Sisällys. Indikaattoriluettelo Lähteet... 71

Transkriptio

1 AKAAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS

2 Sisällys Yhteenveto... 3 Vahvuudet ja kehittämiskohteet Akaan kaupungin hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Akaan väestö ja elinolot Hyvinvoinnin resurssit Asukkaiden hyvinvointi ja terveys Lapset ja lapsiperheet Koululaiset Nuoret Työikäiset Ikääntyneet Sairastavuus ja päihteidenkäyttö Palvelujärjestelmä Akaan turvallisuus ja elinympäristö Johtopäätökset väestön hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokaudella Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä v Indikaattoriluettelo Lähteet

3 YHTEENVETO Akaan väestö ja elinolot kasvava, muuttovoittoinen kunta huoltosuhde hyvä, paljon lapsiperheitä korkea-asteen koulutuksen saaneita suhteessa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin teollisuuden osuus elinkeinorakenteessa on korkeampi kuin vertailukunnissa kuntalaisten sairastavuus vastaa koko maan keskiarvoa päihdehuollon asiakkuuksien määrät alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin kevyen liikenteen väylät ja laajat viheralueet lisäävät asukkaiden hyvinvointia Hyvinvoinnin resurssit ja palvelujärjestelmä Akaassa tuotetaan palveluja vertailukuntiin nähden kilpailukykyisesti sosiaalitoimen kustannukset korkeammat kuin vertailukunnissa vuodeosaston hoitopäiviä ja erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Nuoret nuorisoväestön osuus alhaisempi kuin vertailukunnissa nuorisotyöttömien ja pitkäaikaisten toimeentulotuen asiakkaiden osuus korkea Lapset ja lapsiperheet lasten osuus väestöstä 20% toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus nousussa lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä suhteessa vähiten lapsia vertailukuntiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus noussut nopeasti vuodesta 2011 vuoteen 2013 Koululaiset koulukiusaaminen ja ilman yhtään läheistä ystävää olevien osuus lisääntyneet kouluruokaa syömättömien osuus noussut ja korkein vertailukuntiin nähden liikunnan harrastaminen lisääntynyt, mutta edelleen liian vähäistä masentuneiden osuus noussut joka kolmas 8. ja 9. luokan oppilas kokee vanhemmuuden puutetta huumeiden kokeilu lisääntynyt Työikäiset työikäisen väestön määrä korkeampi kuin vertailukunnissa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus korkea ja nousussa Ikääntyneet eläköitymisikä korkeampi kuin muissa kunnissa yli 75-vuotiaista asuu kotonaan 90% pitkäaikaisen laitoshoidon osuus on korkea 3

4 VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET VAHVUUDET Akaan kaupunki on kasvava, muuttovoittoinen kunta Akaassa tuotetaan palveluja vertailukuntiin nähden kilpailukykyisesti kunnan ikärakenne vielä hyvä, mikä vaikuttaa sairastavuuteen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitopäivien ja käyntien määriin koululaisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt ja tupakointi vähentynyt työikäisen väestön määrä Akaassa on vertailukuntiin nähden korkea, mikä vaikuttaa positiivisesti huoltosuhteeseen KEHITTÄMISKOHTEET terveellisten elämäntapojen edistäminen o liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen eri ikäryhmissä lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy nuorten koulutus- ja työllistämistoimenpiteiden vahvistaminen ikääntyneiden laitospainotteisen hoidon vähentäminen hyvinvoinnin seuranta ja arviointi säännöllisen kotihoidon piirissä olevien ikäihmisten osuus on korkeampi kuin vertailukunnissa 4

5 1. Akaan kaupungin hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat Keväällä 2012 Akaan kaupunginjohtaja nimesi hyvinvointiryhmän kaupungin johtoryhmän keskustelun pohjalta. Akaan hyvinvointiryhmään kuuluvat: -ma. perusturvajohtaja Elina Anttila (10/2013 alkaen) -johtava ylilääkäri Juhani Grönlund (11/2012 alkaen) -perusturvajohtaja Vesa Helin (7/2013 asti) -tekninen johtaja Antti Kemi (7/2013 alkaen) -vs. perusturvajohtaja Pirjo Kukkonen (6-9/2013) -sivistysjohtaja Jukka Oksa (8/2013 alkaen) -henkilöstöpäällikkö Briitta-Liisa Sinivuori -tekninen johtaja Jukka Suominen (4/2013 asti) -liikuntasihteeri Timo Toivonen (8/2013 asti) -sivistysjohtaja Heikki Tuokko (6/2013 asti) -vs. johtava ylilääkäri Terhi Virevesi-Risku (10/2012 asti) Hyvinvointikertomustyötä on koordinoinut 09/2012 alkaen Etelä-Pirkanmaan kuntien (Akaa, Urjala, Valkeakoski) yhteinen hyvinvointikoordinaattori Tiina Konttajärvi. Terveydenedistämistyö Akaassa Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaavan verkkopalvelun TEAviisarin. TEA-viisarin avulla voidaan arvioida, miten hyvin kunta on hoitanut väestön terveyden edistämiseen liittyviä toimintoja. Tunnusluvut kertovat kunnan terveydenedistämisaktiivisuudesta eli siitä, miten kunnan päätösprosesseissa, vastuukysymyksissä, väestön terveysseurannassa ym. on kiinnitetty huomiota terveyden edistämiseen. Terveydenedistämisaktiivisuus muodostuu seitsemästä eri näkökulmasta: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat. TEA-viisarissa vihreä alue on määritelty eräänlaiseksi tavoitetasoksi, johon jokaisen kunnan on mahdollista päästä. Lähde: 5

6 Terveydenedistämisaktiivisuus Pisteet Koko maa Perusterveydenhuolto Peruskoulut Liikunta Kuntajohto Vuonna 2011 kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus oli Akaassa 61, mikä vastasi koko maan keskiarvoa. Sitoutumisessa ja johtamisessa kuntajohdon pisteet ylittivät koko maan keskiarvon, kun taas seuranta ja tarveanalyysi sekä osallisuus saivat huonommat pisteet kuin koko maassa keskimäärin. Akaan terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa oli 48 koko maan keskiarvon ollessa 60. Perusterveydenhuollon pisteet terveydenedistämisaktiivisuuden eri osa-alueilla vaihtelivat. Kaikilla muilla paitsi voimavarojen tasolla Akaassa jäätiin terveydenedistämisaktiivisuudessa alemmille tasoille kuin koko maassa keskimäärin. Eniten kehitettävää oli yhteisten käytäntöjen suhteen. Peruskoulujen terveydenedistämisaktiivisuus oli Akaassa 54 vuonna Koko maan keskiarvo oli 66. Myös perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuuden tulokset vaihtelivat suuresti osaalueittain. Seuranta ja tarveanalyysi toteutuivat Akaassa parhaiten eri osa-alueista. Sen sijaan parannettavaa olisi sitoutumisessa. 6

7 Liikuntasektorin pisteet terveydenedistämisaktiivisuudesta olivat Akaassa 31 koko maan pisteiden ollessa 62. Mittaria tarkasteltaessa tulee huomioida, että mittari koostuu yksittäisistä kysymyksistä, joista kunta saa / ei saa pisteitä. Jos kunnassa ei ole tarkasteltu tiettyä terveyden edistämisen tavoitetta; kunta ei saa tästä kysymyksestä pisteitä, mikä puolestaan vaikuttaa kokonaistulokseen. 2. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet 2.1 Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat Kunnan omat suunnitelmat Akaan kaupungin strategia 2016 Akaan_strategia_2016.pdf Akaan kaupunki valtateiden ja rautateiden risteyspaikalla. Akaan kaupungin elinkeino-ohjelma Akaan_elinkeino-ohjelma_30.1_.12_._.pdf Akaan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten_ja_nuorten_hyvinvointisuunnitelma.pdf Lapsi näkyväksi- matkalla tulevaisuuteen. Akaan päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Akaan_kaupungin_varhaiskasvatussuunnitelma.pdf Akaan kaupungin kuusivuotiaiden esiopetuksen ja päivähoidon opetussuunnitelma esiopetus_opetussuunnitelma.pdf Akaan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Akaan_kaupungin_perusopetuksen_opetussuunnitelma.docx Akaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Akaan_perusopetuksen_aamu-_ja_iltapäivätoiminnan_toimintasuunnitelma_2011.pdf Akaan lukion opetussuunnitelma Akaan_lukion_opetussuunnitelma.pdf Kouluterveyskysely 2011, Akaan kuntaraportti Kouluterveys 2007: Akaan kuntaraportti Akaan kaupungin liikuntapoliittinen ohjelma Akaan_kaupungin_liikuntapoliittinen_ohjelma.pdf Maankäytön strateginen kehityskuva Maankäytön_strateginen_kehityskuva.pdf Akaan kaupungin kaavoituskatsaus 2012 Kaavoituskatsaus_selostus.pdf 7

8 Alueellisia asiakirjoja ja ohjelmia Etelä-Pirkanmaan seutustrategia Etelä-Pirkanmaan_seutustrategia_ _paivitetty_2005_2006_1_.pdf PARAS, Etelä-Pirkanmaan yhteistoiminta-alueen strategia, PARAS-hankkeen toteuttaminen Paras_toteuttamisstrategia.pdf Etelä-Pirkanmaan turvallisuussuunnitelma Etelä- Pirkanmaan_turvallisuussuunnitelma_nykytilan_kuvaus_luonnos_5.6_.2007_.pdf Etelä-Pirkanmaan nuorten elinolojen kehittäminen 2005 Etelä- Pirkanmaan_nuorten_elinolojen_kehittäminen_2005.pdf Etelä-Pirkanmaan ja Vesilahden mielenterveystyön kehittämisohjelma Mielenterveystyön_kehittämisohjelma pdf Terveyden- ja vanhustenhuollon palvelurakenteet vuoteen 2025 Terveyden- _ja_vanhustenhuollon_palvelurakenteet_vuoteen_2025.pdf Terveyden- ja vanhustenhuollon uudistamisohjelma Terveyden- _ja_vanhustenhuollon_uudistamisohjelma.pdf Etelä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2007 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys Etelä- Pirkanmaan_seudullinen_logistiikkaselvitys.pdf Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Ympäristöterveydenhuollon_valvontasuunnitelma_2012_-_2014.pdf Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, päivitys 2013 Ympäristöterveydenhuollon_valvontasuunnitelma_päivitys2013.pdf Maakunnallisia asiakirjoja ja ohjelmia: Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Pirkanmaan_terydenhuollon_järjestämissuunnitelma.PDF Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma Pirkanmaan_alueellinen_terveyden_edistämisen_suunnitelma.pdf Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus, luonnos 2/2013 Pirkanmaan_alueellinen_hyvinvointikertomus_2012_25.2_.2013_jory_.pdf 8

9 2.2 Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet Akaan kaupungin strategia Akaan kaupungin strategiassa 2016 kaupungin toiminta-ajatus kiteytetään seuraavasti: "Huolehdimme asukkaiden ja yritysten palveluiden toimivuudesta sekä hyvästä elin- ja toimintaympäristöstä". Strategiassa terveyden edistäminen on nostettu yhdeksi kaupungin strategian painopisteeksi. Muita kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä painopisteitä ovat mm.: koulutus, sivistys ja kulttuuri, lapset, nuoret ja vapaa-aika, vanhuspalvelut sekä tekninen infrastruktuuri. Maapolitiikalla ja kaavoituksella luodaan hyvinvoinnin edellytyksiä. Akaan kaupungin strategisena päämääränä on terveyden edistäminen, painopisteenä lapset ja nuoret, yleisimpiin kansansairauksiin (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, aivoverenkiertosairaudet ja diabetes) vaikuttaminen sekä palvelujen laadun ja saatavuuden pitäminen hyvänä. Terveyden edistämisellä pyritään yksilöiden elämänlaadun parantamiseen sekä kaupungin sosiaali- ja sairaanhoitomenojen vähentämiseen. Akaa haluaa profiloitua terveyden edistämisessä aktiivisena ja edistyksellisenä kaupunkina. Terveyden edistämistä lähestytään strategiassa kolmesta näkökulmasta: a) pyritään panostaman terveyskasvatukseen päivähoidossa ja kouluissa, b) tarjoamaan liikuntamahdollisuuksia kaiken ikäisille ja c) korostamalla aikuisten omaa vastuuta terveydestään. Koulutus, sivistys ja kulttuuri-sektorilla perusopetuksen laatu nähdään eräänä keskeisimmistä hyvinvoinnin osatekijöistä. Kulttuuripalveluissa painopiste on lasten ja nuorten kulttuuripalveluissa. Yhdistysten toimintaa pyritään Akaassa tukemaan mahdollisuuksien mukaan. Lapset, nuoret ja vapaa-aika-sektorilla lasten päivähoitopalvelut pyritään säilyttämään monipuolisina. Nuorten harrastukset nähdään osana hyvää elämää, minkä vuoksi kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyötä pyritään kehittämään suunnitelmallisesti. Tekninen infrastruktuuri-sektorilla riittävällä kunnallistekniikan vuosittaisella rakentamisella tuetaan kaupungin myönteistä kasvua. Kevyen liikenteen väylien kunnossapito on priorisoitu kärkeen. Vanhuspalveluissa vanhusten hoidon rakennetta muutetaan itsenäistä kotona selviytymistä edistäväksi ja tukevaksi. Yksityiset palveluntuottajat täydentävät kaupungin omaa palvelutuotantoa. 9

10 Vuoden 2009 alusta aloitti toimintansa Akaan, Kylmäkosken ja Urjalan yhteistoiminta-alue sosiaalija terveydenhuollossa. Vuoden 2010 alusta yhteistoiminta-alue laajeni vanhuspalveluilla. Vuoden 2011 alusta Kylmäkosken kunta liittyi Akaan kaupunkiin ja yhteistoiminta-alue laajeni perhekeskuksella. Akaan kaupungin elinkeino-ohjelma Kaupungin elinkeino-ohjelmassa edullinen tonttimaa sekä viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö nähdään elinkeinoelämän kehittämisen vahvuuksina. Kaupungin sijainti liikenneyhteyksien kannalta on ihanteellinen. Elinkeino-ohjelmassa asuinympäristöjen kehittäminen nähdään yhtenä kehittämiskohteena tavoiteltaessa työpaikkojen syntymisen lisäämistä. Työpaikkojen syntyminen alueelle taasen on yksi elinkeinopolitiikan strateginen painopiste. Elinkeino-ohjelman mukaan kaupungin tulevaisuus ja asukkaiden hyvinvointi riippuvat oman alueen osaamisesta sekä tuotanto- ja palvelutoiminnan kyvystä menestyä muuttuvissa olosuhteissa. Akaan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Akaa on muuttovoittokunta ja muuttajien joukossa on paljon lapsiperheitä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaan kaupungin resurssit eivät vastaa kasvavan väestömäärän tarpeita. Tämänhetkisillä resursseilla ei kaikkia terveydenhuoltolain ja asetuksen mukanaan tuomia velvoitteita kyetä täyttämään. Hyvinvointisuunnitelman mukaan Akaassa tulisi toteuttaa ainakin seuraavat toimenpiteet: -kouluterveydenhuoltoon, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja koulun oppilastyöhön osoitetaan lisäresursseja (1 terveydenhoitaja, 1 koulukuraattori, 1 koulupsykologi) vuosien taloussuunnitelmassa -sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja työssä jaksamiseen panostetaan henkilöstöpoliittisin ratkaisun (koulutusmahdollisuudet, kilpailukykyinen palkkaus) -lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus turvataan perhetyön sisäisin järjestelyin ja ostopalvelulla -perhekeskuksen ja muiden toimijoiden yhteistyötä kehitetään esimerkiksi Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen (Kaste) myötä syntyneiden innovaatioiden suuntaisesti -lasten ja nuorten parissa toimivien yhdistysten toimintaedellytyksiä tuetaan yhteistyössä vapaaaikatoimen kanssa 10

11 Akaan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Opetussuunnitelman mukaan perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutyö tulee järjestää siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Akaan kaupungin liikuntapoliittinen ohjelma Akaan liikuntapoliittisen ohjelman mukaan liikuntapalveluiden painopisteet ovat: -terveyttä edistävä toiminta -eri hallinnonalojen välinen yhteistyö -erityisryhmien liikunta -kaupungin ja seurojen välinen kumppanuus sekä -liikuntapaikkojen kunnossapito ja rakentaminen. Painopisteet nähdään kaikki tärkeässä roolissa kaupunkilaisten hyvinvointia tukevana ja elämänlaatua parantavana tekijänä. Ensiarvoisen tärkeää on se, että kaikilla kaupunkilaisilla on tasavertainen mahdollisuus toteuttaa terveyttä edistävää liikuntatoimintaa. Terveyden- ja vanhustenhuollon palvelurakenteet vuoteen 2025 Terveyden ja vanhustenhuollon uudistamisohjelma Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueen perusterveyden- ja vanhustenhuollon tilannetta ja kehittämisvaihtoehtoja selvittänyt raportti valmistui v Raportin mukaan vanhustenhuollon painopistettä tulisi siirtää laitoshoidosta palveluasumiseen. Terveyden ja vanhustenhuollon uudistamisohjelma on jatkoa em. raportille ja siinä esitetään palvelurakenteiden- ja muotojen uudistamiseen tähtäävä suunnitelma. Akaan kaupunki, maankäytön strateginen kehityskuva Akaan kaupungin arvoihin pohjautuvat ja vetovoimaiset kaavoituksen ja maankäytön päämäärät ovat: 11

12 -Akaassa asutaan viihtyisillä omakotialueilla, jotka sijaitsevat väylien ja palveluiden lähellä -Akaa on yritysten kannalta tunnettu sijainniltaan yhtenä Suomen kärkipaikoista -Akaan keskustat ovat viihtyisiä ja asiointia suosivia -Akaassa viheriöi paljon rakennetun ympäristön osana -Akaassa pidetään huolta kulttuurimaisemista -Akaan maaseudun kylissä ja tiloilla asutaan ja yritetään väljemmin kuin taajamissa -Akaan vesistöt ovat virkistyskäytössä huomioitava luonnonvara -Akaan liikenne on sujuvaa ja kaikille osapuolille turvallista -Akaa panostaa luonnon kannalta kestäviin energiaratkaisuihin -Akaa laajenee maltillisesti ja suunnitelmallisesti Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma ja sen kuntakohtaiset tavoitteet: Pirkanmaan alueellisessa terveyden edistämisen suunnitelmassa nostetaan esiin yhdeksän kuntatasoista toimenpidettä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Toimenpiteet ovat: 1.Terveyden edistämisen vastuutahojen määrittely terveydenhuoltolain mukaisesti 2.Hyvinvointikertomustyön käynnistäminen 3. Alueellisen ravitsemussuunnitelman käsittely ja toimenpiteistä päättäminen 4. Terveysliikunnan mahdollisuuksien lisääminen kunnan poikkihallinnollisena toimintana 5. Perustetaan teemakohtaisia moniammatillisia työryhmiä 6. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn systemaattinen käyttöönotto päätösten valmistelussa ja ratkaisuissa 7. Yhteistyö järjestöjen, kuntalaisten ja kolmannen sektorin kanssa 8. Etsitään hyviä käytäntöjä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 9. Henkilökunnan menetelmäosaamisen lisääminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvissä aiheissa Lähde: Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma, Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus, luonnos 2/2013 Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa linjataan terveyden edistämisen koordinaation painopisteet seuraavasti: 1) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttamalla suurten kansansairauksien esiintyvyyteen 12

13 2) Yhteisöllisyyden lisääminen, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus 3) Viestintä 4) Hyvinvointityön rakenteiden vahvistaminen Lähde: Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus, luonnos 2/ Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus rakentuu väestön ja elinolojen tarkastelusta, hyvinvoinnin resurssien kuvauksesta, ikäryhmittäisestä (lapset ja lapsiperheet, koululaiset, nuoret, työikäiset, ikääntyneet) hyvinvoinnin tarkastelusta sekä sairastavuuden ja päihteidenkäytön, palvelujärjestelmän toimivuuden ja kehittämistarpeiden sekä turvallisuuden ja elinympäristön kuvauksesta. Indikaattoritiedot pohjautuvat sähköisen hyvinvointikertomuksen ( ja SOTKAnetin tietoihin, mikäli indikaattoritiedon kohdalla ei todeta muuta. Tarkastelun lähtökohtana ovat Akaan kaupunginvaltuuston päättämät indikaattorit, jotka noudattavat TerPS2-hankekoordinaation ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin suosituksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä päätti syksyllä 2012 käyttää hyvinvointikertomuksessa Akaan vertailukuntina tai alueina seuraavia: Keuruu, Lempäälä, Sastamala, Valkeakoski sekä koko maa (keskiarvo). 3.1 Akaan väestö ja elinolot Väkiluku ja väestöennuste 2020, 2030, 2040 Akaan väkiluku vuoden 2011 lopussa oli Viiden edellisen tarkasteluvuoden aikana väkiluku on noussut vuosittain. Väkiluku tulee Akaassa nousemaan vuosittain sekä vuoden 2020, vuoden 2030 että vuoden 2040 väestöennusteiden mukaan ollen vuonna 2040 kaikkiaan Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. 13

14 Nettomuutto Akaan nettomuutto tuhatta asukasta kohden vuonna 2011 oli 3,7. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Lähde: SOTKAnet, id.: 178. Suhteessa Lempäälään ja Valkeakoskeen Akaan nettomuutto on pienempi. Keuruun nettomuutto taasen on negatiivinen, mikä tarkoittaa, että kunnasta muuttaa pois enemmän väestöä kuin sinne muuttaa. Äidinkieli Äidinkieleltään akaalaiset ovat pääosin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä. Akaalaisista n. 1,6% käytti v jotain muuta kieltä äidinkielenään. Koko maassa 4,5% asukkaista puhui muita kuin em. kieliä äidinkielenään. Huoltosuhde, demografinen Vuonna 2011 Akaassa oli 58,7 alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä sataa vuotiasta kohden (demografinen huoltosuhde). Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15- vuotiasta tai 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohden. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Lähde: SOTKAnet, id.: 761. Akaan huoltosuhde on huomattavasti parempi kuin esim. Keuruulla (65,1), ja vastaa toisen kasvukunnan: Lempäälän huoltosuhdetta (58,1). Valkeakoskella on huonompi huoltosuhde kuin Akaassa (59,7). Huoltosuhteen ennustetaan kuitenkin nousevan ja vuonna 2030 sen ennustetaan olevan Akaassa jo 72,8 (lähde: Pirkanmaan alueellinen laaja hyvinvointikertomus, 2013, 104). 14

15 Väestörakenne: yhden hengen asuntokunnat, lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Väestörakennetta tutkittiin hyvinvointikertomuksessa kahden indikaattorin: yhden hengen asuntokuntien ja lapsiperheiden osuuksien välityksellä. Kaikista asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia vuonna 2011 oli Akaassa 37,1 %. Vertailukunnista Sastamalan yhden hengen asuntokuntien osuus (39,7 %) oli lähimpänä Akaan arvoa. Sekä Keuruun että Valkeakosken väestörakenne sisältää suhteessa enemmän yksinasuvia (43 % ja 41 %). Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä v oli Akaassa 42 %. Keuruun väestö on ikääntynyttä ja lapsiperheiden osuus siellä oli vain 34 %. Sen sijaan Lempäälä on lapsiperhekunta, sillä sen perheistä 49 % oli lapsiperheitä. Valkeakoskella lapsiperheitä oli 38 %. 15

16 Koulutustaso Koulutustasomittain-indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen koulutuksen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella ja väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Lähde: SOTKAnet, id.: 180. Akaan koulutustasomittain (301) oli v korkeampi kuin Keuruulla (279) ja Sastamalassa (280). Myös Valkeakosken arvo on hyvin samansuuruinen (313). Sen sijaan Lempäälässä asuu keskimäärin koulutetumpia ihmisiä, sillä sen koulutustasomittain on 388. Akaan arvo on myös alhaisempi kuin koko maassa (340) keskimäärin. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli Akaassa v samansuuruinen kuin muissakin vertailukunnissa n. 42%. Poikkeuksena Lempäälä, jossa keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on pienempi, mutta sen sijaan korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on korkeampi. Korkea-asteen koulutuksen saaneita on Akaassa (22,8 %) suhteessa enemmän kuin Keuruulla (21,2%) ja Sastamalassa (20,8%), mutta kuitenkin vähemmän kuin koko maassa (28,2%) keskimäärin. 16

17 Elinkeinorakenne Elinkeinorakenteeltaan Akaa poikkeaa hieman koko maan keskiarvosta. Teollisuus ja rakentaminen työllistivät v Akaassa suhteessa enemmän kuin koko maassa keskimäärin, kun taas rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta sekä julkiset palvelut työllistivät Akaassa suhteessa vähemmän kuin koko maassa. Keuruulla ja Sastamalassa maa- ja metsätalouden työntekijöitä oli suhteessa enemmän kuin Akaassa. Vastaavasti teollisuus työllisti Akaassa enemmän kuin Keuruulla ja Lempäälässä, mutta jopa 10 % -yksikköä vähemmän kuin Valkeakoskella. Rakentamisen työllistävyys oli taasen Lempäälässä ja Akaassa samaa luokkaa (n. 8 % työllisistä). Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa toimi Akaassa n. 15 % työllisistä. Keuruun, Sastamalan ja Valkeakosken luvut olivat alhaisemmat. Liikenteen työllistävyys oli jokaisessa vertailukunnassa samaa suuruusluokkaa, n. 6 %. Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta työllisti Akaassa 11 % työllisistä. Työllisten toimiminen julkisella sektorilla oli Keuruulla erityisen suurta (36,5 %) johtuen todennäköisesti Puolustusvoimien Pioneerirykmentistä. Akaassa julkisen sektorin osuus oli n. 27 %, mikä vastasi muiden vertailukuntien tasoa. Tilastoa tarkasteltaessa tulee kuitenkin huomata, että luvut kertovat yli viiden vuoden takaisesta tilanteesta ja tilanne elinkeinorakenteen suhteen on todennäköisesti muuttunut. 17

18 Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus on Akaassa laskenut vuodesta 1992 lähtien. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 aktiivisuus nousi hieman, kun taas vuoden 2012 kunnallisvaaleissa aktiivisuus laski ollen 57,5%. Naiset ovat äänestäneet Akaassa aktiivisemmin kuin miehet lukuun ottamatta vuoden 1992 kunnallisvaaleja. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Lähde: Tilastokeskus / Kunnallisvaalit 18

19 YHTEENVETO Akaa on kasvava, muuttovoittoinen kunta, jonka huoltosuhde on vielä hyvä. Huoltosuhteen ennustetaan kuitenkin heikkenevän. Kunnan väestörakenne sisältää paljon lapsiperheitä. Asukkaiden koulutustaso vastaa vertailukuntien tasoa, mutta elinkeinorakenteeltaan Akaa poikkeaa muista kunnista. Teollisuuden osuus elinkeinorakenteessa on korkeampi kuin muissa kunnissa. 3.2 Hyvinvoinnin resurssit Verotulot ja nettokustannukset Vuonna 2011 verotuloja kertyi Akaassa /asukas. Määrä on alhaisempi kuin Lempäälässä (3497 /asukas) ja Valkeakoskella (3207 /asukas). Verotulot ovat kuitenkin nousseet viiden viimeisen tarkasteluvuoden aikana, mutta hieman hitaammin kuin koko Pirkanmaalla (lähde: Pirkanmaan alueellinen laaja hyvinvointikertomus, 2013). Jotta voidaan tarkastella kunnassa käytettävissä olevia resursseja, verotulojen määrää tulee tarkastella suhteessa kunnan nettokustannuksiin. Kunnan nettokustannukset -indikaattori ilmaisee kuntien käyttötalouden nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Lähde: SOTKAnet, id.: Akaassa kunnan nettokustannukset v olivat 4616 /asukas. Kustannustaso vastaa Lempäälän ja Valkeakosken kustannustasoa. Sen sijaan Keuruulla nettokustannusten määrä oli jo 5275 /asukas. Nettokustannukset ovat nousseet Akaassa viiden viimeisen tarkasteluvuoden aikana, mutta kuitenkin hieman hallitummin kuin Pirkanmaalla keskimäärin (lähde: Pirkanmaan alueellinen laaja hyvinvointikertomus, 2013, 116). 19

20 Työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys Akaassa oli v työttömänä 10,7 % työvoimasta. Lempäälässä (8%) ja Sastamalassa (6,2%) päästiin alhaisempiin työttömyyslukuihin, mutta Keuruun ja Valkeakosken työvoimasta oli työttömänä jo 12%. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli v verrokkikunnista korkein Valkeakoskella (27,8%), kun taas Sastamalassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli vain 11,3% työttömistä. Akaan pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli 21,6 %. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. (Lähde: SOTKAnet, id.: 10015) 20

21 Perusterveydenhuollon nettokustannukset Perusterveydenhuollon nettokustannukset v olivat Akaassa 585 / asukas; toiseksi alhaisimmat vertailukunnista. Lempäälässä kustannukset olivat vertailukunnista alhaisimmat: 494 /asukas. Keuruulla kustannukset olivat huomattavasti suuremmat: 882 /asukas. Kustannustaso on noussut Akaassa samaa tahtia kuin muissakin kunnissa lukuun ottamatta vuodesta 2010 (485 /asukas) vuoteen 2011 (585 /asukas) tapahtunutta melko jyrkkää nousua. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Akaalaisten erikoissairaanhoito vastasi kustannuksiltaan v muiden kuntien tasoa ollen Lempäälän jälkeen jälleen toiseksi alhaisin vertailukunnista. Nettokustannukset ovat kuitenkin olleet nousussa viime vuosina. 21

22 Sosiaalitoimen nettokustannukset Sosiaalitoimen nettokustannukset ovat nousseet Akaassa viiden viimeisen tarkasteluvuoden aikana. Kustannukset olivat v kaupungissa korkeammat (1603 /asukas) kuin vertailukunnissa. Valkeakoskella kustannukset ovat vertailukuntien alhaisimmat: 1331 /asukas. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 kustannukset laskivat, mutta vuoden 2010 jälkeen kustannukset lähtivät jälleen nousuun. Sama kehitys on nähtävissä kaikissa vertailukunnissa. Liikunnan nettokustannukset Liikunnan nettokustannukset olivat v Akaassa 63 /asukas. Valkeakoskella olivat korkeimmat nettokustannukset asukasta kohden (124 ), kun taas Lempäälässä kustannukset olivat vertailukuntien alhaisimmat (21 /asukas). Akaan kustannukset olivat samalla tasolla Sastamalan kustannusten kanssa (60 /asukas). Kustannuksia tarkasteltaessa tulee huomata, että kustannukset voivat jakautua kuntakohtaisesti eri tavoin esim. teknisen toimen ja liikuntatoimen välillä. Nettokustannusten määrä ei myöskään välttämättä kerro kaikkea liikuntamahdollisuuksista ja liikunnan harrastamisesta, sillä esimerkiksi maaseutumaisissa kunnissa kustannukset ovat keskimäärin alhaisemmat kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Kunnissa saattaa olla myös yksityisiä palveluntuottajia (jäähalli, kuntosalit ym.), jotka lisäävät kuntalaisten mahdollisuuksia liikuntaan, mutta eivät näy kunnan liikunnan nettokustannuksissa. 22

23 Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, / asukas (2011) Koko maa 90 Valkeakoski 124 Sastamala Lempäälä Keuruu Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, / asukas (2011) Akaa YHTEENVETO Akaassa tuotetaan palveluja vertailukuntiin nähden kilpailukykyisesti. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat hyvällä tasolla. Sosiaalitoimen kustannukset ovat korkeammat kuin vertailukunnissa. 3.3 Asukkaiden hyvinvointi ja terveys LAPSET JA LAPSIPERHEET Lasten määrä Alle kouluikäisten, 0-6-vuotiaiden ja 7-15-vuotiaiden lasten määrä oli Akaassa v suhteessa korkeampi kuin Keuruulla, Sastamalassa ja Valkeakoskella. Lempäälässä Tampereen kasvukuntana nämä luvut olivat vielä korkeammat kuin Akaassa. 23

24 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa 3-5-vuotiaista lapsista Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa 3-5-vuotiaista lapsista oli Akaassa v hieman pienempi osuus (63,7%) kuin kaikissa vertailukunnissa. Kokopäivähoidossa olleiden lasten osuus laski vuodesta 2010 melkein 6 %- yksikköä. 24

25 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä (16,7 %) oli Akaassa v alhaisempi kuin kaikissa verrokkikunnissa paitsi Lempäälässä. Yksinhuoltajaperheiden osuus alitti myös koko maan keskiarvon. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli Akaassa v suhteessa enemmän kuin Lempäälässä ja Valkeakoskella. Toisalta Keuruulla ja Sastamalassa ahtaasti asuvia lapsiperheitä oli suhteessa vielä 25

26 enemmän. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä on Akaassa ollut laskussa kuten muissakin kunnissa. Lasten pienituloisuusaste Lasten pienituloisuusaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuus prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä (Lähde: SOTKAnet, id.: 228) oli Akaassa v alhaisempi (12,8%) kuin Keuruulla ja Sastamalassa. Lempäälässä pienituloisten määrä oli 9,2% lapsiperheistä. 26

27 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on noussut viiden viimeisen tarkasteluvuoden aikana ja v toimeentulotukea sai 10% kaikista akaalaisista lapsiperheistä. Lempäälässä, Sastamalassa ja Valkeakoskella toimeentulotukea saaneiden osuus oli suhteessa alhaisempi. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaista Vuonna 2011 lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaista oli Akaassa 5,1 % vastaavanikäisestä väestöstä, mikä oli vähemmän kuin vertailukunnissa. Myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna avohuollon tukitoimien osuus on Akaassa ollut alhaisempi kuin vertailukunnissa. 27

28 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden suhteellinen osuus oli Akaassa v korkeampi kuin Keuruulla, Lempäälässä ja Sastamalassa. Valkeakoskella ja koko maassa puolestaan sijoitettiin tuolloin lapsia suhteessa hieman enemmän kuin Akaassa. Vuodesta 2008 vuoteen 2011 sijoitettujen lasten osuus pysyi Akaassa hyvin vakaana. Vuoden 2011 jälkeen kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on noussut. Vuonna 2011 sijoitettuja lapsia oli Akaassa 36 ja lokakuun lopussa 2013 sijoitettuja lapsia oli jo 55. Sijaishuoltoon sijoitetut 0-17 vuotiaat v TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT 1-8/2013 TOT 10/2013 sijaishuoltoon sijoitetut

29 Perhekeskus Akaassa toimii perusturvatoimen alaisuudessa perhekeskus, jonka tarkoituksena on tukea lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Perhekeskuksen palvelut on tarkoitettu akaalaisille ja urjalalaisille 0-15-vuotiaille ja heidän perheillensä. Työn lähtökohtana on etsiä ratkaisuja lapsen ja perheen pulmiin ja täten ennaltaehkäistä laajempien ongelmien syntymistä. YHTEENVETO Lasten osuus väestöstä on 20%. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on ollut nousussa viimeisten viiden vuoden aikana. Yksinhuoltajaperheiden osuus ei ole kuitenkaan korkeampi kuin vertailukunnissa. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä oli Akaassa suhteessa vähiten lapsia vertailukuntiin nähden. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on noussut nopeasti v:sta2011 vuoteen KOULULAISET Koululaisten hyvinvointia tarkastellaan hyvinvointikertomuksessa THL:n joka toinen vuosi toteuttaman Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella. Tulokset pohjautuvat v kyselyyn. Koulukiusaaminen Kouluterveyskyselyn vastauksiin pohjautuen voidaan todeta, että akaalaisten 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa kiusaaminen on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Akaassa koulukiusattujen osuus oli v korkein vertailukuntiin nähden. 29

30 Ei yhtään läheistä ystävää Niiden koululaisten, jotka ilmoittivat kyselyssä, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää osuus oli Akaassa korkeampi kuin muissa kunnissa. Ei syö kouluruokaa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kouluruokaa syömättömiä oli akaalaisista koululaisista v melkein 10 %. Osuus on miltei kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana. Syinä kouluruoan syömättömyyteen voivat olla esim. koulujen välipala- ja juoma-automaatit, joiden tarjonnalla korvataan kouluruokaa. Myös 30

31 kouluremontit ja se, että kouluista on mahdollisuus poistua välitunneilla voi lisätä kouluruoan syömättömyyttä. Vuoden 2011 Kouluterveyskyselyssä kouluruokailukysymyksessä painotettiin kouluruokailun säännöllisyyttä kysymällä kuinka usein oppilas syö kouluruokaa. Niiden oppilaiden osuus, jotka eivät syö päivittäin kouluruokaa oli Akaassa 43 % 8. ja 9. luokan oppilaista. Alle 60% akaalaisista oppilaista syö siis kouluruokaa säännöllisesti päivittäin. Sastamalassa oppilaista yli 80% syö päivittäin kouluruokaa. Terveellisten elämäntapojen oppimisen kannalta akaalaisten lasten ruokailutottumusten kehitys on huolestuttava. Liikunnan harrastaminen Liikunnan harrastaminen on akaalaisten koululaisten keskuudessa liian vähäistä. Akaalaisista 8. ja 9. luokan oppilaista 36 % harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Korkeintaan tunti liikuntaa viikossa on liian vähän, sillä fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan kouluikäisten tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä (Fyysisen aktiivisuuden suositus.., 2008). Vuonna 2009 liikuntaa liian vähän harrastavia oli akaalaisista 8. ja 9. luokan oppilaista jopa 46 %. Liikunnan harrastaminen on siis lisääntynyt akaalaisten nuorten keskuudessa, mutta yhä edelleen liian vähän liikuntaa harrastavia on Akassa Sastamalan ohella vertailukunnista eniten. 31

32 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Akaalaisista 8. tai 9. luokan oppilaista n. 18 % koki terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi v Vuonna 2009 tällaisia oppilaita oli jopa joka viides. Muutosta parempaan suuntaan on tapahtunut, mutta terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi kokevien osuus on Akaassa edelleen suurempi kuin Keuruulla, Lempäälässä ja Sastamalassa sekä koko maassa keskimäärin. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Masentuneiden koululaisten osuus (15 %) oli v Akaassa korkeampi kuin kaikissa vertailukunnissa ja koko maassa. Masentuneiden oppilaiden osuus on noussut Akaassa vuodesta 2005 lähtien, kun taas muissa kunnissa ja koko maassa se on laskenut vuodesta

33 Masentuneisuutta mitataan Kouluterveyskyselyssä 12 kysymyksellä. Indikaattori ei kuvaa diagnostisoitua masennusta. (Lähde: SOTKAnet, id.: 242). Vanhemmuuden puutetta Vanhemmuuden puutetta tunsi akaalaisista koululaisista kokevansa melkein joka kolmas. Luku on korkein vertailukuntiin nähden. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Vuodesta 2009 vuoteen 2011 vanhemmuuden puute on lisääntynyt Akaassa 10 % -yksikön verran. 33

34 Päihteidenkäyttö Koululaisten päihteidenkäyttöä tarkasteltiin hyvinvointikertomuksessa kolmen indikaattorin avulla. Akaalaisten koululaisten tupakointi on vähentynyt vuodesta 2009, jolloin akaalaiset koululaiset tupakoivat suhteessa eniten (n. 20 % 8. ja 9. luokkalaisista) vertailukuntiin nähden. Vuoden 2011 Kouluterveyskyselyn mukaan akaalaisten koululaisten tupakointi on tällä hetkellä toiseksi vähäisintä verrattuna muihin kuntiin (14,3% tupakoi). Huumeiden kokeilu on lisääntynyt Akaassa vuodesta 2009 vuoteen 2011 yli 5 % -yksikköä. Vertailukuntiin suhteutettuna ainoastaan Sastamalassa 8. ja 9. luokkalaisten huumekokeilujen osuus on korkeampi kuin Akaassa. 34

35 Koululaisten humalahakuinen juominen on Akaassa vähentynyt kuten muissakin kunnissa Valkeakoskea lukuun ottamatta. Akaalaisista 8. ja 9. luokan oppilaista oli kuitenkin tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa v melkein 17 %. Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi (HE 67/2013 vp) Hallitus esittää muutoksia perus- ja toisen asteen opetusta ja oppilashuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Muutoksilla pyritään edistämään koulujen työrauhaa ja lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Oppilas- ja opiskelijahuollossa siirretään painopistettä ennaltaehkäisyyn. Jokaisessa koulussa tulee esityksen mukaan olla oppilas- tai opiskelijakunta, jota on kuultava ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä. Uuden lakiesityksen myötä kunnan velvollisuutena on myös järjestää kuraattori- ja psykologipalvelut esi- ja perusopetuksen oppilaiden ohella myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Psykologin tai kuraattorin keskusteluun on päästävä seitsemän päivän määräajassa. Tavoitteena on siirtää painopiste yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskelijahuoltoon. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata opiskeluhuollon keskeiset tiedot. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteena on tulla voimaan elokuun alusta

36 YHTEENVETO Akaassa koulukiusaaminen on lisääntynyt ja kaverittomien koululaisten määrä on ollut kasvussa. Koululaisista huolestuttavan suuri osa jättää kouluruoan syömättä. Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta yhä edelleen koululaiset harrastavat liikuntaa aivan liian vähän. Koululaiset myös tuntevat terveydentilansa huonoksi. Masentuneiden oppilaiden osuus on Akaassa korkein vertailukuntiin nähden. Vanhemmuuden puutetta tuntee akaalaisista koululaisista joka kolmas, mikä on hälyttävän iso osuus. Huumeiden kokeilu on lisääntynyt 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa huomattavasti. Koululaisten tupakointi ja humalahakuinen juominen sen sijaan ovat vähenteet NUORET Nuorisoväestön osuus Nuorisoväestön (16-24-vuotiaat) osuus koko väestöstä oli Akaassa v hieman pienempi kuin vertailukunnissa. Osuus on myös pienentynyt viiden viimeisen tarkasteluvuoden aikana. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on vuotiailla Akaassa hieman yleisempää kuin Lempäälässä. Koulupudokkaita oli Akaassa v n. 12% tämänikäisestä väestöstä, mikä vastaa Sastamalan ja Valkeakosken lukuja. 36

37 Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömien osuus sen sijaan on Akaassa suurempi kuin vertailukunnissa, sillä vuotiaasta työvoimasta oli v Akaassa työttömänä 21%. Keuruun ja Valkeakosken luvut olivat myös suuret: 20% kummassakin. Sen sijaan Lempäälässä ja Sastamalassa nuorisotyöttömien osuus oli 11-12% vuotiaasta väestöstä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet, % vuotiaista Työttömyyys lienee myös heijastunut nuorison toimeentuloon, sillä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus vuotiaasta väestöstä oli v melkein 6%, mikä oli Keuruun ohella eniten kaikista vertailukunnista. 37

38 Nuorisopsykiatrian käyntien määrä Nuorisopsykiatrian käyntien määrä on ollut Akaassa nousussa viiden viimeisen tarkasteluvuoden aikana. Käyntejä oli v enemmän kuin vertailukunnissa Sastamalaa lukuunottamatta. Luku kuitenkin vastaa koko Suomen käyntien tasoa. 38

39 YHTEENVETO Nuorisoväestön osuus on Akaassa pienempi kuin muissa kunnissa. Nuorisotyöttömyys on Akaassa korkeampaa kuin muissa kunnissa ja myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus on korkea TYÖIKÄISET Työikäisen väestön määrä Työikäisen (25-64-vuotiaat) väestön osuus oli v Akaassa korkeampi kuin kaikissa vertailukunnissa. Työikäisiä oli kyseisenä vuonna kunnassa 53,5% väestöstä, mikä on enemmän kuin lapsiperhevaltaisessa naapurikunnassa Lempäälässä. Työikäisen väestön määrä vaikuttaa huoltosuhteeseen. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Toimeentulotukea v pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli korkeampi (2,3%) kuin Lempäälässä, Sastamalassa ja Valkeakoskella. Ainoastaan Keuruulla toimeentulotukea saaneita oli samansuuruinen osuus. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden trendi on ollut nouseva viiden viimeisen tarkasteluvuoden aikana. 39

40 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on pysynyt Akaassa pitkään samalla tasolla ollen n. 8% työvoimasta. Keuruulla heidän osuutensa oli 11%. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Eläkkeelle Akaassa siirrytään keskimäärin samanikäisenä (58,8-vuotiaana) kuin vertailukunnissa. 40

41 YHTEENVETO Työikäisen väestön määrä on Akaassa korkeampi kuin muualla. Työikäisen väestön suuri osuus on huoltosuhteen kannalta positiivista. Pitkäaikaisten toimeentulotuen asiakkuuksien osuus oli Akaassa korkeampi kuin vertailukunnissa IKÄÄNTYNEET Ikääntyneiden osuus väestöstä Ikäihmisten (yli 65-vuotiaiden) osuus väestöstä on Akaassa ollut jo pitkään alhaisempi kuin Keuruulla, Sastamalassa ja Valkeakoskella. Ainoastaan Lempäälässä ikääntyneitä on suhteellisesti vähemmän kuin Akaassa. Huoltosuhteen kannalta ikääntyneiden suhteellisesti vähäisempi osuus on positiivista. 41

42 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65-vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneiden eli niiden henkilöiden, jotka eivät saa lainkaan ansioeläkettä tai vain vähän, osuus vastaavanikäisestä väestöstä on laskussa ja oli on Akaassa (2,3%) hieman alhaisempi kuin Keuruulla ja Sastamalassa. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli v Akaassa alhaisempi (90%) kuin muissa vertailukunnissa. Osuus jää alhaisemmaksi kuin STM:n ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa. Laatusuosituksen tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä 91-42

43 92% 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä asuu kotona itsenäisesti tai sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin (STM, 2013:11). Akaalaisista 75 vuotta täyttäneistä melkein puolet (49%) asuu yksin. Luku vastaa muiden kuntien tasoa. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä v oli Akaan 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 14%. Luku täyttää ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteen kotihoidon piirissä olevien ikääntyneiden määrästä. Akaan kotihoidon asiakkaiden suhteellinen osuus on suurempi kuin kaikissa vertailukunnissa. 43

44 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa v olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Akaassa huomattavasti korkeampi (8%) kuin vertailukunnissa. Myös Valkeakosken arvo oli korkeampi (7,5%) kuin muissa kunnissa, joissa laitoshoidossa olevien osuus jäi 4-5%:n tuntumaan. Taulukko. Vanhusten palvelurakenne Akaassa v Valtakunnallinen tavoite v mennessä (STM, 2013:11) Akaa Keuruu Lempäälä Sastamala Valkeakoski Koko maa asuu kotona 91-92% 90 90,7 90,9 92,5 92,5 89,6 säännöllinen kotihoito 13-14% pitkäaikainen laitoshoito 2-3% 14 10,3 10,7 7, , ,2 4,6 7,5 4,2 44

45 YHTEENVETO Lempäälää lukuunottamatta ikääntyneen väestön osuus on Akaassa suhteessa pienempi kuin vertailukunnissa. Kotona asuvien osuus on hieman alhaisempi kuin STM:n laatusuosituksessa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien ikääntyneiden osuus sen sijaan ylittää STM:n tavoitetason. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus oli v huomattavasti korkeampi kuin vertailukunnissa. Sairastavuus 3.4 Sairastavuus ja päihteidenkäyttö Sairastavuusindikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään siis luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Lähde: SOTKAnet: id.: 184. Akaan sairastavuusindeksi v oli 101,8. Vertailukunnista Lempäälässä indeksi oli 87,7. 45

46 Depressiolääkkeiden käyttö eri ikäryhmissä Depressiolääkkeitä alle 25-vuotiaat akaalaiset käyttävät vähemmän kuin vertailukuntien asukkaat vuotiaiden ikäryhmässä lääkkeiden käyttö lisääntyy, mutta edelleen lääkkeitä käytetään Akaassa vähemmän kuin esim. Sastamalassa. Päihteidenkäyttö Päihteidenkäyttöä tarkastellaan hyvinvointikertomuksessa kolmen indikaattorin avulla. Päihdehuollon avopalveluiden asiakkaiden määrä oli v Akaassa 4,3/1000 asukasta. Keuruulla luku oli niinkin alhainen kuin 0,1/1000 asukasta, mutta Valkeakoskella 34,6/1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Lähde: SOTKAnet, id.: Akaassa on kaksi päivätoimintakeskusta, mutta A-klinikan ja nuorisoaseman palvelut hankitaan Valkeakoskelta tai Tampereelta. 46

47 Päihdehuollon laitoksissa olleiden asiakkaiden määrä oli v Akaassa 1,6/1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu-ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. Indikaattoria on kuitenkin syytä tarkastella rinnan Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat tuhatta asukasta kohden -indikaattorin (1278) kanssa. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. Lähde: SOTKAnet. id.: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita oli 3,4/1000 asukasta. Muihin kuntiin verrattuna Akaa oli päihdehuollon asiakasmäärien suhteen keskikastia. Valkeakosken luvut olivat vertailukunnista korkeimmat kaikkien päihdehuollon indikaattoreiden suhteen. 47

48 YHTEENVETO Akaalaisten sairastavuus vastaa koko maan tasoa. Päihteiden käytön suhteen akaalaiset eivät eroa vertailukunnista. 3.5 Palvelujärjestelmä Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit Akaalaiset lapset käyvät perusterveydenhuollon lastenneuvolassa keskimäärin hieman useammin kuin koko maassa. Lastenneuvolan käynnit sisältävät terveyskeskusten lastenneuvolassa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo (Lähde: SOTKAnet, id.: 2453). Sastamalalaisille ja valkeakoskelaisille lapsille käyntejä kertyy hieman vähemmän. 48

49 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnnit v Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä oli akaalaisilla alle 1-vuotiailla enemmän (4986/1000 alle 1-vuotiasta) kuin koko maassa keskimäärin (2940/1000 alle 1-vuotiasta). Sastamalalaisilla alle 1-vuotiailla käyntejä oli 6260/ vuotiasta. Akaalaisten 1-6-vuotiaiden lääkärikäyntien määrä (2352/ vuotiasta) myötäili jo koko maan keskiarvoa (2234). Myös muissa vertailukunnissa käyntien määrät lähenivät toisiaan, eikä eroja ollut enää niin paljon kuin alle 1-vuotiaiden käyntien määrissä. Myös kouluikäisten 7-14-vuotiaiden avohoidon lääkärikäyntien määrät olivat melko samansuuruiset eri kuntien kesken. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä oli akaalaisilla vuotialla keskimäärin 1460 / 1000 vastaavanikäistä. Keuruulla käyntejä oli 2252, mutta Lempäälässä taasen vähemmän: 1344 / 1000 vastaavanikäistä vuotiailla perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien kunnittainen vertailu antoi samansuuntaisen tuloksen. Akaassa käyntejä oli 1722 /1000 vastaanikäistä ja Keuruulla enemmän: 2243 / 1000 vastavanikäistä. Lempäälässä käyntejä oli jälleen vähemmän; 1450 / 1000 vastavanikäistä. 65 vuotta täyttäneillä vertailu kääntyi toisinpäin. Akaassa käyntejä on vertailukunnista vähiten; 2473 / vuotta täyttänyttä, ja Lempäälässä puolestaan eniten: