaassa se taasen oli vielä alhaisempi (16,2 %) kuin Valkeakoskella. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Vuonna 2013 ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia Valkeakoskella oli 27,1 % kaikista lapsiasuntokunnista. Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Indikaattori kertoo, että valkeakoskelaiset lapsiperheet asuvat suhteellisesti yhtä väljästi kuin asukkaan kunnissa asuvat lapsiperheet, mutta hieman väljemmin kuin muissa vertailukunnissa asuvat lapsiperheet. Lasten pienituloisuusaste Lasten pienituloisuusaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuus prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä oli vuonna 2012 Valkeakoskella 11,6. Akaata (10,9) lukuun ottamatta vertailukuntien lasten pienituloisuusaste oli suurempi kuin Valkeakoskella: Varkaus 20,1 ja koko Pirkanmaa 14,1 sekä asukkaan kunnat 12,7.

15 15 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli Valkeakoskella alhaisempi kuin kaikissa muissa vertailukunnissa. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita Vuonna 2013 lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä oli 6,4 % 0-17 vuotiaista valkeakoskelaista. Luku oli pienempi kuin kaikissa muissa vertailukunnissa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna avohuollon piirissä olevien lasten osuus on noussut tasaisesti.

16 16 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuus oli vuonna 2013 Valkeakoskella 1,4 %, joka oli lähes saman verran kuin Pirkanmaan kunnissa keskimäärin (1,3) ja asukkaan kunnissa (1,3). Kun taas Varkaudessa (1,9) ja Akaassa (1,9) sijoitettujen lasten osuus oli suurempi kuin Valkeakoskella. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus väestöstä on noussut vuosien 2009 ja 2012 aikana huomattavasti. Vuonna 2013 sijoitettujen lasten osuus on kuitenkin kääntynyt laskuun. Vuosina lastensuojelun painopistettä on muutettu vahvasti koko perheen kuntoutukseen ja tämä näkyy esimerkiksi kiireellisten sijoitusten vähenemisessä. Vuonna 2011 kiireellisiä sijoituksia tehtiin 22, vuonna ja vuonna 2013 kiireellisiä sijoituksia oli 13. Myös vuoden 2013 aikana toteutettu lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke (Hype) on avannut lastensuojelua koko kaupungin yhteiseksi asiaksi. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vv : Sijoitettujen 0-17 vuotiaiden lasten määrä Koululaiset Koululaisten hyvinvointia tarkastellaan hyvinvointikertomuksessa THL:n joka toinen vuosi toteuttaman kouluterveyskyselun tulosten perusteella. Koulukiusaaminen Vuonna 2013 koulukiusattujen osuus 8. ja 9. luokkalaisista oli Valkeakoskella 5,5 %, joka oli hieman pienempi kuin vertailukunnissa.

17 17 Ei yhtään läheistä ystävää Kouluterveyskyselyn mukaan valkeakoskelaisilla 8. ja 9.-luokkalaisilla oli vuonna 2013 lähes yhtä usein läheisiä ystäviä kuin vertailukunnissa. Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Vuonna 2013 kouluruokaa syömättömien osuus oli Valkeakoskella 44,1 %, joka oli yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Vertailukunnista vain Akaassa kouluruokaa syömättömien osuus (49,6 %) oli suurempi Valkeakoskella. Kouluruokailukysymyksessä painotetaan kouluruokailun säännöllisyyttä, kysymällä kuinka usein oppilas syö kouluruokaa. Indikaattori ilmaisee koululounaan vähintään yhtenä päivänä kouluviikon aikana syömättä jättävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Liikunnan harrastaminen Fyysisen aktiivisuuden suosituksen (2008) mukaan fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille (7-18- vuotiaat) on 1-2 tuntia liikuntaa päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden tulisi sisältää runsaasti reipasta liikuntaa, jonka aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät. Ruutuaikaa saisi olla päivässä korkeintaan kaksi tuntia. (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille, 2008) Vuonna 2013 valkeakoskelaiset nuoret harrastivat liikuntaa akaalaisia nuoria lukuun ottamatta vähemmän kuin muiden vertailukuntien nuoret. Lähes 40 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista harrasti liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa eli hyvin vähäisesti. Liikuntaa hyvin vähän harrastavien nuorten osuus kasvoi vuoteen

18 verrattuna 7,5 prosenttiyksiköllä. Tulosta voidaan pitää huolestuttavana liikunnallisten ja terveellisten elämäntapojen kannalta. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn perusteella valkeakoskelaiset koululaiset kokivat terveydentilansa aiempaa paremmaksi. Niiden valkeakoskelaisten 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus, jotka kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi on laskenut vuodesta 2011 yli 5 prosenttiyksiköllä. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Ahdistuneiden nuorten osuus kaikista nuorista (noin 13 %) oli sen sijaan lähes samalla tasolla kuin vuonna 2011 (noin 12 %). Vanhemmuuden puute Vanhemmuuden puutetta vuonna 2013 Valkeakoskella koki 17,6 % kaikista 8. ja 9. luokan oppilaista. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Vanhemmuuden puutetta kokevien nuorten osuus on laskenut verrattuna kahteen edelliseen kouluterveyskyselyyn. Kehitys on ollut samansuuntainen kaikissa vertailukunnissa.

19 19 Päihteiden käyttö 8. ja 9. luokan oppilaiden humalahakuinen käyttäytyminen on vähentynyt kaikissa vertailukunnissa vuoteen 2011 verrattuna. Tosin pitkän aikavälin tarkastelussa voidaan havaita, että humalahakuinen juominen on kaikkina kyselyvuosina ollut Valkeakoskella yleisempää kuin muissa vertailukunnissa. Tupakointi Päivittäin tupakoivien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus oli Valkeakoskella vuonna 2013 vertailukuntiin nähden korkein 18,8 %. Myönteistä on, että tupakoivien nuorten osuus on hieman vähentynyt vuoteen 2011 verrattuna. Myös muissa kunnissa on havaittavissa vastaava kehitys pitkällä aikavälillä.

20 20 Huumekokeilut Laittomien huumekokeilujen osuus on Valkeakoskella hieman kasvanut vuoteen 2011 verrattuna ja niiden määrä oli suurempi kuin muissa vertailukunnissa. Trendi huumekokeiluissa oli vuodesta 2003 vuoteen 2007 laskeva ja sen jälkeen taasen nouseva. Oppilashuolto Valkeakoskella toimii jokaisella perusopetuksen koululla oppilashuoltoryhmä ja siihen kuuluvat alueen koulupsykologi, koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja sekä kunkin koulun edustajina yleensä rehtori, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa paikalla voi olla myös lapsen huoltaja, oppilaan opettaja, lastensuojelun ja/tai perheneuvolan työntekijä ja koululääkäri. 5.3 Nuoret Nuorisoväestön osuus Nuorisoväestön (16 24-vuotiaat) osuus koko väestöstä (9,5 %) oli Valkeakoskella alhaisempi kuin vertailukunnissa. Ainoastaan Akaassa nuorison osuus koko väestöstä (8,1 %) oli pienempi kuin Valkeakoskella.

21 21 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus on vähentynyt Valkeakoskella vuodesta 2009 vuoteen ,3 prosenttiyksikköä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus väestöstä oli vastaava kuin Pirkanmaan kunnissa (9,4 %). Muissa vertailukunnissa koulupudokkaita oli jonkin verran enemmän Valkeakoskella ja Pirkanmaan kunnissa keskimäärin. Toisen asteen opinnot läpäisseet, % vuotiaista Lukiokoulutus suoritetaan loppuun useammin kuin ammatillinen koulutus. Lukiokoulutuksen keskeyttäminen on vaihdellut vuosittain. Viimeisimmän (vuoden 2012) tuloksen mukaan Valkeakoskella suoritettiin lukio loppuun harvemmin kuin kaikissa muissa vertailukunnissa. Sen sijaan ammatillinen koulutus suoritettiin useammin loppuun kuin vertailukunnissa Varkaudessa ja koko maassa keskimäärin.

22 22 Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta on Valkeakoskella noussut 3,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 vuoteen Nuorisotyöttömien osuus oli Valkeakoskella 23,1 %, mikä oli korkeampi kuin vastaavankokoisissa kunnissa (17,8) ja Pirkanmaalla(17,6) keskimäärin. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet, % vuotiaista Nuorisoväestöstä 5,2 % sai vuonna 2013 pitkäaikaisesti toimeentulotukea. Toimeentulotukea saaneen nuorisoväestön osuus on kasvanut viimeisten vuosien aikana, ja se on runsaat 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin Pirkanmaan kunnissa ja asukkaan kunnissa. Nuorisopsykiatrian käyntien määrä Valkeakoskelainen nuoriso kävi vuonna 2013 nuorisopsykiatrian avohoidossa 565 käyntiä/1000 asukasta, mikä oli vähemmän kuin muilla pirkanmaalaisilla nuorilla keskimäärin (683 käyntiä/1000 asukasta).

23 23 Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki muuttui Kunnan velvollisuutena on järjestää kuraattori- ja psykologipalvelut esi- ja perusopetuksen oppilaiden ohella myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Psykologin tai kuraattorin keskusteluun on päästävä seitsemän päivän määräajassa. Tavoitteena on siirtää painopiste yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskelijahuoltoon. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata opiskeluhuollon keskeiset tiedot. Suunnittelua ja seurantaa varten jokaisessa oppilaitoksessa toimii oppilas- tai opiskelijahuoltoryhmä sekä lisäksi oppilas- tai opiskelijakunta, jota on kuultava ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä. 5.4 Työikäiset Työikäisen väestön määrä Työikäisen (25 64-vuotiaat) väestön määrä on Valkeakoskella laskenut vuodesta 2008 vuoteen 2013 mennessä noin 4 prosenttiyksikköä ollen vuonna ,1 %. Suhteessa kaikkien koko Pirkanmaan vastaaviin lukuihin työikäisten määrä on laskenut Valkeakoskella Pirkanmaan keskiarvoa enemmän. Tämä taasen vaikuttaa huoltosuhteeseen, joka huononee muuta Pirkanmaata nopeammin. Myös suhteessa kaikkiin vertailukuntiin Valkeakosken työikäisten osuus väestöstä on alhaisempi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaista Vuonna 2013 valkeakoskelaisista vuotiaista sai pitkäaikaisesti toimeentulotukea 2,2 % vastaavanikäisestä väestöstä, mikä vastasi Pirkanmaan kuntien ja asukkaan kuntien tasoa. Trendi on ollut kaikissa vertailukunnissa nouseva.

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Sisällys. Indikaattoriluettelo... 69 Lähteet... 71

Sisällys. Indikaattoriluettelo... 69 Lähteet... 71 AKAAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 Sisällys Yhteenveto... 3 Vahvuudet ja kehittämiskohteet... 4 1. Akaan kaupungin hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat... 5 2. Strategiat, ohjelmat

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Nuorisotyöttömyys vähenee Työvoiman työmarkkinakelpoisuuden parantuminen Työvoiman työmarkkinoilta poistumisen ehkäisy Nuorisotakuutoimet(työpaja,

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena TORNION KAUPUNGIN HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2014 Hyvinvointitilinpäätös on käsitelty Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmän kokouksessa 12.3.2015. Hytetu johtoryhmään kuuluvat:

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS LIITE STL 42 KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Kangasala 1. Hyvinvointikertomus Kunta: Kangasala Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanjohtajan päätös Dnro SO 1063/2011

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa

Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa LIITE: Pakettikohtainen arviointi Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa Liperin kunnan asukasluku on

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Hyvinvointikertomus Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Johdanto Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on luotu 2010 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2011.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 16.12.2014 / KUNNANVALTUUSTO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...2 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI...3 2. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi...3

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Sivu 1/21 Kalajoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto

Sähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sähköinen hyvinvointikertomus 2012 Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sisällys 1. Hyvinvointikertomus... 2 Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta... 2 Kertomuksen vastuutaho ja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus = eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen laadinnan tarkoitus: Kertomuksen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Haapaveden Hyvinvointikertomus 2012 ja Hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2013

Haapaveden Hyvinvointikertomus 2012 ja Hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2013 Haapaveden Hyvinvointikertomus 2012 ja Hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2013 Kaupungin hallitus 19.11.2012 Kaupungin valtuusto 17.12.2012 Haapavesi 1. Hyvinvointikertomus 2012 ja hyvinvointisuunnitelma

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ LAATIJAT: TIMO ARO (TOIM.) SIRPA KYNÄSLAHTI MARKO LUNDENIUS TIMO WIDBOM PORIN KAUPUNKI, JOULUKUU 214 SATAKUNNAN KUNTIEN PROFIILIKUVAUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi Väestö ja elinolot Sisältö 1. Väestötilastot... 2 2. Työnvälitystilastot... 10 3. SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit... 11 22.3.2011 Talouden asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta Sisällys 1. Taustatietoja... 3 Kelan sairastavuusindeksi... 4 Tuloerot... 5 PYLL-indeksi 2012... 6 Ikärakenne... 10 Huoltosuhde, demografinen 2013... 13 Verotulot... 14 Valtionosuudet yhteensä euroa /

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Ikaalinen: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013

12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 12.9.2013 Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 Kunnanhallitus on kokouksissaan 28.5.2011 ja 19.12.2012 päättänyt että Ruovesi osallistuu Terveempi Pohjois-Suomi 2-hankkeen Pirkanmaan alahankkeeseen

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Enonkosken kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016

Enonkosken kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 Enonkosken kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 Sisältö Johdanto... 1 1. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät)... 3 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEELLINEN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

PIRKANMAAN ALUEELLINEN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 1 Liite 4, asia 82 Hallitus 6.5.2013 Liite 1 PIRKANMAAN ALUEELLINEN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Kv 17.11.2014, liite nro 1 Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus Hyvinvointiryhmä

Hyvinvointikertomus Hyvinvointiryhmä Hyvinvointikertomus 2013 2016 Ruoveden kunta Vaakunan on suunnitellut Eino Halén, ja se vahvistettiin käyttöön 23. marraskuuta 1959 Vaakunaselitys: Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista

Lisätiedot