Tie Principles of Programming Languages Seminar Essay. Lua. Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio
|
|
- Riitta-Liisa Mäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lua Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio
2 Johdanto Lua on kevyt skriptikieli, joka on pääasiallisesti suunniteltu muiden kielien tueksi laitteistoläheiseen ohjelmointiin. Luan kehittäminen aloitettiin 1993 Brasiliassa. Kielen kehittäjinä toimivat Roberto Ierusalimschy, Luiz Henrique de Figueiredo ja Waldemar Celes. Luaa alettiin kehittää, koska ainoa sulauttamiseen ei ollut muita kieliä kuin Tcl ja sen käyttäminen oli hyvin rajallista ja se toimi vain Unix ympäristöissä. Lua pohjautuu C:en, Lispiin sekä muutamaan muuhun kieleen. Lua on monen paradigman kieli. Pääasialliset paradigmat jotka Luassa vaikuttavat ovat skriptaus, imperatiivinen sekä funktionaalinen. Vaikka Lua ei ole oliopohjainen kieli voi siinä käyttää olioita, mutta se vaatii hieman enemmä vaivaa. Yleisesti Lua on dynaamisesti tyypitetty kieli eikä muuttujilla itsellään ole tyyppiä, mutta muuttujien arvoilla on. Kieli tarjoaa arvoille seuraavat perustyypit: nil, boolean, number, string, function, userdata, table ja thread. Nil tyypillä on ainoastaan yksi arvo nil, ja sen tarkoituksena on erota kaikista muiden tyyppien arvoista. Tyyppi number esittää sekä kokonaislukuja että liukulukuja. Merkkijonojen tyyppi string ei ota huomioon tekstin koodausta, vaan se pitää huomioida kirjoitettavassa skriptissä. Lua pystyy kutsumaan funktioita jotka on kirjoitettu Lua:lla tai C:llä, molempien kutsuminen onnistuu function tyypillä. Funktioita voidaan kutsua halutulla määrällä parametreja ja niistä voidaan palauttaa kerralla monta arvoa, esim: function f(a, b) return a, b end f(1, 2) a=1, b=2 f(1) a=1, b=nil Userdata tyyppisiä arvoja ovat C:ssä käytetyt muuttujat joita ei voida suoraan tulkita skriptissä. Tablet ovat taulukoita joita voidaan indeksoida kaikilla lua:n tukemilla arvoilla paitsi nil. Taulukot ovat luan ainoa menetelmä säilöä tietoa ja sitä voidaan käyttää taulukoihin, jonoihin, puihin ym. Taulukko voi sisältää mitä tahansa arvoja paitsi nil ja NaN. Thread tyyppi voi sisältää säikeitä joita voidaan ajaa vuorotellen, vaikka käyttöjärjestelmä itsessään ei tukisi moniajoa. Luassa näitä kutsutaan coroutineiksi. Coroutine voidaan käynnistää antamalla sille resume käsky ja sieltä voidaan poistua missä vaiheessa tahansa yield käskyllä, jolloin palataan takaisin suorittamaan koodia resume käskyn kohdalta. Yield voidaan antaa myös säikeen ulkopuolisessa funktiossa, jota säie kutsuu. Tyyppien käyttäytymistä voidaan muuttaa metamethodien avulla. Metamethodit voivat olla uusia metodeja tyypeille, kuten vähennys ja lisäys. Jokaiselle tyypille voidaan määritellä metatable,
3 joka listaa tyypin kanssa käytettävät metamethodit. Samalle tyypille voidaan määritellä vain yksi metatable, joten saman tyypin eri arvoilla ei voi olla eri taulukkoa. Lua koodin sisältä voidaan normaalitilanteessa muuttaa ainoastaan taulujen metatableja. Muiden tyyppien metatablet voidaan vaihtaa käyttäen C API:a tai debug kirjastoa. Lua sisältää automaattisen roskien keruun, joka tarkoittaa että ohjelmoinnissa ei tarvitse erikseen kiinnittää huomiota muistin varaamiseen uusille objekteille tai muistin vapauttamiseen kuolleista objekteista. Roskienkeruu vapauttaa muistin kun objekti ei enää ole saavutettavissa Lua koodissa. Luassa käytetään incremental mark and sweep tyyppistä roskien keruuta, jonka syklejä voidaan säädellä kahdella arvolla: garbage collector pause (%) ja garbage collector step multiplier (%). Pause arvolla voidaan säädellä kauanko odotetaan ennen kuin kerääjä aloittaa sen syklin. Esimerkiksi arvolla 200 kerääjä odottaa muistin käytön tuplaantuvan ennen kuin aloittaa syklinsä. Step multiplierillä voidaan säädellä roskien keruun nopeutta. Tauluille ja userdatalle voidaan määritellä metamethodi, joka toimii yhdessä automaattisen roskienkeruun kanssa. Lua koodi käynnistetään aina jonkin toisen ohjelman sisältä. Myös virheenkäsittely hoidetaan isäntäohjelmassa. Mikäli koodia ajetaan tulkilla, toimii tulkki tässä tapauksessa isäntäohjelmana. Jos on erityisesti tarvetta napata poikkeus Lua koodin sisällä, se onnistuu kutsumalla panemalla funktio ajoon suojattuun tilaan pcall ja xpcall käskyillä. Syntaksi Luan syntaksi on yleisesti ottaen vapaamuotoista ja yksinkertaista verrattuna suurimpaan osaan muita ohjelmointikieliä. Koodilohot erotellaan toisistaan avainsanalla end, joka merkitsee lohkon loppua. Luassa lauseet ovat eroteltu joko rivinvaihdolla tai käyttäen ;. Lauseita voi jatkaa vapaasti seuraavalle riville sulkujen avulla, tai yleisesti jos ympäristö, jossa skriptiä ajetaan tulkitsee ettei yhdellä rivillä oleva lause ole täydellinen se yrittää jatkaa lausetta seuraavan rivin avulla. Monen rivin merkkijonot merkitään kaksilla hakasulkeilla merkkijonon molemmin puolin [[ multiline string ]]. Kommentteja merkitään kahdella viivalla. Monen rivin kommentteja merkitään samalla kuin monen rivin merkkijonoja. Luassa on neljä erilaista silmukkarakennetta. While ja repeat silmukka, jotka ovat käytännössä sama asia, muuten kuin hieman että ne ovat hieman erilaisia syntaksiltaan. condition = true while condition do statements end repeat statements until condition
4 For silmukoita Luassa on kaksi erillaista. Numeroitu for silmukka, joka toimiii samoin kuin C++:n for silmukka. Toinen for silmukka on geneerisempi, jonka avulla voi iteroida listoja ja taulukoita alkio kerrallaan. Numeroitu: for i = first, last, delta do Delta voi olla negatiivinen, minkä avulla voidaan käydä statements arvoja läpi takaperin. example: print(i) end Geneerinen: for key, value in pairs(_g) do print(key, value) end Kyseinen silmukka on samanlainen kuin pythonissa: for key, value in dict.items(): print(key, value) Joka käy läpi pythonin tapauksessa dictionaryn ja luassa taulukon läpi avain ja arvo kerrallaan. Vastaava koodi C++:na: for (auto i: map) { std::cout << i.first << i.second << std::endl; } Koska Lua on dynaamisesti tyypitetty kieli ei niiden tyyppiä spesifioida kun muuttuja luodaan. Muuttujat ovat perusarvoltaan globaaleja, mutta ne voidaan määrittää lohkon lokaaleiksi muuttujiksi avainsanalla local. Käytännössä tämä tarkoittaa että jos esimerkiksi if lohkossa luodaan väliaikais muuttujaksi tarkoitettu muuttuja, mutta sitä ei merkitä avainsanalla local, sitä voidaan käyttää vielä kun if lohkosta poistutaan. Tämä saattaa tuntua C++ ohjelmoijalle melko vastenmieliseltä ja kaikkea pyhää vastaan olevalta. Kaikkein mielenkiintoisin Luan muuttujista ovat taulukot. Taulukot ovat perustana kaikille käyttäjän luomille tietotyypeille. Taulukoiden avaimina ja arvoina voi olla mitä tahansa tietotyyppiä. Koska taulukoita yleisesti indeksoidaan, on Luassa erillinen syntaksi merkkijonoilla indeksoitujen arvojen saamiseen. Sekä table[ key ] että table.key palauttavat taulukossa indeksillä key olevan arvon. Jos Luan taulukoita haluaa käyttää kuten C:n taulukkona, onnistuu se sijoittamalla arvot taulukkoon ilman että spesifioi indeksiä taulukkoa luodessa, ja sen jälkeen indeksoimalla kokonaisluvuilla. Huomioitavaa kuitenkin on että Lua aloittaa indeksoinnin automaattisesti ykkösestä, eikä nollasta ja negatiiviset indeksit ovat laillisia indeksejä, eivätkä aloita taulukon indeksointia lopusta.
5 Mikä erottaa Luan muista kielistä Yksi Luan vahvoista myyntivalteista on sen tulkin pieni koko (~23000 riviä koodia) ja hyvä portattavuus eri alustoille sen ANSI C pohjaisuuden ansiosta. Näiden vuoksi edes mikrokontrollerit eivät tunnu mahdottomilta vaihtoehdoilta Lua koodin ajamiseen. Lua eroaa laajemmista skriptikielistä kuten Python, erityisesti siinä että kielessä on panostettu enemmän integroitavuuteen. Kielen peruskirjastot eivät sisällä niin paljon ominaisuuksia, jonka vuoksi kieli sopiikin paremmin esimerkiksi peleihin/pelimoottoreihin integroitavaksi kieleksi kuin skriptikieleksi, jolla olisi tarkoitus tehdä kokonaisia sovelluksia. Luan tulkissa on se erikoisuus että se ei käytä tavukoodia, vaan hyvin läheisesti assemblyä muistuttavaa koodia. Sulauttaminen muita kieliä käyttäviin projekteihin Tärkeä osa Luaa on sen upottaminen muita kieliä käyttäviin projekteihin. Erityisesti C ja C++ pohjaisiin ohjelmistoihin. Luahan kuuluu C kirjasto, joka on tarkoitettu kielen upottamiseen C koodiin. Rajapinta toimii erityisen pinon avulla, johon kootaan Lua funktioiden suorittamiseen tarvittavat tiedot. Rajapinnan perustana on lua_state tyyppinen struct, joka tarvitaan jokaiseen kirjaston kutsuun, paitsi lua_open, joka luo kyseisen structin. Kyseinen struct sisältää kaikki Lua kääntäjän tarvitsemat tiedot, kuten globaalit muuttujat ja itse pinon. Kutsuttaeksi funktioita tiedot täytyy koota pinoon tietyssä järjestyksessä. Ensimmäiseksi itse funktio runko laitetaan pinoon. Sen päälle kootaan funktion parametrit siinä järjestyksessä kun ne ovat funktiossa määritelty, eli ensimmäinen parametri funktion rungon päälle, sitten toinen jne. Tämän jälkeen voidaan funktiota kutsua, Lua poistaa pinosta kaikki parametrit ja funktio koodin ja laittaa funktion tulokset pinoon. int main(void) { //luodaan Lua state struct lua_state *L = lual_newstate(); //Muutetaan merkkijono ajettavaksi koodiksi, olisi myös //mahdollista ottaa funktio valmiista tiedostosta if (lual_dostring(l, "function foo (x,y) return x+y end")) { //Jos operaatio epäonnistuu tuhotaan lua_state ja lopetetaan //ohjelman suoritus lua_close(l); return 1; }
6 //Työnnetään nimellä foo oleva arvo globaalista ympäristöstä //pinoon lua_getglobal(l, "foo"); //Työnnetään kokonaisluvut 5 ja 3 pinoon lua_pushinteger(l, 5); lua_pushinteger(l, 3); } lua_call(l, 2, 1); //kutsutaan funktiota joka ottaa kaksi //parametriä ja palauttaa yhden arvon //Tulostetaan pinon päälimmäisenä oleva arvo kokonailukuna printf("result: %d\n", lua_tointeger(l, 1)); lua_close(l); //suljetaan lua state return 0; Lähteet:
Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotTIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli
TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2
LisätiedotOhjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19
Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli
LisätiedotPrinciples of Programming Languages Introduction to Lua Ryhmä 10
Principles of Programming Languages Introduction to Lua Ryhmä 10 1 Johdanto Lua (lausutaan /ˈlu.a/ ja tarkoittaa kuuta Portugalin kielellä) on Brasiliassa vuonna 1993 kehitetty skriptikieli, joka erikoistuu
LisätiedotHarjoitustyö: virtuaalikone
Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
LisätiedotTutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
LisätiedotOhjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotIDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotPythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b
Pythonin Kertaus Cse-a1130 Tietotekniikka Sovelluksissa Versio 0.01b Listat 1/2 esimerkkejä listan peruskäytöstä. > lista=['kala','kukko','kissa','koira'] ['kala','kukko','kissa','koira'] >lista.append('kana')
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 10.10.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 10.10.2018 1 / 20 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten ohjelman toimintaa voi tutkia ja ohjelmassa
LisätiedotOhjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014
Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, oma nimi ja opiskelijanumero. Vastaa kaikkiin tehtäviin omille konsepteilleen.
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotRuby. Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE Principles of Programming Languages
Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE-20306 Principles of Programming Languages Ruby Ryhmä 8 Juho Rintala Sami Paukku Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Paradigma... 3
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotMetodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen
Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus
LisätiedotTieto- ja tallennusrakenteet
Tieto- ja tallennusrakenteet Sisältö Tyyppi, abstrakti tietotyyppi, abstraktin tietotyypin toteutus Tallennusrakenteet Taulukko Linkitetty rakenne Abstraktit tietotyypit Lista (Puu) (Viimeisellä viikolla)
LisätiedotSisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista
Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotGroovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015
Groovy Samuli Haverinen, Aki Hänninen 19. marraskuuta 2015 Groovy on oliokieli Java-alustalle (käännetään/tulkataan Java-tavukoodiksi), jonka syntaksi on hyvin Java-ystävällinen ja jota voidaan käyttää
LisätiedotOsoitin ja viittaus C++:ssa
Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka
Lisätiedot1. Omat operaatiot 1.1
1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 28.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 28.9.2015 1 / 16 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.
LisätiedotSisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä
Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.3.2010 1 / 36 Monikko Monikko (engl. tuple) muistuttaa listaa, mutta monikon sisältöä ei voi muuttaa sen jälkeen,
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages CEYLON
TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages. Seminaariesityksen essee. Ryhmä 18: Heidi Vulli, Joni Heikkilä
TIE-20306 Principles of Programming Languages Seminaariesityksen essee Ryhmä 18: Heidi Vulli, Joni Heikkilä SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ohjelmointikielen perusperiaatteet... 1 2.1 Paradigmat...
LisätiedotJAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?
JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,
Lisätiedot7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007
LisätiedotSisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä
Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta
LisätiedotYleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.
2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotD-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen
D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 12.9.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 12.9.2018 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 8.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 8.2.2010 1 / 38 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta ohjelma
LisätiedotPERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki
PERL TIE-20306 Principles of Programming Languages Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki 1. Johdanto Perl on ohjelmointikielten perhe, johon kuuluu Perl 5 ja Perl 6. Kielet ovat kuitenkin erilliset ohjelmointikielet
LisätiedotC++11 lambdat: [](){} Matti Rintala
C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 11.9.2019 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 11.9.2019 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotKielioppia: toisin kuin Javassa
Object Pascal Pascal kielen oliolaajennus (Inprise/Borland:n oma) luokat Voit uudelleenkäyttää luomiasi objekteja esim. komponentteja Periytyminen Kielioppia: toisin kuin Javassa Ei eroa isojen ja pienien
LisätiedotSolidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi
Solidity älysopimus ohjelmointi Sopimus suuntautunut ohjelmointi Merkle puu Kertausta eiliseltä Solidity on korkean tason älysopimus ohjelmointikieli Muistuttaa olio-ohjelmointia Javalla Sopimuskoodi on
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotSisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä
Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.
LisätiedotCommon Lisp Object System
Common Lisp Object System Seminaarityö Tomi Vihtari Ohjelmointikielten periaatteet kevät 2004 Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Järvenpää 5. huhtikuuta 2004 Sisältö 1 Johdanto... 1 2
LisätiedotLyhyt kertaus osoittimista
, syksy 2007 Kertausta Luento 10 12.10.2007 Syksy 2007 1 Lyhyt kertaus osoittimista char *p; /* char, int, jne ilmoittavat, minkä tyyppisiä */ Keskusmuisti int *q; /* olioita sisältäviin muistilohkoihin
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
LisätiedotOlion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();
Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio
LisätiedotZeon PDF Driver Trial
Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin
LisätiedotOhjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:
1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri
LisätiedotRakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot
C! Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot 22.2.2018 Agenda Rakenteiset tietotyypit Vilkaisu 6. kierroksen tehtäviin Moniulotteiset taulukot Esimerkki Seuraava luento to 8.3. Ilmoittautuminen ohjelmointikokeeseen
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:
LisätiedotKoka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet
Koka Ryhmä 11 Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet 1 1. Taustoja Koka on Daan Leijenin ja Microsoft:n kehittämä
Lisätiedot7. Oliot ja viitteet 7.1
7. Oliot ja viitteet 7.1 Sisällys Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden sijoitus. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona. Viite metodin
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka
LisätiedotClojure, funktionaalinen Lisp murre
Clojure, funktionaalinen Lisp murre Principles of Programming Languages, S2015 Jukka Pekka Venttola & Pietari Heino Taustaa Clojuren pohjana on käytetty Lisp ohjelmointikieltä, jonka historia ulottuu 1950
LisätiedotMuuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;
Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan
LisätiedotAlgebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...
LisätiedotOhjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti
ITKP102 Ohjelmointi 1 C# 15.5.2013 1 / 6 Ohjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti Tentaattori Antti-Jussi Lakanen Tässä tentissä saa olla mukana omia muistiinpanoja yhden arkin verran. Tentin valvojalla
LisätiedotDart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli
Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi
LisätiedotGroovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31
Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007
LisätiedotList-luokan soveltamista. Listaan lisääminen Listan läpikäynti Listasta etsiminen Listan sisällön muuttaminen Listasta poistaminen Listan kopioiminen
1 List-luokan soveltamista List-luokan metodeja Listaan lisääminen Listan läpikäynti Listasta etsiminen Listan sisällön muuttaminen Listasta poistaminen Listan kopioiminen 1 List-luokan metodeja List-luokan
Lisätiedot- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined
Ohjelmointitekniikka Tyyppiturvallisuuden tavoittelua Javascriptissa muuttujat ovat tyypittömiä, mutta arvoilla on tyyppi. Muuttuja esitellään var -avainsanalla ja muuttujan tyypin arvoa ei erikseen määritellä.
LisätiedotAlkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)
Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,
LisätiedotKääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes)
Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes) Kääreluokista Javan alkeistietotyypit ja vastaavat kääreluokat Autoboxing Integer-luokka Double-luokka Kääreluokista Alkeistietotyyppiset muuttujat (esimerkiksi
LisätiedotHarjoitus 2 (viikko 45)
Mikäli tehtävissä on jotain epäselvää, laita sähköpostia vastuuopettajalle (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista lisätä static-määre operaatioidesi otsikoihin, jotta ohjelmasi kääntyvät. Muista noudattaa hyvän
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä
812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotC++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi
1 C++11 Syntaksi Jari-Pekka Voutilainen 13.4.2012 2 Range-for Iteroi säiliön kaikki alkiot for-silmukassa. Säiliöltä vaaditaan begin- ja end-iteraattorit. Pätee kaikille C++11 STL-säiliöille, taulukoille,
Lisätiedot